IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 21 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1776

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 i VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 21 12..216 Olavi Pusa, ympäristönhoidon agrologi (AMK) Tuomas Lahti, biologi (FM) Aki Nurkkala, ins. (AMK) Sami Hamari, biologi (FM) Sisällysluettelo: YHTEENVETO... 1 1. JOHDANTO... 2 2. TARKKAILUVELVOLLISET... 2 3. TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA... 4 4. KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU... 4.1 KUNTOONPANOSOIDEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU... 4.2 TARKKAILUN TOTEUTUS... 6 4.3 VALUMA... 11 4.4 VEDENLAATU... 14 4. OMINAISPÄÄSTÖT... 18 4.6 VESIENKÄSITTELYMENETELMIEN TEHON TARKKAILU... 21 4.7 PÄÄSTÖT... 27. VESISTÖTARKKAILU... 33.1 TARKKAILUN TOTEUTUS... 33.2 TARKKAILTUJEN VESISTÖJEN KUVAUS... 3.3 VUOSITTAINEN VEDEN LAADUN TARKKAILU... 37.3.1 Siuruanjoki... 38.3.2 Iijoki... 46.3.3 Iijoen ja Siuruanjoen vedenlaadun kehitys vuosina 211 21... 3 6. TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ... 9 6.1 VEDENLAADUN JA TARKKAILUTULOSTEN VERTAILU... 9 6.1.1 Siuruanjoki... 9 6.1.2 Iijoki... 81 6.1.3 Laskennallinen arvio pitoisuusvaikutuksista... 1 VIITTEET... 18 LIITTEET Liite 1. Turvetuotantoalueiden sijainti Liite 2. Päästötarkkailun tulokset v. 21

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 Liite 3. Vesistötarkkailun tulokset v. 21 Liite 4. Ympäristöhallinnon vesistötarkkailutulokset v. 21 Liite. Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelyratkaisut Iijoen ja Siuruanjoen vesistöalueilla v. 21 Liite 6. Mittausepävarmuudet Liite 7. Iijoki-Siuruanjoki, turvetuotantoalueiden tarkkailu, pohjaeläintarkkailu 21 ii Copyright Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 ROVANIEMI p. 4-1333 8 Pohjakartat: Maanmittauslaitos 216 Kuvat: Ahma ympäristö Oy

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 YHTEENVETO Kesällä 21 Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueella toteutettiin päästötarkkailua kaikkiaan 6 turvetuotantoalueella. Pohjois-Pohjanmaan alueen vuosikuormitustarkkailussa oli neljä tuotantovaiheen suota. Turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala oli vuonna 21 Iijoen pääuoman vesistöalueella 2 34 ha ja Siuruanjoen vesistöalueella 3 124 ha. Iijoen-Siuruanjoen päästötarkkailusoiden keskimääräinen keskivaluma oli kesällä 21 hieman suurempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan alueen päästötarkkailusoilla keskimäärin. Iijoen- Siuruanjoen vesistöalueen tuotantoalueen tarkkailusoilla valumaveden laatu oli kiintoaineen, kemiallisen hapenkulutuksen, typpiyhdisteiden ja raudan osalta hieman parempi kuin kaikkien Pohjois-Pohjanmaan tarkkailukohteiden keskimääräinen veden laatu. Kokonaisfosforin ja fosfaattifosforin osalta veden laatu oli hieman heikompi. Iijoen-Siuruanjoen turvesoiden ominaispäästöt olivat kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta hieman suurempia kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla keskimäärin. Muilta osin päästöt olivat pienempiä tai samaa tasoa. Tuotantokauden aikaiset päästöt vesistöön olivat kautta linjan suurempia kuin edellisvuonna. Myös vuosipäästöt olivat suuremmat kuin edellisvuonna. Vuonna 214 Iijoen turvetarkkailuun kuuluneiden turvesoiden vuotuiset bruttopäästöt vesistöön olivat Iijoen pääuoman vesistöalueella noin 6 t/a CODMn,,9 t/a fosforia, 29 t/a typpeä ja 142 t/a kiintoainetta. Siuruanjoen alueella bruttopäästöt olivat noin 684 t/a CODMn, 1,4 t/a fosforia, 32 t/a typpeä ja 18 t/a kiintoainetta. Vuosipäästöihin vaikuttavat vesienkäsittelymenetelmien lisäksi esimerkiksi tarkkailujakson sääolot sekä vuosittaiset vaihtelut soiden pinta-aloissa. Usealla kohteella osa vuoden virtaamista arvioitiin vesistömallin avulla. Pääosa Iijoen-Siuruanjoen alueen soista oli päästötarkkailussa vain kesäaikana, ja muiden vuodenaikojen osalta kuormitus on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan keskimääräisillä ominaiskuormitusluvuilla. Vuonna 21 Siuruanjoen vesi oli lievästi hapanta, tummaa ja runsas humuksista. Typpipitoisuudet ilmensivät lievästi rehevää ja fosforipitoisuudet rehevää vedenlaatua. Iijoen pääuoman vesi oli selvästi karumpaa ja myös väriarvot olivat Siuruanjoen vastaavia pienempiä. Kummassakaan joessa ei havaittu happiongelmia. Sekä Iijoen että Siuruanjoen valuma-alueilla turvetuotantoalueilta tulevien vesien laatu suhteessa purkuvesistöjen vedenlaatuun vaihteli kohdekohtaisesti. Kuormituksen vaikutukset Siuruanjoen ja Iijoen vedenlaatuun olivat yleisesti vähäisiä. Vuositasolla turvetuotannon aiheuttaman pitoisuuslisäyksen osuus Siuruanjoen suulta mitatuista ravinne- ja kiintoainepitoisuuksista oli noin 1,3 2, prosenttia, Iijoen Pahkakoskella vastaava osuus oli,4,6 prosenttia ja Iijoen Raasakassa noin,9 1,1 prosenttia. Tarkkailun piirissä olleet turvetuotantoalueet eivät laskennallisen arvion perusteella aiheuttaneet Iijoessa ja Siuruanjoessa merkittävää ravinne- tai rehevyystason nousua vuonna 21 ja prosentuaaliset osuudet olivat kautta linjan edellisvuotta pienempiä. 1

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 1. JOHDANTO Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueille on voimassa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 213 219 (Nikula ym. 212). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman 13.2.213 muutamin tarkennuksin (POPELY/41/7./212). Kainuun ELYkeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman tarkennettuna 1..213 (Dnro 13/723-213). Tarkkailuohjelma sisältää Vapo Oy:n, Turveruukki Oy:n, Kuiva-Turve Oy:n, Pudasjärven Turvetyö Oy:n, Rasepi Oy:n ja Turvetuote Peat-Bog Oy:n turvetuotantoalueet. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden tarkkailu toteutettiin vuonna 21 pääosin tarkkailuohjelman laajemman alueellisen tarkkailun mukaisesti. Ylimääräistä tarkkailua suoritettiin Iso-Pukasuolla sekä Viitasuolla. Tässä raportissa keskitytään päästötarkkailun osalta kesäaikaisiin tuloksiin (26.. - 1.9.21). Kesällä 21 Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueella toteutettiin päästötarkkailua kaikkiaan 6 turvetuotantoalueella. Iijoen-Siuruanjoen turvetuotantoalueista Pohjois-Pohjanmaan alueen vuosikuormitustarkkailussa oli neljä tuotantovaiheen suota. Ympärivuotisten tarkkailukohteiden sekä kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteiden tulokset on raportoitu Pohjois-Pohjanmaan turvesoiden vuosikuormituksen tarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 216) ja ne on kesän osalta huomioitu myös tässä raportissa. Muiden vuodenaikojen päästötarkkailutulokset on esitetty raportin liitteessä 2. Raportissa on esitetty myös Vapo Oy:n Viitasuon, Epäilyksensuon, Kuikkasuon, Kapulasuon, Koppelosaarensuon ja Iso-Pihlajasuon sekä Turveruukki Oy:n Pikku-Saarisuon jälkihoitovaiheen tarkkailun tulokset. Turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala oli vuonna 21 Iijoen pääuoman vesistöalueella 2 34 ha ja Siuruanjoen vesistöalueella 3 124 ha. Valtaosa pintaalasta oli tuotannossa. 81 %:lla tuotantoalasta oli kesäaikaisena vesiensuojeluratkaisuna pintavalutus. Kesäaikana tehostettu vesienkäsittely (pintavalutus, kosteikko, rh-kenttä) oli käytössä 73 %:lla Iijoen pääuoman ja 97 %:lla Siuruanjoen turvetuotantopinta-alasta (liite 8). Vesistötarkkailua oli vuonna 21 turvetuotantoalueiden alapuolisissa vesistöissä alueellisilla tarkkailupisteillä sekä vesistöalueen vuosittaisilla vesistötarkkailupisteillä. 2 2. TARKKAILUVELVOLLISET Tässä tarkkailussa mukana olevat Vapo Oy:n, Turveruukki Oy:n, Kuiva-Turve Oy:n, Pudasjärven Turvetyö Oy:n ja Turvetuote Peat Bog Oy:n turvetuotantoalueet on esitetty taulukossa 2-1. Mukana ovat myös Latvasuon Turve Ky:n ja Rasepi Oy:n tuotantoalueet. Turvetuotantoalueiden sijainti on esitetty liitteessä 1.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 3 Taulukko 2-1. Tarkkailuvelvolliset turvetuotantoalueet vuonna 21. Pinta-ala sisältää kuntoonpanossa, tuotannossa ja tuotantokunnossa olevan alan sekä tuotannosta poistuneen alan. Pinta-ala ei sisällä jälkikäytössä olevaa tai valmistelematonta alaa. (LAP) = sijaitsee Lapin ELYkeskuksen alueella. Tuotantoalue Tuottaja Vesistöalue Pinta-ala ha Tuotantoalue Tuottaja Vesistöalue Pinta-ala ha Iijoen pääuoma Siuruanjoki Haukkasuo Vapo Oy 61.124 11 Iso-Kinttaissuo Vapo Oy 61.491 249 Iso-Pihlajasuo Vapo Oy 61.129 1,2 Iso-Pukasuo Vapo Oy 61.481 63 Joutsensuo Vapo Oy 61.124 66 Kalliosuot: Epäilyksensuo Vapo Oy 61.413 Kapulasuo Vapo Oy 61.14 31 Kalliosuot: Vapo Oy 61.413 Kuikkasalmensuo Koppelosaarensuo Vapo Oy 61.124 Kalliosuot: Kuikkasuo Vapo Oy 61.413 8,6 Koppelosaarensuo Vapo Oy 61.131 18 Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy 61.413 1,4 Kortesuo Vapo Oy 61.137 1 Kynkäänsuo Vapo Oy 61.413 186 Koutuansuo Vapo Oy 61.126 44 Kynkäänsuo Vapo Oy 61.41 47 Kupsussuo Vapo Oy 61.122 161 Kynkäänsuo Vapo Oy 61.416 7 Lehdonsuo Vapo Oy 61.321 114 Polvisuo Vapo Oy 61.416 133 Leväsuo Vapo Oy 61.161 38 Saarisuo Vapo Oy 61.41 173 Olki-Peurasuo Vapo Oy 61.129 94 Sivakkasuo Vapo Oy 61.482 23 Palosuo Vapo Oy 61.126 69 Sivakkasuo Vapo Oy 61.486 7 Ahvensuo Turveruukki Oy 61.127 29 Teerilammensuo Vapo Oy 61.444 19 Ahvensuo Turveruukki Oy 61.124 29 Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy 61.412 13 Iso-Jännesuo Turveruukki Oy 61.127 76 Viitasuo Vapo Oy 61.41 Iso Rytisuo Turveruukki Oy 61.12 82 Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy 61.466 3 Isosuo Kollaja Turveruukki Oy 61.133 38 Kaartosuo Turveruukki Oy 61.48 33 Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy 61.124 68 Kapeimmansuo Turveruukki Oy 61.484 23 Kuikkasuo Turveruukki Oy 61.187 43 Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy 61.419 171 Kärppäsuo Turveruukki Oy 61.124 43 Kääpäsuo Turveruukki Oy 61.483 144 Lampisuo (osa) Turveruukki Oy 61.131 128 Lampisuo (osa) Turveruukki Oy 61.48 7 Latvasuo Turveruukki Oy 61.123 7 Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy 61.442 74 Latvasuo Turveruukki Oy 61.124 27 Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy 61.416 17 Luisansuon Turveruukki Oy 61.124 Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy 61.417 16 Lavasuo Turveruukki Oy 61.124 62 Pukasuo Turveruukki Oy 61.419 91 Matkasuo Turveruukki Oy 61.124 8 Ronisuo Turveruukki Oy 61.422 82 Murtosuo Turveruukki Oy 61.142 121 Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy 61.471 327 Mäntyharjun- Turveruukki Oy 61.131 4 Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy 61.431 18 Riepulehdonsuo Ruonasuo Turveruukki Oy 61.128 11 Viidansuo Turveruukki Oy 61.483 126 Takasuo Turveruukki Oy 61.1 14 Ämmänsuo Turveruukki Oy 61.421 41 Ällinsuo Turveruukki Oy 61.142 173 Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy 61.416 14 Syrjäsuo Turveruukki Oy 61.149 38 Puutiosuo Kuiva-Turve Oy 61.416 83 Iso-Ahmasuo Pudasjärven 61.142 18 Isoahontaussuo Turvetuote Peat-Bog Oy 61.42 33 Turvetyö Oy Iso-Ahmasuo Pudasjärven 61.149 49 Kotisuo Turvetuote Peat-Bog Oy 61.42 2 Turvetyö Oy Hulikkasuo Rasepi Oy 61.137 3 Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve Ky 61.414 7 Kapustasuo Rasepi Oy 61.672 9

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 3. TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 21 (1.11.214 31.1.21) Ilmatieteen laitoksen Pudasjärven havaintoasemalla keskilämpötila oli 3,2 C, joka oli 2,4 C pitkän ajan (1981-21) keskiarvoa korkeampi. Marras- ja joulukuussa 214 sekä tammi-, huhti- ja toukokuussa 21 oli hieman tavanomaista lämpimämpi. Helmi- ja maaliskuussa 21 oli noin viisi astetta tavanomaista lämpimämpi. Kesä- ja heinäkuussa puolestaan oli 1-2 astetta tavanomaista kylmempää. Elo- ja syyskuussa lämpötila oli 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Lokakuussa lämpötila pysytteli lähellä vertailujakson keskiarvoa. (Ilmatieteenlaitos). Tarkkailukauden 21 kokonaissademäärä oli 727 mm, kun vuosien 1981-21 pitkän ajan keskimääräinen sadesumma Pudasjärvellä on 92 mm, joten tarkkailukauden sademäärä oli huomattavasti suurempi kuin pitkän ajan vertailujakson keskimääräiset sademäärät. Marraskuussa 214 sekä helmi-, huhti-, elo- ja lokakuussa 21 sadanta oli keskimääräistä pienempi. Joulukuussa 214 ja heinäkuussa 21 sadanta oli hieman keskimääräistä suurempi. Sadanta oli huomattavasti tavanomaista suurempi tammi-, maalis-, touko-, kesä- ja syyskuussa 21. Näistä mainittakoon, että esimerkiksi tammi- ja syyskuussa sadanta oli noin 3 mm suurempi kuin vertailujakson keskiarvo ja touko- ja kesäkuussa noin 4 mm vertailujakson keskiarvoa suurempi. Tuotantokaudella (touko-syyskuu 21) sademäärä oli 429 mm, eli noin 27 mm enemmän kuin touko-syyskuussa vertailujaksolla 1981 21 keskimäärin. (Kuva 3-1.) 4 Kuva 3-1. Kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät Pudasjärvellä (lähde: Ilmatieteen laitos). Vuonna 21 Iijoen ja Siuruanjoen valumat olivat vuositasolla hieman pitkän ajan keskiarvoa korkeammalla. Myös kesällä valumat olivat tavanomaista suurempia. Keskimääräistä lauhempi marras- ja joulukuu 214 kohotti hieman jokien virtaamia marras-joulukuussa. Kevättalvella virtaamien vaihtelu oli edellisvuoden tapaan vähäistä. Kevättulvahuippu Leuvankoskella ajoittui toukokuun alkupuolelle. Iijoen Haapakoskella ja Leuvankoskella tulvahuippu oli hieman toukokuun puolen välin jälkeen. Tulvahuipun aikaan valumat olivat keskimääräistä selvästi suurempia jokaisella mittauskohteella. (Taulukko 3-1 ja kuva 3-2).

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 Taulukko 3-1. Iijoen ja Siuruanjoen keskivalumat ja valumien vaihtelu vuonna 21 sekä vertailujaksolla 1981 21 keskimäärin (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta 1.3.216). 21 1981-21 l/s km 2 l/s km 2 Mq Mq V-IX Nq Hq Mq Mq V- Nq Hq IX Iijoki, Kurenalus 19 26 9,7 77 11 14 3,2 77 Iijoki, Haapakoski 19 26 6,8 76 12 16 1,2 99 Siuruanjoki, Leuvankoski 21 32 3,2 183 13 19,3 292 Kuva 3-2. Iijoen ja Siuruanjoen virtaamat vuonna 21 (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta 1.3.216). 4. KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 4.1 Kuntoonpanosoiden käyttö- ja päästötarkkailu Vuonna 21 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueista kuntoonpanovaiheen tarkkailussa oli Iso- Kinttaissuo. Kuntoonpanovaihe loppui keväällä 21 ja suo siirtyi tuotantovaiheeseen. Tässä raportissa käsitellään vain kesäaikaisen tarkkailun tuloksia, eli Iso-Kinttaissuon kohdalla tarkkailu on ollut tuotantovaiheen tarkkailua. Kuiva-Turve Oy:n Kontiomaansuolla kuntoonpanovaihe alkoi maaliskuussa 21. Kontiomaansuon päästötarkkailupiste pvk3 on jaettu PPO:n ympärivuotisessa tarkkailussa olevan Puutiosuon pvk2-3:n kanssa, ja pumppaus Kontiomaansuolta pintavalutuskentälle alkoi vasta syksyllä 1.1. (Nikula 216). Tästä syystä tässä raportissa ei käsitellä Kontiomaansuon kuntoonpanovaiheen tarkkailun tuloksia.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 6 4.2 Tarkkailun toteutus Vuonna 21 Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueella oli laajemman alueellisen tarkkailun vuosi ja kesäaikaisessa päästötarkkailussa (1..-3.9.21) oli yhteensä 61 tuotantosuota. Kahdella kohteella (Sääskisuo pvk2 ja Ruonasuo pvk2) toteutettiin lisäksi suppeaa tarkkailua. Tuotantovaiheen soista Kynkäänsuon la3-4/pvk1, Olki-Peurasuon pvk1, Iso-Kinttaissuon pvk1 ja Puutiosuon pvk2-3 kuuluivat Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailuun. Viitasuolla, Epäilyksensuolla, Kuikkasuolla (Vapo), Kapulasuolla, Koppelosaarensuolla, Iso-Pihlajasuolla ja Pikku- Saarisuolla toteutettiin jälkihoitovaiheen tarkkailua. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden tarkkailu toteutettiin vuonna 21 pääosin tarkkailuohjelman laajemman alueellisen tarkkailun mukaisesti. Ylimääräistä tarkkailua tilaajan pyynnöstä suoritettiin Iso-Pukasuolla sekä Viitasuolla. Turveruukki Oy:n Ronisuo ja Syrjäsuo sekä Vapo Oy:n Iso-Kinttaissuo ovat lisätty tarkkailuohjelmaan myöhemmin ja kaikkia tarkkailtiin vuonna 21. Ronisuolla ja Iso-Kinttaissuolla tarkkailu oli vuonna 21 ympärivuotista. Tarkkailuohjelmasta poiketen ympärivuotista tarkkailua suoritettiin myös Vapo Oy:n Haukkasuolla, Kupsussuolla, Lehdonsuolla ja Teerilammensuolla. Tarkkailukohteiden perustiedot on esitetty taulukossa 4-1 ja tuotantoalueiden sijainti käy ilmi liitteenä 1 olevista kartoista. Päästötarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 2. Tarkkailukohteiden lupatilanne tarkkailuvuonna ja muut oleelliset tiedot on esitetty taulukossa 4-2. Suurimmalla osalla kohteista virtaamaa mitattiin jatkuvatoimisilla virtaamamittareilla. Iso- Pukasuolla (jokipiste), Koivuojanlatvasuolla (ojapiste), Pukasuolla (ei patorakennetta), Joutsensuolla (näyte pvk:n yläpuolelta), Syrjäsuolla (ojapiste), Takasuolla (runsaasti padottava laskeutusallas), Ämmänsuolla (syytä ei ole tiedossa), Epäilyksensuolla (ei patorakennetta), Koppelosaarensuolla (ei patorakennetta), Kortesuolla (ei patorakennetta), Kuikkasuolla (Vapo) (syytä ei ole tiedossa) ja Kapulasuolla (runsaasti padottava laskeutusallas) ei voinut mitata virtaamia, koska luotettavan virtaamamittauksen edellytyksiä ei ollut. Virtaamamittauksen järjestämisen edellytyksenä on oikein ja luotettavasti asennettu v-patorakenne sekä se, että alapuoliset ojat vetävät hyvin, eikä pysyvää padotustilannetta juuri synny. Vesinäytteet otettiin pääsääntöisesti kahden viikon välein lukuun ottamatta suppean tarkkailun ja jälkihoitovaiheen kohteita, joilla näytteet otettiin keskimäärin kerran kuukaudessa. Ominaispäästöt laskettiin virtaamien ja mitatun veden laadun perusteella aina, kun se oli mahdollista. Niillä kohteilla, joilla virtaamamittausta ei ollut ollenkaan, virtaamamittauksen aloitus viivästyi tai virtaamamittaus oli osan aikaa epäluotettavaa, laskettiin kuormitus pääasiassa vesistömallin avulla arvioidulla virtaamalla. Laskennassa hyödynnettiin myös vertailukohteita ja niiden virtaamia, esim. Ruonasuo pvk2:lla, Sääskisuo pvk2:lla, Ällinsuolla, Ämmänsuolla ja Pukasuolla. Kohteet, joiden virtaama on arvioitu koko kesäjaksolle, tai lähes koko kesäjaksolle, eivät ole mukana keskiarvoissa. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin seuraavia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1, fosfori 2 ja typpi (Ympäristöministeriö 213). Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouma, jolloin saatiin nettopäästöt. Tarkkailusta vastaavana konsulttina vuonna 21 toimi Ahma ympäristö Oy. Näytteenotosta ja analysoinnista vastasi Ahma ympäristö Oy. Kaikkien turvetuotantoaluekohtaisten omavalvontanäytteiden (1 kpl) tulokset on huomioitu päästölaskennassa. Omavalvontanäytteiden tulokset on esitetty suokohtaisissa päästötarkkailutuloksissa liitteessä 2.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 7 Taulukko 4-1. Iijoen ja Siuruanjoen vesistöalueen tarkkailukohteet tarkkailukaudella 21 (1.11.14 31.1.1). la=laskeutusallas, pvk=pintavalutuskenttä, rh=ruokohelpikenttä, kost=kosteikko, kk=kasvillisuuskenttä. Turvetuotantoalue IIJOKI Vesienkäsittelyrakenne Tuottaja Vesistö - alue Tehon tarkkailu Tarkkailu Tuotantosuot Haukkasuo pvk2 Vapo Oy 61.124 x ympärivuotinen päästötarkkailu Kortesuo pvk1 Vapo Oy 61.137 tehostettu päästötarkkailu Lehdonsuo pvk1 Vapo Oy 61.321 x ympärivuotinen tarkkailu Koutuansuo pvk1 Vapo Oy 61.126 tehostettu päästötarkkailu Kupsussuo pvk1 Vapo Oy 61.122 ympärivuotinen päästötarkkailu Leväsuo pvk2 Vapo Oy 61.161 tehostettu päästötarkkailu Palosuo pvk1 Vapo Oy 61.126 ympärivuotinen tarkkailu Ahvensuo/Matkasuo pvk (mp1) Turveruukki Oy 61.124 tehostettu päästötarkkailu Iso-Jännesuo pvk Turveruukki Oy 61.127 vesistötarkkailu Iso-Rytisuo pvk Turveruukki Oy 61.12 tehostettu päästötarkkailu Isosuo Kollaja pvk Turveruukki Oy 61.133 tehostettu päästötarkkailu Koivu-Loukassuo pvk Turveruukki Oy 61.124 tehostettu päästötarkkailu Kuikkasuo la2 (mp2) Turveruukki Oy 61.187 tehostettu päästötarkkailu Kärppäsuo pvk Turveruukki Oy 61.124 x tehostettu päästötarkkailu Lampisuo pvk3 Turveruukki Oy 61.131 tehostettu päästötarkkailu Latvasuo la Turveruukki Oy 61.124 tehostettu päästötarkkailu Lavasuo pvk1 Turveruukki Oy 61.124 x tehostettu päästötarkkailu Luisansuo pvk Turveruukki Oy 61.124 tehostettu päästötarkkailu

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 8 Taulukko 4-1 jatkuu. Murtosuo pvk1/la1 ja 3 Turveruukki Oy 61.142 tehostettu päästötarkkailu Riepulehdon- Mäntyharjunsuo pvk1 Turveruukki Oy 61.131 tehostettu päästötarkkailu Ruonasuo pvk1 ja 2 Turveruukki Oy 61.128 tehostettu päästötarkkailu Syrjäsuo pvk/la Turveruukki Oy 61.149 vesistötarkkailu Takasuo la Turveruukki Oy 61.1 tehostettu päästötarkkailu Ällinsuo pvk (la1 talvi) Turveruukki Oy 61.142 tehostettu päästötarkkailu Iso-Ahmasuo pvk1 Pudasjärven Turvetyö Oy 61.149 x tehostettu päästötarkkailu Joutsensuo pvk1yp Vapo Oy 61.124 tehostettu päästötarkkailu SIURUANJOKI Tuotantosuot Peltosuo pvk3 Vapo Oy 61.413 tehostettu päästötarkkailu Polvisuo pvk1 Vapo Oy 61.416 x tehostettu päästötarkkailu Saarisuo pvk1 Vapo Oy 61.41 tehostettu päästötarkkailu Sivakkasuo pvk1 Vapo Oy 61.486 tehostettu päästötarkkailu Teerilammensuo pvk1 Vapo Oy 61.444 x ympärivuotinen päästötarkkailu Vaaraojanlatvasuo pvk1 Vapo Oy 61.412 x tehostettu päästötarkkailu Kynkäänsuo pvk2 Vapo Oy 61.413 tehostettu päästötarkkailu Kynkäänsuo rhk1 Vapo Oy 61.41 x tehostettu päästötarkkailu Pohjoinen Latvasuo pvk1 Vapo Oy 61.416 tehostettu päästötarkkailu Heini-Honkisuo pvk (mp1) Turveruukki Oy 61.466 tehostettu päästötarkkailu Kapeimmansuo pvk Turveruukki Oy 61.484 tehostettu päästötarkkailu Koivuojanlatvasuo pvk (la talvi) Turveruukki Oy 61.419 vesistötarkkailu Iso-Pukasuo pvk1 Vapo Oy 61.481 vesistötarkkailu

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 9 Taulukko 4-1 jatkuu. Kääpäsuo kost/kk (la talvi) Turveruukki Oy 61.483 x tehostettu päästötarkkailu Matkasuo Pudasjärvi pvk1 Turveruukki Oy 61.442 tehostettu päästötarkkailu Pukasuo kost/la Turveruukki Oy 61.419 tehostettu päästötarkkailu Ronisuo pvk (la talvi) Turveruukki Oy 61.422 x ympärivuotinen päästötarkkailu Sääskisuo pvk1 ja 2 Turveruukki Oy 61.471 x tehostettu päästötarkkailu Ämmänsuo kk (la talvi) Turveruukki Oy 61.421 tehostettu päästötarkkailu Viidansuo pvk Turveruukki Oy 61.483 ympärivuotinen päästötarkkailu Kaartosuo pvk Turveruukki Oy 61.48 tehostettu päästötarkkailu Tuomisuo pvk Turveruukki Oy 61.431 vesistötarkkailu Kuntoonpanovaiheensuot Jälkihoitovaiheen suot Epäilyksensuo kost. Vapo Oy 61.413 jälkihoitovaiheen tarkkailu Iso-Pihlajasuo pvk Vapo Oy 61.129 jälkihoitovaiheen tarkkailu Koppelosaarensuo la1 Vapo Oy 61.124 jälkihoitovaiheen tarkkailu Kapulasuo la3 Vapo Oy 61.14 jälkihoitovaiheen tarkkailu Kuikkasuo pvk1 Vapo Oy 61.187 jälkihoitovaiheen tarkkailu Viitasuo rhk1 Vapo Oy 61.41 x jälkihoitovaiheen tarkkailu Pikku-Saarisuo pvk Turveruukki Oy 61.417 jälkihoitovaiheen tarkkailu

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 1 Taulukko 4-2. Tarkkailusoiden lupatilanne 31.1.21. (Jos ei merkintää, lupa on sama kuin ohjelmassa) Luvanhaltija Suo Tarkkailtu vuonna Lupanro Iijoen pääuoma 21 PSYL/PSAVI VHO KHO Lupapäätös annettu pvm Huom 21 Päästörajat Turveruukki Oy Ahvensuo x Lupaprosessissa, ei tuotannossa 21 Turveruukki Oy Iso-Jännesuo x Lupaprosessissa Turveruukki Oy Iso Rytisuo x Lupaprosessissa Turveruukki Oy Isosuo Kollaja x Lupaprosessissa Turveruukki Oy Koivu-Loukassuo x 98/21/1 14.8.21 Ei koske vuotta 21 Turveruukki Oy Kuikkasuo x Lupaprosessissa Turveruukki Oy Kärppäsuo x 119/21/1 28.9.21 Turveruukki Oy Lampisuo x Turveruukki Oy Latvasuo x Lupaprosessissa Turveruukki Oy Lavasuo x Lupaprosessissa Turveruukki Oy Luisansuo x Turveruukki Oy Matkasuo x Lupaprosessissa Turveruukki Oy Murtosuo x 32/21/1 22.4.21 Turveruukki Oy Riepulehdon-Mäntyharjunsuo x Lupaprosessissa, ei tuotannossa 21 Tarkkailu tehty uuden luvan mukaan, mutta aloitettu kesken kauden. Ei koske vuotta 21 Turveruukki Oy Ruonasuo x 97/21/1 12.8.21 Ei koske vuotta 21 Turveruukki Oy Takasuo x Turveruukki Oy Ällinsuo x 33/21/1 22.4.21 Turveruukki Oy Syrjäsuo x Lisätty ohjelmaan Vapo Oy Haukkasuo x Tarkkailu tehty uuden luvan mukaan, mutta aloitettu kesken kauden. Koskee vuotta 21 Vapo Oy Iso-Pihlajasuo jh 21 jälkihoitovaiheentarkkailua tehostetun päästötarkkailun sijasta. Vapo Oy Joutsensuo x 21 tehtiin suppean sijasta tehostettua päästötarkkailua. Vapo Oy Kapulasuo jh Vapo Oy Koppelosaarensuo jh Vapo Oy Kortesuo x Vapo Oy Koutuansuo x Vapo Oy Kupsussuo x Vapo Oy Lehdonsuo x Vapo Oy Leväsuo x Vapo Oy Olki-Peurasuo x Vapo Oy Palosuo x Vapo Oy Iso-Kinttaissuo x Rasepi Oy Rasepi Oy Hulikkasuo Kapustasuo Pudasjärven Turvetyö Oy Iso-Ahmasuo x Siuruanjoki Turveruukki Oy Heini-Honkisuo x 9/21/1 21.7.21 Ei koske vuotta 21 Turveruukki Oy Kaartosuo x Turveruukki Oy Kapeimmansuo x Turveruukki Oy Koivuojanlatvasuo x Turveruukki Oy Kääpäsuo x Turveruukki Oy Matkasuo Pudasjärvi x Turveruukki Oy Pikku-Saarisuo jh 98/214/1 3.1.214 Tuotanto päättynyt, jälkihoitovaiheen tarkkailu ohjelmasta poiketen Ei päästörajaa Turveruukki Oy Pukasuo x Turveruukki Oy Sääskisuo x 42/12/1 13/394/1 341/1/14 9.6.21 Antopäivämäärä KHO:n päätöksen Ei koske vuotta 21 Turveruukki Oy Tuomisuo x Lupaprosessissa Turveruukki Oy Viidansuo x Turveruukki Oy Ämmänsuo x Turveruukki Oy Ronisuo x Lisätty ohjelmaan Vapo Oy Iso-Pukasuo x 111/21/1 26.8.21 Ylimääräinen tarkkailu 21 Ei koske vuotta 21 Vapo Oy Kalliosuot x Vapo Oy Kynkäänsuo x Lupaprosessissa Vapo Oy Polvisuo x Lupaprosessissa Vapo Oy Saarisuo x Lupaprosessissa Vapo Oy Sivakkasuo x Vapo Oy Teerilammensuo x Vapo Oy Vaaraojanlatvasuo x 112/21/1 26.8.21 Ei koske vuotta 21 Vapo Oy Viitasuo jh Tuotanto päättynyt, jälkihoitovaiheen tarkkailu ohjelmasta poiketen Kuiva-Turve Oy Pohjoinen Latvasuo x 19/21/1 28.8.21 Ei koske vuotta 21 Kuiva-Turve Oy Puutiosuo x Turvetuote Peat Bog Oy Isoahontaussuo Turvetuote Peat Bog Oy Kotisuo 8/21/1 2..21 Ei tarkkailtu vuonna 21. Ei koske vuotta 21 x = tehostettu päästötarkkailu, s = suppea päästötarkkailu, jh = jälkihoitovaiheen tarkkailu Taulukossa keltaisella on merkitty kohteet, joiden kohdalla vuoden 21 tarkkailu poikkeaa tarkkailuohjelmasta.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 11 4.3 Valuma Iso-Pukasuolla, Koivuojanlatvasuolla, Pukasuolla, Syrjäsuolla, Takasuolla, Ämmänsuolla, Epäilyksensuolla, Joutsensuolla, Koppelosaarensuolla, Kortesuolla, Kuikkasuolla ja Kapulasuolla ei voinut mitata virtaamia, koska luotettavan virtaamamittauksen edellytyksiä ei ollut (ks. luku 4.2). Turveruukki Oy:n soilla alkukesän valumatiedot otettiin poikkeuksetta vesistömallista, koska virtaamamittarien asennus viivästyi pitkittyneestä kevättulvasta johtuen. Leväsuolla, Koutuansuolla, Kupsussuolla, Sivakkasuolla, Heini-Honkisuolla, Peltosuolla, Kynkäänsuo pvk1:llä, Kääpäsuolla kaikki valumatiedot, tai suurin osa niistä, otettiin vesistömallista, koska virtaamamittausdata oli epäluotettavaa. Murtosuon la3:lla ja pvk1:llä ja Ällinsuolla valumana käytettiin Murtosuo la1:n valumaa jaksolla 8.6.-31.1. Ämmänsuolla ja Pukasuolla kesän valumana käytettiin Latvasuo Yli-Iin valumia. (Taulukko 4-3.) Iijoen ja Siuruanjoen vesistöalueen tuotantovaiheen tarkkailusoiden kesän 21 keskivaluma oli 23,6 l/s km2, mikä oli hieman suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueella keskimäärin (22 l/s km2) (taulukko 4-3). Kesän suurin keskivaluma (88,6 l/s km2) mitattiin Iso-Ahmasuon pintavalutuskentällä ja pienin ( l/s km2) Iso-Ahmasuon, Haukkasuon ja Viidansuon pintavalutuskentillä sekä Viitasuon ja Kynkäänsuon kasvillisuuskentillä. (Taulukko 4-3.)

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 12 Taulukko 4-3. Iijoen ja Siuruanjoen päästötarkkailukohteiden keskivalumat kesällä 21. Suo Vesien- Vesistöalue Mq Nq Hq Huom. käsittely l/s/km 2 l/s/km 2 l/s/km 2 Pintavalutuskentälliset suot Kärppäsuo pvk1 Iijoki 9,,1 49,1 2.-26.. valumat vesistömallista. Lampisuo pvk3 Iijoki 17, 1,9 344,7 2.-26.. valumat vesistömallista. Ahvensuo/Matkasuo pvk Iijoki 18,1 3,2 29, 2..-2.6. valumat vesistömallista. Ällinsuo* pvk Iijoki 7,3 2,1 8,2 19..-7.6. valumat vesistömallista. 8.6.-31.1. valumat Murtosuon tiedoista. Iso-Jännesuo * pvk Iijoki 17,8 8, 62,3 19..-9.6. valumat vesistömallista. Virtaamamittaus ennen pintavalutuskenttää. Ruonasuo pvk1 Iijoki 3,7 3, 267,4 4..-.6. valumat vesistömallista. Ruonasuo * pvk2 Iijoki 1,1 4,4 388,6 2..-.6. valumat vesistömallista. Lavasuo pvk Iijoki 17,,6 11,4 2..-9.6. valumat vesistömallista. Luisansuo pvk Iijoki 2,8,3 164,9 11..-3.6. valumat vesistömallista. Koivu-Loukassuo pvk Iijoki 3, 6,9 146,6 18.-26.. valumat vesistömallista. Iso-Rytisuo pvk Iijoki 24, 4,1 31,1 19.-2.. valumat vesistömallista. Isosuo Kollaja pvk Iijoki 23,6,2 138,6 19..-29.6. valumat vesistömallista. Syrjäsuo* pvk Iijoki Ei valumatietoja. Riepulehdon- pvk Iijoki 19,2 6,3 1, 2..-3.6. valumat vesistömallista. Mäntyharjunsuo Leväsuo pvk2 Iijoki 28,6 9, 233,7 2..-17.6. valumat vesistömallista. Palosuo pvk1 Iijoki 19,6 3,4 6,6 6.-8.. valumat vesistömallista. Kortesuo* pvk Iijoki 21,2 1,7 168,9 1..-3.9. valumat vesistömallista. Koutuansuo* pvk1 Iijoki 4, 3,6 394,6 1.6.-31.7. valumat vesistömallista. Iso-Ahmasuo pvk Iijoki 88,6, 1,6 Murtosuo* pvk1 Iijoki 21,4 2,7 189,3 18..-7.6. valumat vesistömallista. Muulle ajalle käytetty la1 mp1:n tietoja. Kupsussuo * pvk1 Iijoki 13,2 2,4 4, 1.6.-13.8. valumat vesistömallista. Lehdonsuo pvk1 Iijoki 3,3, 23,9 Haukkasuo pvk2 Iijoki 16,1, 61,6 Teerilammensuo pvk1 Siuruanjoki 17, 4,7 64,4 Ronisuo pvk Siuruanjoki 2,6 3,1 61,4 Viidansuo pvk1 Siuruanjoki 1,4, 268,6 Pohjoinen Latvasuo pvk1 Siuruanjoki 48, 6,7 236,4 26.-3.. valumat vesistömallista. Polvisuo pvk1 Siuruanjoki 4,8 4,1 7, Saarisuo pvk1 Siuruanjoki 14,2 4, 66,7 Sivakkasuo pvk1 Siuruanjoki 1,,6 124,2 7.7.-26.8. valumat vesistömallista. Vaaraojanlatvasuo pvk1 Siuruanjoki 28,8 3,7 97,9 Iso-Pukasuo* pvk1 Siuruanjoki Ei valumatietoja. Kynkäänsuo pvk2 Siuruanjoki 16,9,4 79,7 Koivuojanlatvasuo* pvk Siuruanjoki Ei valumatietoja.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 13 Taulukko 4-3 jatkuu. Kaartosuo pvk Siuruanjoki 7,8, 87,2 2..-3.6. valumat vesistömallista. Kapeimmansuo pvk Siuruanjoki 27,8 4,4 24,3 19..-1.6. valumat vesistömallista. Kalliosuot Peltosuo pvk Siuruanjoki 11, 2,2 34, 27..-7.7. valumat vesistömallista. Matkasuo Pudasjärvi pvk Siuruanjoki 7,2,6 2,2 17..-1.6. valumat vesistömallista. Sääskisuo pvk1 Siuruanjoki 22, 3,8 17,4 18..-17.6. valumat vesistömallista. Sääskisuo* pvk2 Siuruanjoki 21, 3,8 17,4 18..-17.6. valumat vesistömallista. Ajalle 18.6.-31.1. käytetty pvk1:n tietoja. Heini-honkisuo* pvk Siuruanjoki 19, 1,7 162,7 1.3.-31.1. valumat vesistömallista. Joutsensuo pvk1yp Iijoki Ei valumatietoja. Olki-Peurasuo (Pöyry) pvk1 Iijoki 16, 3,4 92, Puutiosuo (Pöyry) pvk2-3 Siuruanjoki 2, 3,7 74, Kynkäänsuo (Pöyry) pvk1 Siuruanjoki 18,9 2,3 8, 28.6.-2.7. ja 3.7.-9.9. käytetty vesistömallia Iso-Kinttaissuo (Pöyry) pvk1 Siuruanjoki 13,9 2,9 47, Kasvillisuuskentälliset suot Ämmänsuo* kasvillisuuskenttä Siuruanjoki 2,7 3, 21,1 2.-26.. valumat vesistömallista. 27..-31.1. käytetty Latvasuo Yli-Iin tietoja. Pukasuo* Kosteikko Siuruanjoki 16,9 2,3 16,3 2.-26.. valumat vesistömallista. 27..-31.1. käytetty Latvasuo Yli-Iin tietoja. Kynkäänsuo rhk1 Siuruanjoki 34,, 119,6 Kääpäsuo* la3-6 Siuruanjoki 24,7 1,3 268,6 7..-31.1. valumat vesistömallista. Laskeutusaltaalliset suot Murtosuo la1 Iijoki 18,9 6,1 244,8 18..-7.6. valumat vesistömallista. Murtosuo* la3 Iijoki 21,4 2,7 189,3 18..-7.6. valumat vesistömallista. Muulle ajalle käytetty la1 mp1:n tietoja. Takasuo* la Iijoki Ei valumatietoja. Latvasuo Yli-Ii la1 ja la2 Iijoki 16,3 2,2 18,7 4.-26.. valumat vesistömallista. Kuikkasuo la2 Iijoki 36,,7 373,6 18..-3.6. valumat vesistömallista. Keskiarvot Kaikki suot (n=4) 23,6 3,1 183,6 Pintavalutuskentälliset suot (n=36) 22,9 3,2 174,6 Kasvillisuuskentälliset suot (n=1) 34,, 119,6 Laskeutusaltaalliset suot (n=3) 23,9 3, 29, Iijoen-Siuruanjoen tuotantovaiheen tarkkailusuot 214 (n=9) Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusuot (n=9) Kuntoonpanovaiheen suot 11,1,9 72 22 3, 14

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 14 Taulukko 4-3 jatkuu. Jälkihoitovaiheen suot Kalliosuot kosteikko Siuruanjoki Ei valumatietoja. Epäilyksensuo Kalliosuot pvk Siuruanjoki 7,2 1,6 24,7 1..-3.9. valumat vesistömallista. Kuikkasuo Viitasuo rhk1 Siuruanjoki 7,9,1 13,8 Viitasuo rhk1yp Siuruanjoki 22,3,9 11, Pikku-Saarisuo pvk Siuruanjoki 12,2,7 3,6 2..-12.6. valumat vesistömallista. Iso-Pihlajasuo pvk1 Iijoki 2,4 1,7 146,9 Kapulasuo la3 Iijoki 14, 1,6 1,4 1..-3.9. valumat vesistömallista. Koppelosaarensuo la1 Iijoki 16,8 1,3 71,6 1..-3.9. valumat vesistömallista. Keskiarvot Iijoen-Siuruanjoen kp-suot 214 (n=1) Kaikki Pohjois-Pohjanmaan kpsuot (n=) * Ei mukana keskiarvossa 1 1, 39 4.4 Vedenlaatu Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueen tuotantovaiheen tarkkailusoilla valumaveden laatu oli kesällä 21 lähes kaikkien muuttujien suhteen hieman parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen soilla keskimäärin. Ainoastaan kokonais- ja fosfaattifosforin osalta vedenlaatu oli aavistuksen Pohjois- Pohjanmaan keskiarvoja heikompaa. (Taulukko 4-4.) Edellisvuoteen verrattuna veden laatu oli Iijoen-Siuruanjoen alueella kesällä 21 kiintoaineen, kokonaistypen ja raudan suhteen hieman parempi. Epäorgaanisen typen, kemiallisen hapenkulutuksen ja kokonaisfosforin osalta veden laatu oli edellisvuotta heikompaa kesällä 21. Fosfaattifosforin suhteen vedenlaatu oli edellisvuoden tasoa. Kuiva-Turve Oy:n Kontiomaansuolla kuntoonpanovaihe alkoi maaliskuussa 21. Kontiomaansuon päästötarkkailupiste pvk3 on jaettu PPO:n ympärivuotisessa tarkkailussa olevan Puutiosuon pvk2-3:n kanssa, ja pumppaus Kontiomaansuolta pintavalutuskentälle alkoi vasta syksyllä 1.1. (Nikula 216). Tästä syystä tässä raportissa ei käsitellä Kontiomaansuon kuntoonpanovaiheen tarkkailun tuloksia. Tuloksia tarkasteltaessa tulee huomioida, että epäorgaanisten ravinteiden ja raudan näytemäärä on pienempi kuin muilla vedenlaatumuuttujilla. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta on muista näytemääristä poiketen määritetty pääosin vain kolme kertaa kesässä. Myös se seikka tulee huomioida, että vuosi 21 oli laajan päästötarkkailun vuosi, eli keskiarvoihin sisältyvää aineistoa on moninkertainen määrä vuoteen 214 verrattuna. Alhaisin ph:n keskiarvo (4,2) mitattiin edellisvuoden tavoin Koutuansuolla. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavat CODMn-arvot olivat korkeimmat kasvillisuuskentällisillä kohteilla. CODMn-arvo oli korkein Kynkäänsuon ruokohelpikentällä. Fosforipitoisuuksissa oli suurta vaihtelua eri soiden välillä. Pitoisuudet olivat korkeimmat Kynkäänsuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä. Myös Lampisuolla, Luisansuolla, Vaaraojanlatvasuolla ja Kääpäsuolla lähteneen veden kokonaisfosforipitoisuudet olivat korkeita. Fosforipitoisuus oli alhaisin Kynkäänsuo pvk2:lla.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 1 Myös typpipitoisuuksissa oli suurta vaihtelua soiden välillä. Alhaisin typpipitoisuuden keskiarvo mitattiin Koutuansuon pintavalutuskentältä lähteneessä vedessä ja korkein pitoisuus Kärppäsuon pintavalutuskentältä lähteneessä vedessä. Epäorgaanisen typen osuudet olivat korkeimmat Takasuolla. Takasuon tuloksia tarkastellessa tulee huomioida, että näytteenottopaikka siirrettiin 2.9. alkaen Marikaisentien alittavalle ojarummulle, koska laskeutusaltaan mittapadolla ei kovasta padotuksesta johtuen ollut virtausta. Ojarumpuun tulee vesiä koko tuotantoalueelta, mukaan lukien eristysojat. Toiseksi korkeimmat epäorgaanisen typen osuudet mitattiin Kärppäsuolla. Viitasuon, Pikku-Saarisuon, Iso-Pihlajasuon, Koppelosaarensuon, Kapulasuon, Kuikkasuon ja Kuikkasalmensuon sekä Epäilyksensuon näytteistä ei määritetty epäorgaanisten ravinteiden määrää, koska kyse oli jälkihoitovaiheen tarkkailusta. Myöskään suppeassa tarkkailussa olleen Ruonasuo pvk2:n näytteistä ei ko. muuttujia määritetty. Rautapitoisuus oli korkein Kortesuon pintavalutuskentältä lähteneessä vedessä ja alhaisin Kynkäänsuon pintavalutuskentältä 2 lähteneessä vedessä. Kiintoainepitoisuudet olivat edellisvuoden tavoin pääosin varsin alhaisia lukuun ottamatta Kortesuon pintavalutuskentältä lähtenyttä vettä, jossa pitoisuudet olivat selvästi muita kohteita korkeampia. Ällinsuolla tarkkailu suoritettiin vuonna 21 uuden ympäristöluvan (PSAVI 33/21/1) mukaisesti, mutta aloitettiin kesken kauden. Luvassa on kiintoaineelle sulan maan aikana määritelty pitoisuusraja, 1. Tarkkailukaudella raja ylitettiin vain kerran (1.6.21), jolloin pitoisuus oli 18. Koko tarkkailukauden keskiarvo oli 6,7. (Taulukko 4-4.)

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 16 Taulukko 4-4. Iijoen ja Siuruanjoen päästötarkkailukohteiden keskimääräinen veden laatu kesällä 21. Suo n ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Huom. Pintavalutuskentälliset suot kpl mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l Kärppäsuo, pvk1 8 6,22 4,2 32 1413 97 31 44,7 173 Lampisuo, pvk3 8 6,29 7,9 41 166 4 7,3 133 74 4137 Ahvensuo/Matkasuo, pvk 7 6,48 14 4 86 24 6, 4 13 6473 Ällinsuo, pvk 6 6,92 7, 24 673 7,3 1 29 9,6 194 Ruonasuo, pvk1 8,82 3,3 43 127 223 94 44 16 3327 Ruonasuo, pvk2 * 3 6,3 4,1 32 11 21 suppea tarkkailu Lavasuo, pvk 7 6,48 7, 2 786 23 23 4 22 3677 Luisansuo, pvk 7 6, 8,7 23 746 32 2 112 77 26 Koivu-Loukassuo, pvk 7 6,2 6,1 39 98 16 21 71 33 363 Iso-Rytisuo, pvk 8 6,88 4,9 22 83 23 119 2 28 277 Isosuo Kollaja, pvk 6 6,77 6,1 29 887 3 11 3 4,4 16 Syrjäsuo Syrjäoja ap, pvk * 9 6,46 9,9 2 733 38 72 37 16 367 Ojapiste Syrjäsuo Syrjäoja yp, pvk * 7 6,3 7,6 24 67 33 79 26 14 36 Ojapiste Riepulehdon-Mäntyharjunsuo, pvk 7 6,72 4,8 24 74 18 22 33 12 382 Kortesuo, pvk 7 6,36 23 33 1323 16 3 96 7 793 Koutuansuo, pvk1 9 4,2 4,9 6,2 313 13, 21 3,3 668 Iso-Ahmasuo, pvk 7 6,38 3, 24 737 7,7 2 2 3,1 137 Murtosuo, pvk1 7 6,8 2,9 17 764 6,4 24 19 3,4 1632 Leväsuo, pvk2 7 6,47 8,9 2 917 13 84 68 373 Palosuo, pvk1 8 6,66 4,2 18 6,8, 42 29 3331 Heini-honkisuo, pvk 8 6,7,7 17 4 8,9 8,3 18 2,8 213 Sääskisuo, pvk1 7 6,68 6,1 3 749 1 48 7 22 2113 Sääskisuo, pvk2 * 3 6,68 6,9 37 1267 194 181 9 61 4197 suppea tarkkailu Matkasuo Pudasjärvi, pvk 7 6,66 8,1 34 1284 82 196 7 18 368 Koivuojanlatvasuo Kivioja ap, pvk * 7,36 7,1 43 729 8,3 6,9 31 11 267 ojapiste Koivuojanlatvasuo Kivioja yp, pvk * 7,4 4,2 46 77 8,3,7 37 11 3367 ojapiste Kaartosuo, pvk 7 6,66 6, 3 947 4 16 73 28 3167 Kapeimmansuo, pvk 8 6,71 3,9 21 783 76 72 18 2,8 244 Kalliosuot Peltosuo, pvk 8 6,77 4,3 26 873 1 13 38 13 3284 Pohjoinen Latvasuo, pvk1 8 6,6,3 19 1 19 39 39 16 21 Polvisuo, pvk1 9,9,2 33 914 39 32,2 2918 Saarisuo, pvk1 9 7,4 2,7 2 644 6,1 34 4 38 17 Sivakkasuo, pvk1 9 6,6 3,7 18 69 7,1 14 6 36 263 Vaaraojanlatvasuo, pvk1 8 6,21 7, 2 736 2 37 148 114 217 Iso-Pukasuo, pvk1 * 8,9 6,8 3 684 7,7 4 1 386 jokipiste, Mepvkap Kynkäänsuo, pvk2 9 6,69 1,7 17 489,9, 13 2,1 28 Iso-Jännesuo Ao3, pvk * 7 6, 6, 27 63 3 13 42 16 3447 ojapiste Joutsensuo, pvk1yp* 8,22 11 23 918 338 33 3 8, 2267 pvk yp Iso-Kinttaissuo, pvk1 (Pöyry) 1,42 1,2 43 183 16 2, 22 2, 7 Olki-Peurasuo, pvk1 (Pöyry) 1 6,6 7,4 3 887 73 118 29 6,7 32 Puutiosuo, pvk2-3 (Pöyry) 9 6,7 3,4 24 87 18 1 36 12 1337 Kynkäänsuo, pvk1 (Pöyry) 9 6,33 8,9 29 121 18 1, 19 122 367

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 17 Taulukko 4-4 jatkuu. Suo n ph Kiintoaine CODMn Kok.N NH4-N NO2+3-N kok.p PO4-P Fe Huom. Kasvillisuuskentälliset suot kpl mgo2/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l Ämmänsuo, kasvillisuuskenttä 7 6,68 8,6 28 71 61 4 87 49 127 Pukasuo, kosteikko 7,41 12 32 1214 2 72 1 3, 123 Kääpäsuo, la3-6/kosteikko 6,8 14 29 136 289 1 12 1 7 Kynkäänsuo, ruokohelpikenttä rhk1 9 6,42,8 38 87 6,8, 41 12 16 Laskeutusaltaalliset suot Iso-Jännesuo, la1-2 7 6,8 18 29 1299 367 91 1 49 37 Takasuo, la* ** 4,9 17 21 1373 7 21 43 18 44 Latvasuo Yli-Ii. la1 ja la2 8 6,6 12 21 878 233 1 3 31 468 Kuikkasuo, la2 7, 16 27 114 3 46 34 12 79 Murtosuo, la1 8 6,77 13 11 9 49 4 36 11 3267 Murtosuo, la3 6 6,89 11 2 96 197 93 1 14 469 keskiarvot kaikki suot (n=44) 6,42 7, 27 878 86 49 7 27 3147 pintavalutuskentälliset suot (n=3) 6,42 6,2 27 843 8 4 27 2872 kasvillisuuskentälliset suot (n=4) 6,33 1 32 14 9 8 7 29 3367 laskeutusaltaalliset suot (n=) 6,1 14 22 974 27 6 24 4793 Iijoen-Siuruanjoen tarkkailusuot 214 (n=13) 6,26 8,6 26 946 73 47 49 27 339 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusuot 1) (n=18) 6,29 8,1 31 129 132 6 1 24 3429 Kuntoonpanovaiheen suot 1) Jälkihoitovaiheen suot Viitasuo, ruokohelpikenttä 1 4 6,33 4 37 1393 463 Viitasuo, ruokohelpikenttä 1 yp 4,17 1 12 848 8 Kalliosuot Epäilyksensuo, kosteikko 4,74 8,8 2 113 9 Kapulasuo, la3 2 6,2 9,6 21 69 2 Koppelosaarensuo, la1 4 6,4 9,7 41 97 66 Kalliosuot Kuikkasuo, pvk 4 6,8 7,4 24 693 47 Pikku-Saarisuo, pvk 3,93 7,4 24 73 34 Iso-Pihlajasuo, pvk1 4 6,1 6,9 23 982 39 Keskiarvot Iijoen-Siuruanjoen kp-suot 214 (n=1) 9 4,3 1, 2 198 12 22 9 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan kp-suot (n=) - - - - - - - - - - * Ei mukana keskiarvossa ** No-paikka siirrettiin 2.9. alkaen Marikaisentien alittavalle ojarummulle, koska laskeutusaltaan mittapadolla ei kovasta padotuksesta johtuen ollut virtausta. Ojarumpuun tulee vesiä koko tuotantoalueelta, mukaan lukien eristysojat. mukana muutamia kohteita Kainuun ja Lapin alueelta

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 18 4. Ominaispäästöt Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueen tuotantovaiheen tarkkailusoilla kesän keskimääräiset ominaispäästöt olivat kokonaistypen, epäorgaanisen typen ja raudan osalta hieman pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla keskimäärin. Muilta osin ominaispäästöt olivat hieman suurempia. Edellisvuoteen verrattuna ominaispäästöt kasvoivat kaikkien parametrien osalta. (Taulukko 4-.) Kokonaisuutena tarkasteltuna ominaispäästöt olivat suon omilla vedenlaatu- ja virtaamatiedoilla lasketuista kohteista suurimmat Polvisuon, Iso-Ahmasuon, Ruonasuon, Koivu-Loukassuon ja Pohjoisen Latvasuon pintavalutuskentillä sekä Kuikkasuon (TR) laskeutusaltailla ja Kynkäänsuon kasvillisuuskentällä. Pienimmät ominaispäästöt olivat Pikku-Saarisuon pintavalutuskentällä (ks. Taulukko 4-). Pikku-Saarisuon alhaiset päästöt selittyvät vedenlaadulla ja alhaisella valumalla. Tarkasteltaessa tulee huomioida, että usealla kohteella päästöjen laskennassa on käytetty arvioitua virtaama. Lisäksi joillakin kohteilla näytemäärä oli pieni suppeasta tarkkailusta tai jälkihoitovaiheen tarkkailusta johtuen. Taulukossa 4- Iso-Jännesuo on sijoitettu laskeutusaltaallisten soiden ryhmään, vaikka käytössä on myös pintavalutuskenttä. Iso-Jännesuolla vesi menee altaiden jälkeen pintavalutuskentälle, mutta pintavalutuskenttää ei voida suoraan tarkkailla. Taulukossa 4- ilmoitetut ominaiskuormitusluvut on laskettu käyttäen laskeutusaltaiden alapuolisen näytteenottopisteen vedenlaatutietoja ja kohteella olleesta virtaamamittarista saatua valumadataa, mutta ominaiskuormituslukuja ei ole otettu laskeutusaltaallisten soiden keskiarvoihin mukaan. Luvut kuvastaa siis pvk:lle menevää vettä ja pvk:n alapuolinen tarkkailupiste on Ahvenojassa (Ao3). Pvk:n alapuolisen pisteen tarkkailu suoritettiin vesistötarkkailuna. Kuiva-Turve Oy:n Kontiomaansuolla kuntoonpanovaihe alkoi maaliskuussa 21. Kontiomaansuon päästötarkkailupiste pvk3 on jaettu PPO:n ympärivuotisessa tarkkailussa olevan Puutiosuon pvk2-3:n kanssa, ja pumppaus Kontiomaansuolta pintavalutuskentälle alkoi vasta syksyllä 1.1. (Nikula 216). Tästä syystä tässä raportissa ei käsitellä Kontiomaansuon kuntoonpanovaiheen tarkkailun tuloksia.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 19 Taulukko 4-. Iijoen ja Siuruanjoen päästötarkkailukohteiden ominaispäästöt kesällä 21. Brutto Netto Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaine Kok. N Kok. P Suo Vesistöalue g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskentälliset suot Kärppäsuo, pvk1 Iijoki 33 268,3 1,9 2,32,14,29,2 7,1 2 6,8,13 Lampisuo, pvk3 Iijoki 126 64,2 16,4,2, 1,78,46 26 11 8,1 1,4 Ahvensuo/Matkasuo, pvk Iijoki 178 97, 12,7,17,4,9,9 44 162 4,7,27 Ällinsuo, pvk* Iijoki 119 364,2 11,,1,23,49,12 1 14 3,1,17 Ruonasuo, pvk1 Iijoki 114 169,1 71,1 22 1,69 1,6,18 1 83,94 Ruonasuo, pvk2 * Iijoki 216 14,3 2,4 1,9 166 28,1 Lavasuo, pvk Iijoki 129 38,3 11,1,1,12,83,14 23 114 3,7, Luisansuo, pvk Iijoki 138 48,9 13,1,33,2 1,84,84 21 12 4,2 1,48 Koivu-Loukassuo, pvk Iijoki 184 1211, 28,4,32,47 2,14,71 79 11 12 1, Iso-Rytisuo, pvk Iijoki 119 49, 18,,31 1,8,94,31 3 98 7,6,2 Isosuo Kollaja, pvk Iijoki 84 68,4 19,6,34 1,1,7,4 14 63 8,7,13 Syrjäsuo, pvk* Iijoki Riepulehdon-Mäntyharjunsuo, pvk Iijoki 6 444, 1,1,8,13,2,6 17 42 1,,16 Murtosuo, pvk1* Iijoki 63 461, 14,8,8,,2, 23 37 1,, Leväsuo, pvk2 Iijoki 2 73, 26,6 1,28 3,22 2,6 1,61 9 223 13 2,12 Palosuo, pvk1 Iijoki 7 37,3 9,3,7,,72,2 28 3,8,38 Kortesuo, pvk* Iijoki 338 98,9 23,7 1,49, 1,48,46 69 32 1 1,11 Koutuansuo, pvk1* Iijoki 12 164,7 8,6,18,7,1, 9,7 7,, Iso-Ahmasuo, pvk Iijoki 278 1831, 7,3,18 1,8 1,8,9 29 172 4,1, Heini-honkisuo, pvk* Siuruanjoki 86 36,7 8,9,12,7,27,2 17 69,4, Sääskisuo, pvk1 Siuruanjoki 17 73, 14,,16,28 1,23,37 34 88,, Sääskisuo, pvk2* Siuruanjoki 13 797, 22,8 3,78 1,4 2, 1,4 1 133,, Matkasuo Pudasjärvi, pvk Siuruanjoki 47 213,7 13, 1,6 2,9,36,9 1 4 9,7,23 Koivuojanlatvasuo, pvk* Siuruanjoki Kaartosuo, pvk Siuruanjoki 34 21 6,2,1,4,42,7 8,3 27 2,7,28 Kapeimmansuo, pvk Siuruanjoki 88 28 2,81,73,42,2 24 64 8,4, Kalliosuot Peltosuo, pvk Siuruanjoki 47 27 9,1,7,,4,6 1 37 4,1,2 Pohjoinen Latvasuo, pvk1 Siuruanjoki 26 979 24,3,71 1,2,26 41 163 2,3,66 Polvisuo, pvk1 Siuruanjoki 198 1232 36,79 1,11 1,22,6 27 163 19,1 Saarisuo, pvk1 Siuruanjoki 3 267 8,2,4,23,64,24 9,8 17 2,,39 Sivakkasuo, pvk1 Siuruanjoki 39 24 8,,3,6,72,1 11 26 1,4,46 Vaaraojanlatvasuo, pvk1 Siuruanjoki 27 649 19,27,61 3,62 1,16 7 183 6,8 3,12 Iso-Pukasuo, pvk1* Siuruanjoki Kynkäänsuo, pvk2 Siuruanjoki 2 23 6,9,4,4,18,2 1,3 9,, Kupsussuo, pvk1 * Iijoki 41 232 12 1,36,,32,3 11 29 6,7,9 Lehdonsuo, pvk1 Iijoki 87 687 44 6,94 4,77,2, 2 6 28, Haukkasuo, pvk2 Iijoki 46 461 12,12,6,43,2 9,9 32,4,1 Teerilammensuo, pvk1 Siuruanjoki 6 48 11,14,,29,3 18 3,6, Ronisuo, pvk Siuruanjoki 123 49 23,48,4 1,3,1 22 1 14,62 Viidansuo, pvk1 Siuruanjoki 36 196 4,8,18,14,12,1 4,8 27,3, Joutsensuo, pvk1yp* Iijoki Olki-Peurasuo, pvk1 (Pöyry) Iijoki 17 434 12 1,83 2,82,41,18 92 93,,13 Puutiosuo, pvk2-3 (Pöyry) Siuruanjoki 8 439 16,3 4,4,6,2 26 41 7,,2 Kynkäänsuo, pvk1 (Pöyry) Siuruanjoki 139 488 21 4,22,2 2,41 1,92 83 123 13 2,9 Iso-Kinttaissuo, pvk1 (Pöyry) Siuruanjoki 14 14 13,2,2,26,2 6,7 2,1 7,,3

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 2 Taulukko 4- jatkuu. Brutto Netto Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaine Kok. N Kok. P Suo Vesistöalue g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Kasvillisuuskentälliset suot Ämmänsuo, kasvillisuuskenttä* Siuruanjoki 176 632 18,73 1,1 1,61, 48 1 7, 1,18 Pukasuo, kosteikko* Siuruanjoki 9 49 17,31 1,23,,4 14 76 1,21 Kääpäsuo, la3-6/kosteikko* Siuruanjoki 27 664 32 6,7 1,7 2, 1, 11 249 22 2,13 Kynkäänsuo, rhk1 Siuruanjoki 164 1149 26,11,8 1,1,19 23 13 11,1 Laskeutusaltaalliset suot Iso-Jännesuo, la 1-2ap * Iijoki 26 42 2 3,34,73 1,4,38 43 24 13 1,24 Takasuo, la* Iijoki Latvasuo Yli-Ii, la1 ja la2 Iijoki 198 31 14 1,67,37,78,19 31 167,16 Kuikkasuo, la2 Iijoki 423 143 4 1,93 1,6,22 17 389 23,39 Murtosuo, la1 Iijoki 369 29 14,94 3,4,89,6 14 346 2,3,44 Murtosuo, la3* Iijoki 37 7 33 3,84 2,2 1,1,2 79 34 18,91 21 Keskiarvot (Brutto) kaikki suot (n=4) brutto 12 9 19 1,9,92 1,,3 3 13 8,32,3 Pintavalutuskentälliset suot (n=36) brutto 18 612 2 1,39,89 1,,3 3 86 8,79,4 Kasvillisuuskentälliset suot (n=1) brutto 164 1149 26,11,8 1,1,19 23 13 11,1 Laskeutusaltaalliset suot (n=3) brutto 33 34 22 4,3 1,6,91,34 97 31 8,4,33 Iijoen-Siuruanjoen tarkkailusuot 214 (n=13) 4 261 7,7,46,11,29, 17 4 3,6,9 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusuot 1) (n=18) 114 81 2 2,2 1,14,84,3 4 94 1,4 Kuntoonpanovaiheen suot Jälkihoitovaiheen suot Kapulasuo, la3 Iijoki 126 192 7,8,34 114 1,,8 Koppelosaarensuo, la1 Iijoki 18 611 1 1,9 143 7,6,8 Viitasuo, rhk1 Siuruanjoki 36 24 17 1,38 33 6,3,9 Viitasuo, rhk1yp Siuruanjoki 339 362 13 3,67 331 8,9 3, Kalliosuot Epäilyksensuo, kosteikko Siuruanjoki Kalliosuot Kuikkasuo, pvk Siuruanjoki 49 148 4,,31 43 1,4,19 Pikku-Saarisuo, pvk Siuruanjoki 34 16 4,9,22 22,, Iso-Pihlajasuo, pvk1 Iijoki 93 46 1,71 73,,31 Keskiarvot Iijoen-Siuruanjoen kp-suot 214 (n=1) 11 469 9,8,2,2 12 2,6,4, Kaikki Pohjois-Pohjanmaan kp-suot (n=3) - - - - - - - - - - - * Ei mukana keskiarvossa 1) mukana muutamia kohteita Kainuun ja Lapin alueelta

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 21 4.6 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vesienkäsittelyn tehon tarkkailua suoritettiin kesän aikana seitsemällätoista tuotantovaiheen kohteella ottamalla näytteitä kentän yläpuolelta kentän alapuolisten näytteenottojen yhteydessä. Vesienkäsittelyn tehokkuutta arvioitiin vesienkäsittelyrakenteen ylä- ja alapuolisten näytteiden pitoisuuksien erotusten avulla lasketuilla reduktioprosenteilla. Tehon tarkkailun soista Kynkäänsuolla oli käytössä ruokohelpikenttä sekä Kääpäsuolla ja Ämmänsuolla kosteikko (talvikaudella laskeutusaltaat). Pintavalutuskentällisiä tehon tarkkailun soita olivat Haukkasuo, Lehdonsuo, Kärppäsuo, Lavasuo, Iso-Ahmasuo, Polvisuo, Teerilammensuo, Vaaraojanlatvasuo, Iso- Kinttaissuo, Puutiosuo, Ronisuo, Viidansuo ja Sääskisuo. Sääskisuolla tehon tarkkailu oli ylimääräistä. Tuotantoaikaisten kohteiden lisäksi tehon tarkkailussa oli jälkihoitovaiheen Viitasuo. Kohteiden reduktiot on esitetty taulukossa 4-6 ja vedenlaatutulokset kokonaisuudessaan liitteessä 2. Haukkasuon pintavalutuskentän 2 tehoa tarkkailtiin kesä- elokuussa kerran kuussa ja kerran syyskuussa. Syyskuun kierros sijoittui kaksi viikkoa kesäajan ulkopuolelle, mutta on silti huomioitu keskiarvoissa. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin kolmella ensimmäisellä näytteenottokerralla. Kenttä toimi kokonaisuutena kohtalaisesti poistaen tehokkaimmin fosfaattifosforia ja ammoniumtyppeä. Myös kiintoainetta, kokonaisfosforia, nitraatti-nitriittityppeä ja rautaa pidättäytyi kentälle kohtalaisesti. (-3 ja Kokonaistypen osalta reduktiot olivat alhaisempaa tasoa (34 %). CODMn:n ei poistunut ollenkaan, reduktion ollessa negatiivinen (-3 %) Lehdonsuon pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin 3 kertaa, kerran kuussa kesä-elokuussa. Kenttä ei toiminut optimaalisesti reduktioiden ollessa pääosin 9-4 %. Ainoastaan kiintoainetta pidättyi kentälle hieman paremmin (66 %) Kärppäsuon pintavalutuskentän 1 tehoa tarkkailtiin kerran kuussa kesä-elokuun aikana. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin kolmella näytteenottokerralla. Kenttä toimi kokonaisuutena kohtalaisesti poistaen tehokkaimmin nitraatti-nitriittityppeä ja fosfaattifosforia (8-69 %). Kokonaisfosforia ja kiintoainetta pidättäytyi kentälle jonkin verran. Happea kuluttavaa ainesta (CODMn) ja kokonaistyppeä huuhtoutui kentältä runsaasti. Puutiosuon pintavalutuskentän 2-3 tehoa tarkkailtiin ottamalla näytteet yhteensä neljä kertaa kesä-, heinä- ja elokuussa kentän ylä- ja alapuolelta. Kenttä toimi kokonaisuutena kohtalaisesti poistaen tehokkaimmin ammoniumtyppeä ja fosfaattifosforia. Myös kokonaisravinteita, nitraattinitriittityppeä, rautaa ja kiintoainetta pidättäytyi kentälle kohtalaisesti. Happea kuluttavaa ainesta (CODMn) huuhtoutui kentältä. Iso-Kinttaissuon pintavalutuskenttää tarkkailtiin kesäkauden aikana yhteensä 4 kertaa. Kenttä toimi pääosin erinomaisesti reduktioiden ollessa 64-1 %, mutta happea kuluttavaa ainesta (CODMn) huuhtoutui kentältä (-13 %). Ronisuon pintavalutuskenttää tarkkailtiin kesäkaudella kaksi kertaa heinä-elokuussa. Kenttä toimi kohtalaisesti poistaen tehokkaimmin ammoniumtyppeä (84 %). Muiden muuttujien suhteen poistumat olivat maltillisempia (1-44 %). Iso-Ahmasuon pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin kesäkaudella kaksi kertaa kesä- ja elokuussa. Heinäkuun tehon tarkkailu jäi inhimillisen erehdyksen vuoksi tekemättä. Kenttä toimi pääosin hyvin poistaen epäorgaanisia ravinteita, rautaa ja kiintoainetta tehokkaasti. Myös kokonaisfosforin poistuma oli hyvää luokkaa, mutta happea kuluttavan aineksen (CODMn) poistuma kentältä jäi olemattomaksi ( %). Sääskisuolla tarkkailtiin pvk1:n ja pvk2:n tehoja 3 kertaa kesäkauden aikana kesä-elokuussa. Pvk1:n toiminta oli huomattavasti tehokkaampaa reduktioiden ollessa kohtalaisella tasolla. Pvk2:n suhteen

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 22 poistumat jäivät melko alhaiseksi kautta linjan ja fosforiyhdisteiden huuhtoutumista tapahtui runsaasti. Viidansuon pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin viisi kertaa kesäkauden aikana touko-elokuussa. Poistumat olivat pääosin suhteellisen maltillisella tasolla, vaikka fosforiyhdisteitä, kiintoainetta ja ammoniumtyppeä pidättäytyi kohtalaisen hyvin (6-74 %). Lavasuon pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin kolme kertaa kesä-elokuussa. Kenttä poisti eniten epäorgaanista typpeä ja myös jonkin verran fosforiyhdisteitä. Muiden muuttujien suhteen poistumat olivat negatiivisia ja huuhtoutumista tapahtui runsaasti. Vaaraojanlatvasuon pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin yhteensä neljä kertaa kesä-syyskuussa. Syyskuun 1. päivän ylimääräisellä tarkkailukerralla ei määritetty epäorgaanisia ravinteita eikä rautaa. Pintavalutuskenttä poisti tehokkaasti ammoniumtyppeä, mutta muiden muuttujien suhteen puhdistustulos jäi maltillisemmaksi. Happea kuluttavaa ainesta (CODMn) ja rautaa huuhtoutui kentältä jonkin verran. Teerilammensuon pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin kesäkauden aikana yhteensä neljä kertaa, kesä-heinäkuussa kerran kuussa ja elokuussa kaksi kertaa. Kenttä poisti tehokkaasti ravinteita, kiintoainetta ja rautaa. Erityisen hyvin poistui epäorgaanisia ravinteita (69-98 %). CODMn -poistuma jäi hyvin maltilliseksi (12 %). Polvisuon pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin kerran kuussa kesä-elokuussa. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin kaikilla kolmella näytteenottokerralla. Fosforiyhdisteiden suhteen kenttä toimi tehokkaasti poistaen fosfaattifosforia jopa 9 % ja kokonaisfosforia 77 %. Muiden muuttujien suhteen puhdistustulos oli maltillisempi, ja happea kuluttavaa ainesta (CODMn) huuhtoutui jonkin verran. Nitraatti-nitriittityppeä huuhtoutui kentältä erittäin paljon, reduktion ollessa vahvasti negatiivinen (-97 %). Kynkäänsuon ruokohelpikentällä 1 tarkkailtiin kentän tehoa ottamalla näytteet kerran kuussa kesä-, heinä- ja elokuussa kentän ylä- ja alapuolelta. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin kaikilla kolmella näytteenottokerralla. Ruokohelpikenttä toimi hyvin ja poisti eniten ammoniumtyppeä, fosfaattifosforia ja nitraatti-nitriittityppeä. Myös raudan ja kokonaisfosforin osalta ruokohelpikentän toiminta oli melko tehokasta. Happea kuluttavaa ainesta (CODMn) huuhtoutui kentältä runsaasti ja kokonaistyppeä ja kiintoainetta hieman. Kääpäsuolla kosteikon tehoa tarkkailtiin hieman ohjelmasta poiketen ja tehot laskettiin kosteikon yläpuolisilla ja laskeutusaltaiden alapuolisilla vedenlaatutiedoilla. Kosteikon alapuoliset vesinäytteet otettiin virheellisestä paikasta, eikä niitä täten voi käyttää kosteikon tehon laskentaan. Kosteikon tehoa tarkkailtiin yhteensä kolme kertaa kesäkauden aikana, kerran kesäkuussa ja kaksi kertaa elokuussa. Poistumaa ei tapahtunut merkittävästi lähes minkään muuttujan kohdalla, pois lukien kiintoaine (7 %). Happea kuluttavaa ainesta (CODMn) ja typen yhdisteitä huuhtoutui vesiensuojelurakenteista jonkin verran. Ämmänsuon kasvillisuuskentän tehoa tarkkailtiin kerran kuussa kesä-elokuussa. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin jokaisella kerralla. Kentän toiminta oli hyvin heikkoa jokaisen muuttujan suhteen ja fosforiyhdisteitä sekä rautaa huuhtoutui jonkin verran. Jälkihoitovaiheessa olevan Viitasuon ruokohelpikentän 1 tehoa tarkkailtiin kerran kuussa touko- ja elokuussa. Epäorgaanisia ravinteita tai rautaa ei määritetty yhdelläkään kerralla. Kentän toiminta oli hyvin heikkoa ja poistumat jokaisen muuttujan suhteen vahvasti negatiivisia (-64-74 %). (Taulukko 4-6.)

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 23 Taulukkoon 4-7 on koottu Viitasuon ruokohelpikentän ominaispäästöt. Kentän alapuolen päästöt ovat pienemmät kuin yläpuolen vain kiintoaineen ja kokonaistypen osalta. Kokonaisfosforin ja happea kuluttavan aineksen (CODMn) suhteen päästöt ovat kentän alapuolella huomattavasti yläpuolista suuremmat. Ruokohelpikentän alapuolen valuma on selvästi yläpuolista pienempi, mutta vedenlaatu kokonaisfosforin ja CODMn:n suhteen selvästi heikompaa. Edellisvuosina tilanne on ollut valuman kannalta samantyyppinen, kesällä 214 yläpuolen valuma oli 11 l/s km2 ja alapuolen,1 l/s km2 (Vaaramaa-Hiltunen ym. 21), kesällä 213 yläpuolen valuma oli 1 l/s km2 ja alapuolen 1,4 l/s km2 (Vaaramaa-Hiltunen ym. 214). Kesän vähäsateisina kausina valuma on ollut alapuolisella pisteellä erittäin vähäistä. Ruokohelpikasvusto näyttää käyttävän hyväkseen kentälle johdettua vettä ja lisää tehokkaasti veden haihduntaa. (Taulukko 4-7 ja kuva 4-1.)

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 24 Taulukko 4-6. Iijoen-Siuruanjoen tuotantovaiheen turvesoiden vedenlaadun muutos tarkkailuilla vesienkäsittelyrakenteilla ja vesienkäsittelyn teho laskettuna veden laadun perusteella vuonna 21. Haukkasuo (pvk2) n Kiintoaine CODMn Kok.N NH4-N NO2+3-N kok.p PO4-P Fe mgo2/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvk yläpuoli 4 11 29 1227 214 8 13 4 367 pvk alapuoli 4 3,2 3 81 16 24 24 3,8 137 Teho % 71-3 34 93 7 77 93 71 Lehdonsuo (pvk) pvk1 yp 3 1 26 198 88 349 26 4,4 112 pvk1 ap 3 3,3 24 18 323 3 2 2, 111 Teho % 66 9 9 4 14 21 42 1 Kynkäänsuo (rhk1) rhk yläpuoli 3 6,7 4 1167 228 4 1 116 49 rhk alapuoli 3 4, 3 867 6,8, 39 12 142 Teho % 41 12 26 97 89 74 9 71 Kärppäsuo (pvk1) pvk yläpuoli 3 8,6 28 11 69 7 66 18 3337 pvk alapuoli 3 4,3 3 1 97 31 39,7 173 Teho % -1-36 14 8 4 69 47 Polvisuo (pvk1) pvk yläpuoli 3 8, 27 117 66, 17 2 386 pvk alapuoli 3 4, 34 877 39 2,2 2918 Teho % 48-2 21 41-97 77 9 24 Teerilammensuo (pvk1) pvk yläpuoli 4 18 37 23 89 16 18 86 83 pvk alapuoli 4 4, 33 73 19,2 18 3,6 219 Teho % 77 12 68 98 97 88 96 74 Vaaraojanlatvasuo (pvk1) pvk yläpuoli 4 12 23 147 37 13 16 121 63 pvk alapuoli 4 6,9 2 768 2 37 13 114 217 Teho % 43-11 48 96 64 18 6-3 Kääpäsuo (kost/la3-6) yläpuoli 3 36 24 126 41 87 14 82 78 alapuoli 3 1 27 14 43 11 13 7 769 Teho % 7-11 -11-4 -17 1 8 1

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 2 Taulukko 4-6 jatkuu. Lavasuo (pvk) n Kiintoaine CODMn Kok.N NH4-N NO2+3-N kok.p PO4-P Fe mgo2/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvk yläpuoli 3 6, 16 7 136 67 64 39 2893 pvk alapuoli 3 8, 26 79 23 23 48 22 3677 Teho % -34-62 - 83 66 2 42-27 Sääskisuo (pvk1) pvk yläpuoli 3 9,8 36 1223 11 139 83 46 4327 pvk alapuoli 3 4,8 31 83 1 48 2 22 2113 Teho % 1 1 32 94 6 37 2 1 Sääskisuo (pvk2) pvk yläpuoli 3 9, 38 17 22 33 78 34 737 pvk alapuoli 3 6,9 37 1267 194 181 9 61 4197 Teho % 23 2 2 4 4-16 -8 27 Viidansuo (pvk1) pvk yläpuoli 18 27 112 179 7 9 19 4314 pvk alapuoli 7 23 67 48 24 26 Teho % 61 1 39 73 33 6 74 2 Ämmänsuo (kasv.kenttä) kentän yläpuoli 3 11 3 887 6 7 71 44 kentän alapuoli 3 9,3 29 833 61 4 79 49 127 Teho % 11 17 6 6 4-11 -11-2 Iso-Ahmasuo (pvk1) pvk yläpuoli 2 17 2 12 18 19 87 26 66 pvk alapuoli 2 2,8 2 72 9,1 11 24 3,7 113 Teho % 83 42 9 39 72 86 8 Ronisuo (pvk1) pvk yläpuoli 2 13 31 163 763 13 76 4 6363 pvk alapuoli 2 7,1 26 93 123 92 6 33 48 Teho % 44 16 43 84 4 1 18 2 Puutiosuo (pvk2-3) (Pöyry) pvk yläpuoli 4 8,6 21 1273 427 471 91 8 3633 pvk alapuoli 4 3,6 24 848 18 1 36 12 1337 Teho % 8-18 33 96 68 61 79 63 Iso-Kinttaissuo (pvk1) (Pöyry) pvk yläpuoli 4 11 4 312 132 848 116 67 63 pvk alapuoli 4 1,3 4 1118 16 2, 22 2, 7 Teho % 88-13 64 99 1 81 97 91

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 26 Taulukko 4-6 jatkuu. n Kiintoaine CODMn Kok.N NH4-N NO2+3-N kok.p PO4-P Fe mgo2/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l Viitasuo (rhk) jälkihoitovaiheen tarkkailu rhk yläpuoli 4 1 12 848 8 rhk alapuoli 4 4 37 1393 463 Teho % -167-22 -64-74 Taulukko 4-7. Viitasuon ruokohelpikentän ylä- ja alapuolen ominaispäästöt kesällä 21. COD Mn kok.p PO 4 -P Kok. N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine Mq g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Viitasuo, rh1 yp 22,3 22 1,2 1 31 Viitasuo, rh1 ap 7,9 38 3,13 11 289 reduktio % -37-1 27 8 reduktio v. 214 reduktio v. 213 reduktio v. 212 89 22 96 83 79 87 7 87-1 99 8 9 87 68 94 9 1 1 97 72 Kuva 4-1. Viitasuon ruokohelpikentän ylä- ja alapuolen valumat 14.. 3.9.21.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 27 4.7 Päästöt Iijoen ja Siuruanjoen turvetarkkailuun osallistuvien turvetuottajien turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön (kg/d) tuotantokaudella (touko-syyskuu) 21 on esitetty taulukoissa 4-8 ja 4-9. Kesäajan päästöt on laskettu tarkkailussa olleille kohteille tarkkailutulosten (Taulukko 4-) perusteella ja muille kohteille koko Pohjois-Pohjanmaan alueen kesäaikaisten tarkkailutulosten (sisältäen muutamia kohteita Lapista ja Kainuusta) (Nikula 216) perusteella. Mikäli tarkkailusuolla on ollut esimerkiksi pintavalutuskenttä tarkkailussa, mutta osalla tuotantoaluetta vesienkäsittelynä on laskeutusaltaat, on pintavalutuskentällisen osan päästöt laskettu ko. kohteen tarkkailutulosten ja laskeutusaltaallisen osan päästöt Pohjois-Pohjanmaan alueen laskeutusaltaallisten tarkkailukohteiden keskiarvojen perusteella. Iijoen vesistöalueen tuotantokauden 21 bruttopäästöt olivat 16 kg/d (=kilogrammaa päivässä) kemiallista hapenkulutusta (CODMn), 2, kg/d fosforia, 8 kg/d typpeä ja 441 kg/d kiintoainetta (Taulukko 4-8). Bruttopäästöistä poistetun luonnonhuuhtouman jälkeen nettopäästöiksi jäävät 1,27 kg/d fosforia, 27 kg/d typpeä ja 378 kg/d kiintoainetta. Edelliskesään nähden bruttopäästöt kasvoivat selvästi kaikilta osin: fosforipäästöt noin 17 %, typpipäästöt noin 19 %, kemiallisen hapenkulutuksen päästöt (CODMn) 18 % ja kiintoainepäästöt noin 127 %. Siuruanjoen vesistöalueen tuotantokauden 21 bruttopäästöt olivat 1687 kg/d kemiallista hapenkulutusta (CODMn), 3,2 kg/d fosforia, 4 kg/d typpeä ja 342 kg/d kiintoainetta (Taulukko 4-9). Nettopäästöt olivat 1,78 kg/d fosforia, 22 kg/d typpeä ja 282 kg/d kiintoainetta. Edelliskesään nähden bruttopäästöt kasvoivat selvästi kaikilta osin edellisvuoteen verrattuna: kemiallisen hapenkulutuksen päästöt (CODMn) noin 18 %, kokonaistypen päästöt noin 81 %, fosforipäästöt noin 168 % ja kiintoainepäästöt 13 %.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 28 Taulukko 4-8. Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantokaudella (touko-syyskuu) 21 Iijoen vesistöalueella.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 29 Taulukko 4-9. Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantokaudella (touko-syyskuu) 21 Siuruanjoen vesistöalueella.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 3 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) on esitetty taulukoissa 4-1 ja 4-11. Turvesoiden vuosipäästöt sekä laskentaan käytetty aineisto on kuvattu tarkemmin Pohjois- Pohjanmaan alueen turvetuotannon päästötarkkailuraportissa (Nikula 216). Vuonna 21 Iijoen turvetarkkailuun kuuluneiden turvesoiden vuotuiset bruttopäästöt vesistöön olivat Iijoen pääuoman vesistöalueella noin 7 t/a CODMn,,9 t/a fosforia, 29 t/a typpeä ja 142 t/a kiintoainetta (Taulukko 4-1) ja Siuruanjoen alueella noin 684 t/a CODMn, 1, t/a fosforia, 32 t/a typpeä ja 18 t/a kiintoainetta (Taulukko 4-11). Iijoen pääuoman alueen vuosipäästöt (brutto) olivat kaikkien muuttujien suhteen selvästi suurempia kuin edellisvuonna. Myös Siuruanjoen alueen vuosipäästöt (brutto) olivat selvästi edellisvuotta suurempia.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 31 Taulukko 4-1. Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 21 Iijoen vesistöalueella (Nikula 216). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Kortesuo Vapo Oy 61.137 4 3,4 3,1 1 K 8 914 16 411 2 892 9,2 237 2 44 Joutsensuo Vapo Oy 61.124 3 1,4 11 66 J 12 92 16 6 1 876 6,4 38 1 376 Haukkasuo Vapo Oy 61.124 14 11 11 K 3 186 33 1 8 4 21 8,7 31 2 936 Lehdonsuo Vapo Oy 61.321 114 114 K 2 998 16 1 714 2 89, 1 128 1 638 Palosuo Vapo Oy 61.126 6 9 69 K 12 42 28 661 3 743 16 33 3 64 Iso-Pihlajasuo Vapo Oy 61.129 1,2 1,2 J 177,2 8,2 32,1 4,1 23 Olki-Peurasuo Vapo Oy 61.129 91 2,8 94 K 13 97 22 74 2 61 8,1 396 1 93 Kapulasuo Vapo Oy 61.14 31 31 J 6 68 12 3 2 111 6,4 24 1 818 Koppelosaarensuo Vapo Oy 61.124 J Koppelosaarensuo Vapo Oy 61.131 E Kupsussuo Vapo Oy 61.122 161 161 K 1 3 22 1 4 3 62 4,2 1 48 2 71 Leväsuo Vapo Oy 61.161 38,2 38 K 8 942 24 394 2 124 16 23 1 743 Leväsuo Vapo Oy 61.166 E Koutuansuo Vapo Oy 61.126 2 18 44 K 7 48 18 438 2 66 8, 24 2 9 Kärppäsuo Turveruukk 61.124 43,6 43 K 7 838 16 43 2 167 1 23 1 814 Lampisuo (osa) Turveruukk 61.131 11 13 128 K 28 2 4 1 1 4 214 3 62 3 24 Murtosuo Turveruukk 61.142 12 19 121 K 22 436 3 1 38 12 12 28 63 1 832 Mäntyharjun-Riepul.suo Turveruukk 61.131 42 12 4 K 11 382 18 6 2 994 8,6 344 2 481 Ällinsuo Turveruukk 61.142 126 46 173 K 31 1 64 1 66 1 11 36 891 8 963 Isosuo Kollaja Turveruukk 61.133 38 38 K 6 79 7,4 297 962 1,9 13 67 Ahvensuo Turveruukk 61.127 21 8,1 29 E 7 26 13 434 2 41 7,4 272 2 127 Ahvensuo Turveruukk 61.124 2 4,3 29 K 6 797 12 33 2 112 7, 163 1 833 Latvasuo Turveruukk 61.123 29 41 7 K 12 1 3 794 6 132 1 41 317 Latvasuo Turveruukk 61.124 2 6,4 27 E 12 6,6 228 764 2,6 12 6 Luisansuo Turveruukk 61.124 4 11 K 9 79 26 43 2 341 17 221 1 914 Lavasuo Turveruukk 61.124 6 6,3 62 K 16 32 19 2 2 18 2,3 24 1 86 Kuikkasuo Turveruukk 61.187 32 11 43 K 14 12 21 72 4 1 42 4 886 Matkasuo Yli-Ii Turveruukk 61.124 77 2,9 8 K 18 833 33 838 81 19 43 8 Iso-Rytisuo Turveruukk 61.12 77,4 82 K 17 64 2 869 3 6 7,8 12 2 343 Takasuo Turveruukk 61.1 11 3 14 K 36 12 67 2 17 12 298 37 1 367 1 671 Koivu-Loukassuo Turveruukk 61.124 68 68 K 19 238 32 642 2 767 19 317 2 118 Ruonasuo Turveruukk 61.128 19, 11 K 49 263 62 2 67 8 33 32 1 769 6 677 Iso-Jännesuo Turveruukk 61.127 76 76 ves. 14 67 19 6 2 176 7, 37 1 96 Syrjäsuo Turveruukk 61.149 37,3 38 ves. 8 714 16 444 2 241 9,4 2 1 864 Iso-Ahmasuo Pudasjärven61.142 49 9 18 E 26 927 1 62 9 16 28 1 18 7 948 Iso-Ahmasuo Pudasjärven61.149 9, 4 49 K 16 872 18 62 2 487 2,2 199 1 8 Hulikkasuo Rasepi Oy 61.37 1 1 3 E 7 48 14 4 2 44 7,7 283 2 28 Kapustasuo Rasepi Oy 61.672 63 34 97 E 24 18 4 1 4 8 227 2 914 7 139 Tuotantosuot yhteensä 1 98 118 46 2 41 6 769 924 28 94 142 287 49 16 6 117 362 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä 1 98 118 46 2 41 6 769 924 28 94 142 287 49 16 6 117 362 214 3 2 18 772 2 9 349 196 762 21 784 121 323 4 13 932 14 437 213 22 2 173 746 2 99 363 674 938 21 124 136 111 61 13 86 121 497 212 6 2 36 16 619 3 1 4 887 1 144 32 247 11 673 77 21 96 112 87 211 68 2 376 1 82 3 41 371 88 783 2 991 17 467 39 14 6 83 11 21 284 2 371 72 444 3 172 328 86 77 19 226 89 72 26 12 8 6 92

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 32 Taulukko 4-11. Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 21 Siuruanjoen vesistöalueella (Nikula 216). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Saarisuo Vapo Oy 61.41 171 2,6 173 K 32 139 86 1 727 8 82 897 7 161 Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy 61.412 12 1, 13 K 23 961 86 1 1 7 616 64 8 6 477 Viitasuo Vapo Oy 61.41 J,, Kynkäänsuo Vapo Oy 61.413 182 3, 186 K 49 623 242 2 694 14 47 21 1 679 12 17 Kynkäänsuo Vapo Oy 61.41 33,8 13 47 K 19 448 738 3 938 42 48 3 279 Kynkäänsuo Vapo Oy 61.416 73 2,3 7 K 19 7 71 941 38 16 4 17 Teerilammensuo Vapo Oy 61.444 19 19 K 3 686 2 1 124 3 787 3, 47 2 8 Sivakkasuo Vapo Oy 61.482 14 8,2 23 E 3 894 1 219 1 161 6, 118 99 Sivakkasuo Vapo Oy 61.486 6,7 7 K 9 821 24 2 2 929 1 297 2 418 Iso-Pukasuo Vapo Oy 61.481 61 1,6 63 ves. 13 984 2 69 3 38 14 396 2 712 Polvisuo Vapo Oy 61.416 122 3,4 7, 133 K 43 674 68 1 96 9 13 37 1 129 7 89 Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy 61.413 1 1 K 2 212 4,9 113 76 3,1 62 474 Kalliosuot: Epäilyksensuo Vapo Oy 61.413 J Kalliosuot:Kuikkasalmensuo Vapo Oy 61.413 E Kalliosuot: Kuikkasuo Vapo Oy 61.413 8,6 8,6 J 1 27 1,8 49 28,9 2 161 Iso-Kinttaissuo Vapo Oy 61.491 249 249 K 48 34 3 1 92 2 844 2,2 973 1 127 Lampisuo (osa) Turveruukk 61.48 2,2 7 E 14 92 3 64 3 64 24 369 3 7 Kapeimmansuo Turveruukk 61.484 23,3 23 K 4 326 4,1 214 697,7 114 499 Koivuojanlatvasuo Turveruukk 61.419 122 49 171 ves. 39 73 7 2 2 1 22 43 1 162 8 Kääpäsuo Turveruukk 61.483 74 7 144 K 33 31 123 1 912 14 97 9 1 16 13 48 Pukasuo Turveruukk 61.419 7 17 91 K 2 983 38 1 3 879 21 63 4 977 Viidansuo Turveruukk 61.483 111 14 126 K 18 711 33 93 4 3 17 467 3 9 Ämmänsuo Turveruukk 61.421 33 7,9 41 K 11 171 26 49 3 184 18 261 2 726 Kaartosuo Turveruukk 61.48 32,7 33 K 284 7, 221 78 2,9 11 47 Matkasuo Pudasjärvi Turveruukk 61.442 49 2 74 K 8 814 13 484 1 4,3 288 1 6 Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukk 61.466 1 2,3 3 K 323,1 191 2 19, 38 2 213 Tuomisuo (LAP) Turveruukk 61.431 16 19 18 ves. 34 492 44 1 34 139 18 844 3 768 Sääskisuo (LAP) Turveruukk 61.471 32 6,9 327 K 76 36 12 2 977 11 2 1 847 8 6 Pikku-Saarisuo Turveruukk 61.416 17 17 E 4 239 7,9 2 1 442 4,3 16 1 21 Pikku-Saarisuo Turveruukk 61.417 16 16 J 19 41 4 1 16 6 497 22 674 9 Ronisuo Turveruukk 61.422 82 82 K 12 863 22 64 4 724 11 39 4 234 Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve 61.416 8 3, 83 K 14 234 24 768 2 43 8,8 346 1 9 Kontiomaansuo Kuiva-Turve 61.417 3 3 K 327,7 23 4,4 16 41 Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve 61.416 98 6, 14 K 27 382 1 143 6 36 23 49 4 991 Kotisuo Turvetuote P 61.42 18 7, 2 E 6 233 12 37 2 12 6,4 236 1 84 Isoahontaussuo Turvetuote P 61.42 31 2, 33 E 7 668 14 391 1 972 8,3 224 1 64 Leuvanojanlatvasuo Latvasuon T 61.414 7 7 E 1 69 28 779 3 716 1 444 3 48 Tuotantosuot yhteensä 2 698 1 411 3 124 683 997 1 46 32 37 17 7 83 16 798 128 962 Kuntoonpanosuot yhteensä 3 3 327,7 23 4,4 16 41 Vesistöalue yhteensä 3 2 698 1 411 3 14 684 324 1 47 32 9 17 8 84 16 81 129 3 214 19 2 67 1 467 3 312 393 723 1 26 23 36 139 97 688 14 891 122 99 213 1 2 723 67 3 394 461 3 1 627 29 11 211 789 1 233 18 989 191 69 212 1 2 781 12 64 3 399 84 834 1 638 3 878 179 271 1 22 24 344 13 113 211 1 2 861 2 37 3 424 391 882 1 178 22 6 116 73 9 1 313 88 64 21 3 6 28 49 3 497 342 68 1 161 2 299 1 2 93 13 731 7 192 Vuosipäästöihin vaikuttavat vesienkäsittelymenetelmien lisäksi esimerkiksi tarkkailujakson sääolot sekä vuosittaiset vaihtelut soiden pinta-aloissa. Usealla kohteella osa vuoden virtaamista arvioitiin vesistömallin avulla. Pääosa Iijoen-Siuruanjoen alueen soista oli päästötarkkailussa vain kesäaikana, ja muiden vuodenaikojen osalta kuormitus on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan keskimääräisillä ominaiskuormitusluvuilla.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21. VESISTÖTARKKAILU.1 Tarkkailun toteutus Vuosi 21 oli Iijoen ja Siuruanjoen osalta tehostetun vesistötarkkailun vuosi. Vesistötarkkailu piti sisällään vuosittaisen tarkkailun neljällä Siuruanjoen tarkkailupisteellä ja kolmella Iijoen tarkkailupisteellä. Vaihtuva vesistötarkkailu kohdennettiin ohjelman mukaisesti niille turvetuotantoalueille, joilla on kyseisenä vuonna ohjelmassa tehostettu päästötarkkailu. Vuonna 21 tuotantoalueiden lähialueen vesistötarkkailua toteutettiin Siuruanjoen valuma-alueella Heini- Honkisuon, Kaartosuon, Kapeimmansuon, Koivuojanlatvasuon, Kääpäsuon, Matkasuon (Pudasjärvi), Pukasuon, Ronisuon, Sääskisuon ja Ämmänsuon osalta. Iijoen valuma-alueella tehostetun tarkkailun tuotantoalueiden lähialueiden vesistötarkkailua toteutettiin Haukkasuon, Lehdonsuon, Iso- Ahmasuon, Ahvensuon/Matkasuon, Iso Rytisuon, Isosuo Kollajan, Koivu-Loukassuon, Kuikkasuon, Kärppäsuon, Lampisuon, Latvasuo Yli-Ii:n, Lavasuon, Luisansuon, Riepulehdon-Mäntyharjunsuon, Ruonasuon, Takasuon, Murtosuon, Syrjäsuon ja Ällinsuon osalta. Havaintopaikat on esitetty taulukossa -1 sekä kartalla liitteessä 1. 33 Taulukko -1. Vedenlaadun havaintopaikat v. 21. havaintopaikka tunnus koordinaatit (ETRS-TM3FIN) vesistöalue kunta Vuosittainen tarkkailu Iijoki Kipinä I7 7247 478636 61.131 Pudasjärvi Iijoki Haapakoski I8 724448 46322 61.124 Oulu (Yli-Ii) Iijoki Pahkakoski I46 7248666 4649 61.123 Oulu (Yli-Ii) Siuruanjoki Yli-Ii S 7262 446449 61.412 Oulu (Yli-Ii) Siuruanjoki Tannila s S23 726322 42646 61.412 Oulu (Yli-Ii) Siuruanjoki Saarikoski S4 726472 476237 61.421 Pudasjärvi Siuruanjoki 3 Suuaho S9 7291929 48793 61.431 Ranua suo Vaihtuva tarkkailu, Iijoen valuma-alue Ahvenojan suu Ao 7247262 46181 61.127 Pudasjärvi Ahvensuo ap Ahvensuon laskuoja Ahl2 7246427 46226 61.123 Oulu (Yli-Ii) Ahvensuo ap Ahvenoja Ao3 724843 46378 61.127 Oulu (Yli-Ii) Iso-Jännesuo ap Ahvenojan suu Ao 7247262 46181 61.127 Oulu (Yli-Ii) Iso-Jännesuo ap Halaojan suu Hal 7211 444 61.12 Oulu (Yli-Ii) Iso Rytisuo ap Kumpuojan suu Iso ap 724866 4886 61.132 Oulu (Yli-Ii) Isosuo Kollaja ap Pikku-Martimojoki Las 7229174 46667 61.187 Oulu (Yli-Ii) Kuikkasuo ap Puro-oja Pu 7243833 476368 61.124 Pudasjärvi Kärppäsuo ap Mertajoki Me19 72264 4788 61.483 Oulu (Yli-Ii) Lampisuo ap Pirttiojan suu P1 7248726 42149 61.123 Oulu (Yli-Ii) Latvasuo ap Hirvikivenojan suu Hir 7247866 46487 61.123 Oulu (Yli-Ii) Luisansuo ap Ahvensuon laskuoja Ahl2 7246427 46226 61.123 Oulu (Yli-Ii) Matkasuo ap Kivarinjoki Ki16 72691 4488 61.14 Pudasjärvi Murtosuo ap Ruonaoja R1 72489 46816 61.128 Oulu (Yli-Ii) Ruonasuo ap Kongasjärvi Kon 724769 49883 61.1 Pudasjärvi Takasuo ap Kivarinjoki yp. Ki16 72691 4488 61.14 Pudasjärvi Ällinsuo yp Kivarinjoki ap. Ki1 722974 49963 61.14 Pudasjärvi Ällinsuo ap Koutuanoja Kout2 724627 486 61.129 Oulu (Yli-Ii) Iso-Pihlajasuo

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 34 Ylä-Koutuanjärvi Ykj 724343 46311 61.129 Oulu (Yli-Ii) Iso-Pihlajasuo yp Puro-oja Pu 7243833 476368 61.124 Pudasjärvi Koppelosaarensuo ap Syväoja Juustolan yp. Sy4 7237382 48229 61.137 Pudasjärvi Kortesuo ap Syväoja Juustolan ap. Sy 723699 48269 61.137 Pudasjärvi Kortesuo yp Koutuanjoki Kou1 724916 47637 61.126 Oulu (Yli-Ii) Koutuansuo ap Kupsussuon laskuoja Kup1 7249183 449392 61.121 Oulu (Yli-Ii) Kupsussuo ap Siuruanjoki Pitkäperä SiuP 72224 44696 61.121 Oulu (Yli-Ii) Kupsussuo ap Vuonnanoja Vuo 7279896 97676 61.32 Kuusamo Lehdonsuo ap Panumanoja 1 Pa1 72383 472621 61.161 Pudasjärvi Leväsuo ap Panumaoja Panumaj. läh Pa13 7236991 47271 61.161 Pudasjärvi Leväsuo yp Koutuanoja Kout11 724188 46342 61.129 Oulu (Yli-Ii) Olki-Peurasuo yp Ylä-Koutuanjärvi Ykj 724343 46311 61.129 Oulu (Yli-Ii) Olki-Peurasuo ap Koutuanjärvi Kouj 7263 46497 61.126 Oulu (Yli-Ii) Palosuo ap Pääoja ap Pääoja ap 724184 4828 61.149 Pudasjärvi Iso-Ahmasuo Syrjäsuo ap Pääoja yp Pääoja yp 7267 41 61.149 Pudasjärvi Syrjäsuo yp Vaihtuva tarkkailu, Siuruanjoen valuma-alue Näätäoja Nä1 733492 479189 61.466 Ranua Heini-Honkisuo ap Honkioja Ho1 73484 47739 61.466 Ranua Heini-Honkisuo ap Mertajoki keskiosa Me11 7262 474816 61.483 Oulu (Yli-Ii) Kaartosuo ap Mertajoki keskiosa Me11 7262 474816 61.483 Oulu (Yli-Ii) Kapeimmansuo ap Siuruanjoki Ala-Siurua S44 72639 46982 61.42 Oulu (Yli-Ii) Koivuojanlatvasuo ap Mertajoki yläosa Me24 722764 48237 61.483 Oulu (Yli-Ii) Kääpäsuo ap Korpijoki alaosa Kj 726479 47439 61.444 Oulu (Yli-Ii) Matkasuo Pudasjärvi ap Siuruanjoki Ala-Siurua S44 72639 46982 61.42 Oulu (Yli-Ii) Matkasuo Pudasjärvi ap Hepo-oja ap. He3 7269398 4622 61.417 Pudasjärvi Pikku-Saarisuo ap Hepo-oja yp. He7 7272416 46494 61.417 Pudasjärvi Pikku-Saarisuo yp Vitmaoja alaosa Vit 72699 49776 61.41 Oulu (Yli-Ii) Pikku-Saarisuo ap Vitmaoja yläosa Vit1 72772 46184 61.41 Pudasjärvi Pikku-Saarisuo yp Siuruanjoki Ala-Siurua S44 72639 46982 61.42 Oulu (Yli-Ii) Pukasuo ap Luiminkajoki yp. Lu1 7316 48612 61.471 Ranua Sääskisuo yp Luiminkajoki ap. Lu 7292448 484886 61.471 Ranua Sääskisuo ap Siuruanjoki TU3 7291689 494782 61.431 Ranua Tuomisuo yp Siuruanjoki TU4 7292368 494472 61.431 Ranua Tuomisuo ap Siuruanjoki TU 729278 493612 61.431 Ranua Tuomisuo ap Mertajoki keskiosa Me11 7262 474816 61.483 Oulu (Yli-Ii) Viidansuo ap Siuruanjoki S61 72678 479138 61.421 Pudasjärvi Ämmänsuo yp Mertajoki yläosa Me24 722764 48237 61.483 Oulu (Yli-Ii) Iso-Pukasuo yp Mertajoki keskiosa Me11 7262 474816 61.48 Oulu (Yli-Ii) Iso-Pukasuo yp Mertajoki Riihelänsilta Me1 72642 471911 61.481 Oulu (Yli-Ii) Iso-Pukasuo ap Ylempi Kallio-oja, suu Ka1 7264869 469182 61.413 Oulu (Yli-Ii) Kalliosuot ap Kissapuro, suu Kis1 7266329 46733 61.413 Oulu (Yli-Ii) Kalliosuot ap Alempi Kallio-oja, suu Ku 726629 46446 61.413 Oulu (Yli-Ii) Kalliosuot ap Siuruanjoki Ala-Siurua S44 72639 46982 61.41 Oulu (Yli-Ii) Kalliosuot ap Vitmaoja alaosa Vit 72699 49776 61.416 Oulu (Yli-Ii) Kynkäänsuo ap Kynkäänoja alaosa Ky 726499 47413 61.413 Oulu (Yli-Ii) Kynkäänsuo ap Viitaoja 3 Vii3 726979 4339 61.41 Oulu (Yli-Ii) Kynkäänsuo ap

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 3 Viitaoja Koppelo-ojan ap. Vii 7268918 499 61.41 Oulu (Yli-Ii) Kynkäänsuo yp Vitmaoja yläosa Vit1 72772 46184 61.416 Pudasjärvi Polvisuo yp Vitmaoja alaosa Vit 72699 49776 61.416 Oulu (Yli-Ii) Polvisuo ap Viitaoja Koppelo-ojan ap. Vii 7268918 499 61.41 Oulu (Yli-Ii) Saarisuo ap Mertajoki yläosa Me24 722764 48237 61.483 Oulu (Yli-Ii) Sivakkasuo yp Mertajoki keskiosa Me11 7262 474816 61.48 Oulu (Yli-Ii) Sivakkasuo ap Mertajoki Riihelänsilta Me1 72642 471911 61.481 Oulu (Yli-Ii) Sivakkasuo ap Korpijoki alaosa Kj 726479 47439 61.444 Oulu (Yli-Ii) Teerilammensuo ap Hirvasojan alaosa Hir1 7264768 42 61.412 Oulu (Yli-Ii) Vaaraojanlatvasuo ap Viitaoja alap. silta Vii 72643 4149 61.41 Oulu (Yli-Ii) Viitasuo Viitaoja 3 Vii3 726979 4339 61.41 Oulu (Yli-Ii) Viitasuo yp Viitaojan Koppelo-ojan ap. Vii 7268918 499 61.41 Oulu (Yli-Ii) Viitasuo yp Viitaoja yläosa Vii7 727897 44981 61.41 Oijärvi Viitasuo Sula-oja Su 7278 48886 61.416 Oijärvi Pohjoinen Latvasuo ap Vitmaoja yläosa Vit1 72772 46184 61.41 Pudasjärvi Pohjoinen Latvasuo yp Vitmaoja alaosa Vit 72699 49776 61.41 Oulu (Yli-Ii) Pohjoinen Latvasuo ap Vitmaoja yläosa Vit1 72772 46184 61.41 Pudasjärvi Puutiosuo ap Korpijoki alaosa Kj 726479 47439 61.444 Oulu (Yli-Ii) Ronisuo ap Korpijoki ap Kj18 7278992 4729 61.444 Oulu (Yli-Ii) Ronisuo ap Säynäoja Sä 726324 487 Oulu (Yli-Ii) Iso Kinttaissuo yp Säynäoja Sä6 72669 49428 Oulu (Yli-Ii) Iso Kinttaissuo ap Taulukon mukaisilta vaihtuvan tarkkailun näytepisteiltä otettiin vesistötarkkailunäytteet pääosin kolmeen kertaan; touko-, heinä- ja elokuussa. Mertajoen tarkkailupisteiltä otettiin näiden lisäksi näytteet kuitenkin myös kesäkuussa. Sulaojan (Su) sekä Siuruanjoen Tannilassa (S23) näytteet otettiin kaksi kertaa. Yhteensä vuoden 21 vesistötarkkailussa näytepisteitä sijaitsi Siuruanjoen valuma-alueella 32 ja Iijoen pääuoman valuma-alueella 3. Vuonna 21 vesistötarkkailun kokonaisnäytemäärä oli 194. Näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti kevättulvan ajoittumisen mukaan joko huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa sekä kesäaikaan heinäkuussa ja elokuussa. Tässä raportissa käsiteltävien vesistötarkkailupisteiden tulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3. Päästö- ja vesistötarkkailun (Ahma ympäristö Oy) kiintoainepitoisuudet on määritetty käyttäen samaa suodatintyyppiä (1,2 µm). Ahma ympäristö Oy:n ravinnepitoisuudet ovat vertailukelpoisia ympäristöhallinnon ottamien näytteiden kanssa..2 Tarkkailtujen vesistöjen kuvaus Siuruanjoki saa alkunsa Ranuan kunnan alueelta Saari- ja Hietajärvestä, ja se laskee Iijokeen Yli-Iin kirkonkylän kohdalla. Siuruanjoen valuma-alueen pinta-ala on 2 387 km2 ja järvisyys 1,8 %. Siuruanjoen valuma-alue muodostaa noin 17 % koko Iijoen valuma-alueesta. (Ekholm 1993.) Soiden osuus Siuruanjoen valuma-alueen pinta-alasta on 66 %. Siuruanjoen suurimmat sivu-uomat ovat Luiminkajoki, Ranuanjoki, Asmuntinjoki, Korpijoki, Litojoki, Mertajoki ja Vitmaoja. Alueen suurimmat järvet sijaitsevat vesistöalueen yläosalla. Siuruanjokea kuormittavat turvetuotannon lisäksi maa- ja

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 36 metsätalous sekä haja- ja loma-asutus. Suurimmat kuormittajat ovat maatalous ja metsätalous. (Anttila ym. 213, kuva -1.) Siuruanjoen vesi on valuma-alueen ominaisuuksista johtuen luontaisesti humuspitoista. Ekologiselta tilaltaan sekä fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukaan Siuruanjoen ala- ja keskiosa Ranuanjoen haaraan saakka on luokiteltu tyydyttäväksi. Biologisten tekijöiden mukainen arvioitu tilaluokitus on kokonaisuudessaan hyvä. Päällyslevät, pohjaeläimet ja kalasto ilmentävät hyvää biologista tilaa, jota kuitenkin laskee jokivesissä poikkeukselliset sinileväesiintymät. Vedenlaatuaineiston kattavuuden vuoksi ekologisen tilan luokittelussa on Siuruanjoen osalta painotettu vedenlaatutekijöitä. Näistä mm. kokonaisfosfori-pitoisuus ja ph-arvo ilmentävät tyydyttävää tilaa. Hydrologis-morfologinen muuttuneisuusluokka on sitä vastoin erinomainen (ei voimakkaasti muutettu). Vesimuodostumaan kohdistuvista muutospaineista merkittävimmäksi on listattu turvetuotanto ja hajakuormitus (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 1.3.216.) Siuruanjoella toteutettiin vuosina 2 26 Siuruanjoki kuntoon -yhteishanke, jonka puitteissa keskistyttiin Pohjois-Pohjanmaan alueella ulkoisen kuormituksen vähentämiseen, vesistökunnostuksiin ja rantojen hoitoon. Lapin alueella toimenpiteet kohdistuivat latvajärvien (Ranuanjärvi, Takajärvi ja Luiminkajärvi) kunnostuksiin. Hankkeen tuloksina parannettiin osaltaan myös useiden turvetuotantoalueiden vesiensuojelun tasoa. (Peltola ym. 26.) Vuosijaksolla 21 21 Siuruanjokeen kohdistuu useita maa- ja metsätalouteen, haja- ja loma-asutuksen sekä yhdyskuntien vesihuoltoon, turvetuotantoon ja vesistöjen kunnostuksiin, säännöstelyyn ja rakentamiseen liittyviä vesienhoidon täydentäviä toimenpiteitä. Yhdessä nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden kanssa näillä arvioitiin saavutettavan Siuruanjoen ekologisen tilan tavoitetila (hyvä) vuoteen 21 mennessä. (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 1.3.216.) Iijoki on Suomen kuudenneksi suurin jokivesistö. Iijoen vesistöalueen pinta-ala on 14 191 km2 ja järvisyys,7 % (Ekholm, 1993). Iijoen suurimpia sivujokia ovat Korpijoki (F = 2 62 km2), Siuruanjoki (2 387 km2), Livojoki (2 22 km2) ja Kostonjoki (1 938 km2). Vesistöalueen vähäisestä järvisyydestä johtuen virtaamien ja veden laadun vaihtelut ovat alueella suuria. Jokea kuormittavat turvetuotannon lisäksi maa- ja metsätalous, haja- ja loma-asutus, kalankasvatus ja yhdyskuntajätevedet sekä laskeuma. Hajakuormituksen ja laskeuman osuus ihmisen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta on noin 9 %. (Anttila ym. 213.) Iijoen pääuoma on jaettu ekologisen tilan tarkastelussa kahteen osaan, Iijoen alaosaan (jokisuu- Kipinä) ja Iijoen keski- ja yläosaan (Kipinästä ylävirtaan). Iijoen alaosa on luokiteltu sekä biologisten tekijöiden, että fysikaalis-kemiallisten tekijöiden osalta tilaltaan hyväksi, mutta ekologisen tilan luokitus suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan on kuitenkin vain tyydyttävä. Alue on lähes kokonaan allastettu, sekä raskaasti rakennettu ja voimakkaasti säännöstelty. Hyväksi luokiteltavaa tilaa ei voida alueella saavuttaa aiheuttamatta merkittävää haittaa voimataloudelle. Iijoen keski- ja yläosa on luokiteltu biologisten tekijöiden mukaan hyväksi ja fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukaan erinomaiseksi. Vesistössä on kuitenkin patoja, jotka estävät eliöiden ja sedimentin vapaan liikkumisen, jolloin vesistön ekologista tilaa ei voida luokitella erinomaiseksi. Päätös ekologisen tilan luokittelusta onkin hyvä. (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 1.3.216.) Iijoen valuma-alue on varsin vaihteleva. Yläosalla rannat ovat korpimaisia karuja rantoja, keskiosalla tulvaniittyjä ja alaosalla on lietteen kertymisen takia lehtomainen kasvusto. Iijoen rakentaminen voimatalouskäyttöön aloitettiin vuonna 196. Iijoen alaosalla on viisi voimalaitosta. Voimalaitosrakentamisen myötä Iijoesta hävisi luontaisesti lisääntyvä lohikanta. Keski- ja yläosan uomien entistämisellä on saatu palautettua runsaasti virtavesikutuisten kalojen poikastuotannolle soveltuvia koskiosuuksia. Iijokea voidaan siten pitää potentiaalisena lohikalajokena, jos kalojen nousu jokeen tehdään mahdolliseksi. (Anttila ym. 213.)

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 37 Vesiensuojelun ja -hoidon yleinen tavoite on pintavesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 21 mennessä. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Vesistöjä rehevöittävien, pilaavien sekä muiden haitallisten aineiden pääsyä vesiin rajoitetaan sekä tulvien ja kuivuuden aiheuttamia haittoja vähennetään. Oulujoen-Iijoen vesienhoitalueen toimenpideohjelmassa todetaan, että uusien turvetuotantoalueiden vesiensuojelurakenteina on käytettävä pintavalutuskenttiä tai muuta vähintään yhtä tehokasta vesiensuojelumenetelmää. Lisäksi alueelta turvetuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta on huolehdittava niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän vesistökuormitusta ennen alueiden siirtymistä muuhun maankäyttöön. Vesiensuojelutoimenpiteiden tehostuminen on näkynyt vähentyneenä turvetuotannon ravinne- ja kiintoainekuormituksena 199-luvun puoliväliltä alkaen Pohjois-Pohjanmaalla, kun pintavalutuskentät yleistyivät turvetuotantoalueilla (Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 21). Samaisen toimenpideohjelman mukaan suunnittelukaudella 216 221 turvetuotannosta poistuu laajalti alueita, joiden vesiensuojelumenetelmät ovat osittain riittämättömiä nykyiseen vaatimustasoon nähden. Näitä korvataan uusilla tuotantoalueilla, joiden vesiensuojelurakenteet täyttävät nykyiset vaatimukset eli pintavalutuskentän tai muun vähintään yhtä tehokkaan vesiensuojelumenetelmän. Kuva -1. Keskimääräisen fosfori- ja typpikuormituksen jakautuminen Iijoen vesistöalueella eri kuormituslähteiden kesken vuosina 26 211. Turvetuotanto lukeutuu pistekuormitukseen. (Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 21)..3 Vuosittainen veden laadun tarkkailu Kappaleissa.3.1 ja.3.2 käydään läpi Iijoen vesistöalueen vesistötarkkailuntulokset vuodelta 21. Vedenlaadun kehitystä koko tarkkailukaudella (211 21) tarkastellaan yksityiskohtaisemmin kappaleessa.3.3. Vedenlaatutarkkailutulosten arvioinnissa käytetään ympäristöhallinnon vedenlaatuluokitusten raja-arvoja.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 38.3.1 Siuruanjoki Siuruanjoen pääuomasta otetaan vuosittain näytteet Luiminkajoen yläpuolelta Suuahon tarkkailupaikalta (S9), Korpijoen yläpuolelta Saarikoskelta (S4), Tannilasta (S23) ja jokisuulta (S). Vuonna 21 tarkkailuohjelman mukaisesti näytteet otettiin myös Ala-Siuruasta (S44) ja Erkkilästä (S61). Suuahon tarkkailupaikan yläpuolelle johdetaan ainoastaan Tuomisuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Valtaosa Siuruanjoen vesistöalueella sijaitsevista turvetuotantoalueista sijaitsee Tannilan tarkkailupaikan yläpuolella. Tannilan alapuolelle kuivatusvetensä laskevat Saarisuo, Viitasuo, Kynkäänsuo (osa), Vaaraojanlatvasuo ja Leuvanojanlatvasuo. Siuruanjoen pääuoma Siuruanjoen pääuoman vesi oli toukokuussa 21 hapanta (ph,6 6,2, ka,9). Heinä-syyskuussa ph-tasot olivat edelleen hieman happamia (ph 6,7 6,2). Siuruanjoen näytepisteidenpisteiden keskimääräinen ph kesä-heinäkuussa oli 6,. Vuonna 214 Siuruanjoen ph oli kesäkaudella neutraalia (ph 7,1). Happiongelmia ei Siuruanjoen näytepisteillä havaittu yhdenkään näytteenottokierroksen aikana vuonna 21 ja happipitoisuus päällysvedessä oli jatkuvasti yli 8 %. (Liite.) Siuruanjoen pääuoman vesi oli koko kesäkauden 21 näytetulosten perusteella tummaa (väriarvot 21 37, ka 264 mgpt/l) ja humuspitoista (kemiallisen hapenkulutuksen arvot 26-32, ka 29 mgo2/l). Vesi oli tummentunut ja humuspitoisuus pysynyt samalla tasolla vuodesta 214, jolloin vastaavat arvot olivat väri: 1 29 mgpt/l, CODmn: 18 36 mgo2/l. Humukseen usein sitoutuneen raudan pitoisuudet olivat tyypillisen korkeita (137 424, ka 2716 ) ja edellisestä vuodesta vielä hieman kohonneet (vuonna 214: 13-341 ). Pienimmillään edellä mainittujen vedenlaatuparametrien arvot ovat olleet keväällä ensimmäisen tarkkailukierroksen aikana sulamisvesien vaikutuksesta johtuen. Kevät ja alkukesä (huhti-kesäkuu) olivat Pudasjärven säätietojoen mukaan hyvin runsassateiset, minkä ansiosta kevään ja alkukesän virtaamat olivat myös Siuruanjoessa suuria. Heinäkuussa ja elokuussa virtaamat olivat näytteenottoajankohtina keskimääräisiä pienemmät ja loppukesästä edellä mainitut vedenlaatuarvot olivat odotetusti nousseet. Kiintoainepitoisuus Siuruanjoen pääuomassa oli koko vuoden 21 (toukokuu-heinäkuu) selvästi korkea (3,6 11, ka 7, ). Vuonna 214 kiintoainepitoisuudet olivat olleet huomattavasti pienempiä (~ 2-4 ) koko näytteenottokauden. Huomattavan korkeat kiintoainepitoisuudet määritettiin loppukesällä elokuussa Suuahon S9 (11), Saarikosken S4 (11 ) ja Erkkilän S61 (1 ) näytepisteillä. Sähkönjohtavuuden arvot olivat Siuruanjoen pääuomalla kaikilla mittauspisteillä koko tarkkailukauden ajan (1,7 3, ka 2,3 ms/m). Näytepisteiden välillä ei havaittu merkittäviä eroja edellä käsiteltyjen suureiden osalta vuonna 21. Siuruanjoen pääuoman näytepisteiden kokonaistyppipitoisuudet olivat huhti-toukokuussa kevättulvan aikaan varsin tasaisesti lievästi rehevällä tasolla (47, ka 498 ). Heinäkuun tuloksissa kaikilla näytepisteillä kokonaistyppipitoisuus oli jonkin verran kohonnut kevään arvoista (ka 86 ) ja pisteillä S44 (61 ) ja S61 (64 ) vesi luokiteltiin heinäkuussa reheväksi. Elokuussa viidellä Siuruanjoen pääoman kuudesta tarkkailupisteestä (S, S23, S44, S4, S61) vesinäyte todettiin reheväksi ja koko Siuruanjoen kokonaistypen keskiarvo elokuun 21 tulosten perusteella oli 62. Kokonaistyppipitoisuudet olivat kokonaisuudessaan nousseet edellisestä vuodesta 214. Vuoden 21 kokonaistyppitulosten keskiarvon (69 ) mukaan Siuruanjoen pääuoma on lievästi rehevä. Epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat varsin pieniä. Nitraattinitriittityppeä oli kevättulvien aikaan keskimäärin 38 Siuruanjoen pääuomassa ja koko tarkkailukauden keskiarvona 32. Pelkistyneessä muodossa olevaa ammoniumtyppeä oli noin

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 39 puolet vähemmän (ka 14 ) koko 21 tarkkailukauden keskiarvona tarkasteltuna. Enimmilläänkin mineraalisten typpiyhdisteiden pitoisuudet jäivät kuitenkin tuntumaan. (Liite.) Fosforipitoisuuksien osalta Siuruanjoki voitiin vuoden 21 pitoisuuksien (kok.p 33-32, ka 68 ) perusteella luokitella reheväksi ja pitoisuudet kasvoivat jokaisella pisteellä toukokuulta heinäelokuulle. Siuruanjoen pääuoman fosforipitoisuuden keskiarvoa nostaa huomattavasti Saarikosken (S4) elokuun mittaustulos, jolloin fosforia määritettiin olleen vedessä 32. Fosfaattifosforia oli perustuotannon käytettävissä läpi näytteenottokauden ja sen osuus kokonaisfosforista oli keskimäärin 4 %. Veden tumma väri ja virtaus rajoittavat osaltaan perustuotantoa Siuruanjoen alueella. Siuruanjoen pääuoman sekä Siuruanjoen valuma-alueen sivujokien keskimääräinen vedenlaatu touko-elokuun keskiarvoina on esitetty taulukossa -3. Taulukon jälkeen Siuruanjoen valuma-alueen sivujokien vedenlaatutuloksia käydään tarkemmin läpi. Taulukko -3. Siuruanjoen valuma-alueen keskimääräinen vedenlaatu vuonna 21 Havaintopiste Väri Kok. N Happi ph S-joht Kiintoaine NH4- N NO2,3- N kyll.% ms/m mg Pt/l Touko-elokuun keskiarvo (n=3), Me 1, Me 11 ja Me 24 (n=4), Su ja S23 (n=2) Siuruanjoen pääuoma S 9,7 8 6,2 2,3 6,7 28 7 9 37 21 29 2717 S23 1,1 83 6,2 2,3,8 29 8 11 43 49 2 3 272 S4 12, 81,9 1,9 8,4 23 2 12 43 43 19 28 16 S9 9,4 82 6,3 2,2 8, 27 2 9 22 2 29 29 S44 9,4 82 6,4 2,4, 23 8 11 24 1 21 29 281 S61 1, 88 6,3 2,3 9, 24 67 27 29 9 26 28 2617 Näätäoja-Honkioja Nä1 8,6 74 6,3 3,2 7,8 27 43 11 2 72 47 29 39 Ho1 8,3 71 6, 3,, 27 3 28 27 24 2 22 176 Mertajoki Me1 7, 66,9 2,1 6, 328 8 7 7 38 1 33 317 Me11 7,6 67,8 2,3 6,9 398 98 11 8 34 9 29 3363 Me19 7,4 67,7 2,2 7,2 363 647 1 13 36 8 36 38 Me24 7,2 63 6, 3,3 8,2 37 733 43 67 43 13 39 363 Korpijoki Kj 9,1 83 6,2 2, 8, 327 7 1 4 4 2 26 4197 Kj18 8,8 74 6, 2,6 8,3 237 39 1 3 28 12 24 2167 Hepo-oja He3 9,2 81,9 3, 8,7 29 637 29 1 27 6 32 117 He7 8, 69,7 2, 7,3 327 637 3 21 4 3 93 Vitmaoja-Sulaoja-Kynkäänoja Vit 9,3 8 6,4 3,7 8,3 43 643 1 29 6 29 39 6133 Vit1 8,2 7 6, 3, 1,7 4 643 1 7 27 37 81 Su 1,2 78 6,2 4,4 3,6 166 43 18 39 32 1 22 2346 Ky 9,7 82 6,8 6,4 6,6 37 933 78 11 17 82 33 467 KoK. P PO4- P COD mn Fe

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 4 Luminkajoki Lu1 8,8 8 6, 1,9 4,4 233 4 17 17 38 13 24 1647 Lu 9,1 81 6,2 2,2 3,6 237 43 11 22 41 14 24 1813 Siuruanjoki - Tuomisuo TU3 8,8 78 6, 2,1,9 293 493 1 14 6 27 27 2863 TU4 6,7 9,9 2,4,7 29 723 24 24 77 31 3 3948 TU 8,3 73,9 2,1 8, 287 3 7 1 7 26 28 2933 Ylempi ja alempi Kallio-oja ja Kissapuro Ka1 9,2 79 6,6,1 7,8 29 933 69 9 113 86 3 47 Kis1 8, 74 6,3 3,7 7,9 32 1367 37 168 14 97 28 717 Ku 9,3 77 6,6 4,3 8,7 28 73 32 9 8 7 3 4667 Viitaoja-Hirvasoja Vii3 9,2 7 6,6,4 9, 41 87 3 68 16 134 36 733 Vii 8,6 79 6,7,8 2,2 4 76 33 37 234 192 34 683 Hir1 8,9 74 6,2 3, 8,1 347 677 32 33 138 14 32 411 Säynäoja Sä 8,4 78 6,1 2,4 8,2 333 78 48 38 91 3 31 4433 Sä6 8, 7 6, 2,2 9,4 343 74 31 18 94 6 32 463 Näätäoja Honkioja Heini-Honkisuon tarkkailuun liittyen Näätäojan (Nä1) ja Honkiojan (Ho1) näytteenottopisteiltä otettiin vesinäytteet suunnitellusti toukokuussa, heinäkuussa ja elokuussa vuonna 21. Tulosten keskiarvot on esitetty taulukossa -3. Honkioja ja Näätäoja sijaitsevat Siuruanjoen latvaosissa valuma-alueen pohjoisreunassa joihin laskee myös Heini-Honkisuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Näätäojan ja Honkiojan vedet valuvat Ranuanjoen kautta Siuruanjoen pääuomaan. Sekä Näätäojan että Honkiojan vesi oli toukokuun näytteenottokerralla ilmeisesti happamien sulamisvesien seurauksesta hapanta (ph <,). Heinäkuun ja elokuun mittauskerroilla ph oli molemmilla näytepisteillä sisävesille tyypillisesti lievästi hapanta noin 6, tuntumassa. Kokonaistyppipitoisuus Näätäojalla ja Honkiojalla oli toukokuussa ja heinäkuussa lievästi rehevällä tasolla (<6 ), mutta elokuun näytteenottokierroksella Honkiojan vesi määritettiin reheväksi kokonaistyppipitoisuuden ollessa 64. Honkiojan fosforipitoisuus oli touko-heinäkuussa lievästi rehevää (<2 ) mutta elokuussa fosforia mitattiin 29 ja vesi tulkittiin reheväksi. Näätäojalla fosforipitoisuus nousi tarkkailukaudella selvästi mittauskertojen välillä (toukokuu 34, heinäkuu 63 ja elokuu 12 ) ollen elokuussa jo rehevällä tasolla. Epäorgaanisia ravinneyhdisteitä oli jatkuvasti saatavilla koko kasvukauden ajan perustuotannon tarpeisiin molemmissa ojissa. Ojavesien tumma väri varsinkin heinä-elokuussa (Honkiojalla >2 mgpt/l ja Näätäojalla >3 mgpt/l) saattoi olla perustuotantoa rajoittava tekijä. Sekä Honkiojalla että Näätäojalla veden happipitoisuus oli keskimäärin kyllästysprosenttina tarkasteltuna tyydyttävällä tasolla vuonna 21 (7 8 %). Elokuun tarkkailukierroksella Honkiojalla mitattiin kuitenkin hapen kyllästysprosentiksi vain 62 %, mikä tarkoittaa välttävää tilaa. Kemiallisen hapenkulutuksen tulosten mukaan Näätäoja ja Honkioja sisälsivät keskimäärin kesäkaudella 21 runsaasti humusta (CODmn >2 ). Kiintoaineen pitoisuudet olivat erityisesti elokuun tarkkailukerralla korkeat molemmissa ojissa (kiintoaine elokuu: Nä1 = 1, Ho1 = 9). Myös tyypillisesti humukseen sitoutuneen raudan määrä elokuun näytteissä oli korkea

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 41 (Nääätäoja=, Honkaioja=3 ). Sähkönjohtavuus oli kummassakin ojassa alhainen läpi tarkkailukauden (< ms/m). Mertajoki Mertajoessa sijaitsee neljä yhteistarkkailun piirissä olevaa vedenlaatupistettä (Me1, Me11, Me19, Me24). Pisteistä Me1, Me 11 ja Me 24 otettiin vesinäytteet neljä kertaa kesän 21 aikana: huhti toukokuussa, kesäkuussa, heinäkuussa ja elokuussa (Taulukko -3). Pisteistä Me1, Riihelän silta sijaitsee Mertajoen suulla, josta Mertajoki laskee Siuruanjoen pääuomaan. Piste Me11 sijaitsee Mertajoen keskiosassa ja pisteet Me 19 ja Me 24 joen latvaosissa. Mertajoki on useiden turvetuotantoalueiden ympäröimä ja saa valuntansa suurelta osin juuri turvetuotantoalueiden ja metsäojitettujen turvemaiden laskuojia pitkin. Mertajoen vesistöpisteillä tarkkaillaan Kaartosuon, Kapeimmansuon, Iso-Pukasuon, Viidansuon, Kääpäsuon Sivakkasuon ja Koivuojanlatvansuon vesistöpäästöjä. Mertajoen vesi oli koko vuoden 21 tarkkailutulosten keskiarvona mitattuna hapanta (ph,86). Kevättulvien aikaan huhti-toukokuussa sulamisvesien happamoittava vaikutus näkyi erityisesti Mertajoen keskiosalla pisteessä Me11, jossa saatiin 28.4. joen alimmaksi tulokseksi ph,1. Mertajoen veden väri oli läpi kesäkauden hyvin tummaa ja tummentui entisestään kesän loppua kohti. Varsinkin elokuussa vesi oli hyvin tummaa kaikilla Mertajoen tarkkailupisteillä ja veden väriarvo oli yli 46 mgpt/l. Happitilanne oli Mertajoessa huhti-toukokuussa kevättulvien aikaan kauttaaltaan tyydyttävä, mutta kesän edetessä heikentyi selvästi. Heinäkuussa ja elokuussa kaikilla Mertajoen näytepisteillä happitilanne oli välttävä (kylläisyysaste < 7 %). Heikoin happitilanne mitattiin ylimmällä näytepisteellä (Me24) Mertajärven yläpuolella elokuussa, jossa veden kylläisyysaste oli vain 4 %. Mertaojan vesi oli heinä-elokuussa kokonaistyppipitoisuuden perusteella jokaisella tarkkailupisteellä rehevää (>6 ). Kahdella alimmalla pisteellä (Me1 ja Me11) mitattiin huhti-toukokuussa lievästi reheviä (<6 ) kokonaistypen pitoisuuksia. Kokonaisfosforipitoisuus oli kaikilla neljällä tarkkailupisteellä lievästi rehevällä tasolla kevättulvien aikaan ensimmäisellä tarkkailukierroksella. Kesäkuusta elokuuhun kaikilla pisteillä kokonaisfosforin pitoisuus ilmensi rehevää tilaa (>2). Suurin fosforipitoisuus mitattiin 8.7. Mertajärven yläpuolisella osalla (Me24), jossa kokonaisfosforia määritettiin olleen vedessä 7. Epäorgaanisia ravinteita oli Mertajoen latvaosaa lukuun ottamatta niukasti tarjolla. Kiintoainetta oli odotetusti varsin runsaasti Mertajoen vedessä koko tarkkailukaudella (toukoelokuun ka kaikilla pisteillä 7 ). Kiintoainepitoisuus kohosi kesän edetessä ja elokuussa kiintoainetta oli kaikkien neljän tarkkailupisteen keskiarvona mitattuna 12,. Pisteiden välillä ei ollut havaittavissa suuria eroja kiintoaineen osalta. Myös raudan pitoisuudet olivat humusvesille tyypillisesti korkeat varsinkin loppukesästä. Myös kemiallisen hapenkulutuksen sekä veden värin perusteella Mertajoen vesi on runsashumuksista. Kesäkuun ja elokuun välillä Mertajoen veden väriarvo oli kaikilla mittauspisteillä yli 31 mgpt/l. Korpijoki Asmutinjärvestä Siuruanjoen pääuomaan laskevassa Korpijoessa sijaitsee kaksi vesistötarkkailupistettä (Kj ja Kj18). Kj sijaitsee noin 7 metriä pohjoiseen Korpijoen suusta, missä Korpijoki yhtyy Siuruanjoen pääuomaan. Kj18 sijaitsee noin 14 kilometriä Korpijoen suulta ylävirtaan ja näytepiste toimii Ronisuon turvetuotantoalueen alapuolisena vesistötarkkailupisteenä. KJ pisteellä tarkkaillaan myös Matkasuon turvetuotantoalueen vesistövaikutuksia. Molemmista tarkkailupisteistä otettiin vesinäytteet kolme kertaa vuoden 21 aikana (huhti-toukokuussa, heinäkuussa ja elokuussa).

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 42 Alemmalla Korpijoen tarkkailupisteellä (Kj) veden happamuus oli Siuruanjoen valuma-alueelle tyypillisesti kevättulvien aikaan hapan (ph,4) ja kesäkaudella heinä-elokuussa lievästi hapan noin ph 6,. Alemmalla Korpijoen näytepisteellä.. kevättulvien aikaan vesi oli vieläkin happamampaa (ph 4,9) mutta nousi heinä-elokuussa Kj18 pisteen tapaan ph 6, pintaan. Vesi oli molemmilla näytepisteillä läpi tarkkailukauden 21 väriltään tummaa ja runsashumuksista (> 1 mgpt/l). Kiintoainepitoisuus oli ylemmällä tarkkailupisteellä (Kj18) varsin keskimäärin 2,9. Alemmalla tarkkailupisteellä (Kj) kiintoaineen määrä vaihteli kesän edetessä huomattavasti ja erityisesti heinäkuussa Korpijoen suulla oli huomattavan paljon humuspitoista kiintoainetta (toukokuu 2,4, heinäkuu 16 ja elokuu,6 ). Humukseen tyypillisesti sitoutuneen raudan pitoisuudet olivat elokuussa molemmilla pisteillä korkeat (> ). Kokonaistyppipitoisuuden perusteella Korpijoen yläosassa vesi oli toukokuussa ja heinäkuussa karua (Kj18 < 4 ) ja elokuussa lievästi rehevää (4 ). Korpijoen suulla veden kokonaistyppipitoisuus oli toukokuussa 4 ja heinä-elokuussa rehevää (ka= 63 ). Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Korpijoen vesi oli keskimäärin vuonna 21 rehevää (kok. P > 2 ). Korpijoen suulla fosforia oli vedessä keskimäärin 47 % enemmän kuin yläjuoksun tarkkailupisteellä vastaavina ajankohtina. Suurin kokonaisfosforipitoisuus (71 ) mitattiin 17.8. Korpijoen suulla. Epäorgaanisia ravinteita oli Korpijoessa niukasti saatavilla perustuotannon tarpeisiin. (Taulukko -3). Happitilanne oli kyllästysprosentteina tarkasteltuna touko-elokuussa Korpijoen ylemmällä tarkkailupisteellä (Kj18) keskimäärin tyydyttävä (ka. 74 %) ja alemmalla tarkkailupisteellä (Kj) hyvä (ka 83 %). Sähkönjohtavuus oli kokonaisuudessaan pintavesille normaalin alhainen (ka 2,6 ms/m). Hepo-oja Pikku-Saarisuon turvetuotantoalueen itä- ja eteläpuolelta Siuruanjokeen laskevassa Hepo-ojassa sijaitsee kaksi vesistötarkkailupistettä (He3 ja He7). Pisteiden etäisyys toisistaan on noin 3, kilometriä. Pikku-Saarisuon turvekentän laskuoja sijaitsee näiden pisteiden välissä. Vesinäytteet otettiin molemmilta tarkkailupisteiltä suunnitellusti kolmeen kertaan vuonna 21 (toukokuu, heinäkuu ja elokuu). Hepo-oja veden ph oli keskimäärin,79 ollen molemmilla pisteillä toukokuussa hieman yli ph ja heinä-elokuussa ph 6:n pinnassa. Veden happitilanne oli Hepo-ojassa koko vuoden kyllästysprosentin keskiarvona (ka. 7 %) tarkasteltuna tyydyttävä. Keskimäärin tyydyttävästä happitilanteesta poiketen Hepo-ojan ylemmällä näytepisteellä (He7) hapen kyllästysprosentti oli elokuussa vain välttävä 6 %. Sähkönjohtavuus Hepo-ojassa oli alhainen koko tarkkailujaksolla (ka 2, ms/m). Kokonaistypen osalta Hepo-ojan vesi oli rehevää (ka 637 ). Keskiarvoa nosti varsinkin elokuussa molemmilla näytepisteillä mitatut varsin korkeat kokonaistyppipitoisuudet (He3 = 87 ja He7 = 89 ). Kokonaisfosforitulosten koko tarkkailujakson keskiarvo Hepo-ojassa ilmaisee lievästi rehevää tilaa (ka. 24,3 ). Alemmalla tarkkailupisteellä (He3) kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskimäärin 6 korkeammat, kuin Pikku-Saarisuon purkuojan yläpuolisella pisteellä (He7). Epäorgaanisia ravinteitakin (nitraatti-, nitriitti- ja ammoniumtyppeä) oli Hepo-ojan alemmalla tarkkailupisteellä vedessä tarjolla riittävästi perustuotantoa varten. Kiintoaineen pitoisuudet olivat toukokuun tarkkailukierroksella molemmilla pisteillä vain 2. Heinä-elokuussa molemmilla pisteillä kiintoainetta oli yli 1. Myös veden väri (ka. 38 mgpt/l) ja kemiallinen hapenkulutus (ka. 33, ) Hepo-ojassa viittaavat siihen, että vesi oli erittäin

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 43 humuspitoista. Huomionarvoista oli myös Hepo-ojan ylemmällä tarkkailupisteellä (He7) elokuussa mitattu hyvin korkea rautapitoisuus (1 2 ). (Taulukko -3). Vitmaoja-Sulaoja-Kynkäänoja Vitmaoja, Kynkäänoja laskevat Siuruanjokeen Yli-Tannilan kohdalla. Sulaoja puolestaan yhdistyy Vitmaojaan Hetesuon länsipuolella. Yhdessä näissä kolmessa ojassa sijaitsee neljä vesistötarkkailupistettä (Vit1, Vit, Su ja Ky), joiden avulla tarkkaillaan Pikku-Saarisuon, Polvisuon, Kynkäänsuon ja Pohjoisen latvasuon turvetuotantoalueita. Vesistötarkkailunäytteet otettiin Sulaojalta toukokuussa ja elokuussa sekä muilta tarkkailupisteiltä suunnitellusta kolmeen kertaan toukokuussa, heinäkuussa ja elokuussa vuonna 21. Sulaojan vedet virtaavat Pohjoiselta latvasuon turvetuotantoalueelta Sulaojan näytepisteen kautta Vitmaojaan. Sulaojassa veden happitilanne oli toukokuussa tyydyttävä ja elokuussa hyvä. Kokonaistypen määrä Sulaojassa oli molempina näytteenottoajankohtina lievästi rehevällä tasolla. Kokonaisfosforin määrä kasvoi Sulaojalla toukokuun karusta pitoisuudesta (1 ) elokuun rehevään tasoon (29 ). Epäorgaanisten ravinteita oli Sulaojassa myös runsaasti vapaana läpi kasvukauden. Kiintoainepitoisuudet olivat Sulaojassa toukokuussa 2,8 ja elokuussa 4,4. Kemiallisen hapenkulutuksen sekä värin perusteella vesi oli runsashumuksista. Happipitoisuus oli toukokuussa tyydyttävä ja elokuussa hyvä. Vitmaojan alempi näytepiste (Vit) sijaitsee Vitmaojan suulla ja ylempi noin 1 kilometriä ylävirtaan Litokairan luonnonsuojelualueen lounaisreunassa. Pohjoisen latvasuon turvetuotantoalueen laskuvedet ohjautuvat Sulaojaa pitkin Vitmaojan tarkkailupisteiden väliin. Vitmaojan veden happamuuden kehitys toukokuusta elokuulle on ollut hyvin samantapainen kuin muissakin alueen joissa. Toukokuussa veden ph oli molemmilla tarkkailupisteillä hieman yli ja heinä-elokuussa ph oli keskimäärin 6,7. Happitilanne oli Vitmaojan suulla (Vit) koko tarkkailukauden ja hyvän ja välttävän rajalla (kyllästysaste ka. 8 %) ja Vitmaojan yläjuoksulla välttävän ja tyydyttävän rajalla (kyllästysaste ka. 7 %). Sähkönjohtavuus oli alhainen koko Vitmaojan alueella. Kiintoainetta oli varsinkin Vitmaojan yläjuoksun tarkkailupisteellä varsin runsaasti läpi tarkkailukauden, mikä on tyypillistä laajojen suoalueiden läpi virtaaville pintavesille. Keskimäärin Vitmaojan ylemmällä tarkkailupisteellä (vit1) kiintoainetta mitattiin 1,7 touko-elokuussa ja alemmalla tarkkailupisteellä (vit) hieman vähemmän (8,3 ). Tarkkailupisteiden välillä ei ollut havaittavaa eroa veden värin tai kemiallisen hapenkulutuksen osalta. Vitmaojan vesi oli keskimäärin hyvin tummaa (väri 497 mgpt/l) ja runsas humuksista (CODMn 38 ). Rautapitoisuudet olivat Vitmaojassa humusvesille tyypillisesti hyvin korkeat. Kynkäänojan vesistötarkkailupiste (Ky) sijaitsee Kynkäänlatvasuon purkuvesien reitillä hyvin lähellä Siuruanjoen pääuomaa. Kynkäänojassa happipitoisuus oli huhtikuun lopulla tyydyttävä ja heinä-elokuussa hyvä. Kokonaistyppitulokset koko tarkkailukauden ilmensivät Kynkäänojassa rehevää tilaa ja kokonaisfosfori heinäkuun ja elokuun näytteenottokierroksella jopa erittäin rehevää tilaa (kok. P = 16 ). Myös veden värin, kiintoainepitoisuuden ja kemiallisen hapenkulutuksen tulosten perusteella Kynkäänojan oli runsashumuksinen laskuoja. Myös epäorgaanisia typpiravinteita oli Kynkäänojan vedessä runsaasti tarjolla läpi kasvukauden. (Taulukko -3). Luiminkajoki Luiminkajärvestä Siuruanjokeen virtaavassa Luiminkajoessa sijaitsee kaksi vesistötarkkailupistettä (Lu1 ja Lu). Sääskisuon turvetuotantoalueen purkuvedet johdetaan näiden kahden tarkkailupisteen väliin pitkin Suonperänojaa. Molemmilta näytteenottopisteeltä haettiin vesistönäytteet suunnitellusti kolmeen kertaan touko-, heinä- ja elokuussa 21.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 44 Luiminkajoen veden ph oli koko tarkkailukauden ajan alueen pienvirtavesille tyypillisen hapanta (ph,6 6,6) ja happipitoisuus oli pääosin hyvällä tasolla (ka. 81 %). Luiminkajoen veden väri oli hyvin tumma (22 2 mgpt/l) koko tarkkailukauden ajan. Kemiallisen hapenkulutuksen määrässä ei myöskään tapahtunut suuria muutoksia toukokuun ja elokuun 21 välisenä aikana veden ollessa tasaisesti runsashumuksista. Kiintoaineen määrä Luiminkajoessa pysyi molemmilla tarkkailupisteillä koko tarkkailukaudella ajan noin 4 tasolla. Ravinnepitoisuudet Luiminkajoessa olivat kokonaistypen osalta lievästi rehevällä tasolla ja kokonaisfosforin osalta rehevällä tasolla. Touko-elokuun välisten näytteenottoajankohtien välillä typen ja fosforin pitoisuuksissa ei havaittu tapahtuneen suuria muutoksia. Epäorgaanisia ravinteita oli myös tarjolla perustuotannon käyttöön koko kasvukauden ajan. Raudan määrä Luiminkajoelle on muiden Siuruanjoen valuma-alueella sijaitsevien pienvesien tapaan korkea, mikä on tyypillistä suovaltaisille valuma-alueille. (Taulukko -3). Siuruanjoki Tuomisuo Siuruanjoen pääuomassa Tuomisuon turvetuotantoalueen eteläpuolella sijaitsee kolme vesistötarkkailupistettä (Tu3, Tu4 ja Tu), jotka kuuluvat vesistötarkkailun piiriin. Tarkkailupiste Tu3 sijaitsee turvetuotantoalueen yläpuolella ja pisteet Tu4 ja Tu Tuomisuon turvetuotantoalueen laskuojan alapuolella. Kaikilta pisteiltä haettiin vesistönäytteet suunnitellusti kolmeen kertaan vuonna 21. Veden happamuuden osalta Tuomisuon tarkkailupisteillä ph oli toukokuun näytteenottokerralla keskimäärin,4 ja heinä-elokuussa 6,2. Pisteiden välillä ei ollut havaittavissa suuria eroja. Sähkönjohtavuus oli kaikilla kolmella tarkkailupisteillä koko tarkkailukauden ajan hyvin alhainen. Happipitoisuus Tuomisuon keskimmäisellä tarkkailupisteellä (Tu4) oli vuonna 21 ollut välttävä (ka. 9 %) ja kahdella muulla tarkkailupisteellä tyydyttävä (Tu3 ka. 78 % jatu ka. 73 %). Kokonaistypen pitoisuudessa on nähtävissä sama pitoisuuden kasvu tarkkailupisteessä Tu4 verrattuna kahteen muuhun Tuomisuon vesistarkkailupisteeseen. Varsinkin toukokuun tarkkailukierroksella Tu4 pisteen kokonaistypen määrä (89 ) oli yli kaksi kertaa suurempi kuin kahden muun Tuomisuon tarkkailupisteestä..21 mitatut arvot (Tu3 4, Tu 42 ). Koko vuoden keskiarvona Siuruanjoen pääuoman vesi Tuomisuon kolmella tarkkailupisteellä oli kokonaistypen osalta lievästi rehevällä tasolla. Kokonaisfosforipitoisuus ilmensi veden rehevää tilaa kaikilla Tuomisuon tarkkailupisteillä. Poikkeuksena Tuomisuon keskimmäisellä mittauspisteellä (Tu4) heinäkuussa kokonaisfosfori pitoisuus ilmensi jopa erittäin rehevää tilaa (11 ). Tuomisuon turvetuotantoalueen yläpuolisella tarkkailupisteellä (Tu3) samana päivänä (2.7.21) mitattu kokonaisfosforipitoisuus oli 4 pienempi. Kiintoaineen pitoisuus Tuomisuon kolmen eri mittauspisteen välillä vaihteli koko kesäkaudella 21 1,6 18 pitoisuuksien välillä. Suurin ja pienin kiintoainepitoisuus mitattiin alimmalla tarkkailupisteellä (Tu) heinäkuun ja elokuun näytteenottokerroilla. Kemiallisen hapenkulutuksen ja veden väriarvojen perusteella Tuomisuon kaikkien tarkkailupisteiden kohdalla vesi oli koko tarkkailukauden toukokuusta elokuuhun runsashumuksista ja myös humukseen yleensä sitoutuneen raudan pitoisuudet olivat korkeat. Myös epäorgaanisia ravinteita oli vedessä runsaasti vapaana läpi kasvukauden. (Taulukko -3). Ylempi ja alempi Kallio-oja ja Kissapuro Ylempi ja alempi Kallio-oja sekä Kissapuro ovat Siuruanjoen ja Kalliosuon turvetuotantoalueen välissä sijaitsevia lyhyitä laskupuroja. Jokaisella puron suulla ennen yhdistymistä Siuruanjokeen sijaitsee yksi yhteystarkkailussa mukana oleva vesistötarkkailupiste (Ku, Ka1, Kis1), joilta haettiin

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 4 näytteet kolmeen kertaan tarkkailukaudella vuonne 21. Lisäksi Siuruanjoen pääuomassa Ylemmän Kallio-ojan (Ka1) alapuolella sijaitsee S44 vesistötarkkailupiste, jonka tuloksia on jo käsitelty Siuruanjoen pääuoman yhteydessä. Kaikilla kolmella Kalliosuon vesistötarkkailupisteellä veden ph oli toukokuun tarkkailukierroksella hapanta (ka.,9) ja heinä-elokuussa lievästi hapanta mutta lähellä neutraalia (ka. 6,8). Happitilanne oli molemmissa Kallio-ojissa ja Kissapurossa keskimäärin tyydyttävä läpi tarkkailukauden ja hetkellisesti heinä-elokuussa molemmissa Kallio-ojissa hyvä. Ravinnepitoisuuksien puolesta Kissapurosta mitattiin toukokuusta elokuuhun kestäneellä tarkkailukaudella korkeita kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuuksia. Kokonaistypen kolmen näytteen keskiarvon (1366 ) perusteella Kissapuron vesi oli rehevä ja elokuussa vesi oli ollut erittäin rehevää (16 ). Myös kokonaisfosforin keskiarvon (14) mukaan Kissaojan vesi oli erittäin rehevää läpi kesäkauden 21. Myös ylemmän ja alemman Kallioojan vesien kokonaistyppipitoisuudet ilmaisivat rehevää tilaa ja kokonaisfosfori erittäin rehevää tilaa. Myös epäorgaanisia yhdisteitä oli kaikissa kolmessa ojassa runsaasti tarjolla läpi kasvukauden. Kiintoainepitoisuudet olivat kaikissa kolmessa ojassa korkeat ja korkeimmillaan heinäkuun tarkkailukierroksella (Ku = 12, Ka1 = 14 ja Kis1 = 1 ). Myös Kemiallisen hapenkulutuksen sekä veden väriarvojen perusteella kaikissa kolmessa ojassa vesi oli runsashumuksista ja tummaa läpi kesäkauden toukokuusta elokuuhun. Humukseen tyypillisesti sitoutunutta rautaa oli myös kaikissa vesinäytteissä Siuruanjoen valuma-alueelle tyypillisesti runsaasti. (Taulukko -3). Viitaoja Hirvasoja Viitaojalla Kynkäänsuon turvetuotantoalueen tarkkailuun kuului kaksi näytepistettä (Vii ja Vii3), joista ylempi (Vii) sijaitsee Kynkäänsuon vesienjohtamisreitin yläpuolella, mutta Saarisuon turvetuotantoalueen alapuolella. Lisäksi yläpuolisen Viitaojanlatvansuon pintavalunta päätyy Viitaojaan. Vaaraojanlatvansuon tervetuotantoalueen alapuolella Hirvasojassa sijaitsee lisäksi vesistötarkkailupiste (Hir1). Toukokuussa molempien ojien vesi oli humusvesille tyypillisesti hapanta (ka.,8) mutta nousi ilmeisesti perustuotannon myötä sekä Viitaojassa että Hirvasojassa kesäkaudella yli neutraalin pitoisuuden (ka 7,1). Erityisiä happiongelmia ei kummassakaan ojassa havaittu vaan hapen kyllästysaste oli tasaisen tyydyttävää toukokuusta elokuulle. Kokonaistypen osalta sekä Hirvasoja että Viitaoja voidaan luokitella reheväksi. Heinä- ja elokuussa kokonaisfosforipitoisuudet olivat molemmissa ojissa hyvin korkeat ja ilmaisivat erittäin rehevää tilaa. Varsinkin Viitaojan ylemmä tarkkailupisteeltä (Vii) elokuussa mitattu fosforipitoisuus 39 oli korkea. Samasta näytteestä mitattiin myös korkea kiintoainepitoisuus (36 ) sekä rautapitoisuus (1 9 ) ja vesi oli väriltään hyvin tummaa (6 mgpt/l). Myös sähkönjohtavuudessa oli havaittavissa selvää nousua Viitaojan molemmissa näytepisteissä läpi tarkkailukauden (toukokuun ka. 2,3 ms/m, heinäkuu ka.,2 ms/m ja elokuun ka. 9,4 ms/m). Kemiallinen hapenkulutus oli Viitaojassa ja Hirvasojassa tyypillisen korkea ja tulos ilmensi runsashumuksisuutta. Vaikka valtaosa kiintoaineesta oli orgaanisessa muodossa, myös epäorgaanisia typpiyhdisteitä oli molempien ojien vedessä runsaasti kasvukauden aikana perustuotannon hyödynnettävissä. (Taulukko -3). Säynäoja Iso-Kinttaissuon lähialueen vesistötarkkailun piiriin kuuluu kaksi näytepistettä (Sä ja Sä6). Sä sijaistsee turvetuotantoalueen alapuolella Säynäojan suulla ja Sä6 Iso Kinttaissuon

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 46 vesienjohtamisreitin yläpuolisella osalla Säynäojaa. Molemmilta näytepisteiltä otettiin vesinäyte kolmeen kertaan vuonna 21. Molemmilla näytepisteillä veden happitilanne oli tyydyttävä läpi kesäkauden. Näytepisteillä vesi oli tummaa ja humusvesille tyypillisesti rautaa oli tyypillisesti humukseen sitoutuneena varsin runsaasti. Sähkönjohtavuuden arvot olivat sen sijaan sisävesille tavanomaisen pieniä. Kiintoainepitoisuudet kohosivat toukokuusta heinä-elokuulle varsin korkealle tasolle molemmilla pisteillä (ka. 11,8 ). Keskimäärin kiintoainetta oli Säynäojassa kuitenkin enemmän Iso-Kinttasuon yläpuolisella tarkkailupisteellä (Sä6). Kiintoaine oli lähes kokonaan orgaanista alkuperää. Kokonaistyppipitoisuus ilmensi koko tarkkailukaudelta molemmilla Säynäojan pisteillä rehevää tilaa kohoten tasaisesti toukokuulta elokuulle. Toukokuussa määritetyt kokonaisfosforin pitoisuudet ilmensivät rehevää tilaa ja heinä-elokuussa erittäin rehevää tilaa koko Säynäojalla. (Taulukko -3)..3.2 Iijoki Iijoen vuosittaisen veden laadun tarkkailun havaintopaikat sijaitsevat Kipinässä (I7), Pahkakoskella (I46) ja Haapakoskella (I8). Tässä raportissa käsiteltävistä soista olivat vesistötarkkailun piirissä vuonna 21 Ahvensuo, Iso-Jännesuo. Iso Rytisuo, Isosuo Kollaja, Kuikkasuo, Kärppäsuo, Lampisuo, Latvasuo, Luisansuo, Matkasuo, Murtosuo, Ruonasuo, Takasuo, Ällinsuo, Iso-Pihlajansuo, Koppelonsaarensuo, Kortesuo, Koutuansuo, Kupsusuo Lehdonsuo, Leväsuo, Olki-Peurasuo, Palosuo, Iso-Ahmasuo ja Syrjäsuo. (Taulukko -1). Iijoen pääuoma Iijoen pääuoman näytepisteillä ei havaittu vuoden 21 näytteenottojen aikaan happiongelmia. Hapen kyllästysprosentti oli keskimäärin Iijoen pääuomassa 83 %, mikä ilmaiseen hyvää happitilannetta. Kuten Siuruanjoen myös Iijoen vesi oli väriarvojen mukaan tummaa, mutta etenkin kesäkaudella (heinä-elokuussa) väriarvot jäivät kuitenkin varsin kauas Siuruanjoen pääuoman vastaavista. Myös kemiallisen hapenkulutuksen arvot olivat Iijoen puolella pienempiä, ja ilmensivät keskihumuksista vedenlaatua. Vähäisempi humuksisuus oli havaittavissa myös selvästi pienemmistä rautapitoisuuksista: Iijoella maksimiarvo 19 (I46 heinäkuu), kun Siuruanjoella vastaava raudan maksimiarvo oli 424 (S9 elokuu). Iijoen vesi oli toukokuussa humusvesille tyypillisesti lievästi hapanta (ph ka. 6,), josta arvot kohosivat perustuotantokauden myötä lähelle neutraalia tasoa (ph ka. 6,8). Sähkönjohtavuuden arvot olivat sisävesille tyypillisen pieniä (ka. 2,9 ms/m) ja myös kiintoainepitoisuudet olivat tasaisen pieniä (ka 3,8 ) Iijoen pääuoman tarkkailupisteillä läpi tarkkailukauden. Kokonaistyppipitoisuuden perusteella (ka. 383) Iijoen pääuoman vesi voitiin luokitella karuksi ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lievästi reheväksi (ka. 24 ). Epäorgaanisten ravinneyhdisteiden pitoisuudet olivat pieniä. Iijoen pääuoman tarkkailupisteiden välillä ei ollut havaittavissa merkittävää vaihtelua tarkkailukauden sisällä missään edellä mainitussa vesistömuuttujassa. (Taulukko -4).

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 47 Taulukko -4. Iijoen valuma-alueen keskimääräinen vedenlaatu vuonna 21. Havainto -piste Väri Kok. N Happi ph S-joht Kiintoaine NH4- N NO2,3- N KoK. P PO4- P COD Mn Fe kyll. % ms/m mg Pt/l Touko-elokuun keskiarvo (n=3), Pääoja ap ja yp (n=2) Iijoen pääuoma I7 9,3 8 6,7 3,8 4 143 367 1 22 24 18 942 I8 9,9 84 6,6 2,4 4,2 14 39 1 2 27 18 136 I46 9,2 82 6, 2,4 4,6 138 393 16 16 23 18 991 Ahvenoja-Hirvikivenoja Ao 9,1 83,6 2, 8,2 29 63 12 21 36 13 33 2933 Ahl2 8,1 7, 2, 6,7 2 763 8 24 91 67 36 16 Ao3 6,7 62 6,2 2,6 6,3 27 627 21 14 4 1 28 3633 Hir 8,7 77,6 2,2 9,1 343 723 14 19 68 43 38 383 Halaoja Hal 8,6 78 6,3 2,6, 283 8 1 18 37 14 3 29 Kumpuoja Iso Ap 7,9 74 6,3 2,1,6 217 47 1 41 1 22 1643 Martimonjoki Las 8,6 88,8 6,9 1,1 297 833 99 39 28 4 28 4717 Kivarinjoki Ki1 8,6 7,9 2,3,9 327 63 1 3 47 21 3 2613 Ki16 8,8 74 6, 2, 8, 323 617 21 46 28 32 3173 Pääoja Pääoja ap 9,2 7 6, 2,2 7,7 3 6 29 4 42 19 34 44 Pääoja yp 8,9 73,8 2, 8, 3 61 2 32 39 17 34 3724 Puro-oja Pu 8,7 81 6, 3,7 12,7 3 973 124 44 77 42 32 3463 Pirtti-oja ja Kupsusuo P1 8, 74 6,3 17,4 7,7 33 713 32 38 49 2 31 497 Kup1 9,2 82,9 7,7 8,4 26 973 271 61 48 3 2 3787 Ruonaoja R1 6,3 6, 2, 6,3 423 767 44 1 4 16 4 42 Kongasjärvi Kon 8,2 81 6, 2,1 2,7 22 77 18 3 38 8 2 1317 Koutanoja-Koutanjoki Kou1 7,6 66,3 2,8 6,3 33 6 6 4 4 24 37 2693 Kout11 7,4 6 6, 2,7 8,1 23 77 141 3 112 77 3 397 Ykj 8,7 87 6, 2,1 12,4 287 1243 141 3 111 18 34 2897 Kouj 7,7 72 6, 2,1,3 237 68 4 9 17 27 17 Syväoja

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 48 Sy4 6, 7 6,1 3,7 1,8 313 833 82 33 2 2 3 3227 Sy 4,2 34,6 2,7 4,4 333 93 18 8 38 16 34 2463 Vuonanoja Vuo 8, 8 6, 16,2 2,9 163 7 26 16 28 18 1249 Siuruanjoenpää SiuP 1,2 92 6,3 2,4 6,9 227 37 19 27 44 18 26 2343 Panumanoja Pa1 8,2 76,9 1,8 9,9 23 17 18 8 38 7 21 2267 Pa13 8, 8,9 1,7 7,1 193 497 14 36 21 2123 Ahvenoja ja Hirvikivenoja Ahvensuon, Iso-Jännesuon ja Matkasuon vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Iso-Ahvenjärvestä laskevassa Ahvenojassa (Ao3, Ao) sekä Ahvensuolta laskevassa ojassa (Ahl2). Lisäksi läheisen Luisansuon vesistötarkkailupiste sijaitsee näiden länsipuolella Hirvikivenojassa (Hir). Kaikilta näytepisteiltä haettiin vesistötarkkailunäytteet suunnitellusti kolme kertaa touko-, heinä- ja elokuussa 21. Ahvenojan vesi oli koko tarkkailukauden hapanta (ph,3 6,8), tummaa (ka. 284 mgpt/l) ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella runsas humuksista (CODmn ka. 3,3 ). Kiintoainepitoisuus oli korkeimmillaan Ahvenojan suulla elokuussa (13 ) ja keskimäärin kiintoainetta oli Ahvenojan vedessä tarkkailukaudella 7,2. Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Ahvenojan vesi oli luokiteltavissa reheväksi. Myös epäorgaanisia ravinteita oli saatavilla perustuotannon käyttöön koko kasvukauden ajan. Ahvenonjan suulla (Ao) veden happipitoisuus oli toukokuussa ja heinäkuussa hyvä ja elokuussa tyydyttävä, kun ahvenojan ylemmällä näytepisteellä (Ao3) happipitoisuus oli toukokuussa tyydyttävä ja elokuussa vain välttävä. Ahvensuon laskuojassa (Ahl2) vesi oli touko-elokuussa alueelle poikkeuksellisen hapanta (ka. ph 4,9). Vesi oli myös tummaa humuspitoista ja sisälsi varsinkin heinä-elokuussa runsaasti yleensä humukseen sitoutunutta rautaa. Kiintoainepitoisuus Ahvensuon laskuojassa kasvoi toukokuun 2,8 elokuussa mitattuun 12. Veden värissä tai kemiallisessa hapenkulutuksessa ei tapahtunut muutoksia tarkkailukierrosten välillä vaan väri oli tasaisen tummaa ja runsashumuksista. Happipitoisuus oli toukokuussa hyvä, mutta heinä-elokuussa vain välttävä. Kokonaistypen- ja kokonaisfosforimäärien perusteella vesi luokitellaan reheväksi. Epäorgaanisia typpiyhdisteitä oli myös saatavilla vedessä läpi koko perustuotantokauden. Sähkönjohtavuus oli sekä Ahvenojassa että Ahvensuon laskuojassa sisävesille tyypillisesti alhainen. Hirvikivenojan (Hir) tarkkailupisteen vesi oli alhaisesti sähköäjohtavaa, hapanta, tummaa runsashumuksista ja sisälsi runsaasti rautaa. Ravinteisuuden perusteella vesi oli rehevää. Kokonaistyppipitoisuus Hirvikivenojassa oli toukokuussa 2 ja heinä-elokuussa yli 8. Kokonaisfosforin osalta erityisesti elokuussa mitattu arvo (1 ) oli korkea ja ilmensi erittäin rehevää tilaa. Kiintoaineen pitoisuus kasvoi toukokuun 2, elokuun 1. Myös epäorgaanisia ravinteita oli runsaasti vedessä kaikilla tarkkailukerroilla. (Taulukko -4) Halaoja Ison Rytisuon alapuolinen vesistötarkkailupiste sijaitsee (Hal) Halaojan suulla Yli-Iin keskustan tuntumassa. Vesinäyte otettiin touko-, heinä- ja elokuussa. Halaojan vesi oli kaikilla

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 49 tarkkailukierroksilla hapanta, alhaisesti sähköä johtavaa, tummaa ja runsas humuksista. Veden happipitoisuus vaihteli tyydyttävän ja hyvä raja-arvon molemmin (8 %) puolin ollen keskiarvoltaan tyydyttävää. Kiintoaineen pitoisuus yli kaksinkertaistui toukokuussa mitatusta 3,2 elokuussa mitattuun 7. Myös raudan pitoisuus vedessä kasvoi kiintoaineen mukana varsin korkealle tasolle elokuun mittauksessa (43 ). Vesi oli kokonaistypen osalta lievästi rehevää, mutta kokonaisfosforimäärät ilmensivät rehevää tilaa. Myös epäorgaanisia ravinteita oli Halaojan vedessä vapaana. (Taulukko -4) Kumpuoja Kollajan Isosuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Kumpuojaan, joka laskee Iijokeen Kollajan itäpuolella. Iso Ap vesistötarkkailupisteestä haettiin vesinäyte suunnitellusti kolme kertaa vuonna 21. Tulosten perusteella Kumpuojan vesi oli lievästi hapanta, tummaa ja runsashumuksista. Veden sähkönjohtavuus oli alhainen ja kiintoainepitoisuus pysyi melko tasaisesti,6 tasolla läpi tarkkailukauden. Happipitoisuus oli touko- ja heinäkuussa tyydyttävä ja elokuussa välttävä. Sekä kokonaistyppi että kokonaisfosforipitoisuudet kasvoivat melko tasaisesti toukokuusta elokuulle ilmentäen loppukesästä rehevää tilaa. Korkea ammoniumtypen pitoisuus (12 ) mitattiin elokuun tarkkailukierroksella. Myös rautapitoisuus oli Kumpuojassa korkea (touko-elokuun ka. 1643 ), mutta ei yhtä korkea kuin valtaosassa Iijoen vesistöalueen pienissä pintavesissä. (Taulukko -4) Pikku-Martimonjoki Kuikkasuon turvetuotantoalueen alapuolella ja Lastulammen pohjoispuolella sijaitsevalla Martimonjoen vesistötarkkailupisteeltä (Las) otettiin myös vesistönäyte kolme kertaa vuonna 21. Martimonjoen vesi oli näytepisteellä toukokuussa ja heinäkuussa hapanta ja elokuussa lievästi hapanta. Veden väri sekä kemiallinen hapenkulutus ilmensivät varsinkin loppukesästä runsasta humuksen määrä. Veden happipitoisuus oli toukokuussa hyvä ja heinä-elokuussa erinomainen. Veden kiintoainepitoisuus yli kolminkertaistui toukokuusta (4,4 ) elokuussa mitattuun (1 ). Myös Raudan pitoisuus vedessä oli elokuussa korkea (93 ). Ravinnepitoisuuden puolesta Martimonjoki ilmensi rehevää tilaa. Valtaosa ravinteista oli orgaanisessa muodossa, mutta myös epäorgaanisia ravinteita oli perustuotannolle tarjolla. (Taulukko -4) Kivarinjoki Murtosuon ja Ällisuon vesistötarkkailupisteet (Ki1 ja Ki16) sijaitsevat Kivarinjoessa. Piste Ki1 sijiatsee Kivarinjoen suulla ennen Kivarinjärveä molempien turvetuotantoalueiden alapuolella ja piste Ki16 Ällinsuon ja Murtosuon turvetuotantoalueiden kuivatusvesien purku-uomien välissä. Kivarinjoen veden happamuus vaihteli toukokuun ph,1 ja heinä-elokuun ph 6,3 välillä. Happipitoisuus oli molemmilla tarkkailupisteillä koko kesäkauden tyydyttävällä tasolla. Veden väri ja kemiallinen hapenkulutus ilmensivät runsasta humuspitoisuutta molemmilla pisteillä kaikilla kolmella näytteenottokerralla. Kokonaistyppipitoisuus ilmensi molemmilla pisteillä toukokuussa lievästi rehevää tilaa ja heinä-elokuussa rehevää tilaa. Kokonaisfosfori ilmensi rehevää tilaa läpi tarkkailukauden. Kiintoaineen määrä kasvoi molemmilla pisteillä toukokuusta noin kaksinkertaiseksi elokuuhun mennessä (toukokuun ka. 4,2, elokuun ka. 9, ). Myös rautapitoisuus oli korkea kummassakin pisteessä. Kivarinjoen tarkkailupisteiden välillä ei ollut havaittavissa merkittäviä eroja samoina päivinä otetuista näytteistä määritetyissä vedenlaatumuuttujissa. (Taulukko -4) Pääoja

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 Iso Ahmasuon ja Syrjäsuon turvetuotantoalueiden vesistövaikutuksia tarkkaillaan Kivijärveen laskevassa Pääojassa turvetuotantoalueiden ylä- ja alapuolella olevilla tarkkailupisteillä (Pääoja yp ja Pääoja ap). Molemmilta tarkkailupisteiltä otettiin näytteet tarkkailuohjelmasta poiketen vain toukokuussa ja elokuussa. Molempien pisteiden vesi oli sekä toukokuun että elokuun näytteenottokerralla hapanta (ka. ph,9), tummaa, runsaasti humusta sisältävää sekä sähkönjohtavuudeltaan alhaista. Pääojan pisteiden happipitoisuus oli keskiarvoltaan tyydyttävällä tasolla, mutta Pääoja yp pisteellä elokuussa hapen kyllästysaste oli vain välttävä (66 %). Kiintoainetta näytteissä oli toukokuussa noin 2, mutta elokuussa moninkertainen määrä (Pääoja ap = 13 ja Pääoja yp = 1 ). Kiintoaineen nousun näkyi myös moninkertaistuneissa rautapitoisuuksissa sekä ravinteiden määrässä. Pääojan vesi oli kokonaistyppi- sekä kokonaisfosfori tulosten perusteella toukokuussa lievästi rehevää ja elokuussa rehevää. Myös epäorgaanisia ravinteita oli runsaasti vedessä perustuotannon tarpeisiin. (Taulukko -4) Puro-oja Kärppäsuon ja Koppelonsaarensuon turvetuotantoalueiden tarkkailuun liittyen otettiin tuotantoalueiden alapuoliselta Puro-ojan näytepisteeltä (Pu) näytteet vuoden 21 aikana kolmeen kertaan, touko-, heinä- ja elokuussa. Veden happitilanne oli touko- ja kesäkuun näytekierroksilla hyvä ja elokuussa tyydyttävän. Veden ph-arvo oli toukokuussa,6, mutta kohosi heinä-elokuulle neutraalin tuntumaan. Puro-ojan vesi oli hyvin tummaa, humuksista ja myös rautapitoista. Sähkönjohtavuuden arvot olivat kaikilla näytekierroksilla pieniä. Veden kiintoainepitoisuus oli hyvin varsin korkea läpi tarkkailukauden (>1 ). Turvetuotannon kiintoainekuormitus muodostuu pääosin orgaanisesta kiintoaineesta. Puro-ojan vesi oli touko-heinäkuussa kokonaisfosforin sekä kokonaistypen osalta rehevää ja elokuussa erittäin rehevää. (Taulukko -4). Pirttioja ja Kupsussuo Latvasuon ja Kupsusuon turvetuotantoalueiden kuivatusvedet johdetaan lyhyehköjä laskuojia pitkin Iijoen pääuomaan lähellä Kierikkikoskea. Latvasuon vesistövaikutusta tarkkaillaan Pirttiojassa (Pi1) ja Kupsusuota pisteeltä (Kup1). Molemmista pisteistä haettiin näytteet huhtikuun lopussa, heinäkuussa ja elokuussa. Pirttiojan vesi oli kaikilla näytteenottokerroilla alueelle tyypillisesti hapanta, tummaa, runsashumuksista ja rautapitoisuus oli korkea. Kiintoainepitoisuus kasvoi tasaisesti huhtikuusta elokuulle (8,4, 11, 14 ). Happipitoisuus oli huhtikuussa Pirttiojassa hyvä ja heinä-elokuussa tyydyttävä. Ravinteiden osalta vesi oli koko tarkkailukauden rehevää. Kupsusuon laskuojassa (Kup1) vesi oli tarkasteltujen muuttujien osalta pääpiirteissään hyvin samanlaista kuin viereisessä Pirtti-Ojassa tarkkailukaudella 21. Kokonaistyppipitoisuus ilmensi elokuun tarkkailukerralla kuitenkin erittäin rehevää tilaa (12 ). Huhtikuun ja elokuun tarkkailukierroksilla ammoniumtypen määrä Kupsusuon laskuojassa oli myös huomattavan korkea (huhtikuu = 33, elokuu = 39 ). (Taulukko -4). Ruonaoja Ruonasuon turvetuotantoalueen läpi laskevassa Ruonaojassa sijaitsevalta vesistötarkkailupisteeltä (Ru1) haettiin vesistönäytteet suunnitellusti kolmeen kertaan toukokuussa, heinäkuussa ja elokuussa 21. Ruonaojan veden happipitoisuus oli kaikilla tarkkailukierroksilla välttävä (< 7 % kyllästysaste). Elokuun näytekerralla hapen kyllästysaste oli vain 42 %. Veden happamuus oli alueen muihin

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 1 turvetuotantoalueiden laskuojiin verrattuna matala (ph ka.,). Kiintoainetta oli Ruonaojassa läpi tarkkailukauden(4 8 ). Vesi oli myös tyypillisen tummaa ja runsashumuksista. Kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta Ruonaojan vesi oli luokitukseltaan rehevää. Myös ammoniumtypen määrä (11 ) toukokuun mittauskierroksella oli korkea. Sähkönjohtavuus taas oli sisävesille tyypillisen matala. (Taulukko -4). Kongasjärvi Takasuon turvetuotantoalueen vedenlaadun tarkkailupiste (Kon) sijaitsee alapuolisessa, pienessä ja matalassa Kongasjärvessä. Vuonna 21 vesi oli Kongasjärvessä hapanta hapanta (ph 6,), tasaisen tummaa ja runsas humuksista. Happipitoisuus oli toukokuussa välttävä, mutta heinä-elokuussa erinomainen. Kiintoainetta oli vedessä melko niukasti (2 4 ) läpi tarkkailukauden. Kokonaistyppipitoisuus ilmaisi toukokuussa lievää rehevyyttä ja heinä-elokuussa rehevyyttä. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Kongasjärvi oli koko tarkkailukauden rehevässä tilassa. Epäorgaanisia ravinteita oli vedessä tasaisen runsaasti läpi tarkkailukauden perustuotannon tarpeisiin. Sähkönjohtavuus oli alueen vesistöille tyypillisen alhainen. (Taulukko -4) Koutuanjoki ja Koutuanoja Iijoen Pahkakosken seudulla jokeen laskevat sekä joen eteläpuolella Ylä-Koutuanjärvestä alkunsa saava Koutuanoja että joen pohjoispuolisesta Koutuanjärvestä alkunsa saava Koutuanjoki. Olki- Peurasuon yläpuolinen vesistötarkkailupiste (Kout11) sijaitsee Koutuanojassa suon ja Ylä- Koutuanjärven yläpuolella ja Olki-Peurasuon alapuolinen sekä Iso-Pihjalasuon yläpuolinen vesistöpiste (Ykj) sijaitsee Ylä-Koutuajärvessä. Iso-Pihlajasuon alapuolista vesistötarkkailupistettä (Kout2) ei vuonna 21 otettu. Iijoen pohjoispuolella sijaitsevan Palosuon alapuolinen vesistötarkkailupiste (Kouj) sijaitsee Koutuanjärvessä ja Koutuansuon alapuolinen piste (Kou1) Koutuanjoen suulla lähellä Iijokea. Iijoen eteläpuolisella Koutuanojalla veden happipitoisuus oli Ylä-Koutuanjärven yläpuolella (Kout11) keskimäärin välttävä ja Ylä-Koutuajärvessä (Ykj) toukokuussa hyvä ja heinä-elokuussa erinomainen. Vesi oli kummallakin näytepisteellä tummaa, humuksista ja humusvesille tyypillisen hapanta ja rautapitoista. Toukokuussa molempien pisteiden veden ph-arvo oli noin, ja heinä-elokuussa arvot olivat keskimäärin 6,2. Sähkönjohtavuus oli tyypillisen matala kaikilla näytekerroilla. Kiintoainetta oli molemmilla näytepisteillä keskimäärin runsaasti loppukesällä heinä-elokuussa (ka. 12,4 ). Kokonaistypen perusteella Ylä-Koutajärvi oli toukokuussa lievästi rehevä ja heinä-elokuussa erittäin rehevä, kun taas Koutuanojan oli tasaisen rehevä läpi tarkkailukauden. Ylä-Koutuanjärvestä elokuussa mitattu 19 kokonaistyppeä ja 4 ammoniumtyppeä olivathuomattavan korkeita arvoja. Kokonaisfosfori ilmaisi heinä-elokuussa erittäin rehevää tilaa molemmilla pisteillä. Iijoen pohjoispuolella sijaitsevan Koutuanjärven vesi oli hapanta, tummaa, runsas humuksista ja sisälsi humusvesille tyypillisesti runsaasti rautaa. Järven happipitoisuus oli toukokuussa ja heinäkuussa tyydyttävä, mutta elokuussa vain välttävä. Kiintoainetta oli vedessä toukokuussa 2,4 ja heinä-elokuussa keskimäärin 6,8. Kokonaistypen määrä ilmensi toukokuussa lievästi rehevää ja heinä-elokuussa rehevää tilaa. Kokonaisfosfori oli koko tarkkailukauden rehevällä tasolla. Elokuussa ammoniumtyppipitoisuus (99 ) oli hieman koholla. Myös muita epäorgaanisia ravinteita oli järvivedessä runsaasti saatavilla koko kasvukauden ajan. Koutuanjärvestä laskevan Koutuanjoen vesi oli laadultaan hyvin samanlaista kuin järvivesi. Jokivesi oli toukokuussa hieman happamampaa (ph 4,9) ja rautapitoisuus oli hieman korkeampi kuin järvivedessä läpi tarkkailukauden. Elokuun mittaustuloksissa ei Koutuanjoessa ollut havaittavissa

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 2 Koutuajärvessä havaittua ammoniumtyppipitoisuuden piikkiä. Muita huomattavia eroavaisuuksia ei mitatuissa vedenlaadun muuttujissa ollut havaittavissa. (Taulukko -4) Syväoja Kortesuon turvetuotantoalueella tarkkaillaan vedenlaatua Syväojassa sekä alueen ylä- että alapuolella. Syväoja laskee Iijokeen Kipinän alapuolella. Syväojan vesi oli vuoden 21 tarkkailukierroksilla (toukokuu, heinäkuu, elokuu) hapanta, runsas humuksista, tummaa ja sähkönjohtavuudeltaan alhaista. Syväojassa oli havaittavissa happiongelmia. Kortesuon alapuolisella pisteellä happipitoisuus oli keskimäärin välttävä (touko-heinäkuun ka. 7 %) mutta yläpuolisella pisteellä (Sy) happitilanne oli heinä- ja elokuussa huono ja toukokuussakin vain välttävä. Kiintoaineen määrässä Syväojalla näkyi selvä ero Kortesuon ylä- ja alapuolisen pisteen välillä. Toukokuussa yläpuolisella pisteellä (Sy) mitattiin vain 1 kiintoainetta, kun vastaava määrä alapuolisella pisteellä (Sy4) oli yli kymmenkertainen (12 ). Heinäkuussa kiintoainetta oli alapuolisella pisteellä vielä kaksinkertainen (14 ) verrattuna yläpuoliseen Syväojan pisteeseen (6, ). Elokuussa kiintoainetta oli molemmilla näytepisteillä,6 6,. Kokonaisfosforipitoisuus ilmensi molemmilla näytepisteillä rehevää tilaa. Kokonaistypen osalta Syväojan tila oli toukokuussa lievästi rehevä ja heinä-elokuussa rehevä. Korkein kokonaistypen pitoisuus mitattiin Kortesuon alapuolisella pisteellä heinäkuussa (11). Myös elokuussa mitattu kortesuon alapuolisen pisteen ammoniumpitoisuus (14 ) on korkea. (Taulukko -4) Vuonanoja Kuusamossa sijaitsevan Lehdonsuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet laskevat Irnijärven pieneen lahteen ja alueen vesistötarkkailupiste (Vuo) sijaitsee Vuonanojassa. Irnijärvestä on yhteys Irnijoen kautta Iijokeen. Vuonanojan vesi oli väriltään tummaa ja touko-heinäkuussa keskihumuksista ja elokuussa runsashumuksista. Toukokuun tarkkailukierroksella veden ph oli ph,3 ja heinä-elokuussa neutraalia (ka. ph 7,1) Happipitoisuus oli toukokuussa välttävä ja heinä-elokuussa erinomainen. Sähkönjohtavuus oli toukokuussa ja heinäkuussa sisävesille normaalin alhainen, mutta elokuussa mitattiin poikkeuksellisesti koholla ollut arvo 42 ms/m. Kokonaistypen osalta Vuonanoja on toukokuun tarkkailukierroksella ollut karu, heinäkuussa lievästi rehevä ja elokuussa rehevä. Kokonaisfosforipitoisuudet taas ilmaisivat koko tarkkailukaudella rehevää tilaa. Myös epäorgaanisia ravinteita oli reilusti saatavilla koko tarkkailukauden ajan. Rautapitoisuus kasvoi toukokuusta elokuulle (448 18 ), mutta oli kokonaisuudessaan selvästi alhaisempi, kuin muissa Iijoen vesistötarkkailuun kuuluvissa, turvetuotantoalueiden alapuolisissa pienvesissä. (Taulukko -4) Siuruanjoenpää Vuoden 21 Iijoen vesistöalueen yhteistarkkailussa otettiin vesinäytteet kolmeen kertaan myös Siuruanjoen päästä Pitkäperän kohdasta, jossa Siuruanjoki laskee Iijokeen. Piste SiuP sijaitsee noin 4 metrin päässä Siuruanjoen pääuoman vesistötarkkailupisteestä S ja liittyy Kupsussuon vesistötarkkailuun. Siuruanjoenpäässä (Siup) vesi oli hapanta, tummaa, alhaisesti sähköä johtavaa ja runsashumuksista koko tarkkailukauden. Happipitoisuus oli erinomainen. Kokonaistyppipitoisuus ilmensi toukoheinäkuussa lievästi rehevää tilaa ja elokuussa rehevää tilaa. Kokonaisfosfori ilmensi koko tarkkailukauden rehevää tilaa. Kiintoainetta oli vesinäytteissä keskimäärin 6,9 ja korkein kiintoainepitoisuus mitattiin elokuun näytteenottokierroksella (12 ). Rautapitoisuus oli humusvesille tyypillisen korkea. (Taulukko -4)

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 3 Panumaoja Leväsuon turvetuotantoalueen tarkkailuun liittyen Panumaojasta turvekentän ylä- (Pa13) ja alapuolelta (Pa1) otettiin vuonna 21 vesinäytteet kolmeen kertaan touko-, heinä- ja elokuussa. Molemmilla näytepisteillä vesi oli koko tarkkailukauden ajan tummaa, runsas humuksista, rautapitoista, alhaisesti sähköä johtavaa ja hapanta. Kokonaistypen osalta vesi luokiteltiin lievästi reheväksi ja kokonaisfosforin osalta reheväksi. Ainoa huomattava eroavaisuus näytepisteiden välillä oli Leväsuon alapuolisen näytepisteen (Pa 1) korkea kiintoainepitoisuus (18 ) heinäkuussa kun samana päivänä yläpuolisella pisteellä (Pa13) mitattiin kiintoainetta vain (8 ). (Taulukko -4).3.3 Iijoen ja Siuruanjoen vedenlaadun kehitys vuosina 211 21 Siuruanjoki Siuruanjoen vedenlaadun kehitystä on tarkasteltu edellisen kerran vuonna 211 (Anttila & Nikula 211). Vesistötarkkailupisteet S9 (Suuaho), S4 (Saarikoski), S23 (Tannilan silta) ja S (Yli-Ii) ovat olleet yhtäjaksoisesti mukana vuosittaisessa tarkkailussa kaksi viimeisintä tarkkailukautta 26 211 ja 212 21. Siuruanjoen vedenlaadun kehitystä tarkastellaan tässä raportissa näiden pisteiden touko heinäkuun tarkkailutulosten avulla. Vedenlaadun seurantakuvaajiin on otettu mukaan myös edellisen tarkkailujakson viimeinen vuosi 211. (Kuvat -3 ja -4). Siuruanjoen veden kokonaistyppipitoisuudessa ei ole havaittavissa selvää kehitystä vaan pitoisuudet ovat vaihdelleet kaikilla neljällä tarkkailupisteellä välillä 3-7 (kuva -3). Sen sijaan kokonaisfosforipitoisuuksissa on havaittavissa nousua varsinkin aivan tarkkailukauden lopussa. Elokuussa 21 mitatut kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet kaikilla Siuruanjoen tarkkailupisteillä korkeimmat koko tarkkailujaksolla. Saarikosken (S4) tarkkailupisteellä elokuussa 21 mitattu 32 on poikkeuksellisen korkea pitoisuus. Siuruanjoen valuma-alueen luontainen humuspitoisuus ja kesäaikaan tyypilliset pienet virtaamat voivat kohottaa ajoittain selvästi jokiveden kiintoainepitoisuutta ja fosforipitoisuutta. Korkea kiintoainepitoisuus nostattaa osaltaan fosforipitoisuutta. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Siuruanjoki ilmentää kokonaisuudessaan rehevää tilaa ja kokonaistyppitulosten perusteella lievästi rehevää tilaa. (Kuva -3). Siuruanjoen kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet pääosin välillä 2-1 tarkkailukaudella. Korkeimmat kiintoainepitoisuudet havaittiin vuoden toukokuussa 212 Yli-Iin, Tannilan ja Saarikosken tarkkailupisteillä. Tällöinkin kiintoainepitoisuus oli <17. Siuruanjoen kiintoainepitoisuudet olivat pääosin vuonna 21 hieman edellisvuosia korkeampia, mutta edelleen vuoden 211 tasolla. (Kuva -4) Kemiallinen hapenkulutuksen mittaustuloksissa vuosien 211 21 välillä ei ole nähtävissä Siuruanjoella selvää kehitystä. Vesi on ollut runsas humuksista läpi tarkkailukauden. Vuonna 214 kemiallinen hapenkulutus oli keksiarvon alapuolella mutta palautui entiselle tasolleen 2 3 vuonna 21. (Kuva -4)

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 4 Kuva -3. Siuruanjoen vesistötarkkailupisteiden S (Yli-Ii), S23 (Tannila s), S4 (Saarikoski) ja S9 (Suuaho) kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet vuosina 211 21. Vuosien 211 ja 212 tulokset: Pöyry Finland Oy.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 Kuva -4. Siuruanjoen vesistötarkkailupisteiden S (Yli-Ii), S23 (Tannila s), S4 (Saarikoski) ja S9 (Suuaho) kiintoainepitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus vuosina 211 21. Vuosien 211 ja 212 tulokset: Pöyry Finland Oy

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 6 Iijoki Myös Iijoen vedenlaadun kehitystä on tarkasteltu edellisen kerran vuonna 211 (Anttila & Nikula 211). Vesistötarkkailupisteet I46 (Pahkakoski) ja I48 (Haapakoski) ovat olleet yhtäjaksoisesti mukana vuosittaisessa tarkkailussa kahden edellisen tarkkailukauden ajan vuodesta 26. Lisäksi vesistötarkkailupiste I7 (Kipinä) on ollut mukana Iijoen vedenlaadun yhteistarkkailuissa vuosina 26, 27, 21, 213, 214 ja 21. Ympäristöhallinto on myös tarkkaillut Iijoen vedenlaatua pisteeltä I7 vuosina 211 ja 212. Iijoen vedenlaadun kehitystä tarkastellaan tässä raportissa näiden pisteiden touko heinäkuun tarkkailutulosten avulla. Vedenlaatukuvaajiin on otettu mukaan edellisen tarkkailujakson viimeinen vuosi 211. (Kuvat - ja -6) Iijoen vuosien 211 21 vesistötarkkailutulosten perusteella kokonaisfosfori- tai kokonaistyppipitoisuuksissa ei ole havaittavissa selvää suuntaa. Kokonaisfosforin pitoisuus on vaihdellut noin välillä 1 3 ja kokonaistyppipitoisuus välillä 2. Vuonna 214 mitatuissa kokonaisfosforipitoisuuksissa näkyy pieni notkahdus. Iijoki voidaan luokitella kokonaisfosforipitoisuuden kehityksen perusteella olevan karun ja lievästi rehevän tilan rajalla. Kokonaisfosforipitoisuuksien puolesta Iijoki voidaan luokitella olevan lievästi rehevän ja rehevän rajalla. (Kuva -). Iijoen kiintoainepitoisuus on vaihdellut kaikilla kolmella vuosittaisessa vesistötarkkailussa olevalla pisteellä 7, välillä. Keskimäärin Iijoen vesinäytteissä on vuosien 211 21 aikana ollut 3,4 kiintoainetta. Määrät ovat pysyneet samalla tasolla kokoviimeisen vuoden ajan vaikka kuukausikohtaista vaihtelua on havaittavissa. (Kuva -6). Kemiallisen hapenkulutuksen tulokset Iijoessa viimeiseltä viideltä vuodelta ovat melko samanlaiset kuin kiintoaineen kohdalla. Keskimääräinen kemiallinen hapenkulutus 211 21 on ollut 14,9, jonka mukaan Iijoki on keskihumuksinen joki. (Kuva -6).

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 7 Kuva -. Iijoen vesistötarkkailupisteiden I46 (Pahkakoski), I8 (Haapakoski), I7 (Kipinä) kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet vuosina 211 21. Vuosien 211 ja 212 tulokset: Pöyry Finland Oy pois lukien I7, jonka tulokset vuosilta 211 ja 212 hertta tietokannasta.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 8 Kuva -6. Iijoen vesistötarkkailupisteiden I46 (Pahkakoski), I8 (Haapakoski), I7 (Kipinä) kiintoainepitoisuudet ja kemiallinen hapenkulutus vuosina 211 21. Vuosien 211 ja 212 tulokset: Pöyry Finland Oy pois lukien I7, jonka tulokset vuosilta 211 ja 212 hertta tietokannasta.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 6. TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 6.1 Vedenlaadun ja tarkkailutulosten vertailu 6.1.1 Siuruanjoki Laajasta tarkkailuvuodesta johtuen lähes kaikki, muutamia jälkihoitovaiheen tarkkailun soita lukuun ottamatta, Siuruanjoen valuma-alueella sijaitsevista soista olivat vuonna 21 sekä päästö-, että vesistötarkkailun piirissä. Soiden päästö- ja vesistötarkkailunäytteet pyrittiin ottamaan mahdollisimman samanaikaisesti. Koska suokohtaisten vesistötarkkailujen näytepisteiltä näytteitä otettiin pääosin vain muutaman kerran, on vertailussa käytetty ainoastaan niitä päästötarkkailunäytteitä, jotka on otettu samoihin aikoihin vesistötarkkailunäytteiden kanssa. Siuruanjoen valuma-alueella olevien turvetuotantoalueiden valumavesien kokonaistyppipitoisuus sekä kiintoaineen määrä olivat keskimäärin korkeampia kuin Siuruanjoen pääuomassa. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat turvetuotantoalueilta lähtevissä vesissä keskimäärin samalla tasolla kuin Siuruanjoessa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta turvetuotantoalueiden valumavedet sisälsivät myös suovesille tyypillisesti enemmän rautaa. Vuoden 21 laajassa tarkkailussa mukana olleet Siuruanjoen valuma-alueen turvetuotantoalueiden laskuvesien ja niiden alapuolisten tarkkailupisteiden huomionarvoiset vesistötulokset käydään läpi alla. Kokonaisuudessaan Siuruanjoen valuma-alueen keskiarvotulokset tarkkailukaudelta 21 on koottu taulukkoon 6-1. Pukasuon turvetuotantoalueiden kuivatusvedet johdetaan Siuruanjoen pääuomassa olevan vesistötarkkailupisteen (S44) yläpuolelle ja Koivuojanlatvansuolta Siuruanjoen pääuoman pisteen (S4) yläpuolelle (kuva 6-1). Koivuojanlatvansuon pintavalutuskenttä purkaa kuivatusveden päästötarkkailupisteiden väliin. Pukasuolta lähteneen veden kokonaistyppi- sekä ammoniumtyppipitoisuus olivat keskimäärin kaksinkertaiset Siuruanjoen pääuoman vastaaviin pitoisuuksiin verrattuna. Koivuojanlatvansuon pintavalutuskentältä johdetun veden kokonaistyppipitoisuus oli vain hieman korkeampi kuin Siuruanjoessa keskimäärin. Kokonaisfosforipitoisuus ja fosfaattifosforipitoisuus olivat Pukasuon ja Koivuojanlatvansuon kuivatusvesissä keskimäärin hieman alhaisempia kuin Siuruanjoessa. Kiintoainepitoisuus oli molemmilta soilta lähtevissä kuivatusvesissä korkeampi kuin Siuruanjoessa keskimäärin, mutta alapuolisella vesistötarkkailupisteellä (S44) kiintoaineen keskimääräinen pitoisuus on Siuruanjoen pääuoman mittauspisteistä alhaisin (, ). Raudan määrä Pukasuon kuivatusvedessä (122 ) oli pienempi kuin Siuruanjoen pääuomassa tai muiden turvetuotantoalueiden laskuojissa keskimäärin. Koivuojanlatvansuon pintavalutuskentän ylä- sekä alapuolisella osalla Kiviojassa veden ph:n oli matala (ph ka.,7). Happamoittavaa vaikutusta ei ollut kuitenkaan havaittavissa alapuolisella tarkkailupisteellä Siuruanjoessa. Tarkkailutulosten perusteella Pukasuolta tai Koivuojanlatvansuolta laskevien purkuvesien vesistövaikutukset Siuruanjoen pääuoman vedenlaatuun olivat hyvin pieniä. 9

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 6 Kuva 6-1. Pukasuon ja Koivuojanlatvansuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Heini-Honkisuolta johdettavien vesien vesistövaikutuksia tarkkailtiin Honkiojalla (Ho1) sekä Näätäojalla (Nä1) (kuva 6-2). Heini-Honkisuon turvetuotantoalueen laskuveden kokonaistyppipitoisuus (687 ) oli vain hieman koholla verrattuna Siuruanjoen sekä Honkiojan (3 ) että Näätäojan (43 ) keskimääräisiin pitoisuuksiin. Ammoniumtypen määrä oli valumavesissä noin kaksinkertainen (44 ) verrattuna tarkkailupisteiden keskimääräisiin arvoihin. Kokonaisfosforia ja kiintoainetta oli laskuvesissä vähemmän, ph oli korkeampi ja kemiallinen hapenkulutus oli pienempää Heini-Honkisuon valumavesissä kuin alapuolisen vesienjohtamisreitin tarkkailupisteillä. Tarkkailutulosten perusteella Heini-Honkisuolta tulevalla kuormituksella ei näyttäisi olevan havaittavia vesistövaikutuksia alapuolisten laskuojien pitoisuuksiin. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus Näätäojassa (72 ) oli korkea mutta vastaava pitoisuus Heini- Honkisuolta laskevassa vedessä oli kuitenkin vain 18.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 61 Kuva 6-2. Heini-Honkisuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Kaartosuon, Kapeimmansuon ja Viidansuon turvetuotantoalueiden vesistövaikutuksia tarkkaillaan Mertajoen keskiosan tarkkailupisteessä (Me11). Mertajoen valuma-alueella sijaitsee useita turvetuotantoalueita sekä ojitettua että ojittamatonta suomaata, joten Mertajoen keskiosan vesistöpisteen tuloksiin vaikuttaa varsin laajasti eri lähteistä tuleva hajakuormitus (kuva 6-3). Kaartosuolta johdettavat valumavedet olivat ravinnepitoisuuksien perusteella huomattavan reheviä (Kok N. 12, Kok P. 84 ). Myös rautapitoisuus oli korkea ja kemiallinen hapenkulutus ja kiintoainepitoisuus ilmensivät runsashumuksisuutta. Kapeimmansuon ja Viidansuon laskuvedet olivat myös turvetuotantoalueiden kuivatusvesiksi tyypillisen runsasravinteisia ja -humuksisia mutta eivät yhtä reheviä kuin Kaartosuon. Soiden kuivatusvesien runsasravinteisten vesillä ei kuitenkaan ollut havaittavia vaikutuksia alapuolisella tarkkailupisteellä, jossa mitattu vedenlaatu vastasi melko tarkasti Siuruanjoen pääuoman keskimääräistä vedenlaatua. Mertajoen keskiosan tarkkailupisteellä (Me19) keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin alaosassa pisteellä Me11 mitatut. Kohonneita ravinnepitoisuuksia on havaittavissa Mertajoessa, mutta pitoisuudet kuitenkin laskevat alajuoksulla ja kokonaisvaikutukset Siuruanjoen pääuomaan jäävät tarkkailutulosten perusteella melko vähäisiksi.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 62 Kuva 6-3. Kaartosuon, Kapeimmansuon ja Viidansuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Kääpäsuon turvetuotantoalueen vesistövaikutuksia tarkkaillaan Mertajoen yläosassa sijaitsevassa vesistötarkkailupisteessä (Me24) (kuva 6-4). Tulosten perusteella Kääpäsuolta laskevan kuivatusveden hyvin korkea kokonaistyppipitoisuus, kiintoainepitoisuus sekä rautapitoisuus näkyvät myös Mertajoen yläosan tarkkailupisteessä kohonneina arvoina. Mertajoen keskiosalla vastaavat arvot ovat enää vain hieman korkeampia kuin Siuruanjoessa keskimäärin. Kääpäsuon varsin korkeat kokonaisfosfori- ja fosfaattifosforipitoisuudet eivät puolestaan näkyneet Mertajoen yläosan tarkkailupisteellä kohonneina arvoina verrattuna valuma-alueen keskimääräisiin tuloksiin tai Siuruanjoen pääuomaan. Muiden tarkkailtavien muuttujien osalta Kääpäsuon ja sen alapuolisen Mertajoen yläosan tarkkailupisteen tulokset ovat runsashumuksisille suovesille tyypillisen korkeita. Kokonaisuudessaan Mertajoen valuma-alueen suomaiden sekä erillisten turvetuotantoalueiden suuri määrä näkyy Mertajoen vesistössä suomaiden läpi valuville vesille tyypillisenä korkeana humus- ja rautapitoisuutena sekä ruskeavetisyytenä. Vesistövaikutukset Siuruanjoen pääuomaan jäävät kuitenkin tarkkailutulosten perusteella vähäisiksi.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 63 Kuva 6-4. Kääpäsuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Iso-Pukasuon ja Sivakkasuon purkuvesien vesistövaikutuksia tarkkaillaan Mertajoen kolmella vesistötarkkailupisteellä (Me1, Me11, Me24,) (kuva 6-). Iso Pukasuon kuivatusvedet johdetaan pinta-valutuskentältä Pisteiden Me11 ja Me1 väliin ja Sivakkasuon purkuveden pisteiden Me11 ja Me24 väliin. Iso-Pukasuon ja Sivakkasuon lisäksi Mertajoen yläjuoksulle lasketaan kuivatusvesiä useilta muilta turvetuotantoalueilta kuten Kapeimmansuolta, Viidansuolta ja Kääpäsuolta. Iso-Pukasuon kuivatusvedet sisälsivät keskimäärin vähemmän kiintoainetta kuin missään Mertajoen vesistötarkkailupisteellä. Kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet olivat Iso-Pukasuon purkuvesissä korkeat mutta yläpuolisella Mertajoen tarkkailupisteellä arvot olivat vielä korkeampia. Ravinnepitoisuuksissa ei ollut havaittavissa nousua suon alapuolisilla pisteillä. Ainoastaan rauta- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat tasaisesti korkeammalla tasolla Iso-Pukasuon purkuvesissä kuin Mertajoessa. Sivakkasuon purkuvesien fosfori- ja typpipitoisuus ilmensi rehevää vedenlaatua ja rautapitoisuus oli myös korkea. Sivakkasuon alapuolisella vesistötarkkailupisteellä (Me11) ravinnepitoisuudet olivat kauttaaltaan alhaisemmat kuin yläpuolisella tarkkailupisteellä (Me24). Ainoastaan kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen mittaustulos Sivakkasuolta johdetussa vedessä (19 ) oli alhaisemmalla tasolla kuin alapuolisella Mertajoen tarkkailupisteellä (Me11 COD mn = 29 ). Toisaalta kemiallinen hapenkulutus oli vieläkin korkeammalla tasolla Mertajoessa pisteillä Me1 ja Me24. Mertajoen keski- ja alaosan vesi oli typen osalta lievästi rehevää ja fosforin osalta rehevää vuonna 21. Kemiallinen hapenkulutus sekä raudan määrä olivat tyypillisen korkeita suovaltaisten valumaalueiden pintavesille. Sivakkasuon tai Iso-Pukasuon suoria kuormitusvaikutuksia ei Mertajoen tarkkailutuloksissa ollut nähtävillä. Mertajoen ravinnekuormitukseen vaikuttaa usealta edellä

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 64 käsitellyltä turvetuotantoalueelta tulevan pistekuormituksen lisäksi sekä myös valuma-alueen ojitetuilta turvemailta tulevien pintavesien hajakuormitus. Kuva 6-. Iso Pukasuon ja Sivakkasuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Pudasjärven Matkasuon vesistökuormitusta tarkkailtiin Korpijoessa olevalla tarkkailupisteellä sekä Siuruanjoen pääuoman Korpijoen ylä- ja alapuolisilla pisteillä (S4 ja S44) (kuva 6-6). Matkasuon pintavalutuskentältä johdettavien kuivatusvesien pitoisuudet olivat kokonaistypen-, ammoniumtypen ja raudan osalta suurempia kuin alapuolisen Korpijoen pitoisuudet. Kokonaisfosforipitoisuus oli päinvastoin korkeampi Korpijoessa kuin Matkasuolta johdetussa vedessä. Korpijoen alaosan vedenlaatu ei juuri raudan määrää lukuun ottamatta eronnut Siuruanjoen pääuoman vedenlaadusta. Rautapitoisuus Korpijoessa oli noin kaksinkertainen Siuruanjoen pääuomaan verrattuna. Siuruanjoessa Matkasuon vesienjohtamisreitin alapuolisella tarkkailupisteellä (S44) mitattiin keskimäärin 6 korkeampia kokonaistypen pitoisuuksia kuin Matkasuon vesienjohtamisreitin yläpuolisella pisteellä Siuruanjoessa (S4), joten sekä Matkasuon että seuraavaksi käsiteltävien Teerilamminsuon ja Roninsuon sekä muiden näiden pisteiden välissä sijaitsevien hajakuormituslähteiden ravinnekuormitusvaikutus on havaittavissa Siuruanjoessa. Tarkkailutulosten perusteella Matkasuon osuus koko Siuruanjoen vedenlaatuun on kuitenkin pieni.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 6 Kuva 6-6. Matkasuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Teerilammensuon vesistövaikutuksia tarkkaillaan samalla Korpijoen alaosan vesistötarkkailupisteellä (Kj) kuin edellä käsiteltyä Matkasuota (kuva 6-7). Korpijoen alaosassa vesi oli kiintoainepitoisempaa ja sisälsi enemmän kokonaisfosforia ja rautaa kuin Teerilammensuon kuivatusvedet. Kokonaistypen osalta Teerilammensuolta johdettavat vesien arvot olivat suuremmat kuin alapuolisella pisteellä. Veden ph oli käytännössä yhtä hapanta Korpijoessa ja Teerilammensuon valumavesissä. Korpijoen alaosassa (Kj) mitattu rautapitoisuus (4197 ) on varsin korkea jopa suovaltaisille valuma-alueille. Teerilammensuon pintavalutuskentältä laskevassa vedessä mitattu keskimääräinen rautapitoisuus oli kuitenkin huomattavasti matalampi (13 ), mikä viittaa siihen että Korpijoen valuma-alueen hajakuormituksella ja myös muiden turvetuotantoalueiden yhteisvaikutuksella on huomattava vaikutus. Kokonaisuudessaan tarkkailutulosten perusteella Teerilammensuon vesistövaikutukset alapuoliseen Korpijokeen ovat vähäiset.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 66 Kuva 6-7. Teerilammensuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Ronisuon alapuolisena vesistövaikutuspisteenä toimi sama Korpijoen alaosan vesistöpiste (Kj) kuin Teerilammensuolla, ja yläpuolisena pisteenä suon pintavalutuskentän purkukohdan yläpuolinen Korpijoen piste (Kj18) (kuva 6-8). Korpijoen ravinnepitoisuus lisääntyy sekä typpiyhdisteiden että kokonaisfosforin osalta pisteiden Kj18 ja Kj välillä. Ronisuon pintavalutuskentältä laskettavien vesien varsin korkeat kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet vaikuttavat osaltaan kohonneisiin arvoihin alapuolisella pisteellä. Korpijoessa Roninsuon ja pisteen Kj välissä sijaitsee noin 1 kilometrin matkalla laajalti metsäojitettua turvemaata, joilta tulevan hajakuormituksen osuutta tarkkailutulosten vedenlaatuun on hyvin vaikea täsmällisesti osoittaa. Korpijoen alaosassa kokonaisfosforipitoisuus oli noin puolet siitä, mitä mitattiin Ronisuon valumavesistä. Myös kiintoainepitoisuus oli Korpijoessa sekä Ronisuon ylä- että alapuolella korkeampi kuin suolta tulevissa kuivatusvesissä. Roninsuon vesistövaikutukset jäävät tarkkailutulosten perusteella vähäisiksi.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 67 Kuva 6-8. Roninsuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Pikku-Saarisuon kuivatusvedet laskevat pintavalutuskentän jälkeen Hepo-Ojan vesistötarkkailupisteiden (He3, He7) väliin (kuva 6-9). Pikku-Saarisuon valuma-vesissä oli keskimäärin enemmän kokonaisfosforia- ja kokonaistyppeä kuin Hepo-ojan ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Kiintoainepitoisuus oli matalampi kuin alapuolisella tarkkailupisteellä mutta korkeampi kuin yläpuolisella pisteellä. Pikku-Saarisuon valuma-vedet olivat myös alueelle tyypillisesti runsashumuksisia ja happamia mutta Hepo-ojan vesi oli kokonaisuudessaan vielä humuksisempaa ja happamampaa. Ammoniumtypen, nitraatti- ja nitriittitypen sekä kokonaisfosforin osalta on alapuolisella tarkkailupisteellä havaittavissa kohonneita pitoisuuksia, mikä viittaa kuormitusvaikutukseen Pikku- Saarisuolta. Varsinkin keskimääräisen ammoniumtypen määrä on kohonnut Pikku-Saarisuon yläpuolella mitatusta 4,9 kuusinkertaiseksi alapuolisella pisteellä mitattuun 29.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 68 Kuva 6-9. Pikku-Saarisuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Polvisuon turvetuotantoalueen valumavesien laatua tarkkailtiin Vitmaojassa suon ylä- (Vit1) ja alapuolelta (Vit ) (kuva 6-1). Tarkkailupisteet sijaitsevat noin 8 kilometrin päässä itse Polvisuon pinta-valutuskentältä ja 1 kilometrin päässä toisistaan, joten suorien vesistövaikutusten osoittaminen yksittäiseen lähteeseen kuten Polvisuolle on hankalaa. Polvisuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä oli keskimäärin runsaasti kokonaistyppeä (11 ), mutta tämä ei näkynyt Vitmaojan typpipitoisuuden kasvuna suon alapuolisella tarkkailupisteellä (643 µg/) verrattuna yläpuolella mitattuun samaan pitoisuuteen. Polvisuon laskuvedestä mitattiin myös keskimäärin selvästi alempia kiintoainepitoisuuksia tarkkailukaudella 21 kuin tuotantoalueen ylä- tai ala puolelta Vitmaojassa. Muut määritetyt vedenlaatumuuttujat ilmensivät Siuruanjoen valuma-alueelle tyypillisiä humuspitoisten suovesiä. Polvisuolla ei tarkkailutulosten perusteella ollut havaittavia kuormitusvaikutuksia Vitmaojan tai Siuruanjoen vedenlaatuun.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 69 Kuva 6-1. Polvisuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Puutiosuon vesistövaikutuksia tarkkailtiin Vitmaojan yläpuolisella tarkkailupisteellä (Vit1), joka sijaitsee Puutiosuon vesienjohtamisreitin alapuolella (kuva 6-11). Puutiosuon kuivatusvedet olivat kokonaistypen osalta runsasravinteisimpia ja kokonaisfosforin osalta niukkaravinteisempia kuin Vitmaojan yläosan tarkkailupisteen vesi. Kiintoainetta oli yli nelinkertainen määrä Vitmaojan vedessä verrattuna Puutiosuolta lähteneeseen valumaveteen. Veden ph arvoissa ei ollut käytännössä eroa Puutiosuon ja Vitmaojan välillä. Vitmaojan veden rautapitoisuus oli myös keskimäärin huomattavasti korkeampi kuin Puutiosuon purkuvedestä mitattu keskiarvo. Suoria kuormitusvaikutuksia Puutiosuolta Vitmaojaan tai edelleen Siuruanjokeen ei tarkkailutulosten perusteella voida osoittaa. Vitmaoja laskee laajalta Lapisuo-Iso Äijönsuon soidensuojelualueelta, joten Vitamojan vesi oli suovaltaiselle valuma-alueelle tyypillisen runsasravinteista ja runsaasti humusta ja rautaa sisältävää.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 7 Kuva 6-11. Puutiosuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Sääskisuon vesistötarkkailu tapahtui Luiminkajoen tarkkailupisteistä (Lu1, Lu) Sääskisuon ylä- ja alapuolelta (kuva 6-12). Vaikka Sääskisuon pintavalutuskentältä virtaava purkuvesi oli kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta runsasravinteista ei Luiminkajoen veden ravinnepitoisuudessa ollut havaittavaa suurta eroa suon purkuvesien ylä- tai alapuolella. Luiminkajoen kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuus lisääntyi keskimäärin vain 3 Sääskisuon alapuolisella pisteellä verrattuna yläpuoliselta pisteeltä mitattuihin keskiarvotuloksiin. Sääskisuolta virtaava vesi oli hieman hapanta (ph 6,74) kun Luiminkajoen ylä- ja alapuolisella pisteellä vesi oli hapanta (Lu1 ph = 6,2, Lu ph = 6,19). Kiintoainetta oli Sääskisuon purkuvedessä vähemmän kuin Luiminkajoessa suon yläpuolella. Luiminkajoen vedenlaatu oli muihin Siuruanjoen valuma-alueen sivujokiin verrattuna kokonaistypen osalta karumpaa ja kokonaisfosforin osalta rehevämpää. Selviä kuormitusvaikutuksia Sääskisuolta Luiminkajokeen ei vedenlaatutulosten perusteella voida todeta.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 71 Kuva 6-12. Sääskisuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Ämmänsuon vesistövaikutuksia tarkkaillaan Siuruanjoen pääuomassa sijaitsevilla kahdella vesistötarkkailupisteellä, joista yksi on suon vesienjohtamisreitin yläpuolella (S61) ja toinen alapuolella (S4) (kuva 6-13). Vesistötarkkailupisteiden tuloksiin verrattuna Ämmänsuon valumavesi oli selvästi ravinteikkaampaa ja rautapitoisempaa. Veden ph oli matalampi molemmilla vesistötarkkailupisteillä. Kiintoainetta oli vähemmän ja myös kemiallinen hapenkulutus oli Ämmänsuon purkuvesissä pienempi kuin kummallakaan tarkkailupisteellä. Vesistötarkkailutulosten perusteella Ämmänsuon kuormitusvaikutuksia ei ollut havaittavissa Siuruanjoen pääuomassa. Vaikka Ämmänsuolta laskevan veden typpi- ja fosforipitoisuudet ilmensivät rehevää tilaa ja rautapitoisuus oli korkea, tämä ei näkynyt kohonneina pitoisuuksina Siuruanjoessa. Päinvastoin typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet Siuruanjoessa olivat matalampia Ämmänsuon alapuolisella tarkkailupisteellä (S4) kuin yläpuolisella pisteellä (S61).

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 72 Kuva 6-13. Ämmänsuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Kalliosuot Peltosuon vesistötarkkailu tapahtui Kallio-ojalla (Ka1), kissapurossa (Kis1) ja Siuruanjoen pääuoman tarkkailupisteellä (S44) (kuva 6-14). Kokonaisfosforipitoisuus oli Kalliosuot Peltosuon valumavesissä keskimäärin pienempi kuin millään vesistötarkkailupisteellä mitatut keskiarvot. Kokonaistyppeä oli Kalliosuot Peltosuon purkuvedessä runsaasti (883 ) mutta Kissapurossa sekä Kallio-ojan suun pisteellä (Ka1) mitattiin vielä korkeampia keskiarvoja. Varsinkin Kissapurosta mitattu keskimääräinen 1367 typpeä on varsin korkea pitoisuus. Kiintoainetta suolta tulevassa vedessä oli vähemmän kuin tarkkailupuroissa keskimäärin. Veden happamuudessa Kalliosuot Peltosuon purkuvesissä (ph 6,6) ja tarkkailupuroissa (ph 6,36 6,64) ei ollut juurikaan eroa. Kalliosuot Peltosuolta tulevien purkuvesien suoria kuormitusvaikutuksia ei ollut tarkkailutulosten perusteella havaittavissa alapuolisissa ojissa tai Siuruanjoen pääuomassa.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 73 Kuva 6-14. Kalliosuot Peltosuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Kynkäänsuon vesistötarkkailu tapahtui pintavalutuskentän (pvk2) ja ruokohelpikentän (rhk1) purkuvesien vertailuna Viitaojan (Vii3), Kynkäänojan alaosan (Ky) ja Vitmaojan (Vit) vesistötarkkailutuloksiin (kuva 6-1). Kynkäänsuon pinta-valutuskentältä laskevasta vedestä mitatut ravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat keskimäärin alhaisempia kuin Kynkäänojan ruokohelpikentän laskuvesistä mitatut. Vesistötarkkailuun kuuluvilla pisteillä mitatut vedenlaatumuuttujien arvot olivat pääsääntöisesti korkeampia kuin Kynkäänsuolta johdetuissa vesissä. Varsinkin kiintoaineen määrä ja kokonaisfosforipitoisuus olivat Kynkäänsuon purkuvesissä varsin alhaisia verrattuna moninkertaisiin arvoihin kaikilla tarkkailupisteillä. Kynkäänsuon luoteispuolelta Viitaojanlatvansuolta alkunsa saavan Viitaojan valuma-alueen soista suuri osa on turvetuotantokäytössä ja alueen muut turvemaat ovat valtaosin metsäojitettuja. Viitaojassa Kynkäänsuon yläpuolella sijaitsevalta vesistötarkkailupisteeltä Vi mitatut korkeat kokonaisfosfori- (234 ), fosfaattifosfori- (192 ), kiintoaineen (2 ) ja raudan (683 ) pitoisuudet viittaavat siihen, että valtaosa Viitaojan ravinnekuormituksesta päätyy ojaan Kynkäänsuon yläpuolelta. Vesistötarkkailutulosten perusteella ei voitu havaita suoria kuormitusvaikutuksia Viitaojan tai alapuolisen Siuruanjoen pääuoman vedenlaatuun.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 74 Kuva 6-1. Kynkäänsuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Saarisuon turvetuotantoalueen vesistötarkkailu toteutettiin alapuolisella Viitaoja-Koppelo-ojan tarkkailupisteellä (Vii) (kuva 6-16). Saarisuon kuivatusvesi oli keskimäärin neutraalia (ph 7,9) kun tarkkailupisteellä se oli hieman hapanta (ph 6,74). Kaikkien muiden tarkkailtavien muuttujien osalta Saarisuon purkuvedessä arvot olivat pienempiä kuin tarkkailupisteellä. Varsinkin kiintoaineen pitoisuudessa oli suuri ero (Saarisuon valumavesissä keskimäärin 2,9 ja tarkkailupisteellä Vi: 2 ). Saarisuolta tulevan kuormituslisäyksen osuutta Viitaojassa havaittuihin varsin korkeisiin ravinnepitoisuuksiin, on tarkkailutulosten perusteella vaikea yksiselitteisesti määritellä, koska Viitaojassa ei ole Saarisuon yläpuolista vesistötarkkailupistettä. Saarisuon alapuolisen tarkkailupisteen korkea kiintoainepitoisuus verrattuna Saarisuolta laskevan veden kiintoaineen varsin pieneen määrän, viittaa siihen, että valtaosa viitaojan ravinnekuormituksesta on peräisin Saarisuon yläpuolisilta alueilta ja muista kuormituslähteistä suovaltaisilta alueilta.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 7 Kuva 6-16. Saarisuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Vaaraojanlatvansuon vesistötarkkailu tapahtui Hirvasojan alaosassa sijainneella vesistötarkkailupisteellä (Hir1) (kuva 6-17). Veden ph oli Vaaraojanlatvasuolla ja Hirvasojan alaosassa käytännössä sama (ph 6,2, Hirvasojassa ja ph 6,24 Vaaralatvansuon kuivatusvesissä). Vaaraojanlatvasuon purkuvesissä oli enemmän kokonaistyppeä, kokonaisfosforia ja rautaa mutta vähemmän kiintoainetta. Vaaralatvansuolta kuivatusvesistä mitattu korkea kokonaisfosforipitoisuus (18 ) ja alapuolisella tarkkailupisteellä mitattu korkea kokonaisfosforipitoisuus (138 ) viittaavat kuormitusvaikutukseen Vaaralatvansuolta Hirvasojaan. Hirvasojassa Vaaralatvansuon yläpuolella ei kuitenkaan sijaitse vesistötarkkailupistettä, jonka avulla Hirvasojan yleistä ravinnepitoisuutta voisi arvioida. Kuten edellä käsitellyn Saarisuon tapauksessa myöskään Vaaralatvansuon osuutta Hirvasojan ravinnepitoisuuteen ei näin ollen voida yksilöidä. Hirvasojaan virtaa varsin laajoilta metsäojitetuilta alueilta sekä osittain ojitetulta Järvisuolta runsaasti myös muita pintavaluntavesiä.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 76 Kuva 6-17. Vaaralatvanojansuo vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Pohjoisen Latvasuon vesistötarkkailu suoritettiin Vitmaojasta ylä- (Vit1) ja alapuolisilta tarkkailupisteiltä (Vit) sekä Pohjoisen Latvasuon vesienjohtamisreitin alapuoliselta pisteeltä sulaojasta (Su) (kuva 6-18). Suolta johdettujen vesien ph oli neutraalia (7,2) ja kaikilla Pohjoisen Latvasuon vesistötarkkailupisteillä hapanta (ph 6,1 6,39). Sulaojan tarkkailupisteeltä määritetyt vedenlaatumuuttujat saivat kauttaaltaan matalampia arvoja kuin Vitmaojan ylä- ja alapuolisella tarkkailupisteellä tai Pohjoisen Latvasuon purkuvesistä mitatut. Pohjoiselta Latvasuolta johdettujen vesien ravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat myös pienemmät kuin Vitmaojassa ylä- tai alapuolella. Suon purkuvesien kuormitusvaikutuksia ei havaittu mitatuissa muuttujissa Sulaojassa tai Vitmaojassa.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 77 Kuva 6-18. Pohjoisen Latvasuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Iso-Kinttaissuo vesistötarkkailu tapahtui Säynäojan tarkkailupisteistä suon kuivatusvesien johtamisreitin ylä- ja alapuolelta (Sä, Sä6) (kuva 6-19). Iso-Kinttaissuolta johdettu vesi oli hapanta (ph,47) ja kokonaistypen (177 ) perusteella rehevää. Säynäojan yläpuolisella tarkkailupisteellä mitattu veden keskimääräinen ph (,94) oli kuitenkin alhaisempi kuin Iso-Kinttasuon alapuolisella pisteellä (ph 6,7), joten suoraa kuivatusvesien happamoittavaa vaikutusta ei ollut Säynäojassa havaittavissa. Kokonaisfosforipitoisuus oli huomattavasti korkeampi Säynäojan molemmilla pisteillä (91 94 ) kuin purkuvesissä (21 ). Myös kiintoainetta oli Säynäojassa sekä ylä- (9,4 ) että alapuolella (8,2 ) moninkertainen määrä verrattuna Iso-Kinttasuon kuivatusvesiin (1,6 ). Säynäojan vesi on Iso-Kinttasuon yläpuolisen tarkkailupisteen tulosten perusteella luontaisesti rehevää, rautapitoista ja runsashumuksista. Selvää kuormitusvaikutusta Iso-Kinttasuon purkuvesillä ei tarkkailutulosten perusteella ole havaittavissa Säynäojassa tai alapuolisessa Siuruanjoen pääuomassa. Myös Säynäojan valuma-alueella sijaitsevat suomaat ovat valtaosin metsäojitettu, mikä osaltaan lisää ojaan hajakuormituksena päätyvän kiintoaineen ja ravinteiden määrää.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 78 Kuva 6-19. Iso-Kinttasuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 79 Taulukko 6-1. Vedenlaatu Siuruanjoen valuma-alueen tarkkailupisteillä touko-syyskuussa 21 keskimäärin, sekä alueen turvetuotantoalueilta lähteneen veden laatu samoilla näytteenottokerroilla. n = näytteiden lukumäärä. Havaintopiste ph Kiintoaine Kok. N NH4-N NO2,3-N KoK. P PO4-P COD Mn Fe Lisätiedot Touko-elokuun keskiarvo (n=3), Me 1, Me 11 ja Me 24 (n=4), Su ja S23 (n=2) Siuruanjoki 3 Suuaho* S9 6,26 8, 2 9,4 22 2 29 29 Vuosittaisen vesistötarkkailun piste Siuruanjoki Tannila s* S23 6,17,8 8 11 43 49 2 3 272 Vuosittaisen vesistötarkkailun piste Siuruanjoki Yli-Ii* S 6,21 6,7 7 9, 37 21 29 2717 Vuosittaisen vesistötarkkailun piste Siuruanjoki Saarikoski* S4,93 8,4 2 12 43 43 19 28 16 Korpijoen yläpuoli Siuruanjoessa Ronisuon ap, Matkasuo Pudasjärven ja Korpijoki ap Kj18 6, 8,3 39 1 2, 28 12 24 2167 Teerilammensuon yp Korpijoessa Teerilammensuo 6,12, 723 8,3, 23 2, 37 13 Ronisuo 6,33 7,8 913 39 68 2 42 2 496 Matkasuo Pudasjärvi 6,39,3 947 24, 48 2 31 2 Korpijoki alaosa Kj 6,18 8, 7 1 3,9 4 2 26 4197 Ronisuon, Matkasuo Pudasjärven ja Teerilammensuon ap Korpijoessa Siuruanjoki Ala-Siurua S44 6,36, 8 11 24 1 21 29 281 Korpijoen alapuoli Siuruanjoessa Pukasuon ja Koivuojanlatvasuon yp Siuruanjoki Saarikoski* S4,93 8,4 2 12 43 43 19 28 16 Siuruanjoessa Pukasuo,64 12 1267 2, 4 3,4 33 122 Koivuojanlatvasuo (vesistötarkkailu),7 6,2 41 63 8, 6,1 3 1 32 Kivioja yp Koivuojanlatvasuo (vesistötarkkailu),7 1 67 8,1 7, 3 1 43 32 Kivioja ap Pukasuon ja Koivuojanlatvasuon ap Siuruanjoki Ala-Siurua S44 6,36, 8 11 24 1 21 29 281 Siuruanjoessa Heini-Honkisuo 6,38 3, 687 44 4 18 2,1 16 1892 Honkioja Ho1 6,2, 3 28 27 24 2,3 22 176 Heini-Honkisuon ap Näätäoja Nä1 6,34 7,8 43 11 2 72 47 29 39 Heini-Honkisuon ap Kaartosuo 6,8 7,4 12 8 19 84 38 3 39 Kapeimmansuo 6,72 4, 883 112 11 19 3,2 21 317 Viidansuo 6,2 11 642 29 38 2 2, 33 143 Mertajoki keskiosa Me11,79 6,9 98 11 7,8 34 8,8 29 3363 Kääpäsuo 6,6 14 1633 319 191 11 62 29 626 Kaartosuon, Kapeimmansuon ja Viidansuon ap Mertajoessa Mertajoki yläosa Me24 6,3 8,2 733 43 67 43 13 39 363 Kääpäsuon ap Pikku-Saarisuon, Polvisuon, Pohjoisen Vitmaoja yläosa Vit1 6,1 16 643 1 4,8 7 27 37 81 Latvasuon yp Hepo-oja yp. He7,68 7,3 637 4,9 2, 21 3,9 3 93 Pikku-Saarisuon yp Hepo-oja ap. He3,91 8,7 637 29 1 27 6, 32 117 Pikku-Saarisuon ap Pikku-Saarisuo 6,38 7,7 72 36 22 Polvisuo 6,4,8 11 12 11 37 6,6 36 41 Pohjoinen Latvasuo 7,2 3,8 4 19 4 4 23 1 3 Vitmaoja alaosa Vit 6,39 8,3 643 1 29 6 29 39 6133 Pikku-Saarisuon, Polvisuon, Pohjoisen Latvasuon ap Sula-oja Su 6,21 3,6 43 18 39 32 1 22 2346 Pohjoisen Latvasuon ap Puutiosuo (Pöyry) 6,27 3,4 817 23 1 33 13 23 1 Vitmaoja yläosa Vit1 6,1 16 643 1 4,8 7 27 37 81 Puutiosuon ap Luiminkajoki yp. Lu1 6,2 4,4 4 17 17 38 13 24 1647 Sääskisuon yp Sääskisuo pvk 1 6,74 4, 9 12 23 28 33 22 Luiminkajoki ap. Lu 6,19 3,6 43 11 22 41 14 24 1813 Sääskisuon ap

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 8 Taulukko 6-1 jatkuu. Havaintopiste ph Kiintoaine Kok. N NH4-N NO2,3-N KoK. P PO4-P COD Mn Fe Lisätiedot Touko-elokuun keskiarvo (n=3), Me 1, Me 11 ja Me 24 (n=4), Su ja S23 (n=2) SIuruanjoki TU3 6,1,9 493 1 14 6 27 27 2863 Tuomisuo yp Siuruanjoessa Tuomisuo (ves.) Tarkkailu suoritettu vain vesistötarkkailuna. SIuruanjoki TU4,93,7 723 24 24 77 31 3 3948 Tuomisuo ap Siuruanjoessa Siuruanjoki TU,92 8, 3 7,4 1 7 26 28 2933 Tuomisuo ap Siuruanjoessa Siuruanjoki S61 6,34 9, 67 27 29 9 26 28 2617 Ämmänsuon yp Siuruanjoessa Ämmänsuo 6,82 8,3 8 61 12 82 9 26 681 Siuruanjoki Saarikoski* S4,93 8,4 2 12 43 43 19 28 16 Ämmänsuon ap Siuruanjoessa Sivakkasuon ja Iso-Pukasuon yp Mertajoki yläosa Me24 6,3 8,2 733 43 67 43 13 39 363 Mertajoessa Sivakkasuo 6,6 3,2 613 8, 19 6 39 19 268 Iso-Pukasuo (vesistötarkkailu),96, 677 48,8 37 1 32 419 Iso-Pukasuon ap Mertajoessa, Mepvkap Sivakkasuon ja Iso-Pukasuon ap Mertajoki Riihelänsilta Me1,9 6, 8 7,4 7,3 38 1 33 317 Mertajoessa Mertajoki keskiosa Me11,79 6,9 98 11 7,8 34 8,8 29 3363 Iso-Pukasuon yp ja Sivakkasuon ap Mertajoessa Kalliosuot Peltosuo 6,6 3,2 883 2,6 33 18 2 464 Siuruanjoki Ala-Siurua S44 6,36, 8 11 24 1 21 29 281 Kalliosoiden ap Ylempi Kallio-oja, suu Ka1 6,64 7,8 933 69 9 113 86 3 47 Kalliosoiden ap Kissapuro, suu Kis1 6,31 7,9 1367 37 168 14 97 28 717 Kalliosoiden ap Alempi Kallio-oja, suu Ku 6,64 8,7 73 32 9 8 7 3 4667 Kalliosoiden ap Viitaoja Koppelo-ojan ap. Vii 6,74 2 76 33 37 234 192 34 683 Kynkäänsuon yp Kynkäänsuo pvk2 6,79 1,7 463 7,3, 12 2,1 16 317 Kynkäänsuo rhk1 6, 4, 8 7,2, 44 1 31 184 Vitmaoja alaosa Vit 6,39 8,3 643 1 29 6 29 39 6133 Kynkäänsuon ap Kynkäänoja alaosa Ky 6,78 6,6 933 78 11 17 82 33 467 Kynkäänsuon ap Viitaoja 3 Vii3 6,9 9, 87 3 68 16 134 36 733 Kynkäänsuon ap Saarisuo 7,9 2,9 613 7,4 29 9 4 2 214 Viitaoja Koppelo-ojan ap. Vii 6,74 2 76 33 37 234 192 34 683 Saarisuon ap Vaaraojanlatvasuo 6,24 7,7 71 28, 18 149 26 78 Hirvasojan alaosa Hir1 6,2 8,1 677 32 33 138 14 32 411 Vaaraojanlatvasuon ap Säynäoja Sä6,96 9,4 74 31 18 94 6 32 463 Iso-Kinttaissuon yp Iso-Kinttaissuo (Pöyry),47 1,6 177 13 1 21 3, 41 3 Säynäoja Sä 6,7 8,2 78 48 38 91 3 31 4433 Iso-Kinttaissuon ap * Vuosittaisen toistuvan tarkkailun piste Metsäojitukset Siuruanjoen valuma-alueella Vedenlaatuun Siuruanjoen valuma-alueella vaikuttaa turvetuotannon lisäksi mm. alueella tehdyt metsätalouden kunnostusojitukset. Vuosina 23-21 metsäojituksia on Siuruanjoen valumaalueella ilmoitettu tehtäväksi yhteensä n. 2 2 km. Noin 7 km on suunnitelmien mukaan valmistunut vuoteen 21 mennessä. Osalle ojituksista valmistumisvuodeksi on ilmoitettu vuosi 219, mutta pääosalle ilmoitetuista ojituksista ei valmistumisvuotta ole ilmoitettu ollenkaan. Huomioitavaa on, että nämä ovat suunniteltuja ojituksia, joiden toteutumisesta tai todellisesta toteutusvuodesta ei ole varmaa tietoa. Sivujokikohtaisesti tarkasteltuna ojituksia on suunniteltu tehtäväksi vuosina 23-21 seuraavasti: Korpijoki, 336 km (8, km valmistuu ilmoituksen mukaan 216 mennessä) Vitmaoja, 17 km (4,1 km valmistuu ilmoituksen mukaan 216-217 mennessä) Viitaoja, 79 km Mertajoki, 23 km

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 81 6.1.2 Iijoki Laajasta tarkkailuvuodesta johtuen lähes kaikki, muutamia jälkihoitovaiheen tarkkailun soita lukuun ottamatta, Iijoen valuma-alueella sijaitsevista soista olivat vuonna 21 sekä päästö-, että vesistötarkkailun piirissä. Vertailussa on käytetty ainoastaan niitä päästötarkkailunäytteitä, jotka on otettu samoihin aikoihin vesistötarkkailunäytteiden kanssa. Lehdonsuon vesistötarkkailun näytekerrat eivät osuneet päästötarkkailun laajan analyysivalikon kanssa samoille viikoille, eli epäorgaanisien ravinteiden tai raudan pitoisuuksia ei voitu vertailla. Tästä syystä taulukossa 6-2 Lehdonsuon päästötarkkailutulosten keskiarvoihin on lisätty 7.. ja 9.7. tarkkailukertojen arvot, jotta puuttuvia tietoja saatiin täydennettyä (yhteensä n=). Iijoen pääuoman vesi sekä valuma-alueella olevien turvetuotantoalueiden valumavesien ravinne ja kiintoainepitoisuudet olivat keskimäärin matalampia kuin Siuruanjoen valuma-alueen puolella Kokonaisfosforipitoisuudet olivat turvetuotantoalueilta lähtevissä vesissä keskimäärin samalla tasolla kuin Siuruanjoessa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta turvetuotantoalueiden valumavedet sisälsivät myös suovesille tyypillisesti enemmän rautaa. Vuoden 21 laajassa tarkkailussa mukana olleet Siuruanjoen valuma-alueen turvetuotantoalueiden laskuvesien ja niiden alapuolisten tarkkailupisteiden huomionarvoiset vesistötulokset käydään läpi alla. Kokonaisuudessaan Iijoen valuma-alueen turvesoiden ja niiden ala- ja yläpuolisten tarkkailupisteiden keskiarvotulokset tarkkailukaudelta 21 on koottu taulukkoon 6-2. Koivu-Loukassuo vesistötarkkailu tapahtui Iijoen pääuomassa sijainneilla vesistötarkkailupisteissä (I46, I8, I7). Kipinän I7 vesistötarkkailupiste sijaitsee Koivu-Loukassuon sekä alla käsiteltävien (Lampisuo, Lavasuo, Riepulehdon-Mäntyharjunsuon) turvesoiden purkuvesien johtamisreittien yläpuolella Iijoen pääuomassa. Piste I8 on kaikkien näiden soiden vesienjohtamisreitin alapuolella Iijoessa (kuva 6-2). Koivu-Loukassuon valumavesien alapuolisella tarkkailupisteellä (I8) mitattiin korkeampia kokonaistypen määriä, kuin yläpuolisella pisteellä, mikä viittaa kuormitusvaikutukseen pisteiden välillä olevista lähteistä kuten Koivu-Loukassuolta. Kokonaistyppipitoisuuden ero ylä- ja alapuolisten tarkkailupisteiden välillä Iijoessa ei kuitenkaan ole kuin 28, joten typen osalta kuormitussvaikutuksen suuruus on melko pieni. Kiintoaineen tai muiden ravinteiden osalta selvää kuormitusvaikutusta ei ollut tuloksissa havaittavissa. Rautaa havaittiin kuitenkin runsaasti Koivu- Loukassuon valumavesissä (411 ) sekä yläpuolisesta taustatasosta (942 ) hieman kohonneena pitoisuutena alapuolisella tarkkailupisteellä I8 (136 ). Iijoen pääuoman vesistötarkkailupisteiden I7 ja I8 väliin johdetaan useiden turvetuotantoalueiden sekä laajojen metsäojitettujen turvemaiden vedet, joten yksittäisen turvesuon kuormitusvaikutusta on vaikea Iijoen pääuoman vesistötarkkailupisteiden tulosten perusteella todentaa. Iijoen pääuoman ravinnepitoisuustasot sekä kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen ilmaisema humuksen määrä olivat kuitenkin melko samalla tasolla koko kuvassa 6-2 näkyvällä Iijoen pääuoman alueella.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 82 Kuva 6-2. Koivu-Loukasuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Lampisuon vesistötarkkailu tapahtui samoilta Iijoen vesistötarkkailupisteiltä kuin edellisellä Koivu- Loukassuolla (I8, I7). Lampisuo sijaitsee Iijoen ja Siuruanjoen valuma-alueiden vedenjakajalla, joten vesistövaikutuksia tarkkailtiin myös Mertajoen puolelta (Me19) (kuva 6-21). Myös lampisuon valumavesistä mitattiin korkea keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus (137 ). Mertajoen alaosassa olevalla tarkkailupisteellä mitattiin keskimäärin korkeampia kokonaistypen pitoisuuksia kuin Iijoen pääuomassa, mutta mertajoen kuormitukseen vaikuttaa useiden muidenkin jokeen laskevien turvetuotantoalueiden kuvatusvedet ja niiden ravinnekuormitus sekä Siuruanjoen valumaalueelle tyypillinen korkeampi humus- ja ravinnepitoisuus pintavesissä. Lampisuon valumavesistä mitattiin myös varsin korkea kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo (111 ), mutta tällä ei ollut havaittavaa vaikutusta alapuolisen tarkkailupisteen tuloksiin verrattuna tausta-arvoihin Iijoessa. Lampisuon kuivatusvesien rautapitoisuus oli Koivu-Loukassuon tapaan korkea. Kuten edellä käsitellyn Koivu-Loukasuon tapauksessa, myöskään Lampisuon kuormitusvaikutusta Iijoen pääuomaan ei pysty suoraan osoittamaan. Iijoen ravinnepitoisuustasojen perusteella Lampisuon vaikutus Iijoen vedenlaatuun on kuitenkin vähäinen.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 83 Kuva 6-21. Lampisuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Myös Lavasuon ja Riepulehdon-Mäntyharjunsuon vesistövaikutuksia tarkkailtiin Iijoen pääuomassa olevista I7 ja I8 vesistötarkkailupisteistä (kuva 6-22). Kokonaistypen osalta molemmilta soilta lähtevissä vesissä mitattiin keskimäärin varsin korkeita pitoisuuksia (Lavasuo 877 Kok N. ja Riepulehdon-Mäntyharjunsuo 947 Kok N.), jotka nostavat osaltaan alapuolisen Iijoen tarkkailupisteen (I8) kokonaistypen määrää. Muiden ravinteiden, kiintoaineen, happamuuden tai raudan osalta ei huomattavia eroja ala- ja yläpuolisilla vesistötarkkailupisteillä havaittu vaikka arvot olivat Lavasuon ja Riepulehdon-Mäntyharjunsuon laskuvedessä hieman korkeammat kuin Iijoen pääuomassa keskimäärin. Lavasuon ja Riepulehdon-Mäntyharjunsuon kuormitusvaikututusta Iijoen pääuomaan voidaan pitää vähäisenä.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 84 Kuva 6-22. Lampisuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Haukkasuon ja Joutsensuon vesistötarkkailu toteutettiin alapuolisella Pahkakosken vesistötarkkailupisteellä (I8), joka sijaitsee Iijoen pääuomassa (kuva 6-23). Haukkasuolta johdetun kuivatusvesien vedenlaatumuuttujien arvot olivat kokonaisuudessa varsin matalia eikä kuormitusvaikutusta ollut havaittavissa alapuolisella tarkkailupisteellä verrattuna Iijoen keskimääräiseen vedenlaatuun. Kiintoainepitoisuus oli jopa keskimäärin suurempi alapuolisella Iijoen tarkkailupisteellä kuin Haukkasuon valumavesissä. Joutsensuon valumavesien ravinnepitoisuudet olivat korkeampia kuin Haukkasuolla ja varsinkin kokonaistyppeä (112 ) ja ammoniumtyppeä (48 ) oli Joutsensuolta virtaavissa vesissä varsin runsaasti. Myös kiintoainetta oli Joutsensuon kuivatusvesissä yli kaksinkertainen määrä alapuolisen tarkkailupisteen (I8) veteen verrattuna. Myös Haukkasuon ja Joutsensuon kuormitusvaikutukset näyttävät Iijoen pääuoman alapuolisen vesistötarkkailupisteen (I8) tarkkailutulosten perusteella olevan vähäiset.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 8 Kuva 6-23. Joutsensuon ja Haukkasuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Ahvensuo/Matkasuon päästötarkkailu tapahtui Ahvensuon pintavalutuskentällä, joka laskee Ahvensuon laskuojaan pisteelle (Ahl2). Ahvenojan suun pisteeseen (Ao) laskee Iso-Jännesuon ja Ahvensuo/Matkasuon laskeutusallas, jotka eivät ole olleet päästötarkkailussa mukana. Iso- Jännesuon tarkkailu tapahtui pintavalutuskentälle menevän veden tarkkailuna sekä Ahvenojasta pintavalutuskentän alapuolelta pisteeltä Ao3. (kuva 6-24). Iso-Jännesuon pintavalutuskentälle menevässä vedessä oli keskimäärin vähemmän kiintoainetta ja kokonaistyppeä sekä kokonaisfosforia kuin pintavalutuskentän alapuolisella pisteellä Ahvenojassa. Ahvensuon/Matkasuon pintavalutuskentältä johdetut vedet sisälsivät keskimäärin varsin korkeita pitoisuuksia kokonaistyppeä (118 ) sekä rautaa (849 ). Suon purkuvesienvesien kokonaisfosfori ja epäorgaaniset ravinteet olivat samalla tasolla kuin Ahvenojan suun vesistötarkkailupisteellä (Ao), johon laskee Ahvensuon/Matkasuon laskeutusaltaan vedet. Ahvensuon laskuojassa (Ahl2), johon laskee Ahvensuon/Matkasuon pintavalutuskentältä johdetut vedet, mitattiin korkea keskimääräinen kokonaisfosforin pitoisuus (91 ), kun pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä vastaava arvo oli vain 44. Ahvensuon/Matkasuon ja Iso Jännesuon kuormitusvaikutusten tarkastelu käytetyillä tarkkailu- ja päästöpisteillä ei ole täysin yksioikoista, koska kaikilta eri vesienjohtamisreiteiltä ei ole käytettävissä vesiensuojelurakenteiden ylä- ja alapuolisia vesistötarkkailutuloksia. Ahvenojassa ja Ahvensuon laskuojassa mitattiin kuitenkin Iijoen pääuomaan verrattuna korkeampia keskimääräisiä ravinnepitoisuuksia, joten näitä laskuojia pitkin Iijokeen tulee ravinnepitoisempaa vettä kuin mitä pääuomassa keskimäärin virtaa.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 86 Kuva 6-24. Ahvensuon/Matkasuon ja Iso-Jännesuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Iso-Rytisuo vesistötarkkailu tapahtui pintavalutuskentän alapuolisella Halaojan suun (Ha) vesistötarkkailupisteellä (kuva 6-2). Halaojan tarkkailupisteessä vesi oli happamampaa (ph 6,29) kuin pintavalutuskentältä lähteneet kuivatusvedet (ph 6,89) ja sisälsi keskimäärin enemmän kiintoainetta (, ) kuin Iso-Rytisuolta johdetuissa vesissä (3,7 ). Iso Rytisuon pintavalutuskentän alapuolisista valumavesistä mitattiin kauttaaltaan korkeampia ravinnepitoisuuksia kuin Halaojan suulla. Varsinkin kokonaistypen määrä Iso-Rytisuon kuivatusvesissä (123 ) oli korkea, mutta Halaojan suulla mitattu kokonaistypen määrä (8 ) oli alhainen verrattuna alueen muiden pienten laskuojien typpipitoisuuksiin. Iso-Rytisuon pintavalutuskentältä johdettujen kuivatusvesien ravinne- tai muilla kuormitustuloksilla ei ollut selvästi havaittavia ja vaikutuksia Halaojan suun vesistötarkkailupisteen vedenlaatuun. Halaojassa ei sijaitse Iso-Rytisuon yläpuolista tarkkailupistettä, jonka perusteella Halaojan vedenlaadusta saataisiin tietoa ennen kuin Iso-Rytisuon kuivatusvedet johdetaan ojaan. Halajoan suun vesistötarkkailupisteen ja Iso-Rytisuon pintavalutuskentän väliselle osuudelle noin kilometrin matkalta kertyy varsin laajoilta metsäojitetuilta alueilta hajakuormitusta, jonka kuormituslisäyksestä ei käytetyillä tarkkailupisteillä pysty tekemään arvioita.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 87 Kuva 6-2. Iso-Rytisuon vesistötarkkailupisteen ja päästötarkkailupisteen sijoittuminen vuonna 21. Kollajan Isosuon vesistötarkkailu tapahtui Kumpuojan suulla sijainneessa vesistötarkkailupisteessä (Iso ap) (kuva 6-26). Kollajan Isosuon kuivatusvesien kokonaisfosfori-, fosfaattifosfori-, kiintoaineja rautapitoisuus olivat alhaisemmat kuin Kumpuojassa. Kokonaistyppipitoisuus (783 ) ja ph (6,34) olivat sitä vastoin hieman korkeampia valumavesissä kuin vesistötarkkailupisteellä Kumpuojan suussa (Kok N. 47, ph 6,28). Kollajan Isosuon alapuolisella vesistötarkkailupisteellä havaittiin keskimäärin alhaisempia ravinnepitoisuuksia kuin Isosuon pintavalutuskentältä johdetuista vesistä. Isosuon Kollajasuon pintavalutuskentältä johdetuilla vesillä ei tarkkailutulosten perusteella ollut havaittavissa olevia kuormitusvaikutuksia Kumpuojassa.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 88 Kuva 6-26. Kollajan Isosuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Kuikkasuon vesistötarkkailu tapahtui Pikku Martimojoen eteläpuolella sijaitsevasta Lastulammesta laskevasta ojasta (Las) kun päästötarkkailupiste sijaitsi laskeutusaltaan alapuolella (kuva 6-27). Kuikkasuolta laskevien vesien kiintoaine-, kokonaistyppi-, ja ammoniumtyppi- sekä rautapitoisuus olivat huomattavan korkeat. Samoilla vedenlaatumuuttujilla havaittiin kohonneita pitoisuuksia myös alapuolisen Pikku-Martimojoen vesistötarkkailupisteellä, mikä viittaa kuormitusvaikutuksiin Kuikkasuolta. Mitatuista vedenlaatumuuttujista ainoastaan ph oli alhaisempi Kuikkasuon valumavesissä kuin alapuolisella tarkkailupisteellä. Kuikkasuolta tuleva ravinnekuormitus nostaa vesistötarkkailutulosten perusteella erityisesti kokonais- sekä ammoniumtypen pitoisuuksia Pikku-Martimojoessa Kuikkasuon vesienjohtamisreitin alapuolella. Myös raudan määrä Pikku-Martimojoen vesistötarkkailupisteellä (4714 ) on korkea jopa suovaltaisille valuma-alueille.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 89 Kuva 6-27. Kuikansuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Kärppäsuon vesistövaikutuksia tarkkailtiin Puro-Ojasta (Pu) Kärppäsuon pintavalutuskentän alapuolelta (kuva 6-28). Kärppäsuon valumavesien keskimääräinen 17 kokonaistyppeä oli koko Iijoen alueen tarkkailusoiden suurin kokonaistypenpitoisuus. Myös alapuolisella tarkkailupisteellä Puro-ojassa mitattiin korkea keskimääräinen typpipitoisuus (973 ), mikä viittaa kuormitusvaikutukseen Kärppäsuolta. Kiintoainepitoisuus oli moninkertainen ja kokonaisfosfori-, ja rautapitoisuus myös suurempia suon alapuolisessa Puro-ojassa kuin Kärppäsuon pintavalutuskentältä laskevissa valumavesissä. Veden happamuudessa ei ollut havaittavissa suurta eroa. Kärppäsuolta virtaavien vesien korkea kokonaistypen ja ammoniumtypen pitoisuudet nostavat tarkkailutulosten perusteella alapuolisen Puro-ojan vedenlaadun kokonaistypen osalta erittäin rehevälle tasolle. Puro-oja on myös kokonaisfosforipitoisuuden perusteella rehevä pienvesi mutta Kärppäsuon yläpuolella puro-ojassa ei sijaitse vesistötarkkailupistettä, jonka avulla voitaisiin tarkemmin määrittää Puro-ojaan muista piste- tai hajakuormituslähteistä päätyvää ravinnekuormitusta.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 9 Kuva 6-28. Kärppäsuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Yli-Iin Latvasuon vesistövaikutuksia tarkkailtiin Pirttiojan suun vesistötarkkailupisteellä (P1), joka sijaitsee Latvasuon kolmen laskeutusaltaan vesienjohtamisreittien alapuolella (kuva 6-29). Pirttiojan vesistötarkkailupisteellä vesi oli happamampaa kuin Latvasuon laskeutusaltailta johdetuissa valuvesissä. Ammoniumtyppeä oli Latvasuon purkuvesissä moninkertaisesti verrattuna Pirttiojan tarkkailupisteen keskimääräiseen tulokseen. Muuten ravinnepitoisuudet suolta lähtevässä vedessä ja alapuolisessa ojassa vastasivat melko tarkasti toisiaan. Kokonaistypen määrä ilmaisi rehevää tilaa sekä Latvasuon kuivatusvesissä että Pirttiojassa. Kiintoainetta tuli Latvasuolta runsaasti (14 ) ja korkea keskiarvo (7,7 ) mitattiin myös alapuoliselta tarkkailupisteeltä. Pirttiojan vesistötarkkailupisteellä ei ollut havaittavissa selviä ravinnekuormituspiikkejä Latvasuon purkuvesistä. Kokonaistypen ja kiintoaineen osalta Pirttiojasta mitatut korkeat keskiarvot viittaavat kuitenkin kuormitusvaikutuksiin Latvasuolta. Kupsussuon vesistötarkkailu toteutettiin Kupsussuon laskuojasta (Kup1) sekä vesienjohtamisreitin alapuoliselta Siuruanjoen pitkäperän tarkkailupisteeltä (Siup) (kuva 6-29). Kupsusuolta johdetun kuivatusvede korkea typpipitoisuus (193 ) näkyi myös Kupsussuon alapuolisen laskuojan tarkkailupisteellä kohonneena pitoisuutena (973 ) verrattuna Pitkäperän arvoihin Siuruanjoessa (37 ). Kiintoainetta ja fosforia oli keskimäärin enemmän alapuolisten tarkkailupisteiden vedessä kuin Kupsusuolta johdetuissa kuivatusvesissä. Tarkkailutulosten perusteella Kupsusuolta peräisin olevan veden kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus ilmentää rehevää tilaa. Rehevä laskuvesi aiheuttaa vesistötarkkailutulosten perusteella kuormitusvaikutuksia alapuolisessa Kupsuojassa mutta ei enää Siuruanjoen pääuoman pitkäperän pisteellä.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 91 Kuva 6-29. Latvasuon ja Kupsunsuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Luisansuon vesistötarkkailu tapahtui Luisansuon pintavalutuskentän alapuolisella Hirvikivenojan suun vesistötarkkailupisteellä (Hir) (kuva 6-3). Luisansuolta johdetuissa valumavesissä mitattiin melko tarkkaan sama kokonaistypen- ja raudan keskimääräinen pitoisuus kuin Hirvikivenojan suulla. Kiintoainepitoisuus Luisansuolta lähtevässä vedessä oli korkea (8, ) ja vielä hieman korkeampi kiintoaineen määrä mitattiin alapuolisessa Hirvikivenojassa (9,1 ). Hirvikivenojan vesi (ph,) oli happamampaa kuin Luisansuon valumavedet (ph 6,43). Myös kemiallinen hapenkulutus oli korkeampi Hirvikivenojassa (COD mn 38 ) kuin Luisansuon valumavesissä (COD mn 24). Vesistötarkkailutulosten perusteella Luisansuolta johdettavat vedet olivat typen ja fosforin osalta reheviä ja sisälsivät runsaasti kiintoainetta. Myös alapuolisella Hirvikivenojan suun tarkkailupisteellä mitattiin korkeita ravinne- ja kiintoainepitoisuuksia, mikä viittaa kuormitusvaikutuksiin yläpuoliselta Luisansuolta. Hirvikivenovan suussa määritetty korkea rautapitoisuus (383 ) on korkeampi pitoisuus kuin Luisansuon laskuvesissä, mikä taas viittaa siihen, että Hirvikivenojaan päätyy hajakuormituksena ravinteita myös Luisansuon yläpuolisilta alueilta. Valitettavasti Hirvikivenojassa ei ole mahdollisuutta tarkastella vedenlaatua Luisansuon yläpuoliselta osalta, joten suoria johtopäätöksiä Hirvikivenojan kuormituslähteistä tai eri lähteiden kuormitusosuuksista ei pysty tekemään.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 92 Kuva 6-3. Luisansuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Murtosuon vesistötarkkailu suoritettiin laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän alapuoliselta Kivarinjoen tarkkailupisteeltä (Ki16) (kuva 6-31). Murtosuon turvetuotantoalueelta lähtevien kuivatusvesien ravinnepitoisuudet, kiintoaineen määrä ja rautapitoisuus olivat keskimääräistä alhaisempia verrattuna muihin Iijoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden tarkkailuun kuuluvien soiden valumavesiin. Myös alapuolisella tarkkailupisteellä Kivarinjoessa (Kj16) mitatut ravinnepitoisuudet olivat keskimääräistä alhaisempia. Kiintoainetta ja rautaa Kivarinjoessa oli huomattavasti enemmän verrattuna Murtosuolta valuvaan kuivatusveteen. Murtosuon valumavesien ph oli lähes neutraalia kun Kivarinjoessa vesi oli hapanta (,97). Vesistötarkkailutulosten perusteella Kivarinjoessa ei ollut havaittavissa kuormitusvaikutuksia Murtosuon turvetuotantoalueelta. Vedenlaatumuuttujien mitatut keskiarvot olivat sekä Kivarinjoessa että Murtosuon laskuvedessä keskimääräistä alhaisemmalla tasolla.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 93 Kuva 6-31. Murtosuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Ruonasuon vesistötarkkailu toteutettiin vesienjohtamisreitin alapuoliselta Iijoen pääuoman tarkkailupisteellä (I8) sekä Ruonasuon länsipuoleisen pintavalutuskenttä alapuoliselta vesistötarkkailupisteeltä (R1) (kuva 6-32). Pintavalutuskentältä laskevan veden ph (,6) oli matalampi kuin alapuolisella Iijoen pääuoman tarkkailupisteellä (I8 ph 6,) ja suunnilleen yhtä hapanta kuin Ruonaojassa (ph,). Myös ravinnepitoisuudet suon kuivatusvesissä olivat korkeampia kuin Iijoessa mutta keskimäärin samaa tasoa kuin Ruonaojassa. Ruonasuolta valuvan veden kiintoainepitoisuus oli kuitenkin keskimäärin pienempi (3,8 ) kuin Ruonaojassa (6,3 ) tai Iijoen pääuomassa (4,2 ). Kemiallinen hapenkulutus oli korkea sekä Ruonaojassa että Ruonasuon kuivatusvesissä. Ruonasuon pintavalutuskentän varsin korkea kokonaisfosforipitoisuus (83 ) näkyy myös alapuolisen Ruonaojan lähes yhtä korkeana kokonaistypen määränä (767 ), mikä viittaa kuormitusvaikutukseen. Iijoen pääuomassa ei ollut havaittavissa minkäänlaisia kuormitusvaikutuksia Ruonasuolta vesistötarkkailutulosten perusteella.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 94 Kuva 6-32. Ruonasuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Takasuon vesistövaikutuksia tarkkailtiin Kongasjärven tarkkailupisteeltä (Kon) (kuva 6-33). Kongasjärvessä vesi oli selvästi vähäravinteisempaa ja sisälsi huomattavasti vähemmän kiintoainetta kuin Takasuon laskeutusaltaalta johdetuissa kuivatusvesissä. Veden happamuus oli sekä Takasuolta laskevassa vedessä, että Kongasjärvessä suunnilleen samalla tasolla (ph,96,98). Takasuon valumavesistä mitattiin erityisen korkea kokonaistypen määrä (1 ), joka ei kuitenkaan tulosten perusteella näytä juurikaan näkyvän alapuolisen Kongasjärven typpipitoisuudessa (77 ). Rautapitoisuus oli Takasuon kuivatusvesissä sekä Kongasjärvessä suovesille tyypillisen korkea. Takasuon valumavesien typpipitoisuus ilmentää erittäin rehevää tilaa. Rehevä purkuvesi näyttää tarkkailutulosten perusteella laimentuvan tehokkaasti Kongasjärvessä, sillä Kongasjärven typpipitoisuus ilmentää Iijoen valuma-alueen sivu-uomille tyypillistä lievästi rehevää tilaa. Suoria kuormitusvaikutuksia ei ole enää Kongasjärvessä nähtävillä Takasuolta.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 9 Kuva 6-33. Takasuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Ällinsuolta laskevia valumavesiä tarkkaillaan Kivarinjoella suon ylä- ja alapuolella (Ki1, Ki16) (kuva 6-34). Ällinsuon laskeutusaltaalta johdetut valumavedet sisälsivät rehevää tilaa ilmaisevan määrän kokonaistyppeä (16 ). Kivarinjoessa Ällinsuon ylä- ja alapuolella typen määrässä ei ollut havaittavissa eroa tai selvää kuormitusvaikutusta (Kok N. 63 617 ). Vesi oli Kivarinjoessa selvästi happamampaa (ph,88,97) kuin Ällinsuolta laskevan veden ph (6,8). Muiden ravinteiden-, raudan- ja kiintoaineen pitoisuudet olivat korkeampia Kivarinjoessa sekä ylä- että alapuolisella pisteellä kuin Ällinsuon laskuvesissa. Kemiallinen hapenkulutus Ällisuon kuivatusvesissä oli hieman korkeampi kuin vesienlaskureitillä. Kivarinjoessa ei havaittu tarkkailutulosten perusteella kuormitusvaikutuksia Ällinsuolta.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 96 Kuva 6-34. Ällinsuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Kortesuo vesistötarkkailu toteutettiin Syväojassa sijaitsevilta Kortesuon pintavalutuskentän purkureitin ylä- ja alapuolisilta tarkkailupisteiltä (Sy4, Sy) (kuva 6-3). Kortesuon valumaveden korkeat rauta-, fosfori- ja typpipitoisuudet sekä suuri kiintoaineen määrä näkyi myös Syväojan vedenlaadussa kohonneina pitoisuuksina alapuolisella pisteellä (Sy4). Kortesuon yläpuolisella osuudella kiintoainetta oli Syväojassa vain 4,4 kun alapuoliselta pisteeltä mitattiin keskimäärin 11. Kemiallisessa hapenkulutuksessa tai veden happamuudessa ei ollut juuri eroa kuivatusvesien ja Syväojan tarkkailupisteiden välillä. Kortesuon pintavalutuskentältä johdettavat vedet ilmaisivat typen ja fosforin osalta rehevää vedenlaatua, joiden kuormitusvaikutus näkyi myös kohonneena veden ravinnepitoisuutena Syväojan alapuolisella tarkkailupisteellä. Syväojan alapuolella Iijoen pääuomassa sijaitsevalla tarkkailupisteellä I7 kuormitusvaikutusta ei ollut enää havaittavissa.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 97 Kuva 6-3. Kortesuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Koutuansuon vesistövaikutuksia tarkkailtiin yläpuoliselta Koutuanjärveltä (Kouj) ja pintavalutuskentän alapuolelta Koutuanjoesta (Kou1) (kuva 6-36). Koutuansuon pintavalutuskentältä tuleva vesi oli selvästi vähäravinteisempaa ja sisälsi vähemmän kiintoainetta ja rautaa kuin Koutuanjoen alapuolisen tarkkailupisteen vesi. Varsinkin Koutuansuolta tulevan veden rautapitoisuus oli alueen suovesille epätyypillisen pieni. Koutuansuon kuivatusvesi oli kuitenkin hyvin hapanta (ph 4,1) ja selvästi happamampaa kuin alapuolisella osalla Koutuanjokea, jossa sielläkin vesi oli Iijoen valuma-alueen pienvesien keskimääräistä tasoa happamampaa (ph,26). Yläpuolisen Koutuanjärven vedenlaatu oli mitattujen muuttujien perusteella hyvin samanlaista kuin Koutuanjoessa, jossa veden ph oli kuitenkin hieman korkeampia 6,1. Koutuansuon pintavalutuskentältä laskevan veden happamuus näkyi myös alapuolisen Koutuanjoen pisteen vettä happamoittavana vaikutuksena verrattuna yläpuoliseen Koutuanjärven vedenlaatuun. Muita ravinne- tai kiintoainekuormitusvaikutuksia ei Koutuansuon purkuvesillä tarkkailutulosten perusteella havaittu olleen.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 98 Kuva 6-36. Koutuansuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Lehdonsuon kuivatusvesiä vertailtiin Vuonanojan (Vuo) vesistötarkkailupisteen tuloksiin (kuva 6-37). Lehdonsuolta johdettavissa vesissä oli runsaasti typpiravinteita (Kok N. 974, NH4-N 26 ) mutta tällä ei ollut havaittavaa vaikutusta Vuonanojan veden typpipitoisuuden tarkkailutuloksiin. Kokonaisfosforia ja fosfaattifosforia Lehdonsuon kuivatusvesissä oli vähemmän kuin vuonanojassa. Lehdonsuon purkuvesien kiintoainepitoisuus (4,9 ) oli korkeampi kuin Vuonajoen vastaava pitoisuus (2,9 ). Lehdonsuon purkuvesillä ei tarkkailutulosten perusteella ollut havaittavia kuormitusvaikutuksia alapuolisen Vuonaojan vedenlaatuun.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 99 Kuva 6-37. Lehdonsuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Leväsuon turvetuotantoalueen vesistövaikutuksia tarkkailtiin Panumaojassa suon ylä- ja alapuolelta (Pa1, Pa13) (kuva 6-38). Suon alapuolisella Panumaojan tarkkailupisteellä vesi oli pääosin samanlaista määritettyjen muuttujien perusteella kuin yläpuolisella Panumaojan pisteellä. Leväsuon valuvesien korkealla rautapitoisuudella (491 ) tai kokonaistyppipitoisuudella (16 ) ei ollut havaittavissa kuin hyvin pieni kuormitusvaikutus alapuolisen Paunumaojan tarkkailupisteen kokonaistypen määrään (17 ) verrattuna yläpuoliseen Paunumanojan pisteen kokonaistyppipitoisuuteen (497 ). Kiintoainepitoisuus leväsuon purkuvesissä oli pienempi kuin kummallakaan Panumaojan tarkkailupisteillä. Leväsuon laskuvesien ph oli korkeampi kuin kummallakin tarkkailupisteillä. Tarkkailutulosten perusteella Leväsuon pintavalutuskentältä johdetut vedet ilmensivät kokonaistypen ja -fosforin perusteella rehevää vedenlaatua mutta kuormitusvaikutukset Paunumanojaan jäivät hyvin vähäisiksi.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 1 Kuva 6-38. Leväsuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Palosuon vesistötarkkailu tapahtui alapuoliselta Koutuanjärven tarkkailupisteeltä (Kouj) (kuva 6-39). Koutuanjärven vedessä oli hieman runsaammin kokonaistyppeä ja huomattavasti runsaammin ammoniumtyppeä kuin Palosuon kuivatusvesissä. Koutuanjärven kiintoainepitoisuus oli myös korkeampi. Palosuon runsas rautapitoisuus ei ollut havaittavissa Koutuanjärven tuloksissa. Tarkkailutulosten perusteella Palosuon turvetuotantoalueelta johdetuilla kuivatusvesillä ei ollut havaittavia kuormitusvaikutuksia Koutuanjärven vedenlaatuun. Koutuanjärveen valuu usealta metsäojitetulta ja ojittamattomalta suoalueelta, kuten Latvasuolta tulevia humuspitoisia pintavesiä, joiden hajakuormituksen määrän arviointiin ei ole tarkkailutulosten perusteella mahdollista ottaa kantaa.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 11 Kuva 6-39. Palosuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Olki-Peurasuon yläpuolinen vesistötarkkailupiste sijaitsee Koutuanojassa (Kout11) ja alapuolinen Ylä-Koutuanjärvessä (Ykj). Olki-Peurasuon turvetuotantoalueelta johdetuissa valumavesissä oli vähemmän ravinteita ja kiintoainetta kuin alapuolisessa Ylä-Koutuanjärvessä. Veden happamuus oli kahdella tarkkailupisteellä ja Olki-Peurasuolta johdetuissa vesissä yleisesti noin ph 6. Sekä Ylä- Koutuanjärvestä että Koutuanojasta mitattiin tarkkailupisteiden vedestä korkea ammoniumtypen keskiarvo (141 ), mutta Olki-Peurasuolta lähtevässä vedessä vastaava pitoisuus oli vain 12. Myös kokonaisfosforipitoisuus oli huomattavan matala Olki-Peurasuolta johdetussa vedessä verrattuna kummankin tarkkailupisteen veteen. Vesistötarkkailutulosten perusteella Olki-Peurasuolta johdettavilla kuivatusvesillä ei ole havaittavia kuormitusvaikutuksia alapuolisessa Ylä-Koutuanjärvessä.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 12 Kuva 6-4. Olki-Peurasuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21. Syrjäsuon vesistötarkkailu tapahtui Syrjäsuon vesienjohtamisreitiltä sekä tämän pisteen ala- ja yöpuolelta Pääojasta (Pääoja yp, Pääoja ap) (kuva 6-41). Kiintoainepitoisuus ja kokonaistyppipitoisuus olivat Pääojan kahdella tarkkailupisteellä ja sekä Syrjäsuon valumavesissä keskiarvoina tarkasteltuina hyvin lähellä toisiaan. Kokonaisfosforipitoisuus oli korkeampi Syrjäsuon pisteessä, kuin yläpuolisella tarkkailupisteellä ja hieman koholla myös alapuolisella tarkkailupisteellä. Syrjäsuolta johdetussa vedessä oli enemmän rautaa kuin pääojassa ylä- tai alapuolella. Muiden vedenlaatutulosten puolesta ei ollut havaittavissa suuria eroja. Vesistötarkkailutulosten perusteella Syrjäsuolta johdettujen vesien kuormitusvaikutus näkyy lievästi alapuolisella tarkkailupisteellä nousseina kokonaisfosforin ja raudan pitoisuuksina. Ero on kuitenkin vain 3 kokonaisfosforia ja 33 rautaa. Iso-Ahmasuon valumavesiä tarkkailtiin samalta Pääojan alapuoliselta tarkkailupisteeltä (kuva 6-41). Kiintoainepitoisuus, ja kokonaisfosforipitoisuus Iso-Ahmasuolta johdetuissa vesissä oli noin puolet pienempi kuin tarkkailupisteellä. Iso-Ahmasuon valumavesien rautapitoisuus oli myös moninkertaisesti pienempi kuin Pääojassa alapuolella. Muissa vedenlaatuarvoissa ei ollut suuria eroja. Vesistötarkkailutulosten perusteella Iso-Ahmasuolla ei ole havaittavia kuormitusvaikutuksia alapuolisen Pääojan tarkkailupisteen vedenlaatuun

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 13 Kuva 6-41. Syrjäsuon ja Iso Ahmasuon vesistötarkkailupisteiden ja päästötarkkailupisteiden sijoittuminen vuonna 21.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 14 Taulukko 6-2. Vedenlaatu Iijoen valuma-alueen tarkkailupisteillä touko-syyskuussa v. 21 keskimäärin sekä alueen turvetuotantoalueilta lähteneen veden laatu samoilla näytteenottokerroilla. n = näytteiden lukumäärä. Havaintopiste ph Kiintoaine Kok. N NH4-N NO2,3-N KoK. P PO4-P COD Mn Fe Touko-elokuun keskiarvo (n=3), Pääoja ap ja yp (n=2) Iijoki Kipinä* I7 6,67 4, 367 1 22 24 4,8 18 942 Koivu-Loukassuo 6,7,9 8 23 19 64 4 3 411 Lampisuo 6,23,7 137 6 6,6 111 9 39 474 Lavasuo 6,48 8, 877 3 26 49 27 2 443 Riepulehdon-Mäntyharjunsuo 6,62 11 947 32 7, 37 17 27 636 Ruonasuo pvk1,6 3,8 83 3 36 37 17 39 333 Iijoki Haapakoski* I8 6, 4,2 39 1 2 27 4,9 18 136 Ruonaoja R1, 6,3 767 44 1 4 16 4 42 Ruonasuon ap Mertajoki Me19,69 7,2 647 1 13 36 7,8 36 38 Lampisuon ap Haukkasuo 6, 3, 723 22 11 26 3,9 28 174 Joutsensuo (pvk yp) 4,67 11 112 48 66 26 7, 29 271 Koivu-Loukassuon, Lampisuon, Lavasuon, Riepulehdon- Mäntyharjunsuon ja Ruonasuon yp Iijoessa Koivu-Loukassuon, Lampisuon, Lavasuon, Riepulehdon- Mäntyharjunsuon ja Ruonasuon ap Iijoessa Iijoki Pahkakoski* I46 6,4 4,6 393 16 16 23 4,9 18 991 Haukkasuon ja Joutsensuon ap Iijoessa Ahvensuo/Matkasuo 6,7 1 118 31, 44 1 44 849 Ahvenojan suu Ao,9 8,2 63 12 21 36 13 33 2933 Ahvensuon ap Ahvensuon laskuoja Ahl2 4,98 6,7 763 7, 24 91 67 36 16 Ahvensuon ap Iso-Jännesuo (vesistötarkkailu Ao3) 6,1 4,9 6 28 13 44 2 28 426 Taulukossa vain Ao3-pisteen keskiarvot (ap) Ahvenoja Ao3 6,19 6,3 627 21 14 4 1 28 3633 Iso-Jännesuon ap Ahvenojan suu Ao,9 8,2 63 12 21 36 13 33 2933 Ahvensuon ja Isojännesuon ap Iso-Rytisuo 6,89 3,7 123 33 16 33 24 31 Halaojan suu Hal 6,29, 8 1 18 37 14 3 29 Iso-Rytisuon ap Isosuo Kollaja 6,34 3,4 783 14 21 26,2 29 129 Kumpuojan suu Iso AP 6,28,6 47 1 41 1 22 1643 Isosuo-Kollajan ap Kuikkasuo (TR),22 17 13 44 32 34 13 3 61 Pikku-Martimojoki Las,76 1 833 99 39 28 4,1 28 4717 Kuikkasuon ap Kärppäsuo 6,1 4,4 17 3, 42 6,4 3 29 Puro-oja Pu 6,48 13 973 124 44 77 42 32 3463 Kärppäsuon ap Latvasuo Yli-Ii,91 14 93 23 48 41 31 19 49 Pirttiojan suu P1 6,26 7,7 713 32 38 49 2 31 497 Latvasuon ap Luisansuo 6,43 8, 783 43 3 92 8 24 283 Hirvikivenojan suu Hir, 9,1 723 14 19 68 43 38 383 Luisansuon ap

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 1 Taulukko 6-2 jatkuu. Havaintopiste ph Kiintoaine Kok. N NH4-N NO2,3-N KoK. P PO4-P COD Mn Fe Touko-elokuun keskiarvo (n=3), Pääoja ap ja yp (n=2) Murtosuo 6,79 2,4 97 8,2 1 19 3, 18 196 Kivarinjoki Ki16,97 8, 617 21 46 28 32 3173 Murtosuon ap ja Ällinsuon yp Ällinsuo 6,8, 16 7,, 32 9, 34 11 Kivarinjoki ap. Ki1,88,9 63 1 3 47 21 3 2613 Ällinsuon ap Takasuo,96 18 1 41 16 49 12 21 3132 Kongasjärvi Kon,98 2,7 77 18 2, 38 7, 2 1317 Takasuon ap Syväoja Juustolan ap. Sy,6 4,4 93 18 7,7 38 16 34 2463 Kortesuon yp Kortesuo 6,37 19 122 23 43 87 3 73 Syväoja Juustolan yp. Sy4 6,6 11 833 82 33 2 2 3 3227 Kortesuon ap Koutuansuo 4,1 3,7 318 1, 16 3,2,9 611 Koutuanjoki Kou1,26 6,3 6 6,1 4,1 4 24 37 2693 Koutuansuon ap Kupsussuo 6,3 3,6 193 4 14 29 13 2 426 Kupsussuon laskuoja Kup1,91 8,4 973 271 61 48 3 2 3787 Kupsussuon ap Siuruanjoki Pitkäperä SiuP 6,33 6,9 37 19 27 44 18 26 2343 Kupsussuon ap Iijoessa Lehdonsuo 6,6 4,9 974 26 14 18 2,2 17 887 Vuonnanoja Vuo 6,46 2,9 7 26 16 28, 18 1249 Lehdonsuon ap Panumaoja Panumaj. läh Pa13,9 7,1 497 14,3 36 4,8 21 2123 Leväsuon yp Leväsuo 6,,7 16 86 21 12 86 2 491 Panumanoja 1 Pa1,91 9,9 17 18 7,6 38 6,8 21 2267 Leväsuon ap Palosuo 6,6 4,9 717 8,7, 64 42 19 4887 Koutuanjärvi Kouj 6,1,3 68 4 4,6 9 17 27 17 Palosuon ap Koutuanoja Kout11,96 8,1 77 141 3 112 77 3 397 Olki-Peurasuon yp Olki-Peurasuo (Pöyry) 6,7 6,3 877 12 2, 29 4, 28 34 Ylä-Koutuanjärvi Ykj,97 12 1243 141 3,4 111 18 34 2897 Olki-Peurasuon ap Pääoja yp Pääoja yp,77 8, 61 2 32 39 17 34 3724 Syrjäsuon yp Syrjäsuo (vesistötarkkailu) 6,1 8, 63 3 72 27 17 27 336 Syrjäoja yp Syrjäsuo (vesistötarkkailu) 6,33 8, 64 39 64 31 2 27 7 Syrjäoja ap Iso-Ahmasuo 6,27 4,1 67 1 23 2 2,9 28 1186 Pääoja ap Pääoja ap,99 7,7 6 29 4 42 19 34 44 Syrjäsuon ja Iso-Ahmasuon ap * Vuosittaisen toistuvan tarkkailun piste Laboratorioanalyysien määritystarkkuudet tulee huomioida myös Iijoen vesistöalueen analyysitulosten tulkinnassa (liite 6). 6.1.3 Laskennallinen arvio pitoisuusvaikutuksista Turvetuotantoalueiden päästöjen vaikutuksia vesistössä on arvioitu teoreettisesti Siuruanjoen suulla (F = 2379 km2) Leuvankoskella sekä Iijoessa Pahkakosken kohdalla (Iijoen alueen turvetuotantoalueiden kuormitus ilman Siuruanjoen kuormituksen vaikutusta, F = 11 26 km2) ja Raasakan voimalaitoksen kohdalla (sekä Iijokeen että Siuruanjokeen kohdistuva kuormitus, F = 14 191 km2). Pitoisuuslisäysarvio tehtiin siirtämällä turvesoiden päästöt sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon vesistössä tapahtuvia fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia muuntumisprosesseja. Pitoisuuslisäykset laskettiin vuodelle 21 turvesoiden vuosipäästöillä ja kesäaikaisilla päästöillä käyttämällä virtaamana vuoden 21 keskimääräisiä virtaamia sekä kesäajan (kesä-syyskuu) keskimääräisiä virtaamia. Virtaamat saatiin ympäristö-hallinnon OIVA-tietokannasta. Arvio Siuruanjoen ja Iijoen turvesoiden päästöjen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä vesistössä on esitetty taulukossa 6-3. Taulukkoon 6-4 on laskettu turvesoiden kesäaikaisista päästöistä aiheutuneiden pitoisuuslisäysten prosenttiosuudet jokien suualueiden mitatuista pitoisuuksista. Laskentaan käytettiin taulukossa 6-3 esitettyjä turvetuotannon päästöjen laskennallisia pitoisuuslisäyksiä ja niitä verrattiin taulukoiden -3 ja -4 ja liitteen 3 vesistötarkkailupisteiden touko-syyskuun keskimääräisiin pitoisuuksiin. Iijoen valuma-alueella pitoisuuslisäykset laskettiin

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 16 kahdella eri aluejaolla. Iijoen Pahkakoskelle asti ulottuva valuma-alue sisältää Iijoen valuma-alueen turvetuotantosuot lukuun ottamatta Latvasuota, Kuikkasuota, Kupsussuota ja Iso-Rytisuota. Raasakan alueelle ulottuva valuma-alue sisältää sekä Iijoen että Siuruanjoen valuma-alueet. Aluejako tehtiin, jotta turvetuotannon aiheuttamia pitoisuuslisäyksiä voitaisiin tarkastella sekä valumaaluekohtaisesti että koko tarkkailun kattaman alueen puitteissa. Taulukko 6-3. Arvio turvetuotantoalueiden päästöjen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Siuruanjoen suulla sekä Iijoessa Pahkakosken ja Raasakan kohdalla v. 21 vuositasolla ja kesällä keskimäärin. Brutto Netto Pitoisuuslisäys Virtaama Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Siuruanjoki m 3 /s Vuosi 6,,82 18,,9,48 9,44,7 Kesä 43,7,86 14,2,9,47,87,7 Iijoki Pahkakoski Vuosi 226,13 4,7,2,6 2,33,2 Kesä 229,11 2,1,2,6 1,18,2 Iijoki Raasakka Vuosi 289,26 6,69,3,14 3,66,3 Kesä 291,23 4,43,3,12 1,94,3 Voimakkaimmin turvetuotannon kuormituksen laskennalliset vaikutukset näkyivät edellisvuosien tapaan Siuruanjoen vedenlaadussa: vuositasolla kokonaistypen määrän bruttolisäys oli 18 ja fosforin,82 (taulukko 6-3). Vedessä olevan kiintoaineen määrän bruttolisäys oli noin,9. Vuonna 213 kokonaistypen bruttolisäys oli 29,2, kokonaisfosforin lisäys 1,6 ja kiintoaineen lisäys,2 ja vuonna 214 vastaavat lisäykset olivat 21,1,,9 ja,1. Vuonna 21 turvetuotannon aiheuttamat brutto-pitoisuuslisäykset olivat siten selvästi edellisvuosia pienempiä. Siuruanjoella turvetuotannon aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat huomattavasti Iijoen pitoisuuslisäyksiä suurempia, mikä johtuu Siuruanjoen pienemmästä virtaamasta Iijokeen verrattuna. Siuruanjoenkin pitoisuuslisäykset jäivät kuitenkin käytännössä alle laboratorion määritystarkkuuksien. Iijoen Pahkakoskella turvetuotannon aiheuttama kokonaistypen määrän bruttolisäys vuodessa oli 4,7, kokonaisfosforin lisäys,13 ja kiintoaineen lisäys,2. Pitoisuuslisäykset olivat totutun pieniä. Sekä Iijoen että Siuruanjoen valuma-alueiden tarkkailussa olleen turvetuotannon aiheuttamat pitoisuuslisäykset Iijoessa Raasakan kohdalla olivat pieniä: kokonaistypen bruttolisäys vuodessa oli 6,69, kokonaisfosforin,26 ja kiintoaineen,3. Vuonna 213 typen bruttolisäys oli 1, fosforin lisäys, ja kiintoaineen lisäys alle,1. Vuonna 214 vastaavat lisäykset olivat 8,,3 ja <,1. Sekä vuositasolla että kesäaikana Iijoen virtaama oli Raasakassa edellisvuotta selvästi suurempi, mikä jonkin verran selittää laskennallisia pitoisuus-muutoksia.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 17 Taulukossa 6-4 on tarkasteltu turvetuotannon aiheuttamien pitoisuuslisäysten osuutta kolmella vesistötarkkailun näytteenottopaikalla kesäaikana mitatuista kokonaisfosforin, kokonaistypen ja kiintoaineen pitoisuuksista. Raasakan kesäaikaiset vedenlaatutiedot on haettu Ympäristöhallinnon OIVA -tietokannasta (81-tien silta, ETRS 724747-43112). Turvetuotannon aiheuttamien bruttolisäysten osuus mitatuista ravinne- ja kiintoainepitoisuuksista oli suurin (1,3 2, %) Siuruanjoen alueella, mutta kokonaisuutena turvetuotannon vaikutus joen ravinteiden ja kiintoaineen kokonaiskuormitukseen oli pieni. Raasakan kohdalla tarkkailun piirissä olleiden turvetuotantoalueiden kuormitus oli,9 1,1 prosenttia mitatuista ravinne- ja kiintoainepitoisuuksista. Tarkkailun piirissä olleet turvetuotantoalueet eivät laskennallisen arvion perusteella aiheuttaneet Iijoessa ja Siuruanjoessa merkittävää ravinne- tai rehevyystason nousua vuonna 21 ja prosentuaaliset osuudet olivat kautta linjan pienempiä kuin vuonna 214. Taulukko 6-4. Arvio turvetuotantoalueiden päästöjen aiheuttamista pitoisuuslisäyksien prosenttiosuuksista Siuruanjoen ja Iijoen vedenlaadussa v. 21 kesällä keskimäärin. Turvetuotannon pitoisuuslisäyksen osuus Brutto Netto Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine % % % % % % Siuruanjoen suu (S) 1,7 2, 1,3,9 1,1 1,1 Iijoki Pahkakoski (I46),,6,4,2,3,4 Iijoki Raasakka,9 1,1 1,,,,8

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 21 VIITTEET Anttila, E-L. & Nikula, A. 211. Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Latvasuon Turve Ky, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat-Bog Oy, Polar-Sammal Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 211. Pöyry Finland Oy. Oulu. 38 s + 97 s liitteitä. Anttila, E-L., Nikula, A., Nopanen, A. & Taskila, E. 213. Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Latvasuon Turve Ky, Pudasjärven Turvetyö Oy, Rasepi Oy, Turvetuote Peat-Bog Oy, Polar-Sammal Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 212. Pöyry Finland Oy. Oulu. 38 s + 97 liitteitä. Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 126. Peltola, T., Heikkinen, M-L. & Rahkila, R. 26. Yhteistyöllä voimaa vesiensuojeluun! Siuruanjoki kuntoon yhteishankkeen (2-26) loppuraportti. Suomen ympäristö 4 26. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus. 8 s. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 21. Yhteistyöllä vesien hyvään tilaan Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille 216-221. Osa 1: Toimenpiteiden suunnittelun taustatiedot. 11 s. Nikula, A., Nopanen, A. & Taskila, E. 212. Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Latvasuon Turve Ky, Pudasjärven Turvetyö Oy, Rasepi Oy, Turvetuote Peat-Bog Oy. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 213-219. Pöyry Finland Oy. 18 s + liitteet. Nikula, A. 216. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 21. Pöyry Finland Oy. 76 s. + liitteet. Taskila, E. 213. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 212. Pöyry Finland Oy 213. Vaaramaa-Hiltunen, M., Salo, J. & Nurkkala, A. 21. Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Latvasuon Turve Ky, Pudasjärven Turvetyö Oy, Rasepi Oy, Turvetuote Peat-Bog Oy. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 214. Ahma ympäristö Oy. 34 s + liitteet. Ympäristöministeriö 213. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/213. 18

Liite 1-1

Liite 1-2

Liite 1-3

Liite 2. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy AHVENSUON JA MATKASUON TURVETUOTANTOALUEET PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Ahvensuo/Matkasuo Vesistöalue Iijoki - 61.127 / 61.124 pvk1 ap mp2 (Ahvensuo): 72464-462799 Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitti laskuoja-ahvenoja-iijoki / laskuoja-iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 7 ha ANALYYSITULOKSET MP2 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset Sähkön- ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe joht. (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 14%(1,-2, ms/m 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 4%(>2, ms/m) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1, 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm ms/m mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp2 19..1 4,3 6,71 2, 4 18 39 1, 19..21 743 743 1 26 86 23,1 Mp2 1.6.1 6,37 7,6 34 79 1 7,9 32 9,4 243 2..-1.6.1 77 84 12 78 349 8,1,1,8,33,1 2 Mp2 16.6.1 6,37 2, 3 62 28 2.-16.6.1 1293 2227 4 78 1172 24 1,9 Mp2 1.7.1, 6,4,2 4 89 19, 36 9,6 389 17.6.-1.7.1 284 16 22 97 837 17,3,9,67,18 72 Mp2 16.7.1 9,1 6,48 18 47 11 39 2.-16.7.1 232 69 14 219 73 13,48 Mp2 28.7.1 8, 6,6 13 49 99 4 17.-28.7.1 633 389 8 89 334 7,31 Mp2 12.8.1,7 6,4 37 41 8 43, 7 21 131 6, 29.7.-12.8.1 1218 881 18 72 634 13,66,8,88,3 22 Mp2 27.8.1 6,6 6, 13 32 78 4 13.-27.8.1 17 346 7 79 19,27 Mp2 1.9.1, 6, 4,4 21 46 26 28.8.-1.9.1 31 346 7 27 127 3,16 Mp2 23.9.1 4,9 6, 7,2 33 89 4 11.-23.9.1 834 363 73 4 286 6 2,84 Jakson 24.9.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 24.9.-31.1.1 896 18 113 18 14,71 2..-2.6.1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.127 Keskiarvo kevät 4,3 6,71 2, 4 18 39 1, Kevät bruttopäästö 26 86 23,1 Keskihajonta nettopäästö 13 17,2 Keskiarvo kesä 7,1 6,48 14 4 86 24 6, 4 13 6473 6, Kesä bruttopäästö 178 97 13,17,4,9,9 44 Keskihajonta 1,6,1 12 7,7 1 17 1,7 1 6,6 78 nettopäästö 162 4,7,27 Keskiarvo syksy,2 6,28,8 27 67 36 Syksy bruttopäästö 163 748 2 1,2 Keskihajonta,4,32 2, 8, 34 13 nettopäästö 14 8,, Vuosikeskiarvo 6,3 6,46 11 38 917 24 6, 39 13 6473 3, Kesäkeskiarvo q 18 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 8.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Tarkkailu Ahvensuon pvk:n alapuolella, jonne johdetaan myös osa Matkasuon vesistä. 1.6. ja 16.6. tarkkailukerroilla sähkönjohtavuus jäänyt epähuomiossa määrittämättä. pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 19..1 1:2 28 Virtaamadata ja valunta SYKE:n vesistömallijärjestelmästä ajalle 2..-2.6.1, alue 61.127 12.8.1 12:2 18, 1,1 1.6.1 13: 11 Virtaamamittarin asennus 2.6.21 27.8.1 1:31 7,,6 16.6.1 13:4 16 14,4 1.9.1 12:8 9, 7,7 1.7.1 19: 6 7,1 23.9.1 12:7 13, 11,8 16.7.1 13.1 8,6 6,8 Virtaamamittauksen lopetus 31.1.21 28.7.1 9:9 12, 1,9 Ahvensuo_Matkasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

19.. 1.6. 16.6. 1.7. 16.7. 28.7. 12.8. 27.8. 1.9. 23.9. 19. 26. 2.6 9.6 16.6 23.6 3.6 7.7 14.7 21.7 28.7 4.8 11.8 18.8 2.8 1.9 8.9 1.9 22.9 29.9 6.1 13. 2. 27. l/s km2 19.. 1.6. 16.6. 1.7. 16.7. 28.7. 12.8. 27.8. 1.9. 23.9. 19.. 1.6. 16.6. 1.7. 16.7. 28.7. 12.8. 27.8. 1.9. 23.9. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 4 Kiintoaine, Mp2 434 46 3 2 2 4 3 3 2 Kok. N, Mp2 4 3 3 2 1 kesä,1 syksy 3,1 1 1 2 1 1 kesä 14 syksy 1428 2 1 µgn/l 1 9 8 7 6 4 3 2 1 kesä Kok. P, Mp2 2,3 2, 2, 1, syksy 3 1,,, 4 3 2 1 Ahvensuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 4 q, vrk kiintoaine () 3 2 1 µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 24.11.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Ahvensuo_Matkasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy EPÄILYKSENSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 JÄLKIHOITOVAIHEEN TARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 411 JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Epäilyksensuo Vesistöalue Siuruanjoki - 61.413 ylisyöksykynnys: 726349-466367 Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti Vesienkäsittelyrakenne kosteikko laskuoja - Alempi Kallio-oja - Kissapuro - Ylempi Kallio-oja - Siuruanjoki Mittapadon valuma-alue ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Ysk 27..1 4,6 8,8 14 18 67 24 29 1, Ysk 29.6.1,84 7, 21, 87 3 Ysk 22.7.1 6,43 7, 23 13 79 Ysk 18.8.1 6,13 7,2 38 17 8 Ysk 1.9.1,78 6,8 2 17 36 Keskiarvo kesä,74 8,8 8,8 2 113 9 29 1, bruttopäästö Keskihajonta,82 3, 8,9 49 26 nettopäästö Keskiarvo syksy,78 6,8 2 17 36 bruttopäästö Keskihajonta nettopäästö Vuosikeskiarvo,7 8,8 8,4 2 1248 4 29 1, 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm..1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 27..1 1:4 4,6 Näyte otettu virheellisesti pvk2:n mittapadolta. Epäilyksensuo_kosteikko/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

27..1 29.6.1 22.7.1 18.8.1 1.9.1 27..1 29.6.1 22.7.1 18.8.1 1.9.1 27..1 29.6.1 22.7.1 18.8.1 1.9.1 27..1 29.6.1 22.7.1 18.8.1 1.9.1 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 3 2 1 Kiintoaine kesä,1 syksy 3,1 4 3 3 2 2 1 1 kesä 14 Kok. N syksy 1428 8 Kok. P 1, 4 kesä 34 COD Mn 6 kesä,8 3 syksy 26 4 syksy 3, 2 2,3 1, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen p pvm. 16.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Epäilyksensuo_kosteikko/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy HAUKKASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 411 JYVÄSKYLÄ puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Haukkasuo Vesistöalue Iijoki - 61.124 Pvk2 yp: 7246413-3468767 Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Haukkaoja - Iijoki / laskuoja - Iijoki Pvk2: 7243929-46899 Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 138,7 ha ANALYYSITULOKSET PVK2 YP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2+3-N kok.p PO 4-P Fe Kiintoaineen Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2+3-N kok.p PO 4-P Fe (GF/C) hehkutus- Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Pvk2yp 1.6.1 6,8 17 33 16 29 1 89 29 294 1.6.1 81 12 1 99 67 78 88 62 Pvk2yp 8.7.1 7, 1 32 13 32 33 11 6 643 8.7.1 6 3 28 93 77 7 9 74 Pvk2yp 18.8.1 7,46,6 22 78 33 8 11 78 673 18.8.1-9 -6 36 76 74 94 73 Pvk2yp 16.9.1 7,34,6 18 64 72 16.9.1 7-33 -6 81 Keskiarvo 7,1 11 29 1227 214 8 13 4 367 Keskiarvo 71-3 34 93 7 77 93 71 keskihajonta ANALYYSITULOKSET PVK2 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2+3-N kok.p PO 4-P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2+3-N kok.p PO 4-P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q jäännös näyte pvm mgo 2/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk2 11.11.14 6,2 3,3 18 11 24 3,3 1.-11.11.214 1231 91 13 7 214 1168 71 1,6 Pvk2 9.12.14 6,66 2, 12 68 22 1, 12.11.-9.12.14 792 1991 9 17 29 172 1,32 Pvk2 22.1.1 6,32 2, 28 76 27 1, 1.12.14-22.1.1 394 16 3,3 8,8 1 214,8,21 Pvk2 4.2.1 6,1 2,4 28 77 28 1, 23.1.-4.2.1 67 79 4,8 4,8 1 117 3,2,12 Pvk2 23.3.1 6,4,2 29 7 21 1,.2.-31.3.1 191 131 9,1 8,6 39 216,6,16 Pvk2 8.4.1 6,21 7,6 13 7 26 1, 1.-8.4.1 787 429 6 3 231 394 23,79 Pvk2 4..1,62 3,2 17 4 16 1, 9.4.-4..1 14214 13662 119 114 31 167 39 1,8 Pvk2 7..1,77 2,8 18 41 2 1,.-7..1 12846 1323 17 19 263 169 38 2,3 Pvk2 12..1,73 2, 21 46 13 1, 8.-12..1 127 1294 16 18 187 196 43 1,21 Pvk2 18..1,8 2, 24 3 12 1, 13.-18..1 11731 1344 98 113 19 2344 2 1,17 Pvk2 2..1,7 2, 22 64 1 1, 19..-2..1 1194 11946 1 1 172 189 1,29 Pvk2 1.6.1,9 3,2 29 79 4,3 2 3,6 113 26..-11.6.1 989 13824 8 11 319 289 79,43 4,98 1,99,36 113 Pvk2 17.6.1 6,2 4,4 28 8 4 12.-17.6.1 6734 3781 6 32 12 763 23 1,9 Pvk2 22.6.1,96 3, 4 1 32 18.-22.6.1 186 346 16 28 74 982 2,79 Pvk2 8.7.1 6,1 4,4 31 94 22 7, 33 2,8 16 23.6.-8.7.1 34 18 3, 1 7 42 12,29,1,43,4 21 Pvk2 21.7.1 6,1 21 46 19 76 1, 9.-21.7.1 183 14 9, 1,2 22 48 2,,8 Pvk2 6.8.1 6,47 2, 33 8 2 22.7.-6.8.1 189 3239 16 27 47 771 2,8 Pvk2 18.8.1 6,22 2,8 3 83 21 14 29, 183 7.8.-1.9.1 664 136, 11 28 34 8,2,21,14,29, 18 Pvk2 2.9.1 6,4 2,8 3 79 23 2.9.1 132 132 8,6 8,6 21 223,9,17 Pvk2 16.9.1 6,8 2,4 24 68 14 3.-16.9.1 1243 14 1 12 24 242 6,9,14 Pvk2 29.9.1,97 2, 26 87 31 17.-29.9.1 981 1129 8 94 163 2116 71 2,2 Pvk2 12.1.1,9 1, 2 74 24 3.9.-12.1.1 286 31 22 29 38 7 19,61 Pvk2 27.1.1 6,41 2, 24 11 39 13.-27.1.1 11739 682 98 47 82 983 4 1,6 Keskiarvo talvi 6,44 3, 23 812 24 1, Talvi bruttopäästö 39 262 11,29 keskihajonta,16 1,3 7,6 16 3, 1, nettopäästö 27 4,4,4 Keskiarvo kevät,79 3,3 21 69 4,3 18 3,6 113 1, Kevät bruttopäästö 272 1917,1 1,18 1,3,8 27 keskihajonta,21 2, 16,6 nettopäästö 182 4,9 Keskiarvo kesä 6,16 6,3 36 162 22 11 39 3,9 174 1, Kesä bruttopäästö 46 461 12,12,6,43,2 1 keskihajonta,18 7,3 6, 416,7 4,6 19 1,6 127 nettopäästö 32,4,1 Keskiarvo syksy 6,9 2,1 2 836 26 Syksy bruttopäästö 7 937 3 1,19 keskihajonta,19, 3,6 163 9,4 nettopäästö 37 1,43 Vuosikeskiarvo 6,9 3,7 26 88 16 24 27 3,8 137 1,2 Kesäkeskiarvo q 16 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 13.11.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 11.11.14 12:1 4 43 Koko edellisyön satanut. Uusi skaalaus. 1.6.1 1:14 37 43,4 Uusi skaalaus. 9.12.14 11:22 3, 3, Mittarin vaihto. Tulva. 17.6.1 Rankkasadenäyte. 22.1.1 12:3 12, 1 Uusi skaalaus 22.6.1 12:4 19 18,8 Skaalaus ok. 4.2.1 13:3 12 12,1 Skaalaus ok. 8.7.1 13:48 19,8 9,1 Uusi skaalaus. 23.3.1 14:2 17 1,3 Näytteenottaja ei päässyt mittakaivoon kohonneesta rikkivetypitoisuudesta johtuen, 21.7.21 13:9 13, 11,2 Uusi skaalaus. joten vedenkorkeus katsottu mitta-asteikosta 6.8.21 1:1 18, 18,8 Skaalaus ok. 8.4.1 13: 34 33,7 Skaalaus ok. 18.8.1 16: 14,9 12,4 Uusi skaalaus. 4..1 13: 4 44 Skaalaus ok. 2.9.1 13:16 13, 1,1 Uusi skaalaus. 7..1 13:4 3 4,8 Uusi skaalaus 16.9.1 14: 12, 1, Uusi skaalaus. 12..1 13:4 41 Padottaa. Mittapadon vedenkorkeus arvioitu, kova tulva ja suuri vesimäärä vaikeuttivat mittausta. 29.9.1 1:48 34,8 36, Uusi skaalaus. 18..1 12:2 4 39,3 Skaalaus ok. 12.1.1 1:24 17, 22,3 Uusi skaalaus. 2..1 1: 47 39 Uusi skaalaus. 27.1.1 13: 34, 4,1 Uusi skaalaus. Haukkasuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

1.11 11.11. 9.12. 22.1. 4.2. 23.3. 8.4. 4.. 7.. 12.. 18.. 2.. 1.6. 17.6. 22.6. 8.7. 21.7. 6.8. 18.8. 2.9. 16.9. 29.9. 12.1. 27.1. 1. 29. 13. 27. 1.1 24.1 7.2 21.2 7.3 21.3 4.4 18.4 2. 16. 3. 13.6 27.6 11.7 2.7 8.8 22.8.9 19.9 3.1 17. 31. l/s km2 11.11. 9.12. 22.1. 4.2. 23.3. 8.4. 4.. 7.. 12.. 18.. 2.. 1.6. 17.6. 22.6. 8.7. 21.7. 6.8. 18.8. 2.9. 16.9. 29.9. 12.1. 27.1. 11.11. 9.12. 22.1. 4.2. 23.3. 8.4. 4.. 7.. 12.. 18.. 2.. 1.6. 17.6. 22.6. 8.7. 21.7. 6.8. 18.8. 2.9. 16.9. 29.9. 12.1. 27.1. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 3 2 2 Kiintoaine 6 4 4 3 3 2 Kok. N 1 7 1 1 talvi 3,7 kevät 4,7 kesä,1 syksy 3,1 3 2 1 2 1 1 talvi1128 kevät 884 kesä 14 syksy 1428 2 µgn/l 6 4 3 talvi 38 kevät 31 Kok. P 76 kesä syksy 3 3, 2, 2, 1, 2 2 1 Haukkasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 214-21 q, vrk kiintoaine () 2 2 1 2 1, 1 1 1,, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Vapo Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 16.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Haukkasuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy HEINI-HONKISUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Heini-Honkisuo Vesistöalue Siuruanjoki - 61.466 pvk 1 ap mp 1: 73417-476922 Kunta Ranua Kuivatusvesien laskureitti Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä laskuoja - Honkioja - Näätäoja - Ranuanjoki - Siuruanjoki Mittapadon valuma-alue 67 ha ANALYYSITULOKSET MP2 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp1 19.3.1 6,39 16 22 76 18 26 16 8, 927 4, 19.3.1 149 149 3 36 49 1,7,4,6,4,2 21 Mp1 8.4.1 6,28 1 17 76 2 34 17 4,7 839 2, 2.3.-8.4.1 147 14 3 22 37 1,6,4,7,4,1 18 Mp1 11..1,84 4, 13 6 11 11 2 2, 337 1, 9.4.-11..1 117 381 3 184 98 28,6,6,92,9 1 Mp1 2..1 6,27 21 21 13 16 12.-2..1 1688 8471 146 26 26 7 1,64 Mp1 29..1 8,8 2,8 8,6 14 26.-29..1 81 177 19 4 138 8,,22 Mp1 3.6.1 6,2 2, 18 43 4,6 14 1 4,1 112 3..-3.6.1 1666 1221 21 36 328 7,8,8,26,27,7 2 Mp1 1.6.1 6,2 2,4 16 42 12 4.-1.6.1 4929 179 27 7 377 1,28 Mp1 3.6.1 6,73 3,6 19 4 13,9 14 2,3 18 16.-3.6.1 843 3341 8 18 948 27,6,29,7,11 79 Mp1 14.7.1 6,4 8, 16 4 18 1.-14.7.1 1 376 6 4 9 2,,1 Mp1 27.7.1 6,7 3, 16 92 9,, 2 2, 376 1.-27.7.1 11 344 6 1 82 4,7,,3,1,1 19 Mp1 1.8.1 6,33 17 22 6 26 28.7.-1.8.1 224 771 13 196 23 6,4,3 Mp1 2.8.1 6,39 7, 17 22 11.-2.8.1 98 373 6 39 9 2,8,12 Mp1 1.9.1 6,46 2, 13 37 14 26.8.-1.9.1 1214 794 14 24 14 4,4,17 Mp1 21.9.1 6,22 2,4 21 16 24 11.-21.9.1 3469 1693 29 61 31 4,61 Mp1 12.1.1 6,22 2,3 14 78 2 22.9.-12.1.1 18 242 42 83 7 28,72 Jakson 13.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 13.-31.1.1 1243 21 43 26 14,37 1.3.-31.1.1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.466 Keskiarvo talvi 6,39 16 22 76 18 26 16 8, 927 4, Talvi bruttopäästö 36 49 1,7,4,6,4,2 21 Keskihajonta nettopäästö 33,6 Keskiarvo kevät 6,13 12 17 637 18 72 17 3,4 4364 6,3 Kevät bruttopäästö 62 86 29 2,6 2,1,81, 13 Keskihajonta,2 9 4 11 99 4 4 1,9 694 8 nettopäästö 62 3,8 Keskiarvo kesä 6,7,7 17 4 8,9 8,3 18 2,8 213 Kesä bruttopäästö 86 37 8,9,12,7,27,2 17 Keskihajonta,7,1 3,8 162 4,2, 4,8 1,1 141 nettopäästö 69,4 Keskiarvo syksy 6,3 2,2 16 917 19 Syksy bruttopäästö 4 36 21, Keskihajonta,14,2 4,4 626, nettopäästö 3 8,8 Vuosikeskiarvo 6,48 6,9 17 649 94 32 18 3,9 476,8 Kesäkeskiarvo q 19 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 2.11.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Patorakenne vuotanut mittapatolevyn ohi koko tarkkailukauden, joten virtaamamittarin data on epäluotettavaa. Tästä syystä valumatiedot otettu ajalla 1.3.-31.1.1 SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.466. pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 19.3.1 Mittapatoa ei löynytyt, näyte otettu mittapadon yläpuolelta 14.7.1 8:4-8 3,2 Vesi kiertää patorakenteen. V-padon yli ei virtausta. 8.4.1 8:4 7, 27.7.1 1: 14,6 24,8 11..1 9: 36 Padottaa. 1.8.1 9:12 8,8 17, 2..1 9:2 21 2.8.1 1:47 4, 13,3 29..1 13: Omavalvontanäyte, kovat sateet. 1.9.1 9:3 1, 19,3 3.6.1 13:1 2 21.9.1 13:3 19, 28,1 1.6.1 9:3 22 12.1.1 9:1 1, 2,1 3.6.1 8:2 9 18,2 Virtaamamittauksen aloitus 17.6. Virtaamamittauksen lopetus 31.1. Heini-Honkisuo/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

19.3. 8.4. 11.. 2.. 29.. 3.6. 1.6. 3.6. 14.7. 27.7. 1.8. 2.8. 1.9. 21.9. 12.1. 1.3 1.3 29.3 12.4 26.4 1. 24. 7.6 21.6.7 19.7 2.8 16.8 3.8 13.9 27.9 11.1 2.1 l/s km2 19.3. 8.4. 11.. 2.. 29.. 3.6. 1.6. 3.6. 14.7. 27.7. 1.8. 2.8. 1.9. 21.9. 12.1. 19.3. 8.4. 11.. 2.. 29.. 3.6. 1.6. 3.6. 14.7. 27.7. 1.8. 2.8. 1.9. 21.9. 12.1. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 26 Kiintoaine 3 2 Kok. N 2 4 3 2 2 1 1 1 kevät 884 kesä 14 syksy 1428 1 1 2 1 kevät 4,7 kesä,1 syksy 3,1 1 µgn/l 1 8 6 Kok. P kesä 3, 2,4 1,8 2 1 Heini-Honkisuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 2 1 4 kevät 31 syksy 3 1,2 1 1 2,6, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Rovaniemen kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 11.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Heini-Honkisuo/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Pudasjärven Turvetyö Oy ISO-AHMASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Ranuantie 147 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 931 PUDASJÄRVI TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Iso-Ahmasuo Vesistöalue Iijoki - 61.149 Pvk1mp: 72493-21 Kunta Pudasjärvi Purkuvesistö Pääoja-Kivarijärvi/Lomaoja-Kivarinjoki Pvk1yp: 7294-4928 Vesienkäsittelyrakenne pvk Mittapadon valuma-alue ha ANALYYSITULOKSET PVK1MP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk1mp 2..1,19 4, 34 49 22 1, 22.-2..1 738 922 174 213 738 627 9 4,6 Pvk1mp 1.6.1 6,3 2,4 19 8 4,1 14 26 3,6 739 26..-1.6.1 3828 948 89 138 286 226 69,49 1,67 3,9,43 88 Pvk1mp 1.6.1 6,38 2, 19 72 22 2.-1.6.1 479 12216 94 283 489 4642 176,38 Pvk1mp 1.7.1 6,,2 21 62,1 37 16 2, 842 16.6.-1.7.1 1 61 3,6 1 676 2731 81,66 4,81 2,8,26 19 Pvk1mp 14.7.1 6,44 3,6 2 69 18 2.7.-14.7.1 914 21 66 47 13,33 Pvk1mp 28.7.1 6,74 4,4 2 12 47 1.-28.7.1, Pvk1mp 12.8.1 7,12 3,2 3 86 14 8, 22 3,7 13 29.7.-12.8.1 131 98 3, 2,3 6,3 9 1,7,3,2,4,1 3, Keskiarvo kesä 6,38 3, 24 737 7,7 2 2 3,1 137 1, Kesä bruttopäästö 278 1831 7,18 1,8 1,8,9 29 Keskihajonta,9 1,1,9 23 1 nettopäästö 172 4,1 Kesäkeskiarvo q 89 ANALYYSITULOKSET PVK1YP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen KiintoaineCOD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutusnäyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Pvk1yp 1.6.1 6,9 16 26 13 13 19 84 12 31 1.6.1 8 27 97 26 69 7 7 Pvk1yp 12.8.1 6,8 17, 23 12 24 18 9 39 831 12.8.1 81-3 28 94 3 76 91 82 Keskiarvo kesä 6,47 17 2 12 18 19 87 26 66 Keskiarvo kesä 83 42 9 39 72 86 8 Keskihajonta 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 1.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 22..1 Virtaamamittarin asennus 28.7.1 12:3 31 Padottaa. Anturi epäkunnossa. 2..1 1:2.8.1 1:4 1 Anturin vaihto. 1.6.1 11:33 23 23 Padotusta 12.8.1 1:29 1 6, Uusi skaalaus 1.6.1 12: 21 21 Padotusta 2.8.1 9:28 - Ei virtausta, ei näytettä 1.7.1 1:49 8 6,6 Padotusta. Pvk1yp: näyte jäänyt epähuomiossa ottamatta. 7.9.1 1: - 18,4 Padottaa, vedenpinnat tasalla. Ei virtausta, ei näytettä 14.7.1 12:2 2 Anturi epäkunnossa 21.9.1 Tulva, padottaa, ei virtausta, ei näytettä. Iso-Ahmasuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

2..1 1.6.1 1.6.1 1.7.1 14.7.1 28.7.1 12.8.1 22. 29..6 12.6 19.6 26.6 3.7 1.7 17.7 24.7 31.7 7.8 14.8 21.8 28.8 4.9 11.9 18.9 2.9 2..1 1.6.1 1.6.1 1.7.1 14.7.1 28.7.1 12.8.1 2..1 1.6.1 1.6.1 1.7.1 14.7.1 28.7.1 12.8.1 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 3 Kiintoaine 8 6 4 3 3 Kok. N µgn/l 2 17 1 2 4 2 2 12 1 1 kesä,1 2 1 1 kesä 14 7 2 6 4 3 2 1 kesä Kok. P µgp/l 6, 4, 2,, l/s km 2 8 7 6 4 3 2 1 Iso-Ahmasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 8.6.21 1,6 q, vrk q, vrk kiintoaine () 4 3 3 2 2 1 1 Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineist pvm. 19.1.216 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Pudasjörven Turvetyö Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Ahmasuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy ISO-JÄNNESUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Iso-Jännesuo Vesistöalue Iijoki - 61.127 La 1 ja 2 ap mp 1: 724896-4647 Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitti Ahvenoja - Iijoki Ahvenoja, Ao3: 7248487-46373 Vesienkäsittelyrakenne pvk Mittapadon valuma-alue 96 ha ANALYYSITULOKSET MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset Sähkön- ph SO4 Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe joht. (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 14%(1,-2, ms/m) 4 % 11 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 4%(>2, ms/m) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1,,2 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm ms/m mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp1 19..1 4,3 6,63 4,4 3 22 74 1, 19..1 128 128 1 8 49 29 1, Mp1 21..1 6,4 6,4 33 22 82 2.-21..1 1146 129 16 86 44 3 1,1 Mp1 1.6.1 4, 6,94 8,4 29 13 23 97 82 42 46 2..-1.6.1 13 929 11 81 281 13 2,2,9,8,4 39 Mp1 16.6.1 3,9 6,8 18 31 14 73 2.-16.6.1 243 147 17 264 44 21 1,1 Mp1 1.7.1 4,4 6,96 13 27 87 4, 77 37 672 17.6.-1.7.1 97 1661 2 22 467 1,7,1 1,3,6 116 Mp1 16.7.1 4,4 6,9 1 23 72 99 2.-16.7.1 98 1483 18 232 3 11 1, Mp1 28.7.1 4,3 6,83 11 31 16 11 17.-28.7.1 178 1366 16 16 441 23 1,6 Mp1 13.8.1 4, 6,9 16 37 19 83 17 13 67 83 29.7.-13.8.1 1814 2117 26 33 816 42 18 3,7 2,9 1, 129 Mp1 27.8.1 4,4 6,73 44 26 13 13 16 14.-27.8.1 99 973 12 446 264 13 1,3 Mp1 1.9.1 4, 6,64 18 22 17 11 28.8.-1.9.1 119 17 21 32 391 3 2, Mp1 23.9.1 3, 4,2,2 4,8 69 87 28 11.-23.9.1 4786 377 43 179 271 32 1, Jakson 24.9.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 24.9.-31.1.1 196 24 98 1412 18,6 19..-9.6.1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.127 Keskiarvo kevät 4,3 6,9,4 34 22 78 1, Kevät bruttopäästö 77 4 29 1,1 Keskihajonta,6 1,4 1,4,,7 nettopäästö 63 23,8 Keskiarvo kesä 4,2 6,8 18 29 1299 367 91 1 49 37 16 Kesä bruttopäästö 26 42 2 3,3,7 1,,4 43 Keskihajonta,2,17 12 4, 44 412 83 24 16 134 nettopäästö 24 13 1,2 Keskiarvo syksy 3,8,42,2 11 46 128 69 Syksy bruttopäästö 162 1424 23 1, Keskihajonta,4 1,73 9,3 33 87 8 nettopäästö 139 12, Vuosikeskiarvo 4,1 6,1,2 14 33 146 367 91 9 49 37 8, Kesäkeskiarvo q 18 Iso-Jännesuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/3

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE ANALYYSITULOKSET Ao3 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset Sähkön- ph SO4 Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe joht. (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 14%(1,-2, ms/m) 4 % 11 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 4%(>2, ms/m) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1,,2 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm ms/m mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Ao3 19..1 1,4 6,71 2, 28 8 27 1, Ao3 1.6.1 1,7,78 2 29 61 34 1 4 8,3 181 6,4 Ao3 16.6.1 1,,68 2, 26 4 29 Ao3 2.7.1 4,7 6,83 8, 26 79 41 2 68 33 79 Ao3 16.7.1 3,1,7 4,8 27 32 Ao3 28.7.1 1,8 6,12 3,6 27 9 43 Ao3 13.8.1 1,8,99 4,8 3 8 14, 38 6, 274 Ao3 27.8.1 1,8,8 2, 27 6 36 Ao3 1.9.1 1,7,86 3,2 24 3 29 Ao3 23.9.1 3,7,86 26 43 43 9 1, Keskiarvo kevät 1,4 6,71 2, 28 8 27 1, Kevät bruttopäästö Keskihajonta nettopäästö Keskiarvo kesä 2,3 6, 6, 27 63 3 13 42 16 3447 6,4 Kesä bruttopäästö Keskihajonta 1,2,4 6,3 1, 86 14 7,6 13 1 282 nettopäästö Keskiarvo syksy 2,7,86 1 34 241 6 Syksy bruttopäästö Keskihajonta 1,4, 16 13 2666 43 nettopäästö Vuosikeskiarvo 2,3 6,4 7,6 29 963 3 13 44 16 3447 2,8 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 14.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Pintavalutuskenttää ei voida tarkkailla. Näytteenotto ja virtaamamittaus pvk:n yläpuolella, laskettu kuormitus vastaa pvk:lle menevää kuormitusta. Lisäksi näytteenotto purkupisteen alapuolella Ahvenojassa, pisteessä Ao3. pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 19..1 14:4 2 13.8.1 11: 2, 17,7 21..1 13:2 19 Omavalvontanäyte, tulva. 27.8.1 14:49 14, 13,6 1.6.1 13:4 18 1.9.1 11:1 16,8 14,6 16.6.1 11:3 21 19,4 Virtaamamittaus aloitettu 9.6.1 23.9.1 11:42 27, 26, Skaalaus ok. 1.7.1 19:4 16 12,8 Virtaamamittaus lopetettu 31.1.1 16.7.1 14:1 13 12,8 28.7.1 11:4 18, 17, Iso-Jännesuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/3

19.. 21.. 1.6. 16.6. 1.7. 16.7. 28.7. 13.8. 27.8. 1.9. 23.9. 19. 26. 2.6 9.6 16.6 23.6 3.6 7.7 14.7 21.7 28.7 4.8 11.8 18.8 2.8 1.9 8.9 1.9 22.9 29.9 6.1 13.1 2.1 27.1 l/s km2 19.. 21.. 1.6. 16.6. 1.7. 16.7. 28.7. 13.8. 27.8. 1.9. 23.9. 19.. 21.. 1.6. 16.6. 1.7. 16.7. 28.7. 13.8. 27.8. 1.9. 23.9. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 Kiintoaine mp1 6 4 Kok. N mp1 1 3 3 7 4 4 2 3 2 1 kesä,1 syksy 3,1 3 2 1 2 1 1 kesä 14 syksy 1428 2 µgn/l 2 18 16 14 Kok. P mp1 2,9 2, 1,8 1,6 1,4 4 3 3 Iso-Jännesuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () q, vrk v. 21 2 1 12 1 8 6 4 kesä syksy 3 1,2 1,,8,6,4 2 2 1 1 1 2,2, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 24.11.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Iso-Jännesuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 3/3

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy ISO-PIHLAJASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 JÄLKIHOITOVAIHEEN TARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 411 JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Iso-Pihlajasuo Vesistöalue Iijoki - 61.129 pvk1: 7242891-4623 Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureittikoutuanoja - Iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 16,9 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk1 2..1 6,34 2,8 21 61 24 1, 2..1 2834 2834 31 31 74 7 16,64 Pvk1 22.6.1 6,21 2, 22 67 23 26.-22.6.1 129 37 14 33 72 629 19,66 Pvk1 27.7.1 6,38 6, 24 86 44 23.6.-27.7.1 1429 1789 1 19 1 42 14,74 Pvk1 18.8.1 6,2 8, 26 77 28.7.-18.8.1 1446,4 16 18 32 1,74 Pvk1 16.9.1,64 1 21 2 47 19.8.-16.9.1 144 33 1,6 3,6 46 6 6,14 Keskiarvo kesä 6,1 6,9 23 982 39 1, Kesä bruttopäästö 93 46 1,71 Keskihajonta,3,1 2,2 77 14 nettopäästö 73,,31 Keskiarvo kesä,64 1 21 2 47 Syksy bruttopäästö 46 6 6,2,14 Keskihajonta nettopäästö 43 4,6,8 Vuosikeskiarvo 6,1 6,9 23 982 39 1, Kesäkeskiarvo q 2 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm..1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 2..1 1: 21 Virtaamamittarin asennus. 22.6.1 1:4 14 16, Uusi skaalaus. 27.7.1 1:48 16, 16,4 Skaalaus ok. 18.8.1 12:28 12,3 11,2 Skaalaus ok. 16.9.1 12:2 12, 6,7 Uusi skaalaus. Virtaamamittauksen lopetus 3.9. Iso-Pihlajasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

2..1 22.6.1 27.7.1 18.8.1 16.9.1 2. 1.6 8.6 1.6 22.6 29.6 6.7 13.7 2.7 27.7 3.8 1.8 17.8 24.8 31.8 7.9 14.9 21.9 28.9 2..1 22.6.1 27.7.1 18.8.1 16.9.1 2..1 22.6.1 27.7.1 18.8.1 16.9.1 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 Kiintoaine 12 4 Kok. N 1 3 3 2 1 kesä,1 syksy 3,1 9 6 3 3 2 2 1 1 kesä 14 syksy 1428 7 2 6 4 kesä Kok. P syksy 3 1,2 1,,8 2 1 Iso-Pihlajasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 2 1 3 2 1,6,4,2 1 l/s km 2 1, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perusteella. pvm. 16.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Pihlajasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy ISO-PUKASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 411 JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Iso-Pukasuo Vesistöalue Siuruanjoki - 61.481 Mepvkap: 729122-4777 Kunta Pudasjärvi Purkuvesistö laskuoja-pillipuro-mertajoki-siuruanjoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Mepvkap 27..1,76 3,2 24 48 22 1, Mepvkap 9.6.1,37 2,8 32 1,7 8,1 23,3 169 Mepvkap 22.6.1,77 7,6 26 49 31 Mepvkap 7.7.1 6,4 8, 36 68 11, 42 11 383 Mepvkap 22.7.1 6,1 18 21 69 6 Mepvkap.8.1 6,7,2 3 87 8 6,6 48 18 4 Mepvkap 19.8.1,99 3, 37 82 97 11 3 24 37 Mepvkap 1.9.1 6,22 6,8 28 93 78 Mepvkap 16.9.1 6,14,6 2 74 43 Mepvkap 3.9.1,14 3,6 41 63 29 Keskiarvo kesä,9 6,8 3 684 7,7 4 1 386 1, bruttopäästö Keskihajonta,26, 6, 179 48 2,6 19 8,2 178 nettopäästö Keskiarvo kesä,64 4,6 33 68 36 bruttopäästö Keskihajonta,71 1,4 11 78 9,9 nettopäästö Vuosikeskiarvo,8 6,4 31 684 7,7 43 1 386 1, 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 8.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Pintavalutuskentän alapuolinen tarkkailupiste (Mepvkap) Mertajoessa. pvm klo mitattuanturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm Iso-Pukasuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

27..1 9.6.1 22.6.1 7.7.1 22.7.1.8.1 19.8.1 1.9.1 16.9.1 3.9.1 27..1 9.6.1 22.6.1 7.7.1 22.7.1.8.1 19.8.1 1.9.1 16.9.1 3.9.1 27..1 9.6.1 22.6.1 7.7.1 22.7.1.8.1 19.8.1 1.9.1 16.9.1 3.9.1 27..1 9.6.1 22.6.1 7.7.1 22.7.1.8.1 19.8.1 1.9.1 16.9.1 3.9.1 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 3 2 1 Kiintoaine kesä,1 syksy 3,1 4 3 3 2 2 1 1 kesä 14 Kok. N syksy 1428 8 Kok. P 4 COD Mn kesä 34 6 kesä 3 syksy 26 4 syksy 3 2 2 1 Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen p pvm. 16.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Pukasuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy ISO-RYTISUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Iso-Rytisuo Vesistöalue Iijoki - 61.12 pvk1 ap mp1: 726268-4439 Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Rytilampi - Rytioja - Halaoja - Iijoki Vesienkäsittelyrakenne pvk Mittapadon valuma-alue 12 ha ANALYYSITULOKSET MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset Sähkön- ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe joht. (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 14%(1,-2, ms/m 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 4%(>2, ms/m) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1, 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm ms/m mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp1 19..1 7,3 6,7 2,8 24 12 42 1, 19..1 1416 1416 16 39 333 17,8 Mp1 2.6.1 9, 7,4 3,2 19 8 4,4 28 36 19 197 2..-2.6.1 12 1431 16 4 267 8,1,6,39,1,27 28 Mp1 1.6.1 6,62 8,8 27 9 29 3.-1.6.1 226 783 86 64 27 71 2,16 Mp1 1.6.1 8,2 6,94 4, 19 63 41 11.-1.6.1 6812 227 26 89 42 14,91 Mp1 29.6.1 8,6 6,9 4, 26 96 37, 19 44 2 26 16.-29.6.1 137 411 47 163 18 39 1,1 7,73 1,79 1,2 16 Mp1 16.7.1 11 6,63 9, 22 77 6 3.6.-16.7.1 4 887 1 78 191 6,7,7 Mp1 27.7.1 1 7,6 3, 21 7 71 17.-27.7.1 1138 97 6,8 18 123 4,4,42 Mp1 13.8.1 1 7,3 4,4 22 91 29 14 64 4 37 28.7.-13.8.1 116 1881 21 81 46 17,3 2,8 1,18,74 68 Mp1 27.8.1 12 6,92,2 17 72 76 14.-27.8.1 2 4 6,3 28 92 3,9,41 Mp1 1.9.1 9,9 6,9 4,8 18 97 6 28.8.-1.9.1 979 142 16 67 22 14,78 Mp1 24.9.1,7 6,44,2 36 2 3, 11.-24.9.1 16366 1161 132 92 499 228,34 Jakson 2.9.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 2.9.-31.1.1 248 27 123 8 47,7 19.-2..1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.12 Keskiarvo kevät 7,3 6,7 2,8 24 12 42 1, Kevät bruttopäästö 39 333 17,8 Keskihajonta nettopäästö 2 1,31 Keskiarvo kesä 9, 6,88 4,9 22 83 23 119 2 28 277 1, Kesä bruttopäästö 119 49 18,31 1,8,94,31 3 Keskihajonta 1,,17 2,4 3,3 193 17 83 17 11 876 nettopäästö 98 7,6,2 Keskiarvo syksy 7,8 6,7, 27 148 3 Syksy bruttopäästö 212 1421 79,28 Keskihajonta 3,,36,3 13 728 37 nettopäästö 171 8 Vuosikeskiarvo 9,2 6,84 4,9 23 949 23 119 48 28 277 1, Kesäkeskiarvo q 24 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 8.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 19..1 9:2 24, 27.8.1 1:12 12, 12, 2.6.1 8: 19, 17,6 Virtaamamittaus aloitettu 26.. 1.9.1 14:4 1, 14,6 1.6.1 14:1 21, Omavalvontanäyte, rankkasade. 24.9.1 14:8 47, 49, 1.6.1 11:1 2, 24,3 Otettu myös omavalvontanäyte rankkasateen vuoksi. Virtaamamittaus lopetettu 31.1. 29.6.1 13:3 1, 16,8 16.7.1 6: 9,2 1,3 27.7.1 12:29 1, 1,8 13.8.1 9:9 16,8 16,4 Iso-Rytisuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

19.. 2.6. 1.6. 1.6. 29.6. 16.7. 27.7. 13.8. 27.8. 1.9. 24.9. 19. 26. 2.6 9.6 16.6 23.6 3.6 7.7 14.7 21.7 28.7 4.8 11.8 18.8 2.8 1.9 8.9 1.9 22.9 29.9 6.1 13. 2. 27. l/s km2 19.. 2.6. 1.6. 1.6. 29.6. 16.7. 27.7. 13.8. 27.8. 1.9. 24.9. 19.. 2.6. 1.6. 1.6. 29.6. 16.7. 27.7. 13.8. 27.8. 1.9. 24.9. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 64 Kiintoaine 92 71 Kok. N 228 3 3 6 2 2 4 3 2 1 2 1 kesä 14 syksy 1428 4 3 2 1 1 2 1 kesä,1 syksy 3,1 1 µgn/l 1 9 8 7 6 4 3 2 1 kesä Kok. P syksy 3, 4, 3, 2, 1,, 3 3 2 2 1 1 Iso-Rytisuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 2 1 1 µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 24.11.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Iso-Rytisuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy ISOSUO KOLLAJAN TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Isosuo Kollaja Vesistöalue Iijoki - 61.133 pvk1 ap mp: 724899-4872 Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Kumpuoja - Iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 8 ha ANALYYSITULOKSET MP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp 19..1,23 2, 3 6 28 1, 19..1 72 72 144 311 3727 7 3,48 Mp 2.6.1 6,83 3,2 2 8 6 18 18 3,6 192 2..-2.6.1 142 216 43 119 743 32 2,8 6,69,67,13 71 Mp 16.6.1 6,7 2, 3 1 19 3.-16.6.1 131 3238 6 112 167 6 1,6 Mp 13.7.1 6,72 3, 31 81 31 17.6.-13.7.1 19 712 14 37 381 1,38 Mp 29.7.1 6,6 1 33 99 3 14.-29.7.1 78 6 11 96 316 9,1 Mp 11.8.1 7,4,6 28 7 14 21 32,2 129 3.7.-11.8.1 6 141 28 136 681 18,34,1,78,13 31 Mp 26.8.1 6,64 13 34 92 9 12.-26.8.1 9 248 6 146 4,2 Mp 8.9.1 6,7,2 29 87 39 27.8.-8.9.1 219 462 9 41 231 7,31 Mp 22.9.1 6,66 3,2 2 11 24 9.-22.9.1 216 11 31 86 669 29,64 Jakson 23.9.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 23.9.-31.1.1 1 18 1 29 223 1,21 19..-29.6.1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.133 Keskiarvo kevät,23 2, 3 6 28 1, Kevät bruttopäästö 311 3727 7 3,48 Keskihajonta nettopäästö 186 12,99 Keskiarvo kesä 6,77 6,1 29 887 3 11 3 4,4 16 Kesä bruttopäästö 84 68 2,34 1,1,7,4 14,2 Keskihajonta,1 4,4, 11 3 112 17 1,1 44 nettopäästö 63 8,7,13 Keskiarvo syksy 6,7,2 29 87 39 Syksy bruttopäästö 43 319 13,32 Keskihajonta,3 1,4 2,8 163 11 nettopäästö 31 7,1,7 6,8,3 29 877 3 11 34 4,4 16 1, Kesäkeskiarvo q 24 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm..1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm 19..1 11:3 Mittapadon alapuolinen vesistö kovassa tulvassa. Kohteelle ei päästy, näyte 8 m pisteen yläpuolelta 11.8.1 9:49 1, 13,4 2.6.1 13:1 46 Padottaa. 26.8.1 1:1 2, 2,3 16.6.1 12:4 18 29,7 Padottaa. Otettu myös omavalvontanäyte rankkasateen takia. Virtaamamittaus aloitettu 1.6. 8.9.1 11:36 4, 3,8 29.6.1 17: 16 16,3 Padottaa. Ei virtausta, ei näytettä. 22.9.1 11:38 18, 17, 13.7.1 1:, Virtaamamittaus lopetettu 31.1.21 29.7.1 11:23 4,,2 Isosuo-Kollaja_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

19. 26. 19.. 2.6. 16.6. 13.7. 29.7. 11.8. 26.8. 8.9. 22.9. 2.6 9.6 16.6 23.6 3.6 7.7 14.7 21.7 28.7 4.8 11.8 18.8 2.8 1.9 8.9 1.9 22.9 29.9 6.1 13. 2. 27. l/s km2 19.. 2.6. 16.6. 13.7. 29.7. 11.8. 26.8. 8.9. 22.9. 19.. 2.6. 16.6. 13.7. 29.7. 11.8. 26.8. 8.9. 22.9. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 3 Kiintoaine 6 4 Kok. N 4 2 2 4 3 3 2 3 1 1 kesä,1 syksy 3,1 3 2 1 2 1 1 kesä 14 syksy 1428 2 1 µgn/l 1 9 8 7 6 4 3 2 1 kesä Kok. P syksy 3, 4, 3, 2, 1,, 4 3 3 2 2 1 1 Isosuo-Kollajan valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 2 1 1 µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen per JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 24.11.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Isosuo-Kollaja_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy JOUTSENSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 411 JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Joutsensuo Vesistöalue Iijoki - 61.124 pvk1yp: 724671-4696 Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitt Joutsensuon pvk - Iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset Lämpö- ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe tila johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja,1 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk1yp 2..1 3,98 28 14 27 14 16 16 4,8 Pvk1yp 1.6.1,8 11 7,8 88 2 27 2 9,6 233 Pvk1yp 16.6.1 4,38 18 13 8,7 86 2 7 Pvk1yp 2.7.1,12 4,7 2 84 14, 4 7, 176 Pvk1yp 16.7.1,49 4, 4 76 36 Pvk1yp 28.7.1,6 8, 8, 73 1 Pvk1yp 12.8.1 4,4 1 1 12 48 66 2 7, 271 Pvk1yp 27.8.1 6,79 17 18 67 11 Pvk1yp 1.9.1 6,63 9,2 12 67 38 Pvk1yp 23.9.1 4,8 26 32 19 4 2, Keskiarvo kesä,22 23 11 23 918 338 33 3 8, 11 2267 4,8 bruttopäästö Keskihajonta,91 7,1 4,8 17 22 281 31 32 1,4 64 478 nettopäästö Keskiarvo syksy,61 18 22 128 39 2, bruttopäästö Keskihajonta 1,4 12 14 87 1,4 nettopäästö Vuosikeskiarvo,3 23 12 23 991 338 33 36 8, 11 2267 3,4 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 8.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm Huomautukset pvm Huomautukset Joutsensuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

2..1 1.6.1 16.6.1 2.7.1 16.7.1 28.7.1 12.8.1 27.8.1 1.9.1 23.9.1 2..1 1.6.1 16.6.1 2.7.1 16.7.1 28.7.1 12.8.1 27.8.1 1.9.1 23.9.1 mgo2/l 2..1 1.6.1 16.6.1 2.7.1 16.7.1 28.7.1 12.8.1 27.8.1 1.9.1 23.9.1 2..1 1.6.1 16.6.1 2.7.1 16.7.1 28.7.1 12.8.1 27.8.1 1.9.1 23.9.1 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 3 2 1 kesä,1 Kiintoaine syksy 3,1 4 3 3 2 2 1 1 kesä 14 Kok. N syksy 1428 6 Kok. P 11 6 CODMn 4 3 kesä syksy 3 4 3 kesä 34 mgo2/l syksy 26 mgo2/l 2 2 1 1 Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perusteella pvm. 16.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Joutsensuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy KAARTOSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Kaartosuo Vesistöalue Siuruanjoki - 61.48 pvk1 ap mp1: 721628-47428 Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Ahmaoja - Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mertajoki - Siuruanjoki Mittapadon valuma-alue 42 ha ANALYYSITULOKSET PVK1 AP MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp1 2..1 6,42 2, 27 97 3 1, 2..1 266 266 7 13 171 6,34 Mp1 1.6.1 6,6 4, 32 84, 9,9 38 1 232 21..-1.6.1 696 366 1 3 279 7,3,4,9,33,9 2 Mp1 17.6.1 6,7 2, 29 78 42 2.-17.6.1 6 763 21 36 27 14,76 Mp1 3.6.1 6,8 9, 31 11 68 2 88 44, 368 18.-3.6.1 1 283 8 64 29 7,4,46,17,9,3 2 Mp1 14.7.1 6,47 13 28 11 13 1.-14.7.1 6 162 4 18 4,2, Mp1 3.7.1 6,77,2 28 1 7 1.-3.7.1 177 133 4 16 89 3,2,22 Mp1 11.8.1 6,63,2 34 91 48 12 64 31 3 31.7.-11.8.1 1 29 7 32 21,6,3,7,4,19 22 Mp1 27.8.1 6,6 6,4 3 9 76 12.-27.8.1 7 2 11 3 1,6,14 Mp1 9.9.1 6,71,2 26 1 8 28.8.-9.9.1 174 196 24 122 4,7,27 Mp1 21.9.1,92 4, 3 11 42 1.-21.9.1 3119 2327 64 222 1939 61 2,33 Mp1 24.9.1,63 4,8 3 82 3 22.-24.9.1 667 92 249 131 721 176 7,2 Jakson 2.9.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 2.9.-31.1.1 73 19 8 86 14,9 2..-3.6.1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.48 Keskiarvo kevät 6,42 2, 27 97 3 1, Kevät bruttopäästö 13 171 6,1,34 Keskihajonta nettopäästö 6,3 3,,21 Keskiarvo kesä 6,66 6, 3 947 4 16 73 28 3167 Kesä bruttopäästö 34 21 6,2,1,4,42,7 8,3 Keskihajonta,12 3,7 2,2 124 32 8,2 31 17 739 nettopäästö 27 2,7,28 Keskiarvo syksy 6,9 4,7 32 973 4 Syksy bruttopäästö 139 163 28 1,16 Keskihajonta,6,6,2 142 12 nettopäästö 18 12,8, Vuosikeskiarvo 6,48,6 3 96 4 16 63 28 3167 1, Kesäkeskiarvo q 8 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 8.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 2..1 12:1 9 11.8.1 13:46 6,4,7 Skaalaus ok. 1.6.1 14:1 1 27.8.1 12:19, 4, Skaalaus ok. 17.6.1 12:2 14 11,7 Virtaamamittauksen aloitus 3.6. 9.9.1 11:37 7, 7, Skaalaus ok. 3.6.1 12:33 7 6,1 Skaalaus ok. 21.9.1 13:3 Omavalvontanäyte, rankkasade. 14.7.1 12:38,3,1 Skaalaus ok. 24.9.1 11:48 3, 31,4 Skaalaus ok. 3.7.1 12:29 7, 7,6 Skaalaus ok. Virtaamamittauksen lopetus 31.1. Kaartosuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

2.. 1.6. 17.6. 3.6. 14.7. 3.7. 11.8. 27.8. 9.9. 21.9. 24.9. 2. 27. 3.6 1.6 17.6 24.6 1.7 8.7 1.7 22.7 29.7.8 12.8 19.8 26.8 2.9 9.9 16.9 23.9 3.9 7.1 14.1 21.1 28.1 l/s km2 2.. 1.6. 17.6. 3.6. 14.7. 3.7. 11.8. 27.8. 9.9. 21.9. 24.9. 2.. 1.6. 17.6. 3.6. 14.7. 3.7. 11.8. 27.8. 9.9. 21.9. 24.9. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 4 Kiintoaine 18 12 4 3 3 2 Kok. N µgn/l 4 3 3 2 1 kesä,1 syksy 3,1 6 2 1 1 kesä 14 syksy 1428 2 1 1 Kok. P µgp/l 1 2 Kaartosuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 2 12 12 1 1 9 9 6 kesä 6 1 1 3 syksy 3 3 Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen pe JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 1.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Kaartosuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy KAPEIMMANSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Kapeimmansuo Vesistöalue Siuruanjoki - 61.484 pvk1 ap mp: 722-479814 Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti Vesienkäsittelyrakenne pvk metsäoja - Matalalampi - Matalalamminoja - Mertajoki - Siuruanjoki Mittapadon valuma-alue 47 ha ANALYYSITULOKSET PVK1 AP MP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp 19..1 6,63 2, 21 11 13 1, 19..1 64 64 16 27 288 1,18 Mp 2.6.1 6,6 2, 21 3 4,6 16 1 2, 981 2..-1.6.1 768 38 9 1 16 4,,4,12,11,2 7, Mp 16.6.1 6,61 2, 26 1 13 2.-16.6.1 2823 23 62 17 138 3,69 Mp 29.6.1 6,71 4,4 24 86 93 13 19 3, 39 17.-29.6.1 881 1221 3 114 623 22 2,42 3,38,49,9 8 Mp 13.7.1 6,74 6, 19 8 23 3.6.-13.7.1 32 89 21 11 347 16,42 Mp 3.7.1 6,78, 2 86 2 14.-3.7.1 93 83 2 97 33 1,3 Mp 11.8.1 6,78 3,6 19 72 13 71 2 2,8 32 31.7.-11.8.1 99 1491 37 114 63 23 4,12 2,2,63,9 13 Mp 12.8.1 6,8 4, 21 81 19 12.8.1 118 118 37 129 678 26,61 Mp 27.8.1 6,66 4, 1 63 16 13.-27.8.1 611 631 16 4 21 8,,21 Mp 9.9.1 6,78 3,6 13 6 11 28.8.-9.9.1 82 689 17 3 191 9,,16 Mp 24.9.1 6,36 4,8 26 1 12 1.-24.9.1 3193 291 64 26 1433 83,66 Jakson 2.9.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 2.9.-31.1.1 1393 34 142 771 44,36 19..-1.6.1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.484 Keskiarvo kevät 6,63 2, 21 11 13 1, Kevät bruttopäästö 27 288 1,18 Keskihajonta nettopäästö 14 8,2 Keskiarvo kesä 6,71 3,9 21 783 76 72 18 2,8 244 Kesä bruttopäästö 88 28 2,81,73,42,2 24 Keskihajonta,9 1,4 3,3 149 64 7 3,2,8 1266 nettopäästö 64 8,4 Keskiarvo syksy 6,7 4,2 2 17 12 Syksy bruttopäästö 13 88 46,39 Keskihajonta,3,8 9,2 61,7 nettopäästö 12 3 Vuosikeskiarvo 6,67 3,8 2 86 76 72 16 2,8 244 1, Kesäkeskiarvo q 28 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 8.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm 19..1 13:1 2 Pintavalutuskenttä vuotaa länsilaidalta. Tulva. 11.8.1 1:1 17,9 11,4 2.6.1 8:3 16 12.8.1 12:3 16 Omavalvontanäyte, rankkasade. 16.6.1 1: 18 21,3 Virtaamamittauksen aloitus 1.6. 27.8.1 9:2 12,7 1,8 29.6.1 11:4 16 12,8 9.9.1 9:4 12, 1,6 13.7.1 13.2 11 1 Skaalaus ok. 24.9.1 1:1 24, 23,1 3.7.1 9:4 14 13,6 Skaalaus ok. Virtaamamittauksen lopetus 31.1. Kapeimmansuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

19. 26. 2.6 9.6 16.6 23.6 3.6 7.7 14.7 21.7 28.7 4.8 11.8 18.8 2.8 1.9 8.9 1.9 22.9 29.9 6.1 19.. 2.6. 16.6. 29.6. 13.7. 3.7. 11.8. 12.8. 27.8. 9.9. 24.9. 13. 2. 27. l/s km2 19.. 2.6. 16.6. 29.6. 13.7. 3.7. 11.8. 12.8. 27.8. 9.9. 24.9. 19.. 2.6. 16.6. 29.6. 13.7. 3.7. 11.8. 12.8. 27.8. 9.9. 24.9. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 3 Kiintoaine 26 1 4 3 Kok. N 2 2 1 3 2 1 1 kesä,1 syksy 3,1 2 1 1 kesä 14 syksy 1428 1 µgn/l 6 4 kesä Kok. P syksy 3 3, 2, 2, 2 1 Kapeimmansuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 2 1 3 2 1, 1, 1 1 1,, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perus JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 1.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Kapeimmansuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy KAPULASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 JÄLKIHOITOVAIHEEN TARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 411 JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Kapulasuo Vesistöalue Iijoki - 61.14 la3: 7236886-496823 Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti Vesienkäsittelyrakenne Laskeutusallas laskuoja-marikaisoja-taipaleenlampi-ontamojärvi-iso-kaakkurijärvi-pikku-kaakkuri Mittapadon valuma-alue 8 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset Sähkön- ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 14%(1,-2, ms/m) 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 la3 2..1 6,49 9,2 27 79 22 1, 2..1 1827 1827 36 36 29 81 2,69 la3 22.6.1 6,4 1 14 6 27 26..-22.6.1 81 699 17 14 12 169 7,2,33 VALUNTATIEDOT 1..-3.9.21 SYKE:N VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄSTÄ, ALUE 61.14 Keskiarvo kesä 6,2 9,6 21 69 2 1, Kesä bruttopäästö 126 192 7,8,34 Keskihajonta,4,6 9,2 134 3, nettopäästö 114 1,,8 Vuosikeskiarvo 9,6 9,6 21 69 2 1, Kesäkeskiarvo q 14 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 1.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 21.7.1 Ei virtausta, ei näytettä. 18.8.1 Ei virtausta, ei näytettä. 16.9.1 Ei virtausta, ei näytettä. Kapulasuo_la3/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

2..1 22.6.1 1. 8. 1. 22. 29..6 12.6 19.6 26.6 3.7 1.7 17.7 24.7 31.7 7.8 14.8 21.8 28.8 4.9 11.9 18.9 2.9 2..1 22.6.1 2..1 22.6.1 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 Kiintoaine 8 2 Kok. N µgn/l 4 3 6 1 3 2 4 1 kesä 14 2 1 kesä,1 2 1 12 1 8 6 4 kesä Kok. P µgp/l 6,, 4, 3, 2, l/s km 2 2 1 1 Kapulasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk 2 1 1 2 1,, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perusteella. pvm. 18.2.216 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kapulasuo_la3/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy KOIVU-LOUKASSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Koivu-Loukassuo Vesistöalue Iijoki - 61.124 pvk1 ap mp1: 724422-4618 Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Iijoki Vesienkäsittelyrakenne pvk Mittapadon valuma-alue 84 ha ANALYYSITULOKSET PVK AP MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp1 18..1,81 3,2 31 83 37 1, 18..1 143 143 2 36 14,64 Mp1 4.6.1 6,31 4,8 29 7 4 19..-4.6.1 2713 1744 24 1 62 1,93 Mp1 1.6.1 6,14 3,2 3 71 7,3 6,1 33 2, 172.6.-1.6.1 421 13 76 21 2297 47,,4 2,17,13 113 Mp1 22.6.1 6,13 1,6 3 82 11.-22.6.1 2179 3293 4 63 1372 32 1,96 Mp1 8.7.1 6,18 7, 42 9 17 23 81 38 423 23.6.-8.7.1 2249 431 9 38 211 49,9 1,2 4,1 1,9 217 Mp1 21.7.1 6,24 9, 4 11 1 9.-21.7.1 23 1328 18 142 711 17 1,8 Mp1.8.1 6,28 8, 42 11 11 42 86 49 48 22.7.-.8.1 262 2477 34 236 1238 32,3 1,2 2,4 1,44 13 Mp1 18.8.1 6,21 7,6 32 77 28 14 73 42 399 6.-18.8.1 892 17 24 19 668 16,6,3 1,2,88 83 Mp1 2.9.1 6,7 3,6 26 76 66 19.8.-2.9.1 766 923 13 4 286 8,72 Mp1 16.9.1 4,97 3,2 34 1 3 3.-16.9.1 967 1477 2 6 98 9,3 Mp1 29.9.1,92 4, 34 96 7 17.-29.9.1 3667 6961 96 331 2817 8 6,21 Jakson 3.9.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 3.9.-31.1.1 144 214 28 96 81 23 1,8 18..-26..1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.124 Keskiarvo kevät,81 3,2 31 83 37 1, Kevät bruttopäästö 36 14,64 Keskihajonta nettopäästö 38 6,29 Keskiarvo kesä 6,2 6,1 39 98 16 21 71 33 363 Kesä bruttopäästö 184 1211 28,32,47 2,14,71 79 Keskihajonta,6 3,,2 168 9, 1 2 21 1296 nettopäästö 11 12 1, Keskiarvo syksy,6 3,6 31 743 7 Syksy bruttopäästö 118 118 27 2,12 Keskihajonta,6,4 4,6 22 24 nettopäästö 88 12 1,1 Vuosikeskiarvo 6,2, 3 837 16 21 61 33 363 1 Kesäkeskiarvo q 36 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 8.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 18..1 13:2 3 18.8.1 14:39 14, 11,9 4.6.1 19, Omavalvontanäyte, kovat sateet. 2.9.1 14:18 13, 11,4 1.6.1 11:34 27 24,7 Virtaamamittaus aloitettu 26.. 16.9.1 13:1 14, 12, 22.6.1 11:4 2 17,9 29.9.1 16:9 24,9 22,7 8.7.1 1: 2 18,4 Virtaamamittaus lopetettu 31.1. 21.7.1 12:12 13 11,4.8.1 14:38 21,2 19 Koivu-Loukassuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

18.. 4.6. 1.6. 22.6. 8.7. 21.7..8. 18.8. 2.9. 16.9. 29.9. 18. 2. 1.6 8.6 1.6 22.6 29.6 6.7 13.7 2.7 27.7 3.8 1.8 17.8 24.8 31.8 7.9 14.9 21.9 28.9.1 12.1 19.1 26.1 l/s km2 18.. 4.6. 1.6. 22.6. 8.7. 21.7..8. 18.8. 2.9. 16.9. 29.9. 18.. 4.6. 1.6. 22.6. 8.7. 21.7..8. 18.8. 2.9. 16.9. 29.9. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 Kiintoaine 4 4 Kok. N 4 3 3 3 3 3 2 2 2 2 1 kesä14 syksy 1428 2 1 kesä,1 syksy 3,1 1 1 1 µgn/l 1 9 8 7 6 4 3 2 1 kesä Kok. P syksy 3,32, 4, 3, 2, 1,, 2 1 1 Koivu-Loukassuon valuma (l/s km2) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 2 1 1 µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen pe JAKELU: Turveruukki Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 24.11.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Koivu-Loukassuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy KOIVUOJANLATVASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 99 OULU puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Koivuojanlatvasuo Vesistöalue Siuruanjoki 61.419 Kivioja yp: 726944-478932 Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti Kivioja ap: 726111-478916 Vesienkäsittelyrakenne pvk kesä/la talvi Koivuoja - Saarioja/Kivioja - Siuruanoja - Siuruanjoki ANALYYSITULOKSET KIVIOJA YP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2+3-N kok.p PO 4-P SO4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-NNO 2+3-N kok.p PO 4-P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 14%(1,-2, ms/m 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2%,11 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Kivioja yp 19..1 4,3 3,6 3 49 1 1, Kivioja yp 8.6.1 4,47 2, 44 61 8,9, 38 2,3 36 Kivioja yp 2.6.1 4,6 2,8 48 63 21 Kivioja yp 7.7.1 4,62 2, 49 69 8,4, 23 3,6 238 Kivioja yp 22.7.1 4,76 3,3 48 94 4 Kivioja yp.8.1 4,66 2,4 62 1 29 Kivioja yp 19.8.1 6,6 13 4 78 7, 7,1 3 26 412 Kivioja yp 1.9.1 6,16 4, 34 6 47 Kivioja yp 1.9.1 6,14 1 37 67 41 Kivioja yp 1.1.1 4,43 2,6 1,7 46 62 17, Keskiarvo kevät 4,3 3,6 3 49 1 1, Kevät bruttopäästö Keskihajonta nettopäästö Keskiarvo kesä,4 4,2 46 77 8,3,7 37 11 3367 Kesä bruttopäästö Keskihajonta,74 3,9 8,7 16,7 1,2 12 13 893 nettopäästö Keskiarvo syksy,29 2,6,9 42 64 29, Syksy bruttopäästö Keskihajonta 1,21,9 6,4 3 17 nettopäästö Vuosikeskiarvo,4 2,6 4, 44 78 8,3,7 33 11, 3367 1, ANALYYSITULOKSET KIVIOJA AP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2+3-N kok.p PO 4-P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-NNO 2+3-N kok.p PO 4-P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Kivioja ap 19..1 4,63 2, 34 48 1 1, Kivioja ap 8.6.1 4,4 2, 44 64 8,7 6,7 16 2,8 132 Kivioja ap 2.6.1,39 2, 37 68 22 Kivioja ap 7.7.1 4, 1,7 72 8,2, 22 3, 239 Kivioja ap 22.7.1 6,13, 29 7 3 Kivioja ap.8.1 4,71 2, 62 93 2 Kivioja ap 19.8.1 6,4 27 44 77 7,9 8,9 4 26 411 16 Kivioja ap 1.9.1 6,17 9,2 34 66 47 Kivioja ap 1.9.1 6,16 18 38 66 4 Kivioja ap 1.1.1,16 1,7 37 81 22 Keskiarvo kevät 4,63 2, 34 48 1 1, Kevät bruttopäästö Keskihajonta nettopäästö Keskiarvo kesä,36 7,1 43 729 8,3 6,9 31 11 267 16 Kesä bruttopäästö Keskihajonta,76 9,2 11 98,4 2, 14 13 148 nettopäästö Keskiarvo syksy,66 9,9 38 73 31 Syksy bruttopäästö Keskihajonta,71 12,7 16 13 nettopäästö Vuosikeskiarvo,3 7,1 41 7 8,3 6,9 29 11 267 8, 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 21.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Tarkkailupisteet sijaitsevat Kiviojassa pintavalutuskentän purkupisteen ylä- ja alapuolella. pvm Huomautukset pvm Huomautukset 19..1 Tulva. Aivan rantaan ei näytettä päässyt ottamaan. 8.6.1 Ap otettu 3 m pisteen alapuolelta, yp m pisteen yläpuolelta. Tulva. 2.6.1 Tulva. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 1.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Koivuojanlatvasuo/vedenlaatu ja huuhtouma 1/1

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy KOPPELOSAARENSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 JÄLKIHOITOVAIHEEN TARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 411 JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Koppelosaarensuo Vesistöalue Iijoki - 61.124 la1: 724499-47882 Kunta Pudasjärvi Purkuvesistö laskuoja-iijoki Vesienkäsittelyrakenne Laskeutusallas Mittapadon valuma-alue 44,3 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 La1 28..1 6,39 7, 36 8 43 1, 26.-28..1 337 339 8,8 8,9 7 276 6,,33 La1 17.6.1 6,12 4,4 4 7 3 29..-17.6.1 872 846 23 22 84 764 14,67 La1 14.7.1 6,7 14 4 12 1 18.6.-14.7.1 91 468 2,4 12 148 476 13 1,6 La1 11.8.1 6,7 13 42 11 86 1.7.-1.9.1 779 672 2 18 197 637 17 1,3 La1 8.9.1 6,62 4,8 29 92 72 2.9.-3.9.1 763 14 2 37,9 17 949 3,1 2,36 VALUMATIEDOT 1..-3.9.21 SYKE:N VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄSTÄ, ALUE 61.124 Keskiarvo kesä 6,4 1 41 97 66 1, Kesä bruttopäästö 18 611 14,9 1,9 Keskihajonta,2 4,6 3,8 21 32 nettopäästö 143 7,6,8 Keskiarvo syksy 6,62 4,8 29 92 72 Syksy bruttopäästö 17 949 3 2,36 Keskihajonta nettopäästö 124 13,7 1,7 Vuosikeskiarvo 6,48 8,7 38 964 67 1, Kesäkeskiarvo q 17 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 28.9.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 28..1 14:2 29 17.6.1 9:4 42 Padottaa, ap ja yp pinnat tasalla. 14.7.1 9:2 1 Padottaa 11.8.1 1:1 7, 8.9.1 12:44 19 Koppelosaarensuo_la1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

28..1 17.6.1 14.7.1 11.8.1 8.9.1 1. 8. 1. 22. 29..6 12.6 19.6 26.6 3.7 1.7 17.7 24.7 31.7 7.8 14.8 21.8 28.8 4.9 11.9 18.9 2.9 l/s km2 28..1 17.6.1 14.7.1 11.8.1 8.9.1 28..1 17.6.1 14.7.1 11.8.1 8.9.1 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 2 1 1 kesä,1 Kiintoaine syksy 3,1 syksy 3,1 2 1 1 4 3 3 2 2 1 1 kesä 14 Kok. N syksy 1428 1 7 2 1 Kok. P 1, 2 Koppelosaarensuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 2 8 6 kesä 1,2,9 1 q, vrk 1 4 syksy 3,6 1 1 2,3, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen p pvm. 18.2.216 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Koppelosaarensuo_la1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy KORTESUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 411 JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Kortesuo Vesistöalue Iijoki - 61.137 pvk1: 7236946-482638 Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureittilaskuoja-syväoja-iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 162, ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset Sähkön- ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 14%(1,-2, ms/m 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk1 2..1 6, 6,4 27 86 32 1, 2..1 399 399 28 28 16 68 21,78 Pvk1 11.6.1 6,1 7, 3 11 21 38 42 8,1 21 26..-11.6.1 2168 734 14 2 316 136,9 1,72 1,9,37 113 Pvk1 22.6.1 6,33 7, 37 13 61 12.-22.6.1 216 464 1 33 2 18 37 1,74 Pvk1 6.7.1 6,9 37 31 16 2 69 12 46 682 3, 23.6.-6.7.1 343 3648 2 26 831 696 36,61 1, 2,69 1,3 13 Pvk1 21.7.1 6,3 29 34 16 13 3, 7.-21.7.1 129 1266 9, 9, 226 26 12 1,1 Pvk1.8.1 6,6 61 42 16 16 1 18 11 118 18 22.7.-.8.1 184 1616 13 12 66 418 16 1,9,1 1,79 1,9 117 Pvk1 18.8.1 6,2 14 32 12 21 16 11 64 724 6.-1.9.1 398 89 2,8 6,1 74 169 6,3 1,11,8,8,34 38 Pvk1 2.9.1 6,4 16 32 11 9 2.9.1 32 32 2,3 2,3 32 64 2,2,19 Pvk1 16.9.1 6,42 8, 14 61 42 3.-16.9.1 21 362 1, 2,6 18 31 1,4,9 Pvk1 28.9.1,99,6 43 13 62 17.-3.9.1 198 2138 14 1 74 66 17,82 Keskiarvo kesä 6,36 23 33 1323 16 3 96 7 793 6,3 Kesä bruttopäästö 338 99 24 1,49, 1,48,46 69 Keskihajonta,24 21, 292 1 2 4 42 3797 7,9 nettopäästö 32 1 1,11 Keskiarvo kesä 6,27 1 3 13 66 Syksy bruttopäästö 4 29 9,,4 Keskihajonta,24,4 1 3 27 nettopäästö 38,2,3 Vuosikeskiarvo 6,33 19 32 1227 16 3 87 7 793 6,3 Kesäkeskiarvo q 21 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 8.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Valumatiedot ajalle 2..-3.9.21 SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.137. pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm Kortesuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

2..1 11.6.1 22.6.1 6.7.1 21.7.1.8.1 18.8.1 2.9.1 16.9.1 28.9.1 1. 8. 1. 22. 29..6 12.6 19.6 26.6 3.7 1.7 17.7 24.7 31.7 7.8 14.8 21.8 28.8 4.9 11.9 18.9 2.9 l/s km2 2..1 11.6.1 22.6.1 6.7.1 21.7.1.8.1 18.8.1 2.9.1 16.9.1 28.9.1 2..1 11.6.1 22.6.1 6.7.1 21.7.1.8.1 18.8.1 2.9.1 16.9.1 28.9.1 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 8 6 4 2 kesä,1 831 Kiintoaine syksy 3,1 syksy 3,1 8 6 4 2 4 3 3 2 2 1 1 14 Kok. N 1428 1 7 2 2 Kok. P 3, 2 Kortesuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 2 16 12 2,4 1,8 1 q, vrk 1 8 kesä 1,2 1 1 4 3,6, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen peruste pvm. 18.2.216 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kortesuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy KOUTUANSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 411 JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Koutuansuo Vesistöalue Iijoki - 61.137 pvk1: 72244-4718 Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureittimetsäoja-pohjois-koutuanjoki-iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 88,8 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk1 28..1 3,8 9 1, 3,7 24 6, 12 1, 26.-28..1 22893 268 298 33 289 17 69 1,74 Pvk1 1.6.1 4,1 22 1,8 4,6 2 8,9, 14 3, 96 782 29..-1.6.1 1962 1291 26 169 263 671 36 1,3,73 2,4,1 114 Pvk1 1.6.1 3,94 2 1, 3,9 2 9,2 62 2.-1.6.1 19 46 2 9 1 198 1,47 Pvk1 16.6.1 4,1 2, 6,6 2 14 77 16.6.1 1486 1486 19 19 33 11 4,2,23 Pvk1 1.7.1 3,99 2 1,6, 28 13, 9,2 2, 72 647 17.6.-1.7.1 14 1938 19 2 3 19 6,1,28,11,2,4 14 Pvk1 16.7.1 4,7 19 21 12 4 67 6 1, 2.-16.7.1 3 129 4, 17 3 174 6,,97 Pvk1 27.7.1 4, 17 4, 4,8 4 19 1 17.-27.7.1 13 7 14 7,3 2 3 2,,12 Pvk1 13.8.1 4,2 2 2,,4 28 17, 17 4,3 69 74 28.7.-13.8.1 3189 218 42 27 47 128 6,6,4,12,4,1 14 Pvk1 27.8.1 4,17 18 1 9,4 47 32 64 14.-27.8.1 492 76 6,4 7, 6 61 3,1,21 Pvk1 9.9.1 4,26 19 2, 4,6 28 14 69 28.8.-9.9.1 86 147 11,3 2 3 8 4,9,24 Pvk1 23.9.1 4,3 13 2, 11 4 22 41 1.-23.9.1 2637 7328 269 96 16 98 37 1,82 Keskiarvo kesä 4,2 29 4,9 6,2 313 13, 21 3,3 7 668 1, Kesä bruttopäästö 12 16 8,6,18,7,1, 1 Keskihajonta,9 27 6,6 2,8 99 4,1, 19 1,2 21 16 nettopäästö 7 Keskiarvo syksy 4,26 19 2, 4,6 28 14 69 Syksy bruttopäästö 12 9 22 1,6 Keskihajonta,6 4,2, 4, 12,7 2 nettopäästö 1,4 Vuosikeskiarvo 4,7 26 4,4 6, 323 13, 2 3,3 71 668 1, Kesäkeskiarvo q 4 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 21.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Virtaamadatan epävarmuuden vuoksi valumatiedot ajalle 1.6.-31.7.21 SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.137. pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 22..1 13:1 7 Virtaamamittarin asennus. 13.8.1 sähkönjohtavuustuloksen virheellinen kirjaus korjattu. 28..1 12: 22 13.8.1 kiintoaineen virheellinen kirjaus korjattu. 1.6.1 11: 13 43 Uusi skaalaus 27.8.1 13:1 7, 9,9 Uusi skaalaus. 1.6.1 1:3 32 29 Uusi skaalaus 9.9.1 14:18 1, 14,4 16.6.1 16: Rankkasadenäyte. 23.9.1 14:3 48, 48,6 Skaalaus ok. 1.7.1 14: 12, 16 Uusi skaalaus 16.7.1 1:1 7,9 13,3 27.7.1 14:4 21, 2,2 Uusi skaalaus 13.8.1 9: 21, 24,1 Uusi skaalaus Koutuansuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

28..1 1.6.1 1.6.1 16.6.1 1.7.1 16.7.1 27.7.1 13.8.1 27.8.1 9.9.1 23.9.1 22. 29..6 12.6 19.6 26.6 3.7 1.7 17.7 24.7 31.7 7.8 14.8 21.8 28.8 4.9 11.9 18.9 2.9 28..1 1.6.1 1.6.1 16.6.1 1.7.1 16.7.1 27.7.1 13.8.1 27.8.1 9.9.1 23.9.1 28..1 1.6.1 1.6.1 16.6.1 1.7.1 16.7.1 27.7.1 13.8.1 27.8.1 9.9.1 23.9.1 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 3 2 1 Kiintoaine kesä,1 syksy 3,1 6 4 2 4 3 3 2 2 1 1 kesä 14 Kok. N µgn/l syksy 1428 1 7 2 6 4 kesä Kok. P 67 µgp/l syksy 3 3, 2, 2, 4 3 Koutuansuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 3 2 3 1, 2 1 1,, l/s km 2 1 1, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen p pvm. 16.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Koutuansuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy KUIKKASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Kuikkasuo Vesistöalue Iijoki - 61.187 la2 ap mp2: 7228274-47272 Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitti metsäoja - Lastulampi - Lastuoja - Pikkumartimo - Martimonjoki - Iijoki Vesienkäsittelyrakenne Laskeutusallas Mittapadon valuma-alue 79 ha ANALYYSITULOKSET LA2 AP MP2 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset Sähkön- SO4 ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe joht. (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 14%(1,-2, ms/m,11 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 4%(>2, ms/m) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1,2 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm ms/m mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp2 14..1 11 32 4,39 22 33 16 27 14..1 867 2933 43 817 122 9 1, Mp2 18..1 4,84 1 27 14 28 1, 1.-18..1 1882 1688 2 321 77 3,6 Mp2 8.6.1 4,7 6,8 44 14 28 19..-8.6.1 21 2622 38 226 146 46,93 Mp2 11.6.1 4,9 4 26 13 4 93 29 11 18 24 9.-11.6.1 138 3922 7 1986 1291 6 27 4,62 1,44, 27 Mp2 22.6.1,78 9, 17 8 3 12.-22.6.1 1338 216 32 246 464 23,82 Mp2 6.7.1,12 11 31 11 43 46 3 7,8 42 23.6.-6.7.1 2383 689 1 948 2672 9 37 3,96 2,9,67 362 Mp2 21.7.1 6,1 6, 17 83 37 6, 7.-21.7.1 219 61 8,9 46 131 6,4,29 Mp2.8.1,81 18 26 13 8 27 36 13 78 22.7.-.8.1 84 2419 3 1 796 4 18,83 1,1,4 177 Mp2 17.8.1 6,16 19 26 12 46 17 46 18 8 6.-17.8.1 167 997 1 24 328 1,81,21,8,23 11 Mp2 2.9.1,9 23 31 12 4 2,8 18.8.-2.9.1 1 479 7, 139 188 7,3,27 Mp2 16.9.1 6,24 2 1 12 46 6, 3.-16.9.1 97 78 8, 146 11 8,8,34 Mp2 28.9.1 4,62 13 32 1 23 17.-28.9.1 2837 139 224 219 621 291 4,46 Jakson 29.9.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 29.9.-31.1.1 163 21 29 329 81 38,8 14..-3.6.1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.187 Keskiarvo kevät 11 32 4,62 19 3 1 28 1, Kevät bruttopäästö 42 77 36,68 Keskihajonta,32 4,9 4,2 141,7 nettopäästö 39 24,19 Keskiarvo kesä, 16 27 114 3 46 34 12 79 1 Kesä bruttopäästö 423 143 4 1,93 1,6,22 17 Keskihajonta,7 12 9,2 22 69 34 6,4 4,3 1611 nettopäästö 389 23,39 Keskiarvo syksy,9 19 26 13 38 4,4 Syksy bruttopäästö 637 1491 7 1,1 Keskihajonta,8,1 1 173 13 nettopäästö 89 47,2 Vuosikeskiarvo,38 17 27 124 3 46 34 12 79 8, Kesäkeskiarvo q 37 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm..1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 14..1 14:1 Omalvalvontanäyte, kovat sateet 13.-14..1.8.1 16:1 11 12,7 18..1 9:3 17 Padotusta 17.8.1 17:2 6,9 7, 8.6.1 12:1 Omalvalvontanäyte, kovat sateet.-7.6.1 2.9.1 12:11, 6,1 11.6.1 12:17 13 1,2 Virtaamamittaus aloitettu 3.6. 16.9.1 11: 3,,8 22.6.1 13:27 3, 11,1 28.9.1 1:29 19,4 2,8 6.7.1 13: 16 17,4 Virtaamamittaus lopetettu 31.1. 21.7.1 11:11 4,8 7,1 Otettu lisäksi omavalvontanäyte rankkasateen takia. Kuikkasuo_la2/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

18.. 8.6. 11.6. 22.6. 6.7. 21.7..8. 17.8. 2.9. 16.9. 28.9. 14. 21. 28. 4.6 11.6 18.6 2.6 2.7 9.7 16.7 23.7 3.7 6.8 13.8 2.8 27.8 3.9 1.9 17.9 24.9 1.1 8.1 1.1 22.1 29.1 l/s km2 18.. 8.6. 11.6. 22.6. 6.7. 21.7..8. 17.8. 2.9. 16.9. 28.9. 18.. 8.6. 11.6. 22.6. 6.7. 21.7..8. 17.8. 2.9. 16.9. 28.9. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 4 141 948 Kiintoaine 219 6 4 4 3 3 2 Kok. N 4 3 3 2 3 2 2 1 1 kesä 14 syksy 1428 2 1 1 kesä,1 syksy 3,1 1 µgn/l 1 9 8 7 6 4 3 2 1 kesä 2,6 Kok. P 4, syksy 3 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, 4 3 2 1 Kuikkasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 4 3 2 1 µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 2.1.216 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Kuikkasuo_la2/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy KUIKKASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 JÄLKIHOITOVAIHEEN TARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 411 JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Kuikkasuo Vesistöalue Siuruanjoki - 61.413 pvk1: 7228274-47272 Kunta Pudasjärvi Purkuvesistö laskuoja-alempi Kallio-oja-Kissapuro-Ylempi Kallio-oja Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 9,4 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset Sähkön- ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 14%(1,-2, ms/m 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk1 27..1 6,39 3,2 22 8 37 1, 26.-27..1 116 814 14 1 29 198,2,33 Pvk1 24.6.1 7,12,2 23 73 7 28..-24.6.1 64 749 7,7 1 43 19 6,,47 Pvk1 22.7.1 6,82 14 27 7 1 2.6.-22.7.1 72 4 9,6,8 7 136 3,8,26 Pvk1 18.8.1 6,8 7, 23 71 43 23.7.-1.9.1 133 498 1,7 6,4 39 127 3,9,24 Pvk1 1.9.1 6,62 11 28 78 12 2.9.-3.9.1 124 974 1,6 12, 119 32 8,4 1,29 VALUMATIEDOT 1..-3.9.21 SYKE:N VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄSTÄ, ALUE 61.413 Keskiarvo kesä 6,76 8,1 2 71 62 1, Kesä bruttopäästö 49 148 4,,31 Keskihajonta,27 4,4 2,7 77 34 nettopäästö 43 1,4,19 Keskiarvo syksy 6,62 11 28 78 12 Syksy bruttopäästö 119 32 8,4 1,29 Keskihajonta nettopäästö 18 3, 1,8 Vuosikeskiarvo 6,76 8,1 2 71 62 1, Kesäkeskiarvo q 7,2 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm..1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 27..1 1:1 4 24.6.1 11: 27 22.7.1 13:2 9, 18.8.1 11:32 11, 1.9.1 11:32 12, Kuikkasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

27..1 24.6.1 22.7.1 18.8.1 1.9.1 1. 8. 1. 22. 29..6 12.6 19.6 26.6 3.7 1.7 17.7 24.7 31.7 7.8 14.8 21.8 28.8 4.9 11.9 18.9 2.9 l/s km2 27..1 24.6.1 22.7.1 18.8.1 1.9.1 27..1 24.6.1 22.7.1 18.8.1 1.9.1 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 Kiintoaine 8 2 Kok. N µgn/l 4 3 6 1 3 2 4 1 kesä 14 2 1 kesä,1 2 1 12 1 8 6 kesä Kok. P µgp/l 6,, 4, 3, 2 1 1 Kuikkasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk 2 1 1 4 2 2, 1,, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen pe pvm. 18.2.216 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kuikkasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy KUPSUSSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 YMPÄRIVUOTINEN PÄÄSTÖTARKKAILU 214-21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 411 JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Kupsussuo Vesistöalue Iijoki - 61.122 pvk1: 7266-44923 Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureittilaskuoja-iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 172,7 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk1 11.11.14 6,67 6,7 14 2 27 3,3 1.-11.11.14 671 49 4 33 19 398 7,77 Pvk1 9.12.14 3,4 6,9 1, 6,7 93 9,7 2,7 1, 12.11.-9.12.14 449 196 3 13 11 76 11,11 Pvk1 22.1.1 6,63 4,4 22 19 16 1, 1.12.14-22.1.1 31 939 6,3 6,3 24 12 1,9 Pvk1 4.2.1 6,2 22 34 23 26, 23.1.-4.2.1 43 81 2,7, 14 16 11,12 Pvk1 23.3.1 6, 9,2 2 19 41 1,.2.-23.3.1 683 62 4,6 3,8 3 81 6,2,13 Pvk1 8.4.1 6,49 4, 11 12 13 1, 24.3.-13.4.1 1126 14 7, 6,7 23 64 7,,8 Pvk1 28.4.1 6,3 1,6 12 12 21 1, 14.-28.4.1 11124 7849 7 3 73 4,9 Pvk1..1 6,78 2, 14 1 76 12 27 9,8 13 1, 29.4.-..1 61 961 38 61 1 73 79 4 6,3 1,42,1 71 Pvk1 11..1 6,89 2, 18 16 2 1, 6.-11..1 464 494 31 33 7 11 4,71 Pvk1 2..1 6,77 2, 2 18 21 1, 12.-2..1 3983 6894 27 46 8 798 72,84 Pvk1 2..1 6,97 1, 2 13 16 1, 21.-2..1 421 422 28 27 23 466 3,37 Pvk1 2.6.1 7, 3,6 2 7 94, 17 2, 844 26..-2.6.1 278 437 17 29 91 7 19 2,38,13,43, 21 Pvk1 1.6.1 6,8 2,,1 67 2 3.-1.6.1 161 223 11 1 26 66 8,7,26 Pvk1 16.6.1 6,9 2, 19 6 24 16.6.1 13 13 1 1 18 171,8,22 Pvk1 1.7.1 6,69 6, 21 48 27 23 28 11 333 17.6.-1.7.1 739 124, 1 3 18 4,2 2,38,2,2,1 29 Pvk1 16.7.1 6,7 6, 21 97 4 2.-16.7.1 774 797,2,3 28 97 4,,18 Pvk1 3.8.1 6,4 2,4 2 16 31 17.7.-3.8.1 43 221 27 1 31 326 21,4 Pvk1 13.8.1 6,61 3,2 26 16 81, 37 1 2 4.-13.8.1 1464 1711 1 11 32 28 16 8,2,,37,1 2 Pvk1 27.8.1 6,2 4, 2 14 33 14.-1.9.1 1289 1911 8,6 13 44 277 1,37 Pvk1 9.9.1 6,61 3,6 19 1 21 2.9.-9.9.1 2366 2381 16 16 262 21,29 Pvk1 23.9.1 6,7,6 2 29 36 1.-23.9.1 164 779 71 39 187 837 97 1,2 Pvk1 6.1.1 6,71 4,8 1 21 26 24.9.-6.1.1 322 72 21 38 18 49 69,86 Pvk1 2.1.1 7,32 6,3 14 21 24 7.-31.1.1 266 3726 18 2 136 32 4,2 Keskiarvo talvi 6,4 6,9 7,9 19 17 22 2,7 2,1 Talvi bruttopäästö 4 114 12,1 Keskihajonta 1,27 7,4 1 24 12 1,9 nettopäästö 33 8,, Keskiarvo kevät 6,74 1,7 17 148 76 12 22 1 13 1, Kevät bruttopäästö 71 617 8 6,6 1,,9,9 12 Keskihajonta,26,4 3,6 239 4,2 nettopäästö 31 38,1 Keskiarvo kesä 6,72 3,7 2 11 391 11 29 9,3 312 Kesä bruttopäästö 41 232 12 1,36,,32,3 11 Keskihajonta,2 1,6 6,7 44 373 1 8 6,7 218 nettopäästö 29 6,7,9 Keskiarvo syksy 6,84,1 18 21 27 Syksy bruttopäästö 141 463 9,72 Keskihajonta,33 1,2, 74 6, nettopäästö 116 46,21 Vuosikeskiarvo 6,7 6,9 4,6 19 1493 484 38 2 9, 2,7 2681 1,6 Kesäkeskiarvo q 13 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 9.11.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Virtaamadatan epävarmuuden vuoksi valumatiedot ajalle 1.6.-13.8.21 SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.122. pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 11.11.14 13:17 36 3 Satanut edellisen yön ja koko päivän. 1.6.1 12:4 26 16,9 Uusi skaalaus. 9.12.14 1:3 27 26 Tulva. Skaalaus ok. 16.6.1 1:1 43 Omavalvontanäyte (rankkasade) 22.1.1 1: 1 9,3 Skaalaus ok. 1.7.1 11:4 2,8 12,1 Uusi skaalaus. 4.2.1 1: 12 1,2 Uusi skaalaus 16.7.1 9: 16 1,9 Uusi skaalaus. 23.3.1 1:3 14 12,6 Vedenkorkeus katsottu mitta-asteikosta. 3.8.1 12:3 31 28 8.4.1 1:3 1 1,4 Skaalaus ok. 13.8.1 13:2 2 21,4 Uuden anturin asennus 28.4.1 13: 41 36,7 Uusi skaalaus 27.8.1 1: - 16,4 Vedenkorkeutta ei mitattu, rikkivety 32 ppm, vaikka tuuletus päällä...1 12.2 42 42,2 Skaalaus ok. Näyte otettu alapuolisesta rummun päästä. 11..1 1: 3 4,3 Uusi skaalaus 9.9.1 1:42-2,6 Näyte otettu alapuolisesta rummun päästä. 2..1 9:1 2 26 Skaalaus ok. 23.9.1 1:1 38 37,8 Skaalaus ok. 2..1 14: 26 2 Skaalaus ok. 6.1.1 11: 2 23,7 Uusi skaalaus. 2.6.1 11:4 2 27, Uusi skaalaus 2.1.1 11:3-21,4 Näyte otettu alapuolisesta rummun päästä. Kupsussuo pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

11.11.14 9.12.14 22.1.1 4.2.1 23.3.1 8.4.1 28.4.1..1 11..1 2..1 2..1 2.6.1 1.6.1 16.6.1 1.7.1 16.7.1 3.8.1 13.8.1 27.8.1 9.9.1 23.9.1 6.1.1 2.1.1 1.11 1.11 29.11 13.12 27.12 1.1 24.1 7.2 21.2 7.3 21.3 4.4 18.4 2. 16. 3. 13.6 27.6 11.7 2.7 8.8 22.8.9 19.9 3.1 17.1 31.1 11.11.14 9.12.14 22.1.1 4.2.1 23.3.1 8.4.1 28.4.1..1 11..1 2..1 2..1 2.6.1 1.6.1 16.6.1 1.7.1 16.7.1 3.8.1 13.8.1 27.8.1 9.9.1 23.9.1 6.1.1 2.1.1 11.11.14 9.12.14 22.1.1 4.2.1 23.3.1 8.4.1 28.4.1..1 11..1 2..1 2..1 2.6.1 1.6.1 16.6.1 1.7.1 16.7.1 3.8.1 13.8.1 27.8.1 9.9.1 23.9.1 6.1.1 2.1.1 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 3 Kiintoaine 2 1 4 3 3 Kok. N µgn/l 1 7 2 2 1 talvi 3,7 kevät 4,7 kesä,1 syksy 3,1 1 2 1 1 talvi 1128 kevät 884 kesä 14 syksy 1428 2 6 4 µgp/l talvi 38 Kok. P kesä syksy 3 3, 2, 2, 2 1 Kupsussuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 214-21 q, vrk kiintoaine () 2 1 3 2 1 kevät 31 1, 1,, l/s km 2 1 1, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perusteella. pvm. 16.2.216 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kupsussuo pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy KYNKÄÄNSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 411 JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Kynkäänsuo Vesistöalue Siuruanjoki - 61.413 pvk2: 726829-4646 Kunta Yli-Ii/Kuivaniemi Kuivatusvesien laskureitti Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä laskuoja-syrjäoja-iso Savioja-Vitmaoja-Siuruanjoki Mittapadon valuma-alue 114,3 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1, 3,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk2 26..1 6,62 1, 8,1 29 9,2 1, 19..-26..1 4439 4439 4 4 39 31 11,36 Pvk2 9.6.1 6,48 2, 12 39 3,, 13 2,2 14 27..-9.6.1 7868 3188 8 32 6 33 11,8,14,36,6 3,9 Pvk2 17.6.1 6,3, 14 39 8 1.-17.6.1 746 437 76 44 19 34 1,3 Pvk2 22.6.1 6, 2, 17 1 18.6.-22.6.1 1189 298 12 26 4 386 11,23 Pvk2 8.7.1 6,6 2, 18 1 7,2, 1 2, 111 23.6.-8.7.1 121 242 12 2 43 386 11,1,11,21,4 2,4 Pvk2 22.7.1 6,9 2, 22 63 17 9.-22.7.1 16 286 1,6 2,9 1,6,4 Pvk2 3.8.1 6,87 2, 21 6 1 23.7.-3.8.1 494 8,,1 9 93 2,,7 Pvk2 17.8.1 7,9 2, 21 9 7,4, 18 2,1 23 4.-17.8.1 44 71 4,6 7,6 13 138 3,9,,3,12,1 3,4 Pvk2 1.9.1 6,78 2, 22 4 17 18.8.-1.9.1 1421 7 14,6 1 17 2,6,8 Pvk2 14.9.1 6,96 2, 12 43 11 2.-14.9.1 689 1391 7, 14 24 146,2,13 Pvk2 3.9.1 6,73 3, 26 74 3 1.-3.9.1 762 6181 72 63 162 146 4 1,62 Keskiarvo kesä 6,69 1,7 17 489,9, 13 2,1 28 Kesä bruttopäästö 2 23 6,9,4,4,18,2 1,3 Keskihajonta,2,6 4,9 11 2,, 3,8,1 23 nettopäästö 9, Keskiarvo syksy 6,8 2, 19 8 21 Syksy bruttopäästö 1 86 24,96 Keskihajonta,16,7 1 219 13 nettopäästö 6 6,8,2 Vuosikeskiarvo 6,72 1,9 18 6,9, 14 2,1 28 1, Kesäkeskiarvo q 17 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 8.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli Kynkäänsuo_pvk2/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

26..1 9.6.1 17.6.1 22.6.1 8.7.1 22.7.1 3.8.1 17.8.1 1.9.1 14.9.1 3.9.1 19. 26. 2.6 9.6 16.6 23.6 3.6 7.7 14.7 21.7 28.7 4.8 11.8 18.8 2.8 1.9 8.9 1.9 22.9 29.9 26..1 9.6.1 17.6.1 22.6.1 8.7.1 22.7.1 3.8.1 17.8.1 1.9.1 14.9.1 3.9.1 26..1 9.6.1 17.6.1 22.6.1 8.7.1 22.7.1 3.8.1 17.8.1 1.9.1 14.9.1 3.9.1 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 19..1 11:3 Virtaamamittarin asennus 3.8.1 11: 13,2 1,3 Uusi skaalaus 26..1 13:1 21 27 Uusi skaalaus 17.8.1 1:22 8,9 1,8 Uusi skaalaus 9.6.1 12:2 3 34,3 Skaalaus ok. 17.8.1 kiintoaineen virheellinen kirjaus korjattu. 17.6.1 8:1 33 Rankkasadenäyte, analysoitu NabLabs Oy:n laboratoriossa. 1.9.1 12:43 1, 17, Uusi skaalaus 22.6.1 12:27 17 16 Skaalaus ok. 14.9.1 13: 8, 12,7 Uusi skaalaus 8.7.1 14: 17 1,6 Uusi skaalaus 3.9.1 14: 29, 32, Virtaamamittauksen lopetus. 22.7.1 9:3 9,8 7,3 Uusi skaalaus 4 Kiintoaine 162 8 4 Kok. N 1 3 3 6 3 7 2 2 1 kesä,1 4 2 2 1 1 kesä 14 syksy 1428 2 syksy 3,1 6 4 kesä Kok. P 1,62 1,2 1, syksy 3,8 2 1 Kynkäänsuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 2 1 3 2 1,6,4,2 1 l/s km 2 1, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistoj pvm. 16.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kynkäänsuo_pvk2/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy KYNKÄÄNSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 411 JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Kynkäänsuo Vesistöalue Siuruanjoki - 61.41 rhk1: 726767-43411 Kunta Yli-Ii/Kuivaniemi Kuivatusvesien laskureitt laskuoja - Polvioja - Viitaoja - Siuruanjoki Vesienkäsittelyrakenne Ruokohelpikenttä Mittapadon valuma-alue 77,4 ha ANALYYSITULOKSET RHK1 YP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Rhk1yp 9.6.1,8 2, 47 1 6,6 7 4 14 167 9.6.1 4 12 8 91 3 1 34 Rhk1yp 8.7.1 6,42 8,4 47 1 7,9, 11 64 373 8.7.1 33 32 7-1 8 73 4 Rhk1yp 17.8.1 6,8 9,6 2 1 67 74 3 27 94 17.8.1-12 47 99 93 86 96 79 Keskiarvo kesä 6,36 6,7 4 1167 228 4 1 116 49 Keskiarvo kesä 41 12 26 97 89 74 9 71 Keskihajonta,48 4,1 13 289 383 36 13 136 431 ANALYYSITULOKSET RHK1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Rhk1 26..1 6,7 2, 34 83 4 1, 26..1 Rhk1 9.6.1 6,23 2, 4 88 6,1, 28 6,8 111 27..-9.6.1 791 4187 118 63 18 243 48,33,27 1,,37 6 Rhk1 16.6.1 6,3 6,3 43 82 29 1.-16.6.1 797 4924 119 74 41 273 2 1,8 Rhk1 22.6.1 6,41 8,8 42 84 38 17.6.-22.6.1 2136 14 32 7 7 2721 4 2, Rhk1 8.7.1 6,46,6 32 93 8,, 46 17 173 23.6.-8.7.1 223 3622 34 4 262 1498 44,37,23 2,2,8 81 Rhk1 22.7.1 6,41 8, 48 99 49 9.-22.7.1 749 148 11 16 18 6 13,7 Rhk1 3.8.1 6,7 12 29 86 47 23.7.-3.8.1 112 1227 17 18 19 46 14,7 Rhk1 17.8.1 6,46 4,3 28 79 6,4, 42 12 196 4.-17.8.1 4,3 28,1 4,2 16 11 2,9,2,2,2,4 7,1 Rhk1 1.9.1 6,36 2,8 4 77 4 18.8.-1.9.1 1396 47 21 8,2 2 283,4,3 Rhk1 14.9.1 6, 2,8 27 67 2.-14.9.1 1173 281 18 31 7 726 18 1,3 Rhk1 3.9.1 6,43 2, 4 89 69 1.-3.9.1 8169 624 122 98 169 3371 7,8 Keskiarvo kesä 6,42,8 38 87 6,8, 41 12 16 1, Kesä bruttopäästö 164 1149 26,11,8 1,1,19 23 Keskihajonta,11 3,4 7,3 69 1, 7,7,1 44 nettopäästö 13 11,1 Keskiarvo syksy 6,49 2,4 34 78 6 Syksy bruttopäästö 127 2186 49 3,81 Keskihajonta,8,6 9,2 16 13 nettopäästö 68 2 2,64 Vuosikeskiarvo 6,43,1 37 843 6,8, 44 12 16 1, Kesäkeskiarvo q 34 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 8.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattuanturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 19..1 1:4 3, Virtaamamittarin asennus 3.8.1 1:3 13,3 14,9 Uusi skaalaus 26..1 13:33 27 Uusi skaalaus 17.8.1 9:42 8,8,6 Uusi skaalaus 9.6.1 12:36 34 33, Skaalaus ok. 1.9.1 12:2 11, 2,8 Uusi skaalaus 16.6.1 14:4 32 Rankkasadenäyte, analysoitu NabLabs Oy:n laboratoriossa 14.9.1 13:27 1, 14,9 Uusi skaalaus 22.6.1 13:2 19 19,1 Skaalaus ok. 3.9.1 14:4 33, 3,3 Virtaamamittauksen lopetus. 8.7.1 14:2 2 2, Skaalaus ok. 22.7.1 1: 8,2 11,4 Uusi skaalaus Kynkäänsuo_rhk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

26..1 9.6.1 16.6.1 22.6.1 8.7.1 22.7.1 3.8.1 17.8.1 1.9.1 14.9.1 3.9.1 19. 26. 2.6 9.6 16.6 23.6 3.6 7.7 14.7 21.7 28.7 4.8 11.8 18.8 2.8 1.9 8.9 1.9 22.9 29.9 26..1 9.6.1 16.6.1 22.6.1 8.7.1 22.7.1 3.8.1 17.8.1 1.9.1 14.9.1 3.9.1 26..1 9.6.1 16.6.1 22.6.1 8.7.1 22.7.1 3.8.1 17.8.1 1.9.1 14.9.1 3.9.1 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 Kiintoaine 6 4 Kok. N 1 3 4 3 7 2 1 kesä,1 syksy 3,1 3 1 2 1 kesä 14 syksy 1428 2 6 4 kesä Kok. P 69,8 3, 2, syksy 3 2, 2 1 Kynkäänsuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 2 1 3 2 1 1, 1,, l/s km 2 1 1, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perusteella. pvm. 16.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kynkäänsuo_rhk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy KÄRPPÄSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Kärppäsuo Vesistöalue Iijoki - 61.124 pvk yp: 724486-476398 Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Puro-oja - Iijoki pvk1 ap mp1: 7244281-47634 Vesienkäsittelyrakenne pvk Mittapadon valuma-alue 2 ha ANALYYSITULOKSET PVK YP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Pvk yp 1.6.1 6,79 6,8 29 17 6 83 3 11 169 1.6.1 76-1 -12-1 49 9 36 Pvk yp 2.7.1 7, 9, 27 14 32 8 8 11 3 2.7.1 6-11 14 94 47 7 47 Pvk yp 11.8.1 6,98 1 27 2 11 63 87 33 32 11.8.1 28-7 -7 33 92 31 7 1 Keskiarvo kesä 6,92 8,6 28 11 69 7 66 18 3337 Keskiarvo kesä -1-36 14 8 4 69 47 Keskihajonta,12 1,6 1,2 794 392 11 18 13 1838 ANALYYSITULOKSET PVK1 AP MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp1 2..1,67 2, 31 23 36 1, 2..1 671 671 1 26 4 3,46 Mp1 1.6.1 6, 1,6 32 17 73 84 27 4, 18 21..-1.6.1 14 28 12 16 32 17 7,41,8,27, 11 Mp1 16.6.1 6,9 4, 36 12 29 2.-16.6.1 1444 86 19 66 9 2,48 Mp1 17.6.1 6,6 3,6 32 13 67 17.6.1 124 124 28 86 766 31 1,6 Mp1 2.7.1 6,21 4, 3 12 32, 31 2,7 19 18.6.-2.7.1 187 684 1 3 394 16 4,21,7,41,4 21 Mp1 14.7.1 6,24 6, 33 12 41 3.-14.7.1 79 383 8, 44 243 8,8,3 Mp1 29.7.1 6,28 2,8 33 1 43 1.-29.7.1 266 137 3,1 7,4 87 4,,11 Mp1 11.8.1 6,42 7,2 29 16 74, 6 1 29 3.7.-11.8.1 187 217 4,8 3 121 6,7 3,9,2,2,4 11 Mp1 26.8.1 6,42 4,4 33 16 12.-26.8.1 21 14 2,3 8,8 66 3,2,11 Mp1 8.9.1 6,1 2, 26 14 4 27.8.-8.9.1 384 148 3,3,7 74 4,,11 Mp1 22.9.1,81 4,4 41 11 6 9.-22.9.1 184 783 17 66 618 16,6,98 Jakson 23.9.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 23.9.-31.1.1 79 628 14 3 49 13,3,78 2..-26..1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.124 Keskiarvo kevät,67 2, 31 23 36 1, Kevät bruttopäästö 26 4 3,46 Keskihajonta nettopäästö 13 23,21 Keskiarvo kesä 6,22 4,2 32 1413 97 31 44,7 173 Kesä bruttopäästö 33 268 11 2,32,14,29,2 7,1 Keskihajonta,16 1,8 2,1 21 24 46 1 3,8 768 nettopäästö 2 6,8,13 Keskiarvo syksy,98 3,2 34 12 3 Syksy bruttopäästö 47 438 12,69 Keskihajonta,24 1,7 11 212 18 nettopäästö 36 6,7,48 Vuosikeskiarvo 6,12 3,8 32 1464 97 31 4,7 173 1, Kesäkeskiarvo q 9 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm..1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm 2..1 13: 16 Pumppu käynnistetty 13.. 11.8.1 13:29 8, 7,3 1.6.1 11:4 13 11,2 Virtaamamittaus aloitettu 26.. 26.8.1 12:17 4, 3,1 16.6.1 11: 6 Omavalvontanäyte, kova sade. 8.9.1 13:48 11, 1,3 17.6.1 11: 19 14,4 22.9.1 14:2 18, 17, 2.7.1 17: 8 7,4 Virtaamamittaus lopetettu 31.1. 14.7.1 11: 7,4 29.7.1 13:7 1, 8,7 Kärppäsuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

2.. 1.6. 16.6. 17.6. 2.7. 14.7. 29.7. 11.8. 26.8. 8.9. 22.9. 2. 27. 3.6 1.6 17.6 24.6 1.7 8.7 1.7 22.7 29.7.8 12.8 19.8 26.8 2.9 9.9 16.9 23.9 3.9 7.1 14.1 21.1 28.1 l/s km2 2.. 1.6. 16.6. 17.6. 2.7. 14.7. 29.7. 11.8. 26.8. 8.9. 22.9. 2.. 1.6. 16.6. 17.6. 2.7. 14.7. 29.7. 11.8. 26.8. 8.9. 22.9. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 4 Kiintoaine 84 7 6 4 3 3 2 Kok. N 4 3 3 2 1 kesä,1 syksy 3,1 42 28 14 2 1 1 kesä 14 syksy 1428 2 1 µgn/l 8 7 6 kesä Kok. P 16 14 12 2 1 Kärppäsuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 2 1 1 4 3 syksy 3 8 6 1 1 2 1 4 2 µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perus JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 24.11.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Kärppäsuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy KÄÄPÄSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Kääpäsuo Vesistöalue Siuruanjoki - 61.483 kost ap: 7218-4823 Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti la 3-6 ap: 721311-482123 Vesienkäsittelyrakenne kosteikko kesä/la talvi Kääpäoja - Haaralampi - Haaraoja - Mertajärvi - Mertajoki - Siuruanjokkost yp (pumppuallas): 72934-48212 Mittapadon valuma-alue 17 ha ANALYYSITULOKSET LA 3-6 AP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 La 3-6 ap 7..1 6,17 8,4 23 1 48 31 49 13 172 1,2 7..1 4173 4173 38 2233 6114 399 13 82 13 3,46 47 La 3-6 ap 19..1,89 12 29 74 17 88 32 3,8 11,6 8.-19..1 84 1896 117 121 2936 7 1,72 8,91 3,24,38 12 La 3-6 ap 2.6.1 6,4 2, 32 88 7,3 99 22 3,2 114 2..-2.6.1 4 19 14 2 398 11,9 1,23,27,4 14 La 3-6 ap 16.6.1 6,64 9,6 33 1 27 13 11 4 48 3.-16.6.1 964 8972 66 49 1886 86 1 7,43 6,29 2,29 262 La 3-6 ap 29.6.1 6,74 2 3 17 12 1, 17.-29.6.1 16 4882 36 622 188 3 3,73 La 3-6 ap 11.8.1 6,88 1 29 17 9 72 16 11 18 3.6.-11.8.1 2733 2377 18 227 439 26 8,93 1,9 2,42 1,67 163 La 3-6 ap 26.8.1 7,34 21 18 1 19, 12.-26.8.1 174 42 3,1 7 49 2,7,1 Jakson 26.8.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 27.8.-31.1.1 4 4322 32 78 49 28,23 7..-31.1.1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.483 Keskiarvo kevät 6,3 1 26 112 33 199 41 8,4 136 3,4 Kevät bruttopäästö 1293 3181 1 2,7 1 3,99,62 13 Keskihajonta,2 2, 4,2 37 22 17 12 6, 2 3,1 nettopäästö 1179 43 1,71 Keskiarvo kesä 6,8 14 29 136 289 1 12 1 7 3, Kesä bruttopäästö 27 664 32 6,7 1,7 2, 1, 11 Keskihajonta,3 7,9 6,7 391 292 29 64 4 4896 2,8 nettopäästö 249 22 2,13 Keskiarvo kesä Syksy bruttopäästö 78 49 28,23 Keskihajonta nettopäästö 1 14 4,68 Vuosikeskiarvo 6,8 13 28 1289 186 14 98 34 38 3,2 Kesäkeskiarvo q 2 Kääpäsuo/vedenlaatu ja huuhtouma 1/3

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE ANALYYSITULOKSET KOST YP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutusnäyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Kost yp 19..1 7,24 1 12 8 4,1, 62 14 237 1, 19..1-2 -142 8-31 -166 48 73 7 Kost yp 16.6.1 6,61 4 36 14 16 11 73 23 31 26 16.6.1 76 8-7 -69-18 -1-74 -3 Kost yp 13.7.1 7,13 7, 19 1 13 22 1 99 12 Kost yp 11.8.1 6,8 34 22 14 67 63 19 14 121 11 11.8.1 6-32 -21 12-14 16 21 11 Kost yp 26.8.1 6,77 33 14 98 2 12 26.8.1 36-29 -2 Kost yp 8.9.1 6,7 22 13 11 6 31 17 12 131 2, Kost yp 22.9.1 6,8 18 36 21 7 Keskiarvo kevät 7,24 1 12 8 4,1, 62 14 237 1, Keskiarvo kevät -2-142 8-31 -166 48 73 7 Keskihajonta Keskiarvo kesä 6,84 29 23 119 32 6 13 87 937 16 Keskiarvo kesä 47-17 -17-34 - 14 18 Keskihajonta,22 14 9,4 237 33 44 8 9 79 8,4 Keskiarvo syksy 6,42 2 2 16 6 31 12 12 131 2, Keskiarvo syksy Keskihajonta,47 2,8 16 77 71 Vuosikeskiarvo 6,78 24 22 124 323 46 131 79 8716 1 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm..1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Mittapatolukema mitattu La 3-6. Kosteikon alapuolisen mittapadon lukemaa ei mitattu tarkkailukaudella ollenkaan. Kost ap -näyte otettiin erehdyksessä kasvillisuuskentälle menevästä ojasta 721114-482127. Vesiensuojelurakenteiden toimivuutta kuvaava poistuma on laskettu kosteikolle/kasvillisuuskentälle menevästä ja laskeutusaltailta 3-6 vesistöön lähtevästä vedestä. pvm klo mitattu w Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 7..1 9: la 3-6 padottaa. Tulva. 13.7.1 la 3-6 ei virtausta, ei näytettä. 7..1 13: Omavalvontanäyte, tulva. 29.7.1 12:13 la 3-6 ei virtausta, ei näytettä. 19..1 Kasvillisuusallas ei toiminnassa. 11.8.1 1:42 4 27..1 12:3 Omavalvontanäyte, kosteikon toiminnan seuranta. 26.8.1 11:1 28 Padottaa, yp ja ap pinnat tasalla. Virtaus juuri havaittavissa. 2.6.1 11:3 la 3-6 padottaa 8.9.1 La 3-6 ap padottaa, ei virtausta, ei näytettä. 16.6.1 14:2 8 la 3-6 padottaa. Otettu myös omavalvontanäyte kovan sateen takia. 22.9.1 La 3-6 ap padottaa, ei virtausta, ei näytettä. 17.6.1 14:17 Omavalvontanäyte, kova sade. Padottaa, pintojen ero cm. 29.6.1 1:3 47 la 3-6 padottaa Kääpäsuo/vedenlaatu ja huuhtouma 2/3

7.. 19.. 2.6. 16.6. 29.6. 11.8. 26.8. 1. 8. 1. 22. 29..6 12.6 19.6 26.6 3.7 1.7 17.7 24.7 31.7 7.8 14.8 21.8 28.8 4.9 11.9 18.9 2.9 2.1 9.1 16. 23. 3. l/s km2 7.. 19.. 2.6. 16.6. 29.6. 11.8. 26.8. 7.. 19.. 2.6. 16.6. 29.6. 11.8. 26.8. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 8 2233 Kiintoaine, la 3-6 2 4 Kok. N, la 3-6 4 7 17 3 6 1 3 3 12 2 4 3 1 7 2 1 kesä 138 2 2 1 kesä 9,3 2 1 1 µgn/l 4 3 13 Kok. P, la 3-6 8, 7, 4 3 Kääpäsuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 4 3 3 6, 3 3 2 2 1 1 kesä 86, 4, 3, 2, 1,, 2 2 1 1 2 2 1 1 µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen kasvillisuuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen p JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 14.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Kääpäsuo/vedenlaatu ja huuhtouma 3/3

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy LAMPISUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Lampisuo Vesistöalue Iijoki - 61.131 pvk3 ap mp2: 724867-476132 Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Kärppäoja - Iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 12 ha ANALYYSITULOKSET MP2 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp2 2..1 6,8 2,8 32 81 44 1, 2..1 1164 1164 112 27 384 78 4,24 Mp2 1.6.1 6,23 7,2 37 96 7,7 8,9 78 43 292 21..-1.6.1 938 2736 26 164 844 22,18,2 1,78,98 67 Mp2 16.6.1 6,2 7,2 33 79 7 2.-16.6.1 921 221 313 1436 34 2,48 Mp2 17.6.1 6,34 2,4 3 78 1 17.6.1 4779 4779 46 96 1394 31 2,3 Mp2 2.7.1 6,21, 44 12 79 7,3 1 92, 48 18.6.-2.7.1 9 1861 18 78 682 19 1,23,11 2,33 1,43 74 Mp2 14.7.1 6,2 11 3 13 22 3.-14.7.1 321 142 14 13 627 1 2,6 Mp2 29.7.1 6,33 9, 43 12 1 1.-29.7.1 112 664 6 238 7,83 Mp2 11.8.1 6,39 9,2 4 11 32,8 14 87 469 3.7.-11.8.1 127 128 12 98 427 12,34,6 1,49,93 Mp2 26.8.1 6,4 12 46 12 22 12.-26.8.1 19 73 6 7 22 6 1, Mp2 9.9.1 6,41 6, 36 97 9 27.8.-9.9.1 21 1419 14 71 426 11 1,6 Mp2 22.9.1,97 3,2 42 11 67 1.-22.9.1 13146 1333 13 36 466 12,74 Jakson 23.9.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 23.9.-31.1.1 161 4969 48 133 1739 46 2,77 2.-26..1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.131 Keskiarvo kevät 6,8 2,8 32 81 44 1, Kevät bruttopäästö 27 384 78 4,24 Keskihajonta nettopäästö 173 3 2,31 Keskiarvo kesä 6,29 7,9 41 166 4 7,3 133 74 4137 Kesä bruttopäästö 126 64 16,2, 1,78,46 26 Keskihajonta,9 3,1 6, 2 36 1,6 67 27 1 nettopäästö 11 8 1,4 Keskiarvo syksy 6,19 4,6 39 13 79 Syksy bruttopäästö 1 121 32 2,1 Keskihajonta,31 2, 4,2 92 16 nettopäästö 71 17 1,43 Vuosikeskiarvo 6,2 6,8 4 137 4 7,3 11 74 4137 1, Kesäkeskiarvo q 18 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm..1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm 4..1 13: Virtaamasäätöpato 1:n purkuputken jälkeen, omavalvontanäyte, tulva. 11.8.1 14:24 16, 13, 2..1 13.1 2 26.8.1 12:4 7, 6,2 1.6.1 12:2 1 12,3 Virtaamamittaus aloitettu 26.. 9.9.1 12:19 21, 19,4 16.6.1 1:3 7 Omavalvontanäyte, kova sade. 22.9.1 14:2 33, 32,1 17.6.1 11:3 3 27 Virtaamamittaus lopetettu 31.1. 2.7.1 16:1 1 1,3 Virtaamatiedot 9.9.-21.9.1 SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.1 14.7.1 11:33 9 7,9 29.7.1 13:3 1, 13,8 Lampisuo_pvk3/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

2.. 1.6. 16.6. 17.6. 2.7. 14.7. 29.7. 11.8. 26.8. 9.9. 22.9. 2. 27. 3.6 1.6 17.6 24.6 1.7 8.7 1.7 22.7 29.7.8 12.8 19.8 26.8 2.9 9.9 16.9 23.9 3.9 7.1 14.1 21.1 28.1 l/s km2 2.. 1.6. 16.6. 17.6. 2.7. 14.7. 29.7. 11.8. 26.8. 9.9. 22.9. 2.. 1.6. 16.6. 17.6. 2.7. 14.7. 29.7. 11.8. 26.8. 9.9. 22.9. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 Kiintoaine 8 4 3 Kok. N 4 3 6 3 2 3 2 4 2 1 kesä 14 syksy 1428 2 1 kesä,1 syksy 3,1 2 1 1 µgn/l 28 24 2 Kok. P 7 6 4 Lampisuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 2 2 16 4 3 1 12 8 4 kesä syksy 3 3 2 1 2 1 1 µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perus JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 3.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Lampisuo_pvk3/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy LATVASUON (YLI-II) TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Tervahovintie 1 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 92 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Latvasuo Yli-Ii Vesistöalue Iijoki - 61.123 la1 ja 2 ap mp1: 7221-43466 Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitti Latvaoja - Pirttioja - Iijoki Vesienkäsittelyrakenne Laskeutusallas Mittapadon valuma-alue 12 ha ANALYYSITULOKSET LA1 JA LA2 AP MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset Sähkön- ph SO4 Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe joht. (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 14%(1,-2, ms/m 4 % 11 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 4%(>2, ms/m) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1,,2 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm ms/m mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp1 4..1 18 4,2 7 23 18 11 21 4..1 346 346 32 627 491 3,7 Mp1 19..1 1,89 12 2 13 47 1,.-19..1 1729 3896 36 374 779 41 1,46 Mp1 2.6.1 19 6,4 17 21 11 23 7 6 32 86 2..-2.6.1 1642 1494 14 23 21 13 2,7,68,72,38 7 Mp1 1.6.1 16 6,2 2 2 11 4, 3.-1.6.1 6162 447 37 648 648 36 1,78 Mp1 16.6.1 6,49 2,4 21 9 12 16.6.1 76 76 6 136 1186 33,68 Mp1 29.6.1 17 6,42 13 22 11 36 82 47 28 2 17.-29.6.1 121 297 27 37 2 26 8,1 1,94 1,11,66 123 Mp1 16.7.1 16 6,6 11 26 9 72 3.6.-16.7.1 398 141 13 124 293 11,81 Mp1 27.7.1 18 6,9 13 18 72 6 17.-27.7.1 2269 96 9 1 138 6,43 Mp1 13.8.1 19 7, 4,8 18 1 11 13 6 34 298 28.7.-13.8.1 149 1177 11 4 169 1,4,12,3,32 28 Mp1 27.8.1 16 6,87 12 23 9 63 14.-27.8.1 22 326 3 31 6 2,16 Mp1 9.9.1 18 7,11 8 7, 14 27 24 28.8.-9.9.1 39 741 7 4 44 8 1,6 Mp1 21.9.1 4,24 12 12 17 2 1.-21.9.1 7724 63 9 61 61 86 1,2 Mp1 24.9.1 23 4,24 84 14 12 12 24 22.-24.9.1 936 8936 83 11 88 86 1,72 Jakson 2.9.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 2.9.-31.1.1 2439 23 273 234 23,47 4..-26..1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.123 Keskiarvo kevät 17,7 7 18 22 12 34 1, Kevät bruttopäästö 39 761 4 1,41 Keskihajonta 2,1 1,16 7,8 4,9 141 18 nettopäästö 39 24,79 Keskiarvo kesä 17 6,6 12 21 878 233 1 3 31 468 4, Kesä bruttopäästö 198 31 14 1,67,37,78,19 31 Keskihajonta 1,4,26,8 2,6 24 12 3 18 3,1 19 nettopäästö 167,16 Keskiarvo syksy 21,2 84 37 11 1433 1 24 Syksy bruttopäästö 41 294 3,8 Keskihajonta 3, 1,66 42 2,6 22 143 nettopäästö 39 22,3 Vuosikeskiarvo 18 6,4 71 18 19 1 233 1 62 31 468 1 Kesäkeskiarvo q 16 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 14.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm 4..1 14:2 Omavalvontanäyte, tulva. 19..1 1:1 2 Padotusta 13.8.1 14:4 14,8 12 2.6.1 1:4 21 16,6 Virtaamamittaus aloitettu 26.. 27.8.1 11:4 12,,6 1.6.1 14:4 3 33,1 9.9.1 1:18 12, 8,7 16.6.1 13:3 Omavalvontanäyte, kova sade. 21.9.1 Omavalvontanäyte, rankkasade. 29.6.1 14:21 1 13,4 24.9.1 12:3 24, 3,3 Padottaa. Mp-lukema epävarma tieto. 16.7.1 8:2 9,1 7,4 Virtaamamittaus lopetettu 31.1. 27.7.1 13:3 23 19,4 Latvasuo Yli-Ii_la/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

19.. 2.6. 1.6. 16.6. 29.6. 16.7. 27.7. 13.8. 27.8. 9.9. 21.9. 24.9. 1. 8. 1. 22. 29..6 12.6 19.6 26.6 3.7 1.7 17.7 24.7 31.7 7.8 14.8 21.8 28.8 4.9 11.9 18.9 2.9 2.1 9.1 16. 23. 3. l/s km2 19.. 2.6. 1.6. 16.6. 29.6. 16.7. 27.7. 13.8. 27.8. 9.9. 21.9. 24.9. 19.. 2.6. 1.6. 16.6. 29.6. 16.7. 27.7. 13.8. 27.8. 9.9. 21.9. 24.9. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 4 Kiintoaine 8 61 11 6 4 4 3 3 2 Kok. N 4 3 3 2 1 kesä,1 syksy 3,1 3 2 1 2 1 1 kesä 14 syksy 1428 2 1 µgn/l 1 Kok. P 27 2, 2 Latvasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 2 7 1, 2 2 2 kesä syksy 3 1,, 1 1 1 1, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 3.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Latvasuo Yli-Ii_la/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy LAVASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Tervahovintie 1 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 92 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Lavasuo Vesistöalue Iijoki - 61.124 pvk1 ap mp1: 724921-468191 Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitti metsäoja - Iijoki la1 ja 2 yp jakokaivo: 7249298-468841 Vesienkäsittelyrakenne pvk Mittapadon valuma-alue 76 ha ANALYYSITULOKSET LA 1 ja 2 YP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS Määritykset ph Kiintoaine SO4 Sähkön- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) joht. hehkutus- Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2),11 4%(1,-2, ms/m 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 4%(>2, ms/m) 1%(>2) Määritysraja 1),2 1 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm ms/m mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % la 1 ja 2 yp 1.6.1 6,97 9,2 21 93 98 78 39 291 1.6.1 78-14 2 9 66 9 67 26 la 1 ja 2 yp 2.7.1 6,9 3, 19 94 2 64 78 47 413 2.7.1-3 -47 11 88 86 33 3 - la 1 ja 2 yp 12.8.1 6,88,2 24 11 24 1 96 66 43 12.8.1-4 -13 28 8 71 38 2 Keskiarvo kesä 6,93 6, 16 7 136 67 64 39 2893 1, Keskiarvo -34-62 - 83 66 2 42-27 Keskihajonta ANALYYSITULOKSET MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine SO4 Sähkön- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) joht. hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2),11 4%(1,-2, ms/m 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 4%(>2, ms/m) 1%(>2) Määritysraja 1),2 1 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm ms/m mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp1 2..1 6,27 2, 21 1 3 1, 2..1 981 981 1 26 271 13,4 Mp1 1.6.1 6,48 2, 24 74 9,8 17 32 13 216 21..-1.6.1 141 697 11 18 22 6,8,29 Mp1 16.6.1 6,9 2, 24 61 4 2.-16.6.1 472 196 3 1 618 16 1,3 Mp1 2.7.1 6,71 14 28 84 24 9,2 2 22 432 17.6.-2.7.1 4 12 24 286 72 17,49,19 1,6,4 88 Mp1 16.7.1 6,34 19 28 78 83 3.-16.7.1 419 1231 19 38 44 13 1,34 Mp1 28.7.1 6,62 4,8 24 8 72 17.-28.7.1 1119 863 13 4 272 9,1,82 Mp1 12.8.1 6,47 8, 27 79 3 43 6 32 4 29.7.-12.8.1 1276 111 1 16 39 11,47,7,8,43 61 Mp1 27.8.1 6,37 8,4 24 73 61 13.-27.8.1 47 464 7 1 146 4,,37 Mp1 1.9.1 6,29 7,2 2 72 47 28.8.-1.9.1 76 12 72 199 7,2,47 Mp1 23.9.1 4,38 2,,71 3,2 6 8 41 11.9.-23.9.1 3976 919 139 241 6748 12 4,94 Jakson 24.9.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 24.9.-31.1.1 3163 48 83 2331 3 1,71 2..-9.6.1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.124 Keskiarvo kevät 6,27 2, 21 1 3 1, Kevät bruttopäästö 26 271 13,4 Keskihajonta nettopäästö 13 6, Keskiarvo kesä 6,48 7, 2 786 23 23 4 22 3677 1, Kesä bruttopäästö 129 38 11,1,12,83,14 23 Keskihajonta,1 6,3 2,4 11 13 18 18 1 1318 nettopäästö 114 3,7 Keskiarvo syksy,34 4,6 38 78 44 Syksy bruttopäästö 112 27 43 2,9 Keskihajonta 1,3 3,7 2 92 4,2 nettopäästö 62 17 Vuosikeskiarvo 6,2 6,9,7 3,2 28 786 23 23 2 22 3677 1, Kesäkeskiarvo q 17 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 14.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm 2..1 1: 19 Mittapato padottaa 12.8.1 1:1 16, 17,1 Skaalaus ok. 1.6.1 1:3 17 27.8.1 16:43 11, 11,3 Skaalaus ok. 16.6.1 1: 2 2,1 Skaalaus ok. Virtaamamittaus aloitettu 9.6. 1.9.1 9:2 11,1 11,7 Skaalaus ok. 2.7.1 13:3 11 11, Skaalaus ok. 23.9.1 12:28 24, 62,7 MP-lukema epävarma tieto. 16.7.1 1:3 9,3 1,3 Skaalaus ok. Virtaamamittaus lopetettu 31.1. 28.7.1 13:1 11, 1,4 Otettu myös omavalvontanäyte kovan sateen takia. Lavasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

2.. 1.6. 16.6. 2.7. 16.7. 28.7. 12.8. 27.8. 1.9. 23.9. 2. 27. 3.6 1.6 17.6 24.6 1.7 8.7 1.7 22.7 29.7.8 12.8 19.8 26.8 2.9 9.9 16.9 23.9 3.9 7.1 14.1 21.1 28.1 l/s km2 2.. 1.6. 16.6. 2.7. 16.7. 28.7. 12.8. 27.8. 1.9. 23.9. 2.. 1.6. 16.6. 2.7. 16.7. 28.7. 12.8. 27.8. 1.9. 23.9. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE Kiintoaine 3 3 Kok. N 1 4 28 2 3 2 1 kesä,1 syksy 3,1 21 14 7 2 1 1 kesä 14 syksy 1428 1 µgn/l 1 9 8 7 6 kesä Kok. P 4,94 2, 1,6 1,2 4 3 Lavasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 2 1 4 syksy 3,8 2 1 3 2 1,4, 1 µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 3.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Lavasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy LEHDONSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 YMPÄRIVUOTINEN PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 411 JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Lehdonsuo Vesistöalue Iijoki - 61.321 pvk1yp: 728114-96678 Kunta Kuusamo Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Irnijärvi - Iijoki pvk1: 728112-972 Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 121,4 ha ANALYYSITULOKSET PVK1YP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 14%(1,-2, ms/m 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l % % % % % % % % Pvk1yp 2.4.1 6,44 9, 4,7 1 4 32 11 2, 321 2,4 2.4.1 67-2 -1-1 13 38-3 Pvk1yp 2..1,48 4,4 17 11 44 1 2 2, 2 1, 2..1 6 19 2-2 2-2 Pvk1yp 8.6.1 6,23 22 27 26 73 7 3 6,1 6 11 8.6.1 8 1 63 17 37 9 28 Pvk1yp 9.7.1 6,9 3,6 2 94 34 16 17 2, 91 9.7.1-4 -49-782 -9-3 -1-7 Pvk1yp 6.8.1 6,7 4, 27 24 1 33 3, 191 6.8.1 1 42 6 2 47 42 43 Pvk1yp 2.9.1 6,7 2, 18 18 98 21 28 6, 21 2.9.1 46 79 19 46 67 66 Pvk1yp 3.9.1 6,79 1,4 17 2 11 9 21,2 142 3.9.1 14 6 16 7-48 62 7 Keskiarvo talvi 6,44 9, 4,7 1 4 32 11 2, 321 2,4 Keskiarvo talvi 67-2 -1-1 13 38-3 Keskiarvo kevät,48 4,4 17 11 44 1 2 2, 2 1, Keskiarvo kevät 43 39 1 26-3 46-818 Keskiarvo kesä 6,63 9,9 26 198 88 349 26 4,4 112 11 Keskiarvo kesä 66 9 9 4 14 21 42 1 Keskiarvo syksy 6,77 1,7 18 21 14 8 2,6 176 Keskiarvo syksy -22 26 3 64 17 64 69 Lehdonsuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 1/4

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE ANALYYSITULOKSET PVK1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 14%(1,-2, ms/m 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk1 8.4.1 6, 4,3 12 17 12 1, 8.4.1 367 367 3, 3, 13 36,1,4 Pvk1 2.4.1 6,9 3, 4,8 11 44 28 6,8 2, 33 1, 9.-1..1 413 92 3,9 9,1 23 38 8,6 3,4 2,19,,2 2,6 Pvk1 7..1 6,27 8, 6,2 7 23 12 17 2,1 223 2, 2..-7..1 7488 311 71 1 3 271 2 1,2,74,9 9,8 Pvk1 11..1 6,7,2 12 2 12 1,2 8.-11..1 11832 134 113 98 441 119 44 1,2 Pvk1 2..1,99 2, 16 89 21 18 1 2, 3 1, 12.-2..1 129 1291 11 123 213 172 9 22 19 1,6,21 3,2 Pvk1 27..1 6,4 2, 22 1 14 26.-27..1 6276 687 6 63 19 1194 81,76 Pvk1 8.6.1 6,9 4,4 23 26 27 8 19 2, 42 28..-8.6.1 3142 3928 3 37 142 744 84 8,74 19,61,8 13 Pvk1 24.6.1 7,6 2,8 23 86 11 9.-24.6.1 173 2396 16 23 44 17,22 Pvk1 9.7.1 6,92 3,6 26 14 3 16 26 2,2 1 2.6.-9.7.1 119 2784 11 27 83 96 32 6,88 3,67,6, 36 Pvk1 22.7.1 7,9 4,8 21 14 2 1.-22.7.1 248 1416 24 13 6 24 16,23 Pvk1 6.8.1 6,93 2, 23 14 4 16 16 2,9 18 23.7.-6.8.1 3237 969 31 92 16 1837 112 32 13 1,28,23 86 Pvk1 2.8.1 6,92 2,8 19 98 16 7.8.-1.9.1 64 246,8 23 377 19,32 Pvk1 2.9.1 6,8 2, 18 98 21 17 1 2, 71 2.9.1 288 288 2 2 34 31 17 3,61 2,92,26,3 12 Pvk1 16.9.1 6,83 2, 13 88 8,7 3.-16.9.1 141 28 13 2 34 223 1,1 Pvk1 3.9.1 6,8 1,2 16 21 47 1 11 2, 69 17.-3.9.1 3338 163 32 149 1 263 271 61 129 1,42,26 79 Pvk1 14.1.1 6,92 1,3 34 2 17 1.-14.1.1 3186 972 3 93 14 2724 16 1,36 Pvk1 28.1.1 6,67 1, 16 21 9 98 17 2, 737 1.-31.1.1 219 4462 21 43 88 77 22 36,62,7 27 Keskiarvo talvi 6,7 3,7 8,4 14 44 28 9,4 2, 33 1, Talvi bruttopäästö 23 38 8, 3,3 2,1,,2 2, Keskihajonta,3,9,1 424 3,7, nettopäästö 1 4,7 Keskiarvo kevät 6,11,1 11 66 22 1 1 2,1 126 1,4 Kevät bruttopäästö 28 123 69 16 12 1,29,1 4,3 Keskihajonta,14 3, 4,9 21 14 42 2,,1 137, nettopäästö 198 2 Keskiarvo kesä 6,8 3,1 22 139 29 268 17 2,4 937 Kesä bruttopäästö 87 687 44 6,94 4,77,2, 2 Keskihajonta,24 1,1 2, 47 79 28 4,,4 494 nettopäästö 6 28 Keskiarvo syksy 6,82 1,6 19 1612 423 717 14 2, 687 Syksy bruttopäästö 8 1341 126 2 4,86,8 26 Keskihajonta,9,4 8,4 62 194 474 3,7, 68 nettopäästö 21 94 Vuosikeskiarvo 6,68 3,1 18 132 347 43 1 2,2 631 1,2 Kesäkeskiarvo q 3 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 13.11.21 FM Kemisti, Tarja Olli Lehdonsuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 2/4

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE LISÄTIEDOT Tulvasta ja jatkuvasta padotuksesta johtuen valumatiedot ajalle 8.4.-29.6. SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.321. pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm 8.4.1 Virtaamamittarin asennus 9.7.1 13: 17 Anturin vaihto 2.4.1 1:2 Mittakaivossa padotusta. Vedenkorkeutta ei voitu mitata, kaivo täynnä vettä. 22.7.1 14: 16, 17,1 Skaalaus ok. 7..1 wh noin 8cm. Tulva. 6.8.1 1:3 21, 23,2 Skaalaus ok. 11..1 Mittakaivossa padotusta. Vedenkorkeutta ei voitu mitata, kaivo täynnä vettä. Pvk:n penger vuotaa 2.8.1 16:41 12,2 11,8 Skaalaus ok. n. 2 m mittakaivolta länteen. 2.9.1 12:3 16, 19,9 Uusi skaalaus 2..1 13:37 69 62,9 Tulva. Uusi skaalaus 16.9.1 11:8 12, 16,7 Uusi skaalaus 27..1 1:1 4 41,4 Padotusta. Uusi skaalaus 3.9.1 13.48 23, 24,2 Skaalaus ok. 8.6.1 1:28 74 77,8 Tulva. Uusi skaalaus 14.1.1 1:2 27, 23,4 Uusi skaalaus 24.6.1 14: 26 27, Uusi skaalaus 28.1.1 14:24 21, 21,4 Skaalaus ok. Lehdonsuon turvetuotantoalue on levossa (ei tuotantoa) v. 21 Lehdonsuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 3/4

8.4.1 2.4.1 7..1 11..1 2..1 27..1 8.6.1 24.6.1 9.7.1 22.7.1 6.8.1 2.8.1 2.9.1 16.9.1 3.9.1 14.1. 28.1. 8.4 1.4 22.4 29.4 6. 13. 2. 27. 3.6 1.6 17.6 24.6 1.7 8.7 1.7 22.7 29.7.8 12.8 19.8 26.8 2.9 9.9 16.9 23.9 3.9 7.1 14.1 21.1 28.1 8.4.1 2.4.1 7..1 11..1 2..1 27..1 8.6.1 24.6.1 9.7.1 22.7.1 6.8.1 2.8.1 2.9.1 16.9.1 3.9.1 14.1. 28.1. 8.4.1 2.4.1 7..1 11..1 2..1 27..1 8.6.1 24.6.1 9.7.1 22.7.1 6.8.1 2.8.1 2.9.1 16.9.1 3.9.1 14.1. 28.1. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 3 2 1 talvi 3,7 kevät 4,7 Kiintoaine kesä,1 syksy 3,1 6 4 2 4 3 3 2 2 1 1 talvi 1128 kevät 884 kesä 14 Kok. N µgn/l syksy 1428 4 3 2 1 6 4 3 2 1 µgp/l talvi 38 kevät 31 kesä Kok. P syksy 3 6 4 3 2 1 l/s km 2 1 7 2 Lehdonsuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 2 1 1 Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistoje pvm. 16.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Kuusamon kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lehdonsuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 4/4

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy LEVÄSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 411 JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Leväsuo Vesistöalue Iijoki - 61.161 pvk2: 7238382-47379 Kunta Pudasjärvi Purkuvesistö laskuoja-panumaoja-iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 112,3 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk2 2..1 6,29,2 22 98 66 1, 2..1 149 149 1 1 6 276 12,83 Pvk2 1.6.1 6,34 22 3 81 9, 21 47 16 11 7,6 26..-1.6.1 332 193 31 2 383 22 14,16,37,82,28 2 Pvk2 17.6.1 6,32 6 21 68 47 11.-17.6.1 2464 2224 2 23 127 416 13,93 Pvk2 22.6.1 6,4,2 22 77 68 18.-22.6.1 1896 3167 2 33 147 62 22 1,92 Pvk2 8.7.1 6, 7, 31 11 62 16 11 71 473 23.6.-8.7.1 229 7869 21 81 491 2172 77 4,34 11 7,71 4,98 331 Pvk2.8.1 6,66 12, 27 98 4 1 12 8 384 9.7.-.8.21 2361 1638 24 17 17 394 14,8 1,46 1,7 1,24 6 Pvk2 18.8.1 6,67 4,8 22 11 11 26 13 1 9 6.-18.8.1 126 172 11 18 73 333 17 1,67 3,94 1,97 1,2 77 Pvk2 2.9.1 6,3,6 19 98 1 19.8.-2.9.1 13 132 13 14 66 223 12 1,2 Pvk2 29.9.1 6,26 4,8 22 93 73 3.-29.9.1 4829 882 91 377 1729 73,7 Keskiarvo kesä 6,47 8,9 2 917 13 84 68 373 4,3 Kesä bruttopäästö 2 73 27 1,28 3,22 2,6 1,61 9 Keskihajonta,16 6,3 4,2 16 42 11 3 37 1781 4,7 nettopäästö 223 13 2,12 Keskiarvo syksy 6,4,2 21 9 87 Syksy bruttopäästö 266 1191 1 4,11 Keskihajonta,19,6 2,1 3 19 nettopäästö 211 24 3,1 Vuosikeskiarvo 6,4 8,1 24 926 13 8 68 373 4,3 Kesäkeskiarvo q 29 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 8.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Tarkkailun alkuajan virtaamamittariongelmien vuoksi valumatiedot ajalle 2..-17.6. SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.161. pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 12..1 13: 48 Virtaamamittarin asennus 21.7.1 Ei virtausta, ei näytettä. 2..1 13:3 23 Tulva laskenut.8.1 13:12 21,2 2,6 Skaalaus ok. 4.6.1 Virtaamamittarin vaihto 18.8.1 1: 1,9 14,6 Uusi skaalaus. 1.6.1 12:4 46 38,9 Uusi skaalaus. 2.9.1 1:12 18 16,4 Uusi skaalaus. 17.6.1 8:3 Rankkasadenäyte. 16.9.1 Ei virtausta, ei näytettä. 22.6.1 13:4 19 19,1 Skaalaus ok. 29.9.1 14:4 27,4 27,2 Skaalaus ok. 8.7.1 12:2 21 2 Skaalaus ok. Leväsuo_pvk2/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

2..1 1.6.1 17.6.1 22.6.1 8.7.1.8.1 18.8.1 2.9.1 29.9.1 2. 1.6 8.6 1.6 22.6 29.6 6.7 13.7 2.7 27.7 3.8 1.8 17.8 24.8 31.8 7.9 14.9 21.9 28.9 2..1 1.6.1 17.6.1 22.6.1 8.7.1.8.1 18.8.1 2.9.1 29.9.1 2..1 1.6.1 17.6.1 22.6.1 8.7.1.8.1 18.8.1 2.9.1 29.9.1 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 3 2 1 kesä,1 Kiintoaine syksy 3,1 6 4 3 1 4 3 3 2 2 1 1 kesä 14 Kok. N µgn/l syksy 1428 1 7 2 1 12 Kok. P µgp/l 1 8 2 2 Leväsuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk 4 9 6 3 kesä syksy 3 6 4 2 l/s km 2 1 1 3 2 1 Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perusteella. pvm. 16.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Leväsuo_pvk2/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy LUISANSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Luisansuo Vesistöalue Iijoki - 61.124 pvk1 ap mp: 724887-46469 Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Hirvenkivenoja - Iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 77 ha ANALYYSITULOKSET PVK1 AP MP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset Sähkön- ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe joht. (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 14%(1,-2, ms/m) 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 4%(>2, ms/m) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1, 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm ms/m mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp 11..1 6,31,6 22 72 6 11..1 313 313 47 228 896 29 2,28 Mp 19..1 4, 6,3 2, 22 63 6 1, 12.-19..1 97 399 6 14 1142 33 2,91 Mp 1.6.1,1 6,61,2 22 66 11 1 73 47 21 2..-1.6.1 1 728 11 49 28 6,2,69 Mp 1.6.1 4,4 6,49 4, 19 6 61 2.-1.6.1 291 21 38 133 629 19 2,2 Mp 1.7.1,8 6,42 6, 24 82 8 2 1 83 296 16.6.-1.7.1 721 211 32 164 6 22 1,8, 2,73 2,26 81 Mp 16.7.1 6,7 6,33 8,8 2 84 1 1 2.-16.7.1 413 133 2 12 432 1 2,9 1,73 Mp 27.7.1,3 6,8, 23 7 11 17.-27.7.1 167 778 12 1 232 7,6 1,11 Mp 12.8.1, 6, 14 27 81 28 4 12 77 271 28.7.-12.8.1 3696 1372 21 2 481 14,,71 2,14 1,37 48 Mp 27.8.1 7,4 6,49 18 21 78 17 13.-27.8.1 374 29 8 124 144,4 1,17 Mp 9.9.1,7 6,6,6 16 81 12 28.8.-9.9.1 89 99 1 72 27 1 1, Mp 23.9.1,1 6,2 1 28 12 9 1.-23.9.1 444 4483 67 82 163 7,3 Jakson 24.9.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 24.9.-31.1.1 1737 26 226 632 27 2,14 11..-3.6.1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.124 Keskiarvo kevät 4, 6,33 3,8 22 67 6 1, Kevät bruttopäästö 118 1114 32 2,84 Keskihajonta,3 2,, 64, nettopäästö 67 7, 1,82 Keskiarvo kesä,7 6, 8,7 23 746 32 2 112 77 26 Kesä bruttopäästö 138 49 13,33,2 1,84,84 21 Keskihajonta 1,,1,3 2,6 11 24 13 39 22 492 nettopäästö 12 4,2 1,48 Keskiarvo syksy,4 6,4 7,8 22 1 18 Syksy bruttopäästö 272 762 33 2,7 Keskihajonta,4,3 3,1 8, 276 18 nettopäästö 243 19 2,19 Vuosikeskiarvo, 6,44 7,7 23 78 32 2 11 77 26 1, Kesäkeskiarvo q 21 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 8.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 11..1 12: 24 Omavalvontanäyte, tulva. 19..1 11: 19 12.8.1 14: 2, 23 Mittapatolukema korjattu. 1.6.1 12: 16 27.8.1 14:42 1, 7,1 1.6.1 16:1 24 22,3 Virtaamamittauksen aloitus 3.6. 9.9.1 13:4 14, 11,3 1.7.1 17:1 13 1,1 23.9.1 13:44 27, 22, 16.7.1 11: 9, 7,6 Virtaamamittauksen lopetus 31.1. 27.7.1 1:4 2 16 Luisansuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

11.. 19.. 1.6. 1.6. 1.7. 16.7. 27.7. 12.8. 27.8. 9.9. 23.9. 11. 18. 2. 1.6 8.6 1.6 22.6 29.6 6.7 13.7 2.7 27.7 3.8 1.8 17.8 24.8 31.8 7.9 14.9 21.9 28.9.1 12.1 19.1 26.1 l/s km2 11.. 19.. 1.6. 1.6. 1.7. 16.7. 27.7. 12.8. 27.8. 9.9. 23.9. 11.. 19.. 1.6. 1.6. 1.7. 16.7. 27.7. 12.8. 27.8. 9.9. 23.9. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 Kiintoaine 82 2 2 3 2 2 Kok. N 1 1 3 2 1 kesä,1 syksy 3,1 1 1 1 1 kesä 14 syksy 1428 µgn/l 18 1 12 Kok. P 6,, 4, 4 Luisansuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 2 2 9 3, 3 1 6 3 kesä syksy 3 2, 1, 2 1 1, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 3.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Luisansuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy MATKASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Tervahovintie 1 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 92 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Matkasuo Pudasjärvi Vesistöalue Siuruanjoki - 61.442 pvk1 ap mp1: 726992-474728 Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti Korpijoki - Siuruanjoki Vesienkäsittelyrakenne pvk Mittapadon valuma-alue 87 ha ANALYYSITULOKSET PVK 1 AP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp1 17..1 6, 2, 24 82 31 17..1 4916 4916 6 113 136 46 1,7 Mp1 21..1 6,3 2, 2 8 31 1, 18.-21..1 82 112 2 3 43 14,4 Mp1 9.6.1 6,7 7,2 31 27 27 77 9 18 11 22..-9.6.1 211 1783 24 148 63,3 16 1,21,37 24 Mp1 2.6.1 6,71 9, 31 77 37 1.-2.6.1 741 441,9 46 17 3,9,19 Mp1 7.7.1 6,78 2,8 29 92 7,2, 37 7,7 183 26.6.-7.7.1 11 47 6,2 1 17,,4,3,2,4 9,9 Mp1 2.7.1 6, 18 36 13 81 8.-2.7.1 4 9 1,2 19 37 1,3,8 Mp1.8.1 6,9 4, 43 11 11, 44 14 261 21.7.-.8.1 238 339 4, 16 168 4,3,4,2,17, 1,2 Mp1 19.8.1 6,38 11 4 11 4, 7 33 868 6.-19.8.1 71 24 3,3 31 113 3,1,11,1,21,9 24 Mp1 31.8.1 6,7, 27 11 68 2.-31.8.1 233 16 2,1 9 2,,13 Mp1 1.9.1 6,81 7,2 17 1 16 1.-1.9.1 86 171 2,3 14 33 2,,32 Mp1 1.1.1 6,6 4,3 22 88 64 16.9.-1.1.1 42 174 14 3 272 1,9,79 Jakson 2.1.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 2.-31.1.1 396,3 2 1 4,,29 17..-1.6.1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.442 Keskiarvo kevät 6,18 2, 2 81 31 1, Kevät bruttopäästö 619 2,78 Keskihajonta,2,,7 14, nettopäästö 2 7,8,28 Keskiarvo kesä 6,66 8,1 34 1284 82 196 7 18 368 Kesä bruttopäästö 47 214 13 1,6 2,9,36,9 1, Keskihajonta,18,2 6, 646 126 383 18 11 346 nettopäästö 4 9,7,23 Keskiarvo syksy 6,71,8 2 94 112 Syksy bruttopäästö 27 129,3,43 Keskihajonta,1 2,1 3, 8 68 nettopäästö 21 2,3,31 Vuosikeskiarvo 6,8 6,6 3 113 82 196 62 18 368 1, Kesäkeskiarvo q 7 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 14.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 17..1 11:9 14 Omalvalvontanäyte, tulva. 31.8.1 14:4 7, 6,4 21..1 1:3 3 1.9.1 14:11 9, 3,6 9.6.1 9: 37 1.1.1 11:26 1,3 9, 2.6.1 9:2 12 1,6 Virtaamamittauksen aloitus 1.6. Virtaamamittauksen lopetus 31.1. 7.7.1 9:1 7,3 2.7.1 14:12 3 2,3 Skaalaus ok..8.1 16:12 8 6,4 19.8.1 9:8 4, 3,4 Matkasuo Pudasjärvi/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

17.. 21.. 9.6. 2.6. 7.7. 2.7..8. 19.8. 31.8. 1.9. 1.1. 17. 24. 31. 7.6 14.6 21.6 28.6.7 12.7 19.7 26.7 2.8 9.8 16.8 23.8 3.8 6.9 13.9 2.9 27.9 4.1 11.1 18.1 2.1 l/s km2 17.. 21.. 9.6. 2.6. 7.7. 2.7..8. 19.8. 31.8. 1.9. 1.1. 17.. 21.. 9.6. 2.6. 7.7. 2.7..8. 19.8. 31.8. 1.9. 1.1. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 Kiintoaine 3 2 3 2 Kok. N µgn/l 6 4 2 2 syksy 1428 4 3 2 1 1 1 1 kevät 884 kesä 14 3 2 1 kevät 4,7 kesä,1 syksy 3,1 1 1 9 µgp/l Kok. P 16 1, 1 Matkasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk 2 8 7 6 4 3 2 kevät 31 kesä syksy 3,8,6,4,2 7 2 kiintoaine () 1 1 1, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 3.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Matkasuo Pudasjärvi/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy MURTOSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Tervahovintie 1 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 92 OULU TAUSTATIEDOT Suo/havaintopiste Murtosuo Vesistöalue Iijoki - 61.142 Kunta Pudasjärvi Mittapadon valuma-alue PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Vesienkäsittelyrakenne laskeutusaltaat, pintavalutuskenttä LA1 AP Mp1 72 ha LA1 AP Mp1: 7262611-196 LA3 AP Mp3 6 ha LA3 AP Mp3: 7262496 4994 PVK1 AP Mp 31 ha PVK1 AP Mp: 7263972 643 ANALYYSITULOKSET LA1 AP MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp1 18..1 6,33 12 16 11 11 96 18..1 21421 21421 344 372 476 327 33 Mp1 1.6.1 6,69 17 9,4 66 9 91 44 13 288 19..-1.6.1 43 4617 74 19 63 42,3,8,8 2,82,83 184,7 Mp1 1.6.1 6,77 24 14 47 38 14 2.-1.6.1 241 436 38 79 461 1 1,2 Mp1 16.6.1 6,7 13 11 83 31 16.6.1 3191 3191 26 288 244 18,69 Mp1 1.7.1 6,81 12 1 3,3 9,7 28 9,3 33 17.6.-1.7.1 1161 2183 18 182 144,3,1,1,42,14 4 Mp1 14.7.1 6,92 8,4 7,8 27 28 2.7.-14.7.1 921 123 1 7 6 2,3,23 Mp1 28.7.1 6,7 18 17 13 4 1.-28.7.1 2791 264 17 28 244 18,6,64 Mp1 12.8.1 6,91 8,4 14 4 1 3 37 11 339 29.7.-12.8.1 2362 2166 17 126 211 8,1,8,,6,17 1 Mp1 2.8.1 6,93 6,8 7,8 34 34 13.-2.8.1 16 1293 1 61 7 3,1,31 Mp1 7.9.1 6,1 2 12 14 2 26.8.-7.9.1 8626 3396 27 4717 283 33 4,72 Mp1 17.9.1 6,61 13 8,1 62 37 8.-17.9.1 191 2669 21 241 1 11,69 Mp1 21.9.1 6,61 2, 19 81 2 18.-21.9.1 67 1411 117 22 191 82 2,2 Mp1 7.1.1 6,49 14 13 61 34 22.9.-7.1.1 27 434 3 422 392 18 1,3 Mp1 2.1.1 7,1 6,,3 4 27 8.-2.1.1 2183 243 16 8 7 6,38 Jakson 21.1.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 21.-31.1.1 388 29 149 132 11,67 18..-7.6.1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.142 Keskiarvo kevät 6,33 12 16 11 11 96 Kevät bruttopäästö 372 476 327 33 Keskihajonta nettopäästö 34 179 27 Keskiarvo kesä 6,77 13 11 9 49 4 36 11 3267 14 Kesä bruttopäästö 369 29 14,94 3,4,89,6 14 Keskihajonta,1,9 3,3 339 42 42 6,6 1,9 342 nettopäästö 346 2,44 Keskiarvo syksy 6,7 47 11 778 64 Syksy bruttopäästö 11 322 2 1,7 Keskihajonta,41 86,2 37 77 nettopäästö 178 7 1,2 Vuosikeskiarvo 6,67 33 12 696 49 4 1 11 3267 3 Kesäkeskiarvo q 19 Murtosuo/vedenlaatu ja huuhtouma 1/

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE ANALYYSITULOKSET LA3 AP MP3 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q jäännös näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp3 18..1 6,39 7,6 24 2 4 1,6 18..1 16797 16797 347 228 7199 6 13 Mp3 1.6.1 6,84 18 17 12 21 13 11 33 19..-1.6.1 327 36 74 1146 182 76 13 8,3 3,,7 21 Mp3 1.6.1 7, 9,6 17 12 4 2.6.-1.6.1 1277 27 7 471 83 9 2,21 Mp3 1.7.1 7,1 8,8 21 11 21 1 48 12 449 16.6.-1.7.1 126 1499 31 236 62 29,6 2,7 1,29,32 12 Mp3 14.7.1 7,1 7,6 2 76 1 2.7.-14.7.1 248 84 17 19 287 11,73 Mp3 28.7.1 6,39 11 2 4 4 1.7.-28.7.1 34 233 46 14 2,3,23 Mp3 12.8.1 6,91 12 22 96 17 49 2 2 628 29.7.-12.8.1 1377 1166 24 2 48 2 3, 1, 1,8,42 131 Mp3 7.9.1 6,37 16 32 1 18 16 13.8.-7.9.1 126 221 63 126 3,9,71 Mp3 17.9.1 6,64 8,4 1 99 44 8.9.-17.9.1 88 13 2 16 28 1,8,8 Mp3 21.9.1 6,2 9,6 29 2 4 18.9.-21.9.1 16 472 1 81 24 17,34 Mp3 7.1.1 6,3 7,6 17 13 43 22.9.-7.1.1 179 2726 6 37 828 63 2,9 Mp3 2.1.1 7,16 7,4 1 11 37 8.1.-2.1.1 278 667 14 88 179 13,44 Jakson 21.1.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 21.1.-31.1.1 1726 36 228 462 34 1,14 18..-31.1.1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.142 Keskiarvo kevät 6,39 7,6 24 2 4 1,6 Kevät bruttopäästö 228 7199 6 13 Keskihajonta nettopäästö 198 4 7, Keskiarvo kesä 6,89 11 2 96 197 93 1 14 469 Kesä bruttopäästö 37 7 33 3,8 2, 1,,2 79 Keskihajonta,27 3,7 3,1 26 23 41 3,8 4,9 1 nettopäästö 34 18,9 Keskiarvo syksy 6,4 39 22 1278 69 16 Syksy bruttopäästö 33 31 22,9 Keskihajonta,42 68 8,2 422 62 nettopäästö 282 Vuosikeskiarvo 6,71 22 21 1179 197 93 8 14 469 81 Kesäkeskiarvo q 21 Murtosuo/vedenlaatu ja huuhtouma 2/

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE ANALYYSITULOKSET PVK1 AP MP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q jäännös näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp 18..1 6,49 2, 1 77 1 1, 18..1 9298 9298 347 6 4499 231 4, Mp 1.6.1 6,81 1,2 16 3 3, 2 19 3,1 97 19..-1.6.1 181 1974 74 76 119 34,19 3,31 1,21,2 62 Mp 1.6.1 6,78 3,2 17 2 19 2.6.-1.6.1 77 122 7 17 83 26,93 Mp 1.7.1 6,82 1,6 2 3,3 1 16 2,6 172 16.6.-1.7.1 69 83 31 43 36 14,14,4,43,7 46 Mp 14.7.1 6,92 4, 17 49 2 2.7.-14.7.1 137 44 17 7 244 7,,29 Mp 28.7.1 6,89 2,8 18 24 18 1.7.-28.7.1 191 129 12 7 1,8 Mp 12.8.1 7, 3,6 19 49 11, 27 4,4 22 29.7.-12.8.1 762 64 24 7 39 1,23,1,6,9 46 Mp 2.8.1 6,71 4, 14 39 14 13.8.-2.8.1 76 172 6 22 78 2,2,8 Mp 7.9.1 6,7 7,6 17 48 2 26.8.-7.9.1 7 72 3 18 39 1,1,6 Mp 18.9.1 6,61 4,4 18 6 19 8.9.-18.9.1 12 66 2 9 38 1,4,4 Mp 21.9.1 6,22 16 16 14 42 19.9.-21.9.1 286 298 11 14 14 13,4 Mp 7.1.1 6,3 1, 14 67 16 22.9.-7.1.1 946 19 6 49 682 33,78 Mp 2.1.1 7,1 1,4 17 8 17 8.1.-2.1.1 14 369 14 17 22 6,9,2 Jakson 21.1.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 21.1.-31.1.1 96 36 43 24 18,2 18..-31.1.1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.142 Keskiarvo kevät 6,49 2, 1 77 1 1, Kevät bruttopäästö 6 4499 231 4, Keskihajonta nettopäästö 3 81 Keskiarvo kesä 6,8 2,9 17 764 6,4 24 19 3,4 1632 Kesä bruttopäästö 63 461 1,8,,2, 23 Keskihajonta,11 1,1 2, 723 4,1 2 4,1,9 617 nettopäästö 37 1, Keskiarvo syksy 6,62 6,1 16 76 24 Syksy bruttopäästö 31 374 13,38 Keskihajonta,34 6,1 1, 368 11 nettopäästö 1 3, Vuosikeskiarvo 6,73 4,1 17 762 6,4 24 21 3,4 1632 1, Kesäkeskiarvo q 21 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 12.11.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Murtosuo/vedenlaatu ja huuhtouma 3/

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE Virtaamamittaus pisteellä LA1 AP Mp1. Mitattu mp-lukema virtaamamittauskohteelta. Ajalla 18..-7.6.1 virtaamadata haettu SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.142. pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 18..1 Kaivinkone töissä mittapadon mp1 ylävirran puolella 2 m. Vesi sameaa. Mp3 padottaa. 2.8.1 1: 11, 11,7 Mp vesi kiertää patorakenteen. Mp3 ei virtausta, ei näytettä Otettu myös omavalvontanäyte tulvan takia. 7.9.1 12:8 3, 34,9 Rankkasade, vesi silminnähden sakeaa Mp1 ja Mp3. 1.6.1 13: 17 Mp vesi kiertää patorakenteen osittain. Mp3 padottaa. 17.9.1 14: 13, Omavalvontanäyte Mp1 ja Mp3, kaivutyö. Mp3 padottaa. 8.6.1 12:1 Rankkasadenäyte otettu pisteeltä Allas 2 Mp. Virtaamamittari asennettu La1 ap Mp1 6.6. 18.9.1 14: Rankkasadenäyte pisteeltä Mp. 1.6.1 14:2 18 17,2 Skaalaus ok. 21.9.1 11:2 2, 22,9 Mp vesi kiertää patorakenteen. 16.6.1 12:3 Omavalvontanäyte pisteeltä Mp1, kova sade. 7.1.1 14:3 13,9 1,1 Mp vesi kiertää patorakenteen. 1.7.1 12:12 1 12,2 2.1.1 14: 14, 1, Mp vesi kiertää patorakenteen. 14.7.1 14:2 12 1,9 Mp vesi kiertää patorakenteen. Virtaamamittaus lopetettu 31.1.1 28.7.1 13:23 17,6 16,7 Mp vesi kiertää patorakenteen. 28.7.1 13:23 17,6 16,7 Mp vesi kiertää patorakenteen. 12.8.1 12:9 14, 1,7 Mp vesi kiertää patorakenteen. Murtosuo/vedenlaatu ja huuhtouma 4/

18.. 1.6. 1.6. 16.6. 1.7. 14.7. 28.7. 12.8. 2.8. 7.9. 17.9. 21.9. 7.1. 2.1. 1. 8. 1. 22. 29..6 12.6 19.6 26.6 3.7 1.7 17.7 24.7 31.7 7.8 14.8 21.8 28.8 4.9 11.9 18.9 2.9 2.1 9.1 16.1 23.1 3.1 l/s km2 18.. 1.6. 1.6. 16.6. 1.7. 14.7. 28.7. 12.8. 2.8. 7.9. 17.9. 21.9. 7.1. 2.1. 18.. 1.6. 1.6. 16.6. 1.7. 14.7. 28.7. 12.8. 2.8. 7.9. 17.9. 21.9. 7.1. 2.1. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 12 372 19 Kiintoaine Mp1 7.9.21 2, 4717 1 2 327 Kok. N Mp1 1 4 8 1 syksy 1428 7 3 6 1 kesä 14 2 4 1 kesä,1 syksy 3,1 2 2 µgn/l 6 4 3 11, 33 kesä Kok. P Mp1 7.9.21 2, 4,72 syksy 3 3, 2, 2, 1, 2 2 1 Murtosuo LA1 Mp1 valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 12 1 7 2 1, 1 1, 2, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen pe JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 3.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Murtosuo/vedenlaatu ja huuhtouma /

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy PALOSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 YMPÄRIVUOTINEN PÄÄSTÖTARKKAILU 21- puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 411 JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Palosuo Vesistöalue Iijoki - 61.126 pvk1: 727892-474 Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitt laskuoja-metsäoja-koutuanjärvi-pohjois-koutuanjoki-iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 13,7 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1, 3,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk1 6..1 6,1 4,4 13 9 9 1, 6..1 8696 8696 97 97 369 19 7 4,9 Pvk1 2..1 6,8 1, 1 4 11 1, 7.-2..21 1479 94 17 7 49 737 2,4 Pvk1 8.6.1 6,82 1,4 13 4 3,, 17 3,7 218 26..-8.6.1 163 2 8 23 28 27 8,9,6,1,34,7 4,3 Pvk1 16.6.1 6,8 2, 14 37 1 9.-16.6.1 434 2667 61 3 1 36 1,39 Pvk1 24.6.1 6,99 2, 18 4 17 17.-24.6.1 1696 1644 19 18 32 28 8,6,27 Pvk1 7.7.1 6,69 2,8 18 1 1, 23 6, 4 2.6.-7.7.1 1231 2917 14 33 79 6 14,28,14,6,18 14 Pvk1 22.7.1 6,6 4, 21 67 44 8.-22.7.1 792 678 8,8 7,6 26 137 4,4,29 Pvk1 3.8.1 6,43 11 2 68 66 23.7.-3.8.1 4448 19 17 16 31 1,99 Pvk1 18.8.1 6,49 7, 26 74 7,4, 11 78 927 4.-18.8.1 686 1863 7,7 21 13 467 13,13,9 1,98 1,4 167 Pvk1 31.8.1 6,49 2,8 1 48 42 19.-31.8.1 1198 1113 13 12 3 161,2,4 Pvk1 1.9.1 6,46 2,4 12 4,, 3 2 87 1.-1.9.1 677 116 7,6 13 27 13 4,,6,6,34,22 1 Pvk1 3.9.1 6,27 1, 13 37 16 16.-3.9.1 69 437 6,4 49 42 46 16,67 Pvk1 27.1.1 6, 2,6 13 41 21 1.-27.1.1 23 184 8 21 46 232 7,3,38 Keskiarvo kevät 6, 2,7 14 6 3 1, Kevät bruttopäästö 6 74 22,76, 2,4 1 34 34 nettopäästö 14 Keskiarvo kesä 6,66 4,2 18 6,8, 42 29 3331 Kesä bruttopäästö 7 37 9,3,7,,72,2 28 Keskihajonta,2 3,4 4,3 129 3,, 33 42 146 nettopäästö 3,8,38 Keskiarvo syksy 6,37 1,7 13 38,, 23 2 87 Syksy bruttopäästö 4 317 9,,1,1,47,6 2, Keskihajonta,13 1,,7 21 1 nettopäästö 1 Vuosikeskiarvo 6,9 3, 16 32 6,4, 36 27 2712 1, Kesäkeskiarvo q 2 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa pvm. 13.11.21 FM Kemisti, Tarja Olli Palosuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/3

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE LISÄTIEDOT Pumppaus pvk:lle aloitettu 8.. Valumatiedot ajalle 6.-8.. SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.126. pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 6..1 1:4, Pvk:lle ei pumppausta. Näyte laskeutusaltaasta lähtevästä ojasta. Virtaamamittarin asennus. 3.8.1 13:32 26,4 26,9 Skaalaus ok. 11..1 12: Näyte otettu epähuomiossa väärästä pisteestä. Pumppaus aloitettu 8.. 18.8.1 9:19 13, 12,6 Skaalaus ok. 2..1 14:43 17 17, Skaalaus ok. 31.8.1 13:32 16, 1,8 Skaalaus ok. 8.6.1 12:2 28 28,7 Skaalaus ok. 1.9.1 1:48 12, 12, Skaalaus ok. 16.6.1 11:4 23 Rankkasadenäyte. 3.9.1 13:1 1,9 12,9 Virtaamamittauksen lopetus. 24.6.1 11: 17 17,2 Skaalaus ok. 27.1.1 12:1 6, 11,2 Virtaamamittarin asennus uuteen talvikaivoon. Uusi skaalaus. 7.7.1 11: 1 1,7 Skaalaus ok. 1.1.-27.1.1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.126 22.7.1 11:31 14, 13,9 Skaalaus ok. Palosuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/3

6..1 2..1 8.6.1 16.6.1 24.6.1 7.7.1 22.7.1 3.8.1 18.8.1 31.8.1 1.9.1 3.9.1 27.1.1 6. 13. 2. 27. 3.6 1.6 17.6 24.6 1.7 8.7 1.7 22.7 29.7.8 12.8 19.8 26.8 2.9 9.9 16.9 23.9 3.9 7.1 14.1 21.1 28.1 6..1 2..1 8.6.1 16.6.1 24.6.1 7.7.1 22.7.1 3.8.1 18.8.1 31.8.1 1.9.1 3.9.1 27.1.1 6..1 2..1 8.6.1 16.6.1 24.6.1 7.7.1 22.7.1 3.8.1 18.8.1 31.8.1 1.9.1 3.9.1 27.1.1 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 3 2 1 Kiintoaine kesä,1 syksy 3,1 4 3 2 1 4 3 3 2 2 1 1 kesä 14 Kok. N µgn/l syksy 1428 1 7 2 12 4,9 Kok. P µgp/l 2, 2 Palosuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. q, vrk 21 2 9 1, 1 kiintoaine () 1 6 3 kesä syksy 3 1,, l/s km 2 1 1, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen pvm. 16.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Palosuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 3/3

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy PELTOSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 411 JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Peltosuo Vesistöalue Siuruanjoki - 61.413 pvk3: 7264686-46819 Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitt laskuoja-alempi Kallio-oja-Kissapuro-Ylempi Kallio-oja Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 63, ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk3 27..1 6,31 2,8 16 71 23 1, 27..1 79 79 14 14 33 191 8,,28 Pvk3 8.6.1 6,67 1, 18 6 3,2 28 14 2,9 71 28..-8.6.1 797 63 1 11 1 179 6,,3,28,14,3,7 Pvk3 24.6.1 6,9,6 27 88 32 9.-24.6.1 436 444 8, 8,1 39 189 6,2,22 Pvk3 8.7.1 6,72 2,7 31 99 6,9, 32 13 16 2.6.-8.7.1 11 1 2 9,1 21 24 7,8,,4,2,1 13 Pvk3 22.7.1 6,93 6, 31 1 41 9.-22.7.1 889 796 16 1 7 389 13,1 Pvk3 3.8.1 6,9 6,4 34 11 47 23.7.-3.8.1 8 928 1 17 94 497 16,69 Pvk3 18.8.1 6,91 4, 28 9 34 6,1 43 23 768 4.-18.8.1 319 676,8 12 43 298 1,36,6,46,24 82 Pvk3 1.9.1 6,73 6, 2 7 72 19.8.-1.9.1 61 1 1 9,4 49 162 6,1,8 Pvk3 1.9.1 6,69 4, 17 77 48 2.-1.9.1 32 8 6,4 16 4 229 1,6 Pvk3 3.9.1 6,3 2,8 28 89 67 16.-3.9.1 21 4376 47 8 193 1929 61 4,62 Keskiarvo kesä 6,77 4,3 26 873 1 13 38 13 3284 1, Kesä bruttopäästö 47 27 9,1,7,,4,6 1 Keskihajonta,21 2, 6,7 171 17 13 18 1 3842 nettopäästö 37 4,1,2 Keskiarvo syksy 6,61 3,4 23 83 8 Syksy bruttopäästö 126 119 37 2,7 Keskihajonta,11,8 7,8 8 13 nettopäästö 84 16 1,86 Vuosikeskiarvo 6,73 4,1 2 864 1 13 42 13 3284 1, Kesäkeskiarvo q 12 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. KIRJAIN TULOKSEN EDELLÄ: C = varmistettu tieto = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 8.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Tarkkailun alkuajan virtaamamittarin asennusongelmien vuoksi valumatiedot ajalle 27..-7.7. SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.413. pvm klo mitattuanturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 27..1 11:3-3, Patolevy korkealla, vesi kiertää padon. Näyte padon edustalta. Virtaamamittaria ei voitu asentaa. 3.8.1 14:3 12,8 13, Skaalaus ok. 8.6.1 13:29,6 Virtaamamittarin asennus 18.8.1 12:37 9, 9,4 Skaalaus ok. 24.6.1 13:47 17 Virtaamamittari ei lähetä dataa. 1.9.1 11:37 13, 12,3 Uusi skaalaus. 1.7.1 Vahvistetun antennin asentaminen virtaamamittariin. Anturi epäkunnossa. 1.9.1 12:19 11, 11, Skaalaus ok. 8.7.1 1:3 18 Uuden anturin asennus. 3.9.1 14:1 2,9 22 Virtaamamittauksen lopettaminen. 22.7.1 14:1 13,8 Peltosuo_pvk3/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

27..1 8.6.1 24.6.1 8.7.1 22.7.1 3.8.1 18.8.1 1.9.1 1.9.1 3.9.1 27. 3.6 1.6 17.6 24.6 1.7 8.7 1.7 22.7 29.7.8 12.8 19.8 26.8 2.9 9.9 16.9 23.9 3.9 27..1 8.6.1 24.6.1 8.7.1 22.7.1 3.8.1 18.8.1 1.9.1 1.9.1 3.9.1 27..1 8.6.1 24.6.1 8.7.1 22.7.1 3.8.1 18.8.1 1.9.1 1.9.1 3.9.1 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 2 1 1 kesä,1 Kiintoaine 193 syksy 3,1 1 7 2 4 3 3 2 2 1 1 kesä 14 Kok. N syksy 1428 1 7 2 8 6 kesä Kok. P 4,62 1,6 1,2 2 1 Peltosuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk 2 1 4 2 syksy 3,8,4 l/s km 2 1 1, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistoj pvm. 16.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK)Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Peltosuo_pvk3/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy PIKKU-SAARISUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 JÄLKIHOITOVAIHEEN TARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Pikku-Saarisuo Vesistöalue Siuruanjoki - 61.416/61.417 Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti pvk ap: 72712-463428 Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä laskuoja - Vitmaoja - Siuruanjoki / laskuoja - Hepo-oja - Siuruanjoki Mittapadon valuma-alue 16 ha ANALYYSITULOKSET PVK AP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Pvk ap 2..1 6,74 2, 3,6 23 13 1, 2..1 Pumppaus pvk:lle aloitettu 21.. Näyte ei edusta turvetuotantoalueen vesiä, eikä täten sisälly laskentaan. Pvk ap 1.6.1,4 1, 8,2 26 8,3 21..-1.6.1 366 174 13 11 9 2,8,9 Pvk ap 14.7.1,97 1,2 11 33 16 16.6.-14.7.1 1244 2978 22 23 21 6,3,31 Pvk ap 1.8.1 6,42 2 2 16 78 1, 1.7.-1.8.1 281 26 3,9 67 17,4,26 Pvk ap 1.9.1 6, 2, 6 24 4,4 11.8.-1.9.1 176 142 11 18 6 2,2,4 Jakson 11.9.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 11.9.-31.1.1 7 3,8 7 2,8,1 2..-12.6.1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.417 Keskiarvo kevät 6,74 2, 3,6 23 13 1, Kevät bruttopäästö Keskihajonta nettopäästö Keskiarvo kesä,93 7,4 24 73 34 1, Kesä bruttopäästö 34 16 4,9,22 Keskihajonta,1 11 2 74 38 nettopäästö 22 Keskiarvo syksy 6, 2, 6,1 24 4,4 Syksy bruttopäästö 11 33 1,3,2 Keskihajonta nettopäästö, Vuosikeskiarvo 6,12,2 16 32 24 1, Kesäkeskiarvo q 12 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 28.9.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 2..1 11: 6, 1.6.1 13:2 2 23,3 Virtaamamittaus aloitettu 12.6. Pumppaus pvk:lle aloitettu 21.. 14.7.1 1:22 17 14,6 1.8.1 12:34 9, 7,2 1.9.1 13:1 18, 16,8 Virtaamamittaus lopetettu 31.1. Pikku-Saarisuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

2.. 1.6. 14.7. 1.8. 1.9. 2. 27. 3.6 1.6 17.6 24.6 1.7 8.7 1.7 22.7 29.7.8 12.8 19.8 26.8 2.9 9.9 16.9 23.9 3.9 7.1 14.1 21.1 28.1 l/s km2 2.. 1.6. 14.7. 1.8. 1.9. 2.. 1.6. 14.7. 1.8. 1.9. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 3 Kiintoaine 7 2 Kok. N 2 3 2 6 1 kesä 14 syksy 1428 1 2 1 4 3 1 1 1 kesä,1 syksy 3,1 2 1 µgn/l 1 Kok. P 1, 1 Pikku-Saarisuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 2 8,8 7 q, vrk 1 6,6 4 kesä syksy 3,4 1 2,2 2, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen pe JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 1.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Pikku-Saarisuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy POHJOISEN LATVASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 411 JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Pohjoinen Latvasuo Vesistöalue Siuruanjoki - 61.416 pvk1: 727828-482 Kunta Ii Kuivatusvesien laskureittilaskuoja-sulaoja-vitmaoja-siuruanjoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 12,1 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk1 26..1 6,8 2,4 1 7 36 1, 26..1 816 816 8 8 16 98,23 Pvk1 8.6.1 4,11 4,4 2,4 4 79 2 9, 16 2,4 3, 3 27..-8.6.1 24 74 23 8 16 372 4 1,38,6 1,1,17 38 Pvk1 22.6.1 6,91 4,8 14 48 36 9.-22.6.1 3686 1497 34 97 43 117 4 3,2 Pvk1 6.7.1 7,1 3,3 16 1 2 63 4 21 312 23.6.-6.7.1 3834 679 3 63 179 868 28 1,9 3,42 2,17 1,14 169 Pvk1 2.7.1 6,96 9, 1 3 1 7.-2.7.1 341 3366 28 31 242 44 14 1,37 Pvk1.8.1 7,6, 14 48 41 21.7.-.8.1 241 326 23 3 13 36 13 1,7 Pvk1 17.8.1 7,24,6 13 41 18 4 43 2 398 6.-17.8.1 2144 349 2 28 136 317 1,44 1,1 1,,61 97 Pvk1 31.8.1 7,12 1 13 1 46 18.-31.8.1 2682 2487 2 23 199 28 1,91 Pvk1 14.9.1 6,97 8,4 1 44 1.-14.9.1 233 381 23 29 27 246 12 1,8 Pvk1 3.9.1 6,9 6, 16 1 1 1.-3.9.1 6448 186 6 144 748 1993 12 6,3 Keskiarvo kesä 6,6 4,4,3 19 1 19 39 39 16 3, 21 1, Kesä bruttopäästö 26 979 24,3,71 1,2,26 41 Keskihajonta 1,4 2,9 14 127 1,2 27 1 12 1783 nettopäästö 163 2,3,66 Keskiarvo syksy 6,94 7,2 13 7 48 Syksy bruttopäästö 49 1178 72 3,89 Keskihajonta, 1,7 4,2 34 4,9 nettopäästö 417 33 2,34 Vuosikeskiarvo 6,71 4,4,7 18 91 19 39 4 16 3, 21 1, Kesäkeskiarvo q 48 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 14.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Tarkkailun alkuajan virtaamamittariongelmien vuoksi valumatiedot ajalle 26.-3.. SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.416. pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 6..1 1:22 64 Virtaamamittarin asennus..8.21 12:17 21, 21,3 Skaalaus ok. 26..1 1:3 28 42 Virtaamamittarin SIM-kortti vaihdettu. Uusi skaalaus. 17.8.1 12:7 2, 2,3 Skaalaus ok. 8.6.1 9:2 2 4,8 Uusi skaalaus. 31.8.1 11:8 18, 22,1 Epävarma mittaus. 22.6.1 12:1 2 2,2 Skaalaus ok. 14.9.1 11:4 21, 21, Skaalaus ok. 6.7.1 13:8 24 24,3 Skaalaus ok. 3.9.1 12:3 31, 31,2 Skaalaus ok. 2.7.1 12:32 22 21,9 Skaalaus ok. Pohjoinen Latvasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

26..1 8.6.1 22.6.1 6.7.1 2.7.1.8.1 17.8.1 31.8.1 14.9.1 3.9.1 26. 2.6 9.6 16.6 23.6 3.6 7.7 14.7 21.7 28.7 4.8 11.8 18.8 2.8 1.9 8.9 1.9 22.9 29.9 26..1 8.6.1 22.6.1 6.7.1 2.7.1.8.1 17.8.1 31.8.1 14.9.1 3.9.1 26..1 8.6.1 22.6.1 6.7.1 2.7.1.8.1 17.8.1 31.8.1 14.9.1 3.9.1 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 3 2 1 Kiintoaine kesä,1 syksy 3,1 8 6 4 2 4 3 3 2 2 1 1 kesä 14 Kok. N 12 syksy 1428 1 7 2 6 4 kesä Kok. P 6,3 syksy 3 6, 4, 3 2 2 Pohjoisen Latvasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk 47 l/s km2 3 2 2 3 2 1 2,, l/s km 2 1 1 1 1 Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen peru pvm. 16.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjoinen Latvasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy POLVISUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 411 JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Polvisuo Vesistöalue Siuruanjoki - 61.416 pvk1: 7271761-44181 Kunta Ii Kuivatusvesien laskureittiiso-savioja-vitmaoja-siuruanjoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 141,1 ha ANALYYSITULOKSET PVK1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk1 26..1 6,33 2,4 21 6 2 1, 26..1 661 661 4 4 112 977 3,93 Pvk1 9.6.1,84 2,8 2 84 92 13 1 2, 73 27..-9.6.1 787 769 6 62 1 1341 4 4,94 6,97,8,13 39 Pvk1 16.6.1,6 3,4 28 79 2 1.-16.6.1 626 7176 49 9 173 1424 4 1,2 Pvk1 22.6.1,88 3,6 26 67 29 17.-22.6.1 7881 489 6 34 14 73 19,84 Pvk1 7.7.1 6, 3,6 34 8 9,2 16 23 3,8 137 23.6.-7.7.1 79 688 6 6 174 164 39,44,77 1,11,18 66 Pvk1 22.7.1,8 1 46 16 66 8.-22.7.1 761 7911 62 6 61 279 9 3,7 Pvk1 3.8.1 6,6 8,8 46 12 4 23.7.-3.8.1 1874 3442 1 28 21 1122 29 1,1 Pvk1 17.8.1 6,21 7, 42 99 1, 37 9,3 66 4.-17.8.1 979 178 8, 1 88 3 12,19,6,47,12 84 Pvk1 1.9.1 6,1,6 27 69 33 18.8.-1.9.1 1261 1232 1 1 49 236 6,29 Pvk1 14.9.1 6,9 3,2 21 61 22 2.-14.9.1 19 149 8,3 12 33 217 6,23 Pvk1 3.9.1,9 2, 36 17 44 1.-3.9.1 4684 6689 38 9 177 81 2,9 Keskiarvo kesä,9,2 33 914 39 32,2 2918 1, Kesä bruttopäästö 198 1232 36,79 1,11 1,22,6 27 Keskihajonta,2 2,8 1 311 46 69 16 3,6 3247 nettopäästö 163 19,1 Keskiarvo syksy 6,2 2,6 29 11 33 Syksy bruttopäästö 67 139 47 1,2 Keskihajonta,1,8 11 771 16 nettopäästö 36 32,64 Vuosikeskiarvo,96 4,8 32 98 39 32,2 2918 1, Kesäkeskiarvo q 41 ANALYYSITULOKSET PVK1YP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen KiintoaineCOD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Pvk1yp 9.6.1 6,4,6 26 98 1, 44 6, 12 9.6.1 4 14-13 -2 66 62 28 Pvk1yp 7.7.1 6,9, 38 16 62, 19 11 49 7.7.1 28 11 8-22 88 97 7 Pvk1yp 17.8.1 6,4 1 17 74 12, 87 4 7 17.8.1 3-147 -34 88 7 77-31 Keskiarvo kesä 6,48 8, 27 117 66 17 2 386 Keskiarvo kesä 48-2 21 41-97 77 9 24 Keskihajonta = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 14.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 6..1 9: 13 Virtaamamittarin asennus 3.8.1 11:24 18,2 17,8 Skaalaus ok. 26..1 12:4 31 18 Uusi skaalaus 17.8.1 1:44 13,8 14,6 Skaalaus ok. 9.6.1 11:19 36 33,9 Uusi skaalaus 1.9.1 13: 1, 16,1 Skaalaus ok. 16.6.1 14:2 3 Rankkasadenäyte, analysoitu NabLabs Oy:n laboratoriossa. 14.9.1 12:43 14, 14,8 Skaalaus ok. 22.6.1 11:8 34 33,7 Skaalaus ok. 3.9.1 13:3 24, 2,3 Virtaamamittauksen lopetus 7.7.1 13:4 34 33,7 Skaalaus ok. 22.7.1 8:4 32 33,1 Uusi skaalaus Polvisuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

26..1 9.6.1 16.6.1 22.6.1 7.7.1 22.7.1 3.8.1 17.8.1 1.9.1 14.9.1 3.9.1 6. 13. 2. 27. 3.6 1.6 17.6 24.6 1.7 8.7 1.7 22.7 29.7.8 12.8 19.8 26.8 2.9 9.9 16.9 23.9 3.9 26..1 9.6.1 16.6.1 22.6.1 7.7.1 22.7.1 3.8.1 17.8.1 1.9.1 14.9.1 3.9.1 26..1 9.6.1 16.6.1 22.6.1 7.7.1 22.7.1 3.8.1 17.8.1 1.9.1 14.9.1 3.9.1 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 3 Kiintoaine 8 6 4 3 3 Kok. N µgn/l 1 7 2 1 kesä,1 syksy 3,1 4 2 2 2 1 1 kesä 14 syksy 1428 2 1 8 6 kesä Kok. P µgp/l, 4, 3, 1 12 9 Polvisuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 1 12 9 4 2 syksy 3 2, 1, l/s km 2 6 3 6 3, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen p pvm. 17.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Polvisuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy PUKASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Pukasuo Vesistöalue Siuruanjoki - 61.419 kosteikon purkuputki:7261728 47731 Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti Saarioja - Siuruanjoki Vesienkäsittelyrakenne Kosteikko Mittapadon valuma-alue 12 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Kost 2..1 6,7,2 34 1 43 1, 2..1 Ei pumppausta kosteikolle 14.-21.. Näyte ei edusta turvetuotantoalueen vesiä, eikä täten sisälly laskentaan. Kost 9.6.1,92 4,4 43 14 44 27 38,2 162 21..-9.6.1 1642 2761 27 11 989 32 1,1 6,21,87,12 37 Kost 22.6.1,7 2,4 31 11 2 1.-22.6.1 6162 2296 22 46 93 21,38 Kost 7.7.1,13 2, 33 11 2, 23 2, 14 23.6.-7.7.1 121 386 3 1 849 28,1,13,9, 27 Kost 22.7.1,1 19 27 13 27 8.-22.7.1 398 91,7 94 133 6,4,13 Kost.8.1,1 2,4 29 1 1 7,1 21 2, 881 23.7.-.8.1 2269 1341 13 27 324 11,17,8,23,2 1 Kost 19.8.1,8 28 32 12 19, 4,7 14 1, 6.-19.8.1 149 76 7,4 178 24 7,6,12,3,3,3 9 Kost 1.9.1 6,39 29 31 14 17 7,6 2.8.-1.9.1 22 48,3 133 142 6,4,78 Kost 1.9.1,21 2 29 12 1 2, 2.-1.9.1 39 4,9 84 122,1,6 Kost 1.1.1,73 3,8 3 7 3 16.9.-1.1.1 936 783 76 248 198 37 2,28 Jakson 2.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 2.-31.1.1 923 2184 21 69 46 1,64 2.-26..1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.419 Keskiarvo kevät 6,7,2 34 1 43 1, Kevät bruttopäästö Keskihajonta nettopäästö Keskiarvo kesä,41 12 32 1214 2 72 1 3, 123 4,3 Kesä bruttopäästö 9 49 17,31 1,23,,4 14 Keskihajonta,3 12,1 17 13 132 4 1,7 336 4,7 nettopäästö 76 1,21 Keskiarvo syksy,47 12 3 88 2 2, Syksy bruttopäästö 12 823 16,94 Keskihajonta,37 11,7 44 14 nettopäästö 93 2,,39 Vuosikeskiarvo, 12 32 1177 2 72 4 3, 123 2,9 Kesäkeskiarvo q 17 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 21.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Kohteella ei virtaamamittausta, joten ajalle 27..-31.1.1 käytetty päästölaskennassa Latvasuo Yli-Iin valumatietoja. pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm 9.6.1 1: Ei pumppausta. Tulvii myös saroille. Häiriötilanteesta johtuen ei pumppausta kosteikolle 14.-21..1 Pukasuo_kosteikko/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

2.. 9.6. 22.6. 7.7. 22.7..8. 19.8. 1.9. 1.9. 1.1. 1. 8. 1. 22. 29..6 12.6 19.6 26.6 3.7 1.7 17.7 24.7 31.7 7.8 14.8 21.8 28.8 4.9 11.9 18.9 2.9 2.1 9.1 16. 23. 3. l/s km2 2.. 9.6. 22.6. 7.7. 22.7..8. 19.8. 1.9. 1.9. 1.1. 2.. 9.6. 22.6. 7.7. 22.7..8. 19.8. 1.9. 1.9. 1.1. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 4 Kiintoaine 3 2 2 4 3 3 2 Kok. N 4 3 3 2 1 kesä,1 syksy 3,1 1 1 2 1 1 kesä 14 syksy 1428 2 1 µgn/l 3 2 2 Kok. P 3, 2, 2, 2 2 Pukasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 2 2 1 1, 1 1 1 kesä syksy 3 1,, 1 1, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perus JAKELU: pvm. 1.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Pukasuo_kosteikko/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy RIEPULEHDON-MÄNTYHARJUNSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Riepulehdon-Mäntyharjunsuo Vesistöalue Iijoki - 61.131 pvk1 ap mp2: 7242123-47866 Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti metsäoja - Iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 42 ha ANALYYSITULOKSET MP2 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset Sähkön- ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe joht. (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 14%(1,-2, ms/m 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 4%(>2, ms/m) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1, 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm ms/m mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp2 2..1 6,32 22 21 7 2 1, 2..1 449 449 112 2121 22 67 1,93 Mp2 1.6.1 6, 2,8 23 1 3,1 36 18 6,9 128 21..-1.6.1 91 192 3 73 98 13,8,94,47,18 33 Mp2 17.6.1 6,63 2, 2 2 23 2.-17.6.1 1239 129 3 6 7 16,69 Mp2 14.7.1 6,7 2, 24 28 18.6.-14.7.1 38 696 19 33 398 9,1,46 Mp2 29.7.1 6,86 4, 27 68 36 1.-29.7.1 723 48 1 9 32 8,9,47 Mp2 11.8.1 6,84 6, 26 64 32 7, 47 17 636 3.7.-11.8.1 62 66 18 94 46 1,,11,73,27 99 Mp2 12.8.1 6,73 9,2 2 63 41 12.8.1 127 127 3 278 76 19 1,24 Mp2 26.8.1 6,71 6,8 21 49 37 13.-26.8.1 227 333 9 4 167 3,9,29 Mp2 8.9.1 6,64 2,4 16 41 4 27.8.-8.9.1 43 42 11 23 13 3,9,38 Mp2 22.9.1 6,33 2,4 29 91 3 9.-22.9.1 2289 1318 36 7 91 29 1,1 Jakson 23.9.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 23.9.-31.1.1 17 3 61 742 23,9 2..-3.6.1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.131 Keskiarvo kevät 6,32 22 21 7 2 1, Kevät bruttopäästö 2121 22 67 1,93 Keskihajonta nettopäästö 22 19 Keskiarvo kesä 6,72 4,8 24 74 18 22 33 12 382 Kesä bruttopäästö 6 444 1,8,13,2,6 17 Keskihajonta,11 2,7 2, 7 2 21 1 7,1 392 nettopäästö 42 1,,16 Keskiarvo syksy 6,49 2,4 23 66 38 Syksy bruttopäästö 46 17,33 Keskihajonta,22, 9,2 34 3, nettopäästö 26 4,9 Vuosikeskiarvo 6,63 6, 24 64 18 22 33 12 382 1, Kesäkeskiarvo q 19 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm..1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Ei tuotannossa vuonna 21. pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm 2..1 14:2 16 11.8.1 12: 1 8,2 1.6.1 1:4 13 12.8.1 12:1 2 Omavalvontanäyte, kova sade. 17.6.1 1:3 18 14,6 Virtaamamittaus aloitettu 3.6. 26.8.1 11:8 7 6,1 Viikon 27 kierros jäänyt epähuomiossa ottamatta 8.9.1 13:28 1 8,2 14.7.1 1:3 1 7,2 22.9.1 13:28 19 17,4 29.7.1 14:19 13 1,7 Virtaamamittaus lopetettu 31.1. Riepulehdon-Mäntyharjunsuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

2.. 1.6. 17.6. 14.7. 29.7. 11.8. 12.8. 26.8. 8.9. 22.9. 2. 27. 3.6 1.6 17.6 24.6 1.7 8.7 1.7 22.7 29.7.8 12.8 19.8 26.8 2.9 9.9 16.9 23.9 3.9 7.1 14.1 21.1 28.1 l/s km2 2.. 1.6. 17.6. 14.7. 29.7. 11.8. 12.8. 26.8. 8.9. 22.9. 2.. 1.6. 17.6. 14.7. 29.7. 11.8. 12.8. 26.8. 8.9. 22.9. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 2121 Kiintoaine 6 4 Kok. N 4 3 3 3 4 4 2 3 2 1 kesä,1 syksy 3,1 3 2 1 2 1 1 kesä 14 syksy 1428 2 1 µgn/l 1 9 Kok. P 1 1 Riepulehdon-Mäntyharjunsuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk 3 8 7 6 kesä 8 6 12 1 kiintoaine () 2 2 4 syksy 3 4 7 1 3 2 1 2 2 1 µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 3.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Riepulehdon-Mäntyharjunsuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy RONISUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Ronisuo Vesistöalue Siuruanjoki - 61.422 la ap settipato MP 2: 72828-47641 Kunta Pudasjärvi Mittapadon valuma-alue 1 ha pvk ap Mp 1: 72834-47923 Vesienkäsittelyrakenne pvk kesä, la talvi ANALYYSITULOKSET PVK2 YP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Pvk yp 6.7.1 6,67 14 2 92 31 46 82 47 77 6.7.1 - - 76-17 27 36 4 Pvk yp 17.8.1 6,72 2 18 11 8 44 93 6 89, 17.8.1 64-22 19 71-1 26 36 4 Pvk yp 3.9.1 6,22 4, 4 26 14 37 9 17 37 3.9.1-92 9 8 21 87-273 -66-34 Pvk yp 12.1.1 6,19 13 32 19 7 12.1.1 6-97 -11-2 Keskiarvo kesä 6,4 13 31 163 763 13 76 4 6363 Keskiarvo kesä 44 16 43 84 4 1 18 2 Keskihajonta Keskiarvo syksy 6,21 8, 43 22 14 37 6 17 37 Keskiarvo syksy -172-3 21 87-136 -66-34 Keskihajonta Vuosikeskiarvo 6,4 13 31 163 763 13 76 4 6363, Ronisuo/vedenlaatu ja huuhtouma 1/4

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE ANALYYSITULOKSET MP2 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp2 11.11.14 6,2 1 37 3 1 36 78 27 213 4,7 1.-11.11.14 49 211 23 32 744 6 3 7,24 1,7,4 43 Mp2 24.11.14 4,79 1 1 11 67 2 12.-24.11.14 149 27 6,1 269 79,8,3 Mp2 9.12.14 6,47 13 9,6 81 47 19 31 22 17 6 2.11.-9.12.14 986 349 4, 4 34 2,8 1,64,66,11,8 6,1 Mp2 18.12.14 6,44,6 16 12 64 1, 1.-18.12.14 76 81 1 48 136 1,4 Mp2 22.1.1 6,33 9,6 12 12 76 43 76 69 779 2,4 19.12.-22.1.1 11 27 2,4 2 2 2, 1,7,9,16,14 16 Mp2 4.2.1 6,16 7,3 13 11 67 2, 23.1.-4.2.1 1 1 1,7 11 2 1,7,1 Mp2 23.3.1 6,39 14 1 11 74 63 67 67 88 3,6.2.-23.3.1 142 146 1,7 2 22 1,6 1,8,9,1,1 12 Mp2 8.4.1 6,13 8,8 11 17 31 2,4 24.3.-14.4.1 14 16 1,8 14 17 2,6, Mp2 2.4.1 6,9 4, 16 7 2 14 19 9, 183 1, 1.-2.4.1 1714 794 92 318 1273 6 2 11 1,1,76 146 Mp2 29.4.1 6,16 2,4 2 7 2 1, 21.-29.4.1 33 16342 189 392 3268 114 4,9 Mp2..1,91 2, 2 72 2 29 24 8,8 172 1, 3.4.-..1 9124 11243 13 22 2249 81 28 3,26 2,7,99 193 Mp2 13..1,96 4, 36 2 4 1, 6.-13..1 6483 446 2 178 166 89 1,78 Mp2 2..1 6,82 6 39 23 1 8,4 14.-2..1 1 368 36 1994 1197 71 1,6 Mp2 8.6.1,91 4,8 47 29 3 26..-8.6.1 384 1919 22 92 92 6,67 Mp1 22.6.1 6,39 4, 29 94 43 9.-22.6.1 2211 283 33 113 822 27 1,22 Mp1 6.7.1 6, 7, 3 97 7 9 6 3 421 23.6.-6.7.1 184 2491 29 174 747 24 1,87 2,37 1,49,7 1 Mp1 2.7.1 6,66 7, 2 78 63 7.-2.7.1 2131 1691 2 118 423 13 1,7 Mp1.8.1 6,67 11 3 12 71 21.7.-.8.1 1172 1792 21 197 38 22 1,27 Mp1 17.8.1 6,6 7,2 22 89 17 88 69 36 39 6.-17.8.1 172 161 12 76 233 9,4 1,8,93,73,38 7 Mp1 31.8.1 6,7 12 2 13 11 18.-1.9.1 486 64 7,4 77 16 8,3,7 Mp1 14.9.1 6,28 13 31 1 93 2.-14.9.1 24 662 7,7 86 2 9,9,62 Mp1 3.9.1 6,46 41 49 24 11 47 22 13 124 11, 1.-3.9.1 23 319 3,7 131 16 7,6 3,1,1,7,41 4 Mp1 12.1.1,9,2 63 21 84 1.-12.1.1 24 99 1,1,1 62 2,1,8 Mp1 27.1.1 6,9 2,8 1 28 12 3 49 22 32 13.-27.1.1 3492 781 9, 22 398 22 9,37 4,14,38,17 2 Jakson 28.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 28.-31.1.1 24 2,8 6,8 12 6,8 2,93 1,3,12, 7,9 1.11.14-12.6.1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.422 Keskiarvo talvi 6,12 16 16 141 868 164 6 46 4938,4 Talvi bruttopäästö 9 78 6,4 2,63,,24,1 1 Keskihajonta, 1 8,7 692 442 146 19 2 3467 6,1 nettopäästö 6 4,6,17 Keskiarvo kevät 6,19 1 26 1294 2 8 32 9,2 177 2, Kevät bruttopäästö 784 1896 84 7,2 2,11 2,32,26 Keskihajonta,37 28 1 789, 78 13, 78 3,3 nettopäästö 72 43,69 Keskiarvo kesä 6,48 7,6 3 1283 123 92 64 33 48 Kesä bruttopäästö 123 49 23,48,4 1,3,1 22 Keskihajonta,27 3, 8,2 73 67 4,9 24 4,2 834 nettopäästö 1 14,62 Keskiarvo syksy 6,2 16 49 22 11 289 112 76 782 11 Syksy bruttopäästö 6 26 1, 3,47 1,16,44,16 17,4 Keskihajonta,22 18 13 48 71 342 7 76 647 nettopäästö 6 8,2,3 Vuosikeskiarvo 6,2 13 28 1478 62 19 64 42 48 4,7 Kesäkeskiarvo q 21 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 12.11.21 FM Kemisti, Tarja Olli Ronisuo/vedenlaatu ja huuhtouma 2/4

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE LISÄTIEDOT VALUMATIEDOT 1.11.214-12.6.21 SYKE:N VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄSTÄ, alue 61.422. 13.., 2.., 8.6. näytteet otettu virheellisesti talvipisteeltä Mp2, vaikka pumppaus pvk:lle oli jo käynnissä. pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 11.11.14 9:1 1 Mittapato ei v-pato vaan settipato. Satanut vettä koko yön. 6.7.1 9:2 1 12,3 24.11.14 1:3 21, Settipato poistettu. Kunnostustöitä: kaivinkone perkasi sarkaojia 2.7.1 1:4 13 13,1 Skaalaus ok. 9.12.14 8:4 28 Tulva.8.1 9:2 17, 12,4 8.4.1 1:3 avopato, ei v-patoa tai settipatoa. 17.8.1 9:8 18, 11,8 2.4.1 9: avopato 31.8.1 9:8 8, 4,3 29.4.1 9:4 ei pumppausta pvk:lle, näyte talvipisteeltä mp2. 14.9.1 9:18, -,6 Anturilukema korjattu...1 11:4 Näyte talvipisteeltä mp2 3.9.1 9:4 4, -,6 Anturilukema korjattu. 13..1 8: Avopato, estelaudat poistettu. Tulva jatkuu. Pumppaus pvk:lle aloitettu 12.. 12.1.1 11:2 3, -,9 Mittapatolukema lisätty 2..1 13: Tehty erehdyksessä laajan sijasta suppea analyysivalikko 27.1.1 1: 3, 23,9 8.6.1 12:2 Pumppaus pvk:lle lopetettu 2.11. 22.6.1 9:2 2 17,3 Virtaamamittaus aloitettu 12.6. Ronisuo/vedenlaatu ja huuhtouma 3/4

11.11. 24.11. 9.12. 18.12. 22.1. 4.2. 23.3. 8.4. 2.4. 29.4... 13.. 2.. 8.6. 22.6. 6.7. 2.7..8. 17.8. 31.8. 14.9. 3.9. 12.1. 27.1. 1.11 1. 29. 13. 27. 1.1 24.1 7.2 21.2 7.3 21.3 4.4 18.4 2. 16. 3. 13.6 27.6 11.7 2.7 8.8 22.8.9 19.9 3.1 17. 31. l/s km2 11.11. 24.11. 9.12. 18.12. 22.1. 4.2. 23.3. 8.4. 2.4. 29.4... 13.. 2.. 8.6. 22.6. 6.7. 2.7..8. 17.8. 31.8. 14.9. 3.9. 12.1. 27.1. 11.11. 24.11. 9.12. 18.12. 22.1. 4.2. 23.3. 8.4. 2.4. 29.4... 13.. 2.. 8.6. 22.6. 6.7. 2.7..8. 17.8. 31.8. 14.9. 3.9. 12.1. 27.1. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 7 6 4 3 2 Kiintoaine 2937 42 36 3 24 18 12 4 3 3 2 2 1 1 talvi1128 µgn/l kevät 884 Kok. N kesä 14 syksy 1428 4 3 2 1 1 talvi 3,7 kevät 4,7 kesä,1 6 syksy 3,1 2 2 Kok. P µgp/l, 4, 2 1 Ronisuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 214-21 q, vrk kiintoaine () 6 4 1 3, 1 talvi 38 kevät 31 kesä syksy 3 2, 1, 1 3 1, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 16.2.216 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Ronisuo/vedenlaatu ja huuhtouma 4/4

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy RUONASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Ruonasuo Vesistöalue Iijoki - 61.128 pvk1 ap mp1: 724994-468121 Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Ruonaoja - Iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä/laskeutusallas Mittapadon valuma-alue 77 ha ANALYYSITULOKSET PVK1 MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2+3-N kok.p PO 4-P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-NNO 2+3-N kok.p PO 4-P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp1 4..1,49 4, 24 63 18 4..1 6277 6277 94 326 196 1 1, Mp1 2..1,46 2, 46 31 18 99 32 3,7 189 1,.-2..1 148 672 99 171 3926 26 14 8,4 2,7,32 161 Mp1 28..1,99 4, 44 26 44 21.-28..1 82 16 1 2 7 34,6 Mp1 1.6.1,99 4,4 4 2 61 21 49 1 332 29..-1.6.1 1394 166 16 61 4 28 8,4 2,91,7,21 46 Mp1 16.6.1,76 2,8 37 17 46 6.-16.6.1 784 661 1 242 3196 147 4, Mp1 2.7.1,62, 44 8 21 66 4 13 29 17.6.-2.7.1 1221 3339 217 198 37 ##### ##### 1,7,6 126 Mp1 16.7.1,7 2,8 42 72 38 3.-16.7.1 641 1999 3 73 19 19 1, Mp1 28.7.1 6,2 2,8 47 78 4 17.-28.7.1 1348 921 14 33 62 9,3, Mp1 12.8.1,84 2, 93 38, 3 21 376 29.7.-12.8.1 172 146 22 48 91 18,72,1 1,,4 72 Mp1 26.8.1, 1,7 38 62 4 13.-26.8.1 476 646 1 14 319,2,3 Mp1 9.9.1,76 4, 27 3 31, 34 12 174 27.8.-9.9.1 777 861 13 4 32,9,3,6,4,13 19 Mp1 22.9.1,3 4, 44 42 1.-22.9.1 2843 6684 1 347 4341 382 3,6 Jakson 23.9.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 23.9.-31.1.1 68 76 263 3291 29 2,8 4..-.6.1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.128 Keskiarvo kevät,48 3, 3 186 18 99 2 3,7 189 1, Kevät bruttopäästö 18 381 22 14 7,9 2,66,3 12 Keskihajonta,2 1,4 16 1747 1 nettopäästö 9 29,9 Keskiarvo kesä,82 3,3 43 127 223 94 44 16 3327 Kesä bruttopäästö 114 169 71 22 1,69 1,6,18 1 Keskihajonta,18 1,1 4,4 731 33 1, 4,2 43 nettopäästö 83,94 Keskiarvo syksy,3 4, 39 246 31, 38 12 174 Syksy bruttopäästö 233 2863 248,7,1 2,43,3 4,1 Keskihajonta,33, 16 2737,7 nettopäästö 17 218 1,26 Vuosikeskiarvo,71 3,3 41 172 77 4 13 2722 1, Kesäkeskiarvo q 36 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 8.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm 4..1 11:3 Omavalvontanäyte, tulva. Pumppukatko tulvan takia 27.. asti. 26.8.1 13:12 12, 7,3 2..1 11:1 Mp1: koko patorakenne veden alla. Mp: v-patolevy nostettu ylös 9.9.1 13:12 1, 9,1 28..1 11:1 Omavalvontanäyte, tulva. Pumppuhäiriö 28..-1.6. 22.9.1 14:42 26,,7 Mittapatolukemassa merkkausepävarmuus 1.6.1 14:4 31 Pvk 2 ap: ei virtaamaa, ei näytettä. Virtaamamittauksen lopetus 31.1. 16.6.1 9:3 3 2 Otettu myös omavalvontanäyte mp1 ja mp2 kovan sateen vuoksi. Virtaamamittauksen aloitus.6. 2.7.1 1:1 1 9,8 16.7.1 16:1 11, 6,4 28.7.1 14:4 1, 8,9 12.8.1 9:1 19, 14,9 Ruonasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

4.. 2.. 28.. 1.6. 16.6. 2.7. 16.7. 28.7. 12.8. 26.8. 9.9. 22.9. 4. 11. 18. 2. 1.6 8.6 1.6 22.6 29.6 6.7 13.7 2.7 27.7 3.8 1.8 17.8 24.8 31.8 7.9 14.9 21.9 28.9.1 12.1 19.1 26.1 l/s km2 4.. 2.. 28.. 1.6. 16.6. 2.7. 16.7. 28.7. 12.8. 26.8. 9.9. 22.9. 4.. 2.. 28.. 1.6. 16.6. 2.7. 16.7. 28.7. 12.8. 26.8. 9.9. 22.9. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 Kiintoaine 6 4 Kok. N 44 4 4 4 3 3 2 3 3 2 1 kesä,1 syksy 3,1 3 2 1 2 1 1 kesä 14 syksy 1428 2 1 µgn/l 1 9 8 7 6 kesä Kok. P, 4, 4, 3, 3, 2 1 Ruonasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 2 1 4 syksy 3 2, 2, 1 1 3 2 1, 1, 1,, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 3.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Ruonasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy RUONASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Ruonasuo Vesistöalue Iijoki - 61.128 pvk2 ap mp: 724624-46899 Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Iijoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä/laskeutusallas Mittapadon valuma-alue 3 ha ANALYYSITULOKSET PVK2 AP MP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2+3-N kok.p PO 4-P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-NNO 2+3-N kok.p PO 4-P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp 2..1,43 2, 43 33 33 2..1 122 424 99 213 367 282 2,82 Mp 16.6.1 6,12 4,8 28 12 24 21.-16.6.1 784 3944 86 37 283 89 1,79 Mp 2.7.1,7 2, 33 83 19 17.6.-2.7.1 1221 3339 73 126 279 2 1,2 Mp 12.8.1 6,28,6 3 1 21 3.7.-12.8.1 172 1488 32 17 983 28,9 Mp 9.9.1 6,16 2, 23 8 14 13.8.-9.9.1 777 73 16 28 327 12,2 Jakson 1.9.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 1.9.-31.1.1 472 119 26 237 88 1,4 2..-.6.1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.128 Keskiarvo kevät,43 2, 43 33 33 Kevät bruttopäästö 213 367 282 2,82 Keskihajonta nettopäästö 128 239 1,11 Keskiarvo kesä 6,3 4,1 32 11 21 Kesä bruttopäästö 216 14 2 1,9 Keskihajonta,3 1,9 3,6 18 2, nettopäästö 166 28,1 Keskiarvo syksy 6,16 2, 23 8 14 Syksy bruttopäästö 144 168 61 1,1 Keskihajonta nettopäästö 72 2 Vuosikeskiarvo,94 3,4 32 1436 22 Kesäkeskiarvo q 1 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 8.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm 2..1 Mp: v-patolevy nostettu ylös 1.6.1 Ei virtausta, ei näytettä. Pumppu käynnistetty 27.. 16.6.1 Otettu myös omavalvontanäyte kovan sateen vuoksi. Virtaamamittauksen aloitus.6. 2.7.1 12.8.1 9.9.1 Virtaamamittauksen lopetus 31.1. Pumppaus loppunut 18.1. Päästöt laskettu PVK1:n valumatiedoilla. PVK2:lla ei omaa virtaamamittaria. Ruonasuo_pvk2/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

2.. 16.6. 2.7. 12.8. 9.9. 4. 11. 18. 2. 1.6 8.6 1.6 22.6 29.6 6.7 13.7 2.7 27.7 3.8 1.8 17.8 24.8 31.8 7.9 14.9 21.9 28.9.1 12.1 19.1 26.1 l/s km2 2.. 16.6. 2.7. 12.8. 9.9. 2.. 16.6. 2.7. 12.8. 9.9. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 Kiintoaine 42 4 Kok. N 4 3 3 3 3 4 28 2 3 2 1 kesä,1 syksy 3,1 21 14 7 2 1 1 kesä 14 syksy 1428 2 1 µgn/l 1 9 8 7 6 kesä Kok. P, 4, 4, 3, 3, 2 1 Ruonasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 2 1 4 3 2 syksy 3 2, 2, 1, 1, 1 1 1,, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 3.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Ruonasuo_pvk2/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy SAARISUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 411 JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Saarisuo Vesistöalue Siuruanjoki - 61.41 pvk: 7273-41433 Kunta Ii Purkuvesistö laskuoja-koppelo-oja-viitaoja-siuruanjoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 216,2 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk1 26..1 7,6 2, 19 61 1 1, 26..1 1711 1711 9,2 9,2 16 1 4,8,4 Pvk1 9.6.1 7,9 1,6 27 76 3,4 46 44 2 97 27..-9.6.1 9463 47 1 26 3 98 17,8 1,2,97, 22 Pvk1 16.6.1 6,7, 19 72 26 1.-16.6.1 12463 426 67 24 1 398 1,4 Pvk1 22.6.1 6,99 3,2 2 6 41 17.-22.6.1 1667 433 8,9 22 6 373 1,76 Pvk1 8.7.1 7,11 2, 22 6,1 11 3 32 1 23.6.-8.7.1 1393 399 7, 19 33 366 11,8,18,88,3 17 Pvk1 22.7.1 7,13 3,6 22 7 9 9.-22.7.1 97 119,2, 17 14 3,3,28 Pvk1 3.8.1 7,11 2,4 22 68 63 23.7.-3.8.1 224 1463 11 7,8 16 149 4,6,43 Pvk1 17.8.1 7,9 4,8 18 8 1 46 74 8 329 4.-17.8.1 1 1891,4 1 42 17,1,8,4,6,1 29 Pvk1 1.9.1 7,7 4, 1 4 78 18.8.-1.9.1 14 137 8,3 8,2 28 17 3,8, Pvk1 1.9.1 7,2 2, 2 62 1 2.-1.9.1 1388 2391 7,4 13 22 221 6,9 1,11 Pvk1 1.1.1 6,79 2, 17 67 79 16.9.-1.1.1 3774 1369 2 6 12 81 32 3,79 Keskiarvo kesä 7,4 2,7 2 644 6,1 34 4 38 17 1, Kesä bruttopäästö 3 267 8,2,4,23,64,24 1 Keskihajonta,13 1,3 3,4 77 3,3 2 16 17 1329 nettopäästö 17 2,,39 Keskiarvo syksy 7, 2,3 19 64 9 Syksy bruttopäästö 74 38 2 2,4 Keskihajonta,29,4 2,1 3 1 nettopäästö 44, 1,92 Vuosikeskiarvo 7,3 2,6 2 64 6,1 34 61 38 17 1, Kesäkeskiarvo q 14 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 14.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 26..1 12:2 23 Virtaamamittarin asennus 17.8.1 11:24 14,9 14,9 Skaalaus ok. 9.6.1 1: 41 39,3 Skaalaus ok. 1.9.1 13:2 18, 17,7 Skaalaus ok. 16.6.1 13: Rankkasadenäyte, analysoitu NabLabs Oy:n laboratoriossa. 1.9.1 1:8 19, 16,9 22.6.1 13:3 19 18, Skaalaus ok. 1.1.1 1:21 23,3 24,7 Virtaamamittauksen lopetus. 8.7.1 14: 18 17 Skaalaus ok. 22.7.1 1:4 16 14,7 Uusi skaalaus 3.8.1 11:46 16,8 16,7 Skaalaus ok. Saarisuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

26..1 9.6.1 16.6.1 22.6.1 8.7.1 22.7.1 3.8.1 17.8.1 1.9.1 1.9.1 1.1.1 26. 2.6 9.6 16.6 23.6 3.6 7.7 14.7 21.7 28.7 4.8 11.8 18.8 2.8 1.9 8.9 1.9 22.9 29.9 26..1 9.6.1 16.6.1 22.6.1 8.7.1 22.7.1 3.8.1 17.8.1 1.9.1 1.9.1 1.1.1 26..1 9.6.1 16.6.1 22.6.1 8.7.1 22.7.1 3.8.1 17.8.1 1.9.1 1.9.1 1.1.1 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 3 2 1 Kiintoaine kesä,1 syksy 3,1 4 3 2 1 4 3 3 2 2 1 1 kesä 14 Kok. N µgn/l syksy 1428 1 7 2 1 8 6 kesä Kok. P µgp/l 3,79 1, 1,2,9 2 1 Saarisuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk 2 1 4 syksy 3,6 l/s km 2 1 1 2,3, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen p pvm. 17.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Saarisuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy SIVAKKASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 411 JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Sivakkasuo Vesistöalue Siuruanjoki - 61.486 pvk1: 724994-47238 Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureittilaskuoja-vengasoja-mertajoki-siuruanjoki Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 129,8 ha ANALYYSITULOKSET OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk1 28..1 6,46 3,2 17 6 49 1, 26.-28..1 886 672 7,9 6, 17 88 3,1,2 Pvk1 1.6.1 6,68 2,4 17 7,2, 1 31 233 29..-1.6.1 161 163 9, 9, 2 139 4,7,4,4,42,2 4 Pvk1 16.6.1 6, 3,6 18 62 48 2.-16.6.1 4172 143 37 13 39 19 6,7,2 Pvk1 16.6.1 6,49 9,2 17 61 4 Omavalvonta- /rankkasadenäyte otettu samana päivänä kuin päästötarkkailunäyte. Ei sisällytetä päästölaskentaan. Pvk1 3.6.1 6,89 1,6 21 64,, 38 2 136 17.-3.6.1 1716 2192 1 2 27 3 11,8,8,64,34 23 Pvk1 13.7.1 6,63 3,2 17 3 2 1.7.-13.7.1 321 391 2,3 3 96 12 16 1,7 Pvk1 3.7.1 6,77 2,4 18 68 61 14.-3.7.1 3271 163 1 1 3 226 8,,77 Pvk1 11.8.1 6,63 4,8 22 68 11 32 8 8 4 31.7.-11.8.1 392 14 16 14 7 261 8,1,13,38 1,1,69 47 Pvk1 27.8.1 6,74 3,2 1 74 12.-27.8.1 64 31 14 2,8 8 36 1,3,18 Pvk1 9.9.1 6,74 2,4 17 77 66 28.8.-9.9.1 233 1461 12 13 27 191 8,7,74 Pvk1 24.9.1 6,16 4,8 23 11 7 1.-24.9.1 697 2332 6 21 86 413 2 1,2 Keskiarvo kesä 6,6 3,7 18 69 7,1 14 6 36 263 1, Kesä bruttopäästö 39 24 8,,3,6,72,1 11 Keskihajonta,14 2,2 2,2 3 3,4 16 1 2 133 nettopäästö 26 1,4,46 Keskiarvo syksy 6,4 3,6 2 93 62 Syksy bruttopäästö 9 31 1,89 Keskihajonta,41 1,7 4,2 233 6,4 nettopäästö 44 7,2,6 Vuosikeskiarvo 6,61 3,7 18 668 7,1 14 7 36 263 1, Kesäkeskiarvo q 1 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 8.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Virtaamamittarin yhteys- ja anturiongelmien vuoksi valumatiedot ajalle 7.7.-26.8. SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.486. pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 6..1 9: 13 Virtaamamittarin asennus 3.7.1 11:29 16, - Mittarin ja anturin vaihto 28..1 11:2 17 11.8.1 12: 12,4 - Mittarin ja anturin vaihto 27.8.1 1.6.1 13:2 17 32,3 Uusi skaalaus 27.8.1 11:2 13,2 13,2 Skaalaus ok. 16.6.1 9: 24 2 Skaalaus ok. 9.9.1 11:3 17, 16,7 Skaalaus ok. 16.6.1 12:3 26 Rankkasadenäyte. 24.9.1 11:16 28, 31,9 Uusi skaalaus. 3.6.1 13:8 17 12, Virtaamamittauksen lopetus 3.9. 13.7.1 14:28 16 Virtaamamittari ei lähetä dataa. Sivakkasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

28..1 1.6.1 16.6.1 16.6.1 3.6.1 13.7.1 3.7.1 11.8.1 27.8.1 9.9.1 24.9.1 6. 13. 2. 27. 3.6 1.6 17.6 24.6 1.7 8.7 1.7 22.7 29.7.8 12.8 19.8 26.8 2.9 9.9 16.9 23.9 3.9 28..1 1.6.1 16.6.1 16.6.1 3.6.1 13.7.1 3.7.1 11.8.1 27.8.1 9.9.1 24.9.1 28..1 1.6.1 16.6.1 16.6.1 3.6.1 13.7.1 3.7.1 11.8.1 27.8.1 9.9.1 24.9.1 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 3 2 1 kesä,1 Kiintoaine syksy 3,1 2 1 1 4 3 3 2 2 1 1 kesä 14 Kok. N µgn/l syksy 1428 4 3 2 1 1 8 6 kesä Kok. P µgp/l 2, 1,6 1,2 2 1 Sivakkasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v.21 q, vrk kiintoaine () 2 1 4 2 syksy 3,8,4 l/s km 2 1 1, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen p pvm. 17.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivakkasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy SYRJÄSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Syrjäsuo Vesistöalue Iijoki - 61.149 Syrjäsuo yp: 7217-4 Kunta Pudasjärvi Syrjäsuo ap: 72426-1 Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä - kesä, laskeutusallas - talvi ANALYYSITULOKSET SYRJÄSUO YP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Syrjä yp 1.6.1 6,3 4, 24 63 23 79 29 13 169 Syrjä yp 1.6.1 6,29 7, 22 17 Syrjä yp 1.7.1 6,6 7, 24 7 39 93 21 9,7 24 Syrjä yp 14.7.1 6,64 8, 21 6 28 Syrjä yp 28.7.1 6,16 7, 36 7 32 Syrjä yp 12.8.1 6,72 13 29 63 37 64 2 2 4 Syrjä yp 2.8.1 7,2 6,4 14 7 32 Syrjä yp 7.9.1 6,12 7,2 26 9 33 Syrjä yp 21.9.1,7 2,8 41 72 2 Keskiarvo kesä 6,3 7,6 24 67 33 79 26 14 36 Kesä bruttopäästö Keskihajonta,3 2,7 6,8 1 8,7 1,6,3 176 nettopäästö Keskiarvo syksy,94, 34 6 29 Syksy bruttopäästö Keskihajonta,26 3,1 11 92,7 nettopäästö ANALYYSITULOKSET SYRJÄSUO AP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Syrjä ap 18..1,91 4, 24 66 17 1, Syrjä ap 1.6.1 6,29 3,6 24 64 23 74 29 13 167 Syrjä ap 1.6.1 6,3,6 22 4 18 Syrjä ap 16.6.1 6,63 29 32 16 94 11 Syrjä ap 1.7.1 6,1 14 26 6 1 78 34 1 48 Syrjä ap 14.7.1 6,7 6,8 2 61 29 Syrjä ap 28.7.1 6, 7,2 37 7 32 Syrjä ap 12.8.1 6,74 12 29 63 39 64 44 2 7 Syrjä ap 2.8.1 7,2 7,2 13 7 33 Syrjä ap 7.9.1 6,13 12 26 4 29 Syrjä ap 21.9.1,73 16 34 82 3 Keskiarvo kesä 6,46 9,9 2 733 38 72 37 16 367 6, Kesä bruttopäästö Keskihajonta,3 7,9 7, 328 14 7,2 23, 3,6 1749 nettopäästö Keskiarvo syksy,93 14 3 68 32 Syksy bruttopäästö Keskihajonta,28 2,8,7 198 4,2 nettopäästö 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm..1.21 FM Kemisti, Tarja Olli Syrjäsuo/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE LISÄTIEDOT Tarkkailupisteet Syrjäojassa pintavalutuskentän purkupisteen ylä- ja alapuolella. pvm klo mitattu Anturi Huomautukset cm cm 18..1 Piste Syrjä yp otettu epähuomiossa väärästä paikasta, laskeutusaltaan yläpäästä (ph,83, kiintoaine 12, COD Mn 42, Kok.N 2, kok. P 61 ) 18..1 11:3 Omavalvontanäyte, tulva. 16.6.1 13:1 Omavalvontanäyte, kova sade. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 26.11.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Syrjäsuo/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy SÄÄSKISUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Sääskisuo Vesistöalue Siuruanjoki - 61.471 pvk1 ap mp1: 72981-484111 Kunta Ranua Kuivatusvesien laskureitti allas 1 ja 2 ap (Mp3) PVK1yp: 7298818-483988 Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä laskuoja - Iso-oja/Suonperänoja - Luiminkajoki - Siuruanjoki pvk2 ap (mp2): 7299281 484966 Mittapadon valuma-alue Pvk1 12 ha allas 4 ja ap (Mp) PVK2yp: 7313-48484 Pvk2 124 ha ANALYYSITULOKSET PVK1 AP MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp1 18..1 6,3 2,8 33 11 27 1, 18..1 691 691 7 16 19 6,2 Mp1 3.6.1 6,73 3,6 28 89 4,7 1 33 11 13 19..-3.6.1 3467 1874 18 6 437 14,1 1,6,,2 2 Mp1 1.6.1,4 8, 36 16 4.-1.6.1 9497 2671 26 189 81 11,,,4, Mp1 2.7.1 6,9 4,8 3 81 9, 1 6 2 224 16.6.-2.7.1 1448 386 37 14 112 26,3, 1,9,8 72 Mp1 14.7.1 6,79, 29 91 74 3.7.-14.7.1 114 12 1 7 369 12,9 Mp1 27.7.1 6,88 1 26 4 78 1.-27.7.1 399 148 1 129 33 7 1, Mp1 11.8.1 6,96 6, 3 79 1 3 63 3 28 28.7.-11.8.1 2471 239 2 12 1 13,3, 1,1 1 48 Mp1 2.8.1 7,9 4, 26 8 72 12.-2.8.1 12 174 16 64 369 11 1, Mp1 1.9.1 6,82,2 21 86 7 26.8.-1.9.1 168 263 2 89 361 1 1, Mp1 22.9.1,84 3,2 47 82 34 11.-22.9.1 424 6381 62 17 2499 44 1,8 Mp1 6.1.1 6,66 2,8 3 12 4 23.9.-6.1.1 321 666 64 14 162 66 2,2 Jakson 7.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 7.-31.1.1 328 32 77 821 33 1,1 18..-17.6.1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.471 Keskiarvo kevät 6,3 2,8 33 11 27 1, Kevät bruttopäästö 16 19 6,3,16 Keskihajonta nettopäästö 1 Keskiarvo kesä 6,68 6,1 3 749 1 48 7 22 2113 Kesä bruttopäästö 17 74 1,16,28 1,23,37 34 Keskihajonta,8 2,3 4, 163,2 4 23 1 78 nettopäästö 88 Keskiarvo syksy 6,44 3,7 33 96 44 Syksy bruttopäästö 134 142 4 1,62 Keskihajonta,3 1,3 13 29 12 nettopäästö 99 Vuosikeskiarvo 6,8,2 31 838 1 48 22 2113 1, Kesäkeskiarvo q 22 ANALYYSITULOKSET ALLAS 1 JA 2 AP MP3 VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS PVK1 Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Mp3 3.6.1 6,74 8, 31 16 81 3 48 1 141 3.6.1 8 1 44 94 67 31 27 8 Mp3 2.7.1 6,92 7, 3 11 36 92 1 64 29 2.7.1 31-17 26 97 84 4 61 24 Mp3 11.8.1 6,64 14 48 97 13 26 1 9 862 11.8.1 7 38 19-1 -1 37 49 68 Keskiarvo kesä 6,77 9,8 36 1223 11 139 83 46 4327 Keskiarvo 1 1 32 94 6 37 2 1 Keskihajonta,14 3,7 1 333 184 143 3 27 3797 Lupamääräysten raja-arvo % Sääskisuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 1/3

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE ANALYYSITULOKSET PVK2 AP MP2 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp2 3.6.1 6,48 6,8 36 1 12 39 4 1 2 3.6.1 382 382 33 196 14 43 3,47 11 1,3,43 72 Mp2 2.7.1 6,4 11 1 11 13 22 66 29 47 4.6.-2.7.1 1448 3427 32 34 149 3,36,61 1,82,8 11 Mp2 11.8.1 7,3 3, 2 12 4 13 16 14 462 3.7.-11.8.1 2471 172 16 42 348 17 6,26 1,81 2,23 1,9 64 Mp2 1.9.1 6,48 4,8 32 8 41 12.8.-1.9.1 168 1896 18 73 489 9,63 Mp2 6.1.1 6,22 3, 42 19 48 11.9.-6.1.1 321 62 61 184 222 1 2,2 Jakson 7.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 7.-31.1.1 328 31 93 1113 1,27 Valuma Pvk1:n virtaamadatasta. 3.-17.6.1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.471 Keskiarvo kesä 6,68 6,9 37 1267 194 181 9 61 4197 Kesä bruttopäästö 13 797 23 3,78 1,4 2, 1,4 1 Keskihajonta,3 4, 13 28 228 189 61 68 13 nettopäästö 133 Keskiarvo syksy 6,3 4,2 37 124 4 Syksy bruttopäästö 11 1232 1 1,43 Keskihajonta,18,9 7,1 933 4,9 nettopäästö 84 Vuosikeskiarvo 6,,8 37 126 194 181 72 61 4197 Kesäkeskiarvo q 21 ANALYYSITULOKSET ALLAS 4 JA AP MP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS PVK2 Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Mp 3.6.1 6,79 7, 28 18 9 31 49 1 232 3.6.1 9-29 17-26 -26 8-8 Mp 2.7.1 6,33 1 3 19 14 2 1 49 867 2.7.1 27 4 42 91 96 34 41 37 Mp 11.8.1 7,4 4,4 33 14 37 16 8 38 622 11.8.1 32 24 14-22 19-88 -268 26 Keskiarvo kesä 6,72 9, 38 17 22 33 78 34 737 Keskiarvo 23 2 2 4 4-16 -8 27 Keskihajonta,36, 13 26 148 181 26 17 322 Lupamääräysten raja-arvo % 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 22.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Virtaamamittaus pvk 1 mp1:llä. pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm 18..1 9:2 31 Mittapadolla padotusta 11.8.1 11: 17,8 16,3 3.6.1 8: 24 2.8.1 13:4 16, 1,1 1.6.1 11:2 27 1.9.1 1: 19, 18,4 Padottaa, pintojen ero 4 cm. 2.7.1 1:1 2 17,3 Padotusta. Virtaamamittaus aloitettu 17.6. 22.9.1 9:2 24, 2,3 14.7.1 1:1 16 1,7 Padotusta 6.1.1 13: 23,7 23,4 27.7.1 12:4 28,4 28,1 Padotusta Virtaamamittaus lopetettu 31.1. Sääskisuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 2/3

18.. 3.6. 1.6. 2.7. 14.7. 27.7. 11.8. 2.8. 1.9. 22.9. 6.1. 18. 2. 1.6 8.6 1.6 22.6 29.6 6.7 13.7 2.7 27.7 3.8 1.8 17.8 24.8 31.8 7.9 14.9 21.9 28.9.1 12.1 19.1 26.1 l/s km2 18.. 3.6. 1.6. 2.7. 14.7. 27.7. 11.8. 2.8. 1.9. 22.9. 6.1. 18.. 3.6. 1.6. 2.7. 14.7. 27.7. 11.8. 2.8. 1.9. 22.9. 6.1. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 Kiintoaine mp1 3 4 Kok. N mp1 4 4 2 2 3 3 2 3 3 2 1 kesä,1 syksy 3,1 1 1 2 1 1 kesä 14 syksy 1428 2 1 µgn/l 1 9 8 Kok. P mp1, 4, 4, 2 Sääskisuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus mp1 () v. 21 q, vrk 2 7 6 kesä 3, 3, 1 1 4 syksy 3 2, 2, 1 1 3 1, 2 1 1,,, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen pe JAKELU: Turveruukki Oy, Ranuan kunta/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Lap pvm. 1.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Sääskisuo_pvk/vedenlaatu ja huuhtouma 3/3

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy TAKASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Takasuo Vesistöalue Iijoki - 61.1 la1 ap mp1: 7239-31324 Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Kongasjärvi - Vesienkäsittelyrakenne Laskeutusallas Kongasoja - Tuulijärvi - Iijoki Mittapadon valuma-alue ha ANALYYSITULOKSET LA1 AP MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp1 4..1,61 2,4 21 1 13 16 31 6, 874 1, Mp1 18..1,86 7,2 3 22 4 1, Mp1 11.6.1 6,2 7, 29 19 71 2 4 18 37 Mp1 16.6.1 4,78 14 13 99 1 Mp1 22.6.1 6,1 11 19 1 1 Mp1 6.7.1 6,3 34 21 16 7 17 67 17 39 1 Mp1 2.9.1 4,6 2, 21 36,8 Mp1 16.9.1 4,7 2, 21 34,3, 8,6 2, 12 Mp1 28.9.1,98 6,4 44 13 28 Keskiarvo kevät,74 4,8 26 18 13 16 36 6, 874 1, Kevät bruttopäästö Keskihajonta,18 3,4 6 49 6, nettopäästö Keskiarvo kesä,9 17 21 1373 7 21 43 18 44 1 Kesä bruttopäästö Keskihajonta,79 12 6,6 43 7,1 7 22,7 119 nettopäästö Keskiarvo syksy,13 3, 29 667,3, 14 2, 12 Syksy bruttopäästö Keskihajonta,74 2, 13 49 12 nettopäästö Vuosikeskiarvo,63 1 24 1243 386 146 32 11 2619 4, 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 8.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Näytteenottopaikka siirrettiin 2.9. alkaen Marikaisentien alittavalle ojarummulle, koska laskeutusaltaan mittapadolla ei kovasta padotuksesta johtuen ollut virtausta. Tien alittavaan rumpuun tulee vesiä koko tuotantoalueelta, mukaan lukien eristysojat, eli kuormituslaskentaa ei tässä tapauksessa tehdä. pvm Huomautukset pvm Huomautukset 4..1 Koko patorakenne veden alla. Näyte altaasta. 18.8.1 Ei virtausta, ei näytettä. 16.6.1 Omavalvontanäyte, kovat sateet. 2.9.1 Näyte tien alittavasta rummusta. 6.7.1 Padottaa. 16.9.1 Näyte tien alittavasta rummusta. 21.7.1 Ei virtausta, ei näytettä, 28.9.1 Näyte tien alittavasta rummusta..8.1 Ei virtausta, ei näytettä. Takasuo_la/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

4.. 18.. 11.6. 16.6. 22.6. 6.7. 2.9. 16.9. 28.9. 4.. 18.. 11.6. 16.6. 22.6. 6.7. 2.9. 16.9. 28.9. 4.. 18.. 11.6. 16.6. 22.6. 6.7. 2.9. 16.9. 28.9. 4.. 18.. 11.6. 16.6. 22.6. 6.7. 2.9. 16.9. 28.9. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 6 Kiintoaine 4 Kok. N 4 3 3 2 3 2 1 kesä,1 syksy 3,1 2 1 1 kesä 14 syksy 1428 1 9 8 7 6 4 3 2 1 kesä Kok. P syksy 3 6 4 3 2 1 kesä 34 mgo 2 /l COD Mn syksy 26 Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 7.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Takasuo_la/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy TEERILAMMENSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 YMPÄRIVUOTINEN PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 411 JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Teerilammensuo Vesistöalue Siuruanjoki - 61.444 Pvk1 yp: 7272937-47998 Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti laskuoja - Sumuoja - Korpijoki - Siuruanjoki Pvk1: 727272-471862 Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 182, ha ANALYYSITULOKSET PVK1 YP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Pvk1yp 4..1,97 1,2 22 1 47 4 48 2 177 1, 4..1-1 63 99 89 63 9 38 Pvk1yp 2..1 6,79 2, 49 33 16 3 84 39 492 1, 2..1 47 88 1 98 8 9 81 Pvk1yp 2..1 6,62 1 4 3 88 1,6 2..1 8 33 8 88 Pvk1yp 8.6.1,99 4,8 4 39 17 4 7,8 2 8.6.1 33 84 1 99 74 8 33 Pvk1yp 6.7.1 6,82 34 31 1 4 2 28 14 11 6, 6.7.1 93-1 96 9 94 99 83 Pvk1yp.8.1 6,79 11 36 22 8 68 16 11 111.8.1 42-8 64 98 93 87 9 7 Pvk1yp 31.8.1 6,93 21 28 16 6 12 14 88 991,2 31.8.1 81-11 2 94 96 8 9 72 Pvk1yp 3.9.1 6,48 11 4 27 1 42 1 63 693 3.9.1 64 48 64 77 81 97 67 Keskiarvo kevät 6,46 4,4 37 2433 13 173 73 3 334 1,2 Keskiarvo kevät 3 8 99 97 8 93 67 Keskiarvo kesä 6,63 18 37 23 89 16 18 86 83,6 Keskiarvo kesä 77 12 68 98 97 88 96 74 Keskiarvo syksy 6,48 11 4 27 1 42 1 63 693 Keskiarvo syksy 64 48 64 77 81 97 67 Teerilammensuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/3

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE ANALYYSITULOKSET PVK1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk1 2.4.1,96 2, 3 4, 6,7 1 2,6 387 1, 2.4.1 8313 8313 3 3 91 194 2,23,31,68,12 176 Pvk1 29.4.1 6,1 2, 22 37 8,3, 16 2, 13 1, 21.-29.4.1 1433 26 91 131 226 249 42,94,7 1,81,23 13 Pvk1 4..1,7 2,4 21 37 6,2, 18 2, 11 1, 3.4.-4..1 1943 1166 11 96 199 174 31,2,42 1,,17 91 Pvk1 11..1,71 2,4 2 43 16 1,.-11..1 6418 116 41 67 138 1441 2,92 Pvk1 2..1 6,78 2, 26 39 4,4, 13 2, 911 1, 12.-2..1 4616 6917 29 44 76 98 1,17,19,49,8 3 Pvk1 2..1,87 2, 27 6 11 1, 21.-2..1 498 496 29 31 4 73 16,3 Pvk1 8.6.1 6,1 3,2 27 62 8,,9 13 3,3 134 26..-8.6.1 1149 4688 64 3 82 694 16,21,1,33,8 34 Pvk1 16.6.1 6,1 4,8 19 67 18 9.-16.6.1 87 4949 37 31 13 1 18,49 Pvk1 22.6.1,9 2, 33 78 19 17.-22.6.1 2261 364 14 23 4 68 16,38 Pvk1 6.7.1 6,19 2, 34 7 2, 18 2, 19 23.6.-6.7.1 2822 334 18 22 48 68 1,39,1,3,4 37 Pvk1 2.7.1 6,9 8, 47 1 27 7.-2.7.1 1471 1 9 1 68 4 8,,23 Pvk1.8.1 6,17 6,4 39 8 13, 21, 274 21.7.-.8.1 221 211 16 13 74 41 9,3,1,6,24,6 32 Pvk1 17.8.1 6,2 6, 41 8 27 6.-17.8.1 133 19 8,3 12 7 439 8,6,29 Pvk1 31.8.1 6,8 4, 31 77 36, 21 4, 278 18.-1.9.1 1647 1149 1 7,3 2 19 4,8,23,3,13,3 18 Pvk1 14.9.1,99 6, 27 6 17 2.-14.9.1 136 186 1 12 61 27 6,6,17 Pvk1 3.9.1,68 4, 4 14 4 96 19 2, 229 1.-3.9.1 6466 1341 41 8 294 2939 13 4 7, 1,4,1 168 Pvk1 12.1.1,64 2, 46 98 1 1.-31.1.1 149 288 8,9 18 31 72 1,23 Keskiarvo kevät 6,1 2,13 26 4 6,,4 1 2,2 188 1, Kevät bruttopäästö 144 138 26,3,26 1,2,1 64 Keskihajonta kevät,4,21, 97 1,7,9 2,,3 1387 nettopäästö 79 Keskiarvo kesä 6,9 4,7 34 774 19,2 21 3,6 219 Kesä bruttopäästö 6 48 11,14,,29,3 18 Keskihajonta kesä,1 2,1 8,7 112 12, 4,7 1,3 697 nettopäästö 3,6 Keskiarvo syksy,77 4, 38 11 4 96 17 2, 229 Syksy bruttopäästö 18 121 37 11 1,88,3,4 4 Keskihajonta syksy,19 2, 1 376 2, nettopäästö 78 22 Vuosikeskiarvo 6,1 3,7 32 71 71 1 18 2,8 231 1, Kesäkeskiarvo q 17 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 2.11.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 2.4.1 1:4 26 Virtaamamittari asennettu. Padotusta. 22.6.1 1:4 22 2,4 Uusi skaalaus 29.4.1 11: 42 42,4 Padotusta. Skaalaus ok. 6.7.1 11:22 21, 22,3 Skaalaus ok. 4..1 1:2 44 44,3 Padotusta. Skaalaus ok. 2.7.1 11:4 16, 17,1 Skaalaus ok. 11..1 9:4 31 32, Padotusta. Skaalaus ok..8.1 1:28 21 21,7 Skaalaus ok. 2..1 12: 31 26,4 Uusi skaalaus. 17.8.1 1:46 1, 16, Skaalaus ok. 2..1 11:3 27 27,4 Skaalaus ok. 31.8.1 1:2 17, 18, Skaalaus ok. 8.6.1 1: 36 36,7 Skaalaus ok. 14.9.1 1:2 17, 17,6 Skaalaus ok. 16.6.1 13: 3 Ylivalumanäyte. 3.9.1 1:8 28, 31, Uusi skaalaus. 12.1.1 12:3 1, 16,8 Uusi skaalaus. Teerilammensuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/3

2.4. 29.4. 4.. 11.. 2.. 2.. 8.6. 16.6. 22.6. 6.7. 2.7..8. 17.8. 31.8. 14.9. 3.9. 12.1. 2.4 27.4 4. 11. 18. 2. 1.6 8.6 1.6 22.6 29.6 6.7 13.7 2.7 27.7 3.8 1.8 17.8 24.8 31.8 7.9 14.9 21.9 28.9.1 12.1 19.1 26.1 l/s km2 2.4. 29.4. 4.. 11.. 2.. 2.. 8.6. 16.6. 22.6. 6.7. 2.7..8. 17.8. 31.8. 14.9. 3.9. 12.1. 2.4. 29.4. 4.. 11.. 2.. 2.. 8.6. 16.6. 22.6. 6.7. 2.7..8. 17.8. 31.8. 14.9. 3.9. 12.1. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 3 2 2 1 1 kevät 4,7 Kiintoaine kesä,1 syksy 3,1 3 2 2 1 1 4 3 3 2 2 1 1 kevät 884 Kok. N kesä 14 12,9 syksy 1428 1 7 2 µgn/l 6 4 3 2 kevät 31 Kok. P kesä syksy 3 3, 2, 2, 1, 1, 2 1 1 Teerilammensuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 2 1 1 1,, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Vapo Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 17.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Teerilammensuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 3/3

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy VAARAOJANLATVASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 411 JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Vaaraojanlatvasuo Vesistöalue Siuruanjoki - 61.412 pvk1: 7269264-448134 Kunta Oulu Purkuvesistö laskuoja-vaaraoja-hirvasoja-siuruanjoki pvk1 yp: 726966-447873 Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Mittapadon valuma-alue 121,6 ha ANALYYSITULOKSET PVK1YP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS PVK1 Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Pvk1yp 9.6.1,97 16 29 17 9 16 89 2 194 9.6.1 83 3 4 99 38 31 23 23 Pvk1yp 8.7.1 6,49 11 24 12 44 29 16 12 8 8.7.1-9 -17 3 9 83 13 19-13 Pvk1yp 17.8.1 6,74 1 19 13 8 12 22 19 767 17.8.1 3-42 42 98 96 - -3 Pvk1yp 1.9.1 6, 11 18 17 17 12 1.9.1 49 6 9 41 Keskiarvo kesä 6,44 12 23 147 37 13 16 121 63 Keskiarvo 43-11 48 96 64 18 6-3 Keskihajonta,33 2,7,1 263 84 67 4 69 29 ANALYYSITULOKSET PVK1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Pvk1 26..1 6,22 4, 24 3 18 1, 26..1 6671 6671 63 63 219 1317 29 9,87 Pvk1 9.6.1 6,32 2,8 28 78 4,4 1 61 44 149 27..-9.6.1 8961 4914 8 47 113 1132 32,18 4,4 2,47 1,78 6 Pvk1 16.6.1 6,2 4, 2 84 6 1.-16.6.1 968 4181 92 4 138 89 29 1,93 Pvk1 24.6.1 6,36 6,4 19 62 89 17.-24.6.1 3362 477 32 4 21 74 24 3,49 Pvk1 8.7.1 6,23 12 28 84 44, 14 97 629 2.6.-8.7.1 273 431 24 41 424 99 3 1,6,18 4,9 3,43 222 Pvk1 3.8.1 6,24 18 31 83 34 9.7.-3.8.1 2447 192 23 18 28 491 13,38 Pvk1 17.8.1 6,26 7, 27 76 11, 22 2 787 4.-17.8.1 886 1831 8,4 17 1 47 11,17,8 3,31 3,1 119 Pvk1 1.9.1,86,6 17 69 1 7, 18.8.-1.9.1 1242 13 12 13 62 189 7,7 1,11 Pvk1 1.9.1 6,1 1,6 13 44 64 2.-1.9.1 879 1433 8,4 14 19 13,2,7 Pvk1 1.1.1,73 3,8 19 66 63 16.9.-1.1.1 414 777 43 74 243 1214 42 4,3 Pvk1 12.1.1,76 1, 2 49 4 2.-12.1.1 4 714 4,3 6,8 8,8 117 2,9,26 Keskiarvo kesä 6,21 7, 2 736 2 37 148 114 7, 217 1, Kesä bruttopäästö 27 649 19,27,61 3,62 1,16 7 Keskihajonta,1,1 4,8 114 21 96 79 3323 nettopäästö 183 6,8 3,12 Keskiarvo syksy,94 2,7 16 64 Syksy bruttopäästö 14 8 19 1,9 Keskihajonta,3 1,6 4,2 16,7 nettopäästö 73 3,7 1,29 Vuosikeskiarvo 6,12 6,1 23 68 2 37 123 114 7, 217 1, Kesäkeskiarvo q 29 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 3.11.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT Valumatiedot ajalle 2.-12.1.1 SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.412. pvm klo mitattuanturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 26..1 1:2,4 Virtaamamittarin asennus. 1.9.1 Poikkeuksellisesti näytteet otettu yp ja ap sekä lisäanalyyseinä tehty sulfaatti, Red/Ox ja happi. 9.6.1 9:6 34 36 RedOx- ja happitulokset erillisellä tulosteella. Liite 1. 16.6.1 12:3 33 Rankkasadenäyte, analysoitu NabLabs Oy:n laboratoriossa. 1.9.1 9:43 14,3 Ap-näyte alapuolisesta rummusta 24.6.1 1:3 14,6 1,3 Skaalaus ok. 1.1.1 14:4 24,7 2,8 Virtaamamittaus lopetettu 8.7.1 12:1 2 22,1 Kaivossa korkea rikkivetypitoisuus, mikä vaikeutti näytteenottoa. Vedenkorkeuden mitta epätark 12.1.1 13:3 9, Viikon 3 kierros jäi tekemättä kaivossa olevan korkean rikkivetykaasupitoisuuden vuoksi 3.8.1 9:46 16,2 19,9 Uusi skaalaus 17.8.1 13:1-12,7 Ap näyte otettu rummun päästä, kaivossa korkea rikkivetykaasupitoisuus. 1.9.1 14: 18, 16,3 Uusi skaalaus. Rikkivetykaasupitoisuus kaivossa tuuletuksen jälkeen 13 ppm. Vaaraojanlatvasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

26..1 9.6.1 16.6.1 24.6.1 8.7.1 3.8.1 17.8.1 1.9.1 1.9.1 1.1.1 12.1.1 26. 2.6 9.6 16.6 23.6 3.6 7.7 14.7 21.7 28.7 4.8 11.8 18.8 2.8 1.9 8.9 1.9 22.9 29.9 6.1 13. 2. 27. 26..1 9.6.1 16.6.1 24.6.1 8.7.1 3.8.1 17.8.1 1.9.1 1.9.1 1.1.1 12.1.1 26..1 9.6.1 16.6.1 24.6.1 8.7.1 3.8.1 17.8.1 1.9.1 1.9.1 1.1.1 12.1.1 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 3 2 1 kesä,1 Kiintoaine syksy 3,1 4 3 2 1 4 3 3 2 2 1 1 kesä 14 Kok. N µgn/l syksy 1428 1 7 2 2 1 µgp/l Kok. P 34 22 1, 7, 2 1 Vaaraojanlatvasuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 2 1 1 kesä syksy 3, 2, l/s km 2 1 1, Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen pvm. 17.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vaaraojanlatvasuo_pvk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy VIIDANSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TUOTANTOVAIHEEN PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Viidansuo Vesistöalue Siuruanjoki - 61.483 Haaranoja (Haa): 722778-4821 Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti Pvk 1 ap Mp6: 722487-482433 Vesienkäsittelyrakenne pvk 1 kesä/pvk 2 talvi Hopiaoja - Haaralampi - Haaraoja - Mertajärvi - Mertajoki - Siuruanjoki Pvk yp: 723281-482392 Mittapadon valuma-alue 187 ha ANALYYSITULOKSET PVK2 YP VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe joht. (GF/C) hehkutus- Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 14%(1,-2, ms/m 26% (<2) 13 %,18 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1, 1) 1,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm ms/m mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Pvk yp 7..1 6,4 26 19 8 21 1 1 12 13 19 7..1 94 37 48 88 44 63 79 4 Pvk yp 2.6.1 6,2 23 3 22 4 99 13 1 699 6,7 2.6.1 39 29 63-21 72 82 6 Pvk yp 29.6.1 6,6 8, 26 74 34 31 8,1 336 29.6.1 6 1 2 8 6 6 7 71 Pvk yp 29.7.1 6,6 1 24 72 84 22 38 1 41 29.7.1 2-2 8 87 9 87 4 Pvk yp 26.8.1 6,73 23 32 1 1 7 47 6,8 77 1, 26.8.1 81 31 49 97 93 68 71 72 Pvk yp 6.1.1 6,41 1 2 87 23 12 96 4 2 13 6.1.1 98 12 26 61-17 84 9 79 Keskiarvo kesä 6,49 18 27 112 179 7 9 19 4314 8,9 Keskiarvo kesä 61 1 39 73 33 6 74 2 Keskihajonta,26 8,3 6,4 624 138 2 4 18 2181 9,2 Keskiarvo syksy 6,41 1 2 87 23 12 96 4 2 13 Keskiarvo syksy 98 12 26 61-17 84 9 79 Keskihajonta Viidansuo/vedenlaatu ja huuhtouma 1/3

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE ANALYYSITULOKSET HAA/MP6 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe joht. (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 14%(1,-2, ms/m 26% (<2) 13 %,18 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1, 1) 1,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm ms/m mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Haa 11.11.14 6,3 4,6 8 26 1 19 21 44 2 218 3,3 1.-11.11.14 Haa 9.12.14 6,43 3, 3,3 2 31, 8 17 8, 12 1, 12.11.-9.12.14 Haa 22.1.1 6,27 8,6 6, 18 72 26 37 47 39 76 1, 1.12.14-22.1.1 Haa 4.2.1 6,21 8,6 3,6 18 69 28 41 4 44 91 1,6 23.1.-4.2.1 Haa 23.3.1 6,31 4,3 27 66 14 46 4 29 487 1,.2.-23.3.1 Haa 8.4.1 6,12 6, 23 9 1 23 36 21 34 1, 24.3.-8.4.1 Haa 28.4.1,41 2,8 2 61 67 94 16 2, 17 1, 9.-28.4.1 Mp6 7..1 6,39 1,6 12 44 26 84 19 2, 61 1, 29.4.-7..1 4971 38889 241 333 2496 92,41 17 3,9,2 128 Mp6 11..1 6,26 2, 17 8, 87 18 2,1 624 1, 8.-11..1 476 21742 13 233 1977 8,93 1 2,9,24 73 Mp6 2..1 6,28 2, 19 46 8,6 1, 12.-2..1 268 186 67 116 113 27, Mp6 2.6.1 6, 14 2 1 1 12 37 9,4 247 26..-2.6.1 62 298 16 194 347 14 2,8 1,67,1,13 34 Mp6 16.6.1 6, 2, 21 46 8,9 3.-16.6.1 366 828 3 91 98 21,41 Mp6 29.6.1 6,7 2,8 22 9 7, 12 11 2, 98 17.6.-29.6.1 39 9,6 1,4 11,3,,1,1,, Mp6 13.7.1 6,3 28 3 13 38 1, 3.6.-13.7.1,7 34,2,1 1,2,1 Mp6 29.7.1 6,2 7, 3 66 11 9,1 17 2, 22 14.-29.7.1 37 33,2 1,3,2,1,,,,,4 Mp6 11.8.1 6,46 12 33 19 3.7.-11.8.1 41 116,7 7,4 2,3,1 Mp6 26.8.1 6,44 4,4 22 1,, 1 2, 163 12.8.-1.9.1 48 1 6, 2 124 2,9,3,3,8,1 9,2 Mp6 8.9.1 6,62 2, 1 34 11 2.-8.9.1 371 291 16 28 28 4,7,1 Mp6 22.9.1 6,44 2, 32 7 13 9.-22.9.1 9466 463 29 793 17,32 Mp6 6.1.1 6,48 2,3 22 64 89 14 1,3 117 23.9.-6.1.1 4669 47 29 8 9 16 2,26 3,6,38,13 3 Mp6 2.1.1 6,89 2, 17 8 13 7.-2.1.1 461 2499 1 27 227 7,8,17 Jakson 21.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 21.-31.1.1 6368 39 68 79 2,44 29.4.-1.6.1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.483 Keskiarvo talvi 6,1 6,2 4,9 23 733 16 1 36 23 3479 1,4 Talvi bruttopäästö Keskihajonta,34 2,8 1,9 3,7 18 92 81 1 1 224,9 nettopäästö Keskiarvo kevät 6,31 1,9 16 467 17 86 1 2,3 62 1, Kevät bruttopäästö 26 1697 3 1,94 7,32 1,89,21 3 Keskihajonta,7,2 3,6 31 13 2,1,7,3 6,4 nettopäästö 89 Keskiarvo kesä 6,47 1 29 63 43 37 21 3,9 1834 1, Kesä bruttopäästö 36 196 4,8,18,14,12,1 4,8 Keskihajonta,9 9,1 11 41 71 6 12 3,7 668 nettopäästö 27,3 Keskiarvo syksy 6,61 2,1 22 6 89 14 13,3 117 Syksy bruttopäästö 47 499 14,3,83,3,3 6,9 Keskihajonta,2,2 7,6 18 1,6 nettopäästö 24 2, Vuosikeskiarvo 6,37 6,2,7 24 636 11 8 24 13 243 1,3 Kesäkeskiarvo q 1 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 9.11.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT pvm klo mitattuanturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi Huomautukset cm cm cm cm 7..1 1:4 3 Pumppaus käynnissä. 29.7.21 9:7, 3,8 11..1 14:1 48 11.8.1 9: 4, 3,2 2..1 13:3 6, 26.8.1 9:1 3, 4,4 2.6.1 1:27 6, 8.9.1 9:48 28, 2,6 16.6.1 11: 12 9,9 Virtaamamittauksen aloitus 1.6. 22.9.1 1:2 36, 36,4 29.6.1 13:4 7, 4, 6.1.1 1:1 27,8 27, 13.7.1 9: 2, 1,7 Skaalaus ok. 2.1.1 1:28 27, 24,8 Virtaamamittauksen ja pumppauksen lopetus 31.1. Viidansuo/vedenlaatu ja huuhtouma 2/3

11.11. 9.12. 22.1. 4.2. 23.3. 8.4. 28.4. 7.. 11.. 2.. 2.6. 16.6. 29.6. 13.7. 29.7. 11.8. 26.8. 8.9. 22.9. 6.1. 2.1. 1.11 1.11 29.11 13.12 27.12 1.1 24.1 7.2 21.2 7.3 21.3 4.4 18.4 2. 16. 3. 13.6 27.6 11.7 2.7 8.8 22.8.9 19.9 3.1 17.1 31.1 l/s km2 11.11. 9.12. 22.1. 4.2. 23.3. 8.4. 28.4. 7.. 11.. 2.. 2.6. 16.6. 29.6. 13.7. 29.7. 11.8. 26.8. 8.9. 22.9. 6.1. 2.1. 11.11. 9.12. 22.1. 4.2. 23.3. 8.4. 28.4. 7.. 11.. 2.. 2.6. 16.6. 29.6. 13.7. 29.7. 11.8. 26.8. 8.9. 22.9. 6.1. 2.1. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 Kiintoaine 4 2 Kok. N 1 3 3 2 3 3 2 1 talvi1128 kevät 884 kesä 14 syksy 1428 7 2 2 1 1 1 1 talvi 3,7 kevät 4,7 kesä,1 syksy 3,1 1 2 µgn/l 8 Kok. P 4 2 Viidansuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 214-21 2 6 kesä 3 2 q, vrk kiintoaine () 2 4 2 talvi 38 kevät 31 syksy 3 2 1 1 1 1 1 µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perusteella. JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 16.2.216 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Viidansuo/vedenlaatu ja huuhtouma 3/3

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Vapo Oy VIITASUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI PL 22 JÄLKIHOITOVAIHEEN TARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 411 JYVÄSKYLÄ TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Viitasuo Vesistöalue Siuruanjoki - 61.41 rhk1yp: 7266187-4696 Kunta Oulu Kuivatusvesien laskureitti laskuoja-pahaoja-viitaoja-siuruanjoki rhk1: 7262-419 Vesienkäsittelyrakenne Ruokohelpikenttä Mittapadon valuma-alue rhk1 yp: 9,9 ha rhk1: 1,7 ha ANALYYSITULOKSET RHK1YP OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Rhk1yp 26..1 4,69 8, 6,3 7 28 1, 26..1 676 234 68 28 192 11 18,67 Rhk1yp 24.6.1,77 1 1 7 74 27..-24.6.1 191 314 23 38 493 329 23 2,43 Rhk1yp 22.7.1 4,2 33 19 6,2 64 18 19 2.6.-22.7.1 8 1726 7, 21 342 112 12,32 Rhk1yp 17.8.1 6,21 18 24 13 11 23.7.-1.9.1 176 922 2,1 11 173 231 13 1,6 Rhk1yp 14.9.1 6,41 14 13 86 99 2.-14.9.1 388 9 4,7 7,2 87 81,3,61 Keskiarvo kesä,17 33 1 12 848 8 1, Kesä bruttopäästö 31 22 1 1,2 Keskihajonta 1,, 8,4 3 43 nettopäästö 296,9,87 Keskiarvo syksy 6,41 14 13 86 99 Syksy bruttopäästö 87 81,3,61 Keskihajonta nettopäästö 81 2,2,49 Vuosikeskiarvo,42 33 1 12 8 66 19 1, Kesäkeskiarvo q 22 Viitasuo_rhk1/vedenlaatu ja huuhtouma 1/3

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE ANALYYSITULOKSET RHK1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Sähkön- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P SO 4 Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiinto- COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe johtavuus (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q kerran q jakson q aine Akkreditoitu * * * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 4%(1,-2, ms/m26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 11 % 2% (<1) 4%(>2, ms/m) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2,,2 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 l/s km 2 Rhk1 26..1 6,43,2 39 16 22 1, 26..1 71 69 8,2 7 339 24 14 14 Rhk1 24.6.1 6,64 13 42 16 1 27..-24.6.1 73 16,8 17 194 628 24 2,24 Rhk1 22.7.1 6,21 13 2 16 13 1, 2.6.-22.7.1 11 6,1 7, 781 313 1 7,81 Rhk1 17.8.1 6, 12 16 77 18 23.7.-1.9.1 67 17,8 1,8 19 2 1,2,28 Rhk1 14.9.1 6,29 7, 18 79 11 2.-14.9.1 33,,4 2,3,9,3,4 Keskiarvo kesä 6,33 4 37 1393 463 1, Kesä bruttopäästö 289 38 11 3,13 Keskihajonta,26 6 1 41 9 nettopäästö 282 7,6 2,98 Keskiarvo syksy 6,29 7, 18 79 11 Syksy bruttopäästö 2,3,9,3,4 Keskihajonta nettopäästö 2,,1,3 Vuosikeskiarvo 6,32 33 33 1272 392 1, Kesäkeskiarvo q 8 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 1.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli LISÄTIEDOT RHK1 YP RHK1 pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu whanturi cm cm cm cm 13..1 11: 2 Virtaamamittarin asennus. 12..1 1:1 38 Virtaamamittarin asennus. 26..1 14:39 19 Anturi asennettu uuteen syvyyteen. 26..1 12:,6 4,8 Anturi asennettu uuteen syvyyteen. 24.6.1 1: 21 2,1 Skaalaus ok. 24.6.1 9:4 Padotusta. Skaalaus ok. 22.7.1 11:31 11,6 11, Skaalaus ok. 22.7.1 12:4 1 2,3 Uusi skaalaus 17.8.1 13:36 7,8 7, Skaalaus ok. 17.8.1 13:4,2 4,9 Uusi skaalaus 14.9.1 14:1 11, 1,2 Skaalaus ok. Virtaamamittauksen lopettaminen 3.9. 14.9.1 13: 1, -1, Uusi skaalaus. Virtaamamittauksen lopettaminen 3.9. Viitasuo_rhk1/vedenlaatu ja huuhtouma 2/3

26..1 24.6.1 22.7.1 17.8.1 14.9.1 14. 21. 28. 4.6 11.6 18.6 2.6 2.7 9.7 16.7 23.7 3.7 6.8 13.8 2.8 27.8 3.9 1.9 17.9 24.9 26..1 24.6.1 22.7.1 17.8.1 14.9.1 26..1 24.6.1 22.7.1 17.8.1 14.9.1 IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 4 3 2 1 kesä,1 Kiintoaine, rhk1 781 13 syksy 3,1 4 3 2 1 4 3 3 2 2 1 1 kesä 14 Kok. N, rhk1 syksy 1428 2 17 1 12 1 7 2 3 2 2 Kok. P, rhk1 13 1 1 2 1 Viitasuo rhk1 yp Viitasuo rhk1 Viitasuon valuma (l/s km 2 ) 21 1 1 kesä syksy 3 l/s km 2 1 Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen pvm. 17.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa JAKELU: Vapo Oy, Oulun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Viitasuo_rhk1/vedenlaatu ja huuhtouma 3/3

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy ÄLLINSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Ällinsuo Vesistöalue Iijoki - 61.142 la1 ap mp1: 726136-1432 Kunta Pudasjärvi Mittapadon valuma-alue 27 ha Vesienkäsittelyrakenne Pintavalutuskenttä Puhdistusvaatimukset Kiintoaineen pitoisuusraja 1 sulan maan aikana ANALYYSITULOKSET LA1 AP MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp1 18..1 6,31,6 49 18 38 1, 18..1 6288 6288 347 168 14697 4 11 Mp1 1.6.1 6,74 6,4 23 72 8, 21 32 1 128 19..-1.6.1 129 13179 74 47 1464 46,1 1,34 2,4,64 81 Mp1 1.6.1 6,74 18 23 64 31 2.-1.6.1 121 2719 1 236 32 8,4,41 Mp1 3.6.1 7,1 6,8 28 76 7,1, 31 7,9 113 16..-3.6.1 747 1126 6 37 12 4,1,4,3,17,4 6,1 Mp1 14.7.1 6,92 3,6 22 63 27 1.7.-14.7.1 461 6 3 1 64 1,8,8 Mp1 28.7.1 6,9 3,2 22 67 2 1.7.-28.7.1 1396 132 6 16 11 3,3,12 Mp1 12.8.1 7,14 4, 24 62 6,8, 27 11 871 29.7.-12.8.1 1181 183 6 21 126 3,2,4,3,14,6 4,6 Mp1 7.9.1 6,7 9,6 18 62 37 13.8.-7.9.1 4313 1172 7 4 12 3,,21 Mp1 18.9.1 6,71 9,2 2 6 71 8.-18.9.1 963 17 1 78 17,,6 Mp1 7.1.1 6,6 3, 18 81 24 19.9.-7.1.1 13 343 17 1 26 12,3 Mp1 2.1.1 7,31 4,3 17 6 21 8.-2.1.1 192 122 6 21 84 2,8,1 Jakson 21.1.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 21.-31.1.1 1794 1 37 147 4,9,18 19..-7.6.1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.142 Keskiarvo kevät 6,31,6 49 18 38 1, Kevät bruttopäästö 168 14697 4 11 Keskihajonta nettopäästö 138 39,4 Keskiarvo kesä 6,92 7, 24 673 7,3 1 29 1 194 Kesä bruttopäästö 119 364 11,1,23,49,12 1 Keskihajonta,17,6 2,3 6,6 9,2 2,9 1,6 27 nettopäästö 14 3,1,17 Keskiarvo syksy 6,84 6,7 18 66 38 Syksy bruttopäästö 49 13,8,28 Keskihajonta,32 3,2 1,3 17 22,9 nettopäästö 41 1,6,11 Vuosikeskiarvo 6,84 6,7 24 771 7,3 1 33 1 194 1, Kesäkeskiarvo q 7 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Ominaispäästö on laskettu näytteenottohetken vedenlaatutiedoilla. = tulos määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetty määritysrajaa Virtaamana on käytetty edellisen näytekerran jälkeistä keskiarvovirtaamaa. pvm. 9.11.21 FM Kemisti, Tarja Ollin puolesta Tarja Mettänen LISÄTIEDOT 19..-7.6. valumatiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.142. Ajalle 8.6.-31.1. käytetty Murtosuon valumatietoja, koska Ällinsuon virtaamamittarin data ei padotuksesta johtuen ollut luotettavaa. Näytteenottopisteenä toimiva laskeutusallas 1 sijaitsee pintavalutuskentän alapuolella. pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 18..1 1: Näyte otettu laskuojasta altaiden alapuolelta. Pumppaus kentälle aloitettu tällä päivämäärällä. 12.8.1 11:2 4, 4, Padottaa. 1.6.1 12: 3 Padottaa. 2.8.1 Ei virtausta, ei näytettä. 1.6.1 13:1 34,3 7.9.1 1:8 34, 36,8 Padottaa. 3.6.1 1:2 27 3,3 Padottaa. 18.9.1 13:2 Omavalvontanäyte, rankkasade. 14.7.1 13.3 11 Padottaa. Ei virtaamamittaria. 21.9.1 1:2 Tulva, padottaa, ei virtausta, ei näytettä. 28.7.1 14. 3,2 3,9 Padottaa. Virtaamamittari asennettu altaalle 1 17.7.21. 7.1.1 13: 27,8 29, Padottaa. 2.1.1 13:1 2, 19,7 Skaalaus ok. Padottaa. Ällinsuo_la/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

18.. 1.6. 1.6. 3.6. 14.7. 28.7. 12.8. 7.9. 18.9. 7.1. 2.1. 18. 2. 1.6 8.6 1.6 22.6 29.6 6.7 13.7 2.7 27.7 3.8 1.8 17.8 24.8 31.8 7.9 14.9 21.9 28.9.1 12. 19. 26. l/s km2 18.. 1.6. 1.6. 3.6. 14.7. 28.7. 12.8. 7.9. 18.9. 7.1. 2.1. 18.. 1.6. 1.6. 3.6. 14.7. 28.7. 12.8. 7.9. 18.9. 7.1. 2.1. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE 3 2 2 18.. 168 Kiintoaine 6 4 4 3 3 2 18.. 14697 Kok. N 2 1 1 1 kesä,1 syksy 3,1 3 2 1 2 1 1 kesä 14 syksy 1428 1 µgn/l 1 8 6 18.. 11 kesä Kok. P, 4, 3, 4 3 Ällinsuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 2 1 4 syksy 3 2, 2 1 2 1, 1, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen pe JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 1.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Ällinsuo_la/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE AHMA YMPÄRISTÖ OY Turveruukki Oy ÄMMÄNSUON TURVETUOTANTOALUE PL 96, 9611 ROVANIEMI Teknologiantie 12 TEHOSTETTU PÄÄSTÖTARKKAILU 21 puh. 4 1333 8, fax 8-311 329 99 OULU TAUSTATIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILUPISTEIDEN KOORDINAATIT ETRS-TM3FIN Suo/havaintopiste Ämmänsuo Vesistöalue Siuruanjoki - 61.421 la1 ap mp1: 7264418-47813 Kunta Pudasjärvi Kuivatusvesien laskureitti Jänisoja - Siuruanjoki pumppuallas 2: 726426-47881 Vesienkäsittelyrakenne kasvillisuuskenttä kesä/la talvi Mittapadon valuma-alue 79 ha ANALYYSITULOKSET MP1 OMINAISPÄÄSTÖ Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen jakso Tarkkailu- Tarkkailu- Tarkkailu- Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- kerran Q jakson Q jakson q Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm m 3 /d m 3 /d l/s km 2 Mp1 2..1 7,1 4,8 26 9 8 1, 2..1 26 26 8 32 173 6,,39 Mp1 9.6.1 6,42 8, 33 1 62 14 29 176 21..-9.6.1 1642 2732 4 277 1141 3 2,14 4,84 1,73 1, 61 Mp1 2.6.1 6,67 6,4 28 73 72 1.-2.6.1 6162 286 38 21 917 24 2,36 Mp1 7.7.1 6,72 1 3 8 18 92 4 634 26.6.-7.7.1 121 2898 42 367 11 31 2,2,66 3,37 1,98 233 Mp1 2.7.1 6,82 9, 28 3 94 8.-2.7.1 398 33 8 61 189 3,6,63 Mp1.8.1 6,9 8, 27 74 87 21.7.-.8.1 2269 1294 19 131 442 12 1,43 Mp1 19.8.1 6,73 1 23 6 66, 9 64 728 6.-19.8.1 149 76 11 97 223 6,3,64,,92,62 7 Mp1 1.9.1 6, 9, 26 76 12 2.8.-1.9.1 22 48 8 62 18,3,83 Mp1 1.9.1 6,41 18 18 73 1 2.-1.9.1 39 7 11 11 4,7,96 Mp1 3.9.1 6,12 6, 36 94 72 16.-3.9.1 936 8263 121 628 376 98 7,3 Jakson 1.-31.1.1 ominaispäästöt laskettu viimeisen tarkkailukerran vedenlaatutietojen perusteella. 1.-31.1.1 923 217 32 164 983 26 1,97 2.-26..1 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä, alue 61.421 Keskiarvo kevät 7,1 4,8 26 9 8 1, Kevät bruttopäästö 32 173 6,,39 Keskihajonta nettopäästö 2 2,7,2 Keskiarvo kesä 6,68 8,6 28 71 61 4 87 49 127 Kesä bruttopäästö 176 632 18,73 1,1 1,61, 48 Keskihajonta,17 1,3 3,1 148,6 74 22 18 293 nettopäästö 1 7, 1,18 Keskiarvo syksy 6,27 12 27 83 111 Syksy bruttopäästö 268 1476 39 3,12 Keskihajonta,21 8, 13 148 nettopäästö 227 18 2,29 Vuosikeskiarvo 6,63 8,9 28 783 61 4 89 49 127 1, Kesäkeskiarvo q 26 ANALYYSITULOKSET PUMPPUALLAS 2 VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMIVUUS Määritykset ph Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Kiintoaineen Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -NNO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe (GF/C) hehkutus- Akkreditoitu * * * * * * * * * * jäännös Mittausepävarmuus 4 % 26% (<2) 13 % 18 % 12-3% 12-2% 1-3% 1-2% 2% (<1) 1%(1-2) 13% (>2) 1%(>2) Määritysraja 1) 1,,, 3, 2, 2, 1, näyte pvm mgo 2 /l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l pvm % % % % % % % % Pumppuallas 2 9.6.1 6,41 8, 33 11 47 12 4 17 24 9.6.1 9-32 -17-11 -71 28 Pumppuallas 2 7.7.1,82 9, 48 83 8,7, 38,9 49 7.7.1-38 -2-32 -26-142 -81 - Pumppuallas 2 19.8.1 6,49 14 23 73 14 4 13 11 861 19.8.1 29 11 3 89 27 42 1 Keskiarvo 6,24 1, 3 887 6 7 71 44 Keskiarvo 11 17 6 6 4-11 -11-2 Keskihajonta,37 3,1 13 191 68 8 1 7 319 pvm. 8.1.21 FM Kemisti, Tarja Olli Ämmänsuo_la/vedenlaatu ja huuhtouma 1/2

2.. 9.6. 2.6. 7.7. 2.7..8. 19.8. 1.9. 1.9. 3.9. 1. 8. 1. 22. 29..6 12.6 19.6 26.6 3.7 1.7 17.7 24.7 31.7 7.8 14.8 21.8 28.8 4.9 11.9 18.9 2.9 2.1 9.1 16.1 23.1 3.1 l/s km2 2.. 9.6. 2.6. 7.7. 2.7..8. 19.8. 1.9. 1.9. 3.9. 2.. 9.6. 2.6. 7.7. 2.7..8. 19.8. 1.9. 1.9. 3.9. IIJOEN JA SIURUANJOEN YT TESTAUSSELOSTE LISÄTIEDOT Kohteella ei virtaamamittausta, joten ajalle 27..-31.1.1 käytetty päästölaskennassa Latvasuo Yli-Iin valumatietoja. pvm klo mitattu Anturi Huomautukset pvm klo mitattu wh Anturi Huomautukset cm cm cm cm 2..1 8:2 29 1.9.1 9:4 1, 9.6.1 8: 26 1.9.1 14: 17, 2.6.1 1:42 23 3.9.1 9:39 23,6 7.7.1 11: 18 2.7.1 1:21 14.8.1 18:24 17 19.8.1 1:3 13 3 Kiintoaine 7 2 Kok. N 2 3 2 2 1 6 4 3 1 1 kesä 14 syksy 1428 syksy 1428 1 1 1 kesä,1 syksy 3,1 syksy 3,1 2 1 kesä 14 µgn/l 2 17 1 Kok. P 8, 7, 6, 2 2 Ämmänsuon valuma (l/s km 2 ) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus () v. 21 q, vrk kiintoaine () 2 2 12 1 7 2 kesä syksy 3 syksy 3, 4, 3, 2, 1, 1 1 syksy 26 1 1, µgp/l Kuvaajissa punaisella katkoviivalla esitetyt pitoisuuskeskiarvot ovat Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskiarvoja. Lähde: Pöyry Finland Oy 213. Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 23-211 tarkkailuaineistojen perust JAKELU: Turveruukki Oy, Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pvm. 1.12.21 proj. vastuuhenkilö Agrologi (AMK) Olavi Pusa Ämmänsuo_la/vedenlaatu ja huuhtouma 2/2

VESISTÖTUTKIMUS Liite 3. Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Ahvensuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 977 Ahvenojan suu Ao 7247262 46179 61.127 Ahvensuon ap. 9761 Ahvensuon laskuoja Ahl2 7246427 462263 Ahvensuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-2426-1 R-1-2426-2 R-1-4622-1 R-1-4622-2 R-1-928-2 R-1-929-1 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 6..21 977 Ao,2,34 1,7 8 11 13 27 26 <1, 4,4 43 22 3,3 223,,2, 3,6 6..21 9761 Ahl2,1 4,8 2,6 82 11 <3. 34 23 <1, 2,8 81 66 7 2 84,2,1,2 3,8 1.7.21 977 Ao,2,87 1,8 86 8, 11 28 27 7,2 7 7, 31 8,9 263,4 >,4 1,9 1.7.21 9761 Ahl2,2,12 2,4 61 6,4 14 34 27,2 71 <, 87 68 21,4 >,4 13,2 12.8.21 9761 Ahl2,1,2 2,4 66 6,9 7,1 39 2 12 77 <, 11 8 21 >,2 13,9 12.8.21 977 Ao,1, 2, 78 7,9 11 43 34 13 77 14 27 394 >,2 14,8 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R-1-929-1: Näytteenottajana Juha Salonen Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL 22 411 JYVÄSKYLÄ Ii- ja Siuruanjoen yt; Vapo Oy, Haukkasuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9821 Iijoki Pahkakoski I46 7248666 429 61.12 Haukkasuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri Kiintoaineen hehkutusjäännös *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-43-1 R-1-483-1 R-1-614-1 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 28.4.21 9821 I46 1,, 2,2 83 12 6,2 2 16 <1,,2 41 48 21,2 12 1,,9 8.7.21 9821 I46,3 6,48 2,6 86 8,3 7,7 3 31 17 38 67,6 9 469 >1,2,7 16,8 19.8.21 9821 I46,6 6,7 2, 89 8,8 18 16 13 2,8 37 <, 24,7 112,6 16,2 1,,, 3, 2, 2, m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt, Turveruukki Oy, Heini-Honkisuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 822 Näätäoja Nä1 733492 479187 61.466 Heini-Honkisuon ap. 8226 Honkioja Ho1 73484 47737 61.466 Honkioja Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaineen hehkutusjäännös *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-217-1 R-1-217-2 R-1-423-1 R-1-423-2 R-1-326-1 R-1-326-2 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 11..21 822 Nä1,3,48 1,4 76 1 12 23 19 <1, 2,4 49 21 34 9,7 916,6,6 2,4 11..21 8226 Ho1,2,8 1,4 79 11 6 19 16 <1, 2, 1 6 24 <2, 391,, 1,8 3.6.21 822 Nä1,3 6,7 4, 76 8,1 8,9 32 32 6, 6 1 63 41 282,6,6 12,3 3.6.21 8226 Ho1,3 6,43 3,4 73 7, 9,7 26 23 4, 1 9,7 19 <2, 134,8,6 14,3 27.7.21 822 Nä1,2 6,79 4,2 71 7,7 11 31 3 1 4 2 12 9,,4 11, 27.7.21 8226 Ho1,2 6, 4,3 62 6, 13 21 23 9, 64 9,9 29, 3,3,2 13,2 1,,, 3, 2, 2, m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Pudasjärven Turvetyö Oy Ranuantie 147 931 PUDASJÄRVI Iijoen ja Siuruanjoen yt; Pudasjärven Turvetyö, Iso-Ahmasuo, vesistötarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9629 Pääoja Po 724184 482 61.149 Iso-Ahmasuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-242-1 R-1-479-1 R-1-641-1 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 4..21 9629 Po,3,4 1,4 7 1 8,6 23 18 <1, 2,6 39 19 2 4,4 833,6,3,6 1,4 1.7.21 9629 Po,3,98 2,2 78 8,3 <, 38 38 11 9 2 34 1 34,6,6 12,6 12.8.21 9629 Po,2 6,18 2,7 71 7,3 13 47 4 13 78 21 64 3 74,4 14, 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Iso-Jännesuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 976 Ahvenoja Ao3 724843 46378 Iso-Jännesuon ap. 977 Ahvenojan suu Ao 7247262 46179 61.127 Ahvensuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-2467-1 R-1-44-1 R-1-4623-1 R-1-466-1 R-1-929-1 R-1-973-1 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 12..21 976 Ao3,2,76 1,4 72 8,2 7,6 28 27 <1, 6, 1 19 28 4, 237,8,2,8 9, 6..21 977 Ao,2,34 1,7 8 11 13 27 26 <1, 4,4 43 22 3,3 223, 3,6 1.7.21 977 Ao,2,87 1,8 86 8, 11 28 27 7,2 7 7, 31 8,9 263,4 >,4 1,9 2.7.21 976 Ao3,2 6,83 4,7 82 8,3 41 26 2 8, 79 2 68 33 79,,3 14,7 12.8.21 977 Ao,1, 2, 78 7,9 11 43 34 13 77 14 27 394 >,2 14,8 13.8.21 976 Ao3,1,99 1,8 2,1 14 3 28 4,8 8 <, 38 6, 274,2 16,6 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R-1-4623-1: Näytteenottajana Jyrki Salo R-1-466-1: Näytteenottajana Jyrki Salo. R-1-973-1: Näytteenottajana Juha Salonen R-1-929-1: Näytteenottajana Juha Salonen Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL 22 411 JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt, Vapo Oy, Iso-Pukasuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 949 Mertajoki yläosa Me24 72276 4823 61.483 Iso-Pukasuon yp. 9 Mertajoki keskiosa Me11 7262 474813 61.48 Iso-Pukasuon yp. 91 Mertajoki Riihelänsilta Me1 72642 47199 61.481 Iso-Pukasuon ap. Analyysit ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN SFS-EN 872:2 / 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-2379-3 R-1-2393-1 R-1-448-1 R-1-448-2 R-1-448-3 R-1-436-1 R-1-4823-1 R-1-4823-2 R-1-4823-3 R-1-89-1 R-1-89-2 R-1-89-3 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 29.4.21 91 Me1 1, 6,9 1,6 77 11 7,2 24 19 <1, <2, 4 13 23 3, 1 1, 1, 1,2 28.4.21 949 Me24,1,41 1,9 69 1 67 2 22 <1, 2,8 61 21 16 <2, 17,1,6,7 1, 29.6.21 949 Me24,3,9 2,7 66 6, <, 47 41 6, 73 7,6 3 8, 38,7,7 1,8 29.6.21 9 Me11,4,83 1,9 72 7,2 <, 36 32 7, 8 <, 29 6,2 32 >1,2,8 1,2 29.6.21 91 Me1,4,71 1,9 64 6,6 <, 3 31 7, 9 <, 33 7,4 27 1,2,7 14,2 28.4.21 9 Me11 1,,1 1,9 74 11 8,3 24 41 <1, 1,6 37 18 23 2,1 973,7,2 8.7.21 949 Me24,2 6,42 4,4 62 6, 41 36 38 12 77 24 7 22 1,4,4 13, 8.7.21 9 Me11,3,77 2, 64 6, 13 3 3 9,2 67 7,8 29 9,1 334,9,6 14,8 8.7.21 91 Me1,3,77 2,1 63 6,3 8, 3 3 4,8 64 <, 42 11 39,8,7 1,3 11.8.21 949 Me24,2 6,3 4,1 4,7 63 46 49 12 82 2 4 2 29,4 13,3 11.8.21 9 Me11,1 6,1 2,7 8,7 12 41 47 12 7 <, 43 11 32,4 16,2 11.8.21 91 Me1,1 6, 2,6 6 6,1 12 36 46 11 71 11 4 18,3 14,8,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Iso-Rytisuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 974 Halaojan suu Hal 72116 441 61.12 Iso-Rytisuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-2427-1 R-1-4472-1 R-1-99-1 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 6..21 974 Hal,6,87 2,2 72 9,4 4,1 28 24 <1, 3,2 3 38 23,4 19 1,2,6,8 3,9 29.6.21 974 Hal,1 6,38 2,4 83 8,4 <, 28 28 6,4 9 7,4 36 9,4 2, 1, 13.8.21 974 Hal,3 6,62 3,2 78 8, 23 34 33 7, 62 7,8 1 26 43,3 14,2 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Isosuo Kollaja, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9738 Kumpuojan suu Iso ap 724867 48863 61.132 Isosuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-2469-1 R-1-4487-1 R-1-83-1 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l..21 9738 Iso ap,6,9 1,7 79 1 6, 21 19 1,6 4,8 42 22 2,2 1 >1,2,6,8 3,9 29.6.21 9738 Iso ap,4 6,39 2,1 7 7,3 23 23 22 6, 6 <, 39 8,1 184 1,,8 16, 11.8.21 9738 Iso ap 6, 2, 68 6, 12 23 24,6 66, 8 16 29,3, 18,1 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Kaartosuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 969 Mertajoki keskiosa Me11 7262 474813 61.483 Kaartosuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri Kiintoaineen hehkutusjäännös *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-4482-1 R-1-446-1 R-1-482-1 R-1-86-1 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 29.6.21 969 Me11,4,83 1,9 72 7,2 <, 36 32 7, 8 <, 29 6,2 32 >1,2,8 1,2 28.4.21 969 Me11 1,,1 1,9 74 11 7,6 24 41 <1, 1,6 37 18 23 2,1 973,7,2 8.7.21 969 Me11,3,8 2, 64 6, 13 3 3 9,2 67 7,8 29 9,1 334,9,6 14,8 11.8.21 969 Me11,1 6,6 2,7 8,7 13 41 47 12 7 <, 43 11 9,4 16,2 1,,, 3, 2, 2, m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL 22 411 JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt, Vapo Oy, Kalliosuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit YKJ Vesistöalue Selite 93 Ylempi Kallio-oja, suu Ka1 726791 346934 61.413 Kalliosoiden ap. 94 Kissapuro, suu Kis1 726937 346746 61.413 Kalliosoiden ap. 9 Alempi Kallio-oja, suu Ku 726867 3466 61.413 Kalliosoiden ap. 96 Siuruanjoki Ala-Siurua S44 72683 346924 61.41 Kalliosoiden ap. Analyysit ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-289-1 R-1-289-2 R-1-289-3 R-1-4813-1 R-1-4813-2 R-1-4813-3 R-1-4813-4 R-1-674-1 R-1-674-2 R-1-674-3 R-1-674-4 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l..21 93 Ka1,8,9 2,4 7 1 68 2 23 <1, 2,4 78 82 9 39 16 <1,6,8,9 3,2..21 94 Kis1,3,94 2,6 76 1 2 29 31 <1, 3,6 12 1 11 74 281,6,3,6 3,1..21 9 Ku,6,82 2,2 78 11 22 29 2 2,4 9,2 67 73 43 17 171 1,2,6,9 2,3 8.7.21 93 Ka1,2 6,78 4, 79 8, 29 34 34 14 92 2 14 11 26,, 12,1 8.7.21 94 Kis1,1 6,38 3, 7 7,4 21 27 41 1 13 83 1 97 64,, 13, 8.7.21 9 Ku,1 6,91 4,8 82 8,8 22 31 33 12 79 2 93 9 9,2,2 12, 8.7.21 96 S44,1 6,3 2,3 82 8,1 7,9 3 29 8, 61 8,3 4 19 319,4,4 1, 18.8.21 93 Ka1,3 7,2 8, 82 9,1 11 31 3 7, 11 7 14 11 9,4 1,3 18.8.21 94 Kis1,2 6,6 4,9 7 8,1 46 27 24 1 16 32 16 12 789,3 11,9 18.8.21 9 Ku,2 7,2 6, 72 8,1 3 29 26, 8 78 12 96 72,3 1,3 18.8.21 96 S44,3 6, 2,9 82 8,2 14 31 2, 6 33 63 3 387, 1,2 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R-1-4813-1: Näytteenottaja Olavi Pusa. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Kapeimmansuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9691 Mertajoki keskiosa Me11 7262 474813 61.483 Kapeimmansuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri Kiintoaineen hehkutusjäännös *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-4483-1 R-1-447-1 R-1-4826-1 R-1-861-1 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 29.6.21 9691 Me11,4,83 1,9 72 7,2 <, 36 32 7, 8 <, 29 6,2 32 >1,2,8 1,2 28.4.21 9691 Me11 1,,1 1,9 74 11 7,6 24 41 <1, 1,6 37 18 23 2,1 973,7,2 8.7.21 9691 Me11,3,8 2, 64 6, 13 3 3 9,2 67 7,8 29 9,1 334,9,6 14,8 11.8.21 9691 Me11,1 6,6 2,7 8,7 13 41 47 12 7 <, 43 11 9,4 16,2 1,,, 3, 2, 2, m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Koivu-Loukassuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9734 Iijoki Kipinä I7 7247 478636 61.131 Koivu-Luokassuon yp. 973 Iijoki Haapakoski I8 724448 46322 61.12 Koivu-Loukassuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri Kiintoaineen hehkutusjäännös *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-441-1 R-1-441-2 R-1-4828-1 R-1-4828-2 R-1-6136-1 R-1-6136-2 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 28.4.21 9734 I7,3 6,24 2,3 23 3,2,3 2 16 <1, 3,6 41 1 2,1 88,6 1, 28.4.21 973 I8 1, 6,24 2,2 79 11,4 2 16 <1, 3,6 41 48 23,4 982 1,2 1,1 8.7.21 9734 I7,3 6,7 2,3 82 8,2 12 1 12 4,3 42 <, 26,4 13 >1,2,8 1,6 8.7.21 973 I8,3 6, 2,6 82 8,2 7,8 32 3 9, 64,4 63 24 37 1,9 11.8.21 9734 I7 1, 6,86 2,6 8 8,1 17 18 1 4, 37 13 2,2 987 1, 17,2 12.8.21 973 I8 1, 6,81 2, 8 7,7 17 17 13 2,8 37 13 24 6,1 997 1,3 17,1 1,,, 3, 2, 2, m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R-1-4828-1: Näytteenottaja Merja Vierelä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL 22 411 JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt, Vapo Oy, Kortesuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit YKJ Vesistöalue Selite 9614 Syväoja Juustolan yp. Sy4 724411 3482422 61.137 Kortesuon ap. 961 Syväoja Kortesuon yp. Sy 72419 348288 61.137 Kortesuon yp. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN SFS-EN 872:2 / 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-248-1 R-1-248-2 R-1-474-1 R-1-474-2 R-1-688-1 R-1-688-2 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l..21 9614 Sy4,3,46 1,8 72 9, 8,9 2 23 1 12 4 4 22 3,8 19,7,3,7 6,..21 961 Sy,1,13 1,8 7,2 4,8 31 3 <1, <2, <, 24 3, 141,4,1,4 4,2 1, 6.7.21 9614 Sy4,1 6,17 3,9 2,4 98 36 36 14 11 27 64 26 42,, 13,2 6.7.21 961 Sy,1,4 2,7 27 3, 9,2 44 42 6, 69 <, 4 1 36,3,3 1,6 18.8.21 9614 Sy4,1 6,6,3 48, 14 28 3 6, 86 17 71 44 47,3 14,1 18.8.21 961 Sy,1 6,2 3,7 21 2,3 39 27 28,6 9 18 1 3 292,2 11,1,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R-1-474-1: Näytteenottajana Olavi Pusa. R-1-474-1: Ilman lämpötila: 16 C Tuuli m/s Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL 22 411 JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt, Vapo Oy, Koutuansuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 1394 Koutuansuo yp Kouyp 722796 46698 139 Koutuansuo ap Kouap 721918 4682 9498 Koutuanjoki Kou1 724916 47634 61.126 Koutuansuon alap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Sulfaatti *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Alkaliniteetti *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Virtaama Menetelmä Mittausepävarmuus SFS 321:1979 / ± 4% SFS-EN 27888:1994 / <2: ± 14% >2: ± 4% SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% 11732:2 / <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% 134-1:29 / ± 11% SFS 336:1981 / ± 12% 7887:212 / <3: ± 3% >3: ± 13% sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / <2: ± 26% >2: ± 13% Sisäinen menetelmä, titraus ph 4, ja 4,2 / ± 9% 119-1:1998 / ± 18% 1339:1997 / <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% 1681-2:2 / <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% 1681-2:2 / <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% 17294-2:2 / OUL <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-241-1 R-1-4618-1 R-1-4618-2 R-1-4618-3 R-1-6492-1 R-1-6492-2 R-1-69-1 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,,,2 1, mg O2/l mg Pt/l 6..21 9498 Kou1,2 4,92 2,1 71 9, 4,1 2 2 <1, 1,6 41 <, 18 4,6 1 1,2,2 1,2 3,6 1.7.21 9498 Kou1,,48 2,4 68 6,9 7,9 42 39 1 79 <, 62 27 32 1,, 14,9 1.7.21 1394 Kouyp,74 2,1 66 6,4 33 1,2 33 34 6,8,4 79 <, 63 22 242,8,4 16,8 1.7.21 139 Kouap,64 2,4 6,9 7, 2,4 3 33 3,, 71 <, 62 2 24,,4 16, 27.8.21 9498 Kou1,2 6,8 3, 76 7,8 21 33 36 6,4 77 1 86 46 386, 14,1 27.8.21 1394 Kouyp,2 6,34 2,7 66 6,7 26,73 28 28 4,,13 73 2 77 4 264,4 14,8 27.8.21 139 Kouap,1 6,14 3, 66 6,7 18 1,8 27 28 2,4,13 73 <, 78 4 26,4,4 1,2,1 1,,,1 mmol/l, 3, 2, 2, m m m C m/s Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R-1-4618-1: Näytteenottajana Jyrki Salo. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Kuikkasuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9732 Pikku-Martimojoki Las 7229174 4666 61.187 Kuikkasuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-2429-1 R-1-477-1 R-1-63-1 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 6..21 9732 Las,3,6, 81 9, 19 18 19 <1, 4,4 74 84 13 <2, 12 1,1,3,9 8,2 6.7.21 9732 Las,2, 7,8 88 7,9 82 28 18 11 84 27 34 3,9 328,9,9 21, 17.8.21 9732 Las,1 6,72 7,4 96 8,4 2 38 2 1 92,4 36 7,3 93,9,1,3 21,7 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R-1-477-1: Näytteenottajana Olavi Pusa. R-1-477-1: Ilman lämpötila: 16 C Tuuli m/s Jakelu Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL 22 411 JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt, Vapo Oy, Kupsussuon vesistötarkkailu 214 alk. Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 82 Kupsussuon laskuoja Kup1 7249221 4494 61.121 Kupsussuon alapuolella 826 Siuruanjoki Pitkäperä SiuP 7222 44694 61.121 Kupsussuon alapuolella Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste Happi, liuennut Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri Kiintoaineen hehkutusjäännös *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-2386-1 R-1-2386-2 R-1-4616-1 R-1-4616-2 R-1-631-1 R-1-631-2 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 28.4.21 82 Kup1,1 6,28 3,6 77 1 33 21 19 4, 9,6 94 9 36 1 2,4 3,4 28.4.21 826 SiuP,3, 1,8 84 12 12 26 23 2,4 6,2 49 42 32 12 142,6 1,2 1.7.21 82 Kup1,2 4,11 8,4 86 8,8 94 27 27 8,8 78 23 49 29 387,4 >,4 14,2 1.7.21 826 SiuP 1, 6,7 2,3 1 9,8 14 2 13 2,4 43 8,8 28,6 122 1, 17,9 17.8.21 82 Kup1,1 7,34 11 82 8,7 39 27 32 6,8 12 7 9 4 49,3,3 12,7 17.8.21 826 SiuP,3 6,7 3,2 92 8,7 32 31 32 12 69 29 72 3 439 1,2,3 18,2 1,,, 3, 2, 2, m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL 22 411 JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt, Vapo Oy, Kynkäänsuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9499 Vitmaoja alaosa Vit 7266 49774 61.416 Kynkäänsuon alap. 9 Kynkäänoja alaosa Ky 726499 4741 61.413 Kynkäänsuon alap. 91 Viitaoja 3 Vii3 726979 4336 61.41 Kynkäänsuon alap. 92 Viitaoja Koppelo-ojan ap. Vii 7268918 497 61.41 Kynkäänsuon yläp. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste Happi, liuennut Sähkönjohtavuus Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-2411-1 R-1-2411-2 R-1-2411-3 R-1-2411-4 R-1-4718-1 R-1-479-1 R-1-479-2 R-1-4819-1 R-1-61-1 R-1-61-2 R-1-61-3 R-1-61-4 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 29.4.21 9499 Vit,1,73 1,7 76 11,4 27 24 <1, 2,8 4 22 19,7 142,1,4,3 29.4.21 9 Ky,3,97 2,6 77 11 12 27 22 <1, 6,8 81 12 42 22 129,3 1, 1,6 29.4.21 91 Vii3,3,92 2,3 76 11 3 31 2 <1,,6 71 82 6 33 1,3 1, 1, 29.4.21 92 Vii,3 6,13 2,2 3 27 22 <1, 7,6 9 43 63 36 16,3,8,4 6.7.21 9499 Vit,3 6,48 3, 77 8, 8, 37 32 3, 9 18 36 16 318,7 11,2 7.7.21 9 Ky,1 6,9,6 84 8,7 23 42 37 7, 99 34 1 6 4,4,4 13,4 7.7.21 91 Vii3,3 6,66 4,6 77 8,2 4 46 4 14 1 31 16 12 66 1,2 1, 12,6 8.7.21 92 Vii,1 6,82,7 7 8, 24 4 48 17 93 2 2 21 86,4,4 13, 17.8.21 9499 Vit,2 7,,3 8 8,4 2 42 68 3,6 76 41 76 47 1,2,4 13,3 17.8.21 9 Ky,2 7,41 11 8 9,4 91 3 2,6 1 1 18 16 822,2,4 1,6 17.8.21 91 Vii3,1 7,19 9,4 72 8,4 89 32 8 8,8 86 91 28 2 999,1,4 8,4 17.8.21 92 Vii,1 7,26 9,4 82 9,2 4 34 6 7, 36 76 49 39 33 19,1,3 1,2 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R-1-4718-1: Ilman lämpötila: 14 C Tuuli 1 m/s, Suunta R-1-479-1: Näytteenottajana Olavi Pusa. R-1-4819-1: Näytteenottajana Olavi Pusa. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt, Turveruukki Oy, Kärppäsuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 949 Puro-oja Pu 724686 347629 61.124 Kärppäsuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-243-1 R-1-4674-1 R-1-81-1 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 6..21 949 Pu,1,64 2, 81 1 41 3 22 6, 12 74 2 3 17 122,4,1,4, 2.7.21 949 Pu,1 6,8 4, 83 8,2 1 32 26 16 98 27 86 46 411,2,2 1,6 11.8.21 949 Pu,2 6,99,2 78 8, 23 33 42 1 12 2 11 62 6,2,3 14,4 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R-1-4674-1: Näytteenottajana Jyrki Salo. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Kääpäsuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9696 Mertajoki yläosa Me24 72276 4823 61.483 Kääpäsuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri Kiintoaineen hehkutusjäännös *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-4-1 R-1-4931-1 R-1-87-1 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 28.4.21 9696 Me24,1,41 1,9 67 2 22 <1, 2,8 61 21 16 <2, 17,6,7 13.7.21 9696 Me24,2,67 2, 67 7,1 <, 36 36 7, 4 <, 3 9,2 33,4,4 12,2 11.8.21 9696 Me24,2 6,34 4,1 4,7 63 46 49 12 82 2 4 2 29,4,4 13,3 1,,, 3, 2, 2, m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R-1-4931-1: Näytteenottajana Merja Vierelä. R-1-4931-1: Ilman lämpötila 11 C Tuuli 1 m/s, Suunta 4 Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Lampisuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9729 Iijoki Kipinä I7 72427 478636 61.13 Lampisuon yp. 973 Iijoki Haapakoski I8 724448 46322 61.12 Lampisuon ap. 9731 Mertajoki Me19 7226 4786 61.483 Lampisuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN SFS-EN 872:2 / 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-2431-3 R-1-4479-1 R-1-442-1 R-1-442-2 R-1-4671-1 R-1-4671-2 R-1-86-1 R-1-86-2 R-1-86-3 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 6..21 9731 Me19,2,2 1, 79 1 6,2 26 21 <1, <2, 47 19 19 3, 11,2 4,6 1, 29.6.21 9731 Me19,4,88 2,2 6 6, 12 37 3, 68 1 4 8,4 277 1,1,8 1,1 28.4.21 9729 I7,3 6,24 2,3 8 11,3 2 16 <1, 3,6 41 1 2,1 88,6 1, 28.4.21 973 I8 1, 6,24 2,2 79 11,4 2 16 <1, 3,6 41 48 23,4 982 1,2 1,1 2.7.21 9729 I7, 6,79 2,2 86 8,3 11 1 12 3,3 34 <, 22 2,9 84 1, >1, 17,1 2.7.21 973 I8 1, 6,71 2,2 89 8,6 13 16 12 <2, 3 <, 2 3,8 844 1,4 16,7 11.8.21 9729 I7 1, 6,86 2,6 8 8,1 17 18 1 4, 37 13 2,2 987 1, 17,2 12.8.21 973 I8 1, 6,81 2, 8 7,7 17 17 13 2,8 36 13 24 6,1 997 1,3 17,1 11.8.21 9731 Me19,3,99 3, 8,7 13 46 3 1 79 8,8 48 12 37,6,4 16,3,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R-1-2431-3: Näkösyvyys: Tulva niin voimakas, ettei ollut mahd. päästä riittävän lähelle mittaa. MV Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Latvasuo Yli-Ii, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9728 Pirttiojan suu P1 7248726 42147 61.123 Latvasuon I ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN SFS-EN 872:2 / 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-2433-1 R-1-4474-1 R-1-98-1 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 6..21 9728 P1,2,77 3,3 82 11 26 26 2 <1, <2, 64 74 2 9,7 19,,2, 3, 1, 29.6.21 9728 P1,1 6,41 42 79 8,1 9,4 33 32 1 69 27 42 17 322, 14,7 13.8.21 9728 P1,3 6,9 6,9 62 6,4 6 34 47 12 81 13 81 47 748,2,3 14,1,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Lavasuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9726 Iijoki Kipinä I7 72427 478636 61.13 Lavasuon yp. 9727 Iijoki Haapakoski I8 724448 46322 61.12 Lavasuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN SFS-EN 872:2 / 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-443-1 R-1-443-2 R-1-4663-1 R-1-4663-2 R-1-941-1 R-1-941-2 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 28.4.21 9726 I7,3 6,24 2,3 8 11,3 2 16 <1, 3,6 41 1 2,1 88,6 1, 28.4.21 9727 I8 1, 6,24 2,2 79 11,4 2 16 <1, 3,6 41 48 23,4 982 1,2 1,1 1, 2.7.21 9726 I7, 6,79 2,2 86 8,3 11 1 12 3,3 34 <, 22 2,9 84 1, >1, 17,1 2.7.21 9727 I8 1, 6,71 2,2 89 8,6 13 16 12 <2, 3 <, 2 3,8 844 1,4 16,7 12.8.21 9726 I7, 6,78 2,4 82 8, 21 18 13 4,4 36 13 23,8 971,,6 16,9 12.8.21 9727 I8 1, 6,81 2, 8 7,7 17 17 13 2,8 37 13 24 6,1 997 1, 1,3 17,1,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R-1-4663-1: Näytteenottajana Jyrki Salo. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL 22 411 JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt, Vapo Oy, Lehdonsuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9623 Vuonnanoja Vuo 7279897 97674 61.32 Lehdonsuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-2412-1 R-1-233-1 R-1-6274-1 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 11..21 9623 Vuo,1,27 1,2 61 8,6 2 16 13 <1, 2,8 39 33 2 2, 448,3,1,3 1, 22.7.21 9623 Vuo, 7,16,3 8 8,3 1 16 1 2,8 48 13 28 7,9 172, 16, 2.8.21 9623 Vuo, 6,96 42 94 8,7 43 23 21 3,2 6 <, 3 6, 18,9 19,1 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL 22 411 JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt, Vapo Oy, Leväsuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 962 Panumaoja 1 Pa1 723831 472618 61.161 Leväsuon ap. 9626 Panumaoja Panumaj. läh. Pa13 7236991 472698 61.161 Leväsuon yp. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-2413-1 R-1-2413-2 R-1-4832-1 R-1-4832-2 R-1-694-1 R-1-694-2 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 6..21 962 Pa1,8,9 1, 71 9,1 1 21 21 <1, 6,8 4 11 23 3,7 22 1,8,8,9 4,9 6..21 9626 Pa13,, 1,4 7 8,9 12 2 21 <1,,2 43 11 22 2,8 2 1,, 1,,2 8.7.21 962 Pa1,4 6, 1,8 81 7,9 6,6 22 21 18 7, 46 6,8 224,8,8 16,6 8.7.21 9626 Pa13,3,94 1,7 86 8,3 7,9 22 19 8, 6 <, 44 4,9 21,6,6 17,1 18.8.21 962 Pa1,1 6,1 2,1 77 7,6 33 21 19 4,8 3 6,3 4 1 236,4 1,7 18.8.21 9626 Pa13,1 6,22 1,9 8 8,3 23 21 18 8, <, 41 6,6 222,4 16,3 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R-1-4832-1: Näytteenottajana Merja Vierelä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Luisansuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 972 Hirvikivenojan suu Hir 7247867 46484 61.123 Luisansuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-243-1 R-1-4621-1 R-1-94-1 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 6..21 972 Hir,2,7 1,7 83 11 9,4 29 21 <1, 2,4 2 31 27 12 117,4,2,4 2,6 1.7.21 972 Hir,2,8 2,4 8 8,2 19 43 41 1 8 1 78 1 363,4 >,4 14,2 12.8.21 972 Hir,1,73 2, 68 7, 1 43 41 1 8 17 1 6 44,1,3 14,3 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Matkasuo Pudasjärvi, vesistötarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9697 Korpijoki alaosa Kj 72648 47437 61.444 Matkasuon ap. 9698 Siuruanjoki Saarikoski S4 726472 476237 61.421 Korpijoen yp. 9699 Siuruanjoki Ala-Siurua S44 72631 4698 61.421 Korpijoen ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-2397-1 R-1-2397-2 R-1-2397-3 R-1-61-1 R-1-62-1 R-1-62-2 R-1-6773-1 R-1-6773-2 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 29.4.21 9697 Kj,2,39 1, 77 11 4,8 28 23 <1, 2,4 39 6,6 22,8 122,2 1,,1 29.4.21 9698 S4 1,,93 1,9 81 12 12 28 23 <1, 4,4 3 43 43 19 16 1,,6 29.4.21 9699 S44,3 6,23 1,9 81 12 1 26 22 <1, 3,6 48 32 34 13 137,2,2 18.8.21 9697 Kj 6,1 2,9 8 8, 24 38 47,6 63 <, 71 3 94,4 1,3 6.7.21 9697 Kj,4 6, 2,2 83 8, 6,4 4 33 2, 22 66 <, 2 18 484,4,7 14,3 8.7.21 9699 S44,1 6,3 2,3 82 8,2 7,9 3 29 8, 61 8,3 4 19 319,4,1,4 1, 18.8.21 9698 S4,2 6,62 2,7 83 8,4 13 29 28 7,2 61 33 63 32 338,4 1,1 18.8.21 9699 S44,3 6,48 2,9 82 8,2 14 31 2, 6 33 63 3 387, 1,2 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R-1-61-1: Näytteenottaja: Merja Vierelä R-1-6773-1: Näytteenottaja: Merja Vierelä R-1-6773-2: Näytteenottaja: Merja Vierelä Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Murtosuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9716 Kivarinjoki Ki16 72692 4486 Murtosuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-2473-1 R-1-96-1 R-1-6311-1 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 4..21 9716 Ki16 1,,16 1, 74 11 21 24 2 <1, 4,8 1 34 14 9 1, 1,,9 12.8.21 9716 Ki16,4 6,4 3,3 73 7, 19 36 44 11 68 7 68 42 14,9,4, 14,2 1.7.21 9716 Ki16,3 6,29 2,8 7 7,8 23 3 33 9,6 62 29 49 27 343 >1,2,7 13,7 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL 22 411 JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt; Vapo Oy, Olki-Peurasuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9676 Koutuanoja Kout11 724188 463418 61.129 Olki-Peurasuon ap. 9677 Ylä-Koutuanjärvi Ykj 724343 463149 61.129 Olki-Peurasuon yp. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-2423-1 R-1-2423-2 R-1-483-1 R-1-483-2 R-1-692-1 R-1-692-2 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 12..21 9676 Kout11,2,48 1,9 71 8,8 82 28 21 <1, 4,8 68 43 4 23 123,,2, 6,1 12..21 9677 Ykj,3,8 1,6 82 9,4,2 27 23 <1, 7,3 3,3 42 11 148,8,3,8 9,6 8.7.21 9676 Kout11,3,99 2,7 61 6, 1 3 33 11 8 22 12 78 21,6,6 12,7 8.7.21 9677 Ykj,3 6,2 2, 9 8,6 8,9 3 32 17 13 <, 1 18 29,7,7 17, 18.8.21 9676 Kout11,1 6,41 3, 62 6,8 24 26 22 8, 83 39 17 13 47,3 1,7 18.8.21 9677 Ykj,1 6,32 2,7 88 8, 41 4 31 13 19 <, 14 2 426,3 2,1 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R-1-483-1: Näytteenottaja Merja Vierelä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL 22 411 JYVÄSKYLÄ Ii- ja Siuruanjoen turvetuotannon yt; Vapo Oy, Palosuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9822 Koutuanjärvi Kouj 7263 4649 61.126 Palosuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-2414-1 R-1-476-1 R-1-68-1 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 6..21 9822 Kouj,2,77 1,7 76 9,2 8,2 21 18 <1, 2,4 41 8,8 27 6,2 133,2 6,8 7.7.21 9822 Kouj,2 6, 2,1 76 7, 13 31 27 7,6 73 <, 71 26 171 1, 1, 16, 18.8.21 9822 Kouj,3 6,2 2,6 64 6,4 99 29 26 6, 9 <, 79 18 221, 1,6 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Jakelu Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Pikku-Saarisuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 97 Hepo-oja He3 7269398 46223 61.417 Hepo-ojan ap. 971 Hepo-oja He7 7272417 46492 61.417 Hepo-ojan yp. 972 Vitmaoja alaosa Vit 7266 49774 61.41 Vitmaojan ap. 973 Vitmaoja yläosa Vit1 72772 461843 61.41 Vitmaojan yp. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-2477-1 R-1-2477-2 R-1-2477-3 R-1-2477-4 R-1-774-1 R-1-774-2 R-1-774-3 R-1-774-4 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 4..21 97 He3,3,6 1, 8 11 18 2 18 <1, 2, 41 18 19 <2, 11 1,1,3,9 3,3 4..21 971 He7,3,19 1, 8 11 3,8 19 17 <1, 2, 37 <, 1 <2, 91 1,,3,8 3,9 4..21 972 Vit,3,26 1, 8 11,6 22 21 2,,2 41 14 26, 19,3,8 2,2 4..21 973 Vit1,3,8 1,2 79 11 4,1 2 18 <1, 11 29 <, 17 2,2 949,3,8 2,2 1.8.21 97 He3,4 6,38 4,3 76 7,6 7 3 3 12 87 18 3 12 98 1,1,4,6 1,1 1.8.21 971 He7,3,88 2,7 6,6 8, 4 43 11 89 <, 24 6,2 12,,3, 1,2 1.8.21 972 Vit,3 6,84 4,8 7 7,7 26 4 38 11 76 43 73 42 77,4,3,4 14,4 1.8.21 973 Vit1,3 6,19 3,9 6 6, 16 3 18 97 <, 82 43 13 1,1,3,6 1,3 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL 22 411 JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt;vapo Oy/Kuiva-Turve, Pohjoinen Latvasuo, vesistötarkkai Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 96 Sula-oja Su 7278 48884 61.416 Pohjoisen Latvasuon ap. 961 Vitmaoja yläosa Vit1 72772 461843 61.41 Pohjoisen Latvasuon yp. 962 Vitmaoja alaosa Vit 7266 49774 61.416 alap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-241-1 R-1-241-2 R-1-241-3 R-1-6-1 R-1-6-2 R-1-612-1 R-1-612-2 R-1-612-3 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l..21 96 Su,,17 1,7 74 11 13 2 41 <1, 2,8 42 23 18 <2, 842 1,1, 1,1,8 4..21 961 Vit1,3,8 1,2 79 11,6 2 18 <1, 11 29 <, 16 2,2 949,3,8 2,2 4..21 962 Vit,3,26 1, 81 11 4,1 22 21 2,,2 41 14 24, 19,3,8 2,9 14.7.21 961 Vit1,3 6,4 3,7 67 7, 6,8 38 61 17 74 9, 71 37 978,9,3,6 12,9 14.7.21 962 Vit,2 6,8 4,4 8 8, 1 3 47 16 76 33 67 3 681,,2, 12,6 17.8.21 96 Su,2 7,24 7, 81 9,4 22 19 29 4,4 44 4 4 29 38,2,4 9,1 17.8.21 961 Vit1,3 6,1 4,2 63 6,6 19 2 83 19 9 <, 83 41 148,3, 12,9 17.8.21 962 Vit,3 7,,3 8 8,4 2 42 68 3,6 76 41 76 47 1,2,4 13,3 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL 22 411 JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt; Vapo Oy, Polvisuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 963 Vitmaoja yläosa Vit1 727732 46182 61.416 Polvisuon yp. 9636 Vitmaoja alaosa Vit 7266 49774 61.416 Polvisuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-2416-1 R-1-2416-2 R-1-4716-1 R-1-4716-2 R-1-7-1 R-1-7-2 R-1-791-1 R-1-791-2 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 4..21 963 Vit1,3,8 1,2 79 11 4,3 2 18 <1, 11 29 <, 1 2,2 949,3,8 2,2 4..21 9636 Vit,3,26 1, 81 11,6 22 21 2,,2 41 14 3, 19,3,8 2,9 6.7.21 963 Vit1, 6,7 2, 66 6,7 7,9 4 41 19 7 <, 6 27 78 1,2,7 14,4 6.7.21 9636 Vit,3 6,48 3, 77 8, 8, 37 32 3, 9 18 36 16 318,7,7 11,2 14.7.21 963 Vit1,3 6,4 3,7 67 7, 6,8 38 61 17 74 9, 71 37 978,9,3,6 12,9 14.7.21 9636 Vit,2 6,8 4,4 8 8, 1 3 47 16 76 33 67 3 681,,2, 12,6 1.8.21 963 Vit1,3 6,19 3,9 6 6, 16 3 18 97 <, 82 43 13,3,6 1,3 1.8.21 9636 Vit,3 6,84 4,8 7 7,7 26 4 38 11 76 43 73 42 77,3,4 14,4 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R-1-4716-1: Näytteenottajana Merja Vierelä. R-1-4716-1: Ilman lämpötila: 14 C Tuuli 1 m/s, Suunta Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL 22 411 JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt;vapo Oy/Kuiva-Turve, Puutiosuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9678 Vitmaoja yläosa Vit1 72772 461843 61.41 Puutiosuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN SFS-EN 872:2 / 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-2424-1 R-1-472-1 R-1-9-1 R-1-668-1 R-1-793-1 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 11..21 9678 Vit1,3,1 7 8,4 3,7 2 23 <1, <2, 37 <, 1 2,3 123,1,3,1 7,9 1, 6.7.21 9678 Vit1, 6,7 2, 61 6,7 7,9 4 41 19 66 <, 6 27 78 1,2,7 11,2 14.7.21 9678 Vit1,3 6,4 3,7 67 7, 6,8 7, 61 17 74 9, 71 37 978,9,3,6 12,9.8.21 9678 Vit1,3 6,42 3,7 66 6,6 18 48 64 11 83 7, 66 36 11,8, 1,4 1.8.21 9678 Vit1,3 6,19 3,9 6 6, 16 3 18 97 <, 82 43 13,3,6 1,3,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R-1-472-1: Näytteenottajana Merja Vierelä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Riepulehdon-Mäntyharjunsuo vesistötark Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9723 Iijoki Kipinä I7 72427 478636 61.13 Riepulehdon-Mäntyharjunsuon yp. 9724 Iijoki Haapakoski I8 724448 46322 61.12 Riepulehdon-Mäntyharjunsuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN SFS-EN 872:2 / 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-444-1 R-1-444-2 R-1-4667-1 R-1-4667-2 R-1-943-1 R-1-943-2 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 28.4.21 9723 I7,3 6,24 2,3 8 11,3 2 16 <1, 3,6 41 1 2,1 88,6 1, 28.4.21 9724 I8 1, 6,24 2,2 79 11,4 2 16 <1, 3,6 41 48 23,4 982 1,2 1,1 1, 2.7.21 9723 I7, 6,79 2,2 86 8,3 11 1 12 3,3 34 <, 22 2,9 84 1, >1, 17,1 2.7.21 9724 I8 1, 6,71 2,2 89 8,6 13 16 12 <2, 3 <, 2 3,8 844 1,4 16,7 12.8.21 9723 I7, 6,78 2,4 82 8, 21 18 13 4,4 36 13 23,8 971,,6 16,9 12.8.21 9724 I8 1, 6,81 2, 8 7,7 17 17 13 2,8 37 13 24 6,1 997 1, 1,3 17,1,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R-1-4667-1: Näytteenottajana Jyrki Salo. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Ruonasuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9718 Ruonaoja R1 72489 46814 61.128 Ruonasuon ap. 9719 Iijoki Kipinä I7 72427 478636 61.131 Ruonasuon yp. 972 Iijoki Haapakoski I8 724448 46322 61.124 Ruonasuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN SFS-EN 872:2 / 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-2471-1 R-1-44-1 R-1-44-2 R-1-4669-1 R-1-4669-2 R-1-4669-3 R-1-942-1 R-1-942-2 R-1-942-3 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 6..21 9718 R1,2,31 1,6 68 8,8 11 29 31 <1, 4, 69 12 23 4,7 286,6,2,6 4,4 28.4.21 9719 I7,3 6,24 2,3 8 11,3 2 16 <1, 3,6 41 1 2,1 88,6 1, 28.4.21 972 I8 1, 6,24 2,2 79 11,4 2 16 <1, 3,6 41 48 23,4 982 1,2 1,1 1, 2.7.21 9718 R1,3,66 2,1 9,8, 37 44 8, 76 1 2 18 474,6, 1,9 2.7.21 9719 I7, 6,79 2,2 86 8,3 11 1 12 3,3 34 <, 22 2,9 84 1, >1, 17,1 2.7.21 972 I8 1, 6,71 2,2 89 8,6 13 16 12 <2, 3 <, 2 3,8 844 1,4 16,7 12.8.21 9718 R1,2,3 2,4 42 4,3 16 3 2 7, 8 <, 9 24 1,2,4 14,9 12.8.21 9719 I7, 6,78 2,4 83 8, 21 18 13 4,4 36 13 23,8 971 1, 1,3 17,1 12.8.21 972 I8 1, 6,81 2, 8 7,7 17 17 13 2,8 37 13 24 6,1 997 1, 1,3 17,1,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL 22 411 JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt; Vapo Oy, Saarisuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9638 Viitaoja Koppelo-ojan ap. Vii 7268918 497 Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri Kiintoaineen hehkutusjäännös *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-437-1 R-1-4818-1 R-1-626-1 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 29.4.21 9638 Vii,3 6,13 2,2 3 27 22 <1, 7,6 9 43 63 36 16,8,4 8.7.21 9638 Vii,1 6,82,7 7 8, 24 4 48 17 93 2 2 21 86,4,4 13, 17.8.21 9638 Vii,1 7,26 9,4 86 9,2 4 34 6 7, 36 76 49 39 3 19,6,3 12,2 1,,, 3, 2, 2, m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R-1-4818-1: Näytteenottajana Olavi Pusa. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL 22 411 JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt; Vapo Oy, Sivakkasuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 964 Mertajoki yläosa Me24 72276 4823 61.483 Sivakkasuon yp. 9641 Mertajoki keskiosa Me11 7262 474813 61.48 Sivakkasuon ap. 9642 Mertajoki Riihelänsilta Me1 61.481 Sivakkasuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri Kiintoaineen hehkutusjäännös *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN SFS-EN 872:2 / 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-4481-1 R-1-4481-2 R-1-4481-3 R-1-439-1 R-1-439-2 R-1-439-3 R-1-4822-1 R-1-4822-2 R-1-4822-3 R-1-88-1 R-1-88-2 R-1-88-3 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 29.6.21 964 Me24,3,9 2,7 66 6, <, 47 41 6, 73 7,6 3 8, 38,7,7 1,8 29.6.21 9641 Me11,4,83 1,9 72 7,2 <, 36 32 7, 8 <, 29 6,2 32 >1,2,8 1,2 29.6.21 9642 Me1,4,71 1,9 64 6,6 <, 3 31 7, 9 <, 33 7,4 27 1,2,7 14,2 28.4.21 964 Me24,3,41 1,9 67 2 22 <1, 2,8 61 21 16 <2, 17,7 28.4.21 9641 Me11 1,,1 1,9 74 11 7,6 24 41 <1, 1,6 37 18 23 2,1 973,7,2 29.4.21 9642 Me1 1, 6,9 1,6 77 11 7,2 24 19 <1, <2, 4 13 23 3, 1 1, 1,2 8.7.21 964 Me24,2 6,42 4,4 62 6, 41 36 38 12 77 24 7 22 1,4,4 13, 8.7.21 9641 Me11,3,77 2, 64 6, 13 3 3 9,2 67 7,8 29 9,1 334,9,6 14,8 8.7.21 9642 Me1,3,77 2,1 63 6,3 8, 3 3 4,8 64 <, 42 11 39,8,7 1,3 11.8.21 964 Me24,2 6,34 4,1 4,7 63 46 49 12 82 2 4 2 29,4 13,3 11.8.21 9641 Me11,1 6,6 2,7 62 6,1 13 41 47 12 7 <, 43 11 9,4 16,2 11.8.21 9642 Me1,1 6,3 2,6 6 6,1 12 36 46 11 71 11 4 18,3 14,8 1,,, 3, 2, 2, m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Sääskisuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 976 Luiminkajoki Lu1 73166 486123 61.471 Sääskisuon yp. 977 Luiminkajoki Lu 7292448 484883 61.471 Sääskisuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-2478-1 R-1-2478-2 R-1-4636-1 R-1-4636-2 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l..21 976 Lu1,1,6 1,8 71 1 8,7 24 22 <1, 2,4 44 3 28 13 142,3,1,3 1,..21 977 Lu,2,71 1,7 8 11 9,2 24 22 <1, 4,8 44 33 33 13 126,6,2,6,9 2.7.21 976 Lu1,3 6,1 1,9 8 8,3 14 24 23 8,4 46 <, 44 12 11,6,6 16,8 2.7.21 977 Lu,4 6,26 1,9 86 8,6 8,1 2 24 3,2 46 7, 43 13 26,8,8 1,3 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Takasuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9717 Kongasjärvi Kon 72477 498828 61.1 Takasuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-2472-1 R-1-473-1 R-1-696-1 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 4..21 9717 Kon,1,3, 1,7 66 8,2,9 22 22 <1, 2, 48 <, 31 2,2 712,3,1,3 6, 6.7.21 9717 Kon,2 6,4 2,2 88 8,3 <, 27 22 4, 61 <, 3 7,3 1 1,,2 1, 18,4 18.8.21 9717 Kon,1 6,4 2, 88 8,2 47 2 22 2, 64 <, 47 13 174,4 19,1 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL 22 411 JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt, Vapo Oy, Teerilammensuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 962 Korpijoki alaosa Kj 72648 47437 61.444 Teerilammensuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199 kumottu / kumottu / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-171-1 R-1-611-1 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l, 1, mg O2/l mg Pt/l 2.7.21 962 Kj,3 6,63 3, 93 8,2 <, 36 28 16 64 <, 6 2 43 1,1,3,3 21,7 17.8.21 962 Kj,3 6,1 2,9 8 8, 24 38 47,6 63 <, 71 3 94,2,4 1,3,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Tuomisuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 978 Siuruanjoki TU3 7291689 494779 61.431 Tuomisuon yp. 979 Siuruanjoki TU4 7292369 49447 61.431 Tuomisuon ap. 971 Siuruanjoki TU 729279 49361 61.431 Tuomisuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-2479-1 R-1-2479-2 R-1-2479-3 R-1-4634-1 R-1-4634-2 R-1-4634-3 R-1-864-1 R-1-864-2 R-1-864-3 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 4..21 978 TU3,1,43 1, 77 11 4,9 22 2 <1, 2,8 4 21 37 16 128,4,1,4,6 4..21 979 TU4,1, 2, 8, 1 22 17 <1, 4, 89 1 43 7,6 623,3,1,3,1 4..21 971 TU,1,22 1, 78 11 4,6 24 18 1,6 6, 42 22 36 16 132,4,1,4,6 2.7.21 978 TU3, 6,22 2,1 8 7,7 7,1 28 3 11 3 <, 6 24 286 1,,7 17,1 2.7.21 979 TU4,3,86 2, 4,9 6,7 38 31 6, 74 <, 11 49 67,6,6 16,8 2.7.21 971 TU,3 6,16 2,2 74 7,3 <, 29 3 1,6 4 <, 61 26 39,, 16,1 11.8.21 978 TU3,1 6,38 2,7 78 7,7 18 31 38 4, 19 77 4 44,3 1,8 11.8.21 979 TU4,1 6,44 2,7 72 7,1 14 3 39 7, 4 19 77 37 447,3 1,8 11.8.21 971 TU,1 6,39 2,7 67 6,6 1 31 38 18 19 7 37 439,3 1,7 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Vapo Oy PL 22 411 JYVÄSKYLÄ Iijoen ja Siuruanjoen yt; Vapo Oy, Vaaraojanlatvasuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9648 Hirvasojan alaosa Hir1 7264768 422 61.412 Vaaraojanlatvasuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN SFS-EN 872:2 / 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-246-1 R-1-4816-1 R-1-623-1 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l..21 9648 Hir1,,31 1,6 7 11 33 23 22 <1, <2, 48 34 44 23 19 1,1,,8 1,6 1, 8.7.21 9648 Hir1,1 6,36 3, 7 7,9 27 42 43 14 83 1 19 14 4,3,3 13, 17.8.21 9648 Hir1,1 6,92 4,4 71 7,9 37 32 39 9,2 72 1 18 1 7,4,1,3 1,7,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Viidansuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9711 Mertajoki keskiosa Me11 7262 474813 61.483 Viidansuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199 kumottu / kumottu / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-4484-1 R-1-4827-1 R-1-48-1 R-1-862-1 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l, 1, mg O2/l mg Pt/l 29.6.21 9711 Me11,4,83 1,9 72 7,2 <, 36 32 7, 8 <, 29 6,2 32 >1,2,8 1,2 8.7.21 9711 Me11,3,8 2, 64 6, 13 3 3 9,2 67 7,8 29 9,1 334,9,6 14,8 3.7.21 9711 Me11,2 6,1 2,6 62 6,3 2 13 39 6,4 74 8, 42 16 414 1,3, 14,8 11.8.21 9711 Me11,1 6,6 2,7 8,7 13 41 47 12 7 <, 43 11 9,4 16,2,, 3, 2, 2, m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Iijoen ja Siuruanjoen yhteistarkkailu Iijoen ja Siuruanjoen yt; Vuosittainen vesistötarkkailu 213-219 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 7787 Iijoki Kipinä I7 7247 478636 61.131 7788 Iijoki Haapakoski I8 724448 46322 61.124 7789 Iijoki Pahkakoski I46 7248666 4649 61.123 779 Siuruanjoki Yli-Ii S 7262 446449 61.412 7791 Siuruanjoki Tannila s S23 726322 42646 61.412 7792 Siuruanjoki Saarikoski S4 726472 476237 61.421 7793 Siuruanjoki 3 Suuaho S9 7291929 48793 61.431 Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Klorofylli a *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / SFS 772:1993 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-241-1 R-1-241-2 R-1-241-3 R-1-241-4 R-1-2464-1 R-1-2464-2 R-1-2464-3 R-1-4637-1 R-1-468-1 R-1-143-1 R-1-143-2 R-1-143-3 R-1-778-1 R-1-778-2 R-1-778-3 R-1-778-4 R-1-778- R-1-778-6 R-1-778-7 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 28.4.21 7787 I7,3 6,24 2,3 8 11,3 2 16 <1, 3,6 41 1 2,1 88,3,6 1, 28.4.21 7788 I8 1, 6,24 2,2 79 11,4 2 16 <1, 3,6 41 48 23,4 982 1, 1,2 1,1 28.4.21 7789 I46 1,, 2,2 83 12 6,2 2 16 <1,,2 41 48 21,2 12 1, 1,,9 28.4.21 779 S,3, 1,8 84 12 11 26 23 <1, 4, 49 42 33 13 14,3,7 1, 29.4.21 7791 S23 1,,78 1,7 8 12 9,1 27 21 <1, 3,6 48 32 34 13 16 1,,3 29.4.21 7792 S4 1,,93 1,9 81 12 12 28 23 <1, 8,4 2 43 43 19 16 1,,6 29.4.21 7793 S9,3,9 1,8 81 12 8,3 28 22 <1,,2 47 33 4 19 173,3,6,2 1, 2.7.21 7793 S9,3 6,33 2,1 88 8,7 6, 26 22 9,2 3 9, 3 19 273,6,6 16,1 2.7.21 779 S 1, 6,36 2,2 9 8,9 8,3 3 29 <1, 9,2 7 16 49 17 266 2,, 1,9 16.7.21 7787 I7, 6,89 6,6 89 8,8 7,3 1 12 4,4 8,1 32 <, 26 4, 96 >1, 1,9 16.7.21 7788 I8, 6,86 2, 89 8,7 14 1 12 4,8 8,9 38 <, 3 4,4 19 >1, 16, 16.7.21 7789 I46, 6,8 2,6 87 8,6 32 16 13 3,2 9,6 43 <, 26 4,2 11 >1, 16,2 11.8.21 7787 I7 1, 6,89 2,6 8 8,1 17 18 1 4, 6, 37 13 2,2 987 1, 17,2 12.8.21 7788 I8 1, 6,81 2, 8 7,7 17 17 13 2,8 6, 36 13 24 6,1 997 1,3 17,1 13.8.21 7789 I46, 6,7 2, 76 7,3 13 18 14 2,4 6,3 36 11 2,3 12 1,2, 16,8 13.8.21 779 S,3 6,72 3, 82 8,1 9,1 32 32 7, 61 4 67 34 39,,3 1,7 12.8.21 7791 S23 1, 6,6 2,9 8 8,2 12 33 37 8, 68 3 64 27 379 2, 1, 16,8 1.8.21 7792 S4,3 6,44 2,7 8 7,9 27 31 32 11 62 7 32 36 346,6,6 1,9 11.8.21 7793 S9,1 6,4 2,6 78 7, 14 32 37 11 6 24 72 37 424,,3 16,9, 1, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Jakelu Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Ällinsuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9714 Kivarinjoki Ki16 72692 4486 61.14 Ällinsuon yp. 971 Kivarinjoki Ki1 72297 499627 61.42 Ällinsuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-247-1 R-1-247-2 R-1-477-1 R-1-477-2 R-1-9-1 R-1-9-2 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 4..21 9714 Ki16 1,,16 1, 74 11 21 24 2 <1, 4,8 1 34 14 9 1, 1,,9 4..21 971 Ki1,2,1 1, 76 11 12 22 21 <1, 3,6 49 38 31 8,8 878,,2, 1,9 1.7.21 9714 Ki16,3 6,29 2,8 7 7,8 23 3 33 9,6 62 29 49 27 343 >1,2,7 13,7 1.7.21 971 Ki1,4 6,9 2, 76 7,4 13 34 36 6, 66 21 46 17 281 1,1,7 16,7 12.8.21 9714 Ki16,4 6,47 3,3 73 7, 19 36 44 11 68 7 68 42 14,9, 14,2 12.8.21 971 Ki1,3 6,44 3, 74 7,3 21 3 41 8, 66 46 63 36 41,8, 16, 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 9632 Rovaniemi Asiakas: Turveruukki Oy Tervahovintie 1 92 OULU Iijoen ja Siuruanjoen yt; Turveruukki Oy, Ämmänsuo, vesistötarkkailu 21 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM3FIN Vesistöalue Selite 9712 Siuruanjoki S61 72679 476237 61.421 Ämmänsuon ap. 9713 Siuruanjoki Saarikoski S4 726472 476237 61.421 Ämmänsuon ap. Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyvyy s Kiintoaineen hehkutusjäännös Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 34:199SFS 34:199SFS 332:1976 kumottu / kumottu / / 11732:2 / SFS 336:1981 / 7887:212 / sisäinen menetelmä / SFS-EN 872:2 / 119-1:1998 / 1339:1997 / 1681-2:2 / 1681-2:2 / 17294-2:2 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <2: ± 4% 2-: ± 1% >: ± 1% ± 12% <3: ± 3% >3: ± 13% <2: ± 26% >2: ± 13% ± 18% <2: ± 2% 2-: ± 1% >: ± 12% <2: ± 3% 2-: ± 2% >: ± 1% <1: ± 3% 1-3: ± 1% >3: ± 1% <1: ± 2% 1-2: ± 1% >2: ± 1% Määritysraja Näytetunnus R-1-2462-1 R-1-2462-2 R-1-476-1 R-1-476-2 R-1-67-1 R-1-67-2 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 1, ms/m 1, %,2 mg O2/l 3,, 1, mg O2/l mg Pt/l 29.4.21 9712 S61,1,94 1,9 89 13 13 28 22 <1, 8, 49 44 21 16,1,6,3 29.4.21 9713 S4 1,,93 1,9 81 12 12 28 23 <1, 4,4 3 43 43 19 16 1,,6 7.7.21 9712 S61,4 6, 2,4 88 8,6 2 26 21 9, 64 11 6 2 283 >1,2,7 16,9 7.7.21 9713 S4,4 6, 2,4 8 8,6 11 27 22 7, 8 14 7 17 28,9,7 1,2 18.8.21 9712 S61,3 6,9 2,7 87 8,4 17 29 29 1 63 28 67 32 342,4 16,8 18.8.21 9713 S4,2 6,62 2,7 83 8,4 13 29 28 7,2 61 33 63 32 338,4 1,1 1,,, 3, 2, 2, m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 44 26 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 44 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 97 Oulu, p. 44 88 26 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38 Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p. 4 133 38

Iijoen Raasakan voimalaitoksen vedenlaadun tarkkailutulokset v. 21 ja Kipinän tarkkailutulokset 211 212 Tulokset ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu 16.3.21 Liite 4. havaintopaikka ottopvm ottosyv. m lämpötila ºC happi happi % ph sähkönjohtavuus ms/m Iijoki Raasakan voimal.3.21 1,1 11,1 76,1 6,7 3,8 1,1 9 4 21 81 18 9 Iijoki Raasakan voimal 22.7.21 1 18,2 7,9 84 6,8 2,6 3,7 12 38 7 1 24 6 Iijoki Raasakan voimal 24.8.21 1 17 7,8 84 6,8 2,7 2, 12 39 8 2 Iijoki Kipinä 31..211 1 12 1, 93 6,9 2, 3, 1 33 3 12 18 3 14 7 Iijoki Kipinä 3.8.211 1 16, 9,1 93 7,1 3, 2,3 8 34 9 19 11 78 Iijoki Kipinä 24..212 1 1,7 9,6 87 6,1 1,8,8 12 41 4 12 19 17 66 Iijoki Kipinä 13.8.212 1 1,2 9, 9 6,7 3,2 7,1 11 41 4 7 23 1 9 kiinto - aine väri mgpt/l kok. N NH 4 -N NO 2 -N NO 3 -N kok. P PO 4 -P COD Mn Fe

Liite.1 Iijoen vesistöalue (pois lukien Siuruanjoki) Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Kortesuo 61.137 PVK E jt 4 3,4 3,1 61 1 K Vapo Oy Joutsensuo 61.124 PVK E jt 3 1,4 11 79 66 J Vapo Oy Haukkasuo 61.124 PVK E jt 86 8,4 29 94 K Ympärivuotinen tarkkailu 61.124 PVK kesä, la talvi E 18 2,7 14 21 E Haukkasuo yhteensä 14 11 43 11 Vapo Oy Lehdonsuo 61.321 PVK E 114 114 K Muutettu ymp.vuotiseksi 1.11.212 Vapo Oy Palosuo 61.126 PVK kesä, la talvi E jt 6 9, 19 69 K Vapo Oy Iso-Pihlajasuo 61.129 PVK E jt 1,2 1 1,2 J Viim. tuot.v. 214, luovutettu MH:lle Vapo Oy Olki-Peurasuo 61.129 PVK E 91 2,8 94 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Kapulasuo 61.14 laskeutusallas jt 31 7 31 J Tuotanto päättynyt vuonna 214 Vapo Oy Koppelosaarensuo 61.124 laskeutusallas jt 44 J 61.131 laskeutusallas jt 7 E Koppelosaarensuo yhteensä 11 Viim. tuot.v. 214, luovutettu maanom. Vapo Oy Kupsussuo 61.122 PVK E 161 161 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Leväsuo 61.161 laskeutusallas jt 4 E 61.161 PVK E jt 38,2 6 38 K 61.166 PVK E jt 28 E Leväsuo yhteensä 38,2 147 38 Vapo Oy Koutuansuo 61.126 PVK kesä, la talvi E jt 2 18 38 44 K Turveruukki Oy Kärppäsuo 61.124 PVK kesä, la+virt.säätö talvi K pt 43,6 43 K Turveruukki Oy Lampisuo (osa) 61.131 PVK E jt/pt 11 13 12 128 K pvk1, pvk2, pvk3 Turveruukki Oy Murtosuo 61.142 laskeutusallas+ virtaamans. jt 8 14 4,3 94 K 61.142 PVK+virtaamans. E jt 22 4,6 27 K Murtosuo yhteensä 12 19 4,3 121 Turveruukki Oy Mäntyharjun-Riepul.suo 61.131 laskeutusallas+ virtaamans. jt 24 4,8,2 29 E 61.131 PVK E jt 18 7,3 1,7 2 K Mäntyharjun-Riepul.suo yhteensä 42 12 1,9 4 Turveruukki Oy Ällinsuo 61.142 PVK kesä, la talvi+virtaamans. E jt 126 46 3,2 173 K Turveruukki Oy Isosuo Kollaja 61.133 PVK kesä, kasvillisuuskenttä talvi E jt 38 6,6 38 K Turveruukki Oy Ahvensuo 61.127 laskeutusallas+ virtaamans. jt 21 8,1, 29 E Lohkot 1-4 61.124 PVK kesä, la talvi+virt. E jt 2 4,3, 29 K Lohkot -7, virt.säätöpato alap. laskuojassa Ahvensuo yhteensä 4 12 1, 8 Turveruukki Oy Latvasuo 61.123 laskeutusallas+ virtaamans. jt 29 41 6, 7 K Lohkot 1-61.124 PVK E jt 2 6,4 1, 27 E Lohkot 6-9 Latvasuo yhteensä 49 48 7, 97 Turveruukki Oy Luisansuo 61.124 PVK E jt 4 11,3 K Turveruukki Oy Lavasuo 61.124 PVK E jt 6 6,3, 62 K Turveruukki Oy Kuikkasuo 61.187 laskeutusallas jt 32 11 9,3 43 K Ei vielä ympäristölupaa, hakemus vireillä Turveruukki Oy Matkasuo Yli-Ii 61.124 PVK kesä, la talvi E jt/pt 77 2,9 2, 8 K Turveruukki Oy Iso-Rytisuo 61.12 PVK E jt 77,4,8 82 K Turveruukki Oy Takasuo 61.1 laskeutusallas+ virtaamans. jt 11 3 8,4 14 K Näytteenotto ei onnistunut Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom.

Liite.2 Iijoen vesistöalue (pois lukien Siuruanjoki) jatkuu Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Turveruukki Oy Koivu-Loukassuo 61.124 PVK+virtaamans. E pt 17 68 68 K Turveruukki Oy Ruonasuo 61.128 PVK kesä, la talvi E jt/pt 19,,6 11 K Turveruukki Oy Iso Jännesuo 61.127 PVK E jt 76 76 ves. Tarkkailu la:n alapuolelta ennen pvk:ta Turveruukki Oy Syrjäsuo 61.149 PVK kesä, la talvi E 37,3 38 ves. Vesistötarkkailu Pudasjärven Turvetyö Iso-Ahmasuo 61.142 laskeutusallas jt 49 9 18 E 61.149 PVK E jt 9, 4 49 E Iso-Ahmasuo yhteensä 8 99 17 Rasepi Oy Hulikkasuo 61.37 laskeutusallas jt 1 1 3 E Rasepi Oy Kapustasuo 61.672 laskeutusallas jt 63 34 97 E Vesistöalue yhteensä 17 198 118 46 724 241 Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom.

Liite.3 Siuruanjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Saarisuo 61.41 PVK kesä, la talvi K 171 2,6 33 173 K Vapo Oy Vaaraojanlatvasuo 61.412 PVK kesä, la talvi E jt 12 1, 11 13 K Vapo Oy Viitasuo 61.41 laskeutusallas jt 73 E 61.41 kosteikko / la täyt. jt 129 J Viitasuo yhteensä 22 Vapo Oy Kynkäänsuo 61.413 PVK kesä, la talvi K jt 86 2,2 11 88 E 61.413 PVK 97 1,3 13 98 K Ympärivuotinen tarkkailu 61.413 laskeutusallas jt 46 E 61.41 kasv.kenttä kesä, la talvi täyt. jt 33,8 13 26 47 K 61.416 PVK kesä, la talvi E jt 73 2,3 79 7 K Kynkäänsuo yhteensä 288,8 19 174 38 Tuhkalannoitus 3 ha vuonna 214 Vapo Oy Teerilammensuo 61.444 PVK E jt 19 2, 19 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Sivakkasuo 61.482 PVK kesä, la talvi E jt 4,4 14 8,2 14 23 E 61.486 PVK kesä, la talvi K jt 6,7 64 7 K Sivakkasuo yhteensä 4,4 6 1 78 8 Vapo Oy Iso Pukasuo 61.481 PVK E 14 14 61.481 PVK kesä, la talvi E 47 1,6 49 Iso Pukasuo yhteensä 61 1,6 63 ves. Vesistötarkkailu Vapo Oy Polvisuo 61.416 PVK kesä, la talvi E jt 122 3,4 7, 1,8 133 K Vapo Oy Kalliosuot: Peltosuo 61.413 PVK kesä, la talvi E jt 1 32 1 K Tuhkalannoitus 214 auma-alue 6,3 ha Vapo Oy Kalliosuot: Epäilyksensuo 61.413 46 J Viim. tuot.v. 211 Vapo Oy Kalliosuot:Kuikkasalmensuo 61.413 PVK kesä, la talvi - 37 K Viim. tuot.v. 21 Vapo Oy Kalliosuot: Kuikkasuo 61.413 PVK E jt 8,6 79 8,6 J Viim. tuot.v. 213 Vapo Oy Kalliosuot yhteensä 1 8,6 194 19 Vapo Oy Iso-Kinttaissuo 61.491 PVK E 249 249 K Ympärivuotinen tarkkailu Turveruukki Oy Lampisuo (osa) 61.48 PVK kesä, la talvi E jt 2,2, 7 E Pvk4 Turveruukki Oy Kapeimmansuo 61.484 PVK E jt 23,3,2 23 K Turveruukki Oy Koivuojanlatvasuo 61.419 PVK kesä, la talvi E jt 122 49 9,1 171 ves. Vesistötarkkailu Turveruukki Oy Kääpäsuo 61.483 kosteikko kesä, la+ vs talvi jt 74 7 29 144 K Turveruukki Oy Pukasuo 61.419 laskeutusallas+ virtaamans. jt 11 3,9 1,9 1 E Lohko 1 61.419 kosteikko kesä, la+vs talvi jt 63 13 14 76 K Lohkot 2-7 Pukasuo yhteensä 7 17 16 91 Turveruukki Oy Viidansuo 61.483 PVK E jt 33 33 K Lohkot 9-11, ympärivuotinen tarkkailu 61.483 PVK kesä, la talvi E jt 78 14 26 93 K Lohkot 1-8 ja 12 Viidansuo yhteensä yhteensä 111 14 26 126 Kesällä kaikki pvk1, talvella osa la ja osa pvk 2 Turveruukki Oy Ämmänsuo 61.421 kosteikko kesä, la+vs talvi jt 33 7,9 32 41 K Turveruukki Oy Kaartosuo 61.48 PVK E jt 32,7 1,1 33 K Turveruukki Oy Matkasuo Pudasjärvi 61.442 PVK E jt 49 2 74 K Turveruukki Oy Heini-Honkisuo (LAP) 61.466 PVK E jt/pt 1 2,3 3 K Turveruukki Oy Tuomisuo (LAP) 61.431 PVK K/E jt 16 19 9,6 18 ves. Vesistötarkkailu Turveruukki Oy Sääskisuo (LAP) 61.471 PVK E jt/pt/kt 32 6,9 327 K Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom.

Liite.4 Siuruanjoen vesistöalue jatkuu Haltija Suo Vesienkäsittely Pvk ojitus tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Turveruukki Oy Pikku-Saarisuo 61.416 laskeutusallas+ virtaamans. jt 17 11 17 E 61.417 PVK kesä, la talvi K/E jt 69 4 69 J 61.417 laskeutusallas+ virtaamans. jt 37 4,8 37 E Pikku-Saarisuo yhteensä 123 6 123 Koko suo jälkihoitovaiheessa Turveruukki Oy Ronisuo 61.422 PVK kesä, la talvi E 82 82 K Ympärivuotinen tarkkailu Kuiva-Turve Oy Puutiosuo (osa) 61.416 PVK E jt/yt 8 3,,6 83 K Ympärivuotinen tarkkailu Kuiva-Turve Oy Kontiomaansuo 61.417 PVK E 3 3 K Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Kuiva-Turve Oy Pohjoinen Latvasuo 61.416 PVK K jt 98 6, 18 14 E Turvetuote Peat Bog Oy Kotisuo 61.42 laskeutusallas jt 18 7, 2 E Turvetuote Peat Bog Oy Isoahontaussuo 61.42 PVK kesä, la talvi K jt 31 2, 33 E Latvasuon Turve Ky Leuvanojanlatvasuo 61.414 PVK E 1 1 E 61.414 PVK kesä, la talvi E E Leuvanojanlatvasuo yhteensä 7 7 Vesistöalue yhteensä 4 3 2698 1 411 92 314 Purkuvesistö Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom.

Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit, ROVANIEMI Liite 6. Taulukko päivitetty 28.11.214 Määritys Menetelmä Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Alkaliniteetti Sisäinen menetelmä, titraus ph 4. ja 4.2 Ammoniumtyppi SFS-332:1976 Rovaniemi Kyllä Ammoniumtyppi Pitoisuusalue Mittausepävarmuus % Rovaniemi Kyllä mmol/l,1 >,1 9 3,-33 28 > 33 7,-2 3 2-2 > 12 BOD 7, BOD 7ATU SFS-EN 1899-1:1998 Rovaniemi Kyllä mgo2/l 3, > 3, 29 Chla, klorofylli SFS-772:1993 Rovaniemi Kyllä 1, > 1, 18 COD Mn SFS-336:1981 Rovaniemi Kyllä mgo2/l 1, > 1, 12 CODcr ISO 17:22 Rovaniemi Kyllä mgo2/l 4 > 4 21 Fluoridi 13 Rovaniemi Kyllä,2 >,2 17 Fosfaattifosfori, P-PO4 Fosfaattifosfori, P-PO4 Happi Kiintoaine 11732:2, CFA SFS-32:1986 kumottu standardi) 1681-2:2, CFA SFS-34:199 (kumottu SFS-EN 872:2 2,-26 19 > 26 2,-1 2 1-3 1 > 3 1 Rovaniemi Kyllä,2 >,2 14 < 2 26 > 2 13 Kloridi, Cl,1-,8 13 Rovaniemi Kyllä,1 134:27 >,8 9 Kokonaisfosfori, P SFS-326:1986 (kumottu Rovaniemi Kyllä 2, 2,-24 16 standardi) > 24 8 3,-2 3 Kokonaisfosfori, P 1681-2:2, Rovaniemi Kyllä 3, 2-2 CFA > 1 Kokonaiskovuus SFS-33:1987 Rovaniemi Kyllä mmol/l, >, 13 Kokonaistyppi, N 119-1:1998 Rovaniemi Kyllä > 18 > 1-8 23 Nitraattityppi, N-NO3 Rovaniemi Kyllä 1 134:27 > 8 12,-2 2 Nitraattityppi, N-NO3 1339-1:1997, Rovaniemi Kyllä, 2-1 CFA > 12 Nitriittityppi, N-NO2 >,-3 2 Rovaniemi Kyllä, 134:27 > 3 1 2,-, 3 Nitriittityppi, N-NO2 1339-1:1997, Rovaniemi Kyllä 2,,-1 1 CFA > 1 8 Kyllä Kyllä Rovaniemi Kyllä Rovaniemi Rovaniemi Kyllä Rovaniemi 3,, 2, 2, Riippuu suodatetusta näytemäärästä Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 ()4 1333 8 Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 ()44 78 4 Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()4 923 21

Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit, ROVANIEMI Määritys Menetelmä Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Nitraatti - nitriittitypen summa Nitraatti - nitriittitypen summa ph SFS-321:1979, muunneltu automaattinen menetelmä Pitoisuusalue Mittausepävarmuus % 2-12 23 > 12 1,-2 2 2-1 > 12 Rovaniemi Kyllä - - - 4 ph SFS-321:1974 Rovaniemi Kyllä - - 2 Rauta, Fe SFS-328:1976 Rovaniemi Kyllä 1 1-6 23 > 6 11 Sameus 727:2 Rovaniemi Kyllä FTU,1 >,1 13 Sulfaatti, SO4 134:27 Rovaniemi Kyllä,2 >,2 11 Sähkönjohtavuus Sähkönjohtavuus SFS-EN 1,-2, 14 27888:1994, Rovaniemi Kyllä ms/m 1, muunneltu > 2, 4 automaattinen SFS-EN 1,-2, 19 Rovaniemi Kyllä ms/m 1, 27888:1994 > 2, Urea Koroleffmenetelmä Rovaniemi Kyllä,1,1 1 Väri 134:27 1339-1:1997, CFA 7887:199 Rovaniemi Kyllä 2 Rovaniemi Kyllä Rovaniemi Kyllä mgpt/l, -3 3 > 3 13 Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 ()4 1333 8 Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 ()44 78 4 Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()4 923 21

Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit, ILMAJOKI Taulukko päivitetty 28.11.214 Määritys Menetelmä Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Pitoisuusalue Mittausepävarmuus % Alkaliniteetti Sisäinen menetelmä, titraus ph4. ja Ilmajoki Kyllä mmol/l,1 >,1 1 Alumiini 4.2 Sisäinen menetelmä, perustuu Ilmajoki Kyllä > 22 Ammoniumtyppi kumottuun standardiin SFS SFS-332:1976 Sisäinen Ilmajoki Kyllä,, 17 Ammoniumtyppi menetelmä, perustuu standardiin SFS- Ilmajoki Kyllä, >, 19 BOD 7, BOD 7ATU EN ISO 11732:2 SFS-EN 1899-1:1998 Ilmajoki Kyllä mgo2/l 3, > 3, 3 Chla, klorofylli SFS-772:1993 Ilmajoki Ei 1, > 1, 18 COD Mn SFS-336:1981 Ilmajoki Kyllä mgo2/l, >, 2 CODcr ISO 17:22 Ilmajoki Kyllä mgo2/l 2 > 2 2 Fluoridi 134:27 Ilmajoki Kyllä,1 >,1 17 Fosfaattifosfori, P-PO4 Happi Sisäinen menetelmä, perustuu Sisäinen menetelmä, perustuu kumottuun standardiin SFS- 34:199 Ilmajoki Kyllä 3, > 3, 16 Ilmajoki Kyllä,2 >,2 1 Kiintoaine (jätevesi) SFS-EN 872:2 Ilmajoki Kyllä 2, > 2, 23 Kiintoaine (vesistövesi) Kloridi, Cl SFS-EN 872:2 Ilmajoki Kyllä 2, > 2, 3 134:27 Ilmajoki Kyllä, >, 16 Kloridi, Cl Sisäinen menetelmä, merkurometrine n titraus Ilmajoki Kyllä, >, 1 Kokonaisfosfori, P Sisäinen menetelmä, perustuu kumottuun standardiin SFS- 326:1986 Ilmajoki Kyllä, >, 19 Kokonaiskovuus SFS-33:1987 Ilmajoki Kyllä mmol/l, >, 13 Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 ()4 1333 8 Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 ()44 78 4 Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()4 923 21

Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit, ILMAJOKI Määritys Menetelmä Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Kokonaistyppi, N Sisäinen menetelmä perustuu SFS- EN ISO 119-1:1998 Pitoisuusalue Mittausepävarmuus % Ilmajoki Kyllä > 21 Mangaani, Mn SFS 333:1976 Ilmajoki Kyllä 2 > 2 11 Natrium, Na SFS 317:1982 Ilmajoki Kyllä,1 >,1 1 Nitraattityppi, N-NO3 1339-1:1997 Ilmajoki Kyllä, >, 2 Nitriittityppi, N-NO2 SFS 329:1976 Ilmajoki Kyllä 1 > 1 11 Nitraatti - nitriittitypen summa 1339-1:1997 Ilmajoki Kyllä, >, 2 ph SFS-321:1974 Ilmajoki Kyllä - -,2 ph yks. Rauta, Fe SFS-328:1976 Ilmajoki Kyllä 1 > 1 2 Sameus < 2 3 Ilmajoki Kyllä FTU, 727:2 > 2 2 Sulfaatti, SO4 134:27 Ilmajoki Kyllä, >, 1 Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888:1994 Ilmajoki Kyllä ms/m 1, > 1, 3 Väri 7887:199 Ilmajoki Kyllä mgpt/l > yks. Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 ()4 1333 8 Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 ()44 78 4 Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()4 923 21

Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit Vesinäytteet / Alkuaineanalyysit Taulukko päivitetty 28.11.214 Taulukoissa esitetyt määritysrajat ovat voimassa talousvesi-, luonnonvesi- ja pohjavesinäytteille (suorat mittaukset). Käytettäessä esikäsittelynä märkäpolttoa ICP-OES mittauksen määritysrajat ovat 2, kertaa korkeammat ja ICP-MS mittauksen määritysrajat ovat 2, kertaa korkeammat ja ICP-MS mittauksen määritysrajat 1 kertaa (ns. puhtailla vesillä ) korkeammat kuin taulukossa esitetyt arvot. Vaikeilla näytematriiseilla (esim erittäin korkea kokonaissuolapitoisuus) voidaan joutua häiriöiden eliminoimiseksi käyttämään korkeampia määritysrajoja. U = Laajennettu kokonaismittausepävarmuus. ICP-MS Määritys Menetelmä ja laitetekniikka Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Pitoisuusalue Mittausepävarmuus U ±% Beryllium, Be Boori, B Alumiini, Al Vanadiini, V Kromi, Cr Mangaani, Mn Rauta, Fe Koboltti, Co Nikkeli, Ni Kupari, Cu SFS EN ISO 17294-2 ICP-MS SFS EN ISO 17294-2 ICP-MS SFS EN ISO 17294-2 ICP-MS SFS EN ISO 17294-2 ICP-MS SFS EN ISO 17294-2 ICP-MS SFS EN ISO 17294-2 ICP-MS SFS EN ISO 17294-2 ICP-MS SFS EN ISO 17294-2 ICP-MS SFS EN ISO 17294-2 ICP-MS SFS EN ISO 17294-2 ICP-MS Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kyllä Kyllä. Kyllä Kyllä. Kyllä.2 Kyllä Kyllä.1 Kyllä Kyllä Kyllä.2.2 2..1.1 <, 2 >, 1 < 2 > 12 < 2 > 1 <, 2,- 1 > 1 <, 3,-2 2 >2 1 <1 2 1-1 > 1 <1 2 1-2 1 >2 1 <,2 2,2-1 1 >1 1 <, 2,-2 1 >2 1 <, 3,- 1 > 1 Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 ()4 1333 8 Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 ()44 78 4 Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()4 923 21

Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit Määritys Sinkki, Zn Arseeni, As Seleeni, Se Strontium, Sr Molybdeeni, Mo Kadmium, Cd Tina, Sn Antimoni, Sb Barium, Ba Elohopea, Hg Tallium, Tl Lyijy, Pb Menetelmä ja laitetekniikka SFS EN ISO 17294-2 ICP-MS SFS EN ISO 17294-2 ICP-MS SFS EN ISO 17294-2 ICP-MS SFS EN ISO 17294-2 ICP-MS SFS EN ISO 17294-2 ICP-MS SFS EN ISO 17294-2 ICP-MS SFS EN ISO 17294-2 ICP-MS SFS EN ISO 17294-2 ICP-MS SFS EN ISO 17294-2 ICP-MS SFS EN ISO 17294-2 ICP-MS SFS EN ISO 17294-2 ICP-MS SFS EN ISO 17294-2 ICP-MS Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kyllä. Kyllä. Kyllä Kyllä SFS EN ISO 17294-2 Uraani, U Oulu Kyllä.1 ICP-MS.1.1 Kyllä. Kyllä.2 Kyllä. Kyllä. Kyllä.3 Kyllä.1 Kyllä.1 Kyllä. Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Pitoisuusalue Mittausepävarmuus U ±% <2 3 2-2 1 >2 1 <,2 2,2-1 1 >1 1 <, 3 >, 12 <1 3 >1 1 <,2 3,2-1 1 >1 1 <,2 3,2-2 1 >2 1 <, 3 >, 1 <, 2 >, 1 < 2 > 1 <, 2 >, 1 <,1 3,1-, 1 >, 1 <, 2 >, 1 <,1 3,1-1 1 >1 1 Hg Määritys Menetelmä ja laitetekniikka Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysra ja Pitoisuusalue Mittausepävarmuus U ±% Elohopea, Hg Elohopea, Hg SFS-EN 12338 CVAAS SFS-EN 12338 Märkäpoltto + CVAAS Oulu Oulu Ei Ei.2. <1 14 >1 1 <2, 17 >2, 14 Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 ()4 1333 8 Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 ()44 78 4 Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()4 923 21

Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit ICP-OES Määritys Menetelmä ja laitetekniikka Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Pitoisuusalue Mittausepävarmuus U ±% Hopea, Ag Alumiini, Al Arseeni, As Boori, B Barium, Ba Beryllium, Be Kalsium, Ca Kadmium, Cd Koboltti, Co Kromi, Cr Kupari, Cu Rauta, Fe Kalium, K Magnesium, Mg 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Ei.1 Kyllä.3 Kyllä.1 Kyllä.2 Kyllä. Ei. Kyllä. Kyllä.2 Kyllä.3 Kyllä.1 Kyllä. Kyllä.1 Kyllä. Kyllä.2 <,3 2,3 -,1 1 >,1 1 <,1 2,1-1 16 >1 1 <, 2,-,2 1 >,2 12 <, 2,-,2 1 >,2 12 <,2 2,2-,2 17 >,2 12 <,1 22,1-,1 13 >,1 9,-1 2 1-1 > 1 <,1 24,1-,1 1 >,1 11 <,2 2,2-,1 1 >,1 1 <, 23,-,2 1 >,2 1 <,2 22,2-,1 13 >,1 9 <,1 2,1-2 13 >2 1 <2, 2 2,-1 1 >1 1 <, 2,-2 1 >2 1 Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 ()4 1333 8 Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 ()44 78 4 Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()4 923 21

Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit Määritys Menetelmä ja laitetekniikka Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Pitoisuusalue Mittausepävarmuus U ±% Mangaani, Mn 1188:29 ICP-OES Oulu Kyllä. <, 2,-,2 13 >,2 8 Molybdeeni, Mo 1188:29 ICP-OES Oulu Ei. <,2 2,2-,1 16 >,1 1 Natrium, Na 1188:29 ICP-OES Oulu Kyllä.2 < 2 > 12 Nikkeli, Ni 1188:29 ICP-OES Oulu Kyllä. <,2 2,2-,2 1 >,2 1 Fosfori, P 1188:29 ICP-OES Oulu Kyllä. <, 2 >, 1 Fosfori, P (6B) 1188:29 ICP-OES Oulu Kyllä. <, 2 >, 1 Lyijy, Pb 1188:29 ICP-OES Oulu Kyllä.1 <,1 2,1-, 1 >, 1 Rikki, S 1188:29 ICP-OES Oulu Kyllä.2 <1 2 1-1 1 >1 1 Antimoni, Sb 1188:29 ICP-OES Oulu Kyllä.1 <, 2,-,2 1 >,2 12 Seleeni, Se 1188:29 ICP-OES Oulu Kyllä.1 <,1 2,1-, 1 >, 12 Pii, Si 1188:29 ICP-OES Oulu Kyllä.1 <1, 17 >1, 12 Tina, Sn 1188:29 ICP-OES Oulu Ei.1 <,1 2 >,1 13 Strontium, Sr 1188:29 ICP-OES Oulu Kyllä.1 <,2 2,2-, 1 >, 12 Titaani, Ti 1188:29 ICP-OES Oulu Ei.1 <,1 3 >,1 1 Vanadiini, V 1188:29 ICP-OES Oulu Kyllä. <,2 2,2-,1 1 >,1 1 Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 ()4 1333 8 Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 ()44 78 4 Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()4 923 21

Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit Määritys Menetelmä ja laitetekniikka Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Pitoisuusalue Mittausepävarmuus U ±% Sinkki, Zn Litium, Li 1188:29 ICP-OES 1188:29 ICP-OES Oulu Oulu Kyllä.1 Ei.1 <,1 22,1-1 1 >1 11 <,1 2 >,1 1 Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 ()4 1333 8 Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 ()44 78 4 Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()4 923 21

A h m a y m p ä r i s t ö O y Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit Maa, sedimentti, liete yms. kiinteät ympäristönäytteet Akkreditoinnit: Maa-, sedimentti-, liete- ja kompostinäytteet: Al, As, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Mn; Mo, Ni, Pb, Sb, Se, Sn, V, Zn Tuhka ja kalkkikivi: As, Cd, Cr, Cu, Fe, Ni, Pb ja Zn Taulukko päivitetty 28.11.214 Määritys Alumiini, Al Arseeni, As Boori, B Barium, Ba Beryllium, Be Menetelmä ja laitetekniikka EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Akkr. Toimipiste Määritysraja mg/kg Kyllä 1 Kyllä 3 Ei 4 Ei 1 Ei 1 Pitoisuusalue mg/kg Mittausepävarmuus U ±% 1 2 22 >2 17 3 2 2 > 2 17 4 1 3 1-3 2 >3 17 1 1 23 1 1 17 >1 13 1 2 > 13 Kalsium, Ca Kadmium, Cd Koboltti, Co Kromi, Cr Kupari, Cu Rauta, Fe Kalium, K Magnesium, Mg EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Ei Kyllä.3 Kyllä 1 Kyllä 2 Kyllä 2 Kyllä 3 Ei 2 Ei 2 2 23 2 2 17 >2 14,3 1 26 1 18 > 14 1 3 2 3 1 2 >1 16 2 1 3 1 2 > 1 2 1 2 1 2 > 1 3 1 2 1 1 2 >1 1 2 1 2 1-17 > 1 2 1 2 >1 1 Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 ()4 1333 8 Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 ()44 78 4 Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()4 923 21

Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit A h m a y m p ä r i s t ö O y Määritys Menetelmä ja laitetekniikka Akkr. Toimipiste Määritysraja mg/kg Pitoisuusalue mg/kg Mittausepävarmuus U ±% Mangaani, Mn EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES Oulu Kyllä 2 2 >2 1 Molybdeeni, Mo Natrium, Na Nikkeli, Ni Fosfori, P Lyijy, Pb Rikki, S Antimoni, Sb Seleeni, Se Tina, Sn Titaani, Ti Vanadiini, V Sinkki, Zn Elohopea, Hg EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO1188:1996, ICP-OES EPA 31A ja ISO 16772:24 CVAAS Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kyllä 1 Ei Kyllä 1 Ei 2 Kyllä Ei 3 Kyllä 3 Kyllä 3 Kyllä 3 Ei Kyllä 2 Kyllä 3 Kyllä.4 1 3 2 3 1 18 >1 1 2 3 2 1 2 >1 1 1 3 2 2 >2 1 2 2 22 2 1 16 >1 12 3 1 2 1 1 18 >1 1 2 2 2 1 2 >1 1 3 1 3 1 1 2 >1 1 3 3 1 2 >1 1 3 1 3 1 1 2 >1 16 3 > 2 2 1 2 1 2 > 17 3 2 2 2 1 18 >1 1 <,1 22,1-1 17 >1 13 Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 ()4 1333 8 Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 ()44 78 4 Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()4 923 21

Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit A h m a y m p ä r i s t ö O y Tuhka, kalkkikivi ja maanäytteet Pääkomponenttianalyysi Akkreditoinnit: Tuhka ja kalkkikivi: koko menetelmä Määritys Menetelmä ja laitetekniikka Akkr. Toimipiste Määritysraja % -ka Mittausalue % -ka Pitoisuusalue % -ka Alumiini, Al Kalsium, Ca ASTM C131-9 ja CEN ENV 9-4:1997 ICP-OES ASTM C131-9 ja CEN ENV 9-4:1997 ICP-OES Oulu Oulu Kyllä.1 Kyllä.,1-2, -,1-1 1- -2, - 1 1-1 1- Rauta, Fe Kalium, K ASTM C131-9 ja CEN ENV 9-4:1997 ICP-OES ASTM C131-9 ja CEN ENV 9-4:1997 ICP-OES Oulu Oulu Kyllä.1 Kyllä.1,1-2,1-1,1-1 1- -2,1-,,-1 Magnesium, Mg Natrium, Na Fosfori, P Pii, Si Titaani, Ti ASTM C131-9 ja CEN ENV 9-4:1997 ICP-OES ASTM C131-9 ja CEN ENV 9-4:1997 ICP-OES ASTM C131-9 ja CEN ENV 9-4:1997 ICP-OES ASTM C131-9 ja CEN ENV 9-4:1997 ICP-OES ASTM C131-9 ja CEN ENV 9-4:1997 ICP-OES Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kyllä.2,2-2 Kyllä.1,1- Kyllä Kyllä.1.1,1-1,1-4 Kyllä.1,1-,2-1 1- -2,1-,,-,1-,1,1-1 1-1,1-1 1-1 1-4,1-,2,2-1 1- Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 ()4 1333 8 Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 ()44 78 4 Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()4 923 21

Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit Taulukko päivitetty 28.11.214 Maanäytteet / Viljavuustutkimus OUL_MO_1 OUL_MO_2 OUL_MO_3 OUL_MO_4 OUL_MO_ OUL_MO_6 OUL_MO_7 OUL_MO_8 OUL_MO_9 Maanäytteiden esikäsittely viljavuustutkimusta varten Maanäytteiden uutto HAAc ja HAAc/EDTA -liuoksilla Maan happamuuden ja johtoluvun määritys. Maa-vesiuutteen valmistus sekä ph:n ja johtoluvun määritykset maa-vesisuspensiosta ph/ji-analysaattorilla HAAc/EDTA uutteiden analysointi. Cu, Mn ja Zn määritykset liekkiatomiabsorptiospektrometrilla HAAc uutteiden analysointi. Fosforin määritys spektrofotometrisesti FIA -tekniikalla. HAAc uutteiden analysointi. Ca, K, Mg, Na ja S määritykset ICP -emissiospektrometrilla. Boorin määritys maanäytteistä. Kuumavesiuutto ja määritys ICP -emissiospektrometrilla Ravinnereservien määritys maanäytteistä Liukoisen ja vaihtuvan typen määritys maanäytteistä. KCl uutto ja määritys FIA -tekniikalla Määritys Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Mittausalue Pitoisuusalue Mittausepävarmuus U ±% ph Oulu Kyllä 2-8 ph yks. 3-8,1 ph yks. Jl Oulu Kyllä.2,2-2 1*mS/cm,2-2 2-2 2 Kalsium, Ca Oulu Kyllä - 2-1 1 >1 13 Kalium, K Magnesium, Mg Oulu Oulu Kyllä Kyllä 1 1 1-1 1-1 1-1 1-2 2 18 >1 >2 1 14 1,-3 22 Fosfori, P Oulu Kyllä 1. 1,-4 3-1 17 >1 14 1-3 2 Kupari, Cu Oulu Kyllä 1 1-8 3-1 17 >1 14 Mn -luku Oulu Kyllä - - - 22 1-3 22 Sinkki, Zn Oulu Kyllä 1 1-4 3-1 18 >1 1,1-,4 3 Boori, B Oulu Kyllä.1,1-4,4-1 23 >1 16 3-1 22 Rikki, S Oulu Kyllä 3 3-6 1-1 18 >1 14 Natrium, Na NH4-N Oulu Oulu Kyllä Ei 1 1. 1-1,-4 1-3 1,- 22 2 >3 > 17 1 Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 ()4 1333 8 Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 ()44 78 4 Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()4 923 21

Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit Määritys Toimipiste Akkr. Yksikkö NO3-N Oulu Ei 1. 1,-4 Liuk.N Oulu Ei 3 3-8 rrk Oulu Ei -4 rrp Oulu Ei 3 3-1 rrca Oulu Ei -4 rrmg Oulu Ei -2 Määritysraja Mittausalue Pitoisuusalue Mittausepävarmuus U ±% 1,- 2 > 1 3-1 22 >1 17-22 > 17 3-3 2 > 3 17-22 > 18-22 > 18 Laboratoriot Teollisuustie 6, 9632, Rovaniemi, tel. +38 ()4 1333 8 Sammonkatu 8, 97 Oulu, tel. +38 ()44 78 4 Jaakonkuja 13 C, 68 Ilmajoki, tel. +38 ()4 923 21

Liite 7. IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU 21 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1776

i IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU 21 IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU 21 IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU 21 16.3.216 Sami Hamari, biologi (FM) Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 TUTKIMUSALUEET JA VEDEN LAATU... 2 2.2 NÄYTTEENOTTOMENETELMÄT... 4 2.3 NÄYTTEIDEN ANALYSOINTI... 2.3.1 Tyyppikohtaiset taksonit (TT)... 6 2.3.2 Tyyppiominaisten EPT -heimojen lukumäärä (EPTh)... 6 2.3.3 Suhteellinen mallinkaltaisuus (PMA)... 6 2.3.4 Muut pohjaeläinyhteisöjä kuvaavat tunnusluvut... 6 3. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU... 7 3.1 VUODEN 21 TULOKSET... 7 3.2 VERTAILU AIEMPIIN TULOKSIIN... 11 4. JOHTOPÄÄTÖKSET... 11 KIRJALLISUUS... 12 LIITTEET Liite 1. ASPT-indeksin mukaiset pistearvot eri pohjaeläinheimoille ja eräille pohjaeläinluokille ja alaluokille. Liite 2. Näytteenottoalueet, habitaattitiedot ja havaitut pohjaeläintaksonit. Copyright Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 961 ROVANIEMI p. 4-13338 Pohjakartat: Maanmittauslaitos maastotietokanta 3/216 Kannen kuva : Simo Paksuniemi

1 IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU 21 1. JOHDANTO Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden tarkkailuun kuuluu käyttö-, päästö-, vesistö- ja biologinen tarkkailu. Lisäksi kuntoonpanovaiheen suot kuuluvat suokohtaisesti pääasiassa ympäristölupamääräysten mukaisina vesistötarkkailun piiriin. Biologinen tarkkailu käsittää pohjaeläin- ja kalataloustarkkailun (Nikula ym. 212). Pohjaeläintutkimuksia tehdään mm. veden laadun arvioimiseksi ja sen tuloksilla voidaan täydentää vedenlaatututkimuksen tuloksia. Pohjaeläimet muodostavat myös virtavesien ja järvien ekosysteemeissä tärkeän osan, jolla on merkitystä mm. kalojen ravintona ja osana vesien ravintoverkkoja. Nykyään pohjaeläimistön tilan selvityksiä käytetään osana pintavesien ekologista luokittelua (Vuori ym. 29). Iijoen-Siuruanjoen turvetuotantoalueiden toiminnan vaikutuksia on tarkkailtu aiemmin pohjaeläintarkkailulla vuosina 27 (Salo & Paksuniemi 28) ja 211 (Majuri 212). Tarkkailu on pysynyt jokseenkin samansisältöisenä, mutta nykyisessä tarkkailussa ei ole mukana enää kahta Siuruanjoen näytepaikkaa (ks. Nikula ym. 212 ja Majuri 212). Lisäksi nykyisen tarkkailuohjelman mukaiset näytteenotot poikkeavat näytemäärien ja näytteenottoajan suhteen aiemmista näytteenotoista.

2 IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU 21 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Tutkimusalueet ja veden laatu Pohjaeläinten tarkkailualueet sijoittuvat Iijoen valuma-alueelle (pinta-ala = 14191 km 2 ja järvisyys,7 %) (Kuva 3-1). Aiemman tarkkailuohjelman mukaisista näytealueista ylin ja alin Siuruanjoen näytepaikoista ei kuulu enää tarkkailuun. Nykyiset Merta- ja Luiminkajoen näytealueet edustavat keskisuuria turvemaiden jokia (Kt) ja Siuruanjoen näytepaikat suuria turvemaiden jokia (St). Taulukko 2-1. Pohjaeläinten näytteenottoalueiden perustiedot. Nro Kunta Kohde Pintavesityyppi Pvm. Koordinaatit (ETRS-TM3FIN) 7 Ranua Luiminkajoki, Seipikoski Kt 9.9.21 7316 48679 8 Ranua Luiminkajoki, Heinikoski Kt 9.9.21 7294612 48474 Pudasjärvi Mertajoki, Suukoski Kt 28.9.21 726442 471848 2 Pudasjärvi Siuruanjoki, Saarikoski St 21.1.21 726437 3 Ii Siuruanjoki, Hirvaskoski 474322 St 21.1.21 726387 4888

3 IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU 21 Kuva 2-1. Pohjaeläinten näytteenottoalueet Iijoen valuma-alueella. Näytteenottoalueiden uomat on aikanaan perattu, mutta jokikohteita on ilmeisesti kunnostettu ainoastaan pienimuotoisesti. Tähän viittaavat pohjien suhteellisen paljaat pohjat ja sammalpeitteen yleinen vähäisyys, rantojen perkuukivikot ja uomien reunoilta puuttuvat tulvimisvyöhykkeet (Majuri 212). Luiminka-, Merta-, ja Siuruanjokea kuormittavat keskeisesti maa- ja metsätalous, turvetuotanto sekä erityisesti luonnonhuuhtouma. Muuta kuormitusta syntyy Siuruanjoella mm. haja- ja loma-asutuksesta. Luiminkajoen veden laatuun vaikuttaa olennaisesti joen yläjuoksulla sijaitsevan Luiminkajärven rehevyys ja järven sisäisen kuormituksen tila (Pehkonen ym. 29). Iijoen pääuoma on jaettu ekologisen tilan tarkastelussa kahteen osaan. Tarkkailtavat pohjaeläinten näytteenottoalueet sijoittuvat joen keski- ja yläosaan, joka on luokiteltu biologisten ja fysikaaliskemiallisten tekijöiden mukaan erinomaiseksi. Vesistössä on kuitenkin patoja, jolloin vesistön ekologista tilaa ei voida luokitella erinomaiseksi. Tämän vuoksi alueen ekologinen tila onkin hyvä.

4 IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU 21 Siuruanjoen pääuoman vesi oli vuonna 21 tummaa ja humuksista. Humukseen sitoutuneen raudan pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeita (137-424, ka. 2716 ) samoin kiintoainepitoisuudet (3,6-11,, ka. 7, ). Sähkönjohtavuudet ovat sisävesille tyypillisesti alhaisia (1,7-3, ka. 2,3 ms/m). Kokonaisfostorin osalta veden laatu ilmentää keskimäärin lievästi rehevää ja kokonaistypen osalta rehevää tasoa (Vaaramaa-Hiltunen ym. 21). Mertajoen veden laatu poikkesi Siuruanjoesta kokonaisravinteiden osalta, missä kok. typpi ilmentää rehevää ja kok. fosfori lievästi rehevää veden laatua. Lisäksi Mertajoen veden happipitoisuus laski keväästä alkaen jopa välttävälle tasolle (kylläisyysaste < 7 %) ja joessa tavattiin erittäin korkeita kiintoainepitoisuuksia (elokuun mittausten ka 12, ). Luiminkajoen veden laatu oli Mertajokea huomattavasti parempi; kiintoainepitoisuudet olivat kahdella näytteenottopisteellä keskimäärin 4,, kokonaistyppi (ka. 42 ) ilmensi lievästi rehevää ja kokonaisfosfori (ka. 39 ) rehevää veden laatua. Rautapitoisuudet olivat koko vesistön matalimmalla tasolla (ka. 173 ) (Pusa ym. 216). Pohjaeläinten näytteenotto ajoittui kolmeen eri ajankohtaan 9.9, 28.9 ja 21.1.21. Tarkkailuajankohtaa edeltävä kesä oli yleisesti ottaen keskimääräistä sateisempi, poikkeuksena elokuu, jolloin Pohjois-Pohjanmaalla jokien vedenpinnat olivat lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Erityisesti syyskuun jälkimmäisen puoliskon runsaat sateet nostivat tarkkailualueen vedenpinnat lähes tulvakorkeuteen ja korkea vedenpinnan taso hankaloitti syyskuun lopun näytteenottoa. Korkeiden vedenpintojen vuoksi viimeinen näytteenotto tehtiin vasta lokakuun lopulla, jolloin vesien pinnat olivat laskeneet (ks. Ympäristöhallinto 21). 2.2 Näytteenottomenetelmät Pohjaeläinnäytteenottoa on aiemmin suoritettu Iijoen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailun puitteissa vuosina 27 (Salo & Paksuniemi 27) ja 211 (Majuri 212). Vuosien välistä vertailua on syytä tehdä tietyin varauksin, koska näytteenottomenetelmä on muuttunut tänä aikana mm. näytemäärän ja näytteenottoajan osalta. Pohjaeläinnäytteenotto tehtiin Suomen ympäristökeskuksen, alueellisten ympäristökeskusten ja RKTL:n yhteistyössä laatimalla menetelmällä, jolla pyritään vastaamaan vesipuitedirektiivin vaatimuksiin (Meissner ym. 21). Menetelmässä valitaan ennalta vertailupaikkojen sijainti siten, ettei koskijakson yläpuolisella alueella olisi merkittäviä haja- tai pistekuormittajia tai aluetta ei olisi käsitelty esim. voimatalouden padotuksin tai koskikunnostuksin alle vuotta näytteenottoajankohdasta (ks. Vuori 27). Tässä tapauksessa vertailupistettä vastaa Luiminkajoen ylin koeala (Seipikoski 7), joka ei ole turvetuotannon vaikutusten piirissä. Vertailupaikkaan vaikuttaa kuitenkin läheinen Luiminkajärvi, josta joki saa alkunsa. Luiminkajoen tila on kuitenkin heikentynyt hajakuormituksen seurauksena (Pehkonen ym. 29). Pohjaeläinten näytteenottomenetelmässä kullekin tarkkailtavalle koskialueelle perustetaan 3 näytepaikkaa, jotka edustavat standardin SFS 77 mukaisia eri pohjanlaatutyyppejä ja niiltä otettuja rinnakkaisnäytteitä. Valuma-alueeltaan alle 1 km 2 joilla koskialueelta otetaan kultakin näytepaikalta 2 rinnakkaisnäytettä (6 näytettä/ näytealue) ja valuma-alueeltaan yli 1 km 2 laajuisilla joilla vastaavasti 3 rinnakkaisnäytettä (9 näytettä/ näytealue). Tutkittu valuma-alue kuuluu Siuruanjokea lukuun ottamatta siis edellä mainittuun pienempään valuma-aluekategoriaan. Näytepaikat pyrittiin valitsemaan havaintoalueilta siten, että 1) vuolaan keskivirran ja karkean pohjan 2) keskinopean (hitaahkon) ja pikkukivikon/soraikon sekä 3) rannanläheisen hidasvirtaisen ja hienojakoisemman pohjanlaadun (yleensä merkittävä osa hiekkaa) ympäristömuuttujayhdistelmät tulisivat edustetuiksi. Käytännössä tästä säännöstä jouduttiin poikkeamaan erityisesti Siuruanjoen

IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU 21 ylimmällä näytteenottoalueella, mutta puuttuva hitaan virtauksen ja hiekan ympäristö korvattiin ohjeistuksen mukaisesti alueella runsaana esiintyvällä isojen kivien ja nopean virtauksen yhdistelmällä siten, että näytemäärä oli vakio (Meissner ym. 21). Varsinainen näytteenotto tapahtui standardia 77 soveltaen, eli haavi painettiin joen pohjaan ja sen edustalla potkittiin pohjaa kohtalaisen voimakkain, pyörittävin liikkein yhteensä 3 s ajan noin metrin matkalla haavista ylävirtaan päin. Haaviin jäänyt aines seulottiin, mm:n seulalla, seulos siirrettiin säilöntäastiaan ja säilöttiin maastossa 7 % etanoliin. Jokaiselta näytepaikalta täytettiin POHJE-tietokannasta tulostettu pohjaeläinlomake, johon merkittiin keskeisinä tietoina mm. pohjan laadun, pohjakasvillisuuden, virrannopeuden ja näytteenottopaikan syvyyden tiedot. Näytteenoton yhteydessä näytepaikkojen sijainti määritettiin GPS laitteella. Näytteenotto poikkesi ohjelmasta siten, että kaikilta näytteenottoalueilta otettiin epähuomiossa 6 rinnakkaisnäytettä, vaikka kaksi näytteenottoaluetta sijoittuu Näytteet otti 9.9.21 iktyonomi Simo Paksuniemi työparinaan Anna Raiskio ja 28.9. ja 21.1.21 näytteenottaja Juha Salonen. Pohjaeläintarkkailun tulokset tallennettiin ympäristöhallinnon ylläpitämään POHJE-tietojärjestelmään pian tulosten raportoinnin jälkeen. Laboratoriossa näytteet poimi laborantti Mira Rytkönen hyvässä valaistuksessa valkoiselta alustalta teollisuusluppia apuna käyttäen. Lajit määritettiin jokinäytteiden osalta pääsääntöisesti lajitasolle, Meissnerin ym. (213) vaatimusten mukaisesti. Pohjaeläimet määritti FL Lauri Paasivirta. Määrityksessä käytetty pääasiallinen kirjallisuus on mainittu kirjallisuusluettelossa. 2.3 Näytteiden analysointi Näytteiden analysointi tehtiin laskemalla pohjaeläinaineistosta ekologisen tilan luokittelussa käytettäviä pohjaeläinmittareiden arvoja. Käytetyt pohjaeläinmittarit olivat tyyppiominaiset taksonit (TT), tyyppiominaisten EPT-heimojen lukumäärä (EPTh) ja suhteellinen mallinkaltaisuus (Percent Model Affinity, PMA) (ks. Aroviita ym. 212). Tämän lisäksi aineistosta laskettiin vielä taustatietona näytepaikkakohtainen pohjaeläinlajimäärä ja ASPT-indeksi (Nikula ym. 212). Ekologisen tilan arvioinnissa käytetään mittarikohtaisia ekologisia laatusuhteita (ELS). Ekologisessa tila-arvioinnissa tai tarkkailussa havaittua (observed=o) pohjaeläinmittarin arvoa verrataan vesistötyyppikohtaiseen odotusarvoon (expected=e). Kohteen ekologinen tila määräytyy havaittujen ja odotettujen arvojen poikkeamien suuruuden perusteella. Jos O/E-suhdeluku (ELS) on yksi tai lähellä yhtä, tulkitaan paikan olevan häiriintymättömässä tilassa (mm. Wright ym. 2). Kunkin muuttujan tilaluokituksen luokkarajat on asetettu siten, että vertailuarvona on vertailuaineiston vesistötyyppikohtaisten näytepaikkojen keskiarvo. Erinomaisen ja hyvän luokan raja-arvo on kiinnitetty vertailupaikkojen tyyppikohtaisen jakauman alakvartiiliin (2. prosenttipiste). Huonon luokan alaraja on kiinnitetty nollaan. Muut luokkarajat on asetettu tasavälisesti (Aroviita ym. 212). Vertailuaineistot perustuvat pääsääntöisesti pienten (pki) ja isojen (iki) kivien 3 sekunnin rinnakkaisnäytteistä yhdistettyihin 2 minuutin kokoomanäytteisiin. Vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi ekologisen tilan arviointi tulee perustua vastaavaan näyteponnistukseen (2 min kokoomanäyte kustakin koskesta). Tässä tarkkailussa aineiston vertailukelpoisuus varmistettiin siten, että laskentaan mukaan otettiin 4 ensimmäistä pienten ja isojen kivien pohjilta otettua näytettä.

6 IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU 21 2.3.1 Tyyppikohtaiset taksonit (TT) Selvitysalueen pohjaeläinlajistoa verrattiin valtakunnalliseen vertailuaineistoon, jossa jokaiselle jokityypille on määritelty ns. tyyppilajisto ja tyyppiominainen EPT-heimojen määrä. Tyyppilajeiksi on katsottu ne lajit tai ylemmät taksonit, jotka esiintyvät vähintään 4 %:ssa tyypin vertailuaineistosta. Tyyppiominaiset taksonit tarkoittavat siis kullekin jokityypille ominaisten taksonien havaittua lukumäärää. Muuttujalla kuvataan taksonomista monimuotoisuutta (Hämäläinen ym. 27). 2.3.2 Tyyppiominaisten EPT -heimojen lukumäärä (EPTh) Tyyppiominaisten EPT- heimoilla tarkoitetaan kullekin jokityypille ominaisten päivänkorentojen (Ephemeroptera), koskikorentojen (Plecoptera) ja vesiperhosten (Trichoptera) heimojen havaittua lukumäärää. Tällä muuttujalla kuvataan mm. tärkeiden taksonomisten ryhmien mahdollista puuttumista (Aroviita ym. 212). 2.3.3 Suhteellinen mallinkaltaisuus (PMA) Suhteellinen mallinkaltaisuus kuvaa lajiston koostumusta ja runsaussuhteita. Indeksi vertaa arvioitavan kohteen lajiston suhteellisia osuuksia vertailuaineistosta laskettuihin lajien keskimääräisiin suhteellisiin osuuksiin. Indeksi huomioi myös lajit, joita vertailuaineistosta ei ole tavattu. PMA kuvaa myös muutoksia, joissa yhteisön lajimäärä kasvaa ympäristön tilanmuutoksen seurauksena PMA=1, a i b i, jossa (Kaava 2-1). Mallinkaltaisuuden mittana on prosenttinen mallinkaltaisuus. Suhteellinen mallinkaltaisuus lasketaan kaavalla: PMA = 1, a i b i, jossa (Kaava 2-1) a i =taksonin i suhteellinen osuus vertailuyhteisössä b i =taksonin i osuus arvioitavan kohteen näytteessä (Vuori ym. 29). 2.3.4 Muut pohjaeläinyhteisöjä kuvaavat tunnusluvut Aineistosta laskettiin näytealuekohtainen ns. biologinen vedenlaatupisteindeksi eli likaantumisindeksi (BMWP, Biological Monitoring Working Party), joka perustuu kullekin pohjaeläinheimolle ominaiseen kykyyn sietää vesistön kuormitusta. BMWP-indeksiä voidaan käyttää yhtenä veden laatuluokittelun kriteerinä (Armitage ym. 1983). Pisteytyksessä likaantumisen suhteen herkät heimot saavat korkean pistearvon ja likaantumista hyvin sietävät matalan (liite 1). Kunkin näytepisteen pistearvo määräytyy siinä esiintyvien yksittäisten heimojen pistearvon summana. Indeksi on kvalitatiivinen eikä huomioi yksilömääriä. Kun BMWP-indeksi suhteutetaan sen muodostaneiden heimojen lukumäärään, saadaan keskimääräinen vedenlaatupisteindeksi taksonia kohti (ASPT, average score per taxon). Korkeat ASPT:n arvot ovat tyypillisiä puhtaille latvavesille ja matalat arvot ympäristöille, joissa ei esiinny likaantumisen suhteen herkkiä lajeja. ASPT-indeksin arvon luokittelussa käytetään Ruotsin EPA:n luokitusta (Taulukko 2-2). Lisäksi aineistosta lasketaan taustatietoina pohjaeläinlajien kokonaismäärä ja EPT-ryhmien lajimäärät. Taulukko 2-2. Ruotsin EPA:n ympäristön laatukriteerit pohjaeläinindekseille. Luokka Indeksiarvo ASPT 1 erittäin korkea > 6,9

7 IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU 21 2 korkea 6,1-6,9 3 melko korkea,3-6,1 4 matala 4,-,3 erittäin matala < 4, Pohjaeläinlajisto jaettiin lisäksi ravinnonkäyttötapansa perusteella toiminnallisiin ryhmiin seuraavasti (Cummins & Klug 1979, Laxin et al. 1993 ja Nilssonin (1996 ja 1997) mukaan): 1. Pilkkojat. Keräävät ja pilkkovat karkeaa kuollutta orgaanista ainesta (hiukkaskoko >1 mm). 2. Kerääjät. Syövät hienorakeista kuollutta orgaanista ainesta (hiukkaskoko <1 mm), jonka pinnalla elää bakteereja. 3. Suodattajat. Pyydystävät esim. pyyntiverkoin virran mukana ajelehtivaa hienojakoista elävää ja kuollutta ainesta. 4. Pedot. Pyydystävät muita pohjaeläimiä joko aktiivisesti tai pyydysten avulla.. Kaapijat. Laiduntavat leviä, erityisesti pohjaleviä erilaisilta kiinteiltä alustoilta. Tämän luokittelun perusteella pyrittiin arvioimaan pohjaeläinyhteisössä näytealueiden välillä mahdollisesti olevia eroja ja havaitsemaan siten mahdollisia kuormituksen aiheuttamia muutoksia. Joen koon ja pohjaeläinten ravinnonkäyttötapojen on oletettu muuttuvan säännönmukaisesti siirryttäessä pienistä latvapuroista suuriin jokiin (ks. Vannote et al. 198). Lajimäärän on usein havaittu olevan suurimmillaan keskikokoisissa joissa (Allan 199). Erot eri ravinnonkäyttöryhmien runsauksissa kertovat vesistön pohjan ja ravintovarojen tilasta sekä niissä tapahtuvista muutoksista. 3. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 3.1 Vuoden 21 tulokset Pohjaeläinten näytealueet sijoittuvat hyvin etäälle toisistaan ja ne edustavat erilaisia jokityyppejä. Ylimmät näytealueet Luiminkajoella ovat 8-2 m leveitä, keskikokoisia turvemaiden jokityyppiä edustavia virtapaikkoja. Myös Mertajoen näytteenottoalue kuuluu samaan jokityyppiin ja on suhteellisen kapea noin 7 m. Siuruanjoen näytteenottoalueet edustavat suuria turvemaiden jokia ja niiden on leveys 6 m (Saarikoski) ja m (Hirvaskoski). Jokien eri kokoluokista ja suhteellisen pitkistä keskinäisistä etäisyyksistä johtuen ne poikkeavat toisistaan ympäristömuuttujien suhteen. Erityisesti Luiminkajoen näytteenottoalueilla korostui alueiden pohjan karkea rakenne. Alemmilla näytealoilla kasvillisuutta, detritusta, turvetta ja liejua oli selvästi Luiminkajokea yleisemmin. Pohjaeläinten kokonaismäärät olivat korkeimpia vesistön yläosilla, joskin myös Siuruanjoen ylemmällä näytealueella näytemäärät olivat vesistön yläosan luokkaa. Mertajoen suussa ja Siuruanjoen alimmalla näytealueella pohjaeläinten yksilömäärä laski selvästi muihin näytealueisiin verrattuna (Taulukko 3-1). Kun tarkastellaan näytealakohtaisia pohjaeläinten suhteellisia osuuksia, havaitaan, että ryhmäkohtainen koostumus vaihteli alueesta riippuen varsin voimakkaasti. Myös Luiminkajoen varsin lähekkäin sijaitsevat näytealueet poikkesivat pohjaeläinryhmiltään keskenään. EPT-ryhminn (päivänkorennot, koskikorennot ja vesiperhoset) osuudet muodostivat 37 77 % osuudet näytealueiden pohjaeläimistössä. Tässä muusta aineistosta poikkesi Siuruanjoen ylin näytealue, jossa kaksisiipisiin kuuluvien mäkäräisten osuus oli poikkeuksellisen suuri, % näytealueen kokonaismäärästä. Näytealueen EPT-ryhmän yksilömäärät eivät kuitenkaan poikenneet muista

8 IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU 21 näytealoista. Myös EPT-ryhmän sisällä suhteellisten osuuksien vaihtelu oli voimakasta. Päiväkorentojen osalta sekä ylimmän (näytealue 7) että alimman näytealan (3) yksilömäärän suhteellinen runsaus erottui muuten päiväkorentojen varsin pienistä taksonimääristä. Koskikorentojen osalta Siuruanjoen ylin (näytealue 2) koeala poikkesi puolestaan niiden suhteellisen pienen osuuden osalta. Vesiperhosten suhteellinen runsaus oli puolestaan suurin Luiminkajoen alemmalla näytealueella (8) ja matalin Siuruanjoen ylemmällä (2) näytealueella. Muista pohjaeläinryhmistä simpukoiden osuus oli merkittävästi suurempi Luiminkajoen alemmalla näytealueella kuin millään muulla alueella. Kovakuoriaisten osuus oli merkittävästi suurempi pienten jokien näytealueilla, Siuruanjoella niiden osuus oli puolestaan matala. Muita pieniä osuuksia havaittuja pohjaeläinryhmiä olivat värysmadot (Turbellaria), sukkulamadot (Nematoda), juotikkaat (Hirunidae), kotilot (Gastropoda) ja vesipunkit (Hydracarina) (Kuva 3-2). 6,, 4, 3, 2, 1, Kovakuoriaiset Kaksisiipiset Koskikorennot Vesiperhoset Päivänkorennot Vesisiirat Simpukat Harvasukamadot, 7 8 2 3 Näytealue Kuva 3-1. Pohjaeläinten suhteelliset osuudet ryhmittäin Luiminkajoen (7 ja 8), Mertajoen () ja Siuruanjoen (2 ja 3) näytealueilla. Pohjaeläimistön ravinnonkäyttöryhmät olivat keskenään varsin samankaltaisia; kaikilla alueilla vallitsi pinnoilta kaapimalla ravintonsa hankkivat pohjaeläinryhmät. Jokien pohjaeläimistölle tyypillistä vallitsevien pohjaeläinryhmien asteittaista vaihettumista virransuuntaisesti pilkkojista ja kerääjistä suodattajiin, kaapijoihin ja petoihin ei ollut havaittavissa (Vannote ym. 211). Kaapimalla ravintonsa hankkivien pohjaeläinten (mm. kovakuoriaiset) runsaus viittaa pohjan ja sen rakenteiden pinnoilla kasvavien levien runsauteen, mikä puolestaan viittaa veden rehevyyteen. Silti kaapijoiden suhteellinen runsaus on varsin tyypillistä tämän alueen virtavesille (Kuva 3-2).

9 IIJOKI-SIURUANJOKI TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU 21 14 12 1 8 6 4 2 Pilkkojat Kerääjät Suodattajat Pedot Kaapijat 7 8 2 3 Näytealue Kuva 3-2. Ryhmittäiset yksilömäärät Luiminkajoen (7 ja 8), Mertajoen () ja Siuruanjoen (2 ja 3) näytealueilla. Kokonaisuutena kerätty aineisto on joen koko huomioiden suhteellisen monimuotoinen ja yksilömäärät ovat korkeita, mutta lajistossa ei esiinny uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja (Rassi ym. 21). Aikaisempina tarkkailuvuosina alueilta ei myöskään ole havaittu uhanalaisia lajeja (Majuri 212). Pohjaeläinten määritystä ei voida tehdä aina lajitasolle esim. yksilöiden rikkoontumisen ja tuntomerkkien puuttumisen vuoksi. Lisäksi näytteet edustavat pientä otosta joen pohjaeläimistöstä. Tämän vuoksi myöskään kaikkien uhanalaisten pohjaeläinlajien esiintymistä selvitysalueilla ei voida sulkea pois. Taksonomiseen luokitteluun kuuluvien eri hierarkiatasojen, eli taksonien, kokonaismäärät vaihtelivat varsin vähän eri näytepisteiden kesken. Näytteiden kokonaispistemäärä (BMWP-arvo), pisteytettyjen taksonien lukumäärä ja taksonien kokonaismäärä laski ylimmältä näytteenottoalueelta alaspäin lukuun ottamatta Siuruanjoen ylempää näytealaa. Sen sijaan luokitettujen taksonien lukumäärään suhteutettu BMWP kokonaispistemäärä (ASPT-arvo) saavutti korkeimman arvonsa keskimmäisellä ja alimmalla näytealueella (Taulukko 3-1). Pitkällä jokikokonaisuudella ylemmillä näytepisteillä tavatut korkeammat biologisen likaantumisindeksin arvot ovat todennäköisesti seurausta vesistön yläosien hieman paremmasta veden laadusta ja pohjien kunnosta. Luonnontilaisemmissa joissa muutos on yleensä päinvastainen, koska isommissa joissa on laajempi elinympäristöjen kirjo. Tästä huolimatta myös joen keski- ja alajuoksulta tavattiin heikosti veden likaantumista sietäviä lajeja. Taulukko 3-1. Virtavesien näytealueiden pohjaeläinten BMWP-pistearvot hajonnat ja minimi- ja maksimiarvot, keskimääräiset pistearvot (ASPT) sekä laskennassa mukana olleiden taksonien ja yksilöiden määrä sekä näytealueelta tavattujen taksonien kokonaismäärä. Näytealueen tunnus 7 8 2 3 Kokonaispisteet (BMWP) 191 171 171 18 169 Keskiarvo (ASPT) 7,74 6,84 7,43 7,11 7,348