27.11.2013 Sivu 1 / 1 4960/00.01.02/2013 28 Arviointi varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista Suomessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. (09) 816 23022 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi varhaiskasvatuksen koulutuksesta tehdyn arvioinnin Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kansallinen varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointi toteutettiin vuosina 2012 2013 Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) ja Koulutuksen arviointineuvoston (KAN) yhteisarviointina. Arviointi kohdentui yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä toisella asteella ammatillisena koulutuksena toteutettavaan varhaiskasvatuksen koulutukseen. Varhaiskasvatuksen koulutusta ei ole aiemmin arvioitu neuvostojen toimesta. Varhaiskasvatuksen koulutuksen arvioinnin tavoitteena oli tuottaa kokonaiskuva ja tietoa varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta, eri tutkintojen vahvuuksista ja kehittämishaasteista suhteessa varhaiskasvatustyön kehittyviin ja muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja koulutusjärjestelmän toimivuuteen. Suomalaisen varhaiskasvatuksen keskeisenä voimavarana pidetään hyvin koulutettua henkilöstöä. Nyt valmistunut koulutuksen arviointi antaakin tietoa koulutuksen uudistamisen ja kehittämisen ohella myös koko varhaiskasvatusjärjestelmän, varhaiskasvatuksen lainsäädännön ja hallinnon uudistuksiin. Varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointi ajoittui valtakunnallisesti mielenkiintoiseen ja arvioinnin kannalta haasteelliseen ajankohtaan, jossa julkisen varhaiskasvatuksen yhteiskunnalliset tehtävät, paikka palvelujärjestelmän kokonaisuudessa ja varhaiskasvatuspalveluiden toteuttamisen tavat ja ehdot ovat uudistumassa. Pääministeri Kataisen
27.11.2013 Sivu 2 / 2 hallitusohjelman (Valtioneuvosto 2011) mukaan laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle. Osana hallitusohjelman toimeenpanoa varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön vuoden 2013 alusta lukien. Parhaillaan työskentelee työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella varhaiskasvatuslainsäädäntöä ja arvioida esitettyjen ratkaisujen yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tavoitteena on, että eduskunta käsittelee lakia varhaiskasvatuksesta kevätistuntokaudella 2014. Esiopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Kesäkuussa 2013 esiopetuksen velvoittavuutta pohtineet selvitysmiehet saivat työnsä valmiiksi ja esittivät raportissaan esiopetuksen muuttamista velvoittavaksi koko ikäluokan pedagogisesti laadukkaaseen varhaiskasvatukseen osallistuminen varmistamiseksi ( kulttuuriministeriö 2013a). Varhaiskasvatuksen koulutuksen arvioinnissa korostui tulevaisuusperspektiivi. Tulevaisuuden kehityssuuntia pohtiessaan arviointiryhmä piti yhtenä ohjenuoranaan Suomen hallitusohjelman linjauksia. Hallitusohjelmassa varhaiskasvatuksen nähdään koostuvan hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Lähtökohtana on laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittäminen ja lasten oppimispolun huomioiminen helpottavat varhaista puuttumista oppimisvaikeuksiin sekä koulutuksellisen tasa-arvon tavoitteiden toteutumista. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on, että varhaiskasvatuksella luodaan entistä vahvempaa perustaa lapsen persoonallisuuden sekä taitojen, kykyjen ja arvopohjan tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle, elinikäiselle oppimiselle sekä hyvinvoinnille ja terveydelle. Varhaiskasvatuksen merkitys on tärkeä sosiaalisuuteen kasvattajana ja sosiaalisten lähtökohtien tasoittajana. Olennaista on, että jo varhaiskasvatuksessa pystytään varmistamaan hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kaikille tukemalla monipuolisin toimin erityistä tukea tarvitsevia sekä syrjäytymisvaarassa olevia lapsia. (Valtioneuvosto 2011.) Arvioinnin piiriin rajattiin ne tutkinnot ja koulutukset, jotka kattavat valtaosan alle kouluikäisten varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus-, opetusja johtamistehtäviin kelpoisuuden tuottavista tutkinnoista. Näitä tutkintoja järjestivät arviointiajankohtana seitsemän yliopistoa, 21 ammattikorkeakoulua ja 70 ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Arviointimenetelminä käytettiin aiempiin tutkimuksiin, selvityksiin ja taustaaineistoihin kohdistunutta dokumenttianalyysia, opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteiden analysointia, koulutuksen järjestäjien suorittamaa tutkintokohtaista itsearviointia, kunnille suunnattua työelämäkyselyä sekä valtionhallinnon ja opiskelijajärjestöjen edustajille suunnattuja teemahaastatteluita. Tämän aineiston pohjalta arviointiryhmä laati koulutussektorikohtaisia suosituksia yliopistokoulutuksen,
27.11.2013 Sivu 3 / 3 ammattikorkeakoulukoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Lisäksi arviointiryhmä laati kaikkia kohteena olleita sektoreita ja tutkintoja koskien seuraavat suositukset koulutuksen sisältöjen, pedagogisten prosessien, opiskelijavalintojen, koulutusjatkumoiden sekä koulutusrakenteen toimivuuden kehittämiseksi. - Kaikkien varhaiskasvatuksen koulutusten opetussuunnitelmien uudistamisessa tulee huomioida aiempaa vahvemmin yhteiskunnan ja kulttuurin muutosta, lapsuutta ja sen muutosta, lasten kehitystä ja oppimista, varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa sekä kasvatusyhteisöjen toimintaa ja kehittämistä koskevat sisällöt. - Koulutuksen järjestäjien tulee terävöittää opetussuunnitelmadokumenttiensa viestivyyttä ja läpinäkyvyyttä. Opetussuunnitelmissa tulee näkyä selkeästi tutkintojen pedagogiset prosessit, keskeisimmät sisällöt, osaamistavoitteet sekä oppimisen ja osaamisen arviointiperiaatteet. Tietoperustan tulee olla ajankohtainen ja käytettävä kirjallisuus sekä muu materiaali tulee ilmoittaa etukäteen. - Varhaiskasvatuksen koulutuksen järjestäjien tulee tiivistää valtakunnallisella tasolla yhteistyötään opetussuunnitelmien laadinnassa ja kehittämisessä. Keskeisiä yhteistyössä arvioitavia ja tarkasteltavia asioita ovat tutkintojen / koulutusten tavoitteet ja sisällöt sekä opetussuunnitelmiin sisältyvät varhaiskasvatuksen ammatillisen osaamisen kuvaukset. - Varhaiskasvatuksen alalle tulee luoda uudenlainen koulutusten henkilöstölle suunnattu yhteistyön muoto. Sen puitteissa on mahdollista vuosittain käsitellä uusinta varhaiskasvatuksen tutkimusta ja pohtia sen merkitystä koulutusten sisällölliselle kehittämiselle. - Opiskelijavalintojen uudistamisen yhteydessä tulee varmistaa luotettavan, alalle soveltuvuuden arvioinnin sisältyminen opiskelijavalintaprosessiin. Ammattikorkeakoulututkinnoissa ja ammatillisen koulutuksen tutkinnoissa on tärkeää, että valinta varhaiskasvatuksen alalle suuntautumisesta tehdään niin varhaisessa vaiheessa, että opiskelijoiden ammatillisen identiteetin rakentuminen mahdollistuu koulutusprosesseissa riittävästi. - Varhaiskasvatuksen koulutusten ja työelämän yhteistyötä tulee vahvistaa edelleen. Erityisen tärkeää on kehittää sellaisia yhteistyömuotoja, joissa opiskelijat sekä koulutusten ja työelämän toimijat voivat oppia ja kehittää yhdessä varhaiskasvatuksen koulutusta ja varhaiskasvatuksen ammatillisia käytäntöjä. - Varhaiskasvatuksen lainsäädännön uudistamisen yhteydessä tulee selkiyttää sitä, millaista osaamista varhaiskasvatuksen tulevat työtehtävät henkilöstöltä edellyttävät ja millaisella ammatti- ja koulutusrakenteella tätä osaamista voidaan parhaimmillaan tuottaa. - Varhaiskasvatuksen koulutuksen aloituspaikkojen määrää tulee tarkastella kokonaisuutena ja eri tutkintojen aloituspaikkojen keskinäisiä suhteita arvioida kansallisen, tulevaisuuteen luotaavan varhaiskasvatuspolitiikan näkökulmasta. - Maahamme tulee perustaa valtakunnallinen, tietyksi määräajaksi kerrallaan nimettävä varhaiskasvatuksen koulutuksen yhteistyöryhmä,
27.11.2013 Sivu 4 / 4 jonka tehtäviin kuuluu varhaiskasvatuksen koulutuksen kehittämisen seuraaminen. - Varhaiskasvatuspalveluiden tuottajien ja koulutuksen järjestäjien tulee tiivistää yhteistyötään täydennyskoulutuksen järjestämisessä siten, että peruskoulutuksesta ja täydennyskoulutuksesta muodostuu selkeä jatkumo. - Kullakin koulutusasteella ja tutkinnossa tulee laatia selkeät ja joustavat väylät alalla tarvittavien pätevyyksien hankkimiseksi myös riittävän taustatutkinnon jälkeen. - Varhaiskasvatuksen koulutuksen seuranta-arviointi tulee toteuttaa viiden vuoden kuluttua. Arvioinnin suositellaan kohdistuvan erityisesti koulutuksen sisältöjen kehittymiseen ja koulutusrakenteen toimivuuteen. Linkki raporttiin: Varhaiskasvatuksenkoulutus Suomessa. Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista http://www.kka.fi/files/1960/kka_0713.pdf Arvioinnin tulokset esitellään tarkemmin kokouksessa. Tiedoksi
27.11.2013 Sivu 5 / 5