Tampereen Aikuiskoulutussäätiö, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

PALKINTOTOIMIKUNNAN 1/427/2016 PALAUTERAPORTTI 30.11.2016 Tampereen Aikuiskoulutussäätiö, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUPALKINTOKILPAILU 2016 Yleistä Tavoitteet Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (TAKK) on säätiön ylläpitämä toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjä, jossa päätäntävaltaa käyttävät Tampereen kaupunki, Tampereen Kauppakamari sekä alueen työelämän edustajat. TAKK tarjoaa näyttötutkintokoulutusta useilla aloilla: tekniikka ja liikenne, yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto, luonnontieteet, kulttuuri, matkailu-, ravitsemus- ja talousala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä humanistinen ja kasvatus ala. TAKKissa oli vuoden 2015 alussa noin 1400 opiskelijaa. Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen perustehtävänä on toimia ammatillisen osaamisen kehittäjänä ja huolehtia siitä, että työ- ja elinkeinoelämällä on ammattitaitoista työvoimaa. Toimintaa ohjaavat arvot - luotettava kumppani ja rohkea edelläkävijä. Organisaation strateginen valinta edistää työ- ja elinkeinoelämän menestymistä ohjaa toimintaa läpi koko organisaation. Henkilöstöä ja asiakkaita kannustetaan kehittämään ja kehittymään yhdessä. Asiakaslähtöisyys ja osaamisperusteisuus toteutuvat opiskelijoiden, henkilöstön ja sidosryhmien toiminnassa sekä työelämäkumppanuuksissa. Organisaation yhteiset toimintamallit henkilökohtauistamisessa ja työelämäjaksojen toteuttamisessa varmistavat asiakaslähtöisyyden ja osaamisperusteisuuden toteutumisen ja laadun. Työelämän ja alojen erilaisuus otetaan hyvin huomioon, mikä näkyy myös organisaation suorituskyvyssä. Yksilöllisen opintopolun rakentaminen on TAKKissa kattava toimintamalli, ja sitä tuetaan opiskelijoille suunnatuilla tukipalveluilla. Erityisen tuen palvelujen järjestäminen aikuiskoulutuksessa on erityisen maininnan arvoista. TAKKin toiminta ja tulokset EFQM -mallin eri osa-alueilla viestivät toiminnan tasalaatuisuudesta. Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen toiminnassa keskeistä on työelämälähtöisyys. Strateginen valinta edistää työ- ja elinkeinoelämän menestymistä ja ohjaa toimintaa läpi organisaation. Strateginen valinta välittyy johdon, henkilöstön, opiskelijoiden, työelämän ja sidosryhmien näkemyksissä ja asenteissa. Pitkä historia näyttötutkintojen toteuttamisessa ja työelämälähtöisyys strategisena valintana ovat tuoneet asiakaslähtöisyyden ja osaamisperusteisuuden koko organisaation toimintaa ohjaavaksi tekijäksi. Opiskelija-asiakkaat ovat osaltaan TAKKin työelämälähtöisyyden toteuttajia; henkilökohtaistaminen ja sen onnistuminen ovat tässä olennaisia tekijöitä. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus on asemoinut toimintansa vahvasti aikuiskoulutukseen ja se toimii valitsemiensa arvojen mukaisesti luotettavana kumppanina ja

2 rohkeana edelläkävijänä. TAKK asettaa tavoitteet tasapainoisesti toiminnan eri osaalueille ja ne ovat osa johtamisjärjestelmää. Toimintamallit ja niiden toteuttaminen Tampereen Aikuiskoulutuskeskus on organisoinut toiminnan kannustaen eri koulutusaloja kehittämään hyviä käytäntöjä ja edistää näiden levittämistä organisaatiossa. Paikoitellen koulutusalat vaikuttavat olevan toisistaan erillisiä, mikä toisaalta näyttäisi myös olevan organisaation tietoisesti valitsema toimintamalli. Organisaation keskeiset yhteiset toimintamallit mm. henkilökohtaistamisessa ja työelämäjaksojen toteuttamisessa varmistavat asiakaslähtöisyyden ja osaamisperusteisuuden toteutumisen ja niiden laadun läpi organisaation. Organisaation sisäistä kehittymistä varten, kuin myös toiminnan työelämälähtöisyyden edelleen parantamiseksi, on perustettu yrityspalveluyksikkö. Organisaatio ja sen edelleen kehittäminen tukevat strategisten tavoitteiden saavuttamista. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus valmistautuu ennakoivasti varmistamaan tuloksellisuutensa myös muuttuvassa toimintaympäristössä. Perustettu yrityspalveluyksikkö etsii uusia työelämäkumppanuuksia sekä tukee organisaation eri yksiköitä työelämäyhteistyössä. Yksikkö toimii myös linkkinä työelämätarpeiden ennakoimisessa. Tampereen Aikuiskoulutussäätiön omistama Tampereen teollisuusoppilaitos Oy on puolestaan muotoiltu tukemaan asiakkaiden työllistymistä ja työllistyvien osaamisen soveltuvuutta työllistävän yrityksen tarpeisiin. Sidosryhmäyhteistyö mm. rahoittajan ja kauppakamarin kanssa on vahvaa ja kuvastaa luotettavan kumppanuuden toimintamallia. Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa osaamisperusteisuus on itse asiassa asiakaslähtöisyyttä viitaten sidosryhmien näkemysten mukaan mm. työelämätarpeista määrittyvään osaamisen kehittämiseen. Henkilökohtaistamisen prosessi on rakennettu tunnistamaan yksilön tarpeet niin osaamisessa kuin osaamisen kehittämisen taidoissa ja mahdollisuuksissa. Yksilöllisen opintopolun rakentaminen on TAKKissa kattava toimintamalli ja sitä tuetaan opiskelijoille suunnatuilla tukipalveluilla, joita aikuiskoulutuskeskuksilta ei tässä laajuudessa vaadita. Tietojärjestelmät tukevat asiakkaan ja kouluttajan sekä johdon toimintaa. Tietojärjestelmiä voisi edelleen kehittää tukemaan tiedolla johtamisen kehittymistä. Organisaation tavoitteiden jalkautumista varmistetaan perehdytyksellä ja kehityskeskusteluilla sekä osaamisen kehittämisellä. Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa on käytössä kaikki myy periaate ja sitä tuetaan mm. henkilöstön palveluosaajapassikoulutuksella. TAKKin henkilöstö on sisäistänyt organisaation arvot ja tavoitteet toimien työelämälähtöisesti ja vahvasti sisäiseen yrittäjyyteen sitoutuneesti opiskelijoita ja heidän opiskelunsa etenemistä tukien. Arviointi ja parantaminen Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen toiminnan arviointi perustuu palautekyselyihin, esim. kahden vuoden välein toteutettava henkilöstökysely, eri foorumeilla saatuun palautetietoon, itsearviointeihin ja EFQM -viitekehyksen pohjalta toteutettuihin ulkoisiin auditointeihin. Opiskelijapalautetta kerätään palautejärjestelmään säännöllisesti. Työelämätarpeiden kartoittaminen on vakiintunutta toimintaa ja johtaa koulutusten kehittämiseen. TAKKilla on vakiintunut toimintamalli palautetiedon käsittelyyn ja kehittämistoimien valintaan.

3 TAKKissa on valmius toimia ja kehittää joustavasti ja ketterästi toimintaa. Osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys näkyvät organisaation saavuttamissa tuloksissa. Arviointijärjestelmän kehittämiseen voisi edelleen kiinnittää huomiota mm. laajentamalla numeeristen tavoitetasojen käyttöä trendi- ja vertailutiedon ohella ARVIOINTI ARVIOINTIALUEITTAIN 1. JOHTAJUUS TAKK tekee aktiivisesti sekä laadullista että määrällistä ennakointia ja toimii aktiivisesti ennakointityössä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Koulutustarjontaa on priorisoitu ja uudistettu elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta ja koulusta kehitetty laadullisen palautetiedon pohjalta. Johto on suunnannut resursseja uudelleen tarpeen mukaan toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi esim. organisaatiorakenteen muutos ja yrityspalveluyksikön perustaminen työelämän tarpeisiin vastaamiseksi sekä palautteen saamisen tehostamiseksi työelämältä. Johdon vuoropuhelu on aktiivista eri sidosryhmien kanssa, ml. elinkeinoelämän, työelämän ja koulutuksen toimijat. TAKK on myös aktiivisesti vaikuttamassa valtakunnallisesti reformin valmisteluun. Laadunhallintaa on kehitetty systemaattisesti ja pitkäjänteisesti ja se on osa johtamisjärjestelmää. Toimintaa auditoidaan säännöllisesti myös ulkoisesti. Johdon toimintaa arvioidaan ja saadun palautteen ja tulosten perusteella toimintamalleja parannetaan. Tietojärjestelmiä olisi tarpeen edelleen kehittää, jotta ne tukisivat nykyistä paremmin johtamista. Benchmarking -toiminnan ja vertaisarvioinnin lisäksi voisi löytyä muitakin tapoja hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi ja niiden hyödyntämiseksi. 2. STRATEGIA TAKKin strategia perustuu aktiivisesti kerättyyn ennakointitietoon ja muiden tuottaman ennakointitiedon käyttöön.

4 Strategiakausi on kolmivuotinen, mutta strategiaa tarkastetaan kauden aikana. Strategiset suunnitelmat viedään käytännön toimintaan toimintasuunnitelmien ja tuloskorttien avulla. Strategia ja toimintasuunnitelma käsitellään vuosittain henkilöstötilaisuuksissa ja kehityskeskusteluissa. Strategiakauden tavoitteet on konkretisoitu toimenpiteiksi ja toimenpiteillä pyritään myös ennakoivasti vastaamaan toimintaympäristön muutospaineisiin. Hanke- ja projektitoiminta sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen tukevat strategisten tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstön ja opiskelijoiden osallisuutta strategiseen suunnitteluun voisi lisätä. Yhteistyötä sidosryhmien kanssa on tarpeen nykyistä enemmän hyödyntää strategiatyössä. Osaamisperusteisuudelle ja asiakaslähtöisyydelle voisi asettaa numeerisia tavoitteita. 3. HENKILÖSTÖ TAKKin arvot näkyvät henkilöstön toiminnassa siten, että henkilöstö on sitoutunutta ja toimii luotettavasti. Henkilöstölle annetaan mahdollisuuksia toteuttaa työelämälähtöisiä toimintamalleja ja tehdä valintoja asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseksi. Sidosryhmien näkemysten mukaan arvojen mukainen toiminta näkyy hyvin myös yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Johto määrittää osaamisen johtamisen suunnan ja varmistaa, että se on strategisten linjausten mukainen. Lähiesimiesten tehtävänä on jalkauttaa strategisia tavoitteita sekä tukea ja mahdollistaa kehittäminen ja kehittyminen strategisten tavoitteiden suuntaisesti. Oman osaamisen kehittämiseen kannustetaan. Toiminnan työelämälähtöisyys tukee vahvasti opetushenkilöstön työelämäosaamista ja sen ajalla pysymistä. Työhyvinvoinnin edistäminen näkyy osana TAKKin arkea ja siihen on panostettu. TAKKilla on käytössä tarkoituksenmukaiset henkilöstön hyvinvointia ylläpitävät ja kehittävät prosessit ja työkalut. Työhyvinvointia selvitetään henkilöstökyselyjen avulla ja parannuksia tehdään tarvittaessa esimerkkinä työ- ja oppimisympäristöjen kunnostaminen ja kehittäminen. Opetushenkilöstön yhteistyötä eri koulutusalojen välillä on tarpeen lisätä. Kouluttajien ja opettajien pedagogisen osaamisen tasalaatuisuutta voitaisiin edistää kehittämällä edelleen toimintamalleja, joilla tätä voidaan organisaatiossa varmistaa.

5 4. KUMPPANUUDET JA RESURSSIT Työelämäkumppanuudet on luonteva osa kaikkea TAKKin toimintaa. Asiakaslähtöisyys ja osaamisperusteisuus toteutuvat työelämäkumppanuuksissa. Työelämäkumppanit tunnistavat arvolähtöisyyden. Kumppanuuksille ja resurssien hallinnalle asetetaan tavoitteita. Vuorovaikutus kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa on suunnitelmallista ja aktiivista. Sidosryhmäyhteistyölle nimetään vastuuhenkilöt. Kumppanuuksia ja toimintaa niiden kanssa arvioidaan ja kehitetään yhdessä kumppaneiden kanssa. Yrityspalvelut -yksikkö on kehitetty tukemaan yhteistyötä työelämäkumppanien kanssa ja myös auttamaan opiskelijoiden työssäoppimispaikkojen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämisessä. Oppimisympäristöjä ja tiloja kehitetään ja käytetään yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa, ja siten optimoidaan resurssien käyttöä. Koulutusta toteutetaan myös yrittäjien tiloissa ja käytetään näiden kanssa yhteisiä resursseja. Taloutta hallitaan suunnittelun, ohjauksen ja seurannan kautta, jotta voitaisiin nopeasti reagoida muuttuviin tilanteisiin. Työpaikkaohjaajien osaamiseen panostetaan ja heille järjestetään säännöllisesti ohjaus- ja arviointikoulutusta TAKKissa, työpaikoilla ja verkko-opetuksena. Tiedonhallinnan kokonaisarkkitehtuuria on tärkeää edelleen kehittää ja lisätä sen käyttäjäystävällisyyttä. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä voisi tukea nykyistä enemmän yhteistyössä työelämäkumppaneiden kanssa. 5. PROSESSIT, TUOTTEET JA PALVELUT Tuotteita ja palveluja suunnitellaan ja kehitetään työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin yhteistyössä näiden kanssa. Henkilökohtaistaminen tapahtuu asetuksen mukaan kolmivaiheisesti, jolloin luodaan asiakaslähtöinen ja osaamisperusteinen opintopolku. Opiskelijoiden näkemys huomioidaan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Opiskelijoiden ohjaukseen on resursoitu. Opiskelijat kokevat saavansa riittävästi ohjausta opintopolun eri vaiheissa.

6 Tutkintotilaisuuksien ja osaamisen arviointi on varmistettu monipuolisesti: näyttötutkintojen suorittamispaikkojen valinta ammattitaitovaatimusten mukaisesti, arvioijien kouluttaminen ja tutkintotilaisuuteen valmistautuminen esim. opiskelijoiden osaamisen osalta. TAKK on pitkään kouluttanut maahanmuuttajia ja kehittänyt tähän soveltuvia toimintamalleja ja koulutuksia. Opiskelijoiden tukipalvelut ovat monipuoliset ja lakisääteistä merkittävästi kattavammat. Opiskelijoilta kerätään säännöllisesti palautetta, jota käsitellään yhdessä opiskelijoiden kanssa ja tämän pohjalta päätetään kehittämistoimista. Palautetta kerätään aktiivisesti myös työelämältä. Palautetta saadaan esim. asiakkaiden kanssa tehtävän yhteistyön yhteydessä, neuvottelukuntatyössä ja työssäoppimisen yhteydessä. Oppisopimuksen ja työvoimakoulutuksen toteutumista seurataan ohjausryhmissä. Alojen erityispiirteet otetaan hyvin huomioon tuotteiden ja palveluiden kehittämisen prosesseissa. Tuotteita ja palveluita markkinoidaan ja tehdään tunnetuksi aktiivisesti. Uraohjausta ja työllistymispalveluja voisi edelleen kehittää. Digitalisaatiota eri muodoissa voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän oppimisen tukena. Eri alojen välistä yhteistyötä voisi edelleen kehittää myös palvelumuotoilussa. 6. ASIAKASTULOKSET Asiakastuloksia mitataan monipuolisesti. Tuloksia arvioidaan ja analysoidaan järjestelmällisesti. Tuloksista on aikasarjoja ja vertailua tehdään suhteessa vertailuryhmään. Asiakastulokset osoittavat, että hakija on kehittänyt viime vuosina toimintaansa, ja saanut näin sekä suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien määrän nousemaan. Opiskelijapalaute on pysynyt hyvällä tasolla ja on valtakunnallisesti tarkastellen kilpailukykyinen. Opiskelijapalvelujen kehittämiseen on panostettu. Merkittävää on, että työvoima- ja oppisopimuskoulutusten keskeyttämisprosentti on laskenut vuosien 2013 2014 välillä. Numeraalisten tavoitteiden asettaminen kattavasti eri asiakastuloksille helpottaisi tulosten arviointia.

7 Toimenpiteitä opiskelija-asiakkaiden työllistymisen edistämiseksi voisi edelleen kehittää. 7. HENKILÖSTÖTULOKSET Henkilöstön näkemyksiä kartoitetaan monipuolisesti. Henkilöstötuloksiin liittyvät tavoitteet on määritelty selkeästi ja tavoitteisiin liittyen esitetään tuloksia. Tuloksista on aikasarja ja myös tietoa suhteessa vertailuryhmään. Monilta osin tulokset ovat vakaita tai positiivisesti kehittyviä. Suuria eroja ei ole organisaation sisällä eri henkilöstöryhmien välillä. Koko organisaation työn imu- kyselyn tulos on 4,7 (asteikolla 1-5), joka on merkki erittäin sitoutuneesta henkilökunnasta. TAKK on systemaattisesti parantanut kouluttajien osaamistasoa vuodesta 2011 vuoteen 2015. Opettajien kelpoisuusaste vaihtelee 77 83 prosentin välillä. Näyttötutkintomestarikoulutuksen suorittaneiden osuus on noussut ollen 80 % kouluttajista vuonna 2015. Oikeudenmukaisuutta ja tasapuolista kohtelua tiimeissä sekä työnjakoa tiimeissä osoittavat tulokset ovat vertailuryhmää alhaisemmat. Henkilöstön näkemys työrooleista on vertailuaineistoa alhaisemmalla tasolla. 8. YHTEISKUNNALLISET TULOKSET Elinkeinoelämän ja sidosryhmien edustajien näkemyksen mukaan TAKK on luotettava ja vastuullinen kumppani. TAKK on tehnyt yhteiskunnallisesti tärkeää työtä maahanmuuttajaopiskelijoiden integroimiseksi suomalaisille työmarkkinoille ja koulutusjärjestelmään. TAKK toimii esimerkiksi yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa syrjäytymisen ehkäisemiseksi esimerkkinä Voimakoulu. TAKK toimii aktiivisesti ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi eri foorumeilla alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti mm. reformin ja koulutusviennin osalta. TAKK toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteita konkreettisesti ja on sitoutunut vastuullisuutta edistävään toimintaan ruohonjuuritasolla. Energiatehokkuus- ja ympäristösuunnitelmat on laadittu ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Ympäristövaikutuksia mitataan ja oppilaitoksessa on onnistuttu vähentämään sähkön, kaukolämmön ja veden kulutusta.

8 Yhteiskuntatulosten osalta voisi numeeristen tavoitteiden asettaminen terävöittää tavoitteiden saavuttamisen arviointia. Toimenpiteitä näkyvyyden ja vetovoimaisuuden lisäämiseksi voisi edelleen lisätä. 9. KESKEISET TULOKSET TAKKissa on onnistuneesti sopeutettu ja tehostettu toimintaa niin, että taloudellinen tulos on saatu nousemaan positiiviseksi vuosina 2013 ja 2014. Esitetyltä osin tulokset ovat vakaita tai toimintaympäristön muutoksen mukaisia, tutkintojen suorittaminen on kehittynyt erittäin positiivisesti. Suoritettuja tutkintoja ja osatutkintoja vertaillaan suhteessa muihin koulutuksen järjestäjiin. Ulkoiset arvioinnit tukevat näkemystä tavoitteiden mukaisesta laadukkaasta toiminnasta. Keskeisiä tuloksia kuvaavia mittareita voisi edelleen kehittää esim. tehokkuuden, tuottavuuden ja toiminnan laadun osalta. Taloudellinen tulos pieneni vuonna 2015 merkittävästi johtuen työvoimapoliittisen koulutuksen vähentymisestä. Sopeutustoimenpiteitä on kuitenkin jo tehty.