Yhteenveto ja päätössanat Eija-Riitta Niinikoski Kehityspäällikkö, n Kerttu Saalasti Instituutti Pohjois-Pohjanmaan Koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöryhmän pj.
Kansainvälinen teema The Economist, January 2017: Lifelong learning Companies are embracing learning as a core skill. Social skills are important for wide rage of jobs. The capacity for co-operation will become even more important. The ability to keep learning is another skill that increasingly matters in finding and keeping a job. The new literacy: On a measure of problem-solving ability using technology, most adults are at or below the lowest level of proficiency. (Sweden and Finland high) New technologies should make learning more effective as well as more necessary. Technological change demands stronger and more continuos connections between education and employment. The Economist, December 2016, Education section: Must try harder. The latest PISA tests suggest that reforming education is slow and hard, but eminently possible. 2
Puheenvuorojen pohjalta PISA-tuloksissa Viro on noussut erittäin kiinnostavalla tavalla, kannattaisi tutustua tarkemmin. Suomi edelleen yksi johtavista maista, matemaattiset taidot alentuneet. Huolen aiheet: Oppilaiden väliset erot kasvaneet lukutaidossa ja luonnontieteissä. Minimitason alle jäävien määrä on kasvanut, erinomaisen tason saavuttavien määrä on vähentynyt. Kodin sosioekonomisen taustan merkitys tuloksiin kasvanut Suomessa. Alueiden väliset erot Suomessa ovat viimeisimmässä tutkimuksessa kasvamassa (pääkaupunkiseutu), vaikka koulujen väliset erot ovatkin kohtuullisen pieniä. Pohjois-Pohjanmaalla poikien suoriutuminen tyttöjä heikompaa. Maahanmuuttajataustaiset haasteena Suomen kouluille. PISA osoittaa: Korkeataso ja tasa-arvo kulkevat käsikädessä. Tarvitaan uusia keinoja, 40-vuotinen tapa perusopetuksessa haastettava. Matematiikan oppimiseen tarvitaan laajasti uutta otetta. Mielekkyyden synnyttäminen oppimiseen! Luottamusta omaan osaamiseen tuettava. Tyttöjen innostusta matematiikkaan ja luonnontieteisiin vahvistettava. Lukutaidossa poikien innostusta vahvistettava. Yhteisöllisyyden merkitys. Työelämän kehittämisessä otettava huomioon: Valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja vastuun ottamiseen oman osaamisen kehittämisestä vaihtelevat suuresti. Tietoisuus tuloksista otettava pohjaksi kehittämishankkeiden suunnitteluun (mm. oppilaiden innokkuuden tukeminen, koulun johtaminen, johtamista tukevat arviointikäytänteet). Kotien asenteiden vaikutus nostettava avoimeen keskusteluun. 3
Puheenvuorojen pohjalta Yrittäjyyskasvatus Pohjois-Pohjanmaalla Nuoret tekevät tulevaisuuden Laajan yhteistyön tulos. Yrittäjyyskasvatus tukee tulevaisuuden yrittäjyys- ja työelämätaitoja (luova ja soveltava ajattelu, osaamisen kehittäminen, elämänhallintataidot). Sitoutuminen toteuttamiseen. Tukea koulujen työlle. Yrittävän kulttuurin rakentamisessa johtamisella on suuri merkitys. Yrittäjyyskasvatus osana opetuksen toteutusta, monia toteutustapoja. Yrittäjyysinnostuksen tukemisessa koulujen rooli merkittävä, jotta innostus realisoituu uusien yritysten perustamiseksi. Yhteistä tekemistä koko maakunnan alueella myös jatkossa. Viennin mahdollisuus? Yrittäjyyskasvatus Suomessa valtakunnallinen YES-verkosto OKM:n linjaukset yrittäjyyskasvatuksesta tulossa julkisuuteen kevään aikana. Pohjois-Pohjanmaan strategiaa hyödynnetty linjausten tekemisessä. Yrittäjämäinen toimintakulttuuri vaatii yhteistä tahtoa, ajattelun ja toiminnan muuttamista sekä konkreettisia työkaluja. Mahdollista saada verkostolta tukea valmennuksiin, käytänteiden levittämiseen, koulujen ja yritysten yhteistyöhön. 4 Koordinointia eri alueilla yrittäjyyskasvatuksen polun toteutumiseen
Puheenvuorojen pohjalta Koulutusvienti maailmalla laaja (elintarvikealan jälkeen toiseksi suurin). Suomen osuus hyvin pieni tällä hetkellä. Suomen maineen ja toteutuksen välillä suuri ero, emme ole osanneet tehdä liiketoimintaa osaamisestamme. Tarvitaan uudenlaista otetta julkisen koulutuksen vientimahdollisuuksien realisoimiseen. Oma digiloikka toteutettava. Kansallinen strategia koulutusviennille puuttuu. Meillä on eri osa-alueiden hyvää osaamista, se pitäisi tuotteistaa, jotta sen voi myydä. Suomen näkyminen kansainvälisillä koulutusalan messuilla hyvin vähäistä. Tarvitaan yhteistä näkyvyyttä. Mm. Intiassa (Mumbai) laajaa kiinnostusta, samoin muualla. Koulutusvienti Oulussa, sivistys- ja koulutuspalvelujen kv. toiminnan painopisteet sisältävät mm. kansainvälistymisvalmiuksien kehittämistä, yhteistyötä Perämerenkaaren alueella, koulutusvientiä. PISA-menestys kiinnostaa vierailijoiden kiinnostuksen kohteina mm. toimintakulttuuri, ops, monialaisuus, ICT, oppimisympäristöt, hyvinvointi PISA 2018 mittaa maailmankansalaisen osaamista - Johdetaanko kansainvälisyyttä? Oman koulutusvientitoiminnan kirkastaminen; vierailupaketit, asiantuntijuuden määrittely ja tuotteistus, yhteistyöverkoston tiivistäminen, lainsäädännön esteiden purkaminen 5 Pohjois-Pohjanmaan yhteinen koulutusvientipooli?
Puheenvuorojen pohjalta Teknologiatuettu oppiminen ja opetus todellisuutta Monia tutkittuja esimerkkejä tietotekniikan hyödyntämiseen mm. perusopetuksessa Opetustilojen joustavuus, digitaalisuus, heijastuspinnat, mobiiliteknologia Oppimisen kontekstit luovasti käyttöön Oppimateriaalit murroksessa (virtuaalilasit käytössä tulevina vuosina, mooc/ sooc/ flipped classroom, kamerat, virtuaaliset alustat jne. ) haastavat opetusmenetelmät Älykännykkä on kognitiivinen linkkuveitsi kerätäänkö laatikkoon vai käytetäänkö oppimisen välineenä? Digitaalisen ajan taitojen harjoitteleminen Itsesäätelyn taidot erittäin tärkeitä teknologiatuetun oppimisen kontekstissa. Oppimisprosessin suunnittelu keskeistä. 6
Kerttu Saalasti - n äiti Presidentti Urho Kekkonen allekirjoitti n perustamista koskevan lain 8.7.1958 Tieteellisen tutkimuksen apua tarvitaan kipeästi monien Pohjois-Suomen suurten kysymysten selvittämiseksi ja ratkaisujen etsimiseksi odottavat katseet kiinnittyvät on ei vain pohjalaisessa, vaan valtakunnallisessa ja koko ihmiskuntaa palvelevassa mielessä. Kerttu Saalasti n perustamisen jälkeen Iisalmen Sanomissa 6.10.1959 7
Yrittäjyyden edistäjä Uusien työpaikkojen luominen vaatii aina pääomia ja edellyttää myös yrittäjärohkeutta. Yrittäjärohkeutta, sellaista kuin on ollut uudisasukkailla. Yrittäjämielen kasvattamisen tulee olla koko kansan yhteinen pyrkimys. Niinpä yrittäjyyttä pitäisi opettaa kotona, koulussa, yliopistoissa ja vapaassa kansansivistyksessä. Kerttu Saalasti 1950-luvun puolivälissä 8
Kerttu Saalasti (1907-1995) 9