Äänekosken kaupunki 212 Talousarvio vuodelle 212 Taloussuunnitelma vuosille 212-215
Sisällysluettelo 1. Kaupunkistrategia 2. Taloussuunnittelun perusteet 2.1. Väestö- ja työpaikkakehitys 2.2. Yleinen talouskehitys 2.3. Kuntatalouden kehitys 2.4. Kuntatalouskehitys Äänekoskella 2.4.1. Verorahoitus 2.4.2. Valtionosuudet 2.4.3. Muut rahoitustuotot ja -kulut 2.5. Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite 3. Käyttötalous 212 3.1. Kaupunginhallitus 3.2. Perusturvalautakunta 3.3. Opetuslautakunta 3.4. Vapaa-aikalautakunta 3.5. Ympäristölautakunta 3.6. Tekninen lautakunta 3.7. Toimintatuotot tulolajeittain 3.8. Toimintakulut menolajeittain 4. Tuloslaskelma 212 5. Investoinnit 212 5.1. Maaomaisuus ja irtain 5.2. Talonrakennus 5.3. Kunnallistekniikka 6. Rahoituslaskelma 212 7. Taloussuunnitelma 212-215 7.1. Käyttötalous 7.2. Investoinnit 7.3. Rahoitus 8. Kaupunkikonserni 212-215 9. Henkilöstösuunnitelma 212 1. Talousarvion 212 täytäntöönpano-ohjeet 1.1. Käsitteet ja sitovuus 1.2. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 1.3. Tuloslaskelma 1.4. Rahoituslaskelma 1.5. Erityiset sitovuusrajoitukset 1.6. Käyttösuunnitelmat 1.7. Raportointi
1. Kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto on 13.12.21 hyväksynyt strategian, jonka mukaan Kaupungin visio on olla kilpailukykyinen ja elinvoimainen, monipuolisen yritystoiminnan ja asumisen keskus. Perustan sille muodostaa kansainvälinen korkean teknologian yrityskanta, moderni ja tehokas palvelutoiminta sekä osaava henkilöstö. Kaupungin strategisia päälinjauksia ovat: Kaupunki: 1. arvostaa ja korostaa palvelutoiminnassaan toimivaa yhteistyötä, asukkaiden hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja oman elämän hallintaa 2. aktivoi ja mahdollistaa kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen kaupungin ja sen palvelujen kehittämistyössä 3. turvaa maapoliittisen ohjauksen ja kaavoituksen kautta uuden kunnan tasapainoisen kehittymisen 4. verkottuu luontevasti Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä kasvukäytävään. Tukee maakunnan elinvoimaa työssäkäynnin, asumisen ja asioinnin keskuksena 5. tarjoaa asukkaille ja yrityksille kilpailukykyisen, toimivan ja turvallisen toimintaympäristön 6. toimii siten, että kuntatalous pidetään vakaalla pohjalla säilyttäen peruspalvelujen hyvän tason 7. tuottaa ja järjestää kuntapalvelut tehokkaasti, taloudellisesti ja kilpailukykyisesti sekä omana toimintana että valikoidusti ostopalveluina. 8. noudattaa henkilöstöstrategian mukaista hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Keskeisiksi tavoitteiksi määriteltiin: - menestyvä, elinvoimainen Uusi Äänekoski - kehityshakuinen, kannustava, toimiva ja uskottava johtamiskulttuuri - tehokas palvelurakenne ja toimivat palveluprosessit - kaupunki on maineeltaan hyvä työnantaja jonka palveluksessa on osaava, palveluhaluinen, oikein mitoitettu henkilöstö Toimialakohtaisten tavoitteiden määrittely päivitetään vuoden 212 talousarvion ja 212-215 taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä.
2. Taloussuunnittelun perusteet 2.1. Väestö- ja työpaikkakehitys Äänekosken väkiluku oli vuoden 21 lopussa 2 245 henkilöä, missä oli kasvua edelliseen vuoteen 2 (-82) henkeä. Syntyvyys/kuolleisuus oli +2, maassamuutto 1 ja maahanmuutto +1 henkeä. Äänekosken väestömäärä v. 198 oli 2 45 henkeä ja oli enimmillään v. 1991: 21 188. Vuosituhannen alussa väkiluku aleni viidessä vuodessa lähes 6 hengellä. Väestömuutos vaihtelee tasapainotilanteen molemmin puolin. 4 3 2 1 198 199 2 21-1 Elävänä syntyneet Kuolleet -2 Kokonaisnettomuutto Kokonaismuutos -3 Tilastokeskuksen väestöennusteen omavaraislaskelman mukaan kaupungin väkiluku hieman kasvaa lähivuosikymmeninä. Kaupungin oman arvion mukaan väestökehitys on ennustetta huomattavasti positiivisempi väestömäärän kasvaessa 5-1 hengellä vuodessa. Kaupungin väestö huoltosuhde heikkenee tulevina vuosina erittäin voimakkaasti. Työikäisen väestön määrä alenee noin sadalla hengellä vuodessa. 21 22 23 24 huoltosuhde 58, 72,7 87,2 85,4 työikäisiä 12 863 11 769 1 937 1 976 muita 7 465 8 56 9 536 9 372 yhteensä 2 328 2 329 2 473 2 348
4 35 3 25 2 Sarja 15 1 5 1 4 7 1 13 16 19 22 25 28 31 34 37 4 43 46 49 52 55 58 61 64 67 7 73 76 79 82 85 88 91 94 97 1 Väestöennusteen mukaan syntyvyys pysyy tasolla 21-23 / vuosi. Alle kouluikäisten määrä kasvaa 1 hengellä vuodessa. Ala- ja yläkouluikäisten sekä II-asteen koulutusikäisten määrä alenee. Aleneminen on voimakkainta II-aste- ja alakouluiässä olevien osalla. 21 22 23 24 Ikäluokka 2 328 2 329 2 473 2 348-6 1 524 1 564 1 726 1 631 7-12 1 441 1 259 1 418 14 61 13-15 736 687 658 742 16-18 795 674 632 731 19-64 11 832 1 86 1 89 9 998 65-74 2 175 2 91 2 582 2 44 75-84 1 412 1 77 2 43 2 248 85-413 677 965 1 493 yht. 2 328 2 329 2 473 2 348 Vanhusväestön määrä kasvaa voimakkaasti. 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa n. 1 hengellä ja 75 vuotta täyttäneiden määrä 75 hengellä vuodessa. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on yli 1 %. Kaupungin asukkaista käy työssä muissa kunnissa 1 55 henkeä ja Äänekoskella käy 1 9 muun kunnan asukasta. Kaupungin oman arvion mukaan työpaikkojen määrä kasvaa luoden edellytyksiä positiiviselle väestökehitykselle. Kaupungin alueella on tarjolla asuinrakentamiseen monipuolisesti tontteja, mikä osaltaan edesauttaa tavoiteltavaa väestökehitystä. Työttömyysaste on syksyllä 211 noin 13,5 prosenttia, jolloin noin 1 22 asukasta on työtä vailla.
2.2. Yleinen talouskehitys Taantuman huippu Suomessa saavutettiin vuonna 29, jolloin bruttokansantuote supistui 8 prosentilla. Vuonna 21 hyvin käynnistynyt kasvu on vuonna 211 osoittanut hiipumisen merkkejä ja jatko sisältää paljon epävarmuustekijöitä, mm. Yhdysvaltain ja useiden Euroopan maiden julkisen sektorin rahoitusalijäämistä johtuen. Talouskasvu on vuonna 212 jäämässä hyvin hitaaksi tai kääntymässä jopa laskuun. Euroopan korkotaso aleni taantuman myötä ja vuoden 211 alusta hiljalleen noussut, mikä nousukehitys kuitenkin katkesi kesällä 211. Loppuvuonna korkotaso on alentunut lievästi ja näkemykset korkotason noususta ovat maltilliset. Kesäkuussa 211 toimintansa aloittanut Suomen uusi hallituskoalitio on käynnistämässä useita talouden ja työllisyyden elvyttämiseen ja erityisesti julkistalouden menojen hillitsemiseen tähtääviä hankkeita. Hallituksella on tavoitteena aikaansaada oleellinen rakennemuutos kuntakentässä, mikä tullee merkitsemään huomattavia muutoksia sekä kuntarakenteessa että palveluiden järjestämistavoissa. Työllisyystilanne on vuoden 21 lopulla heikkenemässä lähinnä maailman talouden kasvun hiipumisen myötä. Äänekoskella M-real Oyj ilmoitti marraskuun 21 alussa lopettavansa paperitehtaan toiminnan vuoden 211 alkupuolella, mikä merkitsee noin 18 työpaikan vähennystä. Toimenpiteen seuraukset kerrannaisvaikutuksineen mm. palvelujen kysyntään sekä kaupungin talouteen realisoituu vuoden 211 lopulla sekä vuonna 212. 2.3. Kuntatalouden kehitys Kuntatalous elpyi vuoden 21 aikana edellisten vuosien laman vaikutuksista, mitä tosin osin edesauttoi kunnallisveroasteen korotukset. Vuoteen 29 veroprosenttejaan nosti 67, kuntaa, vuoteen 21 peräti 181 kuntaa ja vuoteen 211 vielä 49 kuntaa. Kuntia on vuoden 212 alussa 32 kappaletta. Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 211 on 19,17, missä oli nousua edelliseen vuoteen,2 prosenttiyksikköä. Aritmeettinen keskiarvo on 19,7 %. Koko maan keskimääräiset kiinteistöveroprosentit ovat vakituisten asuntojen osalta,39, muiden asuinrakennusten osalta,99 sekä yleisten kiinteistöveroprosentin alaisten kiinteistöjen osalta,87.
Hallitusohjelmaan sisältyy tavoite valmistella kuntarakennetta elvyttävä rakennelaki, minkä jouduttamiseksi myös valtionosuuksia sekä leikataan että kohdennetaan toisin. Kokonaisvaltionosuuksien määrää leikataan 631 miljoonaa euroa eli 118 euroa asukasta kohti. Kiinteistöverotuksen poistaminen verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen piiristä heikentää niiden kuntien asemaa, joissa kiinteistöverotuksen tuotto on ollut asukasta kohden laskettuna heikko. Valtion vuoden 212 budjettiesitykseen sisältyvät huomattavat kuntien verotuottoja vähentävät muutokset veroperusteissa (perus- ja työtulovähennykset) kompensoidaan kunnille valtionosuuksissa. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta oli vuosina 29-211 32 prosenttia, mitä ennen osuus oli 22 prosenttia. Kuntien osuus on vuosina 212-213 poikkeuksellisesti 27 prosenttia, minkä jälkeen palattaneen 22 prosentin osuuteen. 2.4. Kuntatalouskehitys Äänekoskella 2.4.1. Verorahoitus Kunnallisen tuloverotuksen tuotto asukasta kohti on kehittynyt Äänekoskella viime vuosina heikommin kuin keskimäärin koko maassa. Suurteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet ja tilalle on syntynyt kaupan ja palvelualan työpaikkoja, joista osa on osa-aikaisia. M-real Oyj:n marraskuun 211 alussa ilmoittama paperitehtaan toiminnan lopettaminen Äänekoskella tulee vähentämään metsäteollisuuden työpaikkoja noin 18 :llä. Työpaikkamenetys realisoituu kaupungin verotuottoihin erityisesti vuosina 213-215. Veroastetta nostettiin vuoteen 19,95 prosentista 2,5 prosenttiin, mikä lisäsi verotuottoja noin 2,1 milj. eurolla. Kunnallisen tuloverotuksen tuotto vuonna 21 oli 53,7 milj. euroa. Vuonna 21 kunnallisen tuloverotuksen tuotto (-,6 %) oli Äänekoskella koko maan kehitystä (n. 2,5 % ilman veroasteiden nostoa) heikompi ja tilitettyjä ennakoita vuosilta 21 ja 211 jouduttiin palauttamaan vuoden 211 lopulla. Vuoden 211 kuntaveroa kertynee noin 55,5 milj. euroa eli,7 milj. euroa vähemmän, kuin talousarviossa oli ennakoitu. Verotuloperusteisiin tehtävät muutokset (vähennysoikeuksin korotukset) vähentävät verotuottoa vuonna 212 n. 1, 1 milj. euroa, mikä on kompensoitu valtionosuuksissa. Kaupunginvaltuuston 14.11.211 päättämä veroprosentin korotus 21,:een lisää verotuottoa 1,5 milj. euroa.
Kaupungin osuus yhteisöveron tuotosta on vaihdellut vuosittaisen verokertymän, kuntaosuuden sekä kaupungin oman kertymäosuuden mukaan tasolla 3-5 milj. euroa. Vuonna 21 yhteisöverokertymä yrityksistä, joista kertyi osuutta Äänekoskelle, oli poikkeuksellisen suuri. Vuoden 212 osuudeksi on arvioitu 5 milj. euroa. verotulot 29 21 211 212 1 tp tp ta ta kunnallisvero 53 514 53 675 55 5 57 muutos-% -,1,3 3,4 2,7 yhteisövero 4 526 4 743 4 1 5 muutos-% -7,7 4,8-13,6 22, kiinteistövero 2 894 3 3 3 5 3 5 muutos-% 1,7 14, 6,1, yhteensä 6 934 61 718 63 1 65 5 muutos-% -,6 1,3 2,2 3,8 2.4.2. Valtionosuudet Kaupungin saamat valtionosuudet vuonna 21 olivat 34,7 miljoonaa euroa, missä oli verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta 4,3 milj. euroa. Valtionosuuksien leikkaus 118 eurolla/asukas pienentää vuoden 212 peruspalveluiden valtionosuuksien määrää 2,4 milj. eurolla. Kiinteistöverotuksen poistaminen verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen piiristä pienentää valtionosuuksien määrää 1,1 milj. eurolla. Verotuottojen heikko kehitys lisää tasauksen määrää. Tasausjärjestelmällä kunnille taataan verotuottojen ja tasauksen yhteistuloksena tulotaso 91,86 prosenttia maan keskiarvosta euroa/asukas. Tasauksen laskennassa huomioidaan kuntien verotuotot keskimääräisillä veroprosenteilla, jolloin veroprosenttien muutosten vaikutus tulee ao. kunnan lisätuotoksi. Äänekosken menetykset valtionosuuksissa ovat maakunnan kuntiin ja verrokkikuntiin nähden huomattavan suuret (172 euroa/as.). Valtionosuuksien määrä kasvattaa veroperustein muutosten kompensointi n. 1,7 milj. eurolla sekä indeksi- ym. tarkistukset n. 3,3 milj. euroa.
1 e 21 211 212 Asukasluku 2 325 2 243 2 244 Sos & terv; laskennall. kust. 69 477 76 335 Esi- ja perusopetus; laskennall. kust. 16 135 17 325 Yhteensä 83 648 85 612 93 66 Omarahoitusosuus -52 466-53 48-6 731 Erotus 31 182 32 24 32 929 Yleinen 619 626 648 Lisäykset ja vähennykset *) 2 195 2 327 3 568 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 33 996 35 158 37 144 Järjestelmämuutos 21 18 18 18 Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 4 343 3 818 4 23 Yhteensä 41 392 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus **) -3 632-3 634-4 277 Yhteensä valtionosuudet 34 725 35 36 37 116 2.4.3. Muut rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot on arvioitu 1,1 milj. euron ja korkokulut samansuuruisiksi. Korkotuotot muodostuvat pääosin luotonannosta Ääneseudun Energia Oy:lle liittyen vesiliiketoiminnan myyntiin. Korkokulut kasvavat johtuen lainamäärän noususta n. 45 milj. eurosta 56,6 milj. euroon. Maksettavaksi keskikoroksi on arvioitu 2,2 %. Osinkotuotoiksi on arvioitu 35 euroa. Myyntivoittoja on budjetoitu toteutuvan yhteensä 55 euroa, mikä koostuu lähinnä asuntotonttien myynnistä. 2.5. Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite Kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kaupungin vuoden 21 tilinpäätöksessä oli ko. vuosi mukaan lukien 2 935 698,67 euroa kattamatonta alijäämää
Vuosien 211-214 taloussuunnitelman mukaan alijäämä saadaan katettua suunnitelmakauden aikana. Suunnitelman hyväksymisen jälkeen tilinpäätös vuodelta 21 on toteutunut ennakoitua parempana. Toisaalta erityisesti valtionosuuksin leikkaukset vuodesta 211 eteenpäin merkitsevät lisää haastetta tasapainoisen talouden saavuttamiselle. Vuoden 211 vuoden lopulla on verotuottoarviota jouduttu alentamaan samalla, kun eräät toimintakulut tullevat ylittymään. Vuoden 212 talousarvio ja vuosien 212 215 taloussuunnitelma ovat alijäämäiset. Aiempia alijäämiä ei pystytä suunnitelmien mukaisilla toimenpiteillä kattamaan. Alijäämä kasvaa suunnitelmakauden loppuun mennessä 1 miljoonaan euroon. Näkymät tulevien vuosien talouskehitykseen ovat harvinaiset epävarmat. Mahdollisuudet suunnitelman mukaista heikompaan taloudelliseen kehitykseen ovat todennäköisemmät kuin ennakoitua positiivisempaan kehitykseen. Kaupunginhallitus jatkaa toimia talouden vakauttamiseksi. 3. Käyttötalous 212 3.1. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen alaisen toiminnan tuotot ovat 5,9 (5,9) milj. euroa. Yhdistymisavustuksen (,6 milj. euroa) osin kompensoi arvioidut maankäyttösopimusmaksutuotot (,3 milj. euroa). Kulut kasvavat vuoden 211 1,8 milj. eurosta 11,1 milj. euroon. Muutos on +2,9 prosenttia. Hallintopalvelujen kulut muodostavat kokonaisuudesta lähes puolet. Tästä ruokahuollon kulut ovat 4,7 milj. euroa. 3.2. Perusturvalautakunta Perusturvan toimialueen tuotot ovat 9,75 (9,5) milj. euroa. Kulut ovat 74,3 (71,4) milj. euroa ja muodostavat 61,5 (61,3) % kokonaiskuluista. Kulujen kasvu on 4,1 prosenttia ja vuoden 21 tilinpäätöksestä 5,1 prosenttia. Lasten ja perheiden palveluiden tuotot ovat 1,2 (1,2) milj. euroa ja kulut 1,1 (9,6) milj. euroa. Kulujen kasvu on 5,3 prosenttia ja tilinpäätöksestä 14,4 prosenttia. Lasten päivähoidon kulut ovat 7,2 (6,8) milj. euroa ja tuotot 1,2 milj. euroa. Esiopetuksen kulut ovat 1,1 milj. euroa sekä lasten ja perheiden terveyspalveluiden kulut 1,1 milj. euroa.
Aikuispalveluiden tuotot ovat 4,8 milj. euroa ja kulut 27,6 (26,7) milj. euroa. Kulujen kasvu on,9 prosenttia ja tilinpäätöksestä 2,2 prosenttia. Terveydenhuollon vastaanottopalveluiden kulut ovat 6,5 (6,3) milj. euroa ja sairaalan kulut 4,1 (3,9) milj. euroa. Suun terveydenhuollon kulut ovat 2,1 (2,1) milj. euroa. Aikuispalveluiden sosiaalityön kulut ovat 1,7 (1,1) milj. euroa sekä mielenterveyspalveluiden kulut 2,75 (2,9) milj. euroa. Vanhusväestön palveluiden tuotot ovat 3,7 (3,5) milj. euroa ja kulut 15,7 (14,9) milj. euroa. Kulujen kasvu on 5,2 prosenttia ja tilinpäätöksestä 2,7 prosenttia. Vanhusten ympärivuorokautisen asumisen ja hoivan kulut ovat 1,7 (1,2) milj. euroa ja kotihoidon kulut 3,7 (3,5) milj. euroa. Erikoissairaanhoidon kulut ovat 2,3 (19,5) milj. euroa. Tästä Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä ostettavien palveluiden kulut ovat 2, milj. euroa. 3.3. Opetuslautakunta Opetuslautakunnan toimintatuotot ovat,3 (,3) milj. euroa ja kulut 17,2 (16,8) milj. euroa. Kasvua on 2,5 prosenttia ja tilinpäätöksestä 2,4 prosenttia. Perusopetuksen menot ovat 14,45 (14,3) milj. euroa ja lukio-opetuksen kulut 1,7 (1,7) milj. euroa. 3.4. Vapaa-aikalautakunta Vapaa-aikalautakunnan toimintatuotot ovat,8 (,8) milj. euroa ja kulut 4,2 (4,) milj. euroa. Kuluissa on kasvua 4,5 prosenttia ja tilinpäätöksestä 5,7 prosenttia. Liikuntatyön kulut ovat 1,4 (1,3) milj. euroa, kirjastotoimen,9 (,9) milj. euroa, ja nuorisotyön kulut,,5 (,5) milj. euroa. Musiikkiopiston kulut ovat,9 milj. euroa ja tuotot,3 milj. euroa. Lisäksi valtionosuutta toimintaan saadaan,5 milj. euroa. 3.5. Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan toimintatuotot ovat,2 (,2) milj. euroa ja kulut 2,5 (2,3) milj. euroa. Kasvua on 6,5 prosenttia ja tilinpäätöksestä 16, prosenttia. Ympäristövalvonnan ja -terveydenhuollon kulut ovat,7 (,7) milj. euroa. Pelastustoimen kulut kasvavat 1, 35 milj. eurosta 1,5 milj. euroon. Kasvua on 9,6 prosenttia ja tilinpäätökseen 918,5 prosenttia.
3.6. Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan toimintatuotot ovat 4,5 (4,4) milj. euroa ja kulut 11,5 (11,) milj. euroa. Kulujen muutos on kasvua 4,8 % ja tilinpäätöksestä vähennystä 4,3 %. Tilapalvelun tuotot ovat 2,4 (2,6) milj. euroa ja kulut 8,2 (7,8) milj. euroa. Kunnallistekniikan kulut ovat 2,5 (2,4) milj. euroa ja tonttipalveluiden tuotot 1,2 (1,1) milj. euroa sekä kulut,6 (,6) milj. euroa. 3.7. Toimintatuotot tulolajeittain Toimintatuotot ovat 21,4 milj. euroa eli edellisen vuoden tasoa (21,2). Tuotoista 7,3 (7,) milj. euroa muodostuu myyntituotoista. Ateriatuottojen sisäinen myynti (4,4 milj. euroa) muodostaa 6 % tuotoista. Maksutuotot ovat 8,2 (7,6) milj. euroa, mistä terveydenhuollon maksut ovat 1,6 ja sosiaalitoimen 5,4 milj. euroa. Maankäyttösopimusmaksuja arvioidaan kertyvän,55 (,) milj. euroa). Vuokratuotot ovat 3,3 (3,2) milj. euroa. Tuista ja avustuksista kertyy 1,7 (2,4) milj. euroa. Kuntien yhdistymisavustusta ei kerry enää vuonna 212 (,6 milj. euroa). Myyntivoittoja on budjetoitu 55 (675 ) euroa. 3.8. Toimintakulut menolajeittain Vuoden 212 toimintakulut ovat 12,8 (116,3) milj. euroa eli kasvu on 3,9 (1,8) %. Tilinpäätökseen 21 nähden kasvu on 4,1 %. Toimintatuotot, 21,4 milj. euroa, muodostavat 17,7 (18,3) % käyttökuluista.
Henkilöstökulut Talousarvioon on sisällytetty varaukset sen henkilöstön palkkaukseen, joka tarvitaan suunnitellun palvelutoiminnan tuottamiseen. Talousarvio sisältää varauksen taulukkopalkkojen 2,4 %:n korotuksiin lokakuun 21 tasoon. Henkilösivukuluista kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut on huomioitu 2,1 %:n, työttömyysvakuutusmaksut 3,4 %:n, tapaturma- ja muut sosiaalivakuutusmaksut,6 %:n mukaisina. Kunnallisen eläkelaitoksen eläkevakuutusmaksut on laskettu 25,1 %:n mukaisesti. Em. eristä erotetaan vuoden aikana varaus lomapalkkajaksotuksiin. Sivukulut ovat yhteensä 31,2 %. Henkilöstökulut ovat yhteensä 59,4 (57,1) milj. euroa. Kasvu on täten 4, prosenttia. Palkkatason muutoksen ylittävä kasvu johtuu erityisesti perusturvan tilapäisesti täytettyjen sekä uusien vakanssien lisämenoista. Vuoden 21 tilinpäätökseen verrattuna henkilöstökulut ovat 7, % korkeammat. Perusturvalautakunnan alisen toiminnan henkilöstökulut ovat 32,5 (3,7) milj. euroa. Kasvu on 5,9 % ja tilinpäätöksestä 9,4 %. Budjetti sisältää muutoksina lakkautuvia vakansseja on yhteensä 21 kokoaikaista ja 4 osa-aikaista. Uusia vakansseja varaudutaan perustamaan vastaavasti yksitoista. Asiakaspalvelut Asiakaspalvelut ovat palveluita, joita kunta ostaa kuntalaisille kokonaispalveluina. Näiden palveluiden kulut ovat 3,6 (29,7) milj. euroa. Kasvu on 3, %. Perusturvalautakunnan toiminnan palvelujen hankinnat ovat 28,2 (27,4) milj. euroa ja tästä erikoissairaanhoidon kulut 2, milj. euroa. Muut palvelut Muita palveluita hankitaan 14,6 (13,7) milj. eurolla. Kasvu on 6,6 %. Ateriapalvelut muodostavat näistä 4,5 ja kuljetuspalvelut 1,5 milj. euron kuluerän. Aineet ja tarvikkeet Aineita ja tarvikkeita hankitaan 7,9 (7,7) milj. eurolla. Kasvu on 2,3 %. Elintarvikkeiden hankinta muodostaa 1,4 milj. euron kulut. Lämpö- ja sähkökulut ovat 2,5 milj. euroa. Avustukset ja muut palvelut Avustukset ovat 7,4 (7,1) milj. euroa. Kasvu on 3,5 %. Perusturvalautakunnan osuus kuluista on 5,4 milj. euroa. Toimeentulotuen kulut ovat 2,5 milj. euroa, lasten kotihoidon tuki 1,3 milj. euroa sekä omaishoidon tuki,7 ja työmarkkinatuen kuntaosuus,6 milj. euroa. Muut toimintakulut ovat 1, (1,) milj. euroa, josta vuokria on,9 milj. euroa
4. Tuloslaskelma Em. tuotto- ja kuluarviolla toimintakatteeksi muodostuu - 99,4 milj. euroa ja vuosikatteeksi 3,3 (4,6) milj. euroa. Suunnitelmapoistojen määrä on 5,2 (4,7) milj. euroa. Poistoeron muutos on 2 euroa. Tilikauden tulos on alijäämäinen 1,9 milj. euroa.. TULOSLASKELMA, ulk. ja sis. 1 Tp 21 Lta 211 Ta 212 Toimintatuotot Myyntituotot 7 137 7 2 7 327 Maksutuotot 8 451 7 592 8 19 Tuet ja avustukset 3 233 2 49 1 741 Muut tulot 5 647 24 468 4 215 21 236 4 151 21 47 Valmistus omaan käyttöön 82 Toimintakulut Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot -42 342-42 997-44 888 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 741-11 385-11 737 Muut henkilösivukulut -2 422-2 72-2 76 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -29 558-29 739-3 634 Muiden palvelujen ostot -14 766-13 692-14 597 Aineet, tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana -7 882-7 716-7 892 Avustukset -7 253-7 119-7 366 Muut toimintakulut -1 95-116 59-977 -116 344-977 -12 85 Toimintakate -91 59-95 19-99 442 Verotulot 61 718 63 8 65 5 Valtionosuudet 34 725 35 3 36 918 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 73 1 16 1 16 Muut rahoitustuotot 42 37 37 Korkokulut -526-1 1-1 11 Muut rahoituskulut -5 943-55 465-55 365 Vuosikate 5 878 4 456 3 341 Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot -4 653-4 7-5 247 Arvonalentumiset -497-5 15-4 7-5 247 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 728-244 -1 96 Poistoeron muutos 2 2 2 2 2 2 Tilikauden ylijäämä 748-224 -1 886 Yli/alijäämät -2 936-3 16-5 46
5. Investoinnit 212 5.1. Maaomaisuus ja irtain Investointien määrä on yhteensä 17,85 (14,) milj. euroa. Myyntituottoja ja rahoitusosuuksia on arvioitu kertyvän 2,2 milj. euroa. Kiinteän omaisuuteen hankintaan on varattu 5 euroa. Rakennuksia ja maaomaisuutta on arvioitu myytävän tasearvoltaan 5 euron edestä. Irtaimen omaisuuden hankintaan on varattu 1 55 euroa. Suurin hankinta on Telakkakadun koulun kalustaminen, n. 45 euroa. Vapaa-aikalautakunnan alaisiin hankkeisiin on varattu 5 euroa. 5.2. Talonrakennus Talonrakennuksen investoinnit ovat 13,3 milj. euroa huomattavimpina kohteina Telakkakadun koulun peruskorjauksen loppuunsaattaminen. Kokonaiskustannusarvio on 8,9 milj. euroa, mihin valtion osarahoitukseksi on arvioitu 3,1 milj. euroa. Vuodelle 212 hankkeeseen budjetoidaan 4,5 milj. euroa. Äänekosken uuden terveyskeskuksen rakentaminen. Kokonaiskustannusarvio on 27, milj. euroa. Vuodelle 212 hankkeeseen budjetoidaan 4, milj. euroa. Suolahden Asemakadun koulun keittiötilojen saneeraus jakelukeittiöksi, 1,1 milj. euroa. Talonrakennusohjelmaan ei ole voitu sisällyttää hallintokuntien esittämiä isohkoja hankkeita: Suolahden alueen lasten päiväkotipaikkojen rakentaminen (2, milj. euroa), kulttuuritila Painotalon hankesuunnitelman toteutus (1,1), perhetukikeskuksen ja päiväkodin rakentaminen (2,2), Suolahden entisen kaupungintalon kattorakenteiden korjaus (,5). Poistonalaisten nettoinvestointien määrä on 15,7 milj. euroa ylittäen moninkertaisesti tilapalveluiden vuosipoistojen määrän, 3,8 milj. euroa. 5.3. Kunnallistekniikka Ohjeellinen aktivointiraja on 25 euroa. Liikenneväylien rakentamiseen on osoitettu 2,8 (2,2) milj. euroa. Uusien katujen rakentamiseen on osoitettu 1,5 milj. euroa, mistä n.,9 milj. euroa aiheutuu Hirvaskankaan liikenne- ym. järjestelyistä. Mörtin alueen kunnallistekniikan rakentamiseen käytetään,35 milj. euroa sekä Koukkuniemen teollisuusalueen rakentamiseen,2 milj. euroa.
6. Rahoitus 212 Rahoituslaskelma muodostuu varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirran jälkeen 13,1 milj. euroa alijäämäiseksi. Investointien, mukaan luettuna käyttöomaisuuden hankinnat ja myynnit, nettovaikutus on 15,7 milj. euroa. Vanhaa lainakantaa lyhennetään 8,2 milj. eurolla. Uutta lainaa joudutaan ottamaan 2 milj. euroa. RAHOITUSLASKELMA, 1 euroa Tp 21 Lta I 211 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate 5 878 4 456 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -1 924 3 953 4 456 Investoinnit Investointimenot -9 255-14 216 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 332 1 933 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 578 25-12 33 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 1 913-4 433 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta -48-7 577 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -8-1 Antolainasaamisten vähennykset 731-69 25 15 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 752 12 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -6 616-7 5 Lyhytaikaisten lainojen muutos 4 136 4 5 Oman pääoman muutokset -2 Muut maksuvalmiuden muutokset -1 772 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 2 293 4 65 Kassavarojen muutos 1 813-2 927 Kassavarat 1.1. 3 944 5 758 Kassavarat 31.12. 5 758 2 831 Lainakanta 31.12. 4 987 45 487 Antolainat 31.12. 23 356 23 26 Vuoden 21 lopun lainakanta oli 41, milj. euroa ja vuoden 211 lopun noin 45,5 milj. euroa eli noin 2 23 euroa asukasta kohti. Vuoden 212 lopun lainakanta olisi täten 57,3 milj. euroa ja 2 8 euroa asukasta kohti. Taseen alijäämä kasvaa talousarvion mukaan 5, milj. euroon. 7. Taloussuunnitelma 212-215
Äänekosken ja Suolahden kaupungit sekä Sumiaisten kunta muodostivat uuden Äänekoski kaupungin 1.1.27 lukien. Kuntien omistama terveydenhuollon kuntayhtymä sulautettiin uuteen kuntaan. Yhdistymisen yhteydessä hyväksytty sopimus on voimassa vuoden 211 loppuun saakka. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 21.6.21 vuoteen 213 ulottuvan talouden vakauttamisohjelman, joka on ollut lähtökohtana vuoden 211 talousarvion ja vuosien 211-214 taloussuunnitelman laadinnalle. Vakauttamisohjelman toimilla kaupungin taloudellinen asema pyritään ohjelmakaudella vakiinnuttamaan terveelle pohjalle. Uuden kunnan mahdollistamia kustannusten alentamisia realisoituu edelleen suunnitelmakauden aikana. Vuoden 211 aikana ovat kaupungin talouden näkymät oleellisesti heikentyneet. Valtion vuoden 212 budjettiratkaisut vähentävät kaupungin saamia valtionosuuksia 3, 5milj. euroa. Yleiset talouden ja työllisyyden näkymät ovat lisäksi synkentyneet. Vuoden 211 loppupuolella on valmisteltu uutta talouden vakauttamisohjelmaa, jota käsitellään rinnan talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyn kanssa. Ohjelman toimenpiteet vaikuttavat talouteen oleellisesti vasta vuosina 214 ja 215. Ohjelman mukaiset hankkeet on tavoitteellisesti huomioitu taloussuunnitelmassa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kuntien yhdistymisen jälkeen Äänekoski vastaa mm. perusturvan yksiköille asetetut väestökehykset. Ammatillisen koulutuksen osalta Äänekoski täyttää vastaavat edellytykset kuuluen Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymään. Kaupungilla ei ole akuutteja tarpeita em. syistä osallistua kuntien tai muiden palveluyksiköiden organisatorisiin järjestelyihin. Kaupunki on päätöksillään varautunut ympäristöterveydenhuollon sekä maaseutuhallinnon ylikunnallisiin järjestämisratkaisuihin. Kuntasektorin yhdentymis- ja muuta kehitystä seurataan jatkuvasti ja aktiivisesti säilyttäen valmiuksia nopeaankin reagointiin, jos kaupungin kannalta toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltuja uusia yhteistyömahdollisuuksia avautuu.
Tavoitteet 7.1. Käyttötalous 7.2. Investoinnit Kaupungin pitemmän aikavälin kehittämistavoitteet on esitelty erillisessä kaupunkistrategia-asiakirjassa, joka käsitellään päätöksenteossa yhdessä taloussuunnitelman rinnalla. Taloussuunnitelman vuosille 213 215 on huomioitu seuraavat käyttötalouden tuottojen ja kuljen muutokset vuoteen 212. Luovutusvoitot jäävät vuotta 212 pienemmiksi ja maankäyttösopimusmaksuja ei ennakoida muodostuvan. Talouden vakauttamisohjelman ja muiden vakauttamistoimen ennakoidaan vähentävän menoja vuosittain,5 milj. eurolla. Väestön ikärakenteen muutoksen ennakoidaan lisäävän menoja nettomääräisesti, käyttötuotot huomioiden, yhdellä miljoonalla eurolla vuosittain. Vuosille 213-215 on ennakoitu talousarvion määrärahojen käytön alittumisista ja tuottoarvioiden ylittymisistä kertyvän vuosittain,5 milj. euron nettosäästöt. Vuoden 212 investoinnit ovat 17,85 milj. euroa, mistä talonrakennuskohteita on 13,3 milj. euron edestä. Vuosille 213-215 on investointiohjelmaan yksittäisistä kohteista huomioitu Äänekosken uuden terveysaseman rakentamisen loppuerät arvioiduista 27 milj. euron kokonaiskustannuksista sekä vuodelle 215 - Hirvaskankaan - Koiviston alueen koulu-päiväkotirakentamisen käynnistystms. kustannuksia,1 milj. euroa - Mämmen koulun suunnittelukustannuksia,3 milj. euroa - Painotalon kulttuuritilojen suunnittelu- ym. kustannuksia,6 milj. euroa. Muille vuosille on ohjelmassa arvioitu tulevissa talousarvioissa talonrakennuskohteille ohjattavan lisäksi vuosittain 2,5-3, milj. euroa. Talonrakennuksen kokonaiskustannukset ovat vuonna 213 yhteensä 19,3 milj. euroa, seuraavana vuonna 8,7 ja vuonna 215 yhteensä 4,2 milj. euroa.
Investoinnit 1 Ta 212 / kh Ts 213 Talonrakennus Kiinteä ja aineeton omaisuus Irtain omaisuus Vapaa-aika toiminta Talonrakennus yhteensä Keskuskoulu Äänekoski, pk menot 5 5 25 1 55 475 5 5 13 3 1 5 19 3 Ts 214 tulot 25 menot Ts 215 tulot menot 25 25 25 25 775 595 5 5 8 7 4 2 5 Telakkakadun koulu 4 5 Asemakadun koulu 1 14 1 5 Mämmen koulu, alkurah. 3 Hirvaskankaan koulu- päivähoito 1 Muut koulut Kulttuuritila (Painotalo) Vapaa-ajan rakennukset 5 6 46 Perhetukikeskus / terveystalo Äänekosken päivähoitopaikat 25 Äänekosken terveysasema 4 Karhunlähteen päiväkoti 4 Suolahden päivähoitopaikat 2 Muut perusturvan hankkeet 1 85 17 6 Purkamiset 2 2 1 1 Teollisuusrakennukset 1 1 1 1 Muut talonrakennushankkeet 415 2 1 2 6 3 25 Liikenneväylät tulot 2 789 173 1 5 1 5 1 5 Puistot ja yleiset alueet 75 1 1 1 Satamat ja laiturit 25 25 25 25 Jätehuolto 2 5 25 25 Siirtolapuutarha 2 Vesihuollon suunnittelu 15 2 173 2185 25 11 525 25 6 995 25 Konginkangas Yhteensä yhteensä netto 17 849 15 676 21 6 11 275 6 745
7.3. Rahoitus Verotuotot Verotulokertymä on arvioitu seuraavasti. 1 euroa tp 21 lta 211 ta 212 ts 213 ts 214 ts 215 Verotulot kunnallisvero 53 675 56 2 57 57 5 58 58 5 kiinteistövero 3 3 3 5 3 5 3 5 3 5 3 5 yhteisövero 4 743 4 1 5 6 2 4 8 5 4 61 718 63 8 65 5 67 2 66 3 67 4 Kunnallinen tuloveroaste on arvioitu pidettävän vuoden 212 tasolla eli 21, prosentissa. Verotuottoon on arvioitu vuosille 213-215 vajaan prosentin suuruinen reaalinen lisäys. Kiinteistöveroaste on ennakoitu pidettävän vuoden 211 tasolla. kiinteistövero-prosentit 211 215 vakituinen asuinrakennus,45 muu kuin vak. asuinrakennus 1,5 yleinen k-vero 1, voimalaitosrakennus 2,85 yleishyödyllinen yhteisö, Yhteisöveron tuoton kehityksessä on huomioitu toteutunut verotus vuoteen 21 sekä ennakoitu tulevien vuosien verokertymien Äänekoskella toteutuvan pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisesti. Kuntien väliaikaisen yhteisöveroosuuden korotus päätynee vuoden 213 jälkeen. Valtionosuudet Valtionosuuksiksi vuodelle 212 on arvioitu 36,9 milj. euroa. Äänekoskella toteutuvan voimakkaan ikärakenteen muutoksen on laskettu lisäävän peruspalvelujen valtionosuutta yhdellä miljoonalla eurolla vuosittain. Verotulojen tasauksen määrä vaihtelee vuosittain merkittävästi vuoteen johtuen erityisesti yhteisöveron kertymän vaihteluista.
1 euroa tp 21 lta 211 ta 212 ts 213 ts 214 ts 214 Valtionosuudet peruspalvelut 3 382 31 5 32 718 33 718 34 718 35 718 verotulojen tasaus 4 343 3 8 4 2 5 4 7 4 2 34 725 35 3 36 918 38 718 39 418 39 918 Muut rahoitustuotot Vuoden 212 korkotuotot on arvioitu 1,2 milj. euron ja korkokulut 1,1 milj. euron suuruisiksi. Korkotuotot antolainoista vähenevät lainakannan pienetessä. Korkokulut kasvavat voimakkaasti ottolainakannan kasvaessa ja korkotason noustessa. Uutta lainaa joudutaan ottamaan suunnitelmakaudella vuosittain 17 26 milj. euroa, jolloin lainakanta kasvaa vuoden 211 lopun n, 45,5 milj. eurosta 79 milj. euroon eli lähes 3 9 euroon asukasta kohti. 7.4. Vuositulos 1 euroa tp 21 lta 211 ta 212 ts 213 ts 214 ts 215 Korkotuotot 1 73 1 16 1 16 1 5 1 1 Korkokulut -526-1 1-1 11-1 6-2 -2 1 Muut rahoitustuotot 42 37 37 4 4 4 Muut rahoituskulut -5-55 -55-2 -2-2 Poistojen määrä kasvaa lähivuosien huomattavien investointien johdosta vuoden 211 5, milj. eurosta suunnitelmakauden lopun n. 6,7 milj. euroon. 1 euroa tp 21 lta 211 ta 212 ts 213 ts 214 ts 215 Vuosikate 5 878 4 456 3 34 5 275 4 125 5 125 Poistot ja arvonalennukset -5 15-4 7-5 247-5 5-6 -6 7 Poistoeron muutos 2 2 2 2 2 2 Satunnaiset erät 5 5 5 Tilikauden ylijäämä 748-224 -1 887 295-1 355-1 55 ylijäämä taseessa 1.1. -3 684-2 936-3 16-5 47-4 752-6 17 tilikauden tulos 748-224 -1 887 295-1 355-1 55 Ylijäämä taseessa 31.12. -2 936-3 16-5 47-4 752-6 17-7 162 Lainakanta 1.1. 36 851 4 988 45 131 56 931 71 831 78 31 31.12. 4 988 45 131 56 931 71 831 78 31 78 831
Alijäämä taseessa kasvaa taloussuunnitelman mukaan vuoden 211 lopun runsaasta 3 milj. eurosta 7,2 milj. euroon. 8. Kaupunkikonserni 212-215 Kaupungin konserniyhteisöistä suurin vaikutus kaupungin omaan talouteen on Ääneseudun Energia Oy:llä. Yhtiön toiminta on vakaalla pohjalla ja taloussuunnitelman mukainen tuloutusarvio on perusteltu. Konsernin muilla yhteisöjen toiminnoilla ja niissä tapahtuvilla muutoksilla ei ole ennakoitavissa kaupungin talouteen suoranaisia talousvaikutuksia. 9. Henkilöstösuunnitelma 212 Henkilöstömenot ovat talousarvioesityksessä yhteensä 59 384 8. Muutosta vuoden 211 talousarvioesitykseen on + 4 % ja vuoden 21 tilinpäätökseen + 7 %. Talousarviossa palkankorotusten vaikutukseksi vuodesta 211 vuoteen 212 on arvioitu + 3,5 %. Talousarvioon sisältyy 11 kokoaikaisen vakanssin perustaminen sekä 21 kokoaikaisen ja 4 osa-aikaisen vakanssin lakkauttaminen. Lisäksi talousarvioon sisältyy henkilöstörakenteen muutoksia. Uusia virkoja ja toimia perustetaan seuraavasti: - 1 luokanopettajan virka 1.8.212 alkaen (Mämmen koulu) - 1 sairaanhoitajan toimi (Kuhnamon palvelutalo, muistihoitajan tehtävät) - 9 hoitajan tointa: 5 tointa uuteen Sumiaistentien asumisyksikköön, 2 tointa Tukipuuhun, 1 toimi Äänekosken kotihoitoon ja 1 toimi vammaispalveluihin (omaishoidon lomitukset), nykyisten toimintojen vahvistamiseen. Kaikkia edellä mainittuja tehtäviä hoidetaan nykyisin tilapäisin henkilöstöjärjestelyin. Vakanssien lakkauttamiset liittyvät opetuspalvelujen kouluverkkomuutoksiin (12) vastaanottopalvelujen tuottavuusohjelmaan (2,5) sekä toimintojen uudelleen järjestelyihin mm. tukipalveluissa ja toimistotehtävissä. Huomioiden talousarvioon sisältyvät henkilöstömuutokset kaupungin kokonaisvakanssimäärä hieman vähenee. Merkittävää muutosta kokonaishenkilöstömäärässä ei vuonna 212 kuitenkaan tapahdu. Toisaalta henkilöstösuunnittelun ja henkilöstörakenteen muutoksen keinoin kyetään vastaamaan lisääntyvään palvelutarpeeseen mm. vanhuspalveluissa. Vanhuspalvelujen osalta edellytetään, että perusturvatoimiala valmistelee syksyyn 212 mennessä kokonaisvaltaisen suunnitelman vanhusten palvelujen kehittämisestä ja palvelurakenteen muuttamisesta. Suunnitelmaan tulee sisällyttää vanhuspalvelujen henkilöstösuunnitelma vuosille 213-216.
Jatkossa edellytetään, että toimintoja ei saa laajentaa eikä uutta toimintaa käynnistää tilapäisen henkilöstön turvin, ellei toimintaan ole myönnetty rahoitusta ja henkilöstön palkkaamiseen täyttölupaa. 1. Talousarvion 212 täytäntöönpano-ohjeet 1.1. Käsitteet ja sitovuus Käyttötalous Talousarvion käyttötalousosassa määrärahat ja tuloarviot esitetään toimialoittain, toimielimittäin, vastuualueittain ja tulosalueittain ryhmiteltynä. Toimielimet tarvittaessa jakavat vastuualueet yhden tai useamman portaan tulosyksiköihin sekä kohdistavat määrärahat tileille. Määrärahat sisältävät ulkoiset ja sisäiset (s) määrärahat. Talousarvio ei sisällä ns. kustannuslaskennallisia eriä. Talousarvio on lautakuntia sitova vastuualuetasolla. Vastuualueita on 34 kappaletta. Sitovan tason menojen loppusumman (= määräraha) ylityksille on hankittava valtuuston hyväksyminen. Hyväksyminen on hankittava ennen ylityksen muodostumista ja aina ao. tilivuoden aikana. Kaupunginhallituksella on oikeus hyväksyä sitovan tason menojen ylitys, jos ao. hallintokunnan toisella vastuualueella saavutetaan vastaava menojen alitus. Määrärahat on budjetoitu bruttoperiaatteella ja ne ovet jäljempänä mainituin poikkeuksin sitovia bruttomääräisinä. Tuloarvion oleelliselle alittumiselle on hankittava valtuuston hyväksyminen, missä yhteydessä on arvioitava sen vaikutus määrärahan mitoitukseen tai talousarvion laajempaan muuttamiseen. Määrärahat ja tuloarviot sisältävät sekä ulkoiset että sisäiset (s), hallintokuntien väliset meno- ja tuloerät, jotka kuitenkin kirjataan toisistaan erilleen. Määrärahan vähäinen ylittäminen ei vaadi valtuuston hyväksyntää, mikäli vastuualueen tulot ylittävät talousarvion tuloarvion vähintään vastaavalla määrällä. Kustannuslaskennalliset erät, kuten poistot, sisäiset vuokrat ja keskushallintopalveluiden laskutus eivät sisälly määrärahoihin ja tuloarvioihin. Lisäksi määrärahojen käyttöä sitoo ohessa esitetyt erityiset sitovuusrajoitukset.
Investoinnit Ohjeellinen aktivointiraja on 25 euroa. Investointisuunnitelma on lautakuntaa sitova vastuualuetasolla eli hanke- (irtaimen hankinta, talonrakennus) tai hankeryhmäkohtaisesti (kunnallistekniikka) (= määräraha). Teknisellä lautakunnalla on oikeus käyttää osamäärärahoja budjettiin hyväksyttyjen talonrakennuskohteiden keskinäiseen kattamiseen. Yli 25 euron suuruiset hankkeet ylityksinä / uusina kohteina tulee saattaa kaupunginhallituksen käsittelyyn. Määrärahat on budjetoitu bruttoperiaatteella ja ne ovat jäljempänä mainituin poikkeuksin sitovia bruttomääräisinä. Vastuualuetason menojen ylityksille on hankittava valtuuston hyväksyminen. Hankkeen tai hankeryhmän menoarvion vähäinen ylittäminen ei vaadi valtuuston hyväksyntää, mikäli hankkeen tulot ylittävät tuloarvion vähintään vastaavalla määrällä, tai mikäli lautakunnan alaisen muun hankkeen tai hankeryhmän menot alittuvat vähintään vastaavalla määrällä. Lisäksi määrärahojen käyttöä sitovat ohessa esitetyt erityiset sitovuusrajoitukset. Käyttötalous / investoinnit Rahoitusjohtaja voi oikeuttaa hallintokunnan käyttämään investointiin varattua määrärahaa käyttömenojen katteena tai käyttötalouteen varattua määrärahaa investoinnin katteena, jos toteutettava toiminta palvelee talousarvioon esitettyä käyttötarkoitusta. 1.2. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Lautakunnan tulee seurata asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Mikäli talousarviovuoden aikana käy ilmeiseksi, että toimialueelle tai lautakunnalle talousarvion yhteydessä tai muutoin asetettuja tavoitteita ei saavuteta, tulee lautakunnan esittää valtuustolle muutos tavoitteeseen ja sen mahdollinen vaikutus määrärahatarpeeseen ja/tai tuloarvioon 1.3. Tuloslaskelma Kaupunginhallituksen on informoitava valtuustoa talousarviovuoden aikana, mikäli toimintakate tai vuosikate on poikkeamassa oleellisesti talousarviossa ennakoidusta. Mikäli vuosikatteen on syytä arvioida poikkeavan ennakoidusta euromääräisesti enemmän kuin puolen kunnallisveron prosenttiyksikön verran, tulee valtuustolle esittää tarvittavat ehdotukset talousarvion muuttamiseksi.
1.4. Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman mukainen käyttöomaisuusinvestointien kokonaismäärä on sitova. Rahoituslaskelman mukainen antolainojen lisäyksen määrä on sitova. Rahoituslaskelman mukainen pitkäaikaisen vieraan pääoman lisäyksen määrä on sitova. Hallintosäännön mukaan talousarviolainojen ottamisesta päättää valtuuston hyväksymissä rajoissa kaupunginjohtaja. Muun kuin euromääräisen lainan ottamisesta päättää kaupunginhallitus. Muita erityisehtoja lainojen ottamiselle ei aseteta. 1.5. Erityiset sitovuusrajoitukset Yleishallinto/ elinkeinoelämän kehittäminen Uusien projektien käynnistämisestä päättää kaupunginhallitus. Elinkeinoprojekteista vastaa Ääneseudun Kehitys Oy. Yleishallinto/ terveydenhoito Erikoissairaanhoidon ja perusturvan palveluiden hankkimisen osoitettuja määrä- ja osamäärärahoja voidaan käyttää toistensa katteeksi kaupunginjohtajan päätöksellä. Perusturva Lasten kotihoidontuen osamäärärahan mahdollisen alittumisen käyttämisestä lasten päivähoidon muiden menojen kattamiseen päättää kaupunginhallitus. Investoinnit Jos investointikohteen tuloksi on merkitty valtionosuus- tai muuta tuloa, on tulon saaminen tuloarvion mukaisesti edellytys määrärahan käytölle. Rahoitus Rahoitusjohtaja voi hyväksyä muihin rahoitusmenoihin merkittyä muuta menoa, 1 euroa, käytettäväksi katteena vahingoista, varkauksista tms. johtuviin korvaushankintoihin, joita ei omavastuun määrästä johtuen korvata vakuutuksista. Henkilöstö Riippumatta em. talousarvion sitovuusohjeista hallintokunnat eivät saa palkata uutta henkilökuntaa perustamalla uusia toimia ilman kaupunginhallituksen lupaa. Kun virka tai toimi (ml. tuntipalkkaisesti täytetty) jää vapaaksi viran- tai toimenhaltijan siirtyessä eläkkeelle tai muutoin pois kaupungin palveluksesta, on hallintokunnan ilmoitettava
vapautumisesta apulaiskaupunginjohtajalle ja tehtävä selvitys viran/toimen tehtävistä ja/tai siitä kuinka tehtävät hoidettaisiin, jos vakanssia ei täytetä. Apulaiskaupunginjohtaja päättää luvan antamisesta vakanssin täytölle. Palkkatukityöllistettyjen palkkausmenot 1.6. Käyttösuunnitelmat Työpajan tukityöllistettyjen palkkausmenot ja tulot kirjataan ko. tulosyksiköille (palkkatili 412). Muiden toimintojen tukityöllistettyjen palkkausmenot ja tulot kirjataan kustannuspaikalle 12 6 oma työllistäminen ao. kustannuspaikan tunnisteelle (palkkatili 412). Vakituista henkilöstöä korvaavien (sijaiset) tukityöllistettyjen palkkausmenot ja tukitulot kirjataan ao. kustannuspaikalle (palkkatili 412). Lautakunnan on tarvittaessa vahvistettava talousarvion käyttösuunnitelma, jolla tarvittaessa tarkennetaan vastuualueen määrärahan käyttöä ja tuloarvion saavuttamista lautakunnan päättämällä tulosyksikköjaotuksella. Lautakunta päättää talousarvion määrärahojen ja tavoitteiden puitteissa omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä sekä asettaa tarkennetut toiminnalliset ja taloudelliset tulostavoitteet. Lautakunta voi delegoida käyttösuunnitelman laadinnan osaksi tai kokonaan alaisilleen viran- tai toimenhaltijoille. 1.7. Raportointi Lautakuntia, kaupunginhallitusta ja valtuustoa on informoitava talousarvion toteutumisesta siten, että em. seurantatehtävät ovat mahdollisia. Lautakuntia ja hallitusta on informoitava vähintään kaksi kertaa vuodessa: ensimmäisen ja toisen vuosikolmanneksen jälkeen sekä tilikauden kokonaistuloksen valmistumisen jälkeen. Raportoinnissa on kiinnitettävä huomiota toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä niiden määrittelyn kehittämiseen ja mittaamiseen.