TALOUSARVIO VUODELLE 2015

TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017 versio 2 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

1 Sisällysluettelo 1 Talousarvion ja toimintasuunnitelman lähtökohdat... 2 1.1 Yleistä.. 2 1.2 Toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohdat..... 2 1.3 Kuntayhtymän tuloslaskelma, tp 2012-2013, talousarvio 2013 ja 2015 ja arviot 2016-2017.. 4 2. Tehtäväalueiden talous menolajeittain sekä resurssit.. 5 2.1 Vuoden 2014 talousarvion jakautuminen tehtäväalueittain... 5 2.2 Virkojen ja toimien muutokset 2014 2016... 6 3. Yhteenveto jäsenkuntien käyntiarvioista 2015.. 7 3.1 Avohoito. 7 3.2 Terveyskeskussairaala... 8 3.3 Psykososiaaliset palvelut. 8 3.4 Sosiaalipalvelut 9 3.5 Talousarvion 2014 määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto... 10 4. Yhteenvedot tehtäväalueittain.. 11 4.1 Luottamuselinhallinto.. 11 4.2 Hallinnon ja talouden tehtäväalue.. 12 4.3 Avohuollon tehtäväalue... 14 4.4 Koti- ja sairaalapalveluiden tehtäväalue.. 18 4.5 Erityispalvelujen tehtäväalue.. 21 4.6 Investoinnit. 22 4.7 Rahoitus... 23 5. Yksikköhintalaskelmat.. 24

2 1. Talousarvion ja toimintasuunnitelman lähtökohdat 1.1 Yleistä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä järjestää jäsenkuntiensa puolesta perusterveydenhuollon sekä suppeassa mittakaavassa terveydenhuoltolaissa mainittua peruserikoissairaanhoitoa. Lisäksi kuntayhtymälle on siirretty osa jäsenkuntien sosiaalitoimen palveluista (vammaispalvelut pois lukien kehitysvammahuolto, päihde- ja mielenterveystyön avopalvelut, lastenvalvonta). Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Harjavallan ja Kokemäen kaupungit sekä Eurajoen, Luvian ja Nakkilan kunnat. Kuntayhtymän asukasmäärä on 30.168 asukasta. Kokemäen kaupunki ei ole mukana päihde- ja perheneuvolapalvelujen osalta. Kuntayhtymän talousarvio ja toimintasuunnitelma perustuvat valtuustokaudelle 2013-2016 hyväksyttyyn palvelutasosuunnitelmaan. Yhtymähallitukselle ja -valtuustolle tuodaan erikseen perussopimuksen edellyttämä vuosisuunnitelma (sopimus), jota on käyty jäsenkuntien edustajien kanssa lävitse koko alkuvuoden. 1.2 Toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohdat Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on valtakunnallisesti sovittu maaliskuussa 2014. Toimeenpano on toistaiseksi avoimena. Tarkemmat lainsäädännölliset järjestämisperusteet selviävät vasta myöhemmin valtioneuvoston antaessa kuntien lausuntojen jälkeen lopullisen lakiehdotuksensa. Kuntayhtymän toiminnan ja talouden suunnittelu kaudelle 2014-2017 painottuu pääsääntöisesti vuosiin 2015-2016. Talousarvio vuodelle 2015 on tehty erittäin kireäksi huomioiden kuntatalouden kiristynyt taloustilanne. Talousarvioehdotus turvaa kuitenkin lainsäädännön edellyttämät perusterveydenhuollon palvelut. Talousarvion sisältämien toimintojen muutoksissa on huomioitu erityisesti vaikutukset koko sosiaali- ja terveydenhuollon kentässä. Talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa painopistettä siirretään edelleen avopalveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Sairaalapalveluissa Kokemäen vuodeosastotoiminta on loppunut kesällä 2014, ja toiminta on keskitetty talousarviovuonna yhteen terveyskeskussairaalaosastoon Harjavallan pääterveysasemalla. Sairaansijamäärän arvioidaan putoavan vuoden 2015 aikana 49:ään. Suunnitelmakauden aikana terveyskeskussairaalan sairaansijamäärä asettunee noin 45 sairaansijaan. Sairaalatoimintaa tukee vuoden 2013 aikana aloitettu ja 2014 vakiintunut kotisairaalatoiminta. Sairaansijojen vähentäminen edellyttää aktiivista kotiutustoimintaa hoitoneuvotteluineen sekä jäsenkuntien omaa aktiivista panostusta hoivapalveluihin. Lisäksi henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä eri-ikäisten työntekijöiden ja viranhaltijoiden tukeminen tulee olemaan erityisen tärkeää. Varhaisen tuen mallin mukaan kuntayhtymä pyrkii alentamaan poissaoloja. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan myös hyvällä ja oikea-aikaisella työterveyshuollolla. Kuntayhtymän kokonaismenot tulevat arvion mukaan laskemaan vuoden 2013 toteutuneista menoista -3,0 prosenttia. Kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna käyttötalouden menot kasvavat vain 1.2 prosenttia. Kuntien maksuosuuksien muutos vuodesta 2013 on keskimää-

rin -0.4 % vaihdellen kunnittain -12,6 prosentista +3,9 prosenttiin. 3 Sosiaalipalveluissa asumispalvelujen tarve on kasvanut olennaisesti sekä vammaispalveluissa että psykososiaalisissa palveluissa vuoden 2014 aikana. Muissa palveluissa palvelujen tarve on tasaantunut. Kuntayhtymään on vakinaistettu 1.8.2014 alkaen henkilökohtainen avustaja ja henkilökohtaisen avun järjestämistavoissa painopistettä siirretään edelleen työnantajamallilla toteutettavaksi. Samalla ostopalvelua pyritään vähentämään.. Yhteistyötä Avustajakeskuksen kanssa kehitetään edelleen. Kuntayhtymä suunnittelee yhdessä jäsenkuntien kanssa mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen järjestämistä osaksi omana toimintana. Perheneuvola- ja psykologipalveluissa viimeisinä vuosina on ollut selkeästi nouseva kysyntä. Luvian liittyminen kuntayhtymään 2013 on lisännyt kysyntää entisestään. Tämän vuoksi kuluvana vuonna on täytetty perheneuvolaan toinen työpari (psykologi ja sosiaalityöntekijä), jonka kustannusvaikutukset 2015 ovat koko vuodelta noin 120.000. Kuntalain yhtiöittämistä koskeva muutos ei tällä hetkellä näyttäisi koskevan sen enempää työterveyshuoltoa kuin ateriapalvelujakaan. Kuntalain 2a :n mukaanhan kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen tulisi pääsääntöisesti antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Yhtiöittämisvelvoite ei koske työterveyshuoltolain 12 :ssä tarkoitettuja lakisääteisiä palveluja (ns. ennaltaehkäisevät työterveyshuoltopalvelut). Kunnan hoidettaviin lakisääteisiin työterveyspalveluihin ollaan lisäämässä myös työterveyshuollossa annettavat sairaanhoitopalvelut. Näin työterveyshuolto muuttuu kokonaisuudessaan kunnan lakisääteiseksi tehtäväksi, jota yhtiöittämisvelvoite ei koske. Ravintohuoltopalvelujen osalta kuntayhtymän ja yksityisen tehostetun asumisen palveluja myyvän yksityisen palveluntuottajan välillä oleva sopimus ateriapalveluista päättyy 31.12.2014. Tämän jälkeen kuntayhtymä tuottaa ateriapalvelut vain yhden jäsenkunnan vanhainkodille sekä kotipalveluasiakkaille ja palvelukeskukselle sekä väliaikaisesti (2015 2017) myös Harjavallassa sijaitseville Satakunnan sairaanhoitopiirin laitoksille (Harjavallan ja Satalinnan sairaala). Kuluvana vuonna sairaanhoitopiirille on tuotettu vain viikonlopun ateriapalvelut. Vuoden 2015 alusta palvelu on tarkoitus laajentaa myös arkipäiviin. Tuotettavien ateriapalvelujen kokonaismäärä tuolloin on noin 340.000 ateriasuoritetta. Kyseinen toiminta toteutetaan palvelusopimuksella. Kyseiset ateriapalvelut voidaan tuottaa ilman yhtiöittämisvelvoitteita. Vuoden 2015 talousarvio sisältää tehtäväalueiden välillä jonkin verran muutoksia. Koti- ja sairaalapalveluiden sisäistä työnjakoa kehitetään entisestään. Sairaalaosaston toiminta turvataan sairaalapaikkojen supistumisen jälkeenkin kehittämällä voimakkaasti kotisairaalatoimintaa sekä integroimalla kotisairaanhoito, kotisairaala ja terveyskeskuksen sairaalaosaston toiminta yhdeksi kiinteäksi tehtäväalueeksi. Tehtäväalueen toimintaa koordinoidaan sairaalaosaston vastuullisen lääkärin toimesta. Sairaalaosastolla toteutetaan kahteen potilashuoneeseen myös erilliset sulkutilat yksittäisiä tartuntatautitapauksia varten. Laajempia epidemioita (10 potilasta) varten voidaan eristää kokonaisuudessaan yksi osastosiipi. Pääterveysaseman toimitilat ovat käyneet ahtaiksi, minkä vuoksi 2014 kuntayhtymä on vuokrannut Harjavallan kaupungilta noin 550 m2:n lisätilat, johon ovat sijoittuneet sosiaalipalvelut sekä toimisto- ja talouspalvelut. Vuokrakustannuksia muutos aiheuttaa vuositasolla noin 80.000. Sairaalaosastojen keskittyminen ja siitä johtuva vuokratilojen piene-

4 neminen Kokemäen terveysasemalla puolestaan vähentää vuokrakustannuksia vuositasolla vastaavan määrän. Investointeihin kuntayhtymä varaa noin 348.500. Suurin investointi on tyhjilleen jääneiden toimistotilojen saneeraus neuvolatiloiksi. Neuvolatilojen siirtymisen myötä lääkäritoiminnan tila-ahtautta voidaan olennaisesti helpottaa. Samalla pääterveysasemalla voidaan kehittää lääkäri/hoitaja työparitoimintaa. Muut investointikohteet 2015 ovat sairaalan sulkutilojen toteuttaminen sekä tarkkailutilojen muutos. Tilojen tarvitsema kalustus sekä tietojärjestelmähankinnat toteutetaan pääsääntöisesti aikaisempien vuosien tapaan 3stepvuokraussopimuksella. Hankkeet on esitetty tarkemmin kohdassa 4.6 investoinnit. 1.3 Kuntayhtymän tuloslaskelma, tp 2012 2013, talousarvio 2014 ja 2015 ja arviot 2016 2017 Kuntayhtymä yhteensä TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Mu % TA 2016 Ta 2017 Muutos % 1 000 tarkista! 2014/2015 suun.kaudella TOIMINTATUOTOT My-tuotot jäs.kunnilta 21 528 22 466 23 766 23 663-0,4 24 360 24 969 5,1 Muut my-tuotot 2 575 2 059 2 425 2 654 9,4 2 486 2 548 4,6 My-tuotot yht. 24 103 24 525 26 191 26 317 0,5 26 846 27 517 5,0 Maksutuotot yht. 2 080 2 691 2 437 2 384-2,2 2 498 2 560 5,2 Tuet ja avustukset 121 214 157 126-19,7 161 165 6,3 Muut toim. Tuotot yht. 155 50 80 152 90,0 23 84 2,6 Toimintatuotot yht 26 459 27 480 28 865 28 979 0,4 29 528 30 326 5,0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 13 517 14 840 14 852 15 128 1,9 15 223 15 604 5,0 Palvelujen ostot 8 544 8 209 8 858 9 040 2,1 9 079 9 306 5,0 Aineet tarv. Ja tavarat 2 204 2 196 2 179 2 231 2,4 2 233 2 289 4,9 Avustukset 1 003 841 1 344 1 167-13,2 1 377 1 412 5,8 Muut toimintakulut 733 807 962 1 083 12,6 986 1 011 4,5 Toimintakulut yht. 26 001 26 893 28 195 28 649 1,6 28 898 29 622 5,0 TOIMINTAKATE 458 587 670 330-50,7 630 704 10,3 Rahoitustuotot ja -kulut 92 53 49 55 12,2 50 51 3,6 VUOSIKATE 366 534 621 275-55,7 580 653 11,6 Poistot 367 534 399 275-31,1 408 419 7,3 TILIKAUDEN TULOS -1 0 222 0 172 234 Luvia mukaan kuntayhtymään 2013 alusta

5 2. Tehtäväalueiden talous menolajeittain sekä resurssit Seuraavassa on esitetty tehtäväalueiden painopisteet sekä toiminnalliset ja taloudelliset muutokset 2015-2017 sekä henkilötyövuosien muutokset vastaavalta ajalta. Henkilötyövuosien määrään vaikuttaa toiminnan laajentuminen sekä mahdolliset siirtymät oman toiminnan ja ostopalvelujen välillä. Henkilöitä siirtyy myös eri tehtäväalueiden ja toimintayksiköiden välillä. 2.1 Vuoden 2015 talousarvion jakautuminen tehtäväalueittain Kuntayhtymä tehtäväalueittain Luottamus- Hallinto ja Avo- Laitos Erityis Yhteensä 1 000 elin hallinto talous hoito hoito palvelut TOIMINTATUOTOT My-tuotot jäs.kunnilta *) 0 0 14 676 3 472 5 515 23 663 Muut my-tuotot 0 1 400 1 128 123 3 2 654 My-tuotot yhteensä 0 1 400 15 804 3 595 5 518 26 317 Maksutuotot yht. 0 0 1 417 506 461 2 384 Tuet ja avustukset 0 121 6 0 0 127 Muut toim. Tuotot yht. 0 11 54 5 81 151 Toimintatuotot yht 0 1 532 17 281 4 106 6 060 28 979 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 35 2 990 8 054 2 992 1 058 15 129 Palvelujen ostot 33 850 3 893 481 3 782 9 039 Aineet tarv. Ja tavarat 0 709 1 041 463 18 2 231 Avustukset 1 0 0 0 1 166 1 167 Muut toimintakulut 25 299 697 59 3 1 083 Toimintakulut yht. 94 4 848 13 685 3 995 6 027 28 649 TOIMINTAKATE -94-3 316 3 596 111 33 330 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 0 VUOSIKATE -94-3 316 3 596 111 33 330 Poistot 0 234 33 7 0 274 TILIKAUDEN TULOS -94-3 550 3 563 104 33 56 *) Luottamuselinhallinnon ja hallinnon ja talouden kustannukset vyörytetään muille tehtäväaloille käytön mukaisessa suhteessa

2.2 Virkojen ja toimien muutokset 2014 2016 6 Vakanssit Virkojen ja toimien muutokset suunnittelukaudella 31.12.2012 2013 2014 2015 2016 yht Lähiesimies Yleishallinto ja talous 1 1 KYJ Toimisto 8 6 14 henkilöstöpäällikkö Atk 1 1 2 kyj Inf./puhelinpalvelu 3 3 henkilöstöpäällikkö Tekninen huolto 2 2 huoltomestari Varasto 2 2 huoltomestari Ravintohuolto 16 1*) 17 ruokapalvelun esimies Siivouspalvelut 22-1 0 21 siivoustyön ohjaaja Huom! osastoavustajat siirtyneet 2013 aikana henkilöstöpäällikön alaisuuteen *) varahenkilöstö atk-palveluja ostetaan toistaiseksi 0.20%:n verran Kokemäen kaupungilta varaston toinen vakanssi täyttämättä siivouspalveluissa vähentyy toimet Kokemäen vo:n toiminnan siirtyessä kaup. Avohoito Eurajoen terveysasema täysin ulkoistettu johtava ylilääkäri Lvo 41,5 1 1 43,5 avohoidon ylilääkäri/os.hoitaja Hammashuolto 30 30 vast.hl; ylihammasl.täyttämättä Neuvola 27 27 johtava hoitaja Kotisairaanhoito/-sairaala 19 0 1 20 osastonhoitaja Työterveyshuolto 8 8 työterveyslääkäri/os.hoitaja Fysioterapia 11 11 osastonhoitaja Laboratorio 7 7 vastuuhoitaja Röntgen 2 2 lvo:n osastonhoitaja Tk-sairaala 53,5-7 -7 0 39,5 ylilääkäri/osastonhoitaja 2014 sairaalaosastot yhdistetty tk-sairalaan paikkaluku 2015 lasketaan 49 2016-2017 paikkalukutavoite 45 Sosiaalipalvelut 3 1 1 5 johtava sosiaalityöntekijä henk.koht. avustaja Erityispalvelut johtava ylilääkäri Perheneuvola 2 2 4 psykologi Puheterapeutit 3 3 vastuupuheterapeutti Kunt.suunnittelija 1 1 jyl Kuntoutusohjaaja 1 1 jyl sos.ohj./pot.asiamies 1 1 jyl ktt-psykologit 2 2 psykologi Perustason erikoishoito (sis.geriatrian,sisätaudit,knk,neurologian,psykiatrian yms. erikoisalat) 0 johtava ylilääkäri lääkärityöpanos 2,5 1,5 4 hoitajatyöpanos 6,5 1 1 8,5 Kuntayhtymän asettamien tavoitteiden mukaisesti toiminnan painopiste tulee edelleen siirtymään avopalveluiden suuntaan, Laitospalveluissa hoitopaikkojen supistumisen myötä myös henkilöstö tulee vähenemään luonnollisten poistumien kautta. Mitoitus terveyskeskussairaalassa on suositusten mukainen eli 0,7. Sijaisten saatavuusongelmiin ratkaisuna nähdään varahenkilöstön käyttöönotto, jota voidaan tarvittaessa käyttää myös kotisairaanhoidossa ja kotisairaalassa. Varahenkilöstön määrä suunnittelukaudella on noin viisi henkilötyövuotta. Laboratorio- tai röntgentoiminnan keskittämistä erikoissairaanhoitoon ei tässä vaiheessa esitetä. Perusteluna on nykyinen kustannustehokas oma toiminta sekä terveydenhuollon muuttumassa oleva tilanne.

7 Uuden sote-organisoinnin myötä koko terveydenhuollon organisointijärjestelmä tulee uudelleen tarkasteltavaksi 2015 2016. Henkilöstökulut muodostavat noin 55 prosenttia kuntayhtymän toimintakuluista. 3. Yhteenveto jäsenkuntien käyntiarvioista 2015 3.1 Avohoito Suoritteet 2013 lopulliset LVO HH KSH Muu avohoito Yhteensä Eurajoki 9 365 6 338 2 825 21 641 40 169 Harjavalta 13 643 5 899 9 761 38 452 67 755 Kokemäki 11 857 7 197 7 064 35 136 61 254 Luvia 6 292 3 203 0 18 313 27 808 Nakkila 10 353 5 047 3 042 21 448 39 890 Yhteensä 51 510 27 684 22 692 134 990 236 876 2014arvio LVO HH KSH Muu avoh. Yht. Eurajoki 8 790 5 980 2 850 19 850 37 470 Harjavalta 11 950 6 410 10 100 31 500 59 960 Kokemäki 12 920 6 150 8 680 31 980 59 730 Luvia 6 450 5 040 0 16 100 27 590 Nakkila 8 090 2 880 2 950 17 900 31 820 Yhteensä 48 200 26 460 24 580 117 330 216 570 *) tilannearvio kahdeksan kuukauden toteuman perusteella Suoritearviot 2015 LVO E-lääk. Puh.kons. HH KSH Kotisair. Ast.hoitajat Muu av.hoito Avohoito yht. Eurajoki 8 700 580 1 260 6 450 2 950 750 4 120 19 870 44 680 Harjavalta 11 000 470 2 000 5 780 6 450 780 6 260 31 200 63 940 Kokemäki 11 900 460 1 850 6 040 6 320 360 6 320 32 050 65 300 Luvia 5 700 140 1 250 2 680 3 080 320 1 210 17 150 31 530 Nakkila 8 150 270 1 800 4 800 0 40 2 180 18 150 35 390 Yhteensä 45 450 1 920 8 160 25 750 18 800 2 250 20 090 118 420 240 840 Lyhenteiden selitteet: LVO = lääkärikäynnit kaikilla suorituspaikoilla(ei e-lääk.käy) E-lääk. = peruserikoissairaanhoidon lääkärikäynnit HH = hammashuollon vastaanottokäynnit (sis. oik.hoidon) Puh.kons. = lääk. käynnin korvaavat puhelinkonsultaatiot KSH = kotisairaanhoidon hoitajakäynnit Muu avohoito = sisältää sekä ennaltaehkäisevän hoidon että hoitajavastaanoton käynnit kaikilla suorituspaikoilla Ast-hoitajat = asiantuntijahoitajakäynnit P-neuvola = perheneuvolakäynnit Puheterapia jakaantuu peruskäyntiin (60 min) ja laajaan käyntiin (yli 60 minuuttia) VO-hoitopäivät = terveyskeskussairaalan hoitopäivät

3.2 Terveyskeskussairaala Sairaalakäyttö 2012-2015 Tp 2012 SS Tp 2013 SS Ta 2014 *) SS Ta 2015 SS Ta 2016 SS Eurajoki 702 1,9 565 1,5 850 2,3 720 2,0 650 1,8 Harjavalta 5859 16,1 7489 20,5 6180 16,9 5880 16,1 5850 16,0 Kokemäki 11001 30,1 7969 21,8 6750 18,5 6200 17,0 6050 16,6 Luvia 0 0,0 2001 5,5 2180 6,0 2360 6,5 1450 4,0 Nakkila 3870 10,6 3568 9,8 2390 6,5 1800 4,9 2950 8,1 Yhteensä 21432 59 21592 59 18350 50 16960 46 16950 46 *) Tarkennettu arvio, elokuu 2014 Luvia tullut mukaan kuntayhtymään 2013 Eurajoen sairaalakäyttö nk. ylivuotoa (oma vuodeosasto vanhainkoti Jokisimpukassa) Suunnittelukauden hoitopäiväarviot esitetty tarkemmin palvelutasosuunnitelmassa 8 3.3 Psykososiaaliset palvelut 3.3.1 Perheneuvolapalvelut Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ta 2016 Eurajoki 45 15 520 780 750 Harjavalta 2031 1584 1780 1750 1750 Kokemäki *) 0 0 0 0 0 Luvia 0 260 950 1050 1050 Nakkila 713 760 1150 1450 1300 Yhteensä 2789 2619 4400 5030 4850 *) Kokemäen kaupunki järjestää itse perheneuvolapalvelunsa Toinen työpari perheneuvolaan (psykologi ja sos.työntekijä) vuoden 2014 aikana 3.3.2 Puheterapiapalvelut Tp 2012 Tp 2103 Ta 2014 Ta 2015 Ta 2016 Eurajoki 123 157 290 290 290 Harjavalta 388 303 480 480 480 Kokemäki 347 328 440 520 520 Luvia 0 76 180 220 220 Nakkila 301 201 380 380 380 Yhteensä 1159 1065 1770 1890 1890

3.4 Sosiaalipalvelut Kuntakohtaiset kustannukset: Sos.palvelut Tp2012 Tp 2013 Nou % Ta 2014 Nou % Ta 2015 Nou % Eurajoki 779 006 883 958 13,5 907 814 2,7 866 053-4,6 Harjavalta 1 196 575 1 313 117 9,7 1 277 044-2,7 1 376 448 7,8 Kokemäki 1 286 219 1 555 999 21,0 1 590 816 2,2 1 668 287 4,9 Luvia 0 299 846 270 053 340 717 26,2 Nakkila 787 097 795 016 1,0 803 026 1,0 702 110-12,6 Yhteensä 4 048 897 4 847 936 19,7 4 848 753 0,0 4 953 615 2,2 Sosiaalipalvelujen piirissä olevien asiakkaiden määrän kehitys 2011-2013: Päätökset: 1.1.2011 Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvelu Päihde VPL apu kotona muutostyöt Yht. Eurajoki 79 6 3 5 3 0 96 Harjavalta 152 9 5 9 1 0 176 Kokemäki 154 15 2 16 11 0 198 Luvia 0 0 0 0 0 0 0 Nakkila 122 9 1 9 0 0 141 Yhteensä 507 39 11 39 15 0 611 9 1.1.2012 Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvelu Päihde VPL apu kotona muutostyöt Yht. Eurajoki 80 7 3 12 4 11 117 Harjavalta 176 12 8 28 1 14 239 Kokemäki 163 13 3 24 12 13 228 Luvia 0 0 0 0 0 0 0 Nakkila 134 11 1 15 2 7 170 Yhteensä 553 43 15 79 19 45 754 Muutos vuoteen 2011 9,1 10,3 36,4 102,6 26,7 0,0 23,4 31.12.2013 Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvelu Päihde VPL apu kotona muutostyöt Yht. Eurajoki 95 7 3 16 7 11 139 Harjavalta 177 14 8 39 5 10 253 Kokemäki 163 15 7 39 11 15 250 Luvia 55 1 0 3 8 1 68 Nakkila 135 10 3 19 4 8 179 Yhteensä 625 47 21 116 35 45 889 Muutos vuoteen 2011 23,3 20,5 90,9 197,4 133,3 45,5 30.6.2014 Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvelu Päihde VPL apu kotona muutostyöt Yht. Eurajoki 95 8 2 19 7 4 135 Harjavalta 169 18 11 42 4 4 248 Kokemäki 152 14 7 33 11 4 221 Luvia 45 2 0 3 8 2 60 Nakkila 132 10 3 23 4 1 173 Yhteensä 593 52 23 120 34 15 837 Muutos vuoteen 2011 17,0 33,3 109,1 207,7 126,7 37,0 Lainsäädännön muutoksen myötä henkilökohtaisen avun määrät ovat kasvaneet vuosittain.

10 3.5 TALOUSARVION 2015 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO ( :na) *) vuosikatetasolla (ei poistoja) sitovuus Br-menot Tuloarvio Nettomenot KÄYTTÖTALOUSOSA Luottamuselinhallinto N 93 665 0 93 665 Yleishallinto- ja talous N 4 847 943 1 532 400 3 315 543 Avohoito N 13 685 460 2 604 600 11 080 860 Laitoshoito N 3 995 218 634 400 3 360 818 Erityispalvelut: 0 Päihde- ja mielenterveyspalv. 1 705 116 414 000 1 291 116 Lastenvalvonta 85 178 85 178 Vammaispalvelut 3 450 232 127 600 3 322 632 Muut erityispalvelut 786 248 2 900 783 348 Erityispalvelut yht. N 6 026 774 544 500 5 482 274 Kuntien kustannusosuudet 0 23 662 810-23 662 810 YHTEENSÄ 28 649 060 28 978 710-329 650 TULOSLASKELMAOSA Korkotulot B 0 0 0 Muut rahoitustulot B 0 8 400-8 400 Korkomenot B 48 000 8 400 39 600 Muut rahoituskulut B 15 300 63 300-48 000 Poistot B 274 750 0 274 750 Satunnaiset erät B 0 0 YHTEENSÄ 28 987 110 28 987 110 0 INVESTOINTIOSA Asfaltointi B 5 000 5 000 Vuosikorjaukset B 30 000 30 000 Muut investoinnit B 223 500 223 500 Pääomahankinnat B 90 000 90 000 (SUMU-poistoilla rahoitettavat) 0 YHTEENSÄ 29 335 610 28 987 110 348 500 RAHOITUSOSA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lis. B 205 000-205 000 Pitkäaikaisten lainojen väh. B 254 167 0 254 167 Lyhytaikaisten lainojen muutos B 0 0 0 Oman pääoman muutokset *) B 0 0 Vaikutus maksuvalmiuteen 397 667-397 667 TALOUSARVION LOPPUSUMMA 29 589 777 29 589 777 0

4. YHTEENVEDOT TEHTÄVÄALUEITTAIN 11 4.1 LUOTTAMUSELINHALLINTO Tulosvastuullinen viranhaltija: kuntayhtymän johtaja Juhani Tiitinen Luottamuselinhallinnon muodostavat yhtymävaltuusto ja yhtymähallitus sekä tarkastuslautakunta ja yhteistoimintaelin. Toiminnan ja tavoitteiden toteutumista seuraa valtuuston nimeämä tarkastuslautakunta. Peruskunnat ovat hyväksyneet 2012 uuden perussopimuksen, jossa määritellään mm. eri luottamuselinten miehitykset Luvian kunnan mukaantulon jälkeen. Uusi yhteistoimintalain mukainen yhteistoimintaelin on valittu valtuustokautta 2013-2016 varten. Luottamuselinhallinto tekee kuntayhtymän toimintalinjaukset sekä määrittelee valtuustokauden kattavan palvelutason yhdessä jäsenkuntien kanssa, tarvittaessa priorisoi perusterveydenhuollon toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. KUSTANNUKSET: TP 2012 TP 2013**) TA 2014 TA 2015 Ta 2016 Ta 2017 Toimintakulut 63 059 84 017 97 835 93 665 102 787 102 787 Toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 Toimintakate 63 059 84 017 97 835 93 665 102 787 102 787 Poistot 0 0 200 0 210 210 Tilikauden tulos 63 059 84 017 98 035 93 665 102 997 102 997 as.luku 27 050 30 408 30 408 30 168 /as 2,3 2,8 3,2 3,1 3,4 3,4 Nousu% 33,2 16,7-4,5 3,4 3,4 Kok. lkm. 28 28 30 30 30 30 /kokous 2 252 3 001 3 261 3 122 3 426 3 426 *) Eurajoki mukaan kuntayhtymään. Lasten isyyteen, elatukseen, huoltoon ja tapaamiseen liittyvät lakisääteiset tehtävät sekä päihdehuollon avopalvelut, katkaisuhoito, päihde- ja mielenterveysasiakkaiden ohjaus ja tuki sekä kotiuttaminen sekä asumispalvelut siirtyvät jäsenkunnista kuntayhtymään **) Talousarvio sisältää Luvian mukaantulon kuntayhtymään 1.1.2013

12 4.2 HALLINNON JA TALOUDEN TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: kuntayhtymän johtaja Juhani Tiitinen Tehtäväalue käsittää seuraavien tulosyksikköjen toiminnat: - huollon palvelut (ravintohuolto, kiinteistöhuolto, siivouspalvelut lukuun ottamatta vuodeosastoja, varastotoiminta), toimistopalvelut (mukaan lukien atk-palvelut) ja muut hallinnon palvelut (tutkimus- ja kehittämistoiminta ja työllistämistuki) TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: Tavoitteet/arvioidut vaikutukset Keinot/toimintamittarit Aikataulu Tehokkaat ja joustavat tukipalvelut Kustannuslaskentaa kehitetään edelleen. Kehitetään pdrg -pohjaista laskutusta 2015-2016 - jäsenkuntien laskutuksen läpinäkyvyys pa- suunnittelukauden aikana. ranee - toimintakustannukset kohdistuvat nykyistä Kehitetään DRG -monitoroinnin ja raportoinnin 2015-2016 paremmin järjestelmää. - PTH:n mahdollisuus seurata koko terveydenhuollon kustannuskehitystä ja kustannustehokkuutta paranee Sähköisen ostolaskujärjestelmän vakiinnuttaminen Asiakirjahallinnan kehittäminen Sähköisen arkiston hyödyntäminen Päivityskoulutukset Sähköinen AMS sekä sähköinen allekirjoitus Pöytäkirjat sähköiseen tallennusarkistoon. Palkkahallinnon asiakirjat ja listaukset sähköiseen tallennusarkistoon 2015 2015 Tietotekniikan yhteensovittaminen ja hyödyntäminen - kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien yhteiset ohjelmat vähentävät kustannuksia ja parantavat asiakkaiden palvelua ProConsona-ohjelmiston hyödyntäminen jäsenkunnissa. Mobiilipegasoksen käyttöönotto kuntayhtymässä sekä sen jäsenkuntien kotipalveluissa. Sähköisen tiedonkeruujärjestelmän käyttöönotto varastotoiminnassa Tietoteknisten perusvalmiuksien lisääminen erityisesti Pegasos-ohjelmissa. Kotipalvelun ja osasto-ohjelman käyttöönotto Nakkilan sosiaalitoimessa, mobiilijärjestelmän hankkiminen ky:n sekä peruskuntien sos.toimiin 2015-2016 2015 2015 2015 Henkilöstöhallinnon ohjeistuksen uusiminen Henkilöstöhallinnon käsikirja 2015 Kannustavan palkkapolitiikan edistäminen - kuntayhtymä kilpailukykyinen työmarkkinoilla - osaamista tuetaan myös palkkapoliittisin keinoin Valmistellaan tuloksellisuuspalkkiojärjestelmän kriteerit 2015-2016

13 Työhyvinvoinnin kehittäminen Ravintopalvelujen toiminnan turvaaminen Kehityskeskustelujen kehittäminen Osaamisen kehittäminen Yhteistoiminnan kehittäminen työterveyshuollon kanssa Työturvallisuuden kehittäminen Työhyvinvoinnin kehittämissuunitelmien toteuttaminen ja seuranta Laajennetaan ateriapalvelutoimintaa määräajaksi myymällä vapautuvaa keittiökapasiteettia Satakunnan sairaanhoitopiirille (HS ja Satalinnan sairaalan ateriapalvelut kokonaisuudessaan) Kehityskeskustelujen vakiinnuttaminen, käytyjen kehityskeskustelujen seuranta Koulutussuunnitelmat koko henkilöstölle: yhteiset / yleiset koulutukset, sisäiset / ulkoiset yksilöllisten koulutustarpeiden määrittely kehityskeskustelujen kautta Ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen (mm. kuntotukset/aslak) Päihdeohjelman laatiminen Raportoinnin kehittäminen (sairauspoissaolot) Työpaikkaselvitysten toteuttaminen ja läpikäynti Sisäiset turvallisuuskoulutukset koko henkilökunnalle (aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen, liikenneturvallisuus, kemikaalimerkinnät), esimieskoulutukset 2015-2016 2015-2016 2015 2015-2016 KUSTANNUKSET: Tp 2012 Tp 2013 ') Ta 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ta 2017 Toimintakulut 3 478 923 4 684 806 4 687 526 4 847 943 4 804 714 4 924 832 Toimintatuotot 1 156 080 1 198 551 1 378 600 1 531 600 1 413 065 1 448 392 Toimintakate 2 322 843 3 486 255 3 308 926 3 316 343 3 391 649 3 476 440 Poistot 170 172 358 016 149 000 234 500 152 725 156 543 Satunnaiset erät 800 0 820 841 Tilikauden tulos 2 493 015 3 844 271 3 457 126 3 550 843 3 543 554 3 632 142 As.luku 27 050 30 408 30408 30168 /asukas 92,2 126,4 113,7 116,8 116,5 119,4 Nousu % 50,1-5,1 0,2 2,3 2,5 *) Luvia mukaan kuntayhtymään Vuoden 2014 talousarviossa henkilöstöä siirretty muilta tehtäväalueilta yleishallintoon (JYL, JH, osastoavustajat) Toteutettavat atk- ohjelmisto- ja järjestelmähankkeet 2014: Sähköinen asiointi ja -allekirjoitus sekä asiahallinta ostolaskujen sähköinen kierrätys sähköinen tiedonkeruu varastotoimintaan

14 4.3 AVOHUOLLON TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: johtava ylilääkäri Mika Kallio Hoitotyön esimies: johtava hoitaja Jaana Oksa Tehtäväalue käsittää seuraavien tulosyksikköjen toiminnat: - alueellinen avohuolto (lääkärinvastaanottotoiminta, neuvolatoiminta, hammashuolto), laboratoriotoiminta, välinehuolto), keskitetty avohuolto (päivystys, röntgen, fysioterapia, työterveyshuolto, peruserikoissairaanhoito) TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: Tavoitteet/arvioidut vaikutukset Keinot/toimintamittarit Aikataulu 1. Tärkeimpien terveysongelmien 1. Laatuverkostoyhteistyön aktivoiminen toteamisen ja hoidon edelleen tehostaminen ja tulosten sekä tuotettujen toimintamallien hyödyntäminen käytännössä 2. Kehitetään edelleen varhaisen puuttumisen - seulontatutkimuksiin osallistutaan aktiivisesti toimintamalleja koko tehtävä- - tupakoivien ja ylipainoisten määrä vähenee - päihteiden käyttö vähenee - jokaisella potilaalla on päivitetty hoitosuunnitelma - ydinprosessit on kuvattu alueella. 3. Jatketaan asiantuntijatiimien toiminnan kehittämistä peruserikoissairaanhoidossa 4. Kehitetään ja monipuolistetaan potilasohjausmenetelmiä ja uudistetaan ohjauksen sisältöä. - toiminta on Käypä hoito -suositusten 5. Jokainen palvelutapahtuma kirjataan ja mukaista ja näyttöön perustuvaa tilastoidaan yhdenmukaisesti ja kattavasti. - väestö ymmärtää omahoidon sekä oman Rekisterin tietoja palvelujen sisällöstä, terveyden ylläpidon merkityksen (= terveydenlukutaito ) saatavuudesta ja palvelun käytön syistä hyödynnetään toiminnan seurannassa ja arvioinnissa. 6. Valtakunnallisesti hyväksyttyjen toimintamallien ja -menetelmien hyödyntäminen (erilaiset käypähoitosuositukset, verkko/mobiilipohjaiset menetelmät ) -verkko -painonhallintaryhmä - Lapset puheeksi -tupakasta vieroitusryhmät 7. Kehitetään pdrg-pohjaista ajattelua 8. Aikuisneuvolassa toteutetaan terveystarkastuksia hyväksytyn seulontamallin mukaisesti 9. Moniammatillisten arviointimallien kehittäminen/käyttö vanhusten ongelmien varhaisen toteamisen tueksi 2. Jatketaan virka-ajan vastaanottotoiminnan tehostamista - terveydenhuollon kokonaiskustannukset sovittujen erikoislääkäripalvelujen osalta vähenevät - hoitotakuu toteutuu - uusintakäyntien määrä vähenee - kuntalaiset ovat tyytyväisiä palveluun - kuntien vanhainkotien ja vanhusten 1. Laajennetaan konsultaatiotoimintaa erikoislääkäripalveluissa 2. Muokataan tarvittaessa joustavasti vastaanottojen päiväohjelmia. Erityisesti Kokemäen terveysaseman lääkärin vastaanoton toimintaa lisätään kaupungin vaatimuksesta niin, että se entistä paremmin turvaa kokemäkeläisten lääkäritarpeen omalla terveysasemalla. 3. Tulevat palvelutarpeet ennakoidaan 2015-

palvelukotien asiakkaiden lääkäri/päivystyskäynnit vähenevät tehostetun kotisairaanhoidon/kotisairaalatoiminnan johdosta tilasto- ja tietovarantojen avulla. 4. Kehitetään edelleen hoitajavastaanottoja, sairaanhoitajien ja lääkärien yhteistyötä sekä työnjakoa. Lisätään tiimityöskentelyä tilojen niin mahdollistaessa. 5. Monisairaiden ja paljon terveyskeskuspalveluja käyttävien asiakkaiden vastuuhoitaja-palvelumalli 6. Selvitellään palvelusetelien käyttömahdollisuuksia 15 3. Hammashuollon palvelujen turvaaminen Viikonloppu- ja arkipyhäpäivystystä jatketaan alueellisena yhteishankkeena. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiirellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä astunee voimaan 1.1.2015. Alueellisia neuvotteluja iltapäivystyksen järjestämisestä käydään syksyn kuluessa. Vastaanottopalvelut turvataan tarvittaessa ostopalveluin. Useamman hammaslääkärin siirtyminen eläkkeelle tulee aiheuttamaan ongelmia hoidon järjestämisessä. Toimiin on edelleen vaikea löytää tekijöitä, joten ostopalveluihin jouduttaneen turvautumaan entistä enemmän. Hammashoitajia on myös jäämässä eläkkeelle lähitulevaisuudessa ja useampia pitkiä sairauslomia on jo ollut. Oppisopimuskoulutuksen kautta ollaan saamassa yksi uusi hammashoitaja kuntayhtymään. Hyvien kokemusten perusteella oppisopimus-koulutusta tullaan mahdollisuuksien mukaan jatkamaan. 4. Hyvinvoinnin edistäminen neuvolatyössä - lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointi lisääntyy - terveydenedistämisaktiivisuus on alueen huippua - ylisukupolvisten ongelmien periytyminen ja syrjäytyminen vähenee - perhekeskeisyyttä ja vanhemmuutta tuetaan/ korostetaan neuvolatoiminnassa - palvelujen tavoitettavuus, joustavuus ja tehokkuus lisääntyvät -asiakastyytyväisyyden seuranta tehostuu ja sitä ylläpidetään korkealla tasolla 1. Aktivoidaan poikkihallinnollista yhteistyötä kuntien kanssa. 2. Lapselle ja nuorelle sekä lapsen ja nuoren kehitysympäristöön tarjotaan oikea-aikaista ja riittävää apua moniammatillisessa yhteistyössä. 3. Vahvistetaan edelleen väestöterveyden edistämisessä tarvittavaa osaamista. 4. Yhtenäistetään edelleen toimintamalleja eri terveysasemilla, toimintaohjelmien tavoitteiden arviointi 5. Otetaan käyttöön valtakunnallisesti hyväksytyt ja näyttöön perustuvat mallit esim. Vahvuutta vanhemmuuteen, Neuvokas perhe 6. Sähköisten palvelujen ja ajanvarauksen mahdollistaminen. 7. Osallistuminen valtakunnalliseen THL:n neuvolatoiminnan asiakastyytyväisyyskyselyyn 2016-

16 5. Kuntoutustoiminnassa laadun ja yhteistyömuotojen edelleen kehittäminen - palvelujen saavutettavuus ja tuloksellisuus paranevat ja ne saadaan näkyviksi - toimintaprosessien kehittyminen jatkuvan arviointiprosessin kautta - terveyskeskussairaalan kuntoutusprosessien tehostuminen 6. Työterveyshuollon kehittäminen - työpaikkojen kanssa suunniteltu toiminta toteutuu sovittujen aikataulujen mukaan - sairauspoissaolot vähenevät ja sairauslomien pituudet lyhenevät - työnkevennykset ja uudelleensijoitukset onnistuvat 7. Laboratorio- ja röntgentoimintaa kehitetään edelleen - kuvanlaatu pysyy erinomaisen hyvänä - säteilyn käyttö on turvallista - tutkimukset ovat oikeutettuja ja lähetteet sisällöltään ensiluokkaisia - palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan olemassa olevilla resursseilla - kalliiden laitteiden käyttö on maksimoitu -toimintaa jatketaan omana toimintana taloudellisesti ja tehokkaasti 1. Selkiytetään edelleen työn- ja vastuunjakoa sekä eri toimijoiden kesken että omassa organisaatiossa. 2. Toimintamallien luominen ja fysioterapian tehokas hyödyntäminen osana tk-sairaalapotilaan hoito- ja kotiutusprosessia 3. Yhteistyömuotojen kehittäminen peruskuntien liikunta- ja sosiaalitoimen kanssa 4. Sovitaan arvioinnista ja käyttöönotettavista mittareista yhteistyössä Satakunnan sh-piirin kanssa. 1.Valtioneuvoston asetuksen vaatiman, hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen kirjallisen laatujärjestelmän laatiminen 2. Yhteistyön kehittäminen muuhun terveydenhuoltoon (esh/pth). Molemminpuolisten konsultaatioiden kehittäminen. 1. Kuvantamistoiminnan edelleen kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa 2. Laboratorionäytteiden otto toteutetaan lähipalveluna, näytteiden analysoinnissa jatketaan toimipisteiden yhteistyön lisäämistä. 3. Marevan-potilaiden näytteenotto toteutetaan osana vastaanottotoimintaa INR-poliklinikoilla 4. Sähköistä ajanvarauksen käyttöönottoa selvitetään. 2015 8. Peruserikoissairaanhoito - tuottaa laadukasta polikliinistä erikoissai - raanhoitoa lähellä asiakasta - tuotetaan yleislääkäritoiminnan tueksi kysytyimpien erikoisalojen konsultaatio- ja vastaanottopalveluja lähipalveluna. - useampien sairauksien kokonaisvaltainen hoito - vähentää potilaiden tarpeetonta juoksutusta 1. Laadukas erikoistasoinen diagnostiikka mahdollisimman varhaisessa vaiheessa 2. Hoidon varhainen aloittaminen vähentää lähetteiden määrää erikoissairaanhoitoon. 3. Karsitaan päällekkäistä työtä hoidon eri tasoilla. 4. Jäsenkuntien kanssa käytävällä jatkuvalla yhteistyöllä potilas saadaan mahdollisimman nopeasti oikeaan jatkokuntoutuspaikkaan. 5. Hyödynnetään erikoislääkäritasoista osaamista lakisääteisissä asiakastyöryhmissä. 2015-2016

17 9. Päivystys- ja ensihoidossa tiivistetään paikallista sekä alueellista yhteistyötä - päivystyksen painopiste siirtyy elektiiviseen toimintaan - potilasturvallisuus on varmistettu - Kanta-arkiston käyttöönoton myötä tiedonsiirto, potilaan hoidon jatkuvuus ja potilasturvallisuus paranevat Tehostetaan edelleen hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointia ja tarkennetaan välitöntä hoitoa tarvitsevan potilaan hoitoketjua yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. 10. Henkilöstön saatavuuden ja hyvinvoinnin turvaaminen - vapautuviin toimiin ja virkoihin saadaan tarvittava määrä ammattitaitoista henkilökuntaa. Henkilöstörakennetta muutetaan koulutetumpaan suuntaan hoidon vaativuuden lisääntyessä. - henkilöstö on pysyvää - työmotivaatio on korkea - henkilöstön terveys on hyvä - henkilöstöhallinnollisin toimenpitein vaikutetaan kuntayhtymän hyvään ja houkuttelevaan imagoon 1. Tehostetaan rekrytointia kehittämällä työnantajakuvaa ja oppilaitosyhteistyötä. 2. Koottua tutkimusaineistoa hyödynnetään väitöskirjatöihin ja syventävien opintojen suorittamiseen. 3. Suunnitelmallinen ja monimuotoinen osaamisen kehittäminen 4. Työterveyshuollon painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään työhön Toimintamittarit: * asiakaspalautteet ja laatumittaukset, asiakastyytyväisyysmittaukset * haipro-palautteet * TEA-viisari * Audit * kouluterveyskyselyt * hoitotakuun toteutuminen/jonotilanne * hyvinvointi-indikaattori * DMF-indeksi * asiakasmäärät * /käynti KUSTANNUKSET: Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ta 2017 Toimintakulut 13 682 322 13 779 522 13 348 066 13 685 462 15 444 866 15 753 764 Toimintatuotot 2 250 807 2 483 744 1 493 100 2 604 600 2 703 745 2 771 339 Jäs.kuntien mo 12 184 311 14 013 072 14 383 752 14 676 392 14 986 066 15 360 717 Toimintakate 752 796 2 717 294 2 528 786 3 595 530 2 244 945 2 378 292 Poistot 123 935 63 459 160 300 33 650 34 000 34 000 Tilikauden tulos 628 861 2 653 835 2 368 486 3 561 880 2 210 945 2 344 292 As.luku 27 050 30 408 30408 30168 /asukas 23,2 87,3 77,9 117,1 Nousu % 261,0-6,9 32,3

18 4.4 KOTI- JA SAIRAALAPALVELUIDEN TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: vt. ylilääkäri Mirva Lehtopolku Hoitotyön esimies: johtava hoitaja Jaana Oksa Tehtäväalue käsittää terveyskeskussairaalatoiminnan, kotisairaanhoidon ja kotissairaalatoiminnan. Tavoitteena akuuttisairaansijapaikkojen supistaminen suunnittelukaudella alle 45 ss:an. TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: Tavoitteet/arvioidut vaikutukset Keinot/toimintamittarit Aikataulu 1. Hoidon porrastuksen kehittäminen - terveyskeskussairaalassa hoidetaan sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita ja siirtyminen jatkohoitoon tapahtuu viiveet minimoiden potilaan turvallisuutta laiminlyömättä - terveyskeskussairaala ja kotisairaala toimivat toisiaan tukien - keskimääräisen hoitojakson pituus laskee - potilasvaihtuvuus lisääntyy hoitotulosten vaarantumatta 1. Terveyskeskussairaalatoiminnan keskittäminen, turvataan sairaalapaikkojen riittävyys 2. Sairaalapaikkojen edelleen vähentäminen 3. Yhteistyö ja rajapintojen poistaminen terveyskeskussairaalan, kotisairaalan ja kotisairaanhoidon välillä 4. Yhteistyön parantaminen jäsenkuntien sosiaalitoimen kanssa 5. Terveyskeskussairaalan, kotisairaanhoidon ja kotisairaalan tarvitsemien erikoislääkärikonsultaatioiden turvaaminen 2. Rajapintakäytäntöjen kehittäminen - kotiutusprosessien yhtenäistyminen kuntayhtymän alueella - jatkohoitopaikan valintaa ohjaavat potilaan toimintakyky ja sovitut kriteerit 3. Potilaslähtöisen hoitotyön syventäminen - potilaan osallisuus omaan hoitoonsa lisääntyy - moniammatilliset hoitosuunnitelmat yhtenäistyvät kuntayhtymän alueella 4. Hoidon laadun parantaminen - saattohoidon ja päihdevieroitushoitojen laatu paranee - terveyskeskussairaalatasoinen hoito jalkautuu potilaan kotiin kotisairaalatoimin- 1. Sovittujen kotiutuskäytäntöjen edelleen juurruttaminen, tavoitteena onnistuneet kotiutukset ja asiakastyytyväisyys 2. Moniammatillisten ja yhtenäisten arviointimallien kehittäminen potilaan jatkohoidon ja kuntoutuksen sekä kotona asumisen turvaamiseksi sairaalajakson jälkeen 3. Kuntoutustoiminnan integroiminen potilaan hoitojaksoon nopean kotiutumisen ja kotona selviytymisen tukemiseksi 1. Yksilöllinen, voimavaralähtöinen hoitosuunnitelma, jossa korostuu jatkohoidon suunnittelu ja kuntoutus 2. Moniammatillisen yhteistyön parantaminen 3. Omaisten mukaanotto potilaan hoidon suunnitteluun 4. Organisaation sisäinen ja ulkoinen koulutus 1. Yhteistyön rakentaminen koti- ja tksairaalahoidon sekä yksityisiä palveluja tuottavan geriatrin kanssa 2. Organisaation sisäinen ja ulkoinen koulutus

nan tehostuminen - terveyskeskussairaala ja kotisairaala turvaavat reaaliaikaisen tuen alueen hoivalaitoksille -terveyskeskussairaalan toiminnat ja hoitokäytännöt yhtenäistyvät (Kokemäen vuodeosasto lopetettiin 6/2014 ) 3. Tele-yhteyksien ja suoran konsultaatiokanavan rakentaminen terveyskeskussairaalan, kotisairaanhoidon, kotisairaalan sekä alueen hoivalaitoksien välille (palvelutalot / vanhainkodit) 4. Uusien toimintamallien ja raportointimenetelmien käyttöönotto työpäivien optimoimiseksi 19 5. Vanhuspalveluiden kehittäminen - kotona asuvien yli 70-vuotiaiden toimintakyky säilyy tai paranee - vanhuspalvelujen laatu ja saatavuus paranevat - palvelurakenne on suositusten mukainen - vanhuspalvelulain velvoitteet ja periaatteet toteutuvat toiminnassa 6. Kotihoidon laajentaminen - kotihoito on ennakoivaa - potilaille on nimetty vastuuhoitaja ja - lääkäri, jotka koordinoivat kotihoitoa - potilaat hoidetaan heidän toimintakykyään vastaavassa paikassa - kotisairaalatoiminnalla korvataan tksairaalahoitoa myös ilta- ja viikonloppuaikaan - vanhuspalvelulain periaatteet näkyvät toiminnassa - hyödynnetään audiovisuaalista teknologiaa - ensisijainen hoitopaikka on aina koti, jos kotisairaalatoiminnalle asetetut kriteerit täyttyvät; Hoito liikkuu, ei asiakas 1. Jatketaan vastaanotto/neuvontapalvelujen lisäämistä eri toimipisteissä palvelutarpeen mukaisesti yhteistyössä alueen sos.toimen kanssa. 2. Priorisoidaan toiminnassa kotiin vietäviä palveluja laitoshoitoa korvaavina vaihtoehtoina. 3. Vahvistetaan alueellista yhteistyötä hoidon koordinoinnin avulla. 4. Tehostetaan hoidon turvallisuutta ja jatkuvuutta vastuuhoitajamallin käyttöönotolla 5. Kehitetään ennaltaehkäiseviä moniammatilliseen asiantuntemukseen perustuvia arviointimalleja vanhusten kotona asumisen turvaamiseksi, Yhteisvoimin kotona hankkeen myötä saatavan toimintamallin hyödyntäminen 6. Kunnioitetaan vanhusten osallisuutta ja itsehoitoa. 1. Jatketaan kotisairaanhoitopalvelujen sisällön kehittämistä yhteistyössä terveyskeskussairaalan ja alueen vanhustenhuollon kunnallisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Kotisairaala mielletään osana tksairaalatoimintaa. 2. Otetaan käyttöön vastuuhoitajamalli yhteistyössä kuntien kotipalvelun kanssa. 3. Kotisairaalan toimintamallia ja arviointia tarkennetaan; kohdentaminen mahdollisesti myös yöaikaan. 4. Kotihoidon toiminnassa hyödynnetään Pegasos-järjestelmän mobiilimahdollisuutta yhdessä jäsenkuntien kotipalvelutoiminnan kanssa. 5. Nykyisen etäkonsultaatiomallin lisäksi mahdollistetaan hoitoon liittyvät erikoislääkärikonsultaatiot myös asiakkaan kotona etäteknologian avulla. 2015-2015- 7. Henkilöstön työkyvyn ylläpito - Perehdytys toteutuu suunnitelmallisesti - Täydennyskoulutus on lain ja suosituksen mukaista 1. Uuden työnjakomallin kehittäminen ja verkostoituminen 2. Toimintaohjeiden päivittäminen ja tarkentaminen henkilöstön työn mielek- 2015-