TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 Porvoo International College 2015 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 630/1998 (muutos 787/2014) mukaan Opetushallitus määrää perustutkinnon perusteissa tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostumisen, tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin. Lain mukaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuna ammatillisena peruskoulutuksena tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa 631/1998 (muutos 788/2014) tarkoitettuna näyttötutkintona. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2014 (sisältää määräyksen 4/011/2015 mukaiset muutokset ja oikaisut) peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista. Perustutkinnossa järjestettävä työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttö perustuvat edellisiin määräyksiin ja lakeihin. Porvoo International Collegen (Point College) työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitelma on ohje, jota noudatetaan järjestettäessä työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä. 1. TYÖSSÄOPPIMISPAIKKOJEN JÄRJESTÄMINEN Koulutuksen järjestäjän vastuulla on yhdessä opiskelijan kanssa järjestää ammattitaitovaatimusten mukainen työssäoppimisen paikka. Työssäoppiminen on osa ammatillista koulutusta. Se on koulutuksen järjestämismuoto, jossa tapahtuu oppimista lähihoitajan työtehtäviä tekemällä. Työssäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa ammattitaitovaatimusten mukaista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Opetussuunnitelman arvioinnin kohteista valitaan ne sisällöt, jotka on tarkoituksenmukaista opiskella työpaikalla.

2 2 Työssäoppimisjaksojen tulee olla yksilöllisesti suunniteltuja ja monipuolisia. Niiden yhteydessä on oltava myös mahdollisuus ammattiosaamisen näytön suorittamiseen. Osaamisen varmistamiseksi ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa tai täydentää muulla osaamisen arvioinnilla. Työssäoppimisen aikana opiskelija ei yleensä ole työsuhteessa työnantajaan, eikä hänelle makseta palkkaa työssäoppimisjaksojen aikana. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksen järjestäjä varmistavat yhdessä kirjallisella sopimuksella, että opiskelijalla on edellytykset tehdä työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Työpaikalla kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan perehdyttämiseen, ohjaukseen ja palautteen antamiseen. Työssäoppimisen tavoitteena on tehdä työtä siinä laajuudessa, että opiskelija voi osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Jokaisen ammatillisen tutkinnon osan opintojen alussa opiskelijoille esitellään tutkinnon osaan sopivat työssäoppimisen paikat. Oppilaitoksella toimivat tietyistä tutkinnonosista vastaavat tiimit. Nämä tiimit tai ryhmän ohjaaja esittelevät työssäoppimispaikkoja opiskelijoille. Koulutuksen järjestäjä ylläpitää tiedostoja työssäoppimispaikoista ja koulutetuista työpaikkaohjaajista. Työssäoppimispaikan valinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden henkilökohtaiset tarpeet ja kiinnostukset työelämän tarjoamiin mahdollisuuksiin ottaen huomioon tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset. Opiskelijan oma ehdotus työssäoppimispaikaksi täytyy aina hyväksyttää tiimillä/ryhmän ohjaajalla. Työpaikkaohjaajille järjestetään säännöllisesti koulutusta ja opastusta työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnittelua, toteutusta ja arviointia varten. Opiskelijat voivat suorittaa työssäoppimisen myös ulkomailla. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on yhdessä opiskelijan kanssa järjestää työssäoppimisen paikka. Jos ulkomailla oleva työpaikkaohjaaja on koulutettu, hän voi arvioida ammattiosaamisen näyttöjä, muussa tapauksessa opiskelija suorittaa ammattiosaamisen näytön työssäoppimisjakson jälkeen kotimaassa. 2. TYÖSSÄOPPIMISEN KOORDINOINTI Koulutuksen järjestäjä/oppilaitos Luo ja ylläpitää työssäoppimispaikkojen verkostoa ja -rekisteriä (toimisto/työssäoppimisen koordinaattori) Laatii puite- ja opiskelijakohtaiset sopimukset (apulaisrehtori ja ohjaavat opettajat) Vastaa ammattiosaamisen näytön toimielimen toiminnasta Huolehtii opettajien työelämäosaamisesta ja täydennyskoulutuksesta

3 3 Ylläpitää palautejärjestelmää Seuraa ja valvoo työssäoppimisen suunnittelua, toteutusta ja arviointia Järjestää työpaikkaohjaajakoulutusta Varmistaa laadun Tutkinnonosista vastaavat tiimit Apulaisrehtori valitsee tiimin jäsenet lukuvuodeksi kerrallaan (noin 3-5 jäsentä/tiimi) Toimivat asiantuntijoina ja kehittäjinä vastuualueinaan olevissa tutkinnonosissa Vastaavat omalta osaltaan työssäoppimispaikkojen yksilöllisestä suunnittelusta ja järjestämisestä sekä hankkimisesta Hakevat työssäoppimispaikat opiskelijoille opiskelijaryhmittäin työssäoppimiskoordinaattorin kautta Ilmoittavat saadut työssäoppimispaikat ryhmän ohjaajalle/opiskelijaryhmille Hankkivat yksittäiset esim. erillisellä aikataululla menevät työssäoppimispaikat opiskelijoille ja peruvat kaikki mahdolliset käyttämättä jääneet työssäoppimispaikat työpaikoille Valmentavat infotilaisuuksissa opiskelijaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöä varten ja antavat tarvittavat lomakkeet sekä opiskelijalle että työssäoppimispaikoille Tekevät yhteistyötä työpaikkojen kanssa Huolehtivat osaltaan myös siitä, että opiskelija on tietoinen velvollisuudestaan noudattaa työpaikan järjestystä ja omia suunniteltuja työaikojaan sekä työstä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä Työssäoppimisvastaava/koordinaattori Seuraa ja kehittää oppilaitoksen työssäoppimisen toteutumista Suunnittelee tilastoja ja palautejärjestelmiä työssäoppimiseen liittyen Suunnittelee ja hankkii työssäoppimispaikkoja yhteistyössä tiimien kanssa Toimittaa hakemukset työssäoppimispaikoista työpaikoille ja vastaanottaa vastaukset Tiedottaa tiimeille saadut työssäoppimispaikat Tiedottaa ja järjestää työpaikkaohjaajakoulutusta yhteistyössä tiimien kanssa Tekee yhteistyötä työpaikkojen ja työpaikkaohjaajien kanssa Toimii ammattiosaamisen näytön toimielimessä Ohjaava opettaja Kehittää omalta osaltaan oppilaitoksen työssäoppimisen toteutumista

4 4 Perehtyy opetussuunnitelman ammattitaitovaatimuksiin sekä arviointikohteisiin ja -kriteereihin On yhteydessä opiskelijaan ja työpaikkaohjaajaan työssäoppimisen aikana Varmistaa, että työpaikka on selvillä oppilaitoksen työssäoppimisen periaatteista ja ammattitaitovaatimuksista, opiskelijan tavoitteista, työturvallisuudesta ja muista velvoitteista Ohjaa ja kannustaa ja suunnittelee opiskelijan työssäoppimista ja siihen mahdollisesti liittyviä tehtäviä henkilökohtaisesti Arvioi työssäoppimisen prosessin yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa ja antaa opiskelijalle mahdollisuuden itsearviointiin Ohjaa opiskelijan ammattiosaamisen näyttösuunnitelman laatimista yhteistyössä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa Päättää ammattiosaamisen näytön arvosanan pääsääntöisesti yhdessä työelämän edustajan kanssa toimielimen päätöksen mukaisesti Tarkistaa opiskelijan tutkinnon perusteiden mukaisen ammattiosaamisen arviointikeskustelussa ennen arvosanasta päättämistä ja kirjaa perustelut lomakkeelle Kerää arviointi- ja palautetietoa ja toimittaa aineiston arkistoitavaksi lain ja ohjeiden edellyttämällä tavalla Opettaja nähdään ennen kaikkea ohjaajana, jonka keskeisenä tehtävänä on auttaa oppijaa tietojen ja taitojen lähteille sekä tukea hänen itsenäistä oppimistaan ja arvioida hänen osaamistaan. Opiskelija Perehtyy työssäoppimisjakson ammattitaitovaatimuksiin sekä arvioinninkohteisiin ja kriteereihin Pitää huolta omasta oppimisestaan ja osaamisestaan Tietää työssäoppimisjakson velvoitteet, säännöt ja mahdolliset tehtävät Laatii omat henkilökohtaiset tavoitteet työssäoppimiselle Arvioi omaa työskentelyään työssäoppimisjakson aikana, pyytää ohjausta ja palautetta erilaisissa tilanteissa ja opettelee tulevaan ammattiosaamisen näyttöön liittyviä työprosesseja Laatii ohjaavan opettajan ja työpaikkaohjaajan ohjauksessa jaksoa koskevan ammattiosaamisen näyttösuunnitelman Toteuttaa ammattiosaamisen näytön käytännön työtehtävissä Osallistuu ammattiosaamisen näytön arviointikeskusteluun yhdessä työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa ja arvioi omaa ammattiosaamistaan Työpaikkaohjaaja Osallistuu työpaikkaohjaajakoulutukseen Perehtyy opiskelijan perehdyttämiseen, ohjaukseen ja arviointiin

5 5 Perehtyy oppilaitoksen toimintaperiaatteisiin Perehtyy opiskelijan työssäoppimisjakson ammattitaitovaatimuksiin ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin Perehtyy opiskelijan tutkinnonosan ammattiosaamisen näytön arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin Perehdyttää opiskelijan työpaikkaan Ohjaa opiskelijaa työtehtävien tekemisessä kannustaen ja tukien Arvioi ja antaa palautetta opiskelijalle Osallistuu ammattiosaamisen näyttösuunnitelman tekemiseen ja ohjaukseen yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa Arvioi opiskelijan osaamista ammattiosaamisen näytössä Osallistuu arviointikeskusteluun yhdessä opettajan ja opiskelijan kanssa, jossa opiskelija suorittaa itsearvioinnin Päättää ammattiosaamisen näytön arvosanan pääsääntöisesti yhdessä opettajan kanssa toimielimen päätöksen mukaisesti Ammattiosaamisen toimielin Ammattiosaamisen toimielin hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoo näyttötoimintaa, päättää näytön arvioijista ja käsittelee arvioinnin oikaisuvaatimukset. Toimielimessä on edustettuna työ- ja elinkeinoelämä, koulutuksen järjestäjä, opettajat ja opiskelijat. Ammattitiimin puheenjohtaja allekirjoittaa tutkintotodistukseen kuuluvan näyttötodistuksen. Toimielimen kokoonpano on seuraava: koulutuksen järjestäjää (rehtori), opettajia (2), opiskelijat ja työ- sekä elinkeinoelämä (2). 3. TYÖSSÄOPPIMISEN LAAJUUS Point Collegessa työssäoppimisen laajuus määritellään yksilöllisesti henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Opiskelija voi suorittaa jonkun tutkinnon osan myös esim. laajennettuna työssäoppimisena. Työssäoppimista sisältyy jokaiseen ammatilliseen tutkinnonosaan jakaantuen tasaisesti kaikille pakollisiin tutkinnon osiin, osaamisalaan ja valinnaiseen tutkinnonosaan. Ammatilliset tutkinnonosat ovat Point Collegessa seuraavat: 1) Pakolliset tutkinnonosat: Kasvun tukeminen ja ohjaus, Hoito ja huolenpito, Kuntoutumisen tukeminen 2) Osaamisalat: Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus, Mielenterveys ja päihdetyö, Sairaanhoito ja huolenpito sekä Vanhusten hoitotyö 3) Valinnaiset tutkinnonosat: mm. Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen sekä Vanhusten kotihoito ja huolenpito

6 6 4. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SISÄLTÖ Kaikkien ammatillisten tutkinnon osien yhteydessä ammattiosaaminen osoitetaan näyttöjen avulla. Opiskelija valitsee oppilaitoksen tarjonnasta ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaisesti oman opintopolkunsa. Opetussuunnitelma laaditaan siten, että se mahdollistaa opiskelijoille yksilölliset ammatillisten opintojen valinnat sekä lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamisen Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytön toteuttamiselle ei ole säädöksissä asetettu mitään ajallista määrää. Näytön kesto riippuu tehtävästä työstä; erilaiset tehtävät edellyttävät eripituisia työskentelyaikoja. Oleellista ammattiosaamisen näytössä on, että opiskelijan osaamisesta saadaan luotettavaa tietoa, jonka perusteella arvosana osaamisesta voidaan antaa. Näytön kesto voidaan sopia opiskelija- ja työpaikkakohtaisesti siten, että sen jälkeen, kun opiskelijalla on ensin ollut mahdollisuus oppia sovitut, tutkinnon ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat, opiskelija voi osoittaa osaamistaan sovitun ajanjakson aikana. 5.AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN ARVIOINTI Ammatillisten perustutkintojen perusteissa on tutkinnon osittain määritelty ammattitaitovaatimukset ja arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit tasoille tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3). Arvioinnin kohteet ovat työprosessin hallinta, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta, työn perustana olevan tiedon hallinta ja elinikäisen oppimisen avaintaidot. Perustutkintojen perusteisiin määriteltyjä arvioinnin kohteita ja arviointikriteereitä ei saa omassa opetuksessa eikä arvioinnissa muuttaa. Opiskelijan osaamista arvioidaan sen jälkeen, kun hänellä on ensin ollut mahdollisuus opetella tutkinnon perusteiden mukaiset osaamistavoitteet ja ammattitaitovaatimukset. Laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta (L 630/1998, 787/2014, 24 a ) on opiskelijan arviointi määritelty siten, että opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan perustutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen.

7 7 Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Keskusteluja voidaan käydä opettajan tai opettajien, työpaikkaohjaajan ja opiskelijan kesken. Arviointikeskustelun tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen opiskelijan osaamisesta suhteessa osaamistavoitteisiin tai ammattitaitovaatimuksiin ja luoda hyvät edellytykset opiskelijan oppimiselle jatkossa. Ammattiosaamisen näytön arvioivat siihen tehtävään ennalta nimetyt henkilöt. Ennen ammattiosaamisen näyttöä arviointiin osallistuvat käyvät läpi arviointisuunnitelman. Ammattiosaamisen näytössä arvioija arvioi opiskelijan osaamista seuraamalla ja havainnoimalla hänen työntekoaan sekä keskustelemalla opiskelijan kanssa hänen osaamisestaan. Opiskelijalla on mahdollisuus toteuttaa itsearviointia. Arvioijat voivat tallentaa havaintonsa arviointilomakkeelle. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimielimen päätöksen mukaisesti. Arvioijat käyttävät julkista valtaa, ja heidän esteellisyyteensä sovelletaan, mitä hallintolain :ssä säädetään (L 630/1998, muutos 787/2014, 25 b ). Osaamisen tunnustaminen Opiskelijan oikeudesta saada suoritettavan perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita vastaavaa osaamistaan tunnistettua ja tunnustettua on määrätty laissa ja asetuksessa ammatillisesta peruskoulutuksesta (L 630/1998, 787/2014, 30 ja A 811/1998, 12a ). Jos tutkinnonosassa on sellaista osaamista, mitä opiskelijalla jo on, niin tämän perusteella opiskelija voi hakea osaamisen tunnustamista, jolloin hänellä on oltava riittävästi todisteita (dokumentteja) osaamisestaan.. Jos osaamisesta ei ole riittäviä dokumentteja (tutkintotodistuksia, opintojen todistuksia, työtodistuksia ym.), käytetään osaamisen tunnistamisessa muita menetelmiä, kuten haastatteluja tai oman osaamisen kuvaamista. Apuna voidaan käyttää myös -verkkosivuja, josta löytyy tutkintojen ammattitaitovaatimukset. Ryhmänohjaaja /opintojen ohjaaja keskustelee asiasta opiskelijan kanssa ja ohjaa hakemaan tunnustamista tarvittaessa tiimin kanssa yhteistyössä. Arvioinnin oikaisu Lain 630/1998, 787/2014, 25 c :n mukaan opiskelijoilla on oikeus saada tietoonsa, miten hänen osaamisensa on arvioitu, ja tehdä arvioinnista oikaisu pyyntö tarvittaessa. Oikaisua voidaan pyytää tutkinnon osien, ammattiosaamisen näyttöjen ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanoista

8 8 Ensisijaisesti opiskelija keskustelee arvosanoistaan arvioinnin suorittaneen opettajan kanssa, mutta jos tämän keskustelun jälkeenkin opiskelija on tyytymätön saamaansa arvosanaan, hänellä on oikeus viedä asiaa eteenpäin rehtorille joko kirjallisesti tai suullisesti Ensimmäinen oikaisupyyntö on tehtävä suullisesti tai kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja arvioinnin perusteet tietoonsa. Oikaisupyyntö tehdään arvioinnin tehneelle opettajalle tai opettajille tai rehtorille. Jos opiskelija on tämänkin jälkeen tyytymätön arviointiin, hän voi hakea kirjallisesti oikaisua toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, milloin hän on saanut tiedon ensimmäisen oikaisupyynnön päätöksestä. 6. TUKITOIMENPITEET Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneella on hyvät vuorovaikutus-, ihmissuhde- ja neuvottelutaidot sekä kyky toimia moniammatillisissa työryhmissä ja yrittäjänä Opiskelijat tarvitsevat ohjausta opettajalta ja työpaikkaohjaajalta. Jos opiskelijalla on vaikeuksia työssäoppimisessa tai näytön suorittamisessa, niin tarvittaessa lisätään ohjaus/arviointikeskusteluja. Jos annetut tukitoimenpiteet eivät auta, niin asiasta keskustellaan opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa ja viedään asia esim. opiskelijahuoltotyöryhmään työstettäväksi. Opiskelijoille kerrotaan oppilaitoksella työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyviä yleisiä periaatteita ja hänet perehdytetään työpaikkakohtaisiin määräyksiin työpaikalla. Opiskelija velvoitetaan noudattamaan työturvallisuussäädöksiä.. 7. ERITYISOPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Erityisopetuksena annettavassa opetuksessa opiskelun ensisijaisena tavoitteena on perustutkinnon suorittaminen sellaisen tuen ja ohjauksen sekä erityisjärjestelyjen avulla, mikä on opiskelijan yksilöllisen tarpeen mukaista. Mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta perustutkinnon perusteissa ilmaistuja T1-tason ammattitaitovaatimuksia ja tavoitteita, opetus voidaan mukauttaa. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa, lähihoitaja, lääkehoitoa ja lääkelaskentaa ei voida mukauttaa. Työssäoppimispaikan valinnassa huomioidaan jokaisen opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Ennen työssäoppimisen alkua opiskelija voi käydä tutustumassa työssäoppimispaikkaan yksin tai opettajan kanssa.

9 9 Opiskelijaa rohkaistaan kertomaan työpaikkaohjaajalle oppimisvaikeuksistaan tai muusta työskentelyä vaikeuttavista tekijöistä. Opiskelijalta ja tarvittaessa alaikäisen huoltajalta pyydetään lupa tarpeellisen tiedon siirtämiseen. Työssäoppimispaikalle annetaan riittävästi tietoa, jolla turvataan työssäoppijan mahdollisimman hyvä suoriutuminen työtehtävistään. Tarvittaessa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjauskertoja voi olla useampia kuin normaalisti. Työssäoppimisjaksoa voidaan myös pidentää osaamistavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten saavuttamiseksi. Työpaikkaohjaajalta vaaditaan kiinnostusta ja ymmärrystä erityisopiskelijan ohjaamiseen. Positiivinen vuorovaikutus ja oppimiselle suotuisa ilmapiiri ovat tärkeitä ja opiskelijalle pitää antaa riittävästi aikaa ja ohjausta. Ongelmien ennaltaehkäisy auttaa opiskelijaa onnistumaan ja tuo itsevarmuutta sekä tukee ammatillista kasvua. Arvioinneissa nostetaan aina esiin myös opiskelijan vahvuudet ja kehittämiskohteet. Ennen ammattiosaamisen näyttöä toteutetuilla ohjaus- ja tukitoimenpiteillä pyritään varmistamaan opiskelijan suoriutuminen näytöstä. Opiskelijoiden tarvitsemat tukitoimenpiteet käynnistetään hyvissä ajoin jo työssäoppimisen aikana. Opettaja ja työpaikkaohjaaja tukee opiskelijaa henkilökohtaisen näyttösuunnitelman tekemisessä ja itsearvioinnissa. 8. TIEDOTTAMINEN Opiskelijat saavat tietoa työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä oppilaitoksella. Heidän huoltajilleen annetaan tietoa vanhempainilloissa, koulun internet-sivuilla ja sisäisessä verkossa. Työnantajia ja työpaikkaohjaajia tiedotetaan kutsumalla heitä oppilaitokselle infotilaisuuksiin ja myös työpaikkakäyntien yhteydessä he saavat tietoa opettajilta. Heille jaetaan materiaalia työssäoppimisesta ja näytöistä. Ohjeita ja lomakkeita on saatavilla oppilaitoksen internet-sivuilla. Opettajia koulutetaan työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä varten opetushallituksen ohjeiden mukaisesti ja heitä kannustetaan koulun tukemille työelämäjaksoille viiden vuoden välein. Opettajat osallistuvat säännöllisesti työssäoppimisen ja näyttöjen yleiseen kehittämiseen ja pitävät työelämäverkostonsa toimivana. Uusia työpaikkaohjaajia koulutetaan sekä lähiopetuksen, työpaikalla tapahtuvan ohjauksen että etä/verkko-opintojen avulla. Kaikkien ohjaajien tietoja päivitetään jatkuvasti työssäoppimiskäyntien yhteydessä. Tiedotusvälineet tiedottavat mm. ammatilliseen koulutuksen muutoksista ja muutosten vaikutuksista alueen työelämälle. Lisäksi tiedotusvälineiden kautta työelämä saa tietoa oppilaitoksen asioista ja tapahtumista..

10 10 Lähteet: OPS 2015 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Määräys 79/011/2014 (sisältää määräyksen 4/011/2015 mukaiset muutokset ja oikaisut) ARVIOINNIN OPAS Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot/ Oppaat ja käsikirjat 2015:2 Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L 630/1998, 787/2014, 24 a ) Valtioneuvoston asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta (811/1998, 799/2014, 3 ) Säädös koulutuksesta tiedottamisesta (L 630/1998, 787/2014, 14 a ) Koulutuksen järjestäjän velvoite tehdä yhteistyötä työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa (L 630/1998, 6 ja 10 ) Sopimuksen tekeminen (L 630/1998, 16, A 811/1998, 799/2014, 5 ) Point College, liiketalouden perustutkinnon työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitelma.