Nikkilän Sydämen laajentaminen, vaihe 2 Hankesuunnitelman liite 3. pedagoginen suunnitelma SIPOON KUNTA. Nikkilän Sydämen

Nikkilän Sydämen laajentaminen, vaihe 2 Hankesuunnitelman liite 3 Pedagoginen suunnitelma SIPOON KUNTA Nikkilän Sydämen pedagoginen suunnitelma FCG KONSULTOINTI OY

1 (10) Sisällys 1 Nikkilän Sydämen nykytilanne ja tulevaisuus... 1 2 Koulun tilojen ja toiminnan muutos... 1 2.1 Avoin oppimisympäristö... 2 3 Opetussuunnitelmalliset lähtökohdat... 4 3.1 Esiopetus... 4 3.2 Aamu- ja iltapäivätoiminta... 4 3.3 Perusopetus... 4 4 Nikkilän Sydämen laajennus... 5 4.1 Koulun opetussuunnitelmalliset lähtökohdat... 5 4.2 Oppimisympäristöjen arkkitehtoniset lähtökohdat... 6 4.3 Opetuksen järjestäminen... 7 4.4 Hallinnon ja oppilashuollon järjestäminen... 8 5 Pedagogisen suunnittelun eteneminen... 8

1 (8) Nikkilän Sydämen pedagoginen suunnitelma 1 Nikkilän Sydämen nykytilanne ja tulevaisuus Nikkilän Sydän, vuosiluokkien 7-9 suomen- ja ruotsinkieliset koulut sijaitsevat Nikkilän aluekeskuksessa. Koulun välittömässä läheisyydessä on lukio, kirjasto, päiväkoteja sekä muita kunnallisia ja kaupallisia palveluja. Nikkilän taajamassa sijaitsevat lisäksi Lukkarin ja Jokipuiston koulut sekä ruotsinkielinen Kyrkoby skolan. Syksyllä 2016 Nikkilän Sydämen suomenkielisessä Sipoonjoen koulussa aloitti 355 oppilasta ja ruotsinkielisessä Kungsvägen skolanissa 308 oppilasta. Vuonna 2015 Nikkilän taajamassa asui noin 4 500 asukasta. Taajamaan rakennetaan uusia asuinalueita ja alueen asukasmäärän ennakoidaan kasvavan noin 300 henkeä vuodessa, joista peruskouluikäisten osuus on noin 45 lasta vuodessa. Nikkilän Sydämen koulun laajennus- ja muutostyöt mahdollistavat 350 esi- perusopetuksen e-6 vuosiluokkien oppilaan opetuksen järjestämisen oppilaan omalla äidinkielellään (suomen- ja ruotsinkielinen perusopetus). Vuosiluokkien e-6 opetus toteutetaan 1-2-sarjaisena, kulloiseenkin oppilasmäärään, tuntijakoon, pedagogiikkaan ja opetuksen järjestämiseen parhaiten soveltuvana. Hankesuunnitelmassa laskentaperusteena on käytetty noin 3-sarjaista vuosiluokkien e-6 koulua. Pedagoginen suunnitelma keskittyy tarkastelemaan Nikkilän Sydämen laajennusta, jossa tapahtuu e-6 vuosiluokkien opetus. Laajennus perustuu moderniin pedagogiikkaan ja tilat on suunniteltu ns. avoimiksi oppimisympäristöiksi, joissa tilojen monimuotoisuus ja muunneltavuus korostuvat. Nikkilän Sydämen kampusalueen urheilu- ja piha-alueet täydentävät koulun sisätiloja oppimisen tiloina. 2 Koulun tilojen ja toiminnan muutos Uuden opetussuunnitelman toteuttaminen edellyttää koulun uudistumista niin pedagogisesti, fyysisesti, virtuaalisesti kuin sosiaalisesti ja toiminnallisesti. Tilojen muokattavuus ja erilaisten opetusmenetelmien käyttäminen, opettajien yksinäisen roolin muutos tiedon haltijasta ryhmässä työskenteleväksi, tiedon lähteelle ohjaavaksi kanssaoppijaksi, vuorovaikutuksen ja kansainvälisyyden lisääminen, eri aistien käyttämiseen oppimisessa sekä yksityisyyden ja yhteisöllisyyden sopivan tasapainon löytäminen ovat muutamia esimerkkejä tulevista haasteista. Opettamisen suhde tilaan on suuressa murroksessa. Perinteinen koulu muodostui käytävän varrella sijaitsevista opettajien hallitsemista luokkahuoneista, jossa opettaja työskenteli yleensä yksin opetusryhmänsä kanssa. Nykyiset pedagogiset linjaukset tukevat hajautetumpia malleja, joissa integroidaan niin oppiaineita kuin opetus- ja opiskelumenetelmiä ja oppimisen tilat levittäytyvät kaikkialle kouluun. Modernit pedagogiat ja perusopetuksen eheyttäminen edellyttävät koulujen tiloilta järjestelyjen ja mitoitusten osalta muunneltavuutta ja monipuolisuutta. Pedagogiset linjaukset korostavat eri oppiaineiden välistä ja vuosiluokista riippumatonta eheyttämistä. Suuntaus on siirtyä oppiainejakoisesta toiminta- ja tilajärjestyksestä kohti monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja monikäyttötiloja, joissa mahdollistetaan monipuoliset työskentelytavat samoissa tiloissa. Tilassa voi työskennellä useampi aikuinen samanaikaisesti ja luokka tai luokat korvautuvat erilaisilla pienemmillä ryhmillä. Ryhmät voivat myös opiskella ja

2 (8) työskennellä eri tiloissa. Opettaja on luonut muunneltavien elementtien avulla oppimisympäristön, jossa hänellä on opetettaviin pienryhmiinsä ja yksilöihin välitön yhteys. Avoimissa tiloissa opettajan rooli opettajana ja toiminnan suunnittelijana korostuvat. Oppilaiden työskentely ja liikkuminen perustuvat opettajien suunnittelemaan tavoitteellisen toimintaan. Koulujen monitilaratkaisut muistuttavat toimistojen tilaratkaisuja; on tiloja luentoja, seminaareja, ryhmä-, pienryhmä-, pari- ja yksilötyöskentelyyn, mutta myös hiljaiseen/äänekkääseen työskentelyyn ja ns. märkätiloja. Koulu suunnitellaan tukemaan nykyistä oppimiskäsitystä oppilaasta aktiivisena toimijana oppimisprosessissa. Tilat tukevat monimuotoista, vuorovaikutteista ja oppilaslähtöistä vaihtelevaa opiskelua ja työskentelyä. Ne mahdollistavat niin ilmiöpohjaisen oppimisen kuin laaja-alaisten opintokokonaisuuksien, mutta myös ns. perinteisenkin opetuksen toteuttamisen. Osa oppimissolujen tiloista varustetaan tutkivaa oppimista ja taito- ja taideaineiden tarpeita vastaaviksi monitoimitiloiksi, ns. pajatiloiksi. Opetuksen ja oppimisen suhde on myös muutoksessa, koska käsitys oppimisesta on muuttunut. Luokan ja luokkatilan merkitys nykyisessä suhteessa vähenee. Oppilas pysynee osana ryhmäänsä, mutta työskentelyssä pyrkimyksenä on siirtyä pysyvistä luokkatiloista ja kalusteratkaisuista muunneltaviin tiloihin ja kalusteratkaisuihin. Nykyinen opetussuunnitelma perustuu lähtökohdiltaan aktiiviseen osallistuvaan oppimiseen, jossa oppilas yhteisöllisen työskentelyn avulla prosessoi ja tuottaa myös itse tietoa ja toteuttaa omaa yksilöllistä oppimispolkuaan. Koulun olosuhteet tukevat oppilaan yksilöllisen oppimisen ja työskentelytavan löytymistä. Tiivistäen koulujen muutos on seuraavanlainen: Keskiössä opetus oppiminen keskiöön Formaali opetus informaali oppiminen Opettaja tietolähteenä opettaja ohjaaja, aktivoija, kannustaja Oppilas seuraajana oppilas oppimisensa tekijä Ulkoa opituista oikeista omakohtaisiin kysymykset, joihin vastauksista etsitään vastauksia Opetusryhmät oppimisyhteisöt Luokkahuoneista avoimiin ja muunneltaviin tiloihin 2.1 Avoin oppimisympäristö Avoimella oppimisympäristöllä tarkoitetaan monikäyttöisiä ja muunneltavia tiloja, joissa erilaiset opiskelutilat ovat varusteltu erilaista työskentelyä varten. Tila, Nikkilän sydämessä oppimissolu, on rytmitetty siten, että puolijulkiset ja puoliavoimet tilat vaihtelevat ja niiden välissä tilaa rajaavat esim. kiinteät rakenteet ja yksityiset tilat. Tila on muunneltavissa monella tavalla: se voi olla osa suurempaa kokonaisuutta (esim. suurryhmäopetus) se muodostaa oman kokonaisuutensa (esim. ryhmätyöskentelytila tutkivaa oppimista varten), sen voi jakaa pienempiin osiin (eriyttäminen) tilassa voi olla kiinteänä osana hiljaisen työskentelyn pienryhmätila tilaa voidaan jatkaa teknologian avulla

3 (8) Kuva 1. Luonnos alimman kerroksen oppimissolun tilajaottelusta Avoin oppimisympäristö muodostuu erityyppisistä tiloista, jotka ovat tarkoitettu erilaisiin toimintoihin. Oppimissolun keskelle muodostuu yhteisöllisyyttä rakentava tila, jota voi kuvata aktiivisen toiminnan ja opiskelun tilana. Tässä tilassa työskentelylle ominaista on keskustelu, vuorovaikutus ja yhdessä työskentely. Monitoimitila voi toimia sekä yhden ryhmän opiskelutilana että luonnontieteen tai taito- ja taideaineiden työpajatilana. Tila on rajattavissa hiljaista työskentelyä varten, mutta myös rajattavissa estääkseen äänen leviämisen muualle oppimissoluun. Avoimessa oppimisympäristössä korostuvatkin sekä äänen että näkymän rajaaminen. Molempia voidaan hallita ns. avoimissa-yhdistettävissä opetustiloissa ja pienryhmätiloissa. Täysin yksityisiä tiloja avoimessa oppimisympäristössä ei ole, mutta yksityisen tilan kaltaisia olosuhteita voidaan rakentaa mm. sulkeutuvien kalusteiden avulla. Avoimessa oppimisympäristössä tilassa työskentelee useita aikuisia ja ryhmiä samanaikaisesti. Perinteinen luokka (opetusryhmä) korvautuvat erilaisilla pienemmillä ryhmillä, jossa opettajana voi toimia oppimissolun opettajista jokin muu kuin oppilaan ns. oma opettaja. Ryhmä voi jakautua ja osa oppilaista voi opiskella ja työskennellä myös muissa tiloissa. Opettajat ovat luoneet muunneltavien elementtien avulla oppimisympäristöjä, jossa heillä on opetettaviin pienryhmiinsä ja yksilöihin välitön yhteys. Avoimissa tiloissa opettajan rooli opettajana ja toiminnan suunnittelijana korostuvat. Oppilaat eivät harhaile päättömästi ilman ohjausta ja valvontaa ympäri koulua, vaan nämä on varmistettu yhteissuunnittelun avulla. Yhteisöllisen työskentelyn avulla

4 (8) oppilas prosessoi ja tuottaa myös itse tietoa ja toteuttaa omaa yksilöllistä oppimispolkuaan. Luokan ja luokkatilan merkitys nykyisessä suhteessa vähenee. Oppilas pysynee osana ryhmäänsä, mutta työskentelyssä pyrkimyksenä on siirtyä perinteisistä luokkatiloista ja kalusteratkaisuista yksilölliseen opiskeluun, jota tukevat muunneltavat oppimisympäristöt ja kalusteratkaisut. Jokaiselle luokalle osoitetaan ns. kotitila (kotipesä) ja oppilaiden opiskelutarvikkeille ja välineille varataan riittävästi säilytystilaa. Myös oppilaiden henkilökohtaisten tavaroiden säilytys huomioidaan. 3 Opetussuunnitelmalliset lähtökohdat 3.1 Esiopetus Perusopetuslain alaisen esiopetuksen keskiössä on lapsi. Esiopetuksen tehtävänä on parantaa ja edistää lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa. Esiopetus tulee järjestää käyttäen varhaiskasvatukseen soveltuvaa pedagogiikka ja sen tulee korostaa oppimisen iloa ja eheytettyä opetusta. Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan leikkiä ja lasten aktiivista roolia vahvistavia toimintatapoja opetella, kokeilla ja toimia. Oppimisessa lapsi etenee omaa vauhtiaan. 3.2 Aamu- ja iltapäivätoiminta 3.3 Perusopetus Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteen on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen, lapsen tarpeet huomioivan monipuolisen ja virkistävän toiminnan tarjoaminen sekä vähentää koulupäivän ulkopuolista aikaa ilman aikuisen läsnäoloa ja ohjausta. Sipoossa aamu- ja iltapäivätoiminta tapahtuu pääsääntöisesti kouluissa. Tilan tulee soveltua ao. toimintaan, tukea tavoitteita, olla turvallinen ja tarkoituksenmukainen sekä vastata lapsen kiinnostuksen kohteisiin ja toiminnan monipuolisuuteen. Sipoossa on linjattu, että koulujen peruskorjaus- ja uudishankkeissa huomioidaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tilatarpeet. Perusopetuksen perustana on oppivelvollisuuden suorittaminen ja laajan yleissivistyksen saavuttaminen. Perusopetuksen tulee antaa tietoja, taitoja, arvoja, asenteita ja tahtoa sekä valmiuksia ja kelpoisuus jatko-opintoihin. Opetussuunnitelmassa keskeisellä sijalla on oppimiskäsitys, jonka mukaan oppilaan myönteiset tunnekokemukset, yhdessä tekeminen ja vuorovaikutus sekä uutta luova toiminta edistävät oppimista. Yhteisöllisenä yksikkönä koulun tulee muodostaa oppiva yhteisö ja sen tulee tarjota oppilaille mielekkäitä oppimisympäristöjä sekä kannustava ja turvallisen kasvun paikan. Opetussuunnitelman oppimiskäsitys näkee oppilaan roolin aktiivisena toimijana. Oppiminen perustuu vuorovaikutukseen. Se on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan. Oppiminen muodostuu yksin ja yhdessä tekemisestä, ajattelemisesta, suunnittelusta, tutkimisesta ja edellä kuvattujen prosessien arvioimisesta. Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuria. Opetus järjestetään siten, että se muodostaa opetuksellisesti eheän

5 (8) ja kasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Perusopetuksen käytäntöjen tulee tukea opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita: edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Opetussuunnitelma määrittelee laaja-alaisen osaamisen sisältöjä ja ns. tulevaisuuden taitoja. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja tiedonalojen tarkastelu ja yhdistely sekä tutkivan oppimisen työskentelyn eheyttäminen toisiinsa edellyttää sekä opetuksen sisällöllistä että työtapojen pedagogista suunnittelua ja yhteisöllistä toteuttamista. Opetus voidaan toteuttaa myös monialaisten oppimiskokonaisuuksien kautta. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että koulu on täsmentänyt toimintakulttuurinsa, oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutuksen. Oppimisympäristö tarkoittaa tiloja, paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Siihen lasketaan kuuluvan myös välineet, palvelut ja materiaalit sekä teknologia, joita opiskelussa käytetään. Oppimisympäristöjä tulee kehittää pedagogisesti monipuoliseksi ja joustavaksi kokonaisuudeksi, kuitenkin huomioiden eri ikäkauden ja oppiaineiden erityistarpeet. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia eri näkökulmista tapahtuviin luoviin ratkaisuihin, asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen sekä tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Parhaimmillaan ne mahdollistavat aktiivisen yhteistyön koulun ulkopuolelle. 4 Nikkilän Sydämen laajennus 4.1 Koulun opetussuunnitelmalliset lähtökohdat Nikkilän Sydämen kouluille ei ole laadittu omaa opetussuunnitelmaa, vaan koulut noudattavat Sipoon kunnan opetussuunnitelmaa: suomenkieliset suomenkielistä opetussuunnitelmaa ja ruotsinkieliset ruotsinkielistä opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelmat ovat lähtökohdiltaan yhtenevät. Sipoon kunnan opetussuunnitelmassa todetaan, että kaksikielisenä kuntana asukkaiden välillä vallitsee vahva yhteisöllisyys ja kaksikielisyys nähdään voimavarana. Koulut tekevät yhteistyötä monella eri saralla, myös yli kielirajojen. Koulujen toimintaa tulee leimata Sipoon kunnan kolmea arvoa: palvelualttius, avoimuus ja kekseliäisyys. Sipoon koulut myötäilevät valtakunnallisen opetussuunnitelman oppimiskäsitystä ja määrittelevät tarkemmin lukuvuosisuunnitelmassaan, miten oppimiskäsitys toteutetaan käytännön opetusjärjestelyillä. Laaja-alaisen osaamisen tueksi on laadittu kuntakohtainen oppimispolku vuosiluokille 1-9. Monialaisten opintokokonaisuuksien toteuttamiseksi Sipoossa suunnitellaan ja toteutetaan joka vuosi kokonaisvaltainen teemakokonaisuus, joka toteutetaan kaikissa kouluissa. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen suunnittelemisen periaatteet kirjataan koulujen työsuunnitelmiin.

6 (8) Koulun toimintakulttuurin kehittämisen apuna toimivat oppimispolkukuvaukset ja koulu kuvaa kehittämistä vuosittaisessa työsuunnitelmassaan. Kouluja ohjataan kehittämään monipuolisia työtapojen käyttöä. Uusien koulujen rakentamisessa huomioidaan opetussuunnitelman mukaiset pedagogiset lähtökohdat. Koulut sijaitsevat lähellä luontoa ja oppilaiden vapaa-ajan ympäristöjä. Tämä mahdollistaa luovien ja luonnonläheisten oppimisympäristöjen käytön koulujen opetuksessa. Opetuksessa hyödynnetään luontoa ja koulun lähiympäristö on osa koulun jokapäiväistä oppimisympäristöä. Koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista toteutetaan yhdessä 3. sektorin toimijoiden kanssa. Tieto- ja viestintä teknologian avulla laajennetaan koulujen oppimisympäristöjä. Oppilaat saavat käyttää omia tietoteknisiä välineitä (vrt. BYOD=bring your own device), mutta jokaiselle oppilaalle turvataan näiden ympäristöjen käyttö. 4.2 Oppimisympäristöjen arkkitehtoniset lähtökohdat Nikkilän Sydämen laajennuksen tilojen suunnittelun pedagogisena lähtökohtana on tilojen monimuotoisuus ja käyttöisyys. Vuosiluokkien e-6 opetuksen järjestämisessä korostuvat yhteisöllisyys, tekevä (kokemuksellisuus) ja tutkiva oppiminen sekä liikkuminen. Tilat mahdollistavat yksilöllisiin oppimistarpeisiin vastaamisen, mutta tukevat samalla yhteisöllistä oppimista. Oppimisympäristö on pääasiassa avointa, mutta rytmitetty erilaisin tilaratkaisuin tukemaan erilaisia pedagogioita. Koulun arkkitehtoniset olosuhteet tukevat oppilaan ikäkauteen kuuluvaa yksilöllisen oppimisen ja työskentelytavan löytymistä. Laajennusosa on kaksikerroksinen, kahdesta rajatusta alueesta muodostuva kokonaisuus. Kummankin kerroksen puoliyksityistä kokonaisuutta kutsutaan Nikkilän Sydämessä oppimissoluksi. Oppimissolusta osoitetaan jokaiselle vuosiluokalle/ryhmälle oma kotipesä, vanhaa kotiluokkaa vastaava tila. Oppimissolun yhteisöllisyyttä korostetaan ja oppimissoluihin pyritään luomaan kyläkoulumainen oppimisen työskentelykulttuuri. Opetussuunnitelma korostaa oppilaan aktiivista roolia - tavoitteena saavuttaa hyvä yleissivistys ja laaja-alainen osaaminen. Opetussuunnitelmassa korostetaan, että oppilas ottaa vastuuta opiskelunsa suunnittelusta, organisoitumisesta ja omasta oppimisestaan. Käytännössä Nikkilän Sydämen oppimissolujen opettajat ja muu henkilöstö suunnittelevat yhdessä päivän/viikon etenemisen ja ohjaavat oppilasta löytämään opiskelulleen sopivimman työtavan ja työskentelylleen tarkoituksenmukaisimman opiskelu- ja oppimistilan. Pedagogiikan ja tilan suhdetta ohjaavat monet arvot. Näistä keskeisimpiä ovat turvallisuus, käytännöllisyys ja viihtyisyys, mutta myös yksilön ja yhteisön tarpeisiin vastaaminen. Nikkilän oppimissolun näkökulmasta rajatut ja jaotellut tilaratkaisut luovat turvallisuutta isoon kouluun. Näin on luotu pienempiä yksiköitä ja siten rakennettu viihtyisiä opiskelun tiloja. Työskentelyn ja opiskelun suunnittelua ja organisointia tukevat muunneltavat ja joustavat tilat. Eri tavoin rajatuilla tiloilla luodaan erilaista opiskelua ja työskentelyä tukevia oppimisen tiloja, kuten yksilö-, pari-, ryhmä- ja monimuoto-opetuksen ja oppimisen tiloja. Suljettavat, avattavat ja yhdistettävät tilat tukevat eri ryhmien välistä integrointia, samanaikaisopetusta, mutta mahdollistavat myös opettamisen ja opiskelun eriyttämisen ja yksilöllistämisen. Oppimissolun avoin oppimisympäristö ei ole avotila, vaan monitilaratkaisuja sisältävä muunneltava ja tilallisesti rytmitetty opetus-, opiskelu- ja oppimisympäristö

7 (8) nykyaikaisen koulun tarpeisiin. Oppimissoluista löytyvät julkisen ja yksityisen tilan lisäksi tiloja, jotka mahdollistavat oppilaiden työskentelyn yksin, pareittain, pienryhmissä ja suurryhmissä. Samoin tilat sisältävät monipuolisia tiedonhankinta- ja työskentelymenetelmiä tukevia tiloja opiskelutiloja, taito- ja taideainepajat, eriyttämisen tiloja jne. Varsinaiset taito- ja taideluokat sekä aineluokat sijaitsevat Nikkilän Sydämen ensimmäisen vaiheen tiloissa ja ovat alakoululaisten käytössä. Nikkilän Sydämen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota tilatehokkuuden kehittämiseen. Tilatehokkuuden tehostaminen on yhdistetty pedagogiseen toiminnan muutokseen ja näin koulun kokonaispinta-alasta on aiempia käytäntöjä suurempi osa tarkoitettu hyödynnettäväksi opiskelu- ja oppimistilana. Riittävän opetusteknologisen varustuksen avulla varaudutaan oppilaiden jatkoopintojen ja työelämän edellyttämien tieto- ja viestintäteknologisten taitojen hallintaan. Oppimisympäristöjen tarkemmassa suunnittelussa varmistetaan opiskelutilojen säilytysratkaisut. Koulun piha- ja lähialueet ovat osa koulujen opetuksen ja oppimisen tiloja. Ulkoalueet rakennetaan lasten liikkumista ja vuorovaikutusta tukeviksi välitunti-, oppimis- ja virkistysalueiksi. Oppimispiha varustetaan vesipisteillä, sähköllä ja valaistuksella. Piha muuntuu vuodenaikojen mukaan. Esimerkiksi penkereeseen rakennetun auditorion takaosa muuntuu talvella pienten lasten pulkkamäeksi. Oppimispihalle varataan varastotilaa opetusvälineille. Samoin liikunnanopetuksen tarpeisiin varataan ns. kylmää varastotilaa esimerkiksi suksien säilyttämistä varten. 4.3 Opetuksen järjestäminen Nikkilän Sydämen molemmista kouluista (suomen- ja ruotsinkielinen) muodostetaan vuosiluokkien e-9 yhtenäisen perusopetuksen koulut. Opetus jäsennetään valtioneuvoston asetuksen ja Sipoon kunnan opetussuunnitelman mukaisesti 1-2, 3-6 ja 7-9 vuosiluokkien muodostamiin jaksoihin siten, että vuosiluokkiin 1-2 yhdistetään esiopetus. Koulujen opetusryhmien koot tarkistetaan ja jaetaan vuosittain tarkoituksenmukaisuus huomioiden. Myös ns. alakoulun ja yläkoulun sekä yleisopetuksen ja erityisen tuen opetuksen rajaa häivytetään. Opetuksen järjestämisessä yhteistyö ja yhtenäisyys korostuvat sekä opetussuunnitelmallisissa että arkkitehtonisissa ratkaisuissa. Esi- ja alkuopetus toteutetaan yhdessä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa samoissa tiloissa ja näin muodostetaan ns. pienten lasten yksikkö ja toiminnassa lähestytään kokonaiskoulupäivän toteuttamista. Näihin tiloihin sijoitetaan myös esioppilaiden varhaiskasvatuksen alainen esiopetuspäivää edeltävä ja jatkava päivähoito. Nämä tilat sijaitsevat laajennusosassa. Esiopetus ajoittuu pääsääntöisesti aamupäiviin. Päivähoitoa järjestetään sekä aamulla että iltapäivällä koulupäivänä jälkeen kello 17.00 asti. Suurin osa esioppilaista osallistuu myös päivähoitoon. Sipoon kunnan suunnitelmissa on, että esiopetuksen päivähoito järjestettäisiin tulevaisuudessa yhteistyössä ap/ip-toiminnan kanssa. Nikkilässä järjestetään sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa että kerhotoiminta. Aamutoiminta ajoittuu pääsääntöisesti ajalle 7.00-9.40 ja iltapäivätoiminta 12.30-17.15. Laajennuksessa toteutetaan esiopetuksen lisäksi vuosiluokkien 1-6 opetus. Nikkilän Sydämen laajennusosaan sijoitettavien koulujen osalta on vielä määrittelemättä, tullaanko kaikkien oppilaiden opetus järjestämään vuosiluokittaisena ope-

8 (8) tuksena, vuosiluokkiin sitomattomana oman oppilaan opinto-ohjelman mukaisena opiskeluna vai yhdysluokkaopetuksena, jossa toteutetaan vuosiluokkiin sitomatonta perusopetusta. Laajennuksessa toimivien koulujen kaksi keskeistä pedagogista linjausta ovat opetuksen ja ryhmien eheyttäminen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen. Perinteisen - yksi opettaja, yksi luokka - organisoitumisen sijaan opetussuunnitelmassa korostetaan oppivaa yhteisöä, yhdessä työskentelyä ja toinen toisiltaan oppimista. Opetusryhmiä voidaan muodostaa eri lähtökohdista, opittavan asian edellyttämin eri tavoin ja eri-ikäisistä oppilaista muodostuvissa ryhmissä. Uudenlainen opetusryhmäparien muodostaminen vapauttaa myös lukujärjestysteknisesti tiloja pienemmän ryhmän käyttöön. Vuosiluokat 3-6 opiskelevat pääsääntöisesti laajennuksen oppimissoluissa, käyttäen soveltuvin osin 1. vaiheen taito- ja taideaineiden sekä liikunnan tiloja. Osa oppimissolun kiinteistä tiloista varustetaan märkätyöskentelyyn ja taito- ja taideaineiden opetukseen sopiviksi. 4.4 Hallinnon ja oppilashuollon järjestäminen Hallinto- ja oppilashuolto muodostavat opetuskielen mukaisen kokonaisuuden esiopetuksesta yhdeksänteen vuosiluokkaan asti. Vuosiluokkien e-6 hallinnon ja oppilashuollon osalta nojataan olemassa oleviin toimintoihin ja tiloihin, kuitenkin siten, että Nikkilän Sydämen yhtenäiskouluissa lapsen kasvun ja oppimisen sekä hyvinvoinnin tuelle luodaan saumattomat nivelvaiheet. Lapsen erityistarpeisiin vastataan koko hänen oppivelvollisuutensa ajan tuttujen ja turvallisten koulun aikuisten toimesta lapsen omalla äidinkielellä. Kouluissa pyritään mahdollisimman laajaan toiminnalliseen integraatioon. Hallinto- ja oppilashuollon tilat sijaitsevat pääsääntöisesti 1. vaiheen puolella. Laajennusosan molempaan kerrokseen on sijoitettu pieni henkilöstön tauko- ja työskentelytila sekä wc. Tiivisrytmisen päivän aikana opettajien on mahdollista pysyä koko päivän lähempänä oppilaitaan. Henkilöstön ja erityisesti opettajien välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen syntymiseen vaikuttavat eniten koulun johtamis- ja viestintäkäytännöt sekä yhteisöllisen toimintakulttuurin muodostuminen. 5 Pedagogisen suunnittelun eteneminen Nikkilän Sydämen laajennuksen hankesuunnitteluvaiheessa toimi suunnittelun tukena pedagoginen ryhmä. Ryhmän tehtävänä oli linjata koulun pedagogista toimintaa ja tukea siten uuteen pedagogiikkaan perustuvaa arkkitehtisuunnittelua. Nikkilän Sydämen pedagogiseen ryhmään kuului Nikkilän alueen rehtoreita. Suunnittelun edetessä konkreettiselle ja lapsen hahmotettavissa olevalle tasolle, lasten rooli ja kokemukset niin oppimisesta ja tiloista voidaan hyödyntää. Uuden opetussuunnitelman myötä lasten kuuleminen ja osallistaminen voidaan sisällyttää luontevasti koulun työsuunnitelmaan ja toimintaan tulevien lukuvuosien aikana.