10.11.2016/päivitys Sivu 1/14 Tilaaja: Kemijärven Kaupunki Tekninen osasto Vapaudenkatu 8 B 98100 Kemijärvi Hanke: Monitoimikeittiö 2017 KORJAUSRAKENTAMINEN MONITOIMIKEITTÖ 2017 Kemijärven kaupunki / Tekninen osasto Vapaudenkatu 8 B, 98100 Kemijärvi faksi 016815549 etunimi.sukunimi@kemijarvi.fi www.kemijarvi.fi
Sivu 2/14 TIIVISTELMÄ Monitoimikeittiö 2016 -hankkeen hankeohjelman laatimisesta on vastannut työryhmä, johon ovat kuuluneet Markku Kankaanranta, Outi Paavola, Paavo Hamara. Hankeohjelman laadinnan asiantuntijoina ovat olleet: Hilkka Ahola, Arkkitehtipalvelu Hilkka Ahola Ky Ins. tsto Heikki Kylmänen, kustannuslaskenta Hankeohjelman laadintaa on edeltänyt selvitystyö Monitoimikeittiö 2016 - hankkeen tilaratkaisusta. Esillä ovat olleet mm. - hajautetaan valmistus nykyisiin Sairaalan, Hoivakodin ja Seminaarinkadun valmistuskeittiöihin => kaikki mainitut keittiöt ovat peruskorjauksen tarpeessa - peruskorjataan ja laajennetaan jokin edellä mainituista keittiöistä ns. monitoimikeittiöksi, josta ruon jakelu tapahtuu kaikkiin jakelukeittiöihin - rakennetaan kokonaan uusi monitoimikeittiö Kolmen valmistuskeittiön peruskorjaus merkitsisi noin 3 M :n investointia, mikä on selvästi kalliimpi kuin yhden valmistuskeittiön peruskorjaus monitoimikeittiöksi tai kahden valmistuskeittiön peruskorjaus. Nykyisen Seminaarinkatu 10:ssä sijaitsevan valmistuskeittiön korjausaste on 64 %, mikä osoittaa noin 30 %:a edullisempaa ratkaisua uudisrakennukseen verrattuna. Selvitetyistä vaihtoehdoista hankesuunnitelman pohjaksi otettiin Seminaarinkatu 10:een sijoittuva saneeraushanke, mikä oli kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. Toiminnallisuutta puoltaa se, että rakennuksen sijainti on koulu- ja muuhun opetuskäyttöön nähden sopiva, tontti on kaavoitettu Yo rakennusten korttelialueeksi, rakennusoikeus vastaa tilantarvetta. Vaihtoehtolaskelmissa käsiteltiin myös muita edellä mainittuja vaihtoehtoja. Hankesuunnitelman mukainen tilaohjelma on pidetty taloudellisten reunaehtojen vuoksi mahdollisimman pienenä. Tehtyjen hanke- ja luonnossuunnitelmien perusteella suunnitellut tilat ovat riittävät ja luovat toiminalle nykytilanteeseen verrattuna aivan uuden lähtökohdan ja mahdollistavat toteutuessaan Kemijärven Kaupungin ruokahuollon toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen.
Sivu 3/14 1. YHDYSHENKILÖT... 4 2. NYKYTILANTEEN ANALYYSI... 5 2.1 Kohteen kuvaus... 5 2.2 Asemakaavalliset tiedot... 5 2.3 Kiinteistön kunto ja suhde uudistuotantoon... 5 2.4 Nykyiset toimitilat ja niiden puutteet... 5 3. TOIMINNAN KUVAUS... 6 3.1 Kuvaus tilaajan toiminnasta... 6 3.2 Tilahankinnan vaihtoehdot.. 8 3.3 Toiminta. 9 3.3 Henkilökunta 9 3.4 Tilojen käyttö... 9 4. PERUSTELUT HUONETILAOHJELMALLE... 9 5. HUONETILAOHJELMA... 10 5.1 Huonetilaohjelman kuvaus... 10 5.2 Tilaluettelo ja tilavaatimukset... 10 5.3 Järjestelmävaatimukset... 10 5.4 Tilojen väliset yhteysvaatimukset... 10 6. TOTEUTTAMISAIKATAULU... 11 7. PERUSTAMISKUSTANNUKSET JA NIIDEN RAHOITUS... 11 7.1 Perustamiskustannukset... 11 7.2 Perustamiskustannukset yhteensä ja niiden rahoitus... 12 8. KÄYTÖN AIKAISET KUSTANNUKSET... 12 8.1 Rakennuksen ylläpitokustannukset... 12 8.2 Ruokapalveluiden kustannukset 12 9. YHTEENVETO 14 Liitteet Liite 1: Liite 2: Liite 3: Tonttikartta ja pohjapiirros Tilaluettelo Tavoitehinta/ Rakennusosa-arvio
Sivu 4/14 1. YHDYSHENKILÖT Tilaaja / Rakennuttaja: Kemijärven Kaupunki / Tekninen osasto Vapaudenkatu 8 B 98100 Kemijärvi Rakennuttajatehtävät: Kemijärven kaupunki / Tekninen osasto Vapaudenkatu 8 B 98100 Kemijärvi Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtipalvelu Hilkka Ahola Ky Poroelontie 3 D 4, 96100 Rovaniemi Puhelin: 0407216632 hilkkaliisa.ahola@gmail.com Kustannuslaskenta: Insinööritoimisto Heikki Kylmänen Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Puhelin: 040 016 3171 heikki.kylmanen@inststo.inet.fi
Sivu 5/14 2. NYKYTILANTEEN ANALYYSI 2.1 Kohteen kuvaus Seminaarinkatu 10 rakennus on ammattikouluksi vuonna 1976 valmistunut yksikerroksinen rakennus, jonka rakennusala on 3998 m2 ja tilavuus 19203 m3. 2.2 Asemakaavalliset tiedot Rakennus sijoittuu 2 kaupunginosan kortteliin YO 2022 tontille 3, jonka e=0.75. Tonttikartta, liite 4. 2.3 Kiinteistön kunto ja suhde uudistuotantoon Rakennukseen on tehty vuonna 2015 kuntoarvio, jossa on esitetty tiettyjen rakennusosien tarkempaa tutkimista. Kuntoarviossa esitetyn mukaisesti rakennukseen on tehty kuntotutkimus elokuussa 2016. Kuntotutkimuksessa löydettiin puutteita yläpohjarakenteissa mm. mikrobivaurioita, joiden vaikutus sisäilman laatuun voi olla merkittävä. Ulkoseinissä ei havaittu merkittäviä mikrobivaurioita, joskin ulkoseinät ovat suorassa yhteydessä sokkelihalkaisujen eristeisiin, jotka taas ovat alttiita maaperän kosteusrasitukselle. Myös tilojen lattiapinnoitteet ovat vaurioituneet laajoilta osin, ja alapohjien kuntoon saattaminen edellyttää alapohjan uusimisen kokonaisuudessaan. Monitoimikeittiö sijoittuu vain osaan rakennusta ja tarvittava tila peruskorjataan täysin. Monitoimikeittiön sijoittaminen olemassa olevaan kiinteistöön on perusteltua hintansa ja kaupungin omistuksessa olevien tilojen tehokkaan käytön kannalta. 2.4 Nykyiset toimitilat ja niiden puutteet Kolmessa valmistuskeittiössä tuotetaan aterioita ja asiakkaita palvellaan 7 palvelukeittiössä. Palvelukeittiöiden joukossa on joitakin hyvin varusteltuja ja hyväkuntoisia keittiöitä. Aluekeittiö 1, seminaarikatu 10, ammattiopiston keittiö (350 m²) toimii alueella tuotannonkeittiönä ja koulukampuksen oppilasravintolana, jossa aterioi alaasteen, yläasteen ja ammattioppilaitoksen opiskelijoita sekä kaupungin työntekijöitä. Puutteet: Keittiön pintamateriaalit ovat kuluneita, vioittuneita ja vanhentuneita. Laitekanta on elinkaaren päässä, lisäksi säilytys- ja varastointitilat eivät vastaa nykyajan vaatimuksia, kylmiöiden ja pakasteen jäähdytysjärjestelmä on vanhentunut ja logistiikka- ja tavaranvastaanottotilat ovat puutteelliset. Tuleville ja
Sivu 6/14 lähteville elintarvikkeille tarvitaan omat kulkureitit ja likaisena toimitettaville pakkauksille lisäksi oma sisääntuloreitti. Elokuussa 2016 tehty kuntoarvio osoitti, että tilat edellyttävät peruskorjausta. Aluekeittiö 2, sairaalan keittiö (330 m²) yhteydessä toimii kaupungin toinen aluekeittiö. Sairaalassa on kaksi osastoa ja henkilöstöravintola. Keittiöstä lähetetään ruokaa kuumana kuuteen eri kohteeseen (päiväkodit ja toimintakeskukset) sekä kotiaterioita kotona asuville asiakkaille kaksi kertaa viikossa kylmänä. Puutteet: Keittiön pintamateriaalit ovat kuluneita, vioittuneita ja vanhentuneita. Laitekanta on elinkaaren päässä, säilytys- ja varastointitilat eivät vastaa nykyajan vaatimuksia, tiloista puuttuu kaksi varastotilaa, pakkasmateriaalit ja astiavarasto. Kylmiöiden ja pakasteen jäähdytysjärjestelmä on vanhentunut ja kylmiöitä ei ole riittävästi, tarve olisi kaksi lisää. Erityisesti lattianpinta on halkeillut useasta kohtaan. Elintarvikevalvonta on maininnut korjaustarpeesta. Logistiikka- ja tavaranvastaanottotilat ovat puutteelliset. Tuleville ja lähteville elintarvikkeille tarvitaan omat kulkureitit ja likaisena toimitettaville pakkauksille lisäksi oma sisääntuloreitti. Keittiön tulisi korjata palvelukeittiöksi uusien pintamateriaalit ja säilytystilat sekä palvelukeittiön laitekanta. Puistolan palvelukeskuksen keittiö (100 m²), joka toimii valmistuskeittiönä Puistolan kokopäivähoitolaitokselle. Toimintaa on 7 päivänä viikossa. Puutteet: Keittiön pintamateriaalit ovat kuluneita, vioittuneita ja vanhentuneita. Laitekanta on elinkaaren päässä, säilytys- ja varastointitilat eivät vastaa nykyajan vaatimuksia. Erityisesti lattianpinta on halkeillut useasta kohtaan. Elintarvikevalvonta on maininnut korjaustarpeesta. Keittiön ylä- ja alakaapistot ovat epäkäytännöllisiä, vioittuneita ja vanhentuneita. Kaapistot ja pöytätasot tulisi uusia, vaihtaa teräspinnoiksi. Keittiöstä puuttuu kokonaan kulutustuotteidenastioiden ja siivous- ja puhdistusaineiden varastointi. Logistiikka- ja tavaranvastaanottotilat ovat puutteelliset. Keittiön tulisi korjata palvelukeittiöksi uusien pintamateriaalit ja säilytystilat sekä palvelukeittiön laitekanta. 3. TOIMINNAN KUVAUS 3.1 Kuvaus tilaajan toiminnasta Kolmessa valmistuskeittiössä tuotetaan aterioita ja asiakkaita palvellaan 7 palvelukeittiössä. Lounas ruokailijoita on päivittäin n. 1400 asiakasta. Päivittäin valmistetaan n. 2000 annosta eri asiakasryhmille. Asiakkaisiin kuuluu varhaiskasvatus, esiopetus, peruskoulut, lukio, ammattiopisto ja sosiaalitoimen asiakkaat sekä kaupungin työntekijät. Aluekeittiö 1, seminaarikatu 10 toimii alueella koulukampuksen oppilasravintolana, jossa aterioi ala-asteen, yläasteen ja ammattioppilaitoksen opiskelijoita
Sivu 7/14 sekä kaupungin työntekijöitä. Keittiöstä lähetetään ruokaa kuumana neljään (koulut) eri kohteeseen ja lisäksi keittiöstä pakataan lähteviksi lähes päivittäin metsäeväitä ammattiopiston opiskelijoille. Aluekeittiö lähettää palvelukeittiöihin myös kaikki välitystuotteet. Keittiöllä tuotetaan n. 850 lounasta päivittäin. Aluekeittiö 2, sairaalan (Lapponia) yhteydessä toimii kaupungin toinen aluekeittiö. Sairaalassa on kaksi osastoa ja henkilöstöravintola. Keittiöstä lähetetään ruokaa kuumana kahdeksaan (8) eri kohteeseen (osastot, päiväkodit ja toimintakeskukset) ja kotiaterioita kotona asuville asiakkaille kaksi kertaa viikossa kylmänä. Aluekeittiö lähettää palvelukeittiöihin kaikki välitystuotteet. Keittiöllä tuotetaan päivittäin n. 850 annosta. Lisäksi on Puistolan palvelukeskuksen keittiö, joka toimii valmistuskeittiönä Puistolan kokopäivähoitolaitokselle. Toimintaa on 7 päivänä viikossa. Asiakkaina ovat hoivan ja kehitysvammayksiköiden kokopäivähoidon asiakkaat ja henkilökunta, yhteensä n. 100 asiakasta. Keittiöllä tuotetaan n. 300 ateriaa päivittäin. 3.2 Tilanhankinnan vaihtoehdot Ruokahuollon tulevaa toimintaa on selvitetty seuraavien vaihtoehtojen osalta: - jatketaan valmistusta nykyisissä aluekeittiöissä ja valmistuskeittiössä sairaalassa, ammattiopistolla ja hoivakodilla => kaikki mainitut keittiöt ovat peruskorjauksen tarpeessa ja laitekanta elinkaarensa lopussa. Aluekeittiö 2:n nykyiset tilat eivät ole riittävät nykyisen toiminnan näkökulmasta. Tarvittaisiin laajennus varastoinnin ja logistiikan. Kolmen tuotantokeittiön laitekustannukset ovat n. 750 000 ja peruskorjaus 2,3 M. Kokonaiskustannus olisi noin 3 M. Henkilöstön tarve pysyisi nykyisellään, 24 henkilötyövuotta. - peruskorjataan ja laajennetaan jokin edellä mainituista keittiöistä ns. monitoimikeittiöksi, josta ruoan jakelu tapahtuu kaikkiin palvelukeittiöihin. Nykyisellään aluekeittiö 1:n tilat eivät riitä keskittämiseen yhdeksi tuotantokeittiöksi. Tilan tarve on tuotannon, säilytyksen, varastoinnin ja logistiikan osalta oleellinen. Lisätilaa on saatavissa nykyisten tilojen vierestä lopetetun opetuskeittiön tiloista. Laitekustannukset yhteen tuotannonkeittiöön on n. 300 000, Kokonaiskustannus 2 500 000. Henkilöstön tarve vähenee, kun ruuan valmistus keskitetään yhteen tuotantokeittiöön. Tarve on 18 20 henkilötyövuotta, => edullisin vaihtoehto. - rakennetaan kokonaan uusi monitoimikeittiö => Seminaarinkatu 10:n korjausaste on 64 %, jolloin uudisrakennus olisi noin 30 % kalliimpi kuin peruskorjausvaihtoehto
Sivu 8/14 - muut rahoituselementit. Perinteisten hankintamuotojen rinnalle on kehitetty kokonaisvaltaisempi toimintamalli, elinkaarimalli, jossa palveluntuottaja yhdellä sopimuksella vastaa ainakin hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta pitkän sopimuskauden (15 25 vuotta) ajan. Tapauskohtaisesti sopimukseen voidaan sisällyttää myös käyttäjäpalveluita ja hankkeen rahoituskin. Hankkeet ovat kokoluokaltaan suuria ja kustannuksiltaan yli kymmenen miljoonaa. Nykyisenlaisiin peruskorjaushankkeisiin elinkaarimalli ei sovellu. Seuraavassa kaaviossa on esitetty kustannusarviot eri vaihtoehdoille. 3.3 Toiminta Keittiöiden toiminnoissa on eroja, aluekeittiöissä valmistetaan ruokaa, palvellaan ruokasaleissa asiakkaita ja lähetetään aterianosia ja välitystuotteita palvelukeittiöihin. Puistolan valmistuskeittiöllä valmistetaan ateriat palvelukeskuksen osastoille. Tulevaisuudessa aluekeittiöt ja valmistuskeittiöt ovat väistämättä peruskorjausten tarpeessa ja se tulisi toteuttaa suunnitelmallisesti. Tarveselvityksen perusteella toteutus olisi hyvä aloittaa keskittämällä tuotanto yhteen keittiöön. Peruskorjauksen myötä otetaan käyttöön monitoimikeittiö ja 10 palvelukeittiötä. Tällöin sairaalankeittiö ja Puistolan keittiöt muuttuisivat palvelukeittiöiksi. Tämä on perusteltua, koska sairaalan osastot ovat vähenneet ja yksiköt pienentyneet. Edellä mainitut kaksi kohdetta olisi järkevä korjata palvelukeittiöiksi, koska toiminta kohteissa on muutoksessa. Ruokapalvelun nykyinen työntekijä määrä on 24 henkilötyövuotta, kun se keskittämisen myötä voitaisiin vähentää 18 henkilötyövuoteen. Lisäksi on pienryhmäkoteja 4 kpl, joihin toimitetaan ateriat ja välitystuotteet. Pienryhmäkodeissa on heidän oma henkilöstö.
Sivu 9/14 Toimintaa sääteleviä viranomaismääräyksiä ovat elintarvikelaki, terveydensuojelulaki, työturvallisuuslaki, pakasteasetus ja hygienia-asetukset sekä elintarvikevalvonta ja Evira. 3.4 Henkilökunta Nykyinen henkilöstörakenne on seuraava: Työntekijöitä on yhteensä 24. Tehtävä Lukumäärä ruokapalvelupäällikkö 1 emäntä 2 keittäjä 5 vastaava ruuanjakaja 7 ravitsemustyöntekijä 9 3.5 Tilojen käyttö Kokopäivähoidonlaitoksien tiloja käytetään arkisin klo 06.00 19.00 ja lauantaisin sekä sunnuntaisin ympäri vuoden. Koulujen ja päiväkotien tiloja käytetään klo 06.00 16.00 arkipäivisin. 4. PERUSTELUT HUONETILAOHJELMALLE Ruokatuotannon keskittämisellä on vaikutusta henkilöstötarpeeseen. Kun ruokatuotantoa tehdään yhdessä keittiössä, niin ruoanvalmistukseen tarvittavan henkilökunnan määrä on vähemmän, kuin jos on useita valmistuskeittiöitä. Keskittämisellä on myös vaikutusta ruokakuljetuksiin. Keskittämisen ja Cook & Chilltuotantomenetelmän myötä kuljetuksia voidaan suorittaa aikatauluriippumattomasti koko päivän aikana, pieniin kohteisiin voidaan toimittaa joka toinen päivä. Monitoimikeittiössä valmistettavat ateriat pakataan ja kuljetetaan joko kuumana tai kylmänä ja kypsennetään tarjolle vastaanottavissa palvelukeittiöissä. Valmistettavien aterioiden määrä tulisi olemaan noin 2000 annosta vuorokaudessa. Monitoimikeittiö voidaan suunnitella toiminnoiltaan, tiloiltaan ja laitteistoltaan tehokkaaksi ammattikeittiöksi, jossa on huomioitu kaikki tarvittavat ja asianmukaiset tilat ruokien valmistamiseen, jäähdyttämiseen, säilyttämiseen, jakeluun, pakkaamiseen ja lähettämiseen. Keittiön sisäiset materiaalivirtaukset, että ulkoiset logistiset ratkaisut voidaan optimoida, jolloin tarvittavat neliömäärät ovat pienemmät. Ajanmukaisissa valmistuskeittiöissä ruoanvalmistusprosessit on helpompi suunnitella tehokkaiksi ja sitä kautta työvoimantarvetta pienentäväksi. Uudet koneet ja laitteet sekä työtilat mahdollistavat paremman työergonomian ja näin ollen vähentävät työntekijöiden tuki- ja liikuntaelinsairauksia.
Sivu 10/14 Ylläpidettäviä valmistuskeittiöitä olisi vähemmän jolloin laitekanta pienenee ja huolto- ja korjauskustannukset alenevat. Sähkön ja veden kulutus alenee. Elintarvikekustannukset alenevat, koska hankitaan raaka-aineet yhteen keittiöön. Voidaan hankkia suurempia pakkauskokoja, jolloin hinta saada edullisemmaksi. Hintaan vaikuttaa myös pudotuspaikkojen määrä. Elintarvikkeiden varastointiarvo on yllättävän suuri, koska inventaarion varastokustannus on 10 000 20 000 riippuen keittiön koosta. Yhdessä valmistuskeittiössä saadaan varastojen kustannukset alennettua. Yhden tuotantokeittiön (monitoimikeittiön) laitekustannukset ovat n. 250 000, kun kolmen valmistuskeittiön laitekustannus on yli 700 000. Yhden palvelukeittiön laitekustannus on n. 20 000. Pohjapiirros, liite 1. 5. HUONETILAOHJELMA 5.1 Huonetilaohjelman kuvaus Keittiön huonetilaohjelman mukaiset tilat ovat ohjelma-alaltaan yhteensä 557 m2. Sosiaalitilat aputiloineen 86 m2. Ruokasali 195 m2. Ulkotilat 85 m2, tehdään laajennuksena. IV konehuone 40 m2. Ohjelma-ala yhteensä 923 m2. 5.2 Tilaluettelo ja tilavaatimukset Huonetilaohjelma on esitetty liitteessä 2. Tilojen vaatimustasot normaalien tilojen osalta on määritelty tilakustannuslaskelmissa. 5.3 Järjestelmävaatimukset Koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä, huomioitava taukotilan lämpötila huomio, kulunvalvontajärjestelmä (kamera), paloturvallisuus, puhelin ja itjärjestelmien yhteydet, omavalvonta- ja hygieniaohjelma, 5.4 Tilojen väliset yhteysvaatimukset Suunnittelussa on tarkkaan huomioitu virtauskaaviot. Tavaran vastaanotto ja lähtevät elintarvikkeet on huomioitu sekä niiden yhteydet varastointiin. Lämminkeittiö (ruuanvalmistus), astiahuolto, varastointi ja säilytys on keskitetty toiminnan järkevyyden mukaisesti omiksi yksiköiksi. Esivalmistelutilat, pakkaamiset ja pakkaustenlähetykset on sijoiteltu varastojen läheisyyteen. Ruuanvalmistustilan ja elintarvikkeiden säilytyksen sijoittelussa on
Sivu 11/14 huomioitu lyhyt etäisyys. Ruuanjäähdytys johtaa suoraan pakkausten säilytykseen ja lähetysten säilytykseen. Ruokasalin asiakaspalvelulinjastot on suunniteltu järkevästi lämpimän keittiön ja säilytyksen viereen, mikä helpottaa tarjoilutilanteita. Tauko- ja sosiaaliset tilat on suunniteltu erilleen tuotannon tiloista. Terveysvalvonta on tutustunut suunnitelman, eikä sillä ole huomautettavaa hankkeen sijoittumiselle suunniteltuun kohteeseen, eikä suunnitteluratkaisuun. 6. TOTEUTTAMISAIKATAULU Toiminnan toteuttaminen ja sen tason ja laadun sekä kehityksen turvaaminen edellyttävät nopeita toimenpiteitä toimitilaratkaisun toteuttamiseksi. Erityisen tärkeitä ovat rakennuskustannusten vaikutukset. Nykyinen kustannustaso tulisi voida käyttää hankkeen toteuttamisessa hyödyksi. Henkilöstötarpeen väheneminen ratkaisun vuoksi voidaan hoitaa eläkepoistumaa hyödyntäen, mikäli hanke toteutetaan suunnitellussa aikataulussa. Kaupungin investointiohjelmaan on suunniteltu tuleviksi vuosiksi uimahallin peruskorjaus, lisäksi perusopetuksen tiloihin on peruskorjaustarpeita joskaan ei vielä vuonna 2017, mikä myös puoltaa peruskorjauksen ajoittamista jo tulevalle vuodelle. Epävarmuustekijänä on Sote- palvelujen siirtyminen itsehallintoalueille. Toisaalta ruokapalvelut tulisi saattaa tuottavuudeltaan paremmaksi, mikä edellyttää investointeja, kun taas toisaalta on vielä lopullisesti ratkaisematta, miten sotepalveluiden tukipalvelut hoidetaan jatkossa. Rakennussuunnittelu on tarkoitus käynnistää heti hankeohjelman hyväksymisen jälkeen. Rakennustyöt on mahdollista aloittaa vuoden 2017 kesällä. Tällöin uusi keittiö voidaan ottaa käyttöön kesällä 2018. Toinen vaihtoehto on odotella, miten sote-ratkaisut etenevät, ja käynnistetään rakennussuunnittelu, kun on saatu tarkempaa tietoa sote-palveluiden toteuttamisesta ja näin ollen varataan pelkästään suunnittelumääräraha tulevan vuoden budjettiin. 7. PERUSTAMISKUSTANNUKSET JA NIIDEN RAHOITUS 7.1 Perustamiskustannukset Tonttikustannukset Tontti on kaupungin omistuksessa oleva tontti. Rakennuskustannukset Hankkeen rakennuskustannukset toukokuun vuoden 2016 kustannustasossa ovat laaditun rakennusosa-arvio mukaan yhteensä 2,5 milj. euroa (alv 0%). Liite
Sivu 12/14 2. Keittiön osuus kustannuksista ovat noin 2,1 M ja ruokasalin ja käytävien osuus noin 0,4 M. Muut perustamiskustannukset Toiminnan kojeiden ja laitteiden hankintabudjetti on 250 000 euroa. Osa laitteista on tarkoitus siirtää nykyisistä tiloista uuteen rakennukseen. Muun irtaimiston hankintakustannus on 50 000 euroa. 7.2 Perustamiskustannukset yhteensä ja niiden rahoitus Perustamiskustannukset Hankkeen perustamiskustannukset ovat kokonaisuudessaan seuraavat: Rakennuskustannukset Irtaimisto Toiminnan kojeet ja laitteet Yhteensä 2 200 000 euro 50 000 euro 250 00 euro 2 500 000 euro Perustamiskustannusten rahoitus Perustamiskustannukset on tarkoitus rahoittaa kaupungin budjettivaroista. Irtaimisto ja toiminnan kojeiden ja laitteiden leasingvaihtoehdon edullisuus selvitetään rakentamisen valmisteluvaiheessa. 8. KÄYTÖN AIKAISET KUSTANNUKSET 8.1 Rakennuksen ylläpitokustannukset Hanke ei muuta kiinteistön laajuutta. Suurimmat yksittäiset menoerät ovat siivous (noin 30 % ylläpitokustannuksista). Rakennusosien käyttöikä on jo uusimisen tarpeessa, joten korjausinvestointi vaikuttaa vähentävästi korjausvelan määrään. Korjausvelkaa on tällä hetkellä 860.000. 8.2 Ruokapalveluiden kustannukset Ruokapalveluiden osalta yhteen monitoimikeittiöön siirtyminen pienentää ruokapalvelujen kustannuksia noin 200.000 :lla vuosittain. Investoinnin poistot ja pääomakustannukset ovat vuositasolla 120.000 ja hankkeen vaikutus positiivisesti kaupungin tuloslaskelmaan on 110.000 vuodessa (Tilakustannuksiin lasketaan investoinnin poisto 30 vuoden poistoajalla sekä sijoitettavan pääoman korko 2,5 %).
Sivu 13/14 Seuraavassa kaaviossa on esitetty ruokapalveluiden kustannukset eri vaihtoehdoille. Perusparannus nykyisistä tiloista on selvästi edullisin ratkaisu niin vuosikustannuksiltaan kuin myös uudisrakennuksen korkeiden investointikustannusten vuoksi. Seuraava kuvio osoittaa, että peruskorjaus- ja toiminnallisten investointien aiheuttama 50 %:n korotus tilakustannuksiin tuo 13 % säästön itse toimintaan, joten kokonaiskustannuksissa saavutetaan 6 %:n säästö. Alla olevassa taulukossa on esitetty kustannukset kustannuslajeittain nykytilanteessa sekä hankesuunnitelmassa valitun investoinnin jälkeen (tilakustannukset sisältävät pääomakustannukset).
Sivu 14/14 Yllä olevassa vertailussa nykytilanteeseen ei ole huomioitu lisääntyviä kunnossapitokustannuksia ja näiltä osin vertailu tulevaan ei toimi. 9. YHTEENVETO Hankesuunnitelman perusteella esitetään Seminaarinkatu 10:n valmistuskeittiön perusparannusta monitoimikeittiöksi. Esityksen perusteluita: - ruoan valmistuksen keskittäminen yhteen keittiöön tuo selviä kustannussäästöjä toimintaan - peruskorjaus verrattuna uudisrakentamiseen noin 30 % edullisempaa - keittiön sijainti hyvässä paikassa Investoinnin ajoitusta vuosille 2017-2018 puoltaa: - investointiohjelmaan vuosille 2018-2020 näyttää tulevan useita peruskorjaushankkeita - nykyiset keittiötilat riskialttiita huonon kunnon vuoksi - yhteen keittiöön siirtyminen ja tuottavuuden parantuminen voidaan hyödyntää eläköitymisen avulla - sote-palvelut todennäköisesti siirtävät palvelut toiselle toimijalle, mikäli ei tehdä mitään (ruoan hinta ei ole kilpailukykyinen) - hankkeen takaisinmaksuaika on 6-10 vuotta riippuen ensihädässä tehtävien korjausten määrästä Hankkeen riskit - sote alueet voivat siirtää ruokapalvelut toiselle toimijalle, pienentyneet ruokamäärät eivät edellytä näin suurta investointia