Toivottomuudesta menestykseen 1 Ohjaava opettaja Ismo Paajanen; työvalmentaja Tuija Partanen, työelämäyhteistyökoordinaattori Pia Vidgren; Kiinteistöpalvelujen perustutkinnon kolmannen vuoden koko ryhmän mallinnus: TOP-prosessi ja opintojen loppuun saattaminen 1. Lähtötilanne Kiinteistöpalvelujen perustutkinnon ensimmäinen työssäoppimisjakso on yleensä toisen lukuvuoden keväällä. Ryhmän opinnot eivät olleet edenneet normaalin aikataulun mukaisesti, joten toisen vuoden työssäoppiminen siirrettiin kolmannelle lukuvuodelle; suunnitelmana oli rästiin jääneiden opintojen suorittaminen toisen lukuvuoden keväällä työssäoppimisen sijasta ja samalla työssäoppimisen valmiuksien hankkiminen. Lähtötilanteen tavoitteena oli saada opiskelijat valmiiksi normaalissa aikataulussa sekä työssäoppimispaikkojen hankkiminen kaikille opiskelijoille. Ennen työssäoppimisjakson alkua on opettajalle resursoitu tunteja opiskelijan ohjaukseen ja tukemiseen työssäoppimispaikkojen hankinnassa, opiskelijan työssäoppimissuunnitelman tekemisessä ja työelämän pelisääntöjen perehdyttämisessä. 2. Toimenpiteet Koulutuspäällikkö kutsui aloituspalaveriin ryhmänohjaajan, ohjaavan opettajan (ryhmä oli työssäoppimisessa jaettuna kahteen osaan), työvalmentajan ja työelämäyhtesityökoordinaattorin 8.9.2014 viisi viikkoa ennen työssäoppimisjakson alkua; seuraavat kolme palaveria pidettiin viikoittain ennen työssäoppimisjakson alkamista. Jokaisessa palaverissa käsiteltiin jokaisen opiskelijan työssäoppimistilanne. Ryhmässä oli 8/ 15 erityistä tukea (HOJKS) tarvitsevaa opiskelijaa. 2.1 Aloituspalaveri 8.9.20914 Työssäoppimista varten 15 opiskelijan ryhmä jaettiin kahtia, siten että molemmille puolikkaille tuli oma ohjaava opettaja; ryhmänohjaaja ja ryhmän ammatillinen opettaja (7+7 aakkosten mukaan sekä 1 neljännen vuoden opiskelija). Aloitettaessa työssäoppimispaikkaa ei ollut kenelläkään, lisäksi ryhmänohjaaja arvioi, ettei viisi opiskelijaa voi sosiaalisista, opiskeluvaikeuksista tms syistä aloittaa työssäoppimista. Heistä kaksi opiskelijaa ohjattiin kuraattorille. Työvalmentaja korosti opintokorttien päivittämistä yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseksi ja opiskelijoiden valmistumiseksi määräajassa. Tarkastettaessa opintokortteja työvalmentaja huomasi etteivät opintokortit olleet ajan tasalla ja opiskelijoilla oli paljon enemmän suorittamattomia opintoja, kuin olisi pitänyt olla tässä vaiheessa syksyä, jotta opiskelijat valmistuisivat kolmannen vuoden keväällä.. Kolmannen vuoden alussa opintoviikkoja pitäisi normaalisti olla noin 80; tällä ryhmällä opintoviikkoja oli 23 83; opintoviikkojen keskiarvo oli 63. Alkutilanne oli lohduton, koska käsitys työpaikkojen saatavuudesta tälle oppilasainekselle oli heikko ja usko ryhmän onnistumiselle lähes olematon. Ennakkoajatuksena oli, ettei työpaikoilla ole resurssia ohjata työssäoppijoita, mutta kun työpaikkoihin oltiin yhteydessä käsitys muuttui täysin. Yritysten edustajat olivat hyvin yhteistyökykyisiä ja yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen onnistui paremmin kuin osattiin ennalta odottaa.
2 3. Työssäoppimisjakso alkaa 2.2 Seuraavat palaverit 22.9, 29.9 ja 6.10.2014 Opiskelijoiden työssäoppimispaikkatilanne muuttui jatkuvasti, tilanne oli epävarma ja eli koko ajan, kaikkia opiskelijoita ei tavoitettu. Jossain vaiheessa opiskelijalla näytti olevan varma työssäoppimispaikka, mutta seuraavassa palaverissa varma paikka oli epävarma. Koska työssäoppimispaikkojen hankkiminen ei näyttänyt onnistuvan opiskelijoilta itsenäisesti alkoivat ohjaava opettaja ja työvalmentaja soittavat työpaikkoihin työssäoppimispaikkojen saamiseksi. Kaksi viikkoa ennen työssäoppimisjakson alkua ohjaavan opettajan toimenpiteiden ansiosta hänen ryhmän neljällä opiskelijalla oli työssäoppimispaikka. Ryhmän työssäoppimisjakson pituudeksi oli sovittu kolme jaksoa, koska ensimmäinen TOP jätettiin tekemättä runsaiden suorittamattomien opintojen vuoksi eikä opiskelijoilla ollut valmiuksia työssäoppimiseen jotkut eivät esimerkiksi tunteneet sivuleikkuria ja oksasaksia). Ohjaavan opettajan seitsemän opiskelijan ryhmässä viidellä (5/7) oli työssäoppimispaikka. Kaksi opiskelijaa päätettiin ohjata työtaitovalmennukseen. Myöhemmin ilmeni, että opiskelijat kävivät valmennuksessa vain sen yhden kerran, kun työvalmentaja saattoi heidät paikalle. Ilman työssäoppimispaikkaa oleville opiskelijoille alettiin rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja rästiin jääneiden opintojen suorittamiseksi. Suorittamattomia opintoja oli ammatillisissa, valinnaisissa ja ammattitaitoa tukevissa opinnoissa. 4. Laajennettu ja joustava työssäoppiminen 4.1 HOPS-tilanne Koulutuspäällikön palaverien lisäksi ohjaava opettaja, työvalmentaja ja erityisopetuksen koordinaattori olivat yhteydessä jatkuvasti syksyn mittaan ja alkoivat rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja. Yksilöllisten opintopolkujen mahdollistamiseksi on opintokorttien oltava ajan tasalla. Vuoden vaihteen jälkeen ilmeni, ettei hopsaamista oltu tehty ollenkaan opintojen alussa ja mm aikaisempia toisella asteella samassa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja ei ollut huomioitu näistä opinnoista kolme opiskelijaa sai noin 10 ov hyväksilukuja, ne olivat sekä ammattitaitoa tukevia, ammatillisia ja valinnaisia aineita. Aloituspalaverissa näiden opiskelijoiden ei uskottu valmistuvan tulevana keväänä, koska opintokortit eivät olleet ajan tasalla eivätkä näyttäneet totuutta opiskelijoiden opintojen sen hetkisestä tilanteesta. 4.2 Yhteistyö Työvalmentaja ja ohjaava opettaja olivat koko ajan yhteydessä keskenään ja opiskelijoihin tekstiviestein, puhelimitse ja kasvokkain viikoittaisten tapaamisten lisäksi sekä yhteydessä yrityksiin ja muihin yhteistyökumppaneihin (ISS, Raamattuopisto, Espoon seurakunta, Espoon kaupunki, Omnia Kirkkonummi, Kauniaisten kaupunki, Soukan huolto, Ikipiha), joiden kanssa sovittiin yksilöllisten opintopolkujen rakentamisesta. Yritysten kanssa sovittiin joustavasta TOPista, mikä mahdollisti opiskelijoiden rästiin jääneiden ammattitaitoa tukevien tutkinnon osien suorittamisen oppilaitoksessa TOPin aikana. Opiskelijat sijoitettiin koulutusalan muihin ryhmiin ja lisäksi he saivat yksilöllistä opetusta (ohjaava opettaja + erko + laaja-alainen erko). Molemmat opiskelijat suorittivat kaikki heille yksilöllisesti räätälöidyt ammattitaitoa tukevat opinnot kolmannen jakson loppuun mennessä (toisella oli 15.8.2014 26 ov ja 3 jakson päättyessä 88 ov; toisella 7.10.2014 23 ov ja 3 jakson lopussa 78 ov). 4.3Työanalyysin kautta yksilölliseen opintopolkuun
3 Ohjaava opettaja teki työanalyysin työssäoppimisyrityksissä. Hän suunnitteli ja polutti kaikille oman ryhmänsä opiskelijoille kahden ensimmäisen lukuvuoden aikana rästiin jääneiden opetussuunnitelmassa oppilaitoksessa suunniteltujen ammatillisten opintojen suorittamisen työpaikoilla. Jokaiselle opiskelijalle rakennettiin yksilöllinen opintopolku, joku oli TOPissa kaksi päivää viikossa toinen kolme ja loput oppilaitoksessa (ns. joustava TOP). 4.3.1 Case Toivoton nro 1 Ilman TOP-paikkaa oli vielä kaksi opiskelijaa, toinen oli hojksattu. Kumpikaan ei uskonut itseensä ja omiin taitoihinsa. Ohjaava opettaja ja työvalmentaja tarjosivat useita hankkimiaan TOP-paikkoja opiskelijoille, mutta he eivät ohjattunakaan saaneet itsenäisesti haetuksi paikkoja. Opiskelijat suorittivat atto ja ammatillisia rästejään oppilaitoksessa, koska TOP yritystä ei löytynyt. Toiselle saatiin paikka, kun ohjaava opettaja soitti yritykseen ja sopi yrityksen kanssa opiskelijan tulevasta yhteydenotosta. Useiden kannustavien kehotusten jälkeen opiskelija lopulta soitti yritykseen, kävi tutustumassa ja aloitti joustavan työssäoppimisen eli kolme päivää työpaikalla ja kaksi oppilaitoksessa. Ohjaava opettaja oli sopinut joustavasta järjestelystä yrityksen kanssa ennen TOPin alkua. 4.3.2 Case Toivoton nro 2 Toinen opiskelija suoritti vahvasti ohjattuna TOPin sijaan viitenä päivänä viikossa rästiin jääneitä ammattitaitoa tukevia opintoja. Opinnot lähtivät sujumaan hyvin; onnistumisen kokemusten myötä ohjausta kevennettiin ja opiskelija alkoi ottaa vastuuta opinnoistaan ja halusi siirtyä Toppiin. Joustava TOP mahdollistui, koska rästiopintojen valmistuminen eteni suunniteltua paremmin. Ohjaava opettaja soitti jo aikaisemmin opiskelijalle ehdotettuun yritykseen ja sopi tapaamisen, minne he menivät yhdessä. TOP alkoi heti seuraavalla viikolla joustavasti (3 TOP/ 2 oppilaitos atto). Ohjaava opettaja teki työanalyysin työssäoppimisyrityksessä ja suunnitteli sekä polutti kahden ensimmäisen lukuvuoden aikana rästiin jääneiden opetussuunnitelmassa oppilaitoksessa suunniteltujen ammatillisten opintojen suorittamisen työpaikalla. 5. Työssäoppimisen ohjaus Yrityksissä tehtyjen työanalyysien lisäksi ohjaava opettaja aloitti työpaikkakäynnit. Ensimmäisellä yrityskäynnillä ohjaava opettaja, opiskelija ja työpaikan ohjaaja kävivät opiskelijan jokaisen tutkinnon osan työssäoppimissuunnitelman läpi. Oman suunnitelman henkilökohtaisine tavoitteineen opiskelija oli tehnyt opettajan ohjauksessa ennen työssäoppimisjaksoa Tutkinnon osat, tavoitteet ja ammattiosaamisen näytöt avattiin ja kuvattiin työelämän kielellä yritysten esimiehille. Työpaikalla keskusteltiin, mietittiin ja sovittiin, miten erilaisilla järjestelyillä opiskelijoiden suorittamattomat tutkinnonosat ja näytöt saadaan tehtyä työpaikoilla. Yritysten eri ammattiosaajia ja tehtäviä hyödyntäen toteutettiin eri tutkinnon osien tavoitteet ja ammattiosaamisennäytöt. Yhteistyö yritysten kanssa ja suunnitelman toteutuminen onnistui erinomaisesti, kun yritysten edustajien kanssa puhuttiin samaa kieltä ja ymmärrys yhteisestä tavoitteesta oli selkeä. Tämä vaati aikaa ohjaavalta opettajalta ja työvalmentajalta sekä jatkuvaa yhteydenpitoa yrityksiin sekä työelämän tuntemusta ja ymmärrystä, mitä työpaikoilla voitaisiin tehdä. Jatkuvan ja kiinteän yhteydenpidon tuloksena yritysten edustajat alkoivat myös oma-aloitteisesti ehdottaa erilaisia toteuttamismahdollisuuksia opiskelijan työssäoppimisen tavoitteiden ja ammattiosaamisen näyttöjen mahdollistamiseksi. Prosessin etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista auttoi se, että ohjaavan opettajan oma työkokemus alalta oli tuore. Tämä tukee opettajien työelämäjaksojen tärkeyttä paitsi ammattitaidon ja verkoston ylläpitämisen myös jatkuvasti
4 muuttuvan työelämän vaatimusten ymmärtämiseksi. Näin mahdollistetaan työelämän tavoitteiden tukeminen ja laadukkaan työssäoppimisen toteutuminen. 6. Ryhmän tilanne 31.5.2015 14 opiskelijan toivottomasta ryhmästä valmistui 13 kolmannen vuoden lopussa lukuvuoden päättyessä. Opiskelijat olivat työssäoppimassa lukuvuoden loppuun asti, kunnes viimeiset ammattiosaamisen näytöt oli annettu hyväksyttävästi. Molemmat toivottamat tapaukset edistyivät paremmin kuin odotimme, työnantajat olivat heidän työpanokseen erittäin tyytyväisiä; toinen sai ammatillisesta tutkinnon osasta Kiinteistön toimintakunnon arviointi arvosanaksi kiitettävä 3,toinen Ulkoalueiden hoito työpaikalla kiitettävä 3. Parhaiten opiskelijat motivoituivat ja oppivat työpaikalla. Onnistumisen kokemusten myötä opiskelijat totesivat opiskelun olevan helppoa, jopa niin että he arvelivat, että opinnot olisi ollut mahdollista suorittaa jopa kahdessa vuodessa. Opiskelijat harmittelivat myös, etteivät olleet suhtautuneet opintoihin vakavasti opintojen alussa, koska atto-aineiden suorittaminenkin oli heille, kun niitä lopulta alettiin tehdä, oletettua helpompaa. Molemmat toivottamat opiskelijat suunnittelivat myös jatko-opintoja. Opiskelijoiden motivaatio kasvoi työpaikalla tapahtuvan oppimisen myötä. Tämä tukee sitä, että työssäoppiminen on tärkeää heti opintojen alussa, kun ammatillisia perustaitoja on opittu. Harjoittaessaan aidossa työympäristössä oppilaitoksessa hankittuja taitoja opiskelijan motivaatio ja tiedonjano kasvaa ja hän huomaa tarvitsevansa lisää oppilaitoksessa tarjottavia teoriaopintoja käytännön tueksi. Lisäksi työssäoppimisen ja oppilaitoksessa tapahtuvan opiskelun vuorottelu tasaisesti opintojen aikana lisää aitoa työelämäyhteistyötä. Säännöllinen yhteydenpito työpaikkoihin mahdollistaa työelämän mielipiteiden huomioonottamisen opetuksessa. Esimerkiksi kiinteistöalan työnantajien vuosihuoltokalenterin huomioonottaminen opetuksen suunnittelussa tukee paitsi oppilaitoksessa tapahtuvaa oppimista myös helpottaa siirtymistä työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. 7. Mitä opimme Opiskelijat tarvitsevat selkeän päiväohjelman, tuen ja jatkuvan ohjauksen sekä seurannan. Kaikki ei aina toteutunut alkuperäisen suunnitelman mukaan vaan niitä päivitettiin joustavasti tilanteen mukaan. Tämä vaati jatkuvaa tiedonjakoa, yhteistyötä sekä selkeää työnjakoa ohjaavan opettajan ja työvalmentajan välillä sekä myös eri ammatillisten tukipalveluiden aktiivista hyödyntämistä. Esimiehen ja koko oppilaitoksen johdon sitoutuminen sekä tuki tekemiselle mahdollistaa ja vahvistaa tekemistä ja tukee prosessin onnistumista. Hyvä ja jatkuva työelämäyhteistyö sekä yhteinen oppimisen suunnittelu työelämän kanssa mahdollisti joustavat työssäoppimisjaksot, -tehtävät ja ammattiosaamisen näytöt. Samalla sitoutettiin työelämä hedelmälliseen win-win oppilaitosyhteistyöhön myös jatkossa. 8. Menestyksen avaimet Onnistumiseen eli toivottoman ryhmän valmistumiseen tarvittiin lukematon määrä työtunteja, yhteistyötä, yhteinen tavoite sekä tinkimätön asenne periksi emme anna. Matkan aikana oli monia epätoivon hetkiä, eikä onnistumisesta varmuutta, mutta silti usko yhteiseen päämäärään ja vertaistuki kantoi haasteellisten epätoivon hetkien yli. Matkan aikana opiskelijoiden onnistumiset antoivat voimaa ja uskoa
5 jatkaa eteenpäin. Samalla, kun opiskelijat etenivät, usko omaan tekemiseen kasvoi ja valmistuminen realisoitui kaikille. Toivottaman opiskelijan tekstiviesti helmikuussa: moi ei tarvi oikeesti joka kerta lähettää näitä viestejä kyllä mä muistan mitä pitää tehä ja mihin pitää mennä. Ryhmä hengailijoita muuttui tavoitehakuisiksi opiskelijoiksi. Espoo 11.06.2015 Toivottomuudesta menestykseen tekijät: Ismo Paajanen ja Tuija Partanen assistentti Pia Vidgren