Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020 Työministeri Lauri Ihalainen Hyvempi työelämä Lappiin seminaari 10.11.2014
Lähivuosien keskeinen haaste Työvoiman vähetessä Tuettava samanaikaisesti kahta talouskasvun tekijää: työn tuottavuuden kasvua työhön osallistumisastetta HAASTE! Kuinka Suomen työelämä voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään 2
Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Työelämän laatu ja työhyvinvoinnin vahvistaminen on yhä keskeisempi osa työn houkuttavuuden ja tuottavuuden parantumisessa Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa: Vahvuudet Eniten kehitettävää Huono tuottavuuden kasvu heikentää myös työelämän kehittymisen edellytyksiä 3
Parempaan työelämään työllä! kansalaiskysely Keskeiset huomiot 94 % pitää työstä innostumisen merkitystä suurena tai erittäin suurena Runsas 4 600 vastausta Ihannetyöpaikan perustekijät ovat hyvin samankaltaisia eri vastaajaryhmissä 1. Toisten huomioonottaminen 2. Avoimuus 3. Tasapuolinen kohtelu ja hyvä johtaminen 4. Myönteinen työilmapiiri ja innostavat työtehtävät 5. Vaikutusmahdollisuudet Huolta herättivät työpaikan löytäminen, työelämän kiristynyt asenneilmapiiri ja pitkään työttömänä olevan leimaaminen työhaluttomaksi 4
Työn muutostrendejä Teknologisen kehityksen uudet muodot digitalisaatio, robotisaatio jne. muokkaavat merkittävästi ja kiihtyvällä vauhdilla kansainvälistä työnjakoa sekä kaikkia ammatteja ja työtehtäviä niiden vaativuustasosta riippumatta Muutokset ovat entistä äkillisimpiä ja ennakoimattomia Kansainvälinen työnjako muuttaa jatkuvasti muotoaan yksittäisten toimialojen syntymisen tai tuhoutumisen sijasta Suomeen voi sijoittua minkä tahansa toimialan arvonluontiketjun yksittäisiä osia (johtaminen/suunnittelu/tuotanto jne.). Esimerkkinä tästä Uudenkaupungin autotehtaan menestys tuotannossa Työn tekemisen tavat yksilöllistyvät ja työura on useille entistä mosaiikkisempaa Vanhojen ammattien hävitessä ja sisällön muuttuessa syntyy koko ajan uusia ammatteja ja työtehtäviä, joita ei tunnettu aikaisemmin Rakennemuutos on välttämätön uusien entistä parempien työpaikkojen luomiseksi. Riskeinä ovat työmarkkinoiden polarisaatio ja työtehtävien yksipuolistuminen Mahdollisuuksina ihmisen ja koneen uuteen vuorovaikutukseen perustuvien entistä parempien työpaikkojen synty sekä vaarallisten/ikävien töiden väheneminen Minkälaista työpolitiikka tulevaisuudessa tarvitaan? 5
Työurien pidentäminen edellyttää 1. Keskimääräinen työhöntuloikä 2. Työssäolon aikaiset toimenpiteet 3. Keskimääräinen työstälähtöikä 21-28 v. Yliopistot / korkeakoulut Työhyvinvointikori Rakentaa edellytyksiä työstälähtöiän pidentämiselle 60,9v. Keskimääräinen työstälähtöikä eläkeuudistus Nuorten koulun keskeyttäminen ja syrjäytymisriskit Työkyvyttömyyseläkeläisiä n. 230.000, eläke alkaa keskimäärin 52-vuotiaana, kasvu n. 20.000 vuosivauhtia Tavoite: Keskimääräinen työstälähtöikä v. 2025 mennessä 62,4 vuotta 6
Hyvän työelämän painopisteet lyhyesti Innovointi ja tuottavuus ovat talouskasvun moottoreita. Luottamus ja yhteistyö ovat suomalainen tapa toimia. Työhyvinvointi ja terveys panostetaan hyvin toimivissa työyhteisöissä: nämä panostukset tuottavat itsensä takaisin. Osaava työvoima kykenee vastaamaan työn muutoksiin ja omaksumaan uusia taitoja koko työuransa ajan. 7
Usko uuden työn saantiin, jos jää työttömäksi 1998 2013 (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 mahdollisesti 33% 33% 33% 37% 38% 39% 37% 34% 35% 34% 37% 40% 38% 41% 42% 41% varmasti 29% 34% 38% 35% 33% 34% 35% 37% 40% 44% 43% 28% 37% 32% 36% 32% 8
Usko uuden työn saantiin, jos jää työttömäksi 1998 2013, ikäryhmä (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 18-24 83 % 91 % 88 % 87 % 88 % 81 % 86 % 86 % 90 % 97 % 93 % 76 % 92 % 87 % 92 % 92 % 25-34 80 % 85 % 89 % 93 % 88 % 91 % 90 % 89 % 91 % 91 % 93 % 84 % 89 % 87 % 91 % 89 % 35-44 73 % 72 % 77 % 78 % 80 % 82 % 82 % 84 % 88 % 89 % 86 % 79 % 83 % 84 % 89 % 84 % 45-54 44 % 52 % 56 % 60 % 63 % 61 % 62 % 62 % 71 % 71 % 79 % 64 % 70 % 72 % 80 % 71 % 55-64 15 % 28 % 30 % 37 % 32 % 39 % 32 % 38 % 40 % 50 % 54 % 41 % 48 % 42 % 46 % 47 % 9
Tiukat aikataulut tai hyvin nopea työtahti 2013, ikäryhmä, sektori & työpaikan koko (%) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 18-24 25-34 35-44 45-54 55+ teoll. yks. palv. valtio kunnat 1-9 10-49 50-199 200 + ikäryhmä sektori työpaikan koko melko usein 30% 36% 36% 38% 40% 33% 38% 36% 40% 35% 39% 36% 36% hyvin usein 19% 27% 31% 31% 26% 27% 31% 20% 27% 24% 29% 30% 31% 10
Joustavan työajan järjestelmä 2006 2013, miehet ja naiset (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 miehet - työaikajärjestelmä 54% 57% 61% 58% 66% 66% 66% 68% naiset - työaikajärjestelmä 66% 66% 68% 66% 69% 69% 73% 72% miehet - vapaapäivät 48% 51% 54% 52% 59% 59% 61% 62% naiset - vapaapäivät 49% 51% 52% 51% 56% 56% 58% 58% 11
Etätyö viimeisen vuoden aikana 2012 2013 (%) Etätyö kuukausittain tai useammin 50 % 50 % 45 % 45 % 40 % 40 % 35 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 12 % 10 % 7 % 5 % 6 % 4 % 2 % 3 % päivittäin viikoittain kuukausittain satunnaisesti tehnyt etätyötä 22 % 28 % yhteensä 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % teoll. yks. palv. valtio kunnat yl. toim. al. toim. työnt. sektori sosioekonominen asema 2012 11 % 16 % 17 % 5 % 29 % 8 % 2 % 2013 12 % 20 % 24 % 12 % 37 % 10 % 3 % 2012 2013 12
Työpaikalla välitetään tietoja avoimesti 2000 2013 (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 jokseenkin samaa mieltä 32 % 32 % 33 % 39 % 41 % 41 % 41 % 44 % 43 % 44 % 45 % 46 % 40 % 42 % täysin samaa mieltä 30 % 27 % 29 % 25 % 24 % 23 % 25 % 22 % 25 % 23 % 22 % 23 % 29 % 29 % 13
Esimiestyön alueita 2013, sektori (%) kohtelee oikeudenmukaisesti rohkaisee osallistumaan kysyy mielipidettä päätöksissä kannustaa kehittymään työssä antaa palautetta antaa palautetta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % kannustaa kehittymään työssä kysyy mielipidettä päätöksissä rohkaisee osallistumaan kohtelee oikeudenmukaisesti kunnat 74 % 80 % 86 % 79 % 81 % valtio 80 % 80 % 87 % 75 % 83 % yks. palv. 77 % 75 % 84 % 74 % 86 % teoll. 68 % 64 % 81 % 60 % 85 % 14
Työnantajan maksamaan koulutukseen osallistuminen 2001 2013 Työnantajan maksamaan koulutukseen osallistuneet (%) Koulutukseen käytettyjen työpäivien lukumäärä, keskiarvo 80 % 8 70 % 60 % 50 % 47 % 46 % 47 % 49 % 50 % 49 % 50 % 53 % 53 % 51 % 52 % 57 % 57 % 7 6 5 5,9 6,5 6,4 6,7 5,6 5,4 6,1 5,4 5,5 5,3 5,1 4,8 4,9 40 % 4 30 % 3 20 % 2 10 % 1 0 % 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 15
Työnantajan maksamaan koulutukseen osallistuminen 2001 2013, sosioekonominen asema (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 yl. toim. 62 % 67 % 70 % 70 % 70 % 67 % 67 % 73 % 67 % 68 % 67 % 71 % 71 % al. toim. 52 % 52 % 54 % 52 % 57 % 55 % 58 % 57 % 57 % 56 % 58 % 64 % 60 % työnt. 33 % 29 % 28 % 29 % 29 % 29 % 29 % 35 % 38 % 30 % 30 % 35 % 36 % 16
Vaikutusmahdollisuudet ja työtahti 2012 2013 (%) 50 % 45 % 44 % 47 % 40 % 35 % 30 % 25 % 21 % 26 % 27 % 20 % 18 % 15 % 10 % 5 % 9 % 7 % 0 % ei vaikutusmahdollisuuksia & tiukka tahti ei vaikutusmahdollisuuksia & verkkainen tahti vaikutusmahdollisuuksia & tiukka tahti vaikutusmahdollisuuksia & verkkainen tahti 2012 2013 17
Työn mielekkyyden ja työhalujen muutossuunnan balanssi 1992 2013 (%) 30 % 20 % 12 % 10 % 0 % 1 % 5 % 3 % 5 % 5 % 6 % -10 % -20 % -6 % -10 % -9 % -11 % -10 % -21 % -20 % -7 % -9 % -12 % -14 % -15 % -16 % -23 % -18 % -30 % 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Arviot työn mielekkyyden ja työhalujen muutossuunnasta 2013, ikäryhmä (%) 55-64 45-54 35-44 25-34 18-24 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 18-24 25-34 35-44 45-54 55-64 parempaan 22 % 18 % 16 % 10 % 12 % ennallaan 63 % 61 % 52 % 54 % 48 % huonompaan 15 % 22 % 32 % 36 % 40 %
Suomalainen tapa tehdä hyvää työtä yhdessä 1) Johto ja henkilöstö uudistavat työpaikan toimintatapoja yhdessä = Kaikkien aivot otetaan käyttöön uudistuksia etsittäessä niin hyvinä kuin huonoina aikoina 2) Kaikki toimialat ja sektorit mukaan, tuottavuus/ tuloksellisuusnäkökulma tärkeä 3) Työpaikan menestystekijä pitkällä tähtäyksellä on aina toimintatapojen jatkuva uudistaminen, koska toimintaympäristö muuttuu koko ajan 20
Suomalaisten yritysten innovaatiot 2010 2012 Noin viidennes on kehittänyt markkinoille uuden tai merkittävästi parannellun tuotteen tai palvelun Toinen viidennes on kehittänyt yritykselle itselleen uuden tuotteen tai palvelun Kaksi viidennestä ei ole kehittänyt uusia tuotteita tai palveluja, mutta on toteuttanut innovaatioita tai muita merkittäviä uudistuksia tuotantoprosesseissaan, markkinoinnissaan tai liiketoiminnassaan Yksi viidennes ei ole tehnyt mitään näistä 21
Nämä kokonaisuudet korostuvat 1. Innovaatiotoiminta 2. Muutosten johtaminen 3. Uudet roolit työelämässä 4. Digitaalinen murros 5. Suomalaisen työelämän muutosvalmius 22
Lappilaista erinomaista inno-osaamista, mm. Polar Metalli Seniortek Lappset Carousel Läpimurtoinnovaatiot erinomaisia työelämän toimintatapojen mikrokehittäminen jokaiseen arkipäivään (esim. huoneentaulut) 23
Lappilaisia keskusteluja ja painoalueita Työelämä 2020 -alueverkostossa Työpaikkojen tavoittaminen tärkeää Osaamisen vahvistaminen etusijalle, mm. Norja, Ruotsi osaaminen Digitaalisuus Mikroyrittäjyyden tukeminen 24
SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA On uudistumista ja kehittämistä tukeva kulttuuri Hyödynnetään uutta teknologiaa Luodaan yhteistyössä uusia tuotteita, palveluja ja tapoja toimia Toiminta perustuu luottamukseen, keskinäiseen arvostukseen, avoimuuteen ja vastavuoroisuuteen Muutokset kohdataan ennakoivasti ja hallitusti Panostetaan työyhteisöjen toimivuuteen Palvellaan asiakkaita hyvin Ollaan ketteriä ja vastaanottavaisia henkilöstön tarpeille Johtaminen on huippuluokkaa Luodaan uutta työtä Edelläkävijä Tuottavuutta ja työelämän laatua parannetaan sovittamalla yhteen tasapainoisesi menestyksen painopisteet: Kehittäjä TYÖELÄMÄSTRATEGIA Innovointi ja tuottavuus Luottamus ja yhteistyö Työhyvinvointi ja terveys Osaava työvoima Hyvä perustaso Palvelu ja tuki kehittämistyöhön Työpaikat kehittävät toimintaansa omista lähtökohdistaan Suomalaisen työelämän arvopohja 25