KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 1

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 1 Ympäristölautakunta Aika 12.12.2014 klo 16:00-17:11 Paikka Hotelli Kimmel Joensuu Käsitellyt asiat :t 232-253 Otsikko Sivu 232 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 233 Pöytäkirjan tarkastajat 5 234 Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa Kemppi 13:262 Kontiolahti 6 235 Suunnittelutarveratkaisu Särkkälä 11:31 määräala Lehmo 9 236 Tontin vuokraaminen tilasta Kontioranta 5:27 Kontiolahti 11 237 Maanvuokrasopimus tilalle Kontioranta RN:o 5:27 Kontiolahti 12 238 Tilan Koivula I RN:o 63:4 Pohja ostaminen Kontiolahden kunnalle 13 239 Vuokratontin myyminen Lääsö 26:208 määräala kortteli 3 tontti 4 Lehmo 240 Vuokratontin myyminen Lääsö 26:208 määräala kortteli 3 tontti 7 Lehmo 241 Vuokratontin myyminen Lääsö 26:208 määräala kortteli 7 tontti 4 Lehmo 242 Vuokratontin myyminen Ristola 2:86 määräala kortteli 78 tontti 4 Lehmo 243 Vuokratontin myyminen Martikkala 27:78 määräala kortteli 117 tontti 1 Lehmo 244 Vuokratontin myyminen Ahola 41:56 määräala kortteli 318 tontti 2 Kontiolahti 245 Vuokratontin myyminen Mäntyharju 62:46 määräala kortteli 481 tontti 1 Lehmo 246 Adven Oy/Jatkoaika ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiselle Kontiorannan lämpölaitoksella LK 171 14 15 16 17 18 19 20 21 247 Rakennuskielto osalle Lehmon osayleiskaava-aluetta 23 248 Paiholan osayleiskaava 26 249 Lehmon asemakaavan muutos tiloilla Lehmola 2:83 ja Jannela 2:84 korttelissa 76 54 250 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen 57 251 Viranhaltijapäätökset 91 252 Ilmoitusasiat 92

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 2 253 Poikkeamislupalausunto Keinälä RN:o 36:29 määräala Pohja 93

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 3 Ympäristölautakunta Saapuvilla olleet jäse net Ahlholm Pekka puheenjohtaja Kontkanen Mika varapuh.joht. Huttunen Satu jäsen Kuusela Minna jäsen poissa 248 Nykänen Markku jäsen Pakarinen Juha jäsen Pakarinen Minna jäsen poissa 248 Puumalainen Jukka khall edustaja Muut saapuvilla olleet Moisala Matti kaavoitusjohtaja, esittelijä Törrönen Pirjo pöytäkirjanpitäjä Poissa Pihlatie Marja-Leena jäsen Piiparinen Kirsi jäsen Allekirjoitukset Pekka Ahlholm puheenjohtaja Pirjo Törrönen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Kontiolahti 15.12.2014 23.12.2014 Mika Kontkanen Juha Pakarinen Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Ympäristöyksikön kanslia (19.12.2014), 9.1.2015 korjaus 7.1.2015 hallintolain 51 :n mukaan pöytäkirjanpitäjä Pirjo Törrönen

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 4 Ympäristölautakunta 232 12.12.2014 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ympäristölautakunta 232 Puheenjohtajan ehdotus: Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Lisälista hyväksyttiin käsittelyyn. Ehdotus hyväksyttiin.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 5 Ympäristölautakunta 233 12.12.2014 Pöytäkirjan tarkastajat Ympäristölautakunta 233 Puheenjohtajan ehdotus: Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mika Kontkanen ja Juha Pakarinen.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 6 Ympäristölautakunta 234 12.12.2014 Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa Kemppi 13:262 Kontiolahti 464/10.03.00.01/2014 Ympäristölautakunta 234 Hakija: Kirjavainen Tapio Paikka: Kontiolahden kunnan Kontiolahden kylä, tila Kemppi RN:o 13:262. Tilan pinta-ala on n. 3 600 m². Rakennushanke: Kahden n. 190 m²:n suuruisen paritalon rakentaminen. Rakennustoimenpiteen yhteydessä puretaan 264 m² Kaavallinen tilanne: Valtioneuvoston 20.12.2007 vahvistamassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa rakennuspaikka sijaitsee kaupunki-maaseutu -vaihettumisalueella (kmk). Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseutuun liittyvää aluetta, joka kuuluu läheisesti kaupunkiseudun vaikutukseen asumisen, palvelujen ja elinkeinotoiminnan kautta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa asuminen, palvelut ja työpaikat tulee ensisijaisesti ohjata olevien kuntakeskusten ja muiden taajamien sekä kyläkeskusten yhteyteen. Uudisrakentaminen tulee ohjata siten, että se tukee joukko- ja tietoliikenneyhteyksien säilymistä ja kehittämistä. Alue kuuluu myös taajamaseudun kehittämisen kohdealueeseen (tkk), jolla tulee edistää yhteiskuntarakenteen eheyttämistä ja ottaa huomioon taajaman laajentumis- ja kehittämistarpeet, virkistys- ja vapaa-ajanverkostojen jatkuvuus sekä maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteet. Lisäksi alue on taajamatoimintojen aluetta (A), jossa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Alueella on voimassa ympäristöministeriön 29.12.2009 vahvistama Joensuun seudun yleiskaava 2020, jossa rakennuspaikka sijaitsee pientalovaltaisella asuntoalueella (AP). AP-aluemerkinnällä osoitetaan pääosin asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin. Lisäksi tilan nykyinen päärakennus on merkitty seudullisesti merkittäväksi rakennuskulttuurikohteeksi. Merkinnällä on osoitettu yleiskaavaa varten tehdyssä kulttuuriympäristöselvityksessä rakennuskulttuurin näkökulmasta vähintään seudullisesti arvokkaiksi luokitellut rakennukset. Mahdollinen suojelun tarve ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Rakennusjärjestys: Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 9.5.2011 hyväksymä Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys, jonka määräyksiä on noudatettava, ellei

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 7 Ympäristölautakunta 234 12.12.2014 yleiskaavassa ole toisin määrätty. Rakennuskiellot: Alueella ei ole MRL:n 53 :n mukaista rakennuskieltoa. Haetut ratkaisut: Haetaan suunnittelutarveratkaisua Joensuun seudun yleiskaavan 2020 mukaisesti. Haetaan poikkeamista Joensuun seudun yleiskaava 2020:n määräyksestä, jonka mukaan seudullisesti merkittävän rakennuskulttuurikohteen suojelun tarve ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kohde aiotaan purkaa. Haetaan poikkeamista Kontiolahden kunnan rakennusjärjestyksen määräyksestä, jonka mukaan suunnittelutarvealueella rakennuspaikan pinta-alan ollessa alle 5000 m² saa rakennuspaikalle toteutettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala olla 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Hakijan perustelut: Nykyisen asuinrakennuksen korjaaminen kannattamatonta. Naapuritontilla Asematien varrella jo useita paritaloja. Suunnitellut uudet paritalot eivät poikkeaisi jo olemassa olevasta rakennuskannasta. Naapureiden kuuleminen: Hakija on suorittanut naapureiden kuulemisen tarvittavassa laajuudessa. Heillä ei ollut huomautettavaa. Lausunto: Rakennuspaikalla sijaitsee purkukuntoinen vanha kaupparakennus, joka on kuitenkin merkitty Joensuun seudun yleiskaavassa seudullisesti merkittäväksi rakennuskulttuuri kohteeksi. Vanha kaupparakennus on muutettu jo useita vuosia sitten asuinrakennukseksi ja näin ollen rakennuskulttuuri kohteeksi rakennusta ei enää voi sanoa. Nyt on ilmennyt myös, että rakennus on niin huonossa kunnossa, ettei sitä ole taloudellisesti jäkevää korjata, vaan purkaminen jää ainoaksi vaihtoehdoksi. Rakennuspaikka sijaitsee Joensuun seudun yleiskaavan mukaisella pientalovaltaisella asuinalueella, johon saa rakentaa pientaloja, näin ollen hanke on Joensuun seudun yleiskaavan mukainen. Kun vahat rakennukset puretaan niin kyseessä on vähäinen poikkeus joka voidaan myöntää. Näin ollen luvan myöntämiselle ei ole kokonaisuudessaan estettä. Uudet rakennukset on myös sijoitettu tontille hyvin. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää myöntää haetun suunnittelutarveluvan kaavoitusjohtajan lausunnossa esitettyjen perustelujen mukaisesti. Luvan myöntämiselle on olemassa MRL 137 :n mukaiset edellytykset. Haettu rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Ympäristölautakunta päättää myöntää haetun poikkeamisluvan

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 8 Ympäristölautakunta 234 12.12.2014 kaavoitusjohtajan lausunnossa esitettyjen perustelujen mukaisesti. Luvan myöntämiselle on olemassa MRL 172 :n mukaiset poikkeamisen edellytykset. Valvontamaksu 360 Sovelletut lainkohdat: MRL 137 MRL 172 MRL 173-174 :t Päätöksen antopäivä: 19.12.2014 x) 9.1.2015 korjaus tehty 7.1.2015 hallintolain 51 :n mukaan Päätöksen viimeinen voimassaolopäivä: 19.12.2016 x) 9.1.2017 korjaus tehty 7.1.2015 hallintolain 51 :n mukaan Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa Kemppi 13:262 Kontiolahti, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 9 Ympäristölautakunta 235 12.12.2014 Suunnittelutarveratkaisu Särkkälä 11:31 määräala Lehmo 446/10.03.00.02/2014 Ympäristölautakunta 235 Hakija: Kosunen Heikki Paikka: Kontiolahden kunnan Lehmon kylä, määräala tilasta Särkkälä RN:o 11:31. Rakennuspaikan pinta-ala on noin 6000 m². Rakennushanke: Noin 200 m²:n suuruinen asuinrakennus ja noin 100 m²:n suuruinen talousrakennus. Kaavallinen tilanne: Alueella on voimassa Kontiolahden kunnanvaltuuston 15.11.2004 hyväksymä Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikoski -osayleiskaava, jossa rakennuspaikka sijaitsee taajaman ulkopuolella olevalla kylämäisesti rakentuneella alueella (AT, suunnittelutarvealue). AT-vyöhykkeellä rakennuslupien myöntäminen edellyttää suunnittelutarveratkaisua. Rakennuspaikka sijaitsee myös erillispientalojen asuntoalueella (AO), jossa kullekin osayleiskaavassa osoitetulle asemakaava-alueen ulkopuoliselle rakennuspaikalle saa sijoittaa yhden enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen ja tarvittavia varasto-, huolto- tms. rakennuksia. Taajama-alueen ulkopuolella uuden rakennuspaikan vähimmäiskoko on 5000 m² ja kokonaisrakennusoikeus 300 k-m². Alueelle on osoitettu uusi rakennuspaikka. Rakennusjärjestys: Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 9.5.2011 hyväksymä Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys, jonka määräyksiä on noudatettava, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty. Rakennuskiellot: Alueella ei ole MRL:n 53 :n mukaista rakennuskieltoa. Haetut ratkaisut: Haetaan suunnittelutarveratkaisua Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikoski -osayleiskaavan mukaisesti. Hakijan perustelut: Hakija ei ole kirjannut hakemukseen erityisiä perusteluja. Naapureiden kuuleminen: Hakija on suorittanut naapureiden kuulemisen. Naapureilla ei ollut huomautettavaa. Lausunto: Rakennuspaikka sijaitsee Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikoski -osayleiskaavan mukaisella suunnittelutarvealueella (AT-alue) ja erillispientalojen asuntoalueella, jonne on myös osoitettu uusi

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 10 Ympäristölautakunta 235 12.12.2014 rakennuspaikka. Rakennushanke on voimassa olevan osayleiskaavan mukainen, eikä luvan myöntämiselle ole estettä. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, p. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää myöntää haetun suunnittelutarveluvan kaavoitusjohtajan lausunnossa esille tuotujen perustelujen mukaisesti. Luvan myöntämiselle on olemassa MRL 137 :n mukaiset edellytykset. Rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta, eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Kiinteistö on liitettävä vesi- ja viemäriverkostoon. Valvontamaksu 360 euroa Sovelletut lainkohdat: MRL 137 MRL 173-174 :t Päätöksen antopäivä: 19.12.2014 x) 9.1.2015 korjaus tehty 7.1.2015 hallintolain 51 :n mukaan Päätöksen viimeinen voimassaolopäivä: 19.12.2016 x) 9.1.2017 korjaus tehty 7.1.2015 hallintolain 51 :n mukaan Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Suunnittelutarveratkaisu Särkkälä 11:31 määräala Lehmo, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 11 Ympäristölautakunta 236 12.12.2014 Tontin vuokraaminen tilasta Kontioranta 5:27 Kontiolahti 440/10.00.02.01/2014 Ympäristölautakunta 236 Miikka Kotilainen on ilmoittanut haluavansa vuokrata Kontiolahden kunnalta Kontiorannan vanhalla varuskunta-alueella Kontiolahden kylässä sijaitsevasta Kontioranta RN:o 5:27 -nimisestä tilasta noin 3766 m²:n suuruisen määräalan perustettavan osakeyhtiön lukuun. Määräalalla sijaitsee vuokralaisen omistuksessa oleva viestivälinevarasto. Oheismateriaali: vuokrasopimus Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Miikka Kotilaisen ja Kontiolahden kunnan välillä 18.11.2014 allekirjoitetun vuokrasopimuksen, jolla on vuokrattu n. 3766 m²:n suuruinen määräala Kontioranta RN:o 5:27 -nimisestä tilasta Kontiolahden kylästä liitteenä olevan kartan ja oheismateriaalina olevan vuokrasopimuksen mukaisesti perustettavan osakeyhtiön lukuun. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Tontin vuokraaminen tilasta Kontioranta 5:27 Kontiolahti, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 12 Ympäristölautakunta 237 12.12.2014 Maanvuokrasopimus tilalle Kontioranta RN:o 5:27 Kontiolahti 476/10.00.02.01/2014 Ympäristölautakunta 237 Sähköasennus Kuronen Oy on ilmoittanut olevansa halukas vuokraamaan noin 7350 m² :n suuruisen määräalan Kontioranta RN:o 5:27 -nimisestä tilasta. Yritys on ostanut määräalalla sijaitsevat rakennukset kunnalta erillisellä kauppakirjalla. Oheismateriaali: Maanvuokrasopimus Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Kontiolahden kunnan ja Sähköasennus Kuronen Oy:n välillä allekirjoitetun maanvuokrasopimuksen, jolla kunta on vuokrannut noin 7350 m²:n suuruisen määräalan Kontioranta RN:o 5:27 -nimisestä tilasta Sähköasennus Kuronen Oy:lle. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Maanvuokrasopimus tilalle Kontioranta RN:o 5:27 Kontiolahti, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 13 Ympäristölautakunta 238 12.12.2014 Tilan Koivula I RN:o 63:4 Pohja ostaminen Kontiolahden kunnalle 459/10.00.01.00/2014 Ympäristölautakunta 238 Kaavoitusjohtaja on neuvotellut Ulla-Maaria Engeströmin valtuuttaman Pekka Mutasen kanssa Kontiolahden kunnan Pohjan kylässä sijaitsevan, Engeströmin omistuksessa olevan Koivula I RN:o 63:4 -nimisen tilan ostamisesta Kontiolahden kunnalle. Tilan pinta-ala on 12,993 ha. Kauppahinnaksi on sovittu 26 000 euroa. Oheismateriaali: kauppakirja Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Kontiolahden kunnan ja Pekka Mutasen valtakirjalla Ulla-Maaria Engeströmin puolesta 25.11.2014 allekirjoittaman kauppakirjan, jolla kunta ostaa Koivula I RN:o 63:4 -nimisen tilan Pohjan kylästä 26 000 euron kauppahinnalla. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Tilan Koivula I RN:o 63:4 Pohja ostaminen Kontiolahden kunnalle, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 14 Ympäristölautakunta 239 12.12.2014 Vuokratontin myyminen Lääsö 26:208 määräala kortteli 3 tontti 4 Lehmo 454/10.00.02.00/2014 Ympäristölautakunta 239 Ympäristölautakunta päätti 19.3.2014 67 käynnistää asuinvuokratonttien myyntikampanjan. Mikäli vuokralainen ostaa vuokratontin omakseen vuoden 2014 aikana, antaa kunta 30 % alennuksen vahvistetuista uusista vuokratonttien yksikköhinnoista. Jari ja Anne Tukiainen ovat ilmoittaneet haluavansa ostaa asuinvuokratonttinsa, joka kuuluu Lääsö RN:o 26:208 -nimiseen tilaan Lehmon kylässä (kortteli 3, tontti 4). Tontin mittausmaksu on 220. Ostaja vastaa lisäksi tontin lainhuudatusja lohkomiskustannuksista. Muista kaupan ehdoista sovitaan kauppakirjassa. Oheismateriaali: kauppakirja Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Jari ja Anne Tukiaisen ja Kontiolahden kunnan välillä 2.12.2014 allekirjoitetun kauppakirjan, jolla myydään Lehmon kylästä Lääsö RN:o 26:208 -nimisestä tilasta korttelista 3 tontti nro 4. Tontin pinta-ala on n. 1218 m² ja myyntikampanjan mukainen alennettu myyntihinta 17 052. Lisäksi ostaja vastaa tontin lainhuudatus- ja lohkomiskustannuksista Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Vuokratontin myyminen Lääsö 26:208 määräala kortteli 3 tontti 4 Lehmo, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 15 Ympäristölautakunta 240 12.12.2014 Vuokratontin myyminen Lääsö 26:208 määräala kortteli 3 tontti 7 Lehmo 457/10.00.02.00/2014 Ympäristölautakunta 240 Ympäristölautakunta päätti 19.3.2014 67 käynnistää asuinvuokratonttien myyntikampanjan. Mikäli vuokralainen ostaa vuokratontin omakseen vuoden 2014 aikana, antaa kunta 30 % alennuksen vahvistetuista uusista vuokratonttien yksikköhinnoista. Erkki ja Anja Toro ovat ilmoittaneet haluavansa ostaa asuinvuokratonttinsa, joka kuuluu Lääsö RN:o 26:208 -nimiseen tilaan Lehmon kylässä (kortteli 3, tontti 7). Tontin mittausmaksu on 220. Ostaja vastaa lisäksi tontin lainhuudatusja lohkomiskustannuksista. Muista kaupan ehdoista sovitaan kauppakirjassa. Oheismateriaali: kauppakirja Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Erkki ja Anja Toron ja Kontiolahden kunnan välillä 2.12.2014 allekirjoitetun kauppakirjan, jolla myydään Lehmon kylästä Lääsö RN:o 26:208 -nimisestä tilasta korttelista 3 tontti nro 7. Tontin pinta-ala on n. 945 m² ja myyntikampanjan mukainen alennettu myyntihinta 13 230. Lisäksi ostaja vastaa tontin lainhuudatusja lohkomiskustannuksista. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Vuokratontin myyminen Lääsö 26:208 määräala kortteli 3 tontti 7 Lehmo, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 16 Ympäristölautakunta 241 12.12.2014 Vuokratontin myyminen Lääsö 26:208 määräala kortteli 7 tontti 4 Lehmo 439/10.00.02.00/2014 Ympäristölautakunta 241 Ympäristölautakunta päätti 19.3.2014 67 käynnistää asuinvuokratonttien myyntikampanjan. Mikäli vuokralainen ostaa vuokratontin omakseen vuoden 2014 aikana, antaa kunta 30 % alennuksen vahvistetuista uusista vuokratonttien yksikköhinnoista. Ari Hulkkonen ja Eine Vatanen ovat ilmoittaneet haluavansa ostaa asuinvuokratonttinsa, joka kuuluu Lääsö RN:o 26:208 -nimiseen tilaan Lehmon kylässä (kortteli 7, tontti 4). Tontin mittausmaksu on 220. Ostaja vastaa lisäksi tontin lainhuudatusja lohkomiskustannuksista. Muista kaupan ehdoista sovitaan kauppakirjassa. Oheismateriaali: kauppakirja Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Ari Hulkkosen ja Eine Vatasen ja Kontiolahden kunnan välillä 2.12.2014 allekirjoitetun kauppakirjan, jolla myydään Lehmon kylästä Lääsö RN:o 26:208 -nimisestä tilasta korttelista 7 tontti nro 4. Tontin pinta-ala on n. 803 m² ja myyntikampanjan mukainen alennettu myyntihinta 11 242. Lisäksi ostaja vastaa tontin lainhuudatusja lohkomiskustannuksista. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Vuokratontin myyminen Lääsö 26:208 määräala kortteli 7 tontti 4 Lehmo, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 17 Ympäristölautakunta 242 12.12.2014 Vuokratontin myyminen Ristola 2:86 määräala kortteli 78 tontti 4 Lehmo 436/10.00.02.00/2014 Ympäristölautakunta 242 Ympäristölautakunta päätti 19.3.2014 67 käynnistää asuinvuokratonttien myyntikampanjan. Mikäli vuokralainen ostaa vuokratontin omakseen vuoden 2014 aikana, antaa kunta 30 % alennuksen vahvistetuista uusista vuokratonttien yksikköhinnoista. Lauri ja Raija Sorjonen ovat ilmoittaneet haluavansa ostaa asuinvuokratonttinsa, joka kuuluu Ristola RN:o 2:86 -nimiseen tilaan Lehmon kylässä (kortteli 78 tontti 4). Tontin mittausmaksu on 220. Ostaja vastaa lisäksi tontin lainhuudatusja lohkomiskustannuksista. Muista kaupan ehdoista sovitaan kauppakirjassa. Oheismateriaali: kauppakirja Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Lauri ja Raija Sorjosen ja Kontiolahden kunnan välillä 2.12.2014 allekirjoitetun kauppakirjan, jolla myydään Kontiolahden kylästä Ristola RN:o 2:86 -nimisestä tilasta korttelista 78 tontti nro 4. Tontin pinta-ala on n. 1033 m² ja myyntikampanjan mukainen alennettu myyntihinta 14 462. Lisäksi ostaja vastaa tontin lainhuudatus- ja lohkomiskustannuksista. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Vuokratontin myyminen Ristola 2:86 määräala kortteli 78 tontti 4 Lehmo, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 18 Ympäristölautakunta 243 12.12.2014 Vuokratontin myyminen Martikkala 27:78 määräala kortteli 117 tontti 1 Lehmo 450/10.00.02.00/2014 Ympäristölautakunta 243 Ympäristölautakunta päätti 19.3.2014 67 käynnistää asuinvuokratonttien myyntikampanjan. Mikäli vuokralainen ostaa vuokratontin omakseen vuoden 2014 aikana, antaa kunta 30 % alennuksen vahvistetuista uusista vuokratonttien yksikköhinnoista. Timo ja Ullariikka Lukkarinen ovat ilmoittaneet haluavansa ostaa asuinvuokratonttinsa, joka kuuluu Martikkala RN:o 27:78 -nimiseen tilaan Lehmon kylässä (kortteli 117, tontti 1). Ostaja vastaa lisäksi tontin lainhuudatus- ja lohkomiskustannuksista. Muista kaupan ehdoista sovitaan kauppakirjassa. Oheismateriaali: kauppakirja Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Timo ja Ullariikka Lukkarisen ja Kontiolahden kunnan välillä 8.12.2014 allekirjoitetun kauppakirjan, jolla myydään Lehmon kylästä Martikkala RN:o 27:78 -nimisestä tilasta korttelista 117 tontti nro 1. Tontin pinta-ala on n. 1240 m² ja myyntikampanjan mukainen alennettu myyntihinta 17 360. Lisäksi ostaja vastaa tontin lainhuudatus- ja lohkomiskustannuksista. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Vuokratontin myyminen Martikkala 27:78 määräala kortteli 117 tontti 1 Lehmo, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 19 Ympäristölautakunta 244 12.12.2014 Vuokratontin myyminen Ahola 41:56 määräala kortteli 318 tontti 2 Kontiolahti 435/10.00.02.00/2014 Ympäristölautakunta 244 Ympäristölautakunta päätti 19.3.2014 67 käynnistää asuinvuokratonttien myyntikampanjan. Mikäli vuokralainen ostaa vuokratontin omakseen vuoden 2014 aikana, antaa kunta 30 % alennuksen vahvistetuista uusista vuokratonttien yksikköhinnoista. Rauno Koistinen ja Eila Kontturi-Koistinen ovat ilmoittaneet haluavansa ostaa asuinvuokratonttinsa, joka kuuluu Ahola RN:o 41:56 -nimiseen tilaan Kontiolahden kylässä (kortteli 318 tontti 2). Tontin mittausmaksu on 220. Ostaja vastaa lisäksi tontin lainhuudatusja lohkomiskustannuksista. Muista kaupan ehdoista sovitaan kauppakirjassa. Oheismateriaali: kauppakirja Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Rauno Koistisen ja Eila Kontturi-Koistisen ja Kontiolahden kunnan välillä 2.12.2014 allekirjoitetun kauppakirjan, jolla myydään Kontiolahden kylästä Ahola RN:o 41:56 -nimisestä tilasta korttelista 318 tontti nro 2. Tontin pinta-ala on n. 1498 m² ja myyntikampanjan mukainen alennettu myyntihinta 13107. Lisäksi ostaja vastaa tontin lainhuudatus- ja lohkomiskustannuksista. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Vuokratontin myyminen Ahola 41:56 määräala kortteli 318 tontti 2 Kontiolahti, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 20 Ympäristölautakunta 245 12.12.2014 Vuokratontin myyminen Mäntyharju 62:46 määräala kortteli 481 tontti 1 Lehmo 453/10.00.02.00/2014 Ympäristölautakunta 245 Ympäristölautakunta päätti 19.3.2014 67 käynnistää asuinvuokratonttien myyntikampanjan. Mikäli vuokralainen ostaa vuokratontin omakseen vuoden 2014 aikana, antaa kunta 30 % alennuksen vahvistetuista uusista vuokratonttien yksikköhinnoista. Tuomo ja Tuula Lampen ovat ilmoittaneet haluavansa ostaa asuinvuokratonttinsa, joka kuuluu Mäntyharju RN:o 62:46 -nimiseen tilaan Lehmon kylässä (kortteli 481, tontti 1). Tontin mittausmaksu on 220. Ostaja vastaa lisäksi tontin lainhuudatusja lohkomiskustannuksista. Muista kaupan ehdoista sovitaan kauppakirjassa. Oheismateriaali: kauppakirja Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Tuomo ja Tuula Lampenin ja Kontiolahden kunnan välillä 3.12.2014 allekirjoitetun kauppakirjan, jolla myydään Kontiolahden kylästä Mäntyharju RN:o 62:46 -nimisestä tilasta korttelista 481 tontti nro 1. Tontin pinta-ala on n. 1477 m² ja myyntikampanjan mukainen alennettu myyntihinta 20 678. Lisäksi ostaja vastaa tontin lainhuudatus- ja lohkomiskustannuksista. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Vuokratontin myyminen Mäntyharju 62:46 määräala kortteli 481 tontti 1 Lehmo, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 21 Ympäristölautakunta 246 12.12.2014 Adven Oy/Jatkoaika ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiselle Kontiorannan lämpölaitoksella LK 171 445/11.01.00/2014 Ympäristölautakunta 246 (Ymp.suoj.siht.) Adven Oy tuottaa lämpöä entisen Kontiorannan varuskunta-alueen kaukolämpöverkostoon. Entisellä varuskunta-alueella toimivalla energiantuotantolaitoksella on Kontiolahden kunnan ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa dnro 59/132/2003, joka on voimassa toistaiseksi. Ympäristöluvassa on määrätty toiminnanharjoittajaa toimittamaan hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2014 mennessä. Pienten alle 50 MW lämpölaitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista on annettu valtioneuvoston asetus 750/2013, jonka mukaan valtaosa teholtaan alle 50 MW energiantuotantolaitoksista siirtyy rekisteröintimenettelyn piiriin ja noudattaa ns. PIPO-asetuksen päästöraja-arvoja ja muita ympäristönsuojeluvaatimuksia. Koska Kontiorannan lämpölaitos sijaitsee Sairaalasuon I-luokan pohjavesi alueella, säilyy Kontiorannan vanha laitos edelleen ympäristölupamenettelyn piirissä. Pienten energiantuotantolaitosten ympäristönsuojeluvaatimus- asetuksen velvoitteita noudatetaan ympäristöluvitettavissa laitoksissa päätöksien lähtötasona. Kaikkien laitosten tulee siirtyä noudattamaan asetuksen vaatimuksia 1.1.2018 mennessä. Adven Oy on neuvotellut kunnan kanssa suunnitelmista korvata nykyinen laitos kokonaisuudessaan uudella energiantuotantolaitoksella. Toiminta varuskunta-alueella on muuttunut ja siten energiantarve vähentynyt merkittävästi. Neuvottelut uudesta ratkaisusta jatkuvat tammikuussa 2015. Raskaan polttoöljyn käytöstä luovutaan vuoteen 2018 mennessä. Adeven Oy hakee jatkoaikaa lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen jättämiselle 31.12.2017 asti. Jatkoaikaa laitos pyytää polttoaineen vaihdon tai kokonaan uuden energiaratkaisun suunnitteluun sekä neuvotteluihin ja investointipäätöksiin tarvittavan ajan varaamiseksi. Koska laitoksella käytettävä polttoaine tulee joka tapauksessa vaihtumaan, nykyistä laitosta ja sen toimintaa koskevien lupamääräysten tarkistaminen jäisi todennäköisesti enimmilläänkin koskemaan vain muutamaa toimintavuotta ja aiheuttamaan merkittäviä vain lyhyelle aikavälille kohdistuvia kustannuksia. Laitoksen tuotantomäärä ennustetaan olevan lähivuosina arviolta noin 1/3 aikaisemmasta lämmöntarpeesta. Lämpö tuotetaan pääosin raskaalla polttoöljyllä, mikäli kaukolämpöverkon tehontarve ei ole riittävä kiinteän polttoaineen kattilan käynnistämiseksi. Esitän, että Kontiolahden ympäristölautakunta myöntää Adven Oy:lle jatkoajan 31.12.2017 asti ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksen jättämiseen.perusteluina jatkoajan myöntämiselle voidaan esiintuoda seuraavaa: Laitoksen toiminnasta ei ole aiheutunut

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 22 Ympäristölautakunta 246 12.12.2014 aikaisemmasta tai nykyisestä huomattavasti vähemmästä käytöstä erityisiä haittoja naapurustoon tai muulle ympäristölle. Alueen tuleva lämmöntarve selviää jatkoajan aikana ja tulevalle käytölle suunniteltava uusi entistä tehokkaampi, todennäköisesti uusiutuvia polttoaineita hyödyntävä lämpölaitos, on resurssiviisaampaa toimintaa kuin jo vanhentuneen ylimitoitetun laitoksen lyhyelle käyttöajalle suunniteltu korjaaminen. Mikäli alueen tuleva lämmöntarve varatehoineen jää alle 5 MW luparajan, uusi laitos ei tavitse ympäristölupaa. Lisätietoja: ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama, puh. 050 428 5123. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta hyväksyy ympäristönsuojelusihteerin valmisteleman esityksen perusteluineen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 23 Ympäristölautakunta 195 29.10.2014 Ympäristölautakunta 220 04.11.2014 Ympäristölautakunta 247 12.12.2014 Rakennuskielto osalle Lehmon osayleiskaava-aluetta 365/10.02.05/2014 Ympäristölautakunta 29.10.2014 195 Kunnanhallitus päätti käynnistää Lehmon taajamaa koskevan osayleiskaavan laadinnan 15.3.2010. Päätöksen jälkeen ilmeni, että Paiholan osayleiskaavan laadinnalla oli kiireempi aikataulu vanhan sairaala-alueen kehittämisen takia. Myös varuskunnan lakkauttaminen on edellyttänyt kaavoituksen painopisteen siirtämistä pois Lehmosta. Lehmon alueella on valmisteltu yleiskaavoitusta työstämällä ns. rakennekaavaa muiden töiden ohessa. Myös perusselvityksiä on laadittu alueelta ja näin ollen valmius todelliseen kaavoitukseen on jo osittain olemassa. Tarkoitus on, että työhön päästään todella käsiksi vuoden 2015 lopussa. Alueelle olisi tarpeellista saada ns. suunnittelurauha, joka koskisi keskeisimpiä tulevaisuuden alueita, ettei niiden tulevaisuutta pilata suunnittelemattomalla hajarakentamisella. MRL 38 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa kunta voi määrätä alueelle rakennuskiellon. Rakennuskielto on voimassa lain mukaan enintään viisi vuotta, jonka jälkeen kunta voi pidentää sitä perustelluista syistä edelleen viidellä vuodella. Kunnan voimassa olevan hallintosäännön mukaan päätösvalta edellä mainitussa asiassa kuuluu ympäristölautakunnalle. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää laittaa MRL 38 :n mukaisesti rakennuskieltoon liitekartan mukaisen alueen Lehmon osayleiskaavan laatimisen ajaksi. Rakennuskielto astuu voimaa 29.10.2014 lukien. Liitteenä kartta rakennuskieltoalueesta. Rakennuskielto koskee seuraavia Lehmon kylän tiloja: RN:o: 1:5, 1:22, 1:23, 1:24, 1:35, 1:36, 1:38, 1:42, 2:13, 2:26, 2:99, 2:103, 2:104, 2:131, 2:144, 2:145, 4:55, 5:33, 5:34, 5:55, 5:56, 6:11, 6:27, 6:28, 6:29, 6:30, 6:31, 8:31, 8:45, 8:46, 8:64, 8:65, 8:68, 8:81, 8:83, 8:93, 8:94, 8:95, 8:96, 9:13, 9:14, 9:17, 9:39, 9:63, 9:73, 21:8, 21:15, 21:16, 21:132, 21:150, 21:151, 22:69, 22:77, 22:78, 22:79, 22:131, 22:132, 22:139, 32:3, 32:4. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 04.11.2014 220 Ympäristölautakunta päätti kokouksessaan 29.10.2014 195 rakennuskiellon asettamisesta liitekartan mukaiselle alueelle. Alue koski osaa Lehmon osayleiskaava-alueesta.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 24 Ympäristölautakunta 195 29.10.2014 Ympäristölautakunta 220 04.11.2014 Ympäristölautakunta 247 12.12.2014 Ympäristölautakunta 247 On käynyt ilmi, että päätöksen ja liitekartan rekisterinumeroluettelossa oli useita virheitä. Tämän vuoksi päätös on käsiteltävä tältä osin uudelleen. Yleiskaavaa laadittaessa kunta voi MRL 38 :n mukaan määrätä alueelle rakennuskiellon enintään viideksi vuodeksi. Perustelluista syistä kunta voi pidentää aikaa edelleen viidellä vuodella. Rakennuskieltoa koskevassa päätöksessä voidaan kielto määrätä tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Kunnan hallintosäännön mukaisesti päätösvalta edellä mainitussa asiassa kuuluu ympäristölautakunnalle. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää korjata 29.10.2014 tekemäänsä päätöstä tilatietojen osalta koskien Lehmon rakennuskieltoaluetta. Ympäristölautakunta päättää hyväksyä korjatun luettelon niiden tilojen rekisterinumeroista, jotka kuuluvat, tai joiden alueista osa kuuluu rakennuskieltoalueeseen. Korjattu luettelo alla sekä liitekartassa. Rakennuskielto astui voimaan 29.10.2014 ja on voimassa viisi vuotta. Luettelo niiden rakennuskieltoalueen tilojen rekisterinumeroista, jotka kuuluvat, tai joiden alueista osa kuuluu rakennuskieltoalueeseen. 1:5, 1:25, 1:36, 1:40, 1:42, 2:13, 2:26, 2:103, 2:104, 2:131, 2:144, 2:145, 5:33, 5:34, 5:56, 6:11,6:27, 6:28, 6:29, 6:30, 6:31, 8:31, 8:45, 8:46, 8:64, 8:65, 8:68, 8:81, 8:83, 8:93, 8:94, 8:95, 8:96, 9:13, 9:14, 9:39, 9:73, 21:8, 21:15, 21:16, 21:132, 21:150, 21:151, 22:69, 22:78, 22:79, 22:131, 22:132, 22:139, 32:3, 32:4 ja 878:4. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta päätti 29.10.2014 195 ja 4.11.2014 220 rakennuskiellon asettamisesta osalle Lehmon osayleiskaava-aluetta. Päätöstä on syytä tarkistaan siten, että olemassa oleville asuinrakennuspaikoille sallitaan talous- ja varastorakennusten rakentaminen. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää täsmentää 29.10.2014 ja 4.11.2014 tekemäänsä päätöstä siten, että se rajoittaa Lehmon osayleiskaavan

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 25 Ympäristölautakunta 195 29.10.2014 Ympäristölautakunta 220 04.11.2014 Ympäristölautakunta 247 12.12.2014 rakennuskiellon ulkopuolelle olemassa olevien asuinrakennuspaikkojen talousrakennukset. Näitä saa jatkossakin rakentaa normaalilla rakennusluvalla. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 26 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 Paiholan osayleiskaava 651/10.02.02/2010 Ympäristölautakunta 19.5.2010 Yleiskaavan tehtävänä on kunnallisen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaamisen sekä erilaisten toimintojen yhteensovittaminen. Osayleiskaava on kunnan strateginen suunnitelma, jossa alueiden käyttöä suunnitellaan useaksi vuodeksi eteenpäin, yleensä noin 20 vuodeksi. Osayleiskaavan periaatteet ohjaavat myöhemmin yksityiskohtaista kaavoitusta, rakentamista ja maankäyttöä. Osayleiskaava helpottaa viranomaisten päivittäistyötä sekä turvaa parhaiten maanomistajien tasapuolisen kohtelun, kuten lainsäädäntö edellyttää. Osayleiskaavan määräykset eivät yleensä ole niin yksityiskohtaisia, eikä niillä voida määrätä niin yksityiskohtaisesti kuin asemakaavassa. Osayleiskaava kannattaa laatia aina oikeusvaikutteisena. Joensuun seudun yleiskaavan 2020 vahvistumisen myötä kumoutui useita Kontiolahden kunnan osayleiskaavoja. Osayleiskaavan laadintaprosessi kestää yleensä pari vuotta. Pakollinen luonto- ja maisemaselvitys sekä tarvittavat muut selvitykset on laadittava ennen varsinaisen kaavatyön alkua ja niissä menee yleensä yksi vuosi. Luontoselvitystä laadittaessa maastoselvitykset on tehtävä kevään ja syksyn välisenä aikana johtuen eläimistön ja kasvillisuuden havainnoimisesta. Paiholan osayleiskaavan tavoitevuosi on 2025. Kaavatyö on tarkoitus ohjelmoida siten, että luontoselvityksen laadinta käynnistetään vielä tänä keväänä. Osayleiskaavaa on tarkoitys käyttää rakennuslupien myöntämisen perusteena ja se poistaa suunnittelutarveluvan käytön, mikäli rakentaminen tapahtuu osayleiskaavan mukaisesti. Yleiskaava-alueen suunnittelua ohjaa maakuntakaava sekä Joensuun seudun yleiskaava 2020. Edellä mainittujen kaavojen lisäksi yleiskaavatyötä ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on huomioitava: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 3) asumisen tarpeen ja palveluiden saatavuus 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta kestävällä tavalla 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 7) ympäristöhaittojen vähentäminen

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 27 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Em. seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät.yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajille tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Paiholan osayleiskaava-alueelle ei ole osoitettu erityisiä merkintöjä. Osayleiskaava-alueen etelä/luoteisosassa on osoitettu taajamatoimintojen alue (a) sekä palvelujen ja hallinnon alue (p). Osa osayleiskaava-alueesta sijaitsee taajamaseudun kehittämisen kohdealueella (tkk) ja pohjavesialueella (pv).osayleiskaava-alueelle on osoitettu ohjeellinen moottorikelkkareitti. Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 Paiholan osayleiskaava-alue on merkitty pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Lisäksi osayleiskaava-alue on suurimmaksi osaksi suunnittelutarvealuetta. Alueen luoteisosassa on pohjavesialue (pv-1). Alueen luoteis- ja lounaisosassa on pienet kyläalueet (AT) ja etelä/luoteisosassa hieman suurempi pientalovaltainen asuntoalue (AP), jossa sijaitsee myös palvelukylä (atc). AP-alueelle on osoitettu myös kaksi mahdollisesti saastunutta maa-aluetta. Paiholan alueelle on merkitty lähipalvelualue (pl). Yleiskaava-alueelle on merkitty myös ohjeellinen moottorikelkkareitti ja ohjeelliset ulkoilureitit sekä urheiluja virkistyspalvelujen kohde. Yleiskaava-alueen itä- ja kaakkoisosaan on merkitty ranta-asemakaavoitettavia alueita (RAK). Osayleiskaava-alueella sijaitsee yksi kiinteä muinaisjäännös. Alueelta laaditaan luonto- ja maisemaselvitys, selvitetään kaava-alueen muinaismuisto- ja rakennussuojelukohteet sekä alueen nykyinen rakenne. Lisäksi tehdään kantatilaselvitys vuodelta 1959, hankitaan väestötiedot ja oppilastiedot sekä selvitetään päivähoitoasiat. Kaavatyölle voidaan asettaa lähtötavoitteina: asukasmäärän hallittu kasvu ja rakentamisen ohjaaminen tukemaan nykyistä kylärakennetta perinteisellä tavalla. vesi- ja viemäriverkoston hyödyntäminen alueen kulttuuriympäristön ja maisemallisten arvojen esiin nostaminen ja säilyttäminen erityisten luontokohteiden säilyttäminen ja suojeleminen pohja- ja pintavesien suojelu virkistysalueiden ja -reittien muodostaminen Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se päättäisi käynnistää Paiholan alueen oikeus vaikutteisen osayleiskaavan laatimisen liitteenä olevan kartan mukaiselle noin 2 200 hehtaarin suuruiselle alueelle. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 28 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 Kunnanhallitus 24.5.2010 Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä ympäristölautakunnan ehdotuksen. Kunnanhallitus: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 20.12.2012 229 Osayleiskaavasta pidettiin maanomistaja tapaamiset 12. ja 13. syyskuuta ja ensimmäinen viranomaisneuvottelu 10.9.2012. Lisäksi on pidetty useita neuvotteluja suurimman maanomistajan Mestari Nikkarit Oy:n edustajien kanssa. Paiholan sairaalan alueelta ja sitä ympäröivältä alueelta on laadittu kaavan pohjakartta. Lisäksi koko kaava-alueelta on tehty arkeologinen selvitys. Kaavoitusyksikössä on valmisteltu Paiholan osayleiskaavaluonnosta. Kaavoitusjohtaja on käynyt neuvotteluja Mestarinikkarit Oy:n kanssa heidän omistuksessa olevan alueen kaavoituksesta sekä Mestarinikkareiden osallistumisesta alueen toteuttamiskustannuksiin. Sairaala-alueen suunnittelussa on käytetty apuna myös konsultin laatimaa suunnitelmaa alueen kehittämiseen. Liitteessä on esitetty ensimmäinen versio kaava-alueen luonnoksesta. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) 734 5303. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta tutustuu liitteenä olevaan alustavaan osayleiskaavaluonnoskarttaan ja käy keskustelua alueen kaavoitusperiaatteista. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 13.12.2013 207 Paiholan osayleiskaavaluonnos on valmistunut ja kunta on aloittanut neuvottelut yhteistyösopimuksesta Mestarinikkarit Oy:n kanssa. Sopimuksen tultua hyväksytyksi puolin ja toisin 1.12.2013 päivätty osayleiskaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot kunnan eri hallintokunnilta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) 734 5303.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 29 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa Paiholan osayleiskaavan 1.12.2013 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman MRL 63 :n ja 1.12.2013 päivätyn kaavaluonnoksen ja kaavaselostusluonnoksen MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnot kunnan eri hallintokunnilta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä heti, kun yhteistyösopimus Mestarinikkarit Oy:n kanssa on saatu tehtyä. Kaavoitusjohtajan muutettu ehdotus: Asia jätetään pöydälle myöhemmin käsiteltäväksi. Päätös: Kaavoitusjohtajan muutettu ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 29.01.2014 24 Osayleiskaavaan on tehty tarvittavat muutokset jo rakennettujen kiinteistöjen ja kiinteistöjaon osalta ja näin ollen osayleiskaavaluonnos ja siihen liittyvä selostusluonnos ja osallistumis-ja arviointisuunnitelma voidaan nyt asettaa julkisesti nähtäville ja pyytää niistä tarvittavat lausunnot. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) 734 5303. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa Paiholan osayleiskaavan 1.12.2013 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman MRL 63 :n ja 1.12.2013 päivätyn kaavaluonnoksen ja kaavaselostusluonnoksen MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää niistä lausunnot kunnan eri hallintokunnilta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä. Päätös: Minna Pakarinen ja Minna Kuusela ilmoittivat olevansa esteellisiä asian käsittelyyn ja poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 16.09.2014 182 Paiholan osayleiskaavan 1.12.2013 päivätyt osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnosasiakirjat olivat MRL 63 :n, MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä 17.2. - 19.3.2014 välisen

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 30 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 ajan. Lausunnot pyydettiin kunnan eri hallintokunnilta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä. Lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut vastineet ovat ohessa. Lausunnot: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Tiivistelmä Pohjois-Karjalan maakuntakaavoitustilanne on kuvattu kaavaselostuksessa maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheiden osalta. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaihe vahvistettiin ympäristöministeriössä 5.3.2014 ja tämä aiheutti muutoksia myös maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin joidenkin maankäyttöluokkien kumoamisen myötä. Maakuntakaavan 3. vaihe tulee voimaan kun päätöksestä on kuulutettu. Maakuntakaavan 3. vaihe tulee päivittää mukaan kaavaselostukseen. Täydennyksenä kaavasta puuttuu useita muinaisjäännöksiä, jotka on aiempien maakuntakaavojen osalta kumottu ja kokonaisuutena vahvistettu maakuntakaavan 3. vaiheessa. Kaavasta puuttuvat muinaisjäännökset nimeltään: Kokkopelto, Ahokkalan koulu ja Kaivonotkon lähde. Ohjeellinen moottorikelkkailu-ura tulisi myös osoittaa kaavassa. Sen lisäksi kaavaselostuksessa on hyvä tuoda esille, että maakuntakaavan 4. vaihe nimen omaan Joensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteeseen liittyen on valmisteilla. Maakuntaliitto näkee perusteltuna, että kaavassa pyritään aluerakenteen tiivistämiseen olemassa olevien palvelujen ja infran turvaamiseksi ja laajemmin alueen vetovoiman kasvattamiseen. Maakuntaliitto näkee osayleiskaavaluonnoksen selvityksineen hyvin valmisteltuna ja tuo esille, että esitetyillä täydennyksillä kaava on hyvä viedä ehdotusvaiheeseen. Maakuntaliiton esittämät täydennykset, muinaisjäännökset ja ohjeellinen moottorikelkkareitti lisätään kaavaan. Myös selostusta tarkennetaan esitetyllä tavalla. Kaava-alueelta laaditun Mikroliitin muinaisjäännösinventoinnin mukaan Kokkopelto, Ahokkalan koulu ja Kaivonotkon lähde eivät ole muinaisjäännöksiä, eikä niitä näin ollen merkitä kaavaan. Museovirasto: Tiivistelmä Uusien asuinpaikkojen sijoittelu vaikuttaa kulttuuriympäristön osalta onnistuneelta. Paiholan sairaalan alueen arvokas rakennuskanta tulee inventoida, jotta rakennusten ja ympäristön suojelutarpeet voidaan arvioida. Tämän perusteella voidaan alueen kehittämistarpeet asemakaavavaiheessa

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 31 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 sovittaa arvokkaaseen ympäristöön. Osayleiskaavassa on syytä arvioida myös paikallisesti merkittävät rakennuskulttuurikohteet, esimerkiksi mahdolliset uittomiesten mökit ja torpat. Kaavaluonnoksessa todetaan, että MA-merkinnällä osoitetut peltoalueet muodostavat arvokkaan kulttuurimaiseman rungon. Nyt osoitetut kaksi MA-aluetta eivät vielä toteuta tätä kaavamääräystä. Kaavaselostusluonnoksen (s. 29) maisema-analyysin tuloksien perusteella voidaan osoittaa MA-merkintä tärkeimpien näkymien avoimena pitämiseen. Museovirasto esittää, että LV-alueeseen liitetään seuraava suunnittelumääräys: "Mikäli vesirakennustöiden, esimerkiksi ruoppauksen yhteydessä havaitaan mahdollisia vedenalaisia muinaisjäännöksiä, tulee löydöistä ilmoittaa välittömästi Museovirastolle. Vedenalaisia muinaisjäännöksiä ovat sellaiset hylyt ja hylyn osat, joiden voidaan olettaa olleen uponneina vähintään sadan vuoden ajan sekä muut ihmisen tekemät menneisyydestä kertovat vedenalaiset rakenteet." Museoviraston mielestä on onnistunut ratkaisu sijoittaa arkeologinen inveointiraportti kaavaselostukseen. Selostuksessa olisi hyvä tuoda selkeämmin esille se, mitä muinaisjäännökset ovat ja miksi ne on huomioitava maankäyttöä suunniteltaessa. Kaavaselostukseen tulee selventää sitä, että sotahistoriallisista kohteista I maailmansotaan liittyvät jäännökset ovat muinaismuistolailla (295/63) rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta II maailmansotaan liittyvät jäännökset eivät ole, vaan ne ovat kulttuuriperintökohteita, joita maankäytössä pyritään varjelemaan merkinnällä /s, kuten itse kaavassa on merkittykin. Kaavaselostukseen tulee koota kiinteät muinaisjäännökset listaukseksi, jossa kohteilla on kaavakarttaan viittaava kohdenumero, samaan tapaan kuin sr-kohteet on merkitty. Paiholan vanhan sairaala-alueen rakennuskannan inventoinnin mahdollisuutta selvitetään. Rakennuskulttuurikohteet on selvitetty jo Joensuun seudun yleiskaavan laadinnan yhteydessä. MA-merkinnän määräys muutetaan esitetyn näkemyksen mukaisesti. LV-alueeseen liittyvä suunnittelumääräystä tarkennetaan esitetyllä tavalla. Selostusta täydennetään myös sotahistoriallisten kohteiden osalta esitetyllä tavalla. Myös esitetty listaus muinaisjäännöksistä lisätään selostukseen. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Tiivistelmä ELY-keskus pitää hyvänä, että Paiholan ydinalue asemakaavoitetaan. Lisäksi esitetään, että asemakaavoituksen piiriin otetaan Paiholantien varteen sijoittuva uusi asuinalue. Suunnittelutarveratkaisua pidetään tällä

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 32 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 alueella liian kevyenä maankäytön suunnitteluvälineenä. Suontauksen kyläalueella suunnittelutarveratkaisu on riittävä sillä edellytyksellä, että uusien rakennuspaikkojen määrää vähennetään. Kaavaluonnoksen M-alueen suunnittelumääräystä (1 rakennuspaikka /10 ha) pidetään kannatettavana. On tärkeää, että Paiholantien varrella tapahtuva rakentaminen toteutuu jatkossa asemakaavan perusteella. Koulun tontti on osoitettava sille kuuluvalla merkinnällä. Paiholantielle osoitetut kaksi uutta tieyhteystarvetta tarkoittaisivat kahden nelihaaraliittymän muodostumista, mitä ei pidetä hyväksyttävänä. Uudet liittymät tulisi sijoittaa liikenneturvallisuuden kannalta paremmille paikoille. Miksi koulun kohdalle ei ole osoitettu kevyenliikenteen yhteyttä? Voisiko Paiholantien varrella olevan RA-tontin osoittaa AO-merkinnällä? Saunan rakennusalan (RA-1) voi osoittaa pelkällä saunan rakennusalaa osoittavalla merkinnällä. Mitä eroa on kylämäinen alue (AT) ja (at) -merkinnöillä? Tehty luonto- ja maisemaselvitys on menetelmiltään, aineistoiltaan ja asiantuntemukseltaan riittävä. Myös linnusto on selvitetty riittävän tarkasti. Selvityksen tulokset on otettu huomioon kaavaluonnosta valmisteltaessa. Pyörteenvaaran harjumuodostuman alueella ei tule enää sallia maa-ainesten ottamista ja maa-ainesalueen merkintä (EO) on tarpeeton maisemointitöiden loppuun tekemisen kannalta. Harjualue tulee esittää ge-rajauksena. Rakennusperintökohteita määritettäessä on lähtötietona käytetty Joensuun seudun yleiskaava 2020:ta varten tehtyä kulttuuriympäristöselvitystä. Tämä on liian suppea. ELY-keskus esittää selvitettäväksi paikallisesti merkittävät rakennusperintökohteet, jotka tulisi kaavalla suojella. Tällaisia ovat esimerkiksi Paiholan sairaalan toimisto- ja asuinrakennukset 1950-luvulta, Ahokkalan koulu, sekä Lähtelä-tilan pihapiiri. SR-kaavamääräykseen on hyvä lisätä maininta museoviranomaisen kuulemisesta lupaa edellyttävissä rakennustöissä. ELY-keskus pitää tärkeänä, että liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa esitetyt toimenpiteet huomioidaan. Kaavassa ei ole käsitelty liikennemelua. Meluasiat on huomioitava kaavaselostuksessa ja melualueet on osoitettava kaavakartalla. Rakennusten osalta melusuojauksen tarve tulee arvioida yleiskaavan tarkkuustasolla. Asiaa voidaan tarkentaa myöhemmin asemakaavoituksen yhteydessä.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 33 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 Paiholantien ja Lieksantien liittymän siirtomahdollisuuteen tulee kiinnittää tarkemmin huomiota. Osayleiskaavan eräs keskeisimpiä tavoitteita on ollut muodostaa suhteellisen tiivis, isoilla tonteilla muodostettu kylämäinen asutus koulun ympärille ja Paiholantien varteen. Osayleiskaavassa rakennusalueeksi on merkitty isompi alue kuin pelkkä rakennuspaikka, mikä tuo vaikutelman, että alue rakennetaisiin erittäin tiheästi, vaikka rakennuspaikkojen väliiin jää runsaasti myös luonnontilaisia alueita. Kyläalueella tonttien koot vaihtelevat puolesta hehtaarista useaan hehtaariin. Näin saadaan koulun ja vanhan sairaala-alueen väliin syntymään kylämäinen haja-asutusmainen alue, joka sitten kytkeytyy selvästi olemassa olevaan tiiviisti asemakaavalla rakennettuun vanhaan sairaala-alueen ympäristöön, jossa rakentaminen perustuu asemakaavaan. Täällä tonttikoot ovat selvästi pienempiä, vain vähän yli tuhannen neliön. Mikäli kylämäisen alueen rakentaminen perustuisi pelkästään suunnittelutarveratkaisuihin voisi sitä pitää liian kevyenä maankäytön suunnitteluvälineenä. Ratkaisut perustuvat kuitenkin osayleiskaavaan, jonka yhteydessä myös suunnitellaan alueen vesihuolto ja viemäröinti, sekä haja-asutusmainen tiestö. Näin ollen esitetylle vaatimukselle asemakaavoituksesta alueelle ei löydy perusteita. Suontauksen alueella suunniteltujen uusien tonttien määrä on alueen suuruuden huomioon ottaen sen verran vähäinen, että se voidaan hyvin hoitaa suunnittelutarveratkaisuin, kun taustalla on osayleiskaava. Esitetty ratkaisu tiivistää sopivasti Suontauksen vanhaa kyläaluetta, jossa tonttien määrä jää kuitenkin kokonaisuudessaan vähäiseksi ja perustuu pitkälti maanomistajien tasapuoliseen kohteluun. Koulun tontin merkintä muutetaan. Kevyenliikenteen yhteyttä koulun kohdalla selvitetään. Kevyen liikenteen väylä Suontauksentielle välille Paiholantie-Ahokkalan koulu täydentäisi kaavaluonnoksessa Paiholantielle sekä Kuurnan rantatien ja Paiholantien väliselle tielle esitettyä kevyen liikenteen väyläverkkoa sekä parantaisi koulureittien turvallisuutta ja koulun saavutettavuutta kävellen ja pyörällä. Kontiolahden liikenneturvallisuussuunnitelmassa (v. 2011) on myös esitetty ko. kevyen liikenteen väylän rakentaminen parantamistoimenpiteenä. Esitetty yhteys kannattaa esittää kaavassa ja varmistaa koulureittien turvallisuus. RA-tontin merkintä muutetaan AO-merkinnäksi. Saunan merkintä korjataan. EO-merkintä poistetaan ja harjualue merkitään ge-rajauksella. Sairaala-alueelta laaditaan rakennuskannan inventointi ja muut paikallisesti arvokkaat kohteet tutkitaan ja lisätään tarvittaessa kaavaan. Puuttuvia meluasioita täydennetään. Paiholan ja Lieksantien liittymämerkintä korjataan. Kontiolahden liikenneturvallisuussuunnitelmassa on esitetty parantamistoimenpiteenä Paiholantien liittymän siirtäminen Uuroon päin. Liittymän siirto korjaisi Paiholantien liittymässä nykyisin olevan näkemäpuutteen. Liittymän siirtoon kannattaa varautua kaavassa, mutta sen tarkka sijainti tulisi selvittää vielä erikseen. Alustavasti on ajateltu liittymän siirtämistä noin

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 34 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 100-150 metriä näkemiltään parempaan paikkaan (kantatien geometria huomioon ottaen). Paiholantiehen tulevat uudet liittymät porrastetan. At- ja at-alueet eroavat niiden mitoitusperusteiden osalta. AT-alueen mitoitus on noin 3 rp/10 ha ja at-alueen 2 rp/10 ha. Pohjois-Savon ELY-keskus: Tiivistelmä ELY-keskus pitää myönteisenä, että Paiholan aluetta lähdetään kehittämään kaavoittamalla. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Paiholantien molemmin puolin osoitettu tiivis kyläalue tulee osoittaa asemakaavoitettavaksi, luontevaksi jatkoksi Paiholan sairaala-alueen asemakaava-alueelle. Asemakaavoitusta tukee kyläalueelle osoitettujen AO-tonttien runsas määrä sekä koulun sijainti. Kaavaa varten tehdyssä liikenneselvityksessä arvioidaan, että osoitettu lisärakentaminen tuottaa noin 300 ajoneuvoa/vrk. ELY-keskus huomauttaa, että selvityksessä tulee vielä tarkentaa mihin esitetty arvio perustuu, ja onko siinä huomioitu myös kaavassa esitettyjen P-alueiden liikennetuotokset. Kaavaluonnoksessa osoitetaan Paiholantielle kaksi uutta liittymää, jotka muodostavat nelihaaraliittymän olemassa olevien liittymien kanssa. Liikenneselvityksessä ei kuitenkaan millään tavalla tarkastella nelihaaraliittymien vaikutuksia tai vaihtoehtoisia ratkaisuja. ELY-keskus ei pidä nelihaaraliittymiä liikenneturvallisuusnäkökulmasta hyväksyttävänä ratkaisuna, vaan liittymät tulee porrastaa. Kaavaselostuksessa todetaan kaava-alueen osalta liikenteellisenä ongelmakohtana erityisesti kantatien ja Paiholantien risteysalue ja puuttuvat kevyen liikenteen väylät, sekä viitataan näiden osalta liikenneturvallisuussuunnitelmaan ja siinä määritettyihin toimenpiteisiin ja kiireellisyysluokituksiin. ELY-keskus huomauttaa, että liikenneturvallisuussuunnitelma laaditaan noin 10 vuodeksi eteenpäin, eikä siinä pystytä ennakoimaan kaikilta osin kunnan tehostuvaa maankäyttöä. Näin ollen liikenneturvallisuussuunnitelma ei ainoana ohjaa liikenneturvallisuuden kannalta tärkeiden hankkeiden toteutumista, vaan kunnalla on osoittamansa maankäytön myötä velvollisuus toteuttaa liikenneturvallisuutta ja kävelyä ja pyöräilyä edistäviä hankkeita kun suunniteltu maankäyttö niin edellyttää. Kevyen liikenteen yhteystarvemerkintä tulee ulottaa kantatielle asti. Tämän lisäksi sekä liikenneturvallisuussuunnitelmassa että liikenneselvityksessä esitetty Paiholantien ja kantatien liittymän siirtäminen tulee osoittaa kaavakartalla katkoviivalla. Tiestöön liittyviä kaavamerkintöjä tulee tarkentaa niin, että yhdystiet 5051 ja 15717 osoitetaan kaavaluonnoksessa esitetyn mukaisesti mustalla viivamerkinnällä ja niihin liitetään selite yt /kk. Alueen yksityistieverkko

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 35 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 tulee osoittaa pääsyteinä. Lisäksi kaavakartalla tulee selvyyden vuoksi osoittaa olemassa olevat ja uudet kevyen liikenteen väylät erivärisin merkinnöin. Osayleiskaavan eräs keskeisimpiä tavoitteita on ollut muodostaa suhteellisen tiivis, isoilla tonteilla muodostettu kylämäinen asutus koulun ympärille ja Paiholantien varteen. Osayleiskaavassa rakennusalueeksi on merkitty isompi alue kuin pelkkä rakennuspaikka, mikä tuo vaikutelman, että alue rakennetaisiin erittäin tiheästi, vaikka rakennuspaikkojen väliiin jää runsaasti myös luonnontilaisia alueita. Kyläalueella tonttien koot vaihtelevat puolesta hehtaarista useaan hehtaariin. Näin saadaan koulun ja vanhan sairaala-alueen väliin syntymään kylämäinen haja-asutusmainen alue, joka sitten kytkeytyy selvästi olemassa olevaan, tiiviisti asemakaavalla rakennettuun vanhaan sairaala-alueen ympäristöön, jossa rakentaminen perustuu asemakaavaan. Täällä tonttikoot ovat selvästi pienempiä, vain vähän yli tuhannen neliön. Mikäli kylämäisen alueen rakentaminen perustuisi pelkästään suunnittelutarveratkaisuihin, voisi sitä pitää liian kevyenä maankäytön suunnitteluvälineenä. Ratkaisut perustuvat kuitenkin osayleiskaavaan, jonka yhteydessä myös suunnitellaan alueen vesihuolto ja viemäröinti, sekä haja-asutusmainen tiestö. Näin ollen esitetylle vaatimukselle asemakaavoituksesta ei löydy perusteita. Liikenneselvitystä täydennetään ja tehtyjä arvioita täsmennetään. Liikenneselvityksessä osayleiskaavan arvioidaan lisäävän liikennettä Paiholantiellä Ahokkalan kohdalla noin 340 ajon./vrk. Kaavassa on esitetty yhteensä 67 uutta rakennuspaikkaa, joista jokaiselle voidaan rakentaa omakotitalo. Omakotitaloissa asuvien kotitalouksien perhekoon, Pohjois-Karjalan autotiheyden sekä autolla tehtyjen matkojen (matkatuotosten) perusteella arvioituna uusien rakennuspaikkojen arvioidaan tuottavan liikennettä noin 300 ajon./vrk (KVL). Lisäksi P-merkinnällä kaavassa olevien palvelujen ja hallinnon alueiden, joille saa rakentaa julkisia tai yksityisiä palvelu- ja edustustiloja, on arvioitu tuottavan liikennettä noin 40 ajon./vrk (KVL). P-merkinnällä olevien alueiden liikennetuotokset on arvioitu käyttämällä tausta-aineistona Ympäristöministeriön Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -julkaisua sekä ottamalla huomioon P-merkinnällä olevien alueiden sijainti ja ympäristö, joiden perusteella voidaan olettaa liikennetuotoksen olevan melko pieni. P-merkinnällä olevien alueiden liikennetuotos riippuu kuitenkin paljon alueelle sijoittuvista toiminnoista, jolloin tuotos voi olla myös selvästi suurempi mutta myös pienempi kuin tässä arvioitu. Yhteensä osayleiskaavasta johtuva Paiholantien liikennemäärän lisäys olisi tällöin noin 340 ajon./vrk (KVL). Paiholantien uusien liittymien sijaintia muutetaan esitetyllä tavalla. Kevyenliikenteen yhteystarvemerkintä ulotetaan kantatielle asti ja yhdysteiden 5051 ja 15717 merkinnät muutetaan esitetyllä tavalla. Alueen uusien ja vanhojen kevyenliikenteen väylien merkintötapoja mietitään.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 36 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy: Koska osayleiskaavan luonnosvaiheessa ei ole esitetty mahdollisesti myöhemmin rakennettavien 20 kv sähköjohtojen ja muuntamoiden tarkkoja paikkoja, esitämme kaavan seliteosassa mainittavan seuraavaa: Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa 20 kv sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. Käytämme alueella verkon rakentamisessa ilmajohtoja ja pylväsmuuntamoita, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset: - johtoalueen leveys 10 metriä (5 metriä johdon molemmin puolin) - muuntamon suoja-alueen säde on 15 metriä Kaava-alueella sijaitsee Fingrid Oy:n 110 kv ilmajohto, joka tarvitsee oman lausunnon. Kaavan laatija toivoo, että Pohjois-Karjalan sähkö pystyisi osoittamaan tarvitsemansa linjan paikat, niin ne voidaan merkitä osayleiskaavaan. Fingridin lausunto pyydetään erikseen ja mahdolliset kommentit pyritään huomioimaan kaavanlaadinnassa. Tekninen lautakunta: Kuntatekniikan päällikkö Sauli Hyttinen: Lausunnossamme huomioidaan pääasiassa liikenneyhteydet, uusien liikenneväylien rakentaminen ja liikuntapaikka-asiat. Lausunnolla olevassa osayleiskaavaluonnoksessa on yleisesti huomioitu hyvin alueen käyttötarpeet. Paiholantien ja Lieksantien liittymän parantamistarve on mainittu kaavaselostuksessa. Seuraaviin asioihin toivotaan selvennystä: - alueella sijaitseva moottorikelkkareitin merkitseminen kaavaan - maanläjityspaikan varaaminen, esim. merkityltä EO-alueelta Vesihuoltopäällikkö: Alueelle tulee uutta rakentamista Suontauksen alueelle sekä Paiholantien varteen. Alueen vedenjakelu tulee todennäköisesti vaatimaan alavesisäiliön rakentamisen. Säiliön sijainti tulisi määritellä suunnittelijan kanssa ja merkitä kaavakarttaan. Vesihuoltolaitos tulee rakentamaan haja-asutusalueen vesihuollon Paiholantien varteen. Tästä sekä asemakaavoitettavan alueen lisärakentamisesta sovitaan erikseen maanomistajan kanssa tehtävässä maankäyttösopimuksessa. Suontauksen alueen viemäröinti todettiin Ahokkala - Suoniemen viemärin rakentamista suunniteltaessa liian kalliiksi mm. hankalien

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 37 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 maasto-olosuhteiden vuoksi. Lisärakentamisen toteutuessa tilannetta voidaan joutua harkitsemaan uudelleen. Lisäksi todetaan, että maanomistajien tasapuolisen kohtelun tulee olla keskeinen periaate osayleiskaavan laadinnassa. Moottorikelkkareitti merkitään ohjeellisena kaavaan. Maanläjityspaikan tarpeellisuutta ja sijaintia selvitetään. Alavesisäilion paikka voidaan merkitä kaavakarttaan, mikäli sen sijaintitieto saadaan vesilaitokselta. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu on kaavan eräs keskeisin tavoite, muttei ainut. Tärkeää on saada alueelle haluttu kylärakenne. Täysin tasapuoliseen maanomistajien kohteluun ei päästä, mikäli osayleiskaavalla halutaan ohjata syntyvää kylärakennetta. Kasvatus- ja koulutuslautakunta: Kontiolahden kunnan varhaiskasvatus- ja alakoulupalvelujen järjestämisessä Paiholan ja Jakokosken alueet muodostavat yhden kokonaisuuden. Jakokosken lapset ovat päivähoidossa ja esiopetuksessa Paiholan päiväkodissa. Jakokosken koulun oppilasmäärän kasvaessa liikaa on oppilaaksiottorajaa siirtämällä siirretty oppilaita Ahokkalan kouluun. Kaavoitusprosessi voi tuoda niin suurta palvelutarpeen kasvua Paiholan alueelle, että nykykapasiteetti (päiväkoti 33 lasta, koulu 60 oppilasta) ei riitä. Lisäksi Ahokkalan koulu on jo nykyisellään peruskorjauksen tarpeessa. Nämä asiat tulee ottaa huomioon kaavoituksessa ja myös suurimman maanomistajan kanssa käytävissä kaavoitussopimusneuvotteluissa. Alueen palveluyhteistyöstä on neuvoteltu suurimman maanomistajan kanssa. Mielipiteet: Jukka Sainola: Paiholan osayleiskaavaluonnoksessa omistamani tila Anttila 35:84 on merkitty maisemallisesti arvokkaaksi pelloksi, jolla ei olisi rakennusoikeutta. Mielestäni kaavaluonnoksessa maanomistajia ei kohdella tasapuolisesti. Vaadin, että osalle omistamaani Anttila-tilaa tulee rakennusoikeutta. Nykyisellä sairaala-alueella on useita avoinna olevia entisiä peltoalueita, joille on kaavaluonnoksessa merkitty rakennusoikeutta. Mielestäni myös näitä alueita voisi jättää maisema-alueiksi. Paiholan maantien varteen pellolle kaavailtu kevyenliikenteen väylä on sijainniltaan hankala. Kevyenliikenteen väylän alle jäisi salaojituksen kokoojaputkisto, jolloin salaojituksen toiminta ja huolto tulisi lähes mahdottomaksi.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 38 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 Osayleiskaavaa tarkistetaan pellon pohjoisosan osalta. Alueella olevaan salaojitukseen mahdollisesti tarvittavista muutoksista huolehtii maaomistaja kustannuksellaan. Vesa Tuononen ja Heli Sonne: Tiivistelmä Rakennusoikeuksien mitoitusperusteet eivät kohtele tasapuolisesti maanomistajia keskeisellä kyläalueella välillä Ahokkalan koulu - Paiholan sairaala-alue. Rakennusoikeuksista ja -paikoista on saatava selkeämmät mitoitusperusteet, joissa huomioidaan kantatiloista jo aiemmin lohkotut tilat. Omistamallemme tilalle Riihipelto 21:2 ei ole osoitettu yhtään lisärakennuspaikkaa. Välittömästi tilaamme rajoittuville tiloille rakennuspaikkoja on kaavaluonnoksessa esitetty, joten maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei siten Paiholan keskeisellä kyläalueella toteudu. Tila Kostela 35:104 on saamassa kymmeniä uusia AO-rakennuspaikkoja ja lisäksi ko. tilalle ollaan muodostamassa asemakaava-aluetta, joka sisältää huomattavasti uutta rakennusoikeutta. Esitämme 3-4 lisärakennuspaikkaa Riihipelto-tilalle. Ehdotetut lisärakennusoikeudet tukevat nykyistä kylärakennetta, ovat lähellä kunnallisia palveluita, ovat helposti ja edullisesti liitettävissä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon ja rakennuspaikoille on olemassa oleva tieyhteys. Lisärakentamismahdollisuuksia tilan alueella tutkitaan. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu on vain yksi tavoite kaavan laadinnassa, muttei ainoa. Eräs keskeisimmistä tavoitteista on halutun kylärakenteen muodostaminen alueelle. Uusilla esitetyillä asemakaava-alueilla maanomistaja sitoutuu maksamaan kunnallistekniikan kustannukset. Lisäksi on todettava, että Kostela-tilan pinta-ala on useita satoja hehtaareita ja sen kaikki rakentaminen keskitetään nyt ydinkyläalueelle lähelle koulua ja vanhaa sairaalaa. Mika ja Eeva Kuusela: Tiivistelmä Paiholan osayleiskaavaluonnoksen mitoitusperusteet eivät kohtele tasapuolisesti maanomistajia keskeisellä kyläalueella välillä Ahokkalan koulu - Paiholan sairaala-alue. Mitoitus ei ole onnistunut nykyisessä muodossaan, vaan siitä on saatava selkeämmät perusteet, joissa huomioidaan kantatiloista jo aiemmin lohkotut tilat ja uudet rakennusoikeudet myönnetään maanomistajia tasapuolisesti kohtelevalla tavalla. Kaavaluonnoksessa tilojemme viereiselle tilalla (35:104) on esitetty 23 AO-rakennuspaikkaa ja lisäksi muodostettavalla uudelle

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 39 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 asemakaava-alueelle AL- ja AK-alueiden lisäksi kaksi pientalovaltaista (AP) aluetta, joille kaavaehdotuksen rakennusoikeudella voisi rakentaa arviolta n. 34 kpl 200 k-m²:n asuinrakennusta. Osayleiskaavaluonnos sisältää näin arvioiden muun asemakaavarakennusoikeuden lisäksi noin 57 pientalojen rakennuspaikkaa tilojemme viereiselle tilalle. Kantatilatarkastelun perusteella ko. tilan (35:104) kantatilasta (404 ha) lohkotuille tiloille on jo aiemmin myönnetty 73 rakennuspaikkaa. Yhteensä ko. tilalle muodostuisi asemakaavarakennusoikeuden lisäksi n. 130 rakennuspaikkaa, joka edellyttäisi 3,10 ha maapinta-alaa rakennuspaikkaa kohti. Lisäksi osa tilasta (35:104) sijaitsee suunnitellun osayleiskaavaluonnoksen ulkopuolella. Osayleiskaavaluonnoksessa omistamiltamme tiloilta (yht 107,27 ha) maapinta-alaa vaaditaan 10,73 ha rakennuspaikkaa kohti (vanhat 4 kpl ja uudet ehdotetut 6 kpl). Siis yli kolminkertainen määrä viereiseen tilaan verrattuna, joten maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei toteudu. Lisäksi tilamme (3:68 ja 34:4) on rajattu asemakaava-alueen ulkopuolelle, vaikka ne rajoittuvat välittömästi ehdotettuun uuteen asemakaava-alueeseen. Toivotut muutokset: 1) Omistamillemme tiloille yhteensä 6 rakennuspaikkaa lisää (esitetty liitekartassa rukseilla). Esitetyt lisärakennuspaikat sijaitsevat aivan keskeisellä Paiholan kyläalueella ja AO-alueiden välittömässä läheisyydessä. Ehdotetuille rakennuspaikoille on olemassa oleva tieyhteys. Kunnan vesi- ja viemäriverkosto kulkee välittömässä läheisyydessä. 2) Kylämäisen alueen (AT) rajausta tulisi muuttaa niin, että ehdotetut uudet rakennuspaikat tulisivat rajauksen sisään, koska ne sijaitsevat keskeisellä kyläalueella ja esim. Ahokkalan koululle johtava kunnan vesija viemäriverkosto sijoitettiin tilojemme (3:63 ja 35:82) alueelle. 3) Tilaltamme Vaarala (3:68) kaavamerkintä MU tulee poistaa ja lisätä tilojen Vaarala (3:68) ja Kiiskiranta (34:4) raja-alueelle merkintä maa-ainesten ottoalue (EO), koska alueella sijaitsee nyt kotitarvekäytössä oleva soranottoalue. Aiemmin ko. alueella on ollut maa-aineslupaan perustuvaa soranottoa, kun tiepiiri pakkolunasti alueelta soraa Paiholantien peruskorjaukseen 1980-luvun alussa. Kun lisäksi on käynyt ilmi, että nyt samanaikaisesti viereiselle tilalle (35:104) haetaan 50 000 m3:n maa-aineslupaa aivan tilamme vierestä asemakaava-alueeksi suunnitellulle alueelle, on tilallemme Vaarala (3:68) esitetty MU-merkintä täysin perusteeton, jopa koominen. Lisäksi Vaarala-tilalla ei ole ulkoilureittejä, vaan valaistu kuntorata ulkoilureitteineen sijaitsee viereisellä tilalla (35:104). Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei tällä alueella toteudu, jos viereinen tilaa saa asemakaavarajauksen sisällä maa-ainesluvan ja merkittävästi lisää rakennusoikeutta ja meidän tilamme Vaarala varataan MU-merkinnällä ulkoilualueeksi ja siltä evätään täysin asuin- ja lomarakennusoikeus. Yleistä: Osayleiskaavan laadinnassa maanomistajien tasapuolinen kohtelu

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 40 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 ei ole ainut kriteeri, vaan siihen vaikuttaa monia muitakin tekijöitä, kuten haluttu kylärakenne. Paiholan osayleiskaavaratkaisussa on lähdetty siitä, että hajarakentamistyyppistä rakentamista keskitetään kylämäisesti isoille tonteille koulun ja sairaalan väliselle alueelle. Kostela-tilan rakennusoikeutta, mihin muistutuksessa viitataan, on siirretty muilta tilan alueilta koulun ja sairaalan väliselle alueelle ja vastaavasti kielletty kokonaan hajarakentaminen tilan MU ja M-1-alueilta, kun se vastaavasti on muille maanomistajille muualla osayleiskaavan mukaisilla M-alueilla sallittu. Toivotut muutokset; 1) Esitettyjen rakennuspaikkojen lisäystä tutkitaan. 2) Kyläaluerajauksen laajentamista selvitetään. 3) MU-merkintä muutetaan M-merkinnäksi. EO-merkintä poistetaan myös viereisen tilan alueelta eikä sitä merkitä myöskään Kiiskiranta-tilan alueelle, koska viranomaiset ovat todenneet kaavasta antamassaan lausunnossa EO-merkinnästä seuraavaa: Pyörteenvaaran harjumuodostuma on Joensuun seudun Poski-hankkeessa määritelty ja luokiteltu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta paikallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Aluetta koskevalla Poski-luokituksella 2 on määritelty, että vähäinen maa-ainestenotto on mahdollista. Tälläinen maa-aineslupa on myönnetty kuntayhtymälle vuonna 2007 kahden vuoden ottamisajalle. Alueella ei tule sallia enää maa-ainesten ottamista ja maa-ainesalueen merkintä (EO) on tarpeeton maisemointitöiden loppuun tekemisen kannalta. Pyörteenvaaran harjualue tulee esittää ge-rajauksesena. Lisäksi on todettava, että myös alueen lähiympäristössä sijaitsee useita asuinrakennuksia ja myös uusille on tehty varauksia, jonka johdosta on mittava maa-ainesten otto hankalaa. Maa-ainestenotto ja lupahakemukset ratkaistaan maa-aineslain mukaisessa lupamenettelyssä. Kaavan EO-merkintä ei automaattisesti myöskään anna oikeutta maa-ainestenottoon. Jarkko Tuononen ja Paula Nevalainen: Pyydämme, että tilamme Jokirinne 3:30 tulisi yhdistää Paiholan osayleiskaavaan. Tilamme kokonaispinta-ala on 4,4 ha. Tilallamme on pari sopivaa rakennuspaikkaa, kunnallistekniikka kulkee tilan läpi ja näin ollen rakennuspaikkojen sijainti olisi erittäin hyvä. Tila sijaitsee osayleiskaavan reuna-alueella, jossa rakentaminen perustuu perusrakennusoikeuteen. Lisäksi tila sijaitsee lähellä Pielisjokea, jossa rakentaminen on käsitelty ranta-asemakaavalla. Aluetta ei ole tarkoituksenmukaista liittää osayleiskaava-alueeseen. Tapio Sormunen, Seppo Sormunen ja Riitta Sormunen-Cristian: Paiholan osayleiskaavaluonnoksen kaavaselostuksessa ja siihen liittyvissä liitedokumenteissa on kohtia, jotka eivät liity Paiholan

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 41 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 osayleiskaava-alueeseen eivätkä ne näin ollen kuulu Paiholan osayleiskaavamateriaaliin. Mielestämme Paiholan osayleiskaava ja sen suunnittelumateriaali on rajattava koskemaan ainostaan Paiholan osayleiskaava-alueeksi määriteltyä aluetta. Kaavaselostuksessa paikoin esiintyvä määritelmä "Paiholan kylä ja sen lähiympäristö" on epämääräinen käsite. Paiholan osayleiskaava-alueen ulkopuoliset maanomistajat eivät tiedä, että heidän omistamiaan maita käsitellään osayleiskaavassa tai muussa kaavamateriaalissa, koska jokainen kuvittelee kaavan koskettavan vain Paiholan aluetta. Toimenpiteellä loukataan kaavan ulkopuolisten maanomistajien oikeusturvaa edellä mainitusta syystä. Koska maanomistajat eivät tiedä omistamiensa maiden kuuluvan kaavaan, niin heidän kuuleminen näin ollen laiminlyödään. MRL:n mukainen kuuleminen ei toteudu lain hengen mukaisesti. Nämä osayleiskaava-alueeseen kuulumattomat kohdat on poistettava Paiholan osayleiskaavamateriaalista, sekä osayleiskaavan kaavaselostuksesta että kaavaselostuksen liitteenä olevista luontoselvityksen liitekartoista. Vastaavat korjaukset on tehtävä myös Paiholan osayleiskaavan luontoselvitysmateriaaliin. Yksilöityjä huomautuksia: 1. Paiholan luontoselvityskartta, luontoselvityksen LIITE 5. Tämä kartta korjattuna on kaavaselostuksen tekstiosassa, mutta vastaavat korjaukset on tehtävä myös luontoselvityksen liitteeseen 5. Kaava-alueen raja on piirrettävä oikein luontoselvityskarttaan (liite 5), jolloin karttaan merkityt luontokohteet 6,8 ja 9 sekä kohteen 7 Paiholan osayleiskaava-alueen ulkopuolelle jäävä osa, on poistettava kartasta. Ylläoleva kohteiden numerointi on Paiholan luontoselvityksen mukainen. 2. Paiholan luontoselvityksen liite 8, luontokohteet Nämä "kartat" kuuluvat myös kaavaselostuksen liitteisiin. Niihin on tehtävä korjaukset sekä kaavaselostuksen liitteissä että luontoselvityksen liitteissä. Karttoihin merkityt luontokohteet 6,8 ja 9 sekä kohteesta 7 Paiholan osayleiskaava-alueen ulkopuolelle jäävä osa, on poistettava kartoista. 3. Paiholan kaavaselostuksen kohdassa 3.4.1 puhutaan liito-oravasta, jonka esiintymispaikka on havaittu kaava-alueen ulkopuolelta. Osayleiskaava-alueen ulkopuolisena havaintona tämä havainto ei kuulu Paiholan osayleiskaavaselostukseen. Kappale, joka kohdassa 3.4.1 alkaa "ELY-keskuksen tietojen mukaan..." on korvattava lauseella "osayleiskaava-alueelta ei havaittu liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja".

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 42 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 4. Paiholan osayleiskaavan luontoselvityksen tekstiosasta ja sen liitekartoista on poistettava luontokohteisiin 6, 8 ja 9 liittyvät tekstit ja kuvat. Nämä luontokohteet eivät kuulu Paiholan osayleiskaava-alueeseen. 5. Seppo Sormunen tuo lisäksi esille, että jo alunperinkin hänen omistamallaan tilalla Välimäki 2:7, Viinasuon metsäkumpareen ja Sänkisuon metsän kohdalla luontokohteisiin on sisällytetty metsää, jolla on tehty metsän- ja taimikonhoitotöitä, eikä alueen kuvaus pidä enää paikkaansa. Kyseisiä luontoarvoja ei löydy hänen maittensa osalta ja näin ollen nuo metsäalueet tulee poistaa osayleiskaavan luontokohteista tarpeettomina. Vastine yksilöityihin huomautuksiin 1-5. Paiholan osayleiskaavan luontoselvitys on laadittu ennen lopullisen kaavarajauksen vahvistumista. Tämän vuoksi luontoselvitys on laadittu alun perin laajemmalta alueelta kuin mitä lopullisessa kaavassa käsitellään. Luontoselvityksen osayleiskaava-aluetta koskevat tiedot on sisällytetty kaavaselostukseen ja karttoja tämän mukaisesti korjattu selostukseen. Luontoselvitys itsessään on ulkopuoliselta konsultilta tilattu työ, jota ei voi muuttaa. Ylipäänsä kaavan valmisteluun käytetyt aineistot voivat olla vaikka koko kunnan alueelle laadittuja, kuten esim. rakennusperintökohteita määritettäessä on lähtötietona käytetty Joensuun seudun yleiskaava 2020:a varten tehtyä kulttuuriympäristöselvitystä. Myös muinaismuistoselvitykset, sotahistoriaselvitykset ym. on tehty alun perin paljon laajemmille alueille, mutta kaavassa ja kaavaselostuksessa otetaan huomioon vain kaavarajauksen sisälle kuuluvat asiat. Mikäli luontoselvityksen teon jälkeen on tehty joillakin alueilla esim. hakkuita, otetaan muuttunut tilanne huomioon kaavakartalla ja tarpeettomat luontokohteet poistetaan kaavasta. Selostuksen kohdassa 3.4.1 mainittu liito-oravaan liittyvä maininta tarkistetaan ja tarpeeton poistetaan. Myös muita kuvia ja tekstejä tarkistetaan niin, että ne koskevat vain kaava-aluetta. Kaavatyöstä informoidaan maanomistajia seuraavasti: Maanomistajia, joiden maat ulottuvat Paiholan osayleiskaavarajauksen sisälle, on informoitu kirjeitse kaavan valmistelusta. Lisäksi kuulutus on julkaistu Karjalaisessa ja Pielisjokiseudussa. Kuuleminen on hoidettu MRL:n mukaisesti. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa 1.9.2014 päivätyt Paiholan osayleiskaavaehdotusasiakirjat MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää niistä MRA 20 mukaisesti lausunnot kunnan eri hallintokunnilta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta,

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 43 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy:ltä. Päätös: Minna Kuusela ilmoitti olevansa esteellinen asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 248 Paiholan 1.9.2014 päivätyt ehdotusasiakirjat olivat MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaisesti nähtävillä 6.10. - 5.11.2014. Lausunnot pyydettiin MRA 20 :n mukaisesti Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta, Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy:ltä, Fingrid Oyj:ltä ja kunnan eri hallintokunnilta. Lausunnot ja muistutukset ja niihin laaditut vastineet ovat ohessa. Osayleiskaavasta pidettiin työneuvottelu 23.10.2014. Muistio on oheismateriaalina. Kaavaehdotuksen nähtävilläpidon jälkeen kaavakarttaan on tehty alla olevissa vastineissa mainitut muutokset. Tämän lisäksi kartalle on lisätty kolme AM-aluetta (maatilojen talouskeskusten alue) ja tehty muita pieniä teknisiä korjauksia. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Kaavoittaja on antanut vastineensa ELY-keskuksen luonnosvaiheen lausunnosta. Lausunto on pääosin huomioitu kaavaehdotuksessa. ELY-kekus on esittänyt, että asemakaavoituksen piiriin otettaisiin myös Paiholantien varteen sijoittuva uusi asuinalue. Kaavaehdotukseen ei kuitenkaan ole tehty muutosta. Tällöin asuinalue sijoittuu asemakaavoitetun alueen ulkopuoliselle lievealueelle, jonka rakentumista pidetään yhdyskuntarakenteellisesti epäsuotuisana. ELY-keskus edelleen esittää asemakaavoitettavan alueen laajentamista ko. alueelle. Tällöin Paiholan yhdinalue ja Paiholantien varren asuinalue muodoistaisivat yhdyskuntarakenteellisesti tiiviin kokonaisuuden. ELY-keskus pitää kaavan hajarakentamismääräyksiä onnistuneina. Määräysten turvin M-alue säilyy ainoana hajarakentamisalueena tiiviimmän ydinalueen ulkopuolella. Kulttuuriympäristö Vastineissa todetaan, että sairaala-alueelta laaditaan rakennuskannan inventointi ja muut paikallisesti arvokkaat kohteet tutkitaan ja lisätään tarvittaessa kaavaan. Laadittu sairaala-alueen inventointi tulee liittää kaava-asiakirjoihin. Sairaalan alueelta kaavaan on otettu suojelukohteiksi sairaalarakennus, ylilääkärin talo ja Niementalo. Myös alueen laajemman

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 44 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 miljöökokonaisuuden säilyttäminen ja uudisrakentamisen sopeuttaminen siihen tulisi turvata /s -merkinnällä. Kaava-alueelle sijoittuu viisi jo aiemmin inventoitua 1940-50 -luvun maatilan pihapiiriä, joita ei ole kaavassa tarkasteltu. Nämä ovat Markola (Ojala) 12:39, Saviaho 5:74, Lähteelä 20:0, Kirves 6:75 ja Koivuaho 5:69. Myöskään 1950-luvun Ahokkalan koulua ei ole noteerattu. Nämä on syytä kuvata kaavaselostuksessa ja harkita niiden ottamista suojelukohteiden joukkoon. Osayleiskaavan eräs keskeisimpiä tavoitteita on ollut muodostaa suhteellisen tiivis, isoilla tonteilla muodostettu kylämäinen asutus koulun ympärille ja Paiholantien varteen. Osayleiskaavassa rakennusalueeksi on merkitty isompi alue kuin pelkkä rakennuspaikka, mikä tuo vaikutelman, että alue rakennetaisiin erittäin tiheästi. Suurten tonttikokojen vuoksi rakennusten väliiin jää runsaasti myös luonnontilaisia alueita. Kyläalueella tonttien koot vaihtelevat puolesta hehtaarista useaan hehtaariin. Näin saadaan koulun ja vanhan sairaala-alueen väliin syntymään kylämäinen haja-asutusmainen alue, joka sitten kytkeytyy selvästi olemassa olevaan, tiiviisti asemakaavalla rakennettuun vanhaan sairaala-alueen ympäristöön, jossa rakentaminen perustuu asemakaavaan. Täällä tonttikoot ovat selvästi pienempiä, vain vähän yli tuhannen neliön. Mikäli kylämäisen alueen rakentaminen perustuisi pelkästään suunnittelutarveratkaisuihin, voisi sitä pitää liian kevyenä maankäytön suunnitteluvälineenä. Ratkaisut perustuvat kuitenkin osayleiskaavaan, jonka yhteydessä myös suunnitellaan alueen vesihuolto ja viemäröinti sekä haja-asutusmainen tiestö. Suorat liittymät Paiholantielle eivät ole sallittuja, vaan alueen rakentamisen edellytyksenä on ensin toteuttaa alueen kokoojatien rakentaminen, jonka ympärille hajanainen rakentaminen sitten muodostetaan. Näin ollen esitetylle vaatimukselle alueen asemakaavoituksesta ei löydy perusteita. Sairaalan ympäristön kulttuuriarvojen huomioiminen täydennysrakentamisessa lisätään kaavaan. Uusia rakennussuojelukohteita ei lisätä kaavaan. Pohjois-Savon ELY-keskus Tiivistelmä: Kaavaehdotuksen osalta toistetaan luonnosvaiheen lausunnossa todettu tarve osoittaa Paiholantien molemmin puolin esitetty kohtalaisen tiivis ja korttelimainen AT-alue asemakaavoitettavaksi. Tätä tukee se, että alueen 54 rakennuspaikkaa ovat selkeästi Paiholan sairaalan asemakaavoitettavan alueen lievealuetta ja tukeutuvat Paiholantiehen tienvarsirakentamisena. Yhdystien länsipuolelle, AT-alueen tieyhteystarpeena osoitettujen kokoojaväylävarausten toteutumiselle ei saada riittävää varmuutta osayleiskaavan pohjalta. Yksittäisten rakennuspaikkojen toteuttaminen vaiheittain johtaa helposti siihen, että tonteille tarvitaan väliaikaisia suoria liittymiä Paiholantieltä. Näiden on vaara jäädä pahimmassa tapauksessa pysyviksi.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 45 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 Kaavan liikenteellisten vaikutusten tarkastelussa on tehty erillinen liikenneselvitys. Selvityksessä on käyty hyvin läpi alueen liikenteellinen nykytilanne ja arvioitu liikenteen kasvua maankäytön ja yleisen kasvuennusteen pohjalta. On tarpeen huomauttaa, että tehty perusennuste liikenteen kasvulle on tehty liian lyhyellä aikajänteellä tavoitevuoden ollessa 2025. Osayleiskaavan tavoitevuosikin on 2030. Selvityksestä puuttuu lisäksi arvio siitä, mihin lisärakentamisen tuottama liikenteen kasvu noin 300 ajon./vuorokausi perusuu ja onko siinä huomioitu kaavan P-alueiden liikennetuotos. Kaavaehdotuksessa on huomioitu esitetyt tarkistukset liittymäjärjestelyihin, kevyen liikenteen väylien varauksiin sekä kaavamerkintöihin. Näiden osalta ei ole huomauttamista. Liikennevastuualue pyytää saada tietoksi osayleiskaavaa koskevan hyväksymispäätöksen (MRL 67 ). Osayleiskaavan eräs keskeisimpiä tavoitteita on ollut muodostaa suhteellisen tiivis, isoilla tonteilla muodostettu kylämäinen asutus koulun ympärille ja Paiholantien varteen. Osayleiskaavassa rakennusalueeksi on merkitty isompi alue kuin pelkkä rakennuspaikka, mikä tuo vaikutelman, että alue rakennetaisiin erittäin tiheästi. Suurten tonttikokojen vuoksi rakennusten väliiin jää runsaasti myös luonnontilaisia alueita. Kyläalueella tonttien koot vaihtelevat puolesta hehtaarista useaan hehtaariin. Näin saadaan koulun ja vanhan sairaala-alueen väliin syntymään kylämäinen haja-asutusmainen alue, joka sitten kytkeytyy selvästi olemassa olevaan, tiiviisti asemakaavalla rakennettuun vanhaan sairaala-alueen ympäristöön, jossa rakentaminen perustuu asemakaavaan. Täällä tonttikoot ovat selvästi pienempiä, vain vähän yli tuhannen neliön. Mikäli kylämäisen alueen rakentaminen perustuisi pelkästään suunnittelutarveratkaisuihin, voisi sitä pitää liian kevyenä maankäytön suunnitteluvälineenä. Ratkaisut perustuvat kuitenkin osayleiskaavaan, jonka yhteydessä myös suunnitellaan alueen vesihuolto ja viemäröinti, sekä haja-asutusmainen tiestö. Suorat liittymät Paiholantielle eivät ole sallittuja, vaan alueen rakentamisen edellytyksenä on ensin toteuttaa alueen kokoojatien rakentaminen, jonka ympärille hajanainen rakentaminen sitten muodostetaan. Näin ollen esitetylle vaatimukselle alueen asemakaavoituksesta ei löydy perusteita. Liikenneselvityksessä osayleiskaavan arvioidaan lisäävän liikennettä Paiholantiellä Ahokkalan kohdalla noin 340 ajon./vrk. Kaavassa on esitetty yhteensä 67 uutta rakennuspaikkaa, joista jokaiselle voidaan rakentaa omakotitalo. Omakotitaloissa asuvien kotitalouksien perhekoon, Pohjois-Karjalan autotiheyden sekä autolla tehtyjen matkojen (matkatuotosten) perusteella arvioituna uusien rakennuspaikkojen arvioidaan tuottavan liikennettä noin 300 ajon./vrk (KVL). Lisäksi P-merkinnällä kaavassa olevien palvelujen ja hallinnon alueiden, joille saa rakentaa julkisia tai yksityisiä palvelu- ja edustustiloja, on arvioitu tuottavan liikennettä noin 40 ajon./vrk (KVL). P-merkinnällä olevien alueiden

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 46 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 liikennetuotokset on arvioitu käyttämällä tausta-aineistona Ympäristöministeriön Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -julkaisua sekä ottamalla huomioon P-merkinnällä olevien alueiden sijainti ja ympäristö, joiden perusteella voidaan olettaa liikennetuotoksen olevan melko pieni. P-merkinnällä olevien alueiden liikennetuotos riippuu kuitenkin paljon alueelle sijoittuvista toiminnoista, jolloin tuotos voi olla myös selvästi suurempi, mutta myös pienempi kuin tässä arvioitu. Yhteensä osayleiskaavasta johtuva Paiholantien liikennemäärän lisäys olisi tällöin noin 340 ajon./vrk (KVL). Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Museovirasto Tiivistelmä: Museoviraston luonnoksesta antamassa lausunnossa edellytetty Paiholan sairaala-alueen rakennus- ja kulttuurihistoriallinen selvitys on laadittu, mutta sitä ei ole liitetty osaksi kaava-asiakirjoja, eikä näin ollen kaavan sisältöä ole voitu arvioida suhteessa selvitykseen. Alueen asemakaavoituksessa voidaan selvityksen tietojen perusteella tarkentaa alueen arvoja ja niiden suojelutarpeita. Museovirasto esittää, että osayleiskaavassa sairaala-alueelle osoitetaan /s-merkintä, alue, jolla ympäristö säilytetään ja kaavamääräyksessä todetaan, että alueen kehittämisessä ja mahdollisessa täydennysrakentamisessa on otettava huomioon kulttuuriympäristön arvot. Museovirasto esittää, että MA-alueita osoitetaan kaavassa Suontauksentietä ympäröiville pelloille sekä Paiholantien ja Suontauksentien risteyksen tuntuman peltoaukeille kaavaselostuksessa s. 31 olevan maisema-analyysin mukaisesti. Tämä on perusteltua myös sen vuoksi, että MA-merkinnän kaavamääräyksessä todetaan, että "Tällä merkinnällä osoitetut avoimet viljelymaisemat muodostavat arvokkaan kulttuurimaiseman rungon." Jotta kaavamääräys toteutuu, tulee avointa viljelymaisemaa olla riittävästi. Sairaala-alueelle lisätään s-merkintä, myös maisemapeltoalueita lisätään esityksen mukaisesti. Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy: Koska osayleiskaavan luonnosvaiheessa ei ole esitetty mahdollisesti myöhemmin rakennettavien 20 kv sähköjohtojen ja muuntamoiden tarkkoja paikkoja, esitämme kaavan seliteosassa mainittavan seuraavaa: Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa 20 kv sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. Käytämme alueella verkonrakentamisessa ilmajohtoja ja pylväsmuuntamoita jotka tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset:

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 47 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 -johtoalueen leveys 10 metriä (5 metriä johdon molemmin puolin) -muuntamon suoja-alueen säde on 15 metriä. Kaava-alueella sijaitsee Fingrid Oy:n 110 kv ilmajohto, joka tarvitsee oman lausunnon. Selostukseen lisätään Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy:n esittämä teksti. Fingridiltä on pyydetty oma lausunto. Fingrid Oyj Tiivistelmä: Osayleiskaavan alueella sijaitsee Fingridin 110 kv:n voimajohdot Pamilo-Puhos (1065) Kaltimo-Kuurna (1082) sekä Kontiolahti-Uimaharju (1519). Fingridin 110 kv voimajohtoa Pamilo-Puhos (1065) varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus 50 metriä leveälle johtoalueelle. 110 kv voimajohdon johtoalue muodostuu 30 metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean molemmin puolin olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Rakennusrajoitusta merkitsevät rakennusrajat ulottuvat nykyisin molemmin puolin 15 metrin päähän 110 kv voimajohdon keskilinjasta. Fingridin 110 kv voimajohtoa Kaltimo-Kuurna (1082) varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus 61 metriä leveälle johtoalueelle. 110 kv voimajohdon johtoalue muodostuu 41 metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean molemmin puolin olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Rakennusrajoitusta merkitsevät rakennusrajat ulottuvat nykyisin molemmin puolin 20,5 metrin päähän 110 kv voimajohdon keskilinjasta. Fingridin 110 kv voimajohtoa Kontiolahti-Uimaharju (1519) varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus 48 metriä leveälle johtoalueelle. 110 kv voimajohdon johtoalue muodostuu 28 metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean molemmin puolin olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Rakennusrajoitusta merkitsevät rakennusrajat ulottuvat nykyisin molemmin puolin 14 metrin päähän 110 kv voimajohdon keskilinjasta. Voimajohtojen lähialueen maankäyttöä rajoittavat voimajohtoalue ja rakennusrajoitusalue. Voimajohdon rakennusrajoitusalue on ehdoton raja, jonka sisäpuolelle ei voi osoittaa rakentamista. Uusissa voimajohdoissa nämä ovat pääsääntöisesti yhtä leveät katsottuna voimajohdon keskilinjasta, mutta vanhoissa johdoissa rakennusrajoitusalue saattaa olla kapeampi kuin johtoalue. Fingridillä on pitkän aikavälin tavoitteena päivittää voimajohtojen rakennusrajoitusta merkitsevät rakennusrajat reunavyöhykkeiden ulkoreunaan siten, että rakennusrajoitus koskee koko johtoaluetta.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 48 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 Kaavoituksessa on suositeltavaa, että voimajohtoa varten varattuna alueen osana käytetään johtoalueen kokonaisleveyttä. Siten varmistetaan, että rakennelmien, rakennusten ja voimajohdon väliin jää riittävä etäisyys myös tulevissa suunnittelutilanteissa. Kaavoituksen täytyy mahdollistaa valtakunnallisesti merkittävän voimansiirtoyhteyden ylläpito ja kehittäminen. Alueita ei saa suunnitella sellaiseksi, että ne olisivat ristiriidassa Fingrid Oyj:n käyttöoikeuden supistuksen lunastuksen tai yleisten turvallisuusmääräysten kanssa. Voimajohdot on merkitty kaavaehdotukseen merkinnällä sähköjohto. Merkintään liittyy määräys, joka ei sovi kantaverkon voimajohdoille. Määräyksen voi tulkita virheellisesti kuvaavan Fingridin voimajohtojen johtoaluetta. Ehdotamme, että 110 kv voimajohdoille annetaan oma kaavamerkintä (esim. voimajohto 110 kv) erotuksena pienemmän jännitetason johdoista. Osayleiskaavassa on esitetty asuntoalueita (AP, AO) ja rakennuspaikkoja sivuamaan voimajohtoja. Asumisen sijoittamista aivan voimajohtoalueen viereen olisi hyvä välttää, mikäli se on ilman suhteettomia vaikeuksia mahdollista. Kaavoituksen kohteena on tässä kylämäinen, väljästi rakennettu alue, jolloin ei ole perusteltua sijoittaa tontteja kiinni johtoalueeseen. Kantaverkon uusia johtoreittejä suunniteltaessa pyritään siihen, ettei niitä sijoiteta aivan asuinalueiden tai muiden herkkien toimintojen välittömään läheisyyteen. Vastaavasti kaavoittajan tulee harkita, mitä maankäyttöä osoitetaan voimajohtojen lähituntumaan. Kantaverkon voimajohto suurena rakenteena vaikuttaa asuinalueiden lähimaisemaan sekä viihtyisyyteen. Vaikka sähkö- ja magneettikentille liittyvät suositukset eivät ylittyisi, voimajohdon läheisyys saattaa huolestuttaa ihmisiä. Sähköturvallisuussyistä johtuen on myös huolehdittava siitä, että voimajohtoalue ei muodostu oleskelupaikaksi. Pientalojen rajautuessa voimajohtoalueeseen on mahdollista, että johtoalueesta tulee luvattomasti siihen rajautuvien pihojen jatke. Kaavaehdotuksessa on esitetty ohjeellinen moottorikelkkailureitti voimajohdon rinnalle. Johtoaukeaa voidaan maanomistajan ja Fingridin luvalla käyttää moottorikelkkailuun. Tarkemmat kelkkareittien suunnitelmat tulee lähettää risteämälausunnon antamista varten Fingrid Oyj:lle. Tarkemmassa suunnittelussa on otettava huomioon seuraavat asiat: -Voimajohtoalueen maapohja ja puusto ovat maanomistajien omaisuutta. -Johdon omistajalla on oikeus pitää voimajohtonsa kyseisellä alueella ja oikeus ylläpitää sekä huoltaa sitä. Maanomistajan oikeuksia rajoitetaan siten, että maanomistaja ei ilman voimajohdon omistajan lupaa saa pystyttää rakennuksia tai kahta metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita rakennusrajoitusalueelle. -Voimajohtoaukealle voidaan istuttaa ainoastaan puita tai kasveja, joiden luontainen kasvukorkeus ei ylitä 4 metriä. Myös reunavyöhykkeillä puuston kasvua rajoitetaan.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 49 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 -Maanomistaja ei myöskään saa harjoittaa johtoalueella sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa johdon käytölle tai kunnossa pysymiselle. Rakennusrajoitusalue koskee maanpäällisiä ja maanalaisia rakennuksia. -Teiden ja katujen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, mitä Liikenneviraston ohjeessa "Sähköjohdot ja maantiet" (2011) esitetään. -Voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä erillinen riestämälausunto. Kaavaan lisätään 110 kv linjaa tarkoittava merkintä ja selostusta täydennetään tätä aluetta koskevilla rakennusmääräyksillä ja ohjeilla. Kaavakarttaa tarkistetaan suoja-alueiden osalta. Tekninen lautakunta Tiivistelmä: Kuntatekniikan päällikkö: Osayleiskaavaehdotuksessa on yleisesti huomioitu hyvin alueen käyttötarpeet. Paiholantien ja Lieksantien liittymän parantamistarve on mainittu kaavaselostuksessa. Myös alueen kehittämisen liikenteelliset vaikutukset on selvitetty. Jonkin verran lisääntyvän liikenteen takia tarvitaan päätiestön parantamista esim. rakentamalla kevyen liikenteen väyliä. Kuntatekniikka saa jo nyt paljon palautetta Kulho-Kuurnantien raskaan liikenteen vaikutuksista. Yleisesti on vaadittu raskaan liikenteen siirtämistä päätieverkolle. Luonnosvaiheessa esittämämme moottorikelkkareitti on merkitty ohjeellisena kaavaan. Myös maankäjitykselle on tehty aluevaraus. Kuntatekniikalla ei ole muutosesityksiä tähän kaavaehdotukseen. Vesihuoltopäällikkö: Alueelle tulee uutta rakentamista Suontauksen alueelle sekä Paiholantien varteen. Alueen vesihuollon suunnittelu on vielä kesken, mutta alustavien mitoitusten mukaan alueelle kaavailtua alavesisäiliötä ei veden riittävyyden varmistamiseksi mahdollisesti tulla tarvitsemaan. Tästä huolimatta kaavaan esitetään vesihuoltolaitteiston tilavaraus Ahokkalan koululta lähtevän kevyen liikenteen reitin ja Kuurnan rantatien risteysalueelle nykyisen siirtoviemärin läheisyyteen siltä varalta, että säiliötä tarvitaan jossain vaiheessa painevaihteluiden tasaamista varten. Vesihuoltolaitos tulee rakentamaan haja-asutusalueen vesihuollon Paiholantien varteen. Tästä sekä asemakaavoitettavan alueen lisärakentamisesta on sovittu maanomistajan kanssa tehdyssä maankäyttösopimuksessa. Vesihuoltolaitoksen esittämä tilavaraus alavesisäiliölle lisätään kaavaan. Kasvatus- ja koulutuslautakunta: Kunnan varhaiskasvatus- ja alakoulupalvelujen järjestämisessä Paiholan ja

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 50 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 Jakokosken alueet muodostava yhden kokonaisuuden. Jakokosken lapset ovat päivähoidossa ja esiopetuksessa Paiholan päiväkodissa. Jakokosken koulun oppilasmäärän kasvun hillitsemiseksi on oppilaaksiottorajan siirrolla Lieksantien varresta otettu oppilaita Ahokkalan kouluun. Paiholan päiväkodin kapasiteetti on 33 lasta, Ahokkalan koulun kapasiteetti on 60 oppilasta. Tällä hetkellä Ahokkalan koulussa on 45 oppilasta. Ahokkalan koulu on nykyisellään peruskorjauksen tarpeessa. Nämä seikat tulisi huomioida kaavoitusprosessissa. Alueen palvelujen toteuttamisessa on tarkoitus tehdä tiivistä yhteistyötä alueen yksityisten toimijoiden kanssa, mikäli se on vain tapauskohtaisesti mahdollista. Vapaa-aikalautakunta: Vapaa-aikalautakunnalla ei ole huomautettavaa Paiholan osayleiskaavan ehdotusvaiheesta. Master Yhtiöt Oy / Simo Väänänen: Kaavan P-alueelle lisämerkintä: P-alueen rakennukset voidaan tarvittaessa ottaa asuinkäyttöön. Merkintää täydennetään esitetyllä tavalla. Kuusela Mika ja Eeva: Emme hyväksy Kontiolahden ympäristölautakunnan 16.9.2014 182 esittämää viranomaistahojen ohjeistamana (ELY-keskus) tekemää ge-rajausta Pyörteenvaaran alueelle tilojemme Vaarala (3:68) ja Kiiskiranta (34:4) osalta. Kyseinen ge-rajaus tulee poistaa lopullisesta kaavaehdotuksesta tilojemme Vaarala (3:68) ja Kiiskiranta (34:4) osalta. Perustelut: Kyseistä ge-rajausta ei ole esitetty Pyörteenvaaran alueelle voimassa olevassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa eikä Joensuun seudun osayleiskaavassa. Ge-rajausta ollaan esittämässä Pyörteenvaaran alueelle Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunnon pohjalta ja viittaamalla ns. Poski-hankkeeseen. Poski-hankkeen perimmäinen tarkoitus on laadukkaan kivi- ja maa-ainestarpeen turvaaminen ja puhtaan pohjaveden säilyttäminen, ei niiden käytön estäminen. Kyseiseltä Pyörteenvaaran alueelta Tiepiiri pakkolunasti kymmeniätuhansia m³:ä soraa Paiholan maantien perusparannukseen 1980-luvun alussa ja tuhosi näin ollen merkittävän osan alueen harjuluontoa. Samoin Kuurnan voimalaitosta rakennettaessa 1970-luvun vaihteessa Kuurnan Voima Oy ajoi merkittäviä määriä soraa ko. alueelta voimalaitosrakentamiseen. Lisäksi alueen pohjavesi ei ole laadukasta erään julkisyhteisön toiminnan seurauksena ko. alueella. Viranomaistahojen toiminta eri vuosikymmenillä ei ole yleisen oikeustajun mukaista, kun ensin yhteiskunnan tarpeisiin pakkolunastatetaan

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 51 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 maa-aineksia ja jonkin ajan kuluttua samalle alueelle ollaan esittämässä maa-ainesten ottoa rajoittavaa kaavamerkintää. Mikäli Kontiolahden ympäristölautakunta esittää ge-rajausta omistamiemme tilojen Vaarala (3:68) ja Kiiskiranta (34:4) alueelle, vaadimme kiinteän omaisuuden käytön rajoituksesta viranomaistahoilta taloudellista korvausta myöhemmin esitettävän korvauslaskelman perusteella. Ge -rajaus poistetaan kaavasta. Sormunen Tapio, Sormunen Seppo ja Sormunen-Cristian Riitta Tiivistelmä: 1. Kaavakartassa on piirretty moottorikelkkareitin kulku väärin Paiholan osayleiskaavan itäosassa. Kelkkareitti on piirretty kaavakarttaan siten, että se tulee Paiholan suunnasta sähkölinjaa pitkin ja jatkuu Jakokosken puolella Tapio Sormusen tilan Alatalo 2:12 alueella. Tapio Sormunen ei ole antanut lupaa moottorikelkkareitille tilansa maiden kautta. Tosiasiassa kelkkareitti (joka on siis jo avattu maastoon ja näkyy oikein Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa) kiertää tilan Alatalo 2:12 nurkkapyykin ja kulkee eteenpäin tilan ulkopuolella palaten sähkölinjalle sähkölinjan ylitettyä uudelleen tilan 2:12 rajan. Kaavakarttaan on tehtävä korjaus siten, että moottorikelkkareitti kiertää Alatalo 2:12 tilan edellä kuvatun mukaisesti. 2. Kaavaselostuksen sivulla 29, otsikon "Viinasuon metsäkumpare" alla ensimmäinen lause kuuluu "Viinasuon metsäkumpare muistuttaa Yläkorvenkallion metsää, mutta alueen pohjoisreunalla on ojaksi kaivetun Rantepuron reunuksia, joilla on kosteaa lehtoa. -Tekstissä viitataan Paiholan osayleiskaavan ulkopuolella olevaan alueeseen (Yläkorvenkallio), jota ei kuvata muualla kaavaselostuksessa. -Tekstissä mainittu "alueen pohjoisreuna" ei kuulu Paiholan osayleiskaava-alueeseen -Rantepuro ei ole tällä alueella, kyseessä on Viinapuro. Mielestämme ensimmäinen lause pitää jättää kokonaan pois ja Viinasuon metsäkumpareen kuvaus pitäisi alkaa suoraan seuraavasta lauseesta eli "Kumpareen laella kasvaa sammalpohjaista kuusikkoa ja..." 3. Kaavaselostuksessa viitataan yhä luontoselvityksen liitteenä oleviin kuviin, esim. sivulla 25 oleva lause: "Alueen luontoselvityksessä nousi esiin useita ennen tuntemattomia arvokkaita luontokohteita (luontoselvityksen liitekartta 5)." Tämä liitekartta 5 on pienennettynä kaavaselostuksen sivulla 26 ja siitä on rajattu pois (aivan oikein) Paiholan osayleiskaavaan kuulumattomat alueet. Mutta tämä toimenpide ei ole riittävä. Niin kauan, kun kaavaselostuksen mukana on liitemateriaalia, kuten esimerkiksi luontoselvityksen liitteet 5 ja 8, on myös näistä poistettava Paiholan osayleiskaavaan kuulumattomat

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 52 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 alueet: Erillinen luontoselvityksen liitekartta 5, jos se kuuluu Paiholan osayleiskaavaehdotusasiakirjoihin, on korjattava vastaamaan kaavaselostuksen sivulla 26 olevaa kuvaa. Netissä olevaan osayleiskaavaehdotusasiakirjoihin sisältyy luontokohteita kuvaavat kartat, joissa on kuvattu Paiholan osayleiskaavan ulkopuolisia kohteita. Dokumenttinippuun 2014576-19-4 (Liite 8 Luontokohteet) on tehtävä seuraavat korjaukset: -Sivu 5, Luontokohde 6: Yläkorvenkallio ja Viinasuon metsäkumpareen näkyvä osa poistettava kuvasta -Sivu 6, Luontokohde 7: Viinasuon metsäkumpareen pohjoisin osa, Yläkorvenkallio ja luontokohde 9, Sänkisuon metsä poistettava kuvasta -Sivu 7, Rantepuron lento: Sivu poistettava dokumenttinipusta -Sivu 8, Sänkisuon metsä: Sivu poistettava dokumenttinipusta Kaavassa esitetty moottorikelkkareitti on ohjeellinen, mutta se muutetaan esityksen mukaisesti. Kaavaselostusta korjataan Viinasuon maininnan osalta esitetyllä tavalla. Muihin korjauksiin ei ole tarvetta, koska niillä ei ole merkitystä kaavaan. Mm. liitekartat, joissa on käsitelty myös kaava-alueen ulkopuolisia asioita eivät vaikuta, eikä niillä ole merkitystä Paiholan osayleiskaavaan. Kaava-alueen rajaus on muuttunut luontoselvityksen teon jälkeen ja tästä johtuen luontoselvityksessä voi olla mainintoja myös kaava-alueen ulkopuolisista asioista, mutta niillä ei ole merkitystä itse kaava-alueeseen ja ne kannattaa ottaa vain lisätietona alueella olevista luonnontekijöistä. Esitettyjä muutoksia ei tarvitse tehdä luontoselvitykseen/ selostukseen. Oheismateriaali: -Työneuvottelun muistio 23.10.2014 Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499 Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä 1.12.2014 päivätyt oikeusvaikutteiset Paiholan osayleiskaavaa koskevat ehdotusasiakirjat ja esittää ne edelleen kunnanhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi. Kaavaehdotuksen nähtävilläpidon jälkeen kaavaan on tehty muutoksia, jotka ovat kuitenkin niin vähäisiä, etteivät ne edellytä kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista. Päätös: Minna Kuusela ja Minna Pakarinen ilmoittivat olevansa esteellisiä tämän asian käsittelyyn ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Ehdotus hyväksyttiin.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 53 Ympäristölautakunta 229 20.12.2012 Ympäristölautakunta 207 13.12.2013 Ympäristölautakunta 24 29.01.2014 Ympäristölautakunta 182 16.09.2014 Ympäristölautakunta 248 12.12.2014 Liitteet Paiholan osayleiskaava kartta Paiholan osayleiskaava selostus Paiholan osayleiskaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paiholan osayleiskaava luontoselvityksen liitekartat Paiholan osayleiskaava kantatilaselvitystaulukko Paiholan osayleiskaava kantatilaselvitys, kartta Paiholan osayleiskaava liikenteellisten vaikutusten arviointi Paiholan osayleiskaava muinaisjäännösinventointi Paiholan osayleiskaava rakennus- ja kulttuurhistoriallinen selvitys Paiholan osayleiskaava rakennus- ja kulttuurihistoriallinen selvitys osa 2

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 54 Ympäristölautakunta 99 16.04.2014 Ympäristölautakunta 180 16.09.2014 Ympäristölautakunta 249 12.12.2014 Lehmon asemakaavan muutos tiloilla Lehmola 2:83 ja Jannela 2:84 korttelissa 76 134/10.02.03.01/2013 Ympäristölautakunta 16.04.2014 99 Maanomistaja on lähestynyt kuntaa ja esittänyt asemakaavan muutosta osalle korttelia 76. Asemakaavan muutoksesta on laadittu kaavoitussopimus Kontiolahden kunnan ja maanomistajan kesken. Asemakaavan muutosta on valmisteltu siten, että kaavaluonnos ja muut asiakirjat ovat valmiina. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) 734 5303. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää käynnistää asemakaavan muutoksen Lehmon asemakaava-alueen korttelissa 76 ja asettaa 1.4.2014 päivätyt osallistumis- ja arviointisuunitelman ja kaavaluonnosasiakirjat julkisesti nähtäville mielipiteen esittämistä varten MRL 62 ja 63 :n ja MRA 30 :n mukaisesti ja pyytää niistä lausunnot kunnan hallintokunnilta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 16.09.2014 180 Lehmon korttelin 76 asemakaavamuutoksen 1.4.2014 päivätyt luonnosasiakirjat olivat MRL 62 ja 63 :n ja MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 5.5. - 5.6.2014. Lausunnot pyydettiin kunnan eri hallintokunnilta. Lausunnot ja mielipide sekä niihin laaditut vastineet ovat ohessa. Tekninen lautakunta: Kuntatekniikan päällikkö: Suunniteltujen toimintojen liikenne voidaan järjestää nykyisiä liikenneväyliä käyttäen. Kaavaluonnoksen mukaan muutettavan korttelin tieliittymä tulee Ahoksentieltä. Kaavamuutos voidaan toteuttaa luonnoksen mukaisena. Vesihuoltopäällikkö: Alueella on vesihuoltoverkosto ja mm. liittymä vanhalle pankkitalolle. Kaava aiheuttanee tarpeen rakentaa uudet liittymät kerrostaloille. Vesi- ja viemäriliittymien rakentaminen uusille kohteille on normaalia toimintaa. Lautakunnalla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnokseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta: Päivähoitopaikat ovat täyskäytössä Lehmon alueella, joten kunnan tulee varautua päivähoitopalvelujen lisäämiseen päivähoidon tarpeen kasvaessa. Koulupalvelut pystytään järjestämään kaavan alueelta tuleville oppilaille. Kerrostaloasukkaat eivät tyypillisesti ole lapsiperheitä, mutta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 55 Ympäristölautakunta 99 16.04.2014 Ympäristölautakunta 180 16.09.2014 Ympäristölautakunta 249 12.12.2014 kaikkien tonttien vuosittaisilla tonttien luovutusmäärillä yritämme tasapainottaa omalta osaltamme palvelujen saannin riittävyyttä. Vapaa-aikalautakunta Ei huomautettavaa. Irma Suomalainen ja 35 muuta allekirjoittajaa: Me allekirjoittaneet vastustamme kerrostalojen rakentamista Lehmoon Ruottisenahontien, Ahoksentien ja Hakatien kulmaukseen korttelissa 76. Näin pienellä alueelle liikenne lisääntyy huomattavasti. Samoin melu- ja saasteongelmat lisääntyvät merkittävästi. Omakoti- ja rivitaloasukkaiden yksityisyys ja rauha häiriintyvät, kun kerrostalon ikkunoista on suora näkyvyys alueen asukkaiden etu- ja takapihoille. Jos kerrostalo/kerrostalot pitää rakentaa, se/ne tulee tehdä jo olemassa olevien kerrostalojen jatkeeksi, eikä näin pienelle ja ahtaalle alueelle! Asemakaavoitusta ja alueen muuta maankäyttöä ohjaavat ylemmät kaavat, kuten maakuntakaava ja Joensuun seudun yleiskaava. Näiden kaavojen merkintöjen mukaan alueelle tulisi ohjata nimenomaan kerrostalorakentamista. Nykyiset asukkaat alueen ympäristössä ovat mieltäneet rakentamattoman alueen mahdollisesti puistoksi, vaikka alue on jo nyt voimassa olevassa asemakaavassa rakennustontti, kaavamerkinnällä AL -asuinliiketontti. Mikäli alue toteutettaisiin nykyisen kaavamerkinnän mukaisesti voisi alueen liikenne ja muu liikkuminen lisääntyä voimakkaamin kuin kerrostaloasumisessa. Valtakunnassa kuten myös Kontiolahdessa väestö vanhenee ja sitä myötä tarve kerrostaloasumiseen lisääntyy. Tämä kaavan muutos pyrkii vastaamaan siihen tarpeeseen. Paikka soveltuu hyvin tämän tyyppiseen asumiseen, onhan esimerkiksi kaupalliset palvelut aivan vieressä. Muistutuksessa on todettu, että nykyisten alueen muiden asukkaiden yksityisyys ja rauha häiriintyvät, tämä on varmaan osittain totta. Aina kun jonkun alueen asukasluku kasvaa ja alueelle rakennetaan, aiheuttaa se muutoksia, joihin kuitenkin ajan myötä totutaan ja ne normalisoituvat alueen normaaliksi toiminnaksi. Asemakaavaehdotus on nyt valmistunut ja se voidaan laittaa nähtäville ja pyytää siitä kunnan eri hallintokuntien lausunnot. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, p. 040 184 9499 Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää laittaa 5.9.2014 päivätyt kaavaehdotusasikirjat MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää MRA 28 :n mukaisesti niistä kunnan eri hallintokuntien lausunnot. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 249 Lehmon korttelin 76 asemakaavamuutoksen 5.9.2014 päivätyt

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 56 Ympäristölautakunta 99 16.04.2014 Ympäristölautakunta 180 16.09.2014 Ympäristölautakunta 249 12.12.2014 ehdotusasiakirjat olivat MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä 6.10. - 5.11.2014. Lausunnot pyydettiin kunnan eri hallintokunnilta MRA 28 :n mukaisesti. Lausunnot ja vastineet ohessa. Tekninen lautakunta Tiivistelmä: Vesihuoltopäällikkö: Tilanne ei ole muuttunut luonnosvaiheesta. Alueella on vesihuoltoverkosto ja mm. liittymä vanhalle pankkitalolle. Kaava aiheuttanee tarpeen rakentaa uudet liittymät kerrostaloille. Ei huomautettavaa kaavaan. Kasvatus- ja koulutuslautakunta: Ei huomautettavaa. Vapaa-aikalautakunta: Ei huomautettavaa. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä 5.9.2014 päivätyt Lehmon korttelin 76 asemakaavamuutoksen ehdotusasiakirjat ja esittää ne edelleen kunnanhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Lehmon asemakaavan muutos tiloilla Lehmola 2:83 ja Jannela 2:84 korttelissa 76, kaavakartta Lehmon asemakaavan muutos tiloilla Lehmola 2:83 ja Jannela 2:84 korttelissa 76, kaavaselostus Lehmon asemakaavan muutos tilalla Lehmola 2:83 korttelissa 76, luonto ja maisemaselvitys Lehmon asemakaavan muutos tilalla Lehmola 2:83 korttelissa 76, luontoselvityksen liitteet 1 ja 2 Lehmon asemakaavan muutos tilalla Lehmola 2:83 korttelissa 76, luontoselvityksen liitteet 3 ja 4

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 57 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen 74/10.02.03.01/2014 Ympäristölautakunta 29.01.2014 23 Kirkonkylää koskeva mittava asemakaavatyö on nyt saatu luonnosvaiheeseen. Asemakaavatyössä on kysymys koko nykyisen asemakaavan numeeristamisesta. Samassa yhteydessä kaavaan tehdään tarvittavat kaavamuutokset, mikä johtuu siitä, että tiettyjä alueita on rakennettu poikkeusluvilla kaavan vastaisesti. Asemakaavaa laajennetaan myös jonkin verran mm. Höytiäisen rannan läheisyyteen suunnitellun rantaraitin takia. Myös uusia rakennuspaikkoja on esitetty. Joidenkin katujen linjauksia ja nimiä tarkistetaan. Keskuskatu muuttuu kaavatieksi ja tien ylläpito siirtyy valtiolta kunnalle. MRL 51 edellyttää, että kunnan on pidettävä asemakaavat ajantasalla. Tässä työssä on kysymys myös siitä. Suurin hyöty saadaan kuitenkin käytännön työhön kaavan numeeristamisesta. Alueen vanhin asemakaava on vuodelta 1969, jonka jälkeen on tehty asemakaavan laajennuksia ja muutoksia aina vuoteen 2013 saakka. Kaavaluonnoksessa on vielä jonkin verran hiomista, mutta tässä vaiheessa se on kuitenkin syytä asettaa jo nähtäville ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Lopulliset tarkennukset ja tarvittavat muutokset tehdään asemakaavaehdotukseen. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) 734 5303. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa Kirkonkylän asemakaavan 19.12.2013 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman MRL 63 :n ja 19.12.2013 päivätyt kaavaluonnoksen ja kaavaselostusluonnoksen MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää niistä lausunnot kunnan koulutusja kasvatuslautakunnalta sekä vapaa-aikalautakunnalta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä, Museovirastolta ja Pohjois-Karjalan Pelastuslaitokselta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 16.09.2014 179 Kirkonkylän asemakaavan 19.12.2013 päivätyt osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja luonnosasiakirjat olivat MRL 63 :n, MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 17.2. - 19.3.2014 välisen ajan. Lausunnot pyydettiin Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä, Museovirastolta, Pohjois-Karjalan Pelastuslaitokselta ja koulutus- ja kasvatuslautakunnalta sekä vapaa-aikalautakunnalta. Lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut vastineet ovat ohessa.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 58 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Tiivistelmä ELY-keskuksen mielestä alueelle olisi hyvä laatia tarkkuustasoltaan sellainen oikeusvaikuttainen yleiskaava, joka riittävästi ohjaa nyt laadittavana olevaa asemakaavaa. Kaavaselostukseen on hyvä liittää ote ajantasaisesta asemakaavasta, jolloin asemakaavamuutoksen vertaaminen voimassa olevaan helpottuu. Huoltamontien varrella olevien kortteleiden 255 ja 256 AR-tontit sijoittuvat yleiskaavan palvelujen ja hallinnon alueelle. Yleiskaavamääräys ei salli laajamuotoista asumista alueelle. Kaavaluonnoksen mukaisen ratkaisun todetaan olevan sen verran pienimuotoista, että se on mahdollista yleiskaavamerkinnästä huolimatta. Sen sijaan YS -kortteli 409 sijoittuu yleiskaavan virkistysalueelle ja on yleiskaavan vastainen. Höytiäisen ranta-alue tulee säilyttää virkistysalueena ja sen maisema-arvot ja luonnon ominaispiirteet tulee huomioida. Tästä syystä AO-kortteli 241 Höytiäisen ja Pursitien välistä tulee poistaa kaavasta. Alue on yleiskaavassa osoitettu virkistysalueeksi, joten suunniteltu ratkaisu on yleiskaavan vastainen. Pilaantuneita maa-alueita ei ole käsitelty kaavaselostuksessa eikä kohteita ole osoitettu kaavaan. Tiedossa olevat yleiskaavan sekä MATTI-rekisterin mukaiset PIMA-kohteet on huomioitava kaavassa ja raportoitava kaavaselostuksessa. Kohteiden puhdistustarve on arvioitava suunnitellun maankäytön edellyttämällä tavalla. Asematielle ja Keskuskadulle ei ole osoitettu melualueita, vaikka Joensuun seudun yleiskaavassa melualueet on osoitettu molempiin. Melualuemerkintä puuttuu myös kaavamerkinnöistä ja määräyksistä. Meluasiat on osoitettava kaavaan. Lisäksi on tutkittava mahdollinen melun suojaamistarve alueella sijaitsevien kiinteistöjen osalta. Pohjavesialuetta koskevaan määräykseen tulee liittää seuraava teksti: Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueella on kielletty sellaiset toimenpiteet (mm. jätevesien imeyttäminen), joista voi olla ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 :n (pohjaveden pilaamiskielto) vastaisia seurauksia. Lisäksi alueen rakentamista ja muuta maankäyttöä rajoittaa vesilain 3 luku (luvanvaraiset vesitaloushankkeet). Laadittu luonto- ja maisemaselvitys ei ole riittävän ajantasainen mm. lajisto- ja luontotyyppitietojen osalta. Lajien uhanalaisuus on tarkasteltu selvityksen tekemisen jälkeen kahteen kertaan, viimeksi vuonna 2010. Linnustoselvitys puuttuu kokonaan. Se tulee tehdä kuluvan vuoden touko-kesäkuussa ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Vierevänniemi on tutkittu ja luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi tuulija rantakerrostuma-alueeksi. Arvokkaan alueen rajaus tulee esittää kaavassa esimerkiksi VL/s -merkinnällä. Vierevänniemen kaakkoispuolelle laskeva puro, sen laakso sekä rantaluhta puron suulla on arvokas

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 59 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 luontokohde ja se tulee merkitä luo-rajauksella. Vierevänniemellä sijaitseva norouoma ja sen ylityskohta tulee esittää kaavaehdotuskartassa riittävän selvästi ja selostuksessa tulee esittää arvio tien muutostyön vaikutuksista uoman luonnontilaisuuteen. Lisäksi on tuotava esille keinot, joilla työnaikaisia vaikutuksia uoman luonnontilaisuuteen ehkäistään. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta pelkkä luettelointi ei riitä. Kaavaselostukseen on lisättävä jokaisen suojelukohteen valokuva ja lyhyt kuvaus kohteesta ja sen historiasta. Kohde Ruumishuone ei sijaitse tällä kaava-alueella. Vanhalla hautausmaalla sijaitsee kaavakartan srk-1-merkinnällä varustettu 1900-luvun alussa rakennettu paarihuone. Kaavamerkintä on virheellinen, koska kirkkolailla voidaan suojella vain kirkollisia rakennuksia. Hautausmaalla oleva ruumishuone ei ELY-keskuksen tulkinnan mukaan ole kirkollinen rakennus, joten se tulee merkitä kaavaan sr-merkinnällä. Ehdotetaan muutettavaksi vanhan hautausmaan EH-merkintä EH/s-merkinnäksi. Kirkkoa koskeva srk-1-kaavamääräys on muutettava muotoon "korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisen ja Kikkohallituksen lausunto". Suojeltavien rakennusten (sr) kaavamääräykseen tulee lisätä maininta museoviranomaisen kuulemisesta lupaa edellyttävissä rakennustöissä. Alueella on myös paikallisesti merkittäviä rakennusperintökohteita, jotka tulee ottaa kaavaa laadittaessa huomioon. Tarvittaessa on tehtävä rakennusperinnön lisäinventointi. Ainakin Ortodoksinen kirkko vuodelta 1982 ehdotetaan merkittävän suojelukohteeksi. Yleisten määräysten kohta 7. Kontiolahden kunnan rakennusjärjestyksen mukaan 6-12 m² puistomuuntamon voi rakentaa asemakaava-alueella toimenpideluvalla. Kaavamääräyksessä on huomioitava, että tämänkin kokoinen rakentaminen puisto- ym. alueella, jossa ei ole rakennusoikeutta, vaatii ELY-keskuksen poikkeamisluvan. On totta, että kirkonkylän asemakaavoitusta ohjaa maakuntakaavan lisäksi ainoastaan Joensuun seudun yleiskaava. Yleiskaava on laadittu usean kunnan alueelle ja se on luonteeltaan pitkälle strateginen kaava, joka kuitenkin kertoo suuntaviivat tulevalle kehitykselle. Osayleiskaavalle on tietynlaista tarvetta, mutta tässä kaavahankkeessa on kysymys lähinnä Kirkonkylän asemakaavan numeeristamisesta sekä taajamaa rakenteellisesti tiivistävistä pienistä muutoksista, joista suurin osa on vain nykytilanteen osalta toteavia, nämä muutokset on tehty aikojen saatossa poikkeusluvin. Näiltä osin Joensuun seudun yleiskaava ohjaa asemakaavan uudistusta riittävästi. Kirkonkylän laaja-alaiselle tarkastelulle on kuitenkin myös tarvetta, mutta sen aika on muutamien vuosien päässä. Asemakaavan hyödyntäminen päivittäisessä työssä edellyttää, että se uudistetaan ja numeeristetaan mahdollisimman nopeasti vastaamaan

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 60 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 nykytarpeita. Kyseessä on alueeltaan ison asemakaavan uudistaminen ja numeeristaminen, joten on esitysteknisesti hieman haastavaa liittää vanhoja ajantasakaavoja asiakirjoihin. Asemakaavan liitteeksi on työstetty muutosalueista havainnekartta, joka liitetään kaava-asiakirjoihin. Korttelit 255 ja 256 ovat jo olemassa olevia rakennettuja kortteleita ja YS-kortteli 409 on kirkonkylän uuden päiväkodin tontti, joka rakenteellisesti sijoittuu kylän keskustaan ja eheyttää taajamarakennetta. Asemakaavoitusta ohjaava Joensuun seudun yleiskaava on lähinnä strateginen kaava, eikä sen lukeminen pienin yksityiskohdin ole perusteltua. Tästä johtuen ei korttelin 409 sijoittamista Puutarhatien varteen kirjaston viereen voi pitää kaavan vastaisena. Liito-oravan reviiri huomioidaan korttelin 409 ja sen rakennusalan rajauksessa. Korttelin sisälle rajataan alueen osa, jossa puusto tulee säilyttää liito-oravan elinpiirin turvaamiseksi. Myös kunta pitää tärkeänä, että Höytiäisen ranta-alue olisi mahdollisimman suurilta osin yleisenä virkistysalueena rantaraitteineen kaikkien kirkonkyläläisten käytössä. Kortteli 241 poistetaan ja liitetään ympäröivään virkistysalueeseen. Pima-kohteet käsitellään selostuksessa ja lisätään kaavakartalle. Suojeluskunnan ampumarata mainitaan selostuksessa, mutta sitä ei merkitä kaavakartalle eikä mainita yleisten määräysten Pima-kohteissa, koska kyseessä ei ole MATTI-rekisteriin kuuluva Pima-kohde. Keskuskatu ja Asemantie ovat siirtyneet kunnan kaduiksi ja niiden nopeudet on pudotettu hidasteilla niin pieneksi, etteivät melualueiden merkinnät ole enää tarpeellisia. Kyseiset kadut ovat keskusta-alueen sisäisiä väyliä, joiden melukuormitus on alueen oman maankäytön synnyttämää. Liikennemäärien ja nopeusrajoitusten perusteella on epätodennäköistä, että Keskuskadulla ja Asemantiellä esiintyisi valtioneuvoston yö- ja päivämelun ohjearvot ylittäviä liikennemelutasoja. Pihamelua voidaan rakennussuunnittelussa torjua rakennusten sijoittelulla siten, että oleskelualueet jäävät melulähteeseen nähden rakennusten taakse. Valtatie 6:n melualuemerkintä lisätään selostukseen sekä kaavakartan merkintöihin ja määräyksiin. Pohjavesialuetta koskeva määräys lisätään määräyksiin. Kyse on jo rakennetun taajaman asemakaavan uudistamisesta ja numeeristamisesta. Uudet rakentamisalueet ovat suoraan nykyiseen taajamarakenteeseen liittyviä yksittäisiä kortteleita tai tontteja. Rakentamattomiin alueisiin kohdistuvat muutokset ovat pienialaisia ja paikallisia. Tästä johtuen ei ole tarvetta uusille lajisto- ja luontotyyppiselvityksille, on myös kohtuutonta esittää alueelle linnustoselvityksen laatimista, joka ei muuta olemassa olevaa tilannetta miksikään. Valtakunnallisesti arvokas tuuli- ja rantakerrostuma-alue esitetään kaavassa VL/s-1-merkinnällä: Lähivirkistysalue jolla ympäristö säilytetään.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 61 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta tuuli- ja rantakerrostuma-aluetta. Vierevänniemen kaakkoispuolella oleva luontokohde merkitään kaavakarttaan luo-merkinnällä. Pyydetty selvitys Kotiseutukeskuksen läheisyydessä olevan virtaavan norouoman tilanteesta tien rakentamisen johdosta tehdään tiesuunnitelman laadinnan yhteydessä. Suunnitelmasta ja tarvittavista toimenpiteistä informoidaan ELY-keskusta. Suojeltavien rakennusten kuvat ja lyhyt teksti kohteista lisätään selostukseen alueelle tehtyjen inventointien pohjalta. Maininta ruumishuoneesta poistetaan selostuksesta. Hautausmaalla olevan paarihuoneen merkintä muutetaan sr-merkinnäksi ja määräystä muutetaan esitetyn mukaisesti. Vanhan hautausmaan kaavamerkintä EH muutetaan merkinnäksi EH/s. Kirkkoa koskeva srk-1-kaavamääräys muutetaan esitetyn mukaiseksi. Suojeltavien rakennusten (sr) kaavamääräykseen lisätään lausunnossa mainittu lause. Ortodoksinen kirkko lisätään suojelukohteeksi (sr). Puistoaluemerkintää täydennetään rakennusoikeuden osalta siten, että se mahdollistaa alle 12 k-m2:n suuruiset yhdyskuntateknisen huollon rakennukset, kuten puistomuuntamot. Pohjois-Savon ELY-keskus: Ei huomautettavaa Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto: Tiivistelmä Asemakaavamuutoksella todetaan pitkälti asemakaava vastaamaan olemassa olevaa tilannetta. Maakuntaliitto näkee kuitenkin tärkeänä, että kaavoituksella varaudutaan tulevaisuuden muutoksiin ja luodaan edellytyksiä tavoitellulle kehitykselle. Kontiolahdella on käynnissä yhdyskuntarakenteen kannalta varsin merkittäviä maankäytön muutoksia. Tässä tilanteessa on tarpeen arvioida onko pelkkä kirkonkylän asemakaavan tarkistaminen ja Kontioniemen erillisen osayleiskaavan laatiminen riittävä toimenpide kunnan keskeisimpien alueiden yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukaiselle järjestämiselle vai tulisiko Kontioniemen-Kontiolahden alueille laatia yhteinen yleiskaava, jossa koko aluetta voidaan tarkastella kokonaisuutena. Maakuntaliitto ei myöskään näe Joensuun seudun yleiskaavaa riittävänä ohjaamaan Joensuun seudun yhden tärkeimmän taajaman tulevaa alueidenkäyttöä. Selvitysten osalta tulee tilannekohtaisesti ottaa huomioon kaavan ominaispiirteet. Asemakaavan sisältövaatimukset painottuvat erityisesti elinympäristön laatuun liittyviin näkökohtiin, eikä yleispiirteisten kaavojen

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 62 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 selvitystaso ole välttämättä riittävä asemakaavaa laadittaessa. Täydentäviä selvityksiä voidaan tarvita luonnon- ja rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Asemakaavaluonnoksen esitystavasta maakuntaliitto esittää, että kaavaratkaisussa tulee tarkemmin erottaa olemassa oleva ja suunniteltu rakentaminen. Luonnoksen perusteella ei pysty erottamaan olemassa olevaa ja suunniteltua rakentamisesta, minkä takia myös kaavan arviointi on vaikeaa. Maakuntaliitto on esittänyt, että kunnan tulisi käynnistää osayleiskaavan laadinta, jossa käsiteltäisiin sekä kirkonkylää, että Kontioniemeä yhdessä. Lisäksi Maakuntaliiton mukaan Joensuun seudun yleiskaava ei ole riittävä ohjaamaan alueen kaavoitusta. On totta, että Joensuun seudun yleiskaava on lähinnä strateginen kaava jo siksi, että se on laadittu useamman kunnan alueelle. Myös huoli siitä, että kokonaisuus tulee katsottua riittävän laajasti, kun nyt suunnitellaan alueita, on perusteltua. On otettava kuitenkin huomioon, että varsinaiset suuret muutokset kohdistuvat kuitenkin vain Kontioniemen alueelle, johon myös yleiskaavoitus painottuu. Kokonaisuutta tarkastellaan käynnissä olevan yleiskaavan lisäksi myös aluetta koskevissa kahdessa erillisessä masterplan suunnitelmissa. Asiakirjoihin liitetään kartta-aineistot, joihin merkitään kaavan laajennukset. Museovirasto: Tiivistelmä: Kulttuuriympäristön osalta kaavaluonnos kaipaa vielä täydentämistä. Asemakaavassa tulee suojelumerkinnöin osoittaa maakuntakaavan rakennuskulttuurikohteet ja Joensuun seudun yleiskaavan seudullisesti merkittävät rakennuskulttuurikohteet. Aiempia inventointitietoja on syytä päivittää ja arvioida myös paikallisesti merkittävien kohteiden suojelutarpeet. Erityisesti sotien jälkeen syntyneeseen rakennuskantaan tulee kiinnittää huomiota. Suojelumerkinnällä osoitetuista kohteista tulee kaavaselostuksessa esittää myös kohteen tiedot ja suojeluperusteet, pelkkä listaus ei riitä. Hautausmaalle Museovirasto ehdottaa EH/s-merkintää. Suunnittelualueella olevat muinaismuistolain rauhoittamat kiinteät muinaisjäännökset ovat I maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia. Kiinteät muinaisjäännökset on merkitty kaavaan virheellisesti ja osa puuttuu kokonaan. Kaavasta puuttuvat kiinteän muinaisjäännöksen Kivelä alakohteet sekä kohteen Vierevänniemi alakohde, joka on suunnittelualueella. Asemakaavan mittakaavasta johtuen muinaisjäännökset merkitään aluevarauksina. Muinaisjäännökset tulee kartoittaa maastossa ja kartoituksen perusteella merkitä ne kaavaan sm-osa-aluemerkinnällä.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 63 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 Rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä asioita täydennetään kaavaselostuksen perustieto-osaan. Selostuksessa esitetään kaikki suunnittelualueelta inventoidut kohteet (valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät). Maakuntakaavan rakennuskulttuurikohteet ja seudullisen yleiskaavan seudullisesti merkittävät rakennuskulttuurikohteet varustetaan suojelumerkinnöin. Kaavaselostuksen suunnitelmaosaan liitetään suojelukohteiden tiedot ja suojeluperusteet. Hautausmaa varustetaan EH/s-merkinnällä. Alueen muinaismuistolain rauhoittamat kiinteät kohteet merkitään aluemerkinnällä tai korjataan kaavaan. Myös Kivelän ja Vierevänniemen muinaisjäännöksien alakohteet merkitään kaavaan. Lisäksi kaavakarttaan merkitään Selvityksessä Joensuun seudun sotahistoriallisista kohteista säilytettäviksi merkityt kohteet. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy: Olemme merkinneet punaisella värillä alueella olevat pylväsmuuntamot ja sinisellä värillä alueella olevat tai uudet puistomuuntamot, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset: - johtoalueen leveys 20 kv ilmajohdolla 10 m (5m johdon molemmin puolin) - muuntamon suoja-alueen säde on 15 metriä pylväsmuuntamolla ja 10 m puistomuuntamolla. Lisäksi olemme tarkentaneet alueella olevia 20 kv ilmajohtoja. Johtokarttaan merkityt johdot ja muuntamot eivät ole sijaintitarkkoja. Kaavakarttaan tehdään lausunnossa esitetyt lisäykset. Pohjois- Karjalan pelastuslaitos: Asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa esitetyt asiat eivät olennaisesti muuta olemassa olevaa tilannetta. Pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa esitettyihin suunnitelmiin. Haluamme kuitenkin kiinnittää huomiota Kontiolahden kirkonkylän sammutusvesijärjestelyihin, jotka ovat tällä hetkellä riittämättömät. Vuonna 2011 tehtyjen mittausten perusteella palopostien tuotot kirkonkylällä vaihtelivat 5-13 l/s, joka antaa minuuttituotoksi 300-780 l/minuutti. Pelastuslaitoksen sammutustoimintaan tavoiteltava tuotto on 5000 l/ minuutti, mutta minimituottona voidaan pitää 2500 l/minuutti, kun huomioidaan alueen rakennuskanta. Tilannetta parantaisi huomattavasti, jos keskeiselle paikalle saataisiin

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 64 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 yllämainitulla tuotolla oleva vesiasema. Tavoitteena on, ettei matka vesiasemalta merkittäville kiinteistöille ylitä 500 metriä. Pientaloalueita vastaavilla alueilla sammutustoimintaan riittää usein säiliöautoilla tuotava vesi. Sammutusvesijärjestelyjen parannuksista tehdyt esitykset sekä vesiaseman tarpeellisuudesta informoidaan vesilaitosta. Vapaa-aikalautakunta Ei huomautettavaa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa lausuntonaan, että Kirkonkylän oppilaiden nouto- ja jättöpaikat ja autojen kääntöpaikat tulee olla turvallisia. Turvallisin vaihtoehto olisi järjestää Kirkonkylän koulun oppilaiden jättö- ja noutoliikenne yksisuuntaisena liikenteenä Keskuskadulta Koulukujan kautta edelleen Aunenpolun kautta Puutarhatielle ja takaisin Keskuskadulle. Nykyisellään Kirkonkylän koulun liikennejärjestelyt ovat puutteelliset ja useita vaaratilanteita on sattunut oppilaille. Oppilaiden saatto- ja noutoliikenne tulisi saada turvalliseksi vaikka tilapäisjärjestelyin ennen uuden kaavan mukaista tilajärjestelyä. Kirkonkylän uuden päiväkodin sijaintiesitystä lautakunta pitää hyvänä, mutta uuden päiväkodin suunnittelu ja rakentaminen tulee saada käynnistymään mahdollisimman pian, vaikka lausunnot ja mahdolliset valitukset viivästyttäisivät kirkonkylän asemakaavan hyväksymistä. Päiväkodin pihaan, Puutarhatien varteen, tulee suunnitella lasten jättö- ja noutopaikka siten, että kierto on vastapäivään. Koululaisliikenteen turvallisuuteen tullaan kiinnittämään huomiota hankkeiden toteuttamissuunnittelun yhteydessä. Kontiolahden Luonnonystävät ry Sataman alueelle Pursitielle on suunniteltu kolme uutta varsin lähelle rantaa ulottuvaa tonttia. Uusi rantaraitti tulisi kulkemaan niiden ja rannan välistä. Yhtenäinen rantaa pitkin kulkeva raitti on erittäin hyvä ajatus, mutta kyseiset tontit jäävät liian ahtaalle välille sekä tuhoavat rannan kauniin koivikon. Alueella jo kymmeniä vuosia sijainneiden talojen näköala peittyisi uusilla taloilla. Kunta ei voi jatkaa linjaa, jolla tehdään kalliita tontteja rantaan tai rannan tuntumaan muutaman asukkaan eduksi ja uhrataan sillä paljon suuremman asukasryhmän edut. Vierevänniemen rinteeseen jo aikaisemmin suunnitellut tontit ovat jälleen kaavassa. Tällä tavoin nakerretaan Vierevänniemen aluetta pala palalta. Alueen läpi kulkeva tie jatkuu leveänä alas rinnettä ja sitten pysähtyy kuin seinään. Siitä lähtee etelään jatke, joka myös pysähtyy umpikujaan. Onko tarkoituksena varautua tämän tien varteen myöhemmin rakennettavia

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 65 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 uusia asuntokortteleita varten? Kaavaan on merkitty jo olemassa olevat lomarakennukset. Näiden rakennusalat ovat suuret, 150 m² tonttia kohti, mikä mahdollistaa lisärakentamisen. Höytiäisen ranta on Kontiolahden kunnan alueella niin täyteen rakennettu, että yhtään lisärakentamista ei pidä sallia. Pursitien länsipuolelle suunniteltu asuinkortteli poistetaan ja liitetään virkistysalueeseen. Vierevänniemen rinteeseen sijoitetut tontit täydentävät ja monipuolistavat taajaman tasokkaiden ja luonnonläheisten tonttien tarjontaa. Tontit eivät sijoitu Vierevänniemen lehdon alueelle eivätkä ne vaaranna arvokkaiden luontoarvojen säilymistä. Vierevänniementien länsipäähän ei sijoiteta asuinalueita, vaan katuyhteys palvelee liikkumista uimarannalle ja muille virkistysalueille. Katuvarauksen länsipäätä lyhennetään ja muutetaan siten, että se kääntyy uimarannan suuntaan. 150 k-m² on normaali omarantaisen rakennuspaikan kerrosala mm. ranta-oyk:issa ja perusteltu maanomistajien tasapuolisuuden vuoksi. Se mahdollistaa myös tarkoituksenmukaisten talousrakennusten rakentamisen. Päivi ja Tapio Niemeläinen: Koskien Päivölä kiinteistöämme RN:o 2:8 kohdistuvaa kaavamuutosluonnosta lausumme mielipiteenämme, että kiinteistömme on säilytettävä kaavamerkinnällä AL II ja tonttitehokkuutena 0,4. Lisäksi haluamme, että ns. vanhan apteekin eli asuinrakennuksemme muuttamisessa suojeltavaksi rakennukseksi tulee sallia asumiseen liittyvät tarpeelliset muutokset esim. kattoikkunat tai parveke, jotta rakennuksen käyttäminen seitsenhenkisen perheen asuinrakennuksena on mahdollista. Peruisteluina toteamme seuraavaa: 1. Ostaessamme kiinteistön vuonna 2003 ostopäätökseen vaikutti ratkaisevasti tontin sijainti Kontiolahden kirkonkylän keskustassa keskeisellä paikalla muiden liikerakennusten välittömässä läheisyydessä sekä tontin kaavamerkinnät AL II ja e=0.4, jotka mahdollistaisivat kiinteistön käyttämisen liiketoimintaan tai esim. Bed & Breakfast - Gasthaus-yritystoimintaan joskus tulevaisuudessa joko meidän tai tulevien sukupolvien toimesta. 2. Ostohetkellä vuonna 2003 kiinteistön arvoon vaikutti ratkaisevasti kaavamerkinnät AL II ja e=0.4:n tarkoittama jäljellä oleva käyttämätön rakennusoikeus. 3. Ns. vanhan apteekin asuinrakennuksen muuttaminen suojelluksi rakennukseksi sekä samalla tontin rakennusoikeuden huomattava väheneminen n. 40 % 1440 m²:stä 900 m²:iin alentaisi merkittävästi

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 66 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 kiinteistömme arvoa ja olisi kohtuutonta ajatellen tilannetta jollaisena olemme kiinteistömme ostaneet tulevaisuutta silmällä pitäen. 4. Kiinteistöllemme aivan ydinkeskustassa muiden liike- ja julkisten rakennusten läheisyydessä on taattava tulevaisuuden tarpeisiin ja mahdollisuuksiin vastaava kaavamerkintä eikä se ole ristiriidassa ympäröivän rakennetun ympäristön kanssa. 5. Laajemmin yhteiskunnan rakennetta ajatellen esim. vastaavissa asemakaavan ajantasaistamisissa Joensuun alueella on pyritty luomaan tiiviimpää ja tehokkaampaa mahdollisuuksia tarjoavaa yhteiskuntarakennetta eikä päinvastoin. Kaavamerkintä muutetaan AP:ksi (asuinpientalojen korttelialue), joka mahdollistaa mm. pienen rivitalon rakentamisen. Tehokkuusluku säilytetään 0,25:nä, joka vastaa lähiympäristön tehokkuutta. Pientaloalueella e=0,4 johtaa herkästi ylisuureen tiiviyteen. Suojelumerkintä on perusteltu, koska kohde on seudullisesti merkittävä ja se on kunnan harvoja säilyneitä liikerakennuksia lähellä alkuperäistä ulkoasuaan. Suojelumerkintä ei estä asumisen liittyvien muutosten, kuten kattoikkunoiden tai parvekkeiden tekemistä, kunhan nämä toteutetaan rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo huomioiden. Päivi ja Tapio Niemeläinen: Koskien Keskuskadun ja Tähkätien välistä kiinteistöä RN:o 117:2 kaavamerkinnällä Y II, e=0.40 kohdistuvaa kaavamuutosluonnosta lausumme mielipiteenämme, että tontti tulisi säilyttää rakentamattomana. Perusteluina mainitsemme, että kyseinen kohta, josta Keskuskadulta avautuu näkymä Räsälän perinnemaisemaan taustanaan Kontioniemi ja Höytiäisen järvimaisema korkeuseroineen on ainut kylän pääväylältä avautuva avoin upea näkymä, jota ohikulkijat, turistit, ulkomaiset urheilijat lenkeillään usein - erityisesti auringonlaskun aikaan - pysähtyvät ikuistamaan valokuviin ja videoille. Jos kyseessä olevalle tontille rakennetaan kaavan mahdollistava kaksikerroksinen rakennus, on tämä ainutlaatuinen perinnemaisema menetetty ja vieläpä kunnan omasta toimesta. Säilyttämällä tontti hoidettuna ja rakentamattomana on tämä Kontiolahden kirkonkylän yksi kauneimmista suojelluista maisemista kaikkien kylällä liikkuvien ihailtavana. Keskeisen sijainnin ja valmiin infraverkon perusteella alue on tarkoituksenmukaista osoittaa osittain rakentamiseen. Kiinteistön pohjoispuolelta poistetaan kevyen liikenteen väylän varaus, joka liitetään tonttiin 4. Näkymä länteen peltoalueelle säilyy, kun rakennusala rajataan siten, että sen eteläreuna on samassa linjassa terveyskeskuksen tontin kanssa. Lisäksi osalle tonttia laitetaan määräys, että tontti on pidettävä avoimena.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 67 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 Aune Mänttäri: Huomautus: 1) Rakentamista ohjaava luku Suunnitelmassa esitetään kaikille rakennuspaikoille, rakennusta ohjaava luku. Uusilla kaava-alueilla luvulla on mahdollista toteuttaa lähes identtisistä asuntorakentamista ja tuottaa maisemaa jossa näkyy eri sosiaaliluokkien asumistaso. Kontiolahdessa on vanha päätös; "rakennuskaava alueilta muodostettaessa pyritään toteuttamaan solidiääristä sosiaaliluokista riippumatonta en alueita. Sekä on päätös jonka mukaan kunta ostaa asunto-osakeyhtiöistä, tuolloin rivitaloista sopivia osakkeita vuokra-asunnoiksi niin, että vuokra-asuntoa tarvitsevat voivat asua samoissa talohissa-pihapiirissä kuin omistusasunnon omistajatkin (ilmaisu on muistinvarainen). Rakennetut vanhat kiinteistöt ovat uusien ehdotettujen rakentamista ohjaavien lukujen toteutuessa joutumassa laittomaan tilan. 2. Rakennusoikeus. Kaavehdotuksessa sanotaan, että "rakennusoikeudet harmonisoidaan" Tuo harmonisointi on suoritettu niin, että tonteille on useimmiten luki e=0,25. tai ei mitään numeroa. Samoin kaavaehdotuksessa on alueilla joissa ehdotetaan Rakennusoikeudeksi rinnakkaisilla tonteille saama rakennusoikeutta, e 00.25 vaikka toinen tontti olisi n. 1/2 ha (puoli hehtaaria) ja naapuritontit 1200m² - 2000 m². Numerointia ei ola selostettu niin, että ihmiset sisäistäisivät asian ja, että se tulisi tarkastaa kun kaavaluonnoksen nähtävänä oli aikana. 18.3.2014 Kontiolahdessa tapasin kunnanvaltuutetun ja toisen miehen joka on muutoin asioista perillä olevan henkilö, he kumpikin olivat sitä mieltä etteivät kaava-alueella olevat kiinteistön omistajat ole seuranneet ja sisäistäneet kaavan määrääviä numeraalisia ehdotuksia. Ehdotan että kaavaluonnos asetettaisiin uudelleen nähtäväksi enenen kaavan valmistelun jatkamista ja erityisesti kerrottaisiin kaavaavaan tulevien lukujen: rakennusta ohjaava luku ja Rakennus oikeus mitä ne kunkin kiinteistön kohdalla käytännössä merkitsevät. 3. Tiesuunnittelmat kadut Erityisesti kiinnitän huomioni pienissä paloissa tehtävien - tehtyjen alueen teiden järjestämiseen. Vierevänniemen tien ja Puutarhatien välinen alue johon kuuluu hiljattain tehdyt asemakaavat kerronastaloille ja Vieremänniemen tien varrella pieni omakotitalojen kaarimainen asemakaava. Mainittuja kaavoja laadittaessa ja hyväksyttäessä ei ole katsottu alueen käyttö- tarkoitusta laajemmin eikä liikenneväylien tarvetta teien välille. Ehdotan, että nyt kaavasuunnitelmaan etsitään tien paikka Vieremänniemen tien ja Puutarhatien välinen Poikkitie (työnimi) 4. Sataman kylän ranta-alueiden suunnittelu. Toivomus, ettei rantaan asti (vesirajaan) asti kaavoiteta rakennuksia ja veneet keskitetään omille paikoilleen ja vätetään paikka pien-ja soutuveneille.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 68 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 5. Kontiolahden Sataman Ehdotan, että Kontiolahden satama herätetään henkiin ja varataan Sataman kylän rannasta paikka Kontiolahden Satamalle, Suomen valtion puutavaran lastaus laituri paikalle. Varaudutaan vastaamaan lähitulevaisuudessa tarvittavan järvimatkailun ja urheilukalastuksen tarpeiden palveluun. Ehdotan siis, että rantaan varataan paikka suuremmille Järvilaivoille. 6. Saunapalvelut Ehdotan että rantaan vartaanriittävän suuri alue- pailla SAURASEURALLE (työnimi) joka olisi kaikille ihmisille tarkoitettu sauna- saunojen paikka. 7. Kaavamuuton Päiväaho Maarekisteri Numero 5.111/ - 276-402-37-26 Kunnioittavasti esitän; että Päiväaho säilytetään kokonaisena itsenäisenä tonttina ja tontti muutettaisiin asuin-, liike ja toimistotilojen kerrostaloalueeksi 02 taloa rakennusoikeudella e=0.85 Ohessa toteuttamis tarkoitukseen laaditut ennakko piirustukset. 3 lehteä. Aune Mänttäri: Kunnioittavasti esitetään, että Päiväaho Rek. Nro. 276-402-37-26 os. Puutarhatie 3 joka entisessä kaavassa Asuin-. Kasvihuonetuotanto- ja kaupan kiinteistö muutettaisiin kaavassa kokonaisuudessaan kahden (2) Asunto-, Liike- ja toimistotilojen kerrostalo kortteliksi, AL, e=0,85 Tontti -4700 m 2 kerrostaloa: 2000 + 2000 = 4000 kem² Tehokkuus: e=4000 / 4700 = 0,85 Autopaikat: 40 kpl (AP / 100 kem²). Ehdotusta perustellaan seuraavasti: Päiväaho on ollut asuinpaikka vuosisatojen ajan. Päiväahon tontilla on ollut vielä sodan loputtua hirrestä rakennettu tupa ns. kylmine oheistiloineen, sauna, navetta ja heinäsuoja. Rakennukset olivat luhistumaisillaan 1945 jolloin hirsien järeydestä päätellen asumus voisi olla jopa parisataa vuotta vanha tai vanhempikin. Äitimme Hilja Maria Partanen os. Mähönen jäätyään leskeksi viiden pienen lapsen yksinhuoltajaksi v. 1944 käveli päivittäin satunnaisiin töihin kirkonkylälle toivoen saavansa asunnon lähempää työpaikkoja. Saatuaan vakituisen työn Kirkonkylän kansakoululta, vahtimestarin-siivoojan-keittäjän ja moni- toimi-naisen "viran" päätti hän hankkia keittolan ikkunasta näkyvän autiotalon ja rakentaa "KODIN LAPSILLENI" Hän teki elämäntyönsä Kirkonkylän Kansakoulun palveluksessa. Hän eli hymyillen hyväntahtoisena auttauen aina kaikkia jotka pyysivät hänen työapuaan. Hän eli lähes 100 vuotiaaksi.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 69 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 Nyt me hänen LAPSENSA pyrimme parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun kunnioittaaksemme Päiväahon tanterilla eläneiden ja työtä tehneiden sukupolvien työtä ja ennen kaikkea Äitimme Muistoa Kunnioittaen. Tontille sopii kaavavalmistelijan esittämä kerrostalojen rakentaminen vaikka tämä suunnitelma ei säästä Äitimme rakentamaa taloa ja pihapiiriä joka oli meillä yhdessä kolmesta Arkkitehti Antti Rissasen EKOTALO suunnitelmista 10.4.2013 Kerrostalo asunto-osakeyhtiössä asunnon omistajaksi pääsevät vähempituloisetkin ihmiset. Yksinäisille ihmisille asuminen kerrostalossa on turvallisempaa kuin rivi-tai omakotitaloissa, sillä Kontiolahdessakin on esimerkkejä, että Useampi maisemasuunnittelija, paikallinen asiantuntija ja Arkkitehti Antti Risanne näkivät ympäristöön ja tontille sopivan 2. korkeaa kerros-, liike ja toimitila rakennusta. Korkeammat talot katsottiin sopivan paremmin kuin matalammat kerrostalot massiiviseen yhtenäiseen korttelinpituiseen jonoon rakennettujen koulutila rakennusten taustalle. Niiden katsottiin korostavan Puutarhatien toisella puolella olevien rivitalojen kulturellia oman aikansa tyyliä. Päiväahon tontille suunniteltua tietä (Aunen polun) Opettajantie, yksisuuntaisen Opettajien parkkipaikalta Puutarhatielle johtava Aunen polku, Opettajan tie pyydetään poistamaan kaavasuunnitelmasta. Tien tarpeellisuudesta ei ole esitetty liikenteellisiä perusteluja Sama koskee koulun kentän laajennustarvetta, Kunnan Maankäyttösuunnitelmassa ja Koulu- suunnitelmassa ei ole mainintaa esitetystä lisämaan tarpeesta Eikä muitakaan perusteluja ole kaavaehdotuksen liitteenä. C/O OPETTAJAN TIEN voi niin halutessaan rakentaa kunnan maalle Opettajien asuntolan seinästä 5m. parkkipaikan suuntaan Koulu raiti- Puutarhatie joka kaartaisi kunnan maalla koulun rajan tuntumassa ja verkkoaidan vierustalla liittyen Puutarhatiehen. Samoin voisi tutkia tie-linjausta joka lähtisi Opettajien parkkipaikalta Kouluraitin päässä olevalta kääntyöalueelta Päiväkodin tontin ja kirjaston välistä tai päiväkodin takaa rannan puolelta Puutarhatielle. Poikkitien rakentaminen Vierivän-niemen tie - Puutarhatielle olisi paikallaan. Numeraalinen tonttien rekisteröinti ai avaudu muille kuin asioista perille oleville henkilöille. Mm. rakentamista ohjaava luku kaavassa on hyvin merkityksellinen erityisesti vanhoilla rakennuspaikoilla. Kaavassaehdotuksessa Rakentamista ohjaava luku ja rakennusoikeus eivät käsittele kaikkia tontteja tasapuolisesti. Esimerkiksi on määrätty rakennusaikaisen rakennusluvan vastainen rakentamista ohjaava luku. Kaavavalmistelu koskettaa jokaista tonttia ja tontin omistajaa.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 70 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 Toivon ja esitän, että Kirkonkylän alueen asemakaavan muutos ja laajennus arviointi suunnitelmaa pidettäisiin nähtävänä vielä kuulutusajan jälkeen Ympäristölautakunnan päätöksellä esimerkiksi lautakunnan harkitseman ajan. Ohjattu tilaisuus voisi olla paikallaa tiedon jakamiseksi itse kutakin askarruttaviin kysymyksiin aivan konkreettisesti. Pyydän muuttamaan Päiväaho no 276-402-37-26 Asemakaavassa nro - 400 entinen merkintä VA os. Puutarhatie 3, 80100 Kontiolahti Käyttötarkoituksen AL ja tehokkuusluvun e = 0,85. Rakentamista ohjaava luku eli tehokkuusluku on tässä tapauksessa tarkoituksenmukaisin rakennusoikeuden merkintätapa, koska se mahdollistaa korttelin kiinteistöjen (tonttien) edelleen lohkomisen ja rakennusoikeuden jakautumisen yhtäläisesti pinta-alan suhteessa kaikkiin lohkottavan kiinteistön osiin. Tehokkuusluku on havainnollinen osoittaessaan kiinteistön rakentamistehokkuuden suoraan, toisin kuin kokonaislukuna merkitty rakennusoikeus. Tehokkuusluku koskee samalla tavalla uusia ja vanhoja kiinteistöjä eikä aseta niitä keskenään eriarvoiseen asemaan. Harmonisoinnilla tarkoitetaan sitä, että rakentamistehokkuudet on alueellisesti yhtenäistetty siellä, missä se on perusteltua kiinteistöjen lähekkäisen sijainnin ja samanlaisen rakennettavuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella. Mikäli tontille ei ole kaavakartassa merkitty omaa tehokkuuslukua, sitä koskee korttelialuemerkinnän (esim. AO) yhteydessä oleva tehokkuusluku. Vierekkäisten kiinteistöjen erilainen koko ei välttämättä ole peruste eri tehokkuudelle, vaan tehokkuus määräytyy usean eri tekijän yhteistuloksena. Sama tehokkuus antaa kuitenkin hyvän lähtökohdan maanomistajien tasapuoliselle kohtelulle. Pientaloalueella perustehokkuutena on käytetty 0,25:ä, koska tätä suurempi tehokkuusluku johtaa helposti ympäristön ja taajamakuvan kannalta ylisuureen tehokkuuteen. Kaavaluonnoksen uudelleen nähtäville asettaminen ei ole tarpeen, koska kaava asetetaan ehdotuksena (MRA 27 :n kuuleminen) nähtäville, jolloin sitä voi kommentoida. Mikäli kiinteistöjen omistajilla on epäselvyyttä rakennusoikeuksista, voivat he tiedustella esim. tonttinsa pinta-alaa kunnasta. Omistajat ovat yleensä tietoisia pinta-aloista rakennushankkeita käynnistettäessä. Vierevänniementien ja Puutarhatien välille ei ole osoitettu katuyhteyttä, koska alueiden välinen liikennetarve on vähäinen ja toisaalta teiden välinen virkistysalue on haluttu säilyttää yhtenäisenä. Alueen läpi on kevyen liikenteen liikkumismahdollisuus. Ajoneuvoliikenteen kannalta yhteyttä Keskuskadun kautta ei voi pitää kohtuuttoman pitkänä. Rannassa ei ole miltään osin kaavoitettu uudisrakennuksia vesirajaan asti. Luonnoksen sisältynyt lähimmäksi rantaa sijoittunut kortteli 241 poistetaan. Venepaikat on tarkoituksenmukaisinta keskittää satamaan ja venevalkamiin.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 71 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 Kaavassa on varauduttu Kontiolahden sataman kehittämiseen erityisesti matkailun ja huviveneilyn osalta. Uitto on päättynyt Höytiäisellä jo vuosia sitten eikä sille ole tarpeen varata alueita. Kaava mahdollistaa tällaisenaankin pienten matkustajalaivojen pysähtymisen satamassa. Tälle asemakaava-alueelle ei ole katsottu tarpeelliseksi varata omaa yleisen saunan aluetta. Avantouimareiden yleinen sauna on jo käytettävissä muun muassa Kontioniemen alueella. Päiväaho-kiinteistön (276-402-37-26) itäosa on tarkoituksenmukaisinta osoittaa koulutontin (YO-1) laajennusalueena, koska koulun oppilasmäärä on kasvussa ja koululla on laajennustarvetta. Näin ollen luonnoksessa ollut Y-korttelialue poistetaan ja liitetään koulun YO-1-alueeseen. Koulun jättöliikenteelle tarvitaan lenkkimäinen yhteys, jota varten kaavassa on pysäköintialueelle (LPA) johtava Aunenpolku niminen katu. Aunenpolun varaus säilytetään luonnoksen mukaisena, mutta nimi muutetaan Hiljanpoluksi. Jäljelle jäävä osa kiinteistöstä osoitetaan AK-alueena. Muistutuksessa esitetty tonttitehokkuus 0,85 on taajaman oloissa ylimitoitettu ja johtaisi tontin rakentamiseen lähes täyteen, joten tehokkuusluku säilytetään 0,5:nä. Kiinteistö Oy Ruunula: Puheenaolevan kiinteistön (Rantala RN:o 276-402-5-111, Onnintie 3) rakentamista ohjaavat luku on kaavaehdotuksessa muutettu, joten pyydetään, että rakentamista ohjaava luku palautetaan entiselleen, entinen luku 2/ 3 k l u 1/2. Rakennuspaikka on rinnetontti. Rakennusoikeudeksi pyydetään e=0.35, asuin-, toimisto- ja liiketilojenrakentamiseen. Tontti on 4700 m² niin rakennuspaikkoja harmonisoitaessa e=0,25 on pinta-alan huomioon ottaen pieni, koska hyvin paljon pienemmillä tonteilla on yleisesti merkintä e=0,25. Samalla pyydetään Onnintie osoittamista kaavassa merkittyyn paikkaan tielinjan keskelle ja rakentamaan se niin, että tien molemmilla puolilla on yhtä suuret reuna-alueet / viherkaistat ja niin, että Rantalan tontille autotallien eteen ja talon ympäri on esteetön autolla ajomahdollisuus Onnintieltä ja Onnintielle. Onnintie on kaavoitettu kokonaan Rantalan tilan maalle ja otettu tiealue ilmaiseksi Rantala 5.111 / 276-402-0005-0111 tilasta. Esitetään Onnintien nimi muutettavaksi niin, että nimi korvataan nimeämällä; Näköalatie. Kiinteistön kerrosluku muutetaan 2/3kIu½:ksi, kuten huomautuksessa on esitetty. Tehokkuusluku 0,25 on perusteltu alueen väljän luonteen ja mittakaavan säilyttämiseksi, lisäksi se on sama, kuin kaikissa ympäröivissä kortteleissa. Mervi Kuiri: Eriävän mielipiteen kohde:

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 72 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 P1, palvelurakennusten korttelialue. Kontiolahden sataman alueella on kahvila joka on erotettu omaksi korttelikseen (240), muutos mahdollistaa Sataman alueen palveluiden kehittämisen. Alueen pinta-ala on 2256 m² ja rakennusoikeus 902 m². LV-1-venesatama. Alueelle saa rakentaa päätarkoitusta palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Alueelle rakennusoikeus 2214 k-m². Perustelut: Asiakirjoissa Sataman korttelin (240) rakennusoikeudeksi esitetty 902 m². Vastustan valtavan kokoisen rakennuksen mahdollistamista luonnokauniille paikalle. Korttelin kokoon nähden kohtuullinen rakennusoikeus yhteenkerrokseen on max 300 m². Sataman luonnonkaunis maisema ja rauha lintutorneineen särkyy. Sataman nykyinen käyttö on vilkkaimpina tapahtumapäivinä jo nyt liikenteen tukkeuttava. Isokaan satamarakennus ei tuo läpikulkua Höytiäiselle vesiteitse Joensuun jokisataman tavoin. Sataman kioskin laajentaminen tuo lähialueelle väkisinkin epäsosiaalisen käytöksen kaljan myynnin lisääntyessä. Sataman kehittämistä ja rakennuslupamenettelyn takia kaavaan tarvitaan merkittäväksi erillinen palvelualue, johon voidaan rakentaa palvelutuotantoa varten rakennuksia. Korttelialueen tehokkuusluku pienennetään 0,4:stä 0,15:een. Kari Kuiri: Asia 1. Kunnasta saamamme tiedon mukaan, Toukola 13:283 tilalla sijaitseva, entinen "myllyrakennus" on ELY-keskuksen listoilla suojeltuna rakennuksena. Vaadimme tämän merkinnän välitöntä poistoa. Emme ole ostaneet tätä paikkaa että siinä on suojeltuja rakennuksia, lisäksi ihmettelen että tälläistä tehdään kysymättä asianomaiselta mitään. Tässä rakennuksessa ei ole mitään suojeltavaa, myllynkoneet siitä on edellinen omistaja myynyt yli 20 vuotta sitten museoon Turkuun. Rakennus ei ole myöskään enää alkuperäisessä asussaan vaan korjaustyöt on käynnistetty aikoja sitten. Viikolla 9 teimme Kaavoitusjohtaja Matti Moisalan kanssa katselmuksen ja hän antaa sitten oman lausuntonsa. Tällä hetkellä rakennus on autojen, lautatavaran yms säilytyspaikkana. Mukana liitteet 1,2,3,4 ja 5 joista näkee että mitään suojeltavaa ei ole ja kunnostusta tarvitaan. Asia 2. Haen muutosta, että Toukola 13:283:sen merkintä muutetaan AO:sta AR:ksi. Haen myös tehokkuusluvun kasvattamista 0.25 ylöspäin. Perusteena että näin suuri kylän keskellä sijaitseva tila saadaan tehokkaampaan yhdyskunta rakentamiseen ja kuntaan saadaan kipeästi kaivattuja rivitalo -tontteja. Vaadin kunnalta kirjallista päätöstä, että kunta ei käytä tämän muutoksen jälkeen etuosto-oikeuttaan kyseiseen kohteeseen. Vaadin myös että vaikka tila merkintä muutettaisiin AR:ksi, niin voimme jatkaa omatkotitalo asumista normaaliin tapaan ja hakea

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 73 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 jatkorakentamista varten lupia, esim. autokatokselle yms. Myllyrakennusta koskeva suojelumerkintä poistetaan kaavasta. Kaavamerkintä muutetaan ehdotusvaiheessa AP:ksi, joka mahdollistaa myös rivitalon rakentamisen. Tehokkuusluku 0,25 säilytetään, koska se noudattaa ympäröivän alueen tehokkuutta ja säilyttää alueen mittakaavan ja väljyyden. Hemmo Kekäläinen ja Mia Wähälä: Voimassa olevassa kaavassa Kuusela 47:47 on merkitty kaavaan merkinnällä AR II, e=0,4. Kaavasta on tehty kunnan kanssa sopimus maksuna kunnalle luovutetusta alueesta. Kaavaluonnoksessa kyseinen tontti on merkitty virkistysalueeksi. Kyseinen merkintä rikkoo kunnan kanssa tehtyä kaavoitussopimusta. Tämän johdosta vaadimme, että kunta palauttaa kyseisen tontin kaavamääräykset sellaiseksi kun se oli vanhassa kaavassa. Kiinteistönomistajat ovat valmiita neuvotteluihin kunnan kanssa, mikäli kunta katsoo sen tarpeelliseksi. Vanha kaavamerkintä palautetaan entiselleen AR:ksi, mutta tehokkuusluku yhtenäistetään muun kaavan kanssa e=0,25:ksi. 0,4 johtaa alueen luonne huomioon ottaen ylisuureen tehokkuuteen ja tiiviyteen. Timo Nevalainen: Pyydän, että tonttini Yrittäjäntie 24 rekisterinumero 13:234 kevyenliikenteenväylän ja päärakennuksen välisen alueen sulamisvesien vedenpoisto otetaan huomioon, kun tonttini eteläpuolelle on suunnitteilla AO tontti. Nykyisin vedenpoisto on sovittu ELY-keskuksen kanssa mukana olevan liitteiden mukaisesti 2011. Selostus vuosittain tehtävistä toimenpiteistä, kartta ja sähköpostiviesti. Uudella AO tontilla sijaitsee myös sulatusvesien poistoputki maan sisällä. Pyydän, että tämän sopimuksen sisältö, sekä AO tontille mahdollisesti tulevan uuden liittymän rummun tai sillan sulana pitäminen merkitään mahdollisen uuden tontinkäyttäjän rasitteeksi. Johtomerkintä lisätään kaavakarttaan. Pursitien ja Satamakujan asukkaat: Vastustamme Pursitien ja Höytiäisen väliin suunnitellun asuinkorttelin

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 74 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 rakentamista alla esitetyin perusteluin. Sisältää myös esityksen uuden rantaraitin linjauksista. Perustelut: Yleiskaava 2020 Alueella on voimassa vuonna 2009 vahvistettu Joensuun seudun yleiskaava 2020. Kaavaluonnos on yleiskaavan vastainen. Kaavassa Pursitien länsipuoli on tarkoitettu yhteiseen käyttöön puistoalueeksi. Nykyisen puistoalueen virkistyskäyttö Pursitien ja Höytiäisen rannan välinen alue on rakentamatonta puistoaluetta, joka on tarkoitettu ihmisten yhteiseen käyttöön. Alue on suosittu uimareiden, kalastajien, matonpesijöiden, hiihtäjien ja muiden liikuntaa harrastavien keskuudessa. Alue on myös yksi tärkeimmistä koirien ulkoiluttamispaikoista. Lisäksi juhannusjuhlien aikaan ja kiireisinä tanssi-iltoina ja "Höytiäisen humaus" tyyppisissä massa tapahtumissa, vanha "rantaraitti" toimii autojen tilapäisenä pysäköintialueena. Metsä Tällä hetkellä puistoalueella on erittäin kaunis, hyvin hoidettu koivikko. Koivikot ovat Höytiäisen ranta-alueella välillä kirkonkylä - Kontioranta harvinaisia. Suurimmaksi osaksi ranta-alueilla kasvaa havumetsää, pääasiassa mäntyä. Jos alueen rakentaminen toteutetaan kaavaluonnoksen mukaisesti, koivikkoa joudutaan kaatamaan erittäin paljon seuraavista syistä johtuen. -rantaraitin levennys hiihtouran osalta -uusien tonttien raivaus laajasti uusien rakennusten, pihojen ja aitojen alueelta -uuden siirtoviemärin linjauksen vaatimat raivaustyöt (lähes 10 m:n leveä ura) Käytännössä metsää jäisi jäljelle vain pieniä kaistaleita. Nykyinen metsä yhtenäisenä kestää kohtuullisen hyvin kovatkin lännenpuoleiset tuulet. Silloin tällöin muutama puu on kaatunut tuulen vaikutuksesta. Jos rakentaminen toteutetaan kaavaluonnoksen mukaisesti, jäljelle jääneet puut eivät kestä tuulen vaikutuksia, vaan kaatuvat talojen päälle. Siirtoviemäri Kontiolahden ja Joensuun välinen siirtoviemäri linjattiin ja myös rakennettiin puistoalueen halki sillä olettamuksella, ettei alueelle koskaan rakenneta. Nykyinen olemassa oleva siirtoviemäri kulkee suoraan kaavaluonnoksessa esitetyn uuden asuinkorttelin rakennuspaikkojen läpi. Siirtoviemärin siirrosta aiheutuisi huomattavat kustannukset. Lisäksi uuden linjauksen alta metsää olisi kaadettava lähes 10 m leveydeltä. Tulevat ongelmat Suunniteltu alue on erittäin ahdas rakentaa. Uusien tonttien piha-alueet sijoittuisivat uudisrakennusten ja Höytiäisen väliin. Uusi levennetty rantaraitti hiihtourineen kulkisi suoraan asukkaiden pihojen poikki. Kesäisin rantaraitilla liikkuu paljon jalankulkijoita, uimareita, pyöräilijöitä, koirien ulkoiluttajia, kalastajia ja matonpesijöitä autoineen. Uusi suunniteltu valaistu rantaraitti lisää entisestään kulkijoita kirkonkylän ja sataman

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 75 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 välille, tämän on varmaan tarkoituskin. Kesäisin raitilla on liikennettä myöhälle yöhön saakka, varsinkin juhlien aikaan ja viikonloppuisin. Raitilla oleskelee paljon nuorisoa ja varttuneempaakin väkeä nauttimassa virvokkeista ja yhdessäolosta. Häiriö uusille asukkaille olisi huomattavaa, koska em. asiat tapahtuisivat käytännössä heidän pihallaan. Tästä aiheutuisi paljon valituksia ja vaatimukset rantaraitin poistamiseksi alkaisivat yleisen rauhattomuuden nimissä välittömästi. Uusi Rantaraitti Ehdotus uuden Rantaraitin rakentamiseksi kirkonkylän ja sataman välille on erittäin kannatettava. Esitämme, että Pursitien ja Höytiäisen väliin sijoittuvalla puistoalueella Rantaraitti suunnitellaan siten, että valaistu jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettu ura noudattaisi vanhaa linjausta rannassa. Hiihtäjille tarkoitettu latu-ura linjattaisiin kulkemaan Kontiolahti-Joensuu välisen siirtoviemärin päällä. Tällä järjestelyllä vältettäisiin puuston kaato lähes kokonaan. Lisäksi rannan kestävyyttä ja käytettävyyttä voisi parantaa kivi- tai puurakentamisella. Rannan venepaikat merkittäisiin kunnolla ja yhtenäisesti. Yleisilmeen parantamiseksi ja puistomaisuuden lisäämiseksi rantaan voisi lisätä esim. puistonpenkkejä ja kukkaistutuksia. Olemassa olevien kiinteistöjen arvon lasku Nykyiset Pursitien ja Satamakujan asukkaat ovat valinneet asuinpaikkansa olemassa olevien luontoarvojen pohjalta. Luontoarvot ovat näkyneet myös tonttien hinnoissa. Alueen kiinteistöt on rakennettu vanhoille rakennuspaikoille. Jos Kontiolahden kirkonkylän alueen asemakaavan muutos- ja laajennustyöt toteutuvat luonnoasiakirjojen mukaisesti, alueen kiinteistöjen arvot tulevat laskemaan. Nykyiset asukkaat ovat investoineet asuinpaikkaansa siinä uskossa, ettei alueelle tulla koskaan lisärakentamaan. Lopuksi Kontiolahden satama ja sen hienot näkymät Höytiäiselle ovat Kontiolahden käyntikortti. Vierailijan lähestyessä satama-aluetta, ensimmäisenä huomio kiinnittyy hienon hoidetun koivikon läpi ilta-auringossa kylpevään Höytiäiseen. Tätä käyntikorttia emme haluaisi menettää lyhytnäköisen voitontavoittelun takia. Kontiolahti on juuri tehnyt kauaskantoisen viisaan päätöksen hankkiessaan Kontiorannan varuskunta-alueen hallintaansa. Toivomme, että kunta suuntaa kaikki voimavaransa Kontiorannan alueen kehittämiseen. Tehkäämme Kontiorannasta Kontiolahden "Penttilänranta". Me allekirjoittaneet vastustamme edellä mainitun asiakirjan suunnitelmaa Pursitien ja Höytiäisen väliin sijoittuvan luontoarvoiltaan kauniin puistoalueen lopullista tärvelemistä asuinrakentamisella. Haluamme, että aluetta kehitetään olemassa olevien luontoarvojen pohjalta siten, että sataman ja kirkonkylän välille rakennetaan laadukas valaistu ympärivuotiseen käyttöön soveltuva rantaraitti ulkoilijoille ja hiihtäjille. Samalla turvataan satama-alueen monipuoliset

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 76 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 käyttöedellytykset ihmisten uimisen, ulkoilun, pientarvekalastuksen ja muun vapaa-ajan vieton suhteen. Alue on myös erittäin suosittu koirien ulkoiluttamispaikka. Asuinkortteli poistetaan Pursitien länsipuolelta ja liitetään ympäröivään virkistysalueeseen. Valaistu jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettu ura sijoitetaan rannan läheisyyteen ja osalla aluetta vanhalle linjaukselle ja hiihtäjille tarkoitettu latu-ura siirtoviemärin päälle. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, p. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä 10.9.2014 päivätyt Kontiolahden kirkonkylän asemakaavaehdotusasiakirjat ja laittaa ne julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti ja pyytää niistä MRA 28 :n mukaisesti Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n, Museoviraston ja kunnan eri hallintokuntien lausunnot. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 250 Kirkonkylän asemakaavan 10.9.2014 päivätyt ehdotusasiakirjat olivat MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä 6.10. - 5.11.2014. Lausunnot pyydettiin Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta, Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy:ltä sekä kunnan eri hallintokunnilta. Lausunnot ja muistutukset ja niihin laaditut vastineet ovat ohessa. Asemakaavasta pidettiin työneuvottelu 23.10.2014. Muistio on oheismateriaalina. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: ELY-keskuksen luonnoksesta antaman lausunnon vastineessa kaavan laatija toteaa, että Joensuun seudun yleiskaava ohjaa nyt tekeillä olevaa asemakaavan uudistusta riittävästi ja että kirkonkylän laaja-alaiselle tarkastelulle on tarvetta vasta muutamien vuosien päästä. ELY-keskus pitää hyvänä, että kunnan kaavoittaja on 23.10.2014 pidetyssä työneuvottelussa luvannut käynnistää kirkonkylän alueelle osayleiskaavan laatimisen. Ympäristönsuojelu Pilaantuneita maa-alueita koskevassa MATTI-järjestelmässä todetaan, että vanhan Esson rakennuksen kaakkoiskulman alle jäänyt pilaantuneisuus ei aiheuta välitöntä puhdistustarvetta. Maaperä tulee kuitenkin selvittää/puhdistaa, mikäli rakennus puretaan tai kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu. Tämä tulee lisätä kaavamääräyksiin.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 77 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 Suojeluskunnan ampumaradasta Vierevänniemessä todetaan kaavaselostuksessa, että "kohteessa on mahdollisesti pilaantuneita maita ja se tulee tutkia". Kohteen sijainti ei kuitenkaan käy ilmi kaavakartalta, eikä kaavamääräyksiin ole otettu em. pilaantuneisuuden tutkimista edellyttävää määräystä. Luonnonympäristö ja maisema Työneuvottelussa 23.10.2014 sovittiin, että kaava-alueelta ei ole tarpeen tehdä linnustoselvitystä. YS-korttelin 409 lisäksi liito-oravan lisääntymisalueet tulee osoittaa myös Vierevänniemen virkistysalueelle s-2-merkinnällä. Myös liito-oravan kulkureitti Vierevänniemen rannan kevyenliikenteenreitin varrella tulee turvata. Vierevänniemen valtakunnallisesti arvokas tuuli- ja rantakerrostuma-alue tulee osoittaa ge/s-merkinnällä. Alueen ominaispiirteitä ei saa muuttaa. ELY-keskus toimittaa kaavoittajalle alueen rajauksen paikkatietomuodossa. Rakennettu kulttuuriympäristö Kaavaselostuksessa on valokuvat sekä lyhyt luonnehdinta alueen inventoiduista rakennetun kulttuuriympäristön kohteista. Maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kohteet on merkitty kaavaan suojeltaviksi lukuun ottamatta vanhaa kunnantaloa (v. 1913). Yhtään paikallisesti merkittäväksi luokiteltua kohdetta ei ole otettu suojelun piiriin. Kunnantalojen tontilla on vanhan kunnantalon lisäksi paloasema-asuintalo (1952) sekä virastotalo (1972). ELY-keskus esittää, että em. kolme "kunnantaloa" käsittävä kokonaisuus suojellaan asemakaavassa. Paikallisesti merkittävistä kohteista suojelumerkintää tulisi harkita vanhimpien hyvin säilyneiden kohteiden osalta: Puhakkala (1912), Kuusniemi (n. 1900), Kuusiniemi (n. 1900) sekä Lepola (1920). Kaavan pohjakartalla ei ole uusimpia rakennuksia (kortteli 405, 406 ja 255), joten pohjakartta tulee ajantasaistaa ennen kaavan hyväksymistä. Kaavan yleisiin määräyksiin lisätään: Korttelissa 256 tontilla 1 on maaperän tilan tietojärjestelmän mukaan pilaantuneita maita. Rakennuksen purkamisen tai tontin käyttötarkoituksen muutamisen yhteydessä tulee alueen maaperä kunnostaa ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla". Vanha suojeluskunnan ampumarata merkitään kaavaan saa-1 alueena: puhdistettava/kunnostettava maa-alue. Liito-oravan lisääntymisalue merkitään kaavakartalle s-2-merkinnällä. Valtakunnallisesti arvokas tuuli- ja rantakerrostuma-alue merkitään ge/s-merkinnällä: Arvokas geologinen muodostuma. Valtakunnallisesti arvokas tuuli- ja rantakerrostuma-alue. Alueen ominaispiirteitä ei saa muuttaa. VL/s-1-merkintä voidaan muuttaa VL:ksi. Suojelumerkintä sr lisätään vanhalle kunnantalolle. Muita uusia suojelumerkintöjä ei laiteta, koska paikallisesti merkittävät rakennukset eivät tehtyjen selvitysten perusteella edellytä suojelumerkintää. Pohjakartta ajantasaistetaan ennen kaavan hyväksymistä.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 78 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 Pohjois-Savon ELY-keskus Liikennevastuualue pitää hyvänä asemakaavan ajantasaistamista. Yhdystie 15720 (Asemantie / Keskuskatu / Kirkonkyläntie) on asemakaavaehdotuksessa osoitettu sovitulla tavoin kaduksi. Kaavakartan merkinnöistä liikennevastuualue huomauttaa vt 6:n LT-alueen merkinnöistä, joita tulee vielä tarkistaa. Yli-Ruunolantieltä valtatien ali jatkuva kevyen liikenteen väylän alikulku tulee merkitä alikulkua osoittavalla merkinnällä. Samoin tulee tarkistaa ajoneuvoliittymien likimääräistä sijaintia osoittavat nuolimerkinnät ja lisätä ne myös yksityisteiden liittymien kohdalle. LT -alueelle lisätään alikulkua osoittava merkintä. Yksityisteille ei sallita liittymiä eikä niille siten tule liittymänuolia. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tiivistelmä: Maakuntaliiton luonnoksesta annetussa lausunnossa oli nostettu esiin Kontioniemen-Kontiolahden yhteisen yleiskaavan laatiminen. Kontioniemen yleiskaava on vastineen mukaisesti vireillä, sen sijaan kirkonkylän osalta yleiskaavoitusta ei kunta ole nähnyt tarpeelliseksi. Maakuntakaavassa valmistellaan 4. vaiheen ehdotusta. Siinä käsitellään keskeisesti Joensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta, viherrakennetta ja kauppaa mukaan lukien Kontiolahden kirkonkylän alueet. Kontiolahden kirkonkylän taajama-aluetta ollaan esittämässä huomattavasti käsillä olevaa asemakaava-aluetta laajempana. Maakuntaliitto näkee tärkeänä, että sopivassa rytmissä Kontiolahden kunta käynnistäisi kirkonkylän yleiskaavoituksen, jossa myös laajenevat taajama-alueet tulisi käsiteltäväksi yleiskaavatasolla. Kirkonkylän asemakaavamuutoksella tiivistetään kirkonkylän keskusalueita maisema-arvot huomioiden ja osoitetaan myös maakunnallista merkitystä omaavat viheryhteydet Vierevänniemeen. Kontiolahden kirkonkylä on yksi varteenotettava vaihtoehto koko Joensuun kaupunkiseutuakin ajatellen asua hyvien palvelujen äärellä. Maakuntaliitto näkeekin tärkeänä, että Kontiolahden kirkonkylän keskusta-aluetta kehitetään tällä kaavalla ja jatkossa entistä enemmän kaupunkimaiseen suuntaan siten, että rakennusoikeuksia nostetaan keskusta-alueilla määrätietoisesti. Kirkonkylän osayleiskaavan laadinta käynnistetään lähivuosina. Kirkonkylän keskustaa kehitetään tiivistämällä rakennetta, kaavamääräyksiä, sekä kerroskorkeuksia ja rakennusoikeuksien muutoksilla. Museovirasto Tiivistelmä: Kaavassa osoitetaan suojeltaviksi rakennuksiksi sr-merkinnällä:

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 79 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 Hautausmaan ruumishuone, Räsälä, Kotiseutukeskus, Kotiseutumuseo, Isopappila, Hovinmäen tilan pihapiiri ja navetta, vanha terveystalo, vanha apteekkitalo, vanha kansakoulu, ortodoksinen rukoushuone, Höytiäisen pursiseuran huoltorakennus. Lisäksi srk-merkinnällä on osoitettu Kontiolahden kirkko. Isopappilan ympäristö on osoitettu AO/s-merkinnällä, johon tulee lisätä kaavamääräys kulttuuriympäristön säilyttämisestä. Kaavan AM/s-alueet ovat Räsälän, Hovimäen ja vanhan terveystalon ympäristöt. Myös näihin tulee lisätä kaavamääräys alueen kulttuuriympäristön säilyttämisestä. YK-kortteliin tulee lisätä merkintä /s ja kulttuuriympäristön suojeluun velvoittava määräys. Myös vanha kunnantalo on osoitettava sr-merkinnällä. Se on osoitettu Joensuun seudun yleiskaavassa seudullisesti merkittäväksi kohteeksi. Vuonna 1913 valmistunut vanha kunnantalo on ensimmäinen varsinainen hallintorakennus kunnassa, ja se toteutettiin rakennusmestari Otto Savolaisen piirustusten mukaan. Se on Kontiolahden keskustan kyläkuvassa ja kulttuuriympäristössä merkittävä kohde, jonka suojelu tulee kaavassa varmistaa. Arkeologinen kulttuuriperintö Muinaisjäännökset tulee merkitä asemakaavaan sm-osa-aluemerkinnöillä. Ne on kartoitettava maastossa, jotta merkitseminen on mahdollista. Nyt tiedossa olevat muinaisjäännökset ovat ensimmäiseen maailmansotaan liittyviä puolustusvarustuksia, joiden sijainti- ja ominaisuustiedot pohjautuvat Jorma Kankaisen selvitykseen. Kankaisen selvityksessä on kohteista likimääräiset kaaviokuvat eikä niitä voida pitää riittävinä osa-alueiden merkitsemistä varten. Kaavoituksessa muinaisjäännös tulee aina ensisijaisesti suojella eikä sen päälle tule osoittaa rakentamista (muinaismuistolaki 295/63). Rakentamisen osoittamiseen tulee tällaisessa tapauksessa saada muinaismuistolain 13 :n mukainen lupa. Luvan ehtona on aina riittävä arkeologinen dokumentointi, josta selviää muinaisjäännöksen sijainti, laajuus, luonne, rakennepiirteet mittoineen, kohdekuvat sekä mahdollista muuta tietoa. Tämän jälkeen Museovirastolla on mahdollisuus kaavasta 13 :n mukaan neuvotellessaan myöntää riittävän arkeologisen dokumentoinnin perusteella kajoamislupa (MML 11 4 mom.). Mikäli 13 :n mukaisessa neuvottelussa päädytään muinaisjäännösstatuksen poistamiseen, tulee poistaminen tehdä kaavaprosessin aikana ja tämä menettely tulee kirjata kaava-asiakirjoihin. Muinaisjäännösten yksilöimiseksi kaavassa ja selostuksessa muinaisjäännöksillä tulee olla yhteneväiset järjestysnumerot. Kaavaselostuksen muinaisjäännösluetteloon merkitään muinaisjäännösrekisterissä olevat kohteiden numerotunnukset. Asemakaavan hyväksymistä koskeva päätös virallisine valitusosoituksineen sekä päätökseen liittyvä kaavakartta ja kaavaselostus pyydetään MRA 94 :n perusteella toimittamaan viipymättä Museovirastolle.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 80 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 Isopappilan ympäristö on osoitettu AO/s merkinnällä. Kaavamääräykseen lisätään kulttuuriympäristön säilyttämistä koskeva lause. Samoin menetellään AM/s -alueilla Räsälä, Hovimäki ja vanhan terveystalo. YK -kortteliin lisätään merkintä /s ja kulttuuriympäristön suojeluun velvoittava määräys.vanhaan kunnantaloon lisätään sr merkintä. Alueen muinaisjäännökset on kartoitettu Mikroliitti Oy:n toimesta syksyllä 2014 ja inventoinnin tulokset lisätään kaavaselostukseen. PKS Sähkönsiirto Oy: Olemme merkinneet punaisella värillä alueella olevat pylväsmuuntamot ja sinisellä värillä alueella olevat tai uudet puistomuuntamot, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset: - johtoalueen leveys 20 kv ilmajohdolla 10m (5 m johdon molemmin puolin) - muuntamon suoja-alueen säde on 15 metriä pylväsmuuntamolla ja 10 m puistomuuntamolla Lisäksi olemme tarkentaneet alueella olevia 20 kv kaavakartasta puuttuvia ilmajohtoja liitekarttaan. Johtokarttaan merkityt johdot ja muuntamot eivät ole sijaintitarkkoja. Muutos merkitään kaavakartalle. Tekninen lautakunta Tiivistelmä: Kuntatekniikan päällikkö: Kuntatekniikalla on ollut riittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa kaavan sisältöön. Kaavan numeeristaminen helpottaa olennaisesti sen soveltamista ja tarvittavien muutosten tekemistä tulevaisuudessa. Kaavaan lisätty rantaraitti parantaa koko kirkonkylän alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Vierevänniementien jatko-osa palvelee laajan Vierevänniemen alueen käyttöä ulkoilumahdollisuuksiin. Tänä vuonna alueella käyttöön otettu frisbeegolf-rata on osoittautunut hyvin suosituksi. Se ja alueen aiemmat liikennetarpeet edellyttävät kaavan mukaisia liikenneyhteyksiä. Kiinteistöpäällikkö: Kortteli 36 tontti 1: Tontilla oleva rakennus on v. 1950 rakennettu terveystalo, joka on myöhemmin toiminut monessa eri käytössä ja siihen on tehty aina kulloinkin tarvittavat sisätilamuutokset. Rakennus on tuonaikainen piirurunkoinen talo, jossa ei ole mitään arvokasta kulttuuriperintöä, joka olisi tarpeellista säilyttää. Tämän vuoksi suojelumerkintä on poistettava ja muutettava tontti kerrostalo- tai rivitalotontiksi, jossa on tarpeellinen määrä rakennusoikeutta. Kiinteistö RN:o 117:2: Tähkätien ja Keskuskadun välinen alue, kaavamerkintä Y, kerrosluku 2 ja tonttitehokkuus 0,4. Kyseiselle rakennuspaikalle pitäisi olla mahdollisuus rakentaa 4-kerroksinen hoitokotityyppinen rakennus, jossa olisi esim. alakerrassa asumista

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 81 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 palvelevia yhteisiä toimintatiloja ja sen päällä kolmessa kerroksessa palveluasuntoja. Tämänkokoiseen rakennukseen olisi jo taloudellisesti järkevää rakentaa hissi. Nyt esitetyssä vain 2-kerroksisen rakennuksen sallivassa kaavassa hissin rakentaminen ei ole taloudellisesti järkevää. Jos rakennus sijoitetaan kaavan laatijan esityksen mukaisesti, rakennus ei estä näkymää Höytiäiselle. Näkymä on tietenkin säilytettävä. Vesihuoltopäällikkö: Eräässä vastineessa on esitetty latu-uran siirtämistä siirtoviemärin päälle. Varsinkin viemärin vietto-osuuksilla sijaitsee vesihuollon rakenteita, kuten betonisia kaivoja, joiden kanssa on ollut paikoitellen haasteita jo nykyisellä latu-uran linjauksella latukoneen aiheuttamien vaurioiden vuoksi. Lisäksi tampattu latu-ura todennäköisesti aiheuttaa lämmöneristystarpeen. Mikäli rantaraitti ja/tai latu-ura vaatii muutoksia nykyiseen vesihuoltolinjastoon, niiden kustannuksista tulee vastata muun tahon kuin vesihuoltolaitoksen. Muutokset on suunniteltava yhteistyössä vesihuoltolaitoksen kanssa. Palovesiasemien tarpeesta on ollut puhetta pelastuslaitoksen kanssa. Alustavasti niiden paikoiksi on katsottu Rakentajantien ja Keskuskadun risteysalue, josta saataisiin sammutusvettä terveyskeskukselle sekä Kivelän alueelle lähellä kunnantaloa. Palovesiasemien sijainnin määrittelee riittävä vedensaanti, jolloin vesiputken minimihalkaisijan on oltava 160 mm ja veden tuoton riittävä. Kaavaehdotuksessa kyseiset tarpeet tulee huomioida. Museovirasto edellyttää vanhan terveystalon suojelua. Kyseessä on seudullisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Tähkätien ja Keskuskadun välinen alue, tila RN:o 117:2 merkintä muutetaan muiden kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen perusteella puistoksi, jolla turvataan vapaa maisemakuva Höytiäiselle. Hiihtolatumerkintää tarkennetaan yhdessä vesilaitoksen kanssa. Palovesiasemat sijoittuvat katualueelle ja ne eivät tarvitse erikseen kaavamerkintää. Palovesiasemien rakentaminen huomioidaan katujen ja kunnallistekniikan suunnittelussa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta: Kirkonkylän koulun oppilaiden turvallinen jättö- ja noutoliikenne tulisi järjestää yksisuuntaisena liikenteenä Keskukadulta Koulukujalle ja edelleen Puutarhatien kautta takaisin Keskuskadulle. Koulu tarvitsee myös lisää piha-aluetta leikki- ja pelialueeksi, polkupyörätelineille, pihakeinuille ja -telineille. Jo nyt oppilailla on välitunneilla keinumisvuorot, kun kaikki halukkaat eivät mahdu keinumaan kerralla. Kaavaehdotuksessa osoitettu noin 2000 neliön lisäalue olisi minimi lisäpiha-alueeksi, joka tarvittaisiin koulun käyttöön. Lähivuosina mahdollisesti tapahtuva koulun laajennus korostaa edelleen koulun piha-alueen laajennuksen tarvetta. Koulun tontin lisäalue ja kulkuyhteys Puutarhatielle säilytetään kaavassa

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 82 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 (lausunnossa ei esitetä muutoksia kaavaan). Vapaa-aikalautakunta: Vapaa-aikalautakunnalla ei ole huomautettavaa kirkonkylän asemakaavan ajantasaistamisesta, laajentamisesta ja muutoksista ehdotusvaiheessa. Taloykköset Oy: Omistamme asemakaavaehdotuksen alueella olevan Kontiolahden kunnan Kontiolahden kylässä sijaitsevan Huuhi -nimisen tilan nro 47:37 osoitteessa Keskuskatu 17, 81100 Kontiolahti, jonka kiinteistötunnus on 276-402-47-37. Tontin pinta-ala on 4139 m². Asemakaavaehdotus on puolestamme muuten hyvä, mutta pyydämme nostamaan tehokkuuslukua korkeammaksi; ehdotetusta e=0,4:stä -> e=0,6:ksi. Rakennusoikeus nousisi 1656 m²:stä -> 2483 m²:ksi. Perustelut: -Suunnittelemme rakentavamme tontille kerrostalon (kerrosala n. 1840 m²), jonka alakerrassa on liikehuoneistoja, joilla on varmasti kysyntää ja uskomme niiden myös lisäävän ja ylläpitävän keskusta-alueen palvelutarjontaa ja monipuolisuutta. -Tämän lisäksi kerrostaloon tulisi kolmeen kerrokseen asuntoja, jotka sijaitsevat keskusta-alueen parhailla paikoilla ja uskomme niiden olevan hyvin myytävissä. -Suurempi tehokkuusluku mahdollistaisi myös pienehkön rivitalon (kerrosala n. 280 m²) rakentamisen tontin itälaidalle. Rivitalo sopisi siellä hyvin ympäristöön, koska sen itä- ja eteläpuolella on jo nyt rivitaloja. -Tontti sijaitsee aivan keskeisellä paikalla keskustassa. Suurempi kerrostalorakennus keskusristeyksessä toimisi maamerkkinä ja se edistäisi keskusta-alueen positiivista imagoa ja elinvoimaisuutta. -Tehokkuusluvun nostolla ja rakennusyksikön mahdollisella suurentamisella varmistettaisiin kohteen rakentamistyön tuottavuuden ja tehokkuuden nousua, jolla pystyttäisiin paremmin varmistamaan kilpailukykyinen hintataso myytäville osakkeille. Olemme tehneet kaksi alustavaa tontinkäyttösuunnitelmaa, jotka osoittavat, että suuremmallakin tehokkuudella tontille saadaan hyvin toimivat ja asetusten mukaiset ratkaisut. Suunnitelmat eroavat toisistaan autopaikkojen sijoittelun ja ajojärjestelyjen osalta. Esitetty muutos lisätään kaavaan. Päivi ja Tapio Niemeläinen: Koskien Päivölä-kiinteistöämme RN:o 2:8 kohdistuvaa kaavamuutosehdotusta muistutamme, että emme hyväksy kiinteistöämme kohtaan esitettyjä muutoksia vaan pyydämme säilyttämään alkuperäisen AL II -merkinnän ja tonttitehokkuusluvun 0,4. Kiinteistöllä on tarkoitus harjoittaa liike- ja majoitustoimintaa tulevaisuudessa ja se sijtaisee Ympäristöministeriön 29.12.2009 vahvistamassa yleiskaavassa määritellyllä aluekeskuksen

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 83 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 keskustatoimintojen alueella (CA), joka mahdollistaa kaupallisen ja asuinrakentamisen yhdistämisen. Asuinrakennustamme on esitetty suojeltavaksi. Mikäli suojelu estää liiketoiminnan harjoittamisen toivomme, ettei rakennusta suojella ja ettei myöskään perheemme asumiseen tarvittavat rakennuksen muutokset, kuten kattoikkunoiden ja parvekkeiden rakentaminen esty. Olemme tähänastisetkin korjaustyöt tehneet perinteitä ja rakennuksen aikakautta kunnioittavalla tavalla ELY:n ohjeita noudattaen. Kiinteistöllemme aivan ydinkeskustassa muiden liike- ja julkisten rakennusten läheisyydessä on taattava tulevaisuuden tarpeisiin ja mahdollisuuksiin vastaava kaavamerkintä. Esitetty muutos lisätään kaavaan, lisäksi tonttitehokkuus nostetaan 0.5. Matti Lamberg: Kirkonkylän kaavaehdotuksessa on lähivirkistysalueelle suunniteltu katu Raitakujan ja Kuusitien välille. Suunniteltu katu tulisi kulkemaan rivitalon ja omakotitalon takapihalla. Alueella on syvä laskuoja yläpuolisten vesien poistamiseksi asutusalueelta. Tonttien alapuolelle siitä on kehittynyt ns. luonnon pieni puro. Puron varrella notkelmassa kasvaa mm. lehtokasveja. Kuusitien jatkeena on nykyisin käytössä oleva valmis katu, joka johtaa rantaan ja Saposentielle. Vähän ihmetyttää, että lähellä olevan valmiin kadun lisäksi on suunniteltu uusi katu lähivirkistysalueelle. Tämä lisää kustannuksia ja myös luonnonpuron häviämistä lähivirkistysalueelta. Nykyistä tietä autot käyttävät ja hyvin mahtuvat kulkemaan. Suunnitellun kadun paikka on myös aika kapea ja syvä notkelma. Tonttia vuokrattaessa ja asuinrakennusta rakennettaessa alueelle silloin oli puhetta kunnan puolelta, että alue pysyy virkistysalueena ja ympäristö rauhallisena lähitalojen asukkaille. Tien tekeminen näin jälkeenpäin kiinteistöjen takapihalle laskee kiinteistöjen arvoa. Järkevään kaavoitukseen kuuluu, että tiet ja tontit on suunniteltu etukäteen, jolloin tonttien vuokraajat tai kiinteistöjen ostajat ovat tietoisia lähialueella olevista tai tulevista kulkuväylistä. Esitän, että suunniteltu katu poistetaan em. syistä uudesta asemakaavan muutos- ja laajennusehdotuksesta ja alue jätetään lähivirkistysalueeksi. Kuusitiellä on käytössä valmis katu ja tarvittava jalkakäytävä voidaan tehdä kadun viereen. Toisena vaihtoehtona on, mikäli jalkakäytävää ei jostain syystä Kuusitielle voi rakentaa niin suunnitellun kadun paikalle tehdään vain kevyenliikenteen väylä. Silloin yläpuoliset vedet voidaan johtaa edelleen avo-ojaa pitkin ja kevyenliikenteen väylä tehdään ojan viereen. Luonnonpuro säilyisi myös. Maisemallisesti soveltuisi paremmin ja myös on kustannuksiltaan järkevämpi vaihtoehto. Autoliikenne kulkisi Kuusitien kautta ja kevyt liikenne suojaisempaa ja turvallisempaa reittiä pitkin.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 84 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 Kevyenliikenteen väylä yhtyisi alapuolella jossakin sopivassa kohdassa tehtyyn uuteen katuun tai tiehen. Liitteenä on kuva laskuojasta ja pienestä purosta. Nämä tulee säilyttää lähivirkistysalueella ja kaikkia luonnon muovaamaa ei asfaltin alle tule laittaa. Uudella tieyhteydellä on tarkoitus mahdollistaa kaava-alueen länsipuolella olevan alueen kaavoitus sekä yhteydet sinne. Hemmo Kekäläinen ja Mia Wähälä Tiivistelmä: Ympäristölautakunta on vastineessaan luopunut tontin Kuusela 47:47 merkitsemisestä virkistysalueeksi, jolloin vanha kaavamerkintä palautetaan entiselleen AR:ksi, mutta tehokkuusluku yhtenäistetään muun kaavan kanssa e=0,25:ksi. Nykyinen tehokkuus johtaisi lautakunnan käsityksen mukaan alueen luonne huomioon ottaen ylisuureen tehokkuuteen ja tiiviyteen. Voimassa olevassa kaavassa Kuusela 47:47 on merkitty kaavaan merkinnällä AR II, e=0,4. Kaavasta on tehty kunnan kanssa sopimus maksuna kunnalle luovutetusta alueesta. Kunnan tekemä yksityisoikeudellinen sopimus on yhä kuntaa sitova, eikä sitä voida kunnan yksipuolisella ilmoituksella muuttaa maanomistajien etuja loukaten. Kunnan kanssa tehty kaavoitussopimus on maksu kunnalle luovutetusta alueesta. Mikäli kunta voisi yksipuolisesti muuttaa kyseistä kaavoitussopimusta, aiheuttaisi se maanomistajien kannalta kunnalle luovutetun alueen hinnan alentamista, mikä ei luonnollisestikaan ole mahdollista ilman, että kyseinen hinnan alennus korvattaisiin täysimääräisesti maanomistajille. Edellä esitetyn mukaisesti emme hyväksy kunnan esittämää tontin tehokkuuden alentamista kunnan esittämällä tavalla. Kiinteistönomistajat ovat valmiita neuvotteluihin kunnan kanssa, miten kyseinen tehokkuuden alentaminen voitaisiin korvata maanomistajille, mikäli kunta edelleen haluaa pitäytyä kaavatontin tehokkuuden alentamisessa. Tontin tehokkuusluku nostetaan 0.60. Aune Mänttäri Tiivistelmä: 1. Rakentamista ohjaava luku - kaavaluonnoksen asettaminen uudelleen nähtäväksi Kaavaperusteluissa sanotaan, että pyritään laajaan ja kattavaan vuorovaikutukseen, mutta tiedossani ei ole, että kunta olisi järjestänyt yhtään julkista tilaisuutta, vaikka kaavamuutos koskeekin jokaista tonttia. Olen ehdottanut, että ennen tämän kaavaehdotuksen tekemistä olisi tullut

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 85 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 olla uusi kuulutus. Lautakunnan olisi siis pitänyt nopeasti kuuluttaa julkinen tilaisuus jokaista kiinteistöä koskevasta kaavavaikutuksesta. MRL:n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mandollisuus esittää ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Olen ollut yhteydessä ELY-keskukseen, mutta he eivät ole järjestäneet kunnan kanssa neuvottelua suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi ja sitä kautta vuorovaikutuksen laajentamiseksi eikä myöskään lautakunta ole sitä tehnyt. Pyydän, että kaavaluonnos asetettaisiin uudelleen nähtäväksi ja sen yhteydessä saatetaan kuntalaisten tietoon mistä tässä kaavoituksessa erityisesti päätetään, eli jokaista kiinteistöä koskevista ohjaavista luvuista. Ihmisten tulisi ymmärtää, mitä nämä luvut käytännössä tarkoittavat kullakin alueella. Olen saanut käsityksen, että kunnanvaltuutettu eikä lautakunnan puheenjohtaja ole olleet täysin selvillä ohjaavan luvun vaikutuksesta tai siitä, että se koskee kaikkia kiinteistöjä. Kontiolahdella on menossa kaavoitussuma, johon liittyvät korkeat asiakirjapinot. Olen vakuuttunut, etteivät kuntalaiset ole voineet pysyä kaavoituksessa mukana, puhumattakaan kunnan luottamusmiehistä, jotka omien töidensä ohella kokoontuvat asioista päättämään. Huomautan, ettei kaavan päällä lukeva "Pöyry" tai arkkitehdin nimen mainitseminen tuo kunnan suunnitteluun lainsäädännön edellyttämää laajaa ammattitaitoa eikä kokonaisvaltaisen kehityksen hyvää hallintaa, jos kuitenkin kunnan suunnittelujohdosta nähtävästi lähtee lähes jokaiselle kaavaan merkittävälle viivalle ohjeet. Ja jos kuitenkin kunnassa mainittuja pätevyyksiä vailla olevat henkilöt määräävät jokaisesta asiasta ja kunnan luottamushenkilöille jää vain "luottaa mitä heille esitetään". 2. Kaavassa ehdotus Vierevänniementie Mitä tarkoittaa rantabulevardi? Vierevänniemen kohdalla, vaikka siellä kasvaakin jo puustoa, on valkoinen hiekka hyvin lähelle järven laskun pengermää kun muuten Höytiäisen laskun rannoilla on usein hyvin kivikkoista. Ehdotan, että tämän rantatien rakentaminen tulisi suunnitella niin, että se kiertäisi ranta-aluetta ja tulisi esimerkiksi Saposenlahdesta Romontien haaraan tai hautausmaan kulmalta Juukaan johtavalle tielle. Kirkonkylän kohdalla tie olisi kuin harva kampa ja useammasta kohdasta olisi kävelyreitti rannalle. Keskuskadulle päin kirkonkylää kaavoitettaessa johtavat tiet voisivat toisesta päästä johtaa jonkinlaisena merkittynä kävelytienä rannalle. 3. Yleisesti tiet Kirkonkylän kaavoja tiivistettäessä rakennuspaikkoja luodaan kaavassa sillä tavalla, että Keskuskadulle saavuttaessa eivät esitetyt liikennelaskelmat pidä paikkaansa, sillä ne ovat tehty autoista Keskuskadulla ja kylää halkovalla Juuka-Nurmeksen tiellä. Nähtävästi lähiaikoina on muodostettava liikenneympyröitä liikenteen joustamiseksi Yhdystieltä Puutarhatien kohdalle ja Vierevänniementien kohdalle. Keskuskadun suuntainen Yhdystie kirjaston, urheilukentän ja Vierevänniementien sekä nykyisen rakennetun ympäristön palvelemiseksi

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 86 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 on ehdottoman välttämätön. Ja tälle tielle, vaikka kapeammalle sellaiselle, jossa on esim. 30 km/h nopeusrajoitus, tulisi varata paikka tässä kaavassa vielä jos suinkin mahdollista. 4. Ranta-alueiden suunnittelu Otin kantaa myös kirkonkylän läheisten ranta-alueiden kysymyksiin, mm. siihen, ettei rantoja tulisi rakentaa täyteen ja että historialliset rantapaikat tulisi merkitä ja antaa niille historiallinen merkitys. En tarkoittanut, että satamalaitureita tarvittaisiin uittoon, vaan että ne paikat, jotka olivat ennen puita kuljettavien proomujen ja hinaajien rantautumispaikkoina ovat joko luontaisesti syviä tai muutoin ruopattuja alueita. Niillä alueilla on merkitystä tulevaisuudessakin, jotta asioita voitaisiin järjestää monipuolisesti eikä kyseisiä paikkoja vain vuokrattaisi suurten yksityisten veneiden omistajille. 5. Saunapalvelut Kaikilla tulisi olla mahdollisuus päästä nauttimaan Suomen kesästä ja uimaan ja saunomaan järven rannalle. Tulisi järjestää paikka rantasaunomismahdollisuudelle ja pitää sitä yllä niin, että ihmisillä olisi mahdollisuus ympäri vuoden saunoa ja uida oman taajamansa rannalla. Rantasaunalle riittävän suuren alueen varaaminen palvelisi niitä ihmisiä, jotka ovat sidottuja omiin asuntoihin ilman omia kulkuneuvoja. Kunnan tarvitsisi vain luoda edellytykset tällaiseen yhteiseen hyvään kaavoituksella. Saunan ylläpito ja kulkemisen reitittäminen järjestyisi parhaiten yhdistyksen tai yrityksen toimesta. 6. Historiallisten paikkojen säilyttäminen Kaavaehdotuksessa ei mainita sellaisia historiallisia paikkoja kuten esim. Kirkkoranta, Koulunranta, Kirnukallionranta, Rinnenranta ja Sormusenranta, jotka olivat niin sanottuja kalarantoja ainakin Höytiäisen laskun jälkeen. Muistutuksen tekijä on laajasti ideoinnut kirkonkylän kehittämistä ja kaavasuunnittelua. On otettava kuitenkin huomioon, että kyseessä on pääsääntöisesti vanhan asemakaavan numeristamisesta ja kaavamerkintöjen päivittämisestä. Uudet avaukset ovat kuitenkin suhteellisen vähäisiä. Kaava prosessia on viety läpi kuten maankäyttö ja rakennuslaki edellyttää. Työkokouksia on myös pidetty eri viranomaisten kanssa työn etenemisen aikana. Kuntalaiset ovat myös olleet kiinnostuneita kaavatyöstä ja saaneet tietoa siitä kysyessään. Aune Mänttäri ja Lea Karttunen Tiivistelmä: Päiväaho-tontti (37:26) tulisi pitää yhtenäisenä rakennusalueena ja se tulisi merkitä kokonaisuudessaan kahden asunto-, liike- ja toimistotilojen kerrostalokortteliksi AL, ja rakennusoikeudeksi tulisi merkitä e=0,85. Koulukyytien järjestämiseksi, koulurakennusten rakentamiseksi ja koulualueen laajentamiseksi Päiväaho-tilasta merkitty osa pitäisi poistaa kaavasta ja Päiväaho käsitellä yhtenä kerrostaloalueena, koska kunnan kanssa ei ole syntynyt kauppaa. Kunta katsoo, ettei heillä ole rahaa ostaa aluetta, jota heille on tarjottu, jota he sanovat tarvitsevansa ja jonka tarve

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 87 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 heille on syntynyt kaavaehdotuksessa. Se ei ratkaise Kontiolahden koulun tilan, piha- tai liikenneongelmia, mutta se osoittaa, että suunnittelu on jäänyt aikanaan eri rakennusvaiheessa sekä kerrostalokaavaa laadittaessa lyhytnäköisyyden varaan. Hyvä esimerkki huonosta suunnittelusta on asunto-osakeyhtiö Vilhelmiinalle menevän tien asettaminen kirjaston parkkipaikan kautta yksinomaan kerrostalolle kun siinä vaiheessa olisi pitänyt laittaa kirjaston takaa poikkitie ja lasten päiväkodille olisi mm. ollut Onni Räsäsen myymä maa kunnallisia rakennustarpeita varten. Nämä liikennesuunnittelut osoittavat, ettei suunnittelua ole tehty pitkälle tähtäimelle. Päiväaho on jaettu sillä tavalla, että kerrostalotontille on määrätty rakennusoikeutta e=0,50 ja Hiljanpolun (Aunenpolun) toiselle puolelle koululaajennukseen e=0,30, Sen jälkeen kaavassa selitetään, että kerrostalot eivät mahdu niin pienelle alueelle, vaikka nämä yhdessä laskettuna ovat e=0,80. Päiväaho-tontille suunniteltu tie, Hiljanpolku, tulee poistaa kaavasuunnitelmasta, sillä sille ei ole esitetty liikenteellisiä perusteluja. Jos otetaan huomioon, että Hiljanpolkua ei yhteistä tonttia rakennettaessa tarvita piha-alueeksi, niin silloin tontin rakennustiheys on mahdollista olla pienempi kuin nyt. Kahden kerrostalon rakentaminen Päiväaho-tontille ei ole siis liian tiivistä rakentamista siihen verrattuna, mitä kaavaehdotuksessa esitetään, koska yhteenlaskettu rakennusoikeus on nyt e=0,80. Kun Hiljanpolkua ei yhtenäisesti toteutettavalla alueella olisi, maankäyttösuhde on parempi kuin nykyisessä kaavaehdotuksessa, joten on täydet perusteet osoittaa tontille rakennettavaksi kaksi kerrostaloa ja rakennusoikeus e=0,85. Hiljanpolun sijaan tien voi rakentaa niin, että parkkipaikaksi otetaan koulun omasta tontista kerrostalon takaa 5 metriä ja ohjataan liikenne koulun tonttia myöten Puutarhatielle tai vielä kunnantalon alapuolelta eteenpäin niin, että käynti Keskuskadulle tulee vähemmän liikennöidyltä Kiveläntieltä, joka helpottaa Puutarhatien liikennettä Keskuskadulle. Asiantuntijat ovat arvioineen maanhinnan vastaavan uuden kerrostalokolmion hintaa. Olemme valmiita tekemään kaupan Päiväaho-kiinteistöstä milloin hyvänsä kunnan kanssa, kun kunta arvostaa koko kiinteistön tämän arvion mukaisesti. Päiväaho-tonttia ei voi verrata muihin tontteihin, sillä tontti on koulun vieressä ja tontilla on asuntotuotannossa korkeaa arvioa sen sijainnin ja ympäristön vuoksi. Lain mukaan kunta ei voi edellyttää maanomistajan kohttuuttomasti luovuttavan maata millä hyvänsä vertailuhinnalla kunnan tarkoitukseen, jos sillä on muuta toteuttamisarvoa. Mikäli kunnan kanssa ei päästä sopimukseen maakaupasta, ryhdytään kaavamuutoshankkeisiin ja tontti käytetään asuntotuotantoon. Insinööri- ja arkkitehtitoimisto ovat katsoneet, että ympäristöön ja tontille sopisi kaksi korkeaa kerros-, liike- ja toimistorakennusta. Koska tontti on jätetty "koulun takapihaksi", korkeamman talon rakentaminen sopisi siihen. Koululaajennuksen tarve on kyseenalainen, sillä maankäyttösuunnitelmassa ja koulusuunnitelmassa ei puhuta laajennuksesta mitään, eivätkä lautakunnat ole esittäneet mitään asiaan

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 88 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 liittyen. Julkisuuteen saapuneet suunnitelmat eivät tue kaavoitusjohtajan ehdotusta. Kaavaa suunniteltaessa ala-asteen johtava opettaja, rehtori ja kaavoitusjohtaja sanoivat, että koululaiset tarvitsevat pallokentän, ja seuraavaksi suunnitelmat muuttuivatkin ja nyt he tarvitsevat laajennuksen. Kuinka voimme tietää, että suunnitelmat eivät muutu jatkossakin yhtä nopeasti? Liitteenä arkkitehti Antti Rissasen "3 vaihtoehtoisesta ratkaisua" Päiväaho-kiinteistölle, sekä suunnitelma "Kaksi asuin- ja liikekerrostaloa". Kerrostalon tontti tehokkuus päivitetään 0.60. Koulun parkkipaikka on jo siirretty Koulukujan toiselle puolelle ja olemassa olevan koulun tonttia laajennetaan myös siten, että LPA poistetaan Hiljankujan varresta. Kasvatus- ja koululautakunta ovat esittäneet suuren huolen nykyisen kouluntontin riittävyydestä ja onkin vakavasti vielä pohdittava joudutaanko koko tila esittämään kouluntontiksi. Tällöin kerrostalotontti poistettaisiin kaavasta. Tontin tehokkuusluku e tarkoittaa, kuinka suuri on tontti tai korttelialueen rakennusoikeus suhteessa sen pinta-alaan. Näin ollen tehokkuusluku e=0,5 tarkoittaa, että rakennusoikeus on puolet, ja e=0,30 tarkoittaa, että se on 30 %. Tämä ei siis tarkoita, että kahden vierekkäisen tontin tehokkuusluvut 0,5 ja 0,3 mahdollistaisivat näille tonteille rakentamisen 80 %:lle tonttien pinta-alasta. Kiinteistö Oy Ruunula Tiivistelmä: Seuraavat vaatimukset koskevat kiinteistöä Rantala RN:o 5:111. 1. Pyydetään, että kiinteistö Rantala merkitään kaavassa asuin-, liike- ja toimistorakennusten kiinteistöksi (AL). Useat tahot ovat olleet kiinnostuneita toteuttamaan paikkaan edustavia asunto- ja toimistotiloja. Näin ollen kaavoituksen yhteydessä voisi luoda edellytykset edustavan asuin-, liike- ja toimistorakennuksen rakentamiselle ilman, että siitä tarvitsisi myöhemmin käydä uusi kaavamuutosprosessi. Silti kiinteistöä voisi käyttää siis edelleen kuitenkin vain asuntotarkoituksiin. 2. Pyydetään, että rakennusoikeudeksi merkitään e=0,35. 3. Onnintie tulisi nimetä uudelleen. Tien nimeksi tulisi merkitä Näköalatie avautuvan näköalan mukaisesti. Koska Onnintie on kokonaisuudessaan Rantalan maalla ja otettu ilmaiseksi käyttöön Kontiolahden kunnalle, olisi maanomistajaa tullut kuulla tien nimeämisen yhteydessä. 4. Onnintie tulisi toteuttaa Rantalan tilasta Onnintieksi kaavoitetulle tiealueelle sen keskelle niin, että sen molemmille puolille jää samankokoiset reunakaistat. Onnintieksi luovutettua aluetta on nähdäksemme joutunut naapuritontin käyttöön Keskuskadulta alkaen ja Keskuskadun suuntaisesti Onnintien varressa. Tieasian käsittely kirkonkylän asemakaavaehdotuksen yhteydessä on perusteltua.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 89 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 5. Onnintietä tulisi korottaa Rantalan pihaan ajon kohdalta niin, että kiinteistölle olisi joustava käynti. Tämänhetkinen tien rakennus palvelee yksinomaan naapurustoon rakennettuja kiinteistöjä huomioimatta, että maanomistajan pihaan on tietä rakennettaessa tehty hyvin jyrkkä käynti, josta johtuen autotalliin tai sen eteen ei voi ajaa matalapohjaisella ajoneuvolla. Ennen tien leikkaamista ja rakentamista naapureita varten tieltä oli pihaan joustava käynti normaalilta tasolta. Tien korottaminen liukuvasti ei huononna naapureiden tien käyttöä. Edellä mainittuja vaatimuksia korostetaan vielä sillä, että alaosa Rantalan tilasta ja koko alapihan tila on jouduttu myymään kunnan rakennuskaavoituksen käyttöön erityisen halvalla hinnalla taloudellisessa pakkotilanteessa, ja kyseinen maa on ollut kunnalle erityisen tuottoisaa aluetta. Nyt on kysymys vain jäljellä olevasta pienestä 4700 m²:n suuruisesta maa-alueesta. Olemme valmiita toimimaan kiinteistön suhteen niin, että sitä kunnostettaessa tai uudelleen rakennettaessa luodaan paikalle erityisen kauniit rakennelmat ja kaikinpuoliseen koti- ja ympäristörauhaan pyrkivä mahdollinen toimisto- tai liiketoiminta. Mihin tahansa tarkoitukseen kiinteistöä ei luovuteta. Kaavamerkintä muutetaan esityksen mukaiseksi AL ja tontin tehokkuusluku nostetaan 0.40. Kaavassa ei oteta kantaa tien pituuskaltevuuksiin eikä muuhun tiesuunnitteluun. Tien nimen muutokselle ei ole esitetty riittäviä perusteita. Koska ehdotusasikirjoihin on nähtävilläpidon jälkeen tehty sen laatuisia muutoksia, on kaava-asiakirjat laitettava vielä uudelleen nähtäville MRL 32 :n mukaisesti. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä 1.12.2014 päivätyt Kontiolahden kirkonkylän asemakaavaehdotusasiakirjat ja laittaa ne julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti ja ilmoittaa eri viranomaisille MRA 28 :n mukaisesti, että kaava-asiakirjat on laitettu nähtäville ja niistä voi antaa lausunnon mikäli viranomainen sen katsoo tarpeeliseksi. Tiedote lähetetään Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle, Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:lle, Museovirastolle sekä kunnan eri hallintokunnille. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, ehdotus 2 kartta 1/4 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, ehdotus 2 kartta 2/4

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 90 Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, ehdotus 2 kartta 3/4 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, ehdotus 2 kartta 4/4 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, ehdotus 2 kaavaselostus Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, ehdotus 2 osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, liite tilastolomake Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, muutokset voimassa olevaan kaavaan, karttaliite Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, poistuva kaava, liitekartta Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, luontoselvitys 1992 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, liikenneturvasuunnitelma 2011 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, Hovila - Vierevänniemi luontoselvitys

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 91 Ympäristölautakunta 251 12.12.2014 Viranhaltijapäätökset Ympäristölautakunta 251 Rakennustarkastajan päätökset: 1. Lupapäätökset :t 297-300, 302, 306-307, 312-313. 2. Rakennusluvan voimassaolon jatkaminen :t 296, 309. 3. Toimenpideilmoitukset :t 301, 308. 4. Purkamisilmoitus 303. 5. Ennakkoaloituslupa 304. 6. Toimenpidelupa :t 305, 310, 311. Ympäristönsuojelusihteerin päätökset: 1. Käytöstä poistetun öljysäiliön jättäminen maahan/ Nousiainen. 2. Jatkoaikapätös jätevesijärjestelmän korjaustyölle Uusitalo 7:48 Kontiolahti. 3. Jatkoaikapäätös jätevesijärjestelmän korjaustyölle sutila 22:2 Pohja. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen em. viranhaltijoiden tekemät pää tök set ja päättää, ettei se käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeut ta pää tök siin siltä osin kuin se on mahdollista. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 92 Ympäristölautakunta 252 12.12.2014 Ilmoitusasiat Ympäristölautakunta 252 Saapuneet kirjeet: 1. Muistio: 19.11.2014 Ympäristölautakunnan katselmuskierros. 2. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: 25.11.2014 Päätös POKELY /795/2014 Luonnonsuojelusalueen perustaminen Ruostenotkon luonnonsuojelualue. 3. Rajavartiolaitos:17.11.2014 RLVDno/2014/3082 Lausuntopyyntö Rajavartiolaitoksen hallitsemaa tilaa ja aluetta koskevista liikkumisrajoituksista ja -kielloista annetun sisäasiainministeriön asetuksen muuttaminen. 4. Rakennustarkastaja: 24.11.2014 Petrinniemen Viereväkivi -nimistä tilaa koskeva toimenpidepyyntö. 5. Joensuun Vesi: Kuhasalon jätevedenpuhdistamo raportti 3/4 2014. 6. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy: 1.12.2014 A 4472 Varparannan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Edellä olevat ilmoitusasiat annetaan ympäristölautakunnalle tiedoksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 93 Poikkeamislupalausunto Keinälä RN:o 36:29 määräala Pohja 486/10.03.00.01/2014 Ympäristölautakunta 253 Hakija: Keinänen Hanna-Liisa Paikka: Kontiolahden kunnan Pohjan kylä, määräala tilasta Keinälä RN:o 36:29. Määräalan pinta-ala on noin 5000 m². Rakennushanke: Noin 150 m²:n suuruinen omakotitalo ja noin 100 m²:n suuruinen aitta. Kaavallinen tilanne: Valtioneuvoston 20.12.2007 vahvistamassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa alue on merkitty rantojen käytön kehittämisen kohdealueeksi (rk). Yksityiskohtaisemmassa suurvesistöjen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonympäristön kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen sekä rakentamisen soveltumiseen maisemaan. Rantarakentamista mitoitettaessa on jätettävä riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaan rantojen käyttöön. Suurvesistöjen muunnetusta rantaviivasta tulee olla vapaata rantaviivaa noin 60 % ja rakennettua rantaviivaa noin 40 %. Lisäksi alue kuuluu Joensuun kaupunkiseutuun (kk-2), jolla uudisrakentaminen tulee ensisijaisesti ohjata nykyisen taajama- ja kylärakenteen yhteyteen eheyttämään yhdyskuntarakennetta ja tukemaan palvelujen ja joukkoliikenteen säilymistä ja kehittämistä. Alue on myös maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen maisema- ja ympäristöarvot sekä ulkoilutoimintojen järjestämismahdollisuudet. Lisäksi alue on tärkeää tai veden hankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta ja kuuluu matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueeseen (mv-3). Pohjois-Karjalan maakuntakaavan toisessa vaihekaavassa alue on maaja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) sekä arvokasta harju- tai moreenialuetta (ge-1), jolla alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen geologiset ominaispiirteet sekä biologiset ja maisemalliset arvot. Alueella on voimassa ympäristöministeriön 29.12.2009 vahvistama Joensuun seudun yleiskaava 2020, jossa rakennuspaikka sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M) ja tehokkaan mitoituksen rantarakentamisen vyöhykkeellä (ra-1). Ra-1 -vyöhykkeen piirissä olevilla rannoilla on keskimääräistä paremmat edellytykset rantavyöhykkeellä tapahtuvaan rakentamiseen verrattuna vastaavan tyyppisiin vesistöihin tai saman vesistön muihin osiin. Lisäksi alue on merkitty pohjavesi- ja suunnittelutarvealueeksi sekä geomorfologisesti valtakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Rakennusjärjestys: Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 9.5.2011 hyväksymä Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys, jonka määräyksiä on noudatettava, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 94 Rakennuskiellot: Alueella ei ole MRL:n 53 :n mukaista rakennuskieltoa. Haetut poikkeamiset: Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukainen kielto rakentaa ranta-alueelle ilman asianmukaista asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Poikkeamisvalta on Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella (ELY). Hakijan perustelut: Aittarakennus tarpeen aikuisten, perheellisten lasten vierailuita varten. Omakotitalo asumiskäyttöön (lohkotaan määräalasta). Hirviniementie kulkee tontin halki. Vesi- ja viemäriverkko (kunnan) rakenteilla tontin halki. Naapureiden kuuleminen: Hakija on suorittanut naapureiden kuulemisen tarvittavassa laajuudessa. Yksi naapureista kirjoittaa saaneensa liitteen mukaiset tiedot naapuritontilleen suunnitellusta rakennushankkeesta, mutta liitteestä ei käy ilmi mitä rakennuksia uudet kaksi rakennusta ovat. Lausunto: Esitetyssä hakemuksessa alueelle olisi muodostumassa uusi omarantainen kiinteistö. Tila Keinälä RN:o 36:29 on kuitenkin jo käyttänyt rantarakentamisoikeutensa, joten myönteiselle luvalle ei ole olemassa edellytyksiä. Haettu aitta on asemapiirroksen mukaan jäämässä lohkottavan määräalan ulkopuolelle. Tällöin tilan Keinälä RN:o 36:29 päärakennusta palvelevana talousrakennuksena aitalle voidaan hakea normaali rakennuslupa ilman poikkeamis- tai suunnittelutarvemenettelyä ja aittaa ei siksi huomioida tässä käsittelyssä. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, p. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Koska hakemuksen tarkoittama rakentaminen ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 172 :n tarkoittamia poikkeamisen edellytyksiä, ympäristölautakunta ei puolla Hanna-Liisa Keinäsen poikkeamishakemusta kaavoitusjohtajan lausunnossa esitettyjen perustelujen mukaisesti. Peruste: Maankäyttö- ja rakennuslaissa kunnalle kuuluvien tehtävien toimi- ja ratkaisuvallan järjestämisestä Kontiolahden kunnan 9.12.2013 118 hyväksymän hallintosäännön 67 :n mom 14. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Poikkeamislupalausunto Keinälä RN:o 36:29 määräala Pohja, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 95 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOI TUS Muutoksenhakukiellot ja niiden perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua ja täytäntöönpanoa: Pykälät 232, 233, 248, 249, 250, 251, 252, 253 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 236, 237, 238, 239, 240, 241, 242, 243, 244, 245 Hallintolainkäyttölain 5 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät ja valituskieltojen perusteet Oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaatimusviranomainen ja oikaisuvaatimusaika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Kontiolahden kunta, ympäristölautakunta Keskuskatu 8 81100 Kontiolahti Sähköposti: kirjaamo@kontiolahti.fi Faksi: (013) 734 5328 Pykälät 236, 237, 238, 239, 240, 241, 242, 243, 244, 245 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annet tuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asian osainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Itä-Suomen hallinto-oikeus Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A, 2 krs., Kuopio Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 96 Puhelin: 029 56 42500 (vaihde) Faksi: 029 56 42501 Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 234, 235, 247 30 päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitetta va myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat il moitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai semmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viras ton aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jou lu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös; nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava 1); nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 97 euroa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 97 VALITUSOSOITUS/Ympäristölupa 246 Valitusviranomainen Ympäristölautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä osoitetaan ja toimitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle liitteineen valitusajassa. Valitusoikeus Valitusoikeus on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; asianosaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla (kunnanhallitus) ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellisella ympäristökeskuksella muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valituksen sisältö ja liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä ympäristölautakunnan päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäyntiviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Valitusviranomainen ja valitusaika Valitusaika Vaasan hallinto-oikeus 30 päivää Postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, Vaasa Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Puhelin: 029 56 42611 Faksi: 029 56 42760 x) 9.1.2015 hallintolain 51 :n mukaan, korjaus tehty 7.1.2015 Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen: 19.12.2014x)