HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA 2016 2018
Sisällysluettelo sivu Taustaa 3 Laatutyön organisointi 3 Arvioinnin vuosikello 4 Arvioinnin tasot 6 Arviointikohteet vuosina 2016 2018 8 Lähteet 10 2
1. Taustaa Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjiä arvioimaan antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Laatutyön tueksi opetusministeriö tuotti vuonna 2010 perusopetuksen laatukriteerit, joiden pohjalta rakennettiin Huittisten kaupungin koulutoimen ensimmäinen arviointisuunnitelma. Koulutuslautakunnan syksyllä 2012 hyväksymä suunnitelma on ohjannut kaupungin perusopetuksen ja lukion arviointi- ja laatutyötä vuosina 2013-2015. Perusopetuksen laatukriteerit on vuonna 2012 laajennettu koskemaan myös perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä koulun kerhotoimintaa. Lisäksi Huittisten kaupungissa varhaiskasvatuksen vastuualue on siirtynyt perusturvasta sivistyspalvelukeskukseen 1.1.2011 lähtien. Näiden muutosten myötä on mielekästä koota yhteen laadun kehittämisen kokonaisuus, joka lähtee varhaiskasvatuksesta ja etenee esi- ja perusopetuksen toimintojen kautta aina lukiokoulutukseen saakka. Kasvatus- ja opetuspalveluihin kuuluu Huittisissa myös kansalaisopisto- ja musiikkiopistotoiminta. Niitä koskevaa laatutyötä tehdään säännöllisesti ja kerättyä arviointitietoa tuodaan päätöksentekijöille tiedoksi. Ko. vastuualueita koskevat arviointikohteet määritellään vuosittain osana oppilaitosten lukuvuosittaisia suunnitelmia. 2. Laatutyön organisointi Kasvatus- ja opetuspalvelujen arviointisuunnitelma kokoaa yhteen laadun kehittämisen seuraavilla alueilla: varhaiskasvatus esiopetus perusopetus aamu- ja iltapäivätoiminta koulun kerhotoiminta lukiokoulutus Laatutyön kokonaisuudesta vastaa koulutusjohtaja. Oman toimensa ohella arviointia toteuttavat ja laatua kehittävät kasvatus- ja opetuspalveluiden laatuvastaava sekä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion arviointivastaavat, jotka muodostavat laatutiimin. Näiden toimijoiden tehtävänä on yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtoryhmien kanssa toteuttaa arviointisuunnitelman mukaisia toimia ja tuottaa kasvatus- ja opetuslautakunnalle säännöllisesti tietoa päätöksenteon tueksi. 3
Arvioinnin kautta tuotetaan myös tietoa, joka liittyy muiden hallintokuntien toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Laatutyötä tekevien tulee huolehtia riittävästä tiedonkulusta sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa ja sopia miten vastataan arviointitulosten pohjalta nousseisiin kehittämistarpeisiin. 3. Arvioinnin vuosikello Arvioinnin kautta saatava tieto nykytilanteesta ja kehittämistarpeista tulee nivoa yhteen kunnan suunnittelujärjestelmän ja päätöksenteon kanssa. Arviointitulokset ja kehittämisehdotukset tulee saada ajoissa lautakuntakäsittelyyn, jotta arviointitulosten perusteella esitettävät toimet ehditään huomioida seuraavan vuoden talousarviota laadittaessa. Arvioinnin vuosikello huomioi sekä kalenterivuoden syklin jota kunnan päätöksenteko noudattaa, että lukuvuosittaisen syklin, jonka mukaan kasvatus- ja opetuspalveluiden toimintoja toteutetaan. Arvioinnin toteutus valmistellaan lukuvuoden alussa syksyllä laatuvastaavan johdolla. Arviointitiedon kerääminen tapahtuu lukuvuoden aikana siten, että tiedot arviointiraporttia varten on kerätty viimeistään huhtikuun lopulla. Yksiköt tarkastelevat omia arviointituloksiaan ja kehittämistarpeitaan, ja laatuvastaava kokoaa kunnan yhteisen arviointiraportin. Arviointitulokset tuodaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtoryhmiin elokuulla ja kasvatus- ja opetuslautakuntaan elo-syyskuulla ennen talousarviokäsittelyä. 4
JATKUVA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesä -kuu heinäkuu lautakunta arviointiraportin arviointitulosten hyväksyminen huomioiminen talousarvion valmistelussa joulukuu koulutusjohtaja esitys raportista lautakuntaan vastuualueiden johtoryhmät rakenteiden laadun arviointi tulevan arviointikierroksen valmistelu rakenteiden laadun tulosten koonti esimiehet arvioinnit suunnitelman mukaisesti arviontiraportin laadinta arviointivastaavan kanssa henkilöstö arvioinnit suunnitelman mukaisesti raportin valmistelu lautakuntaan arviointitulosten läpikäynti arviointikohteet opetuksen/kasvatuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan elokuu syyskuu lokakuu marraskuu laatutiimi mittariston laadinta arviointiraportin koonti laatutyön suunnittelu lapset/ oppilaat huoltajat mittariston laadinta ja syöttö laatuvastaava arviointitulosten toimitus yksiköihin arvioinnit suunnitelman mukaisesti arvioinnit suunnitelman mukaisesti laatutyön johtaminen arviointiraportin viimeistely raportin esittely lautakunnalle laatutyön johtaminen muut sidosryhmät arvioinnit suunnitelman mukaisesti Taulukko 1. Laadunhallinnan vuosikello
4. Arvioinnin tasot Perusopetuksen laatukriteereiden viitekehys on kaksitasoinen: toisaalta arvioidaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämisen rakenteita, joiden puitteissa toimintaa toteutetaan. Sen rinnalla arvioidaan myös itse opetustoimintaa ja oppilaan kohtaaman toiminnan laatua. Rakenteiden laadun osa-alueet ovat johtaminen, henkilöstö, taloudelliset resurssit ja arviointi. Oppilaan kohtaaman toiminnan laatu muodostuu yhdeksästä osa-alueesta, jotka kuvaavat oppimisympäristön ja toimintakulttuurin sekä opetuksen ja oppimisen laatua. Näitä osa-alueita ovat opetussuunnitelman toteuttaminen, opetus ja opetusjärjestelyt, oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, osallisuus ja vaikuttaminen, kodin ja koulun yhteistyö, fyysinen oppimisympäristö, oppimisympäristön turvallisuus, koulun aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulun kerhotoiminta. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osalta arvioidaan vastaavasti rakenteiden laatua, mutta toiminnan laatua arvioitaessa peilataan hyvinvointiin, kasvun ja oppimisen tukeen, osallisuuteen ja vaikuttamiseen sekä verkostoyhteistyöhön.
Laadunhallintamalli ITSEARVIOINNIN VIITEKEHYS RAKENTEIDEN LAATU TOIMINNAN LAATU johtaminen henkilöstö taloudelliset resurssit arviointi ja vaikuttavuus suunnitelmien toteuttaminen kasvatus- ja opetusjärjestelyt oppimisen kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen osallisuus ja vaikuttaminen yhteistyö kodin kanssa fyysinen ympäristö ympäristön turvallisuus JATKUVA LAADUN PARANTAMINEN Kuvio 2. Laadunhallintamalli, itsearvioinnin viitekehys. Rakenteiden laatua koskevasta arvioinnista vastaa koulutusjohtaja ja toiminnan laatua koskevasta arvioinnista vastaavat yksiköiden arviointivastaavat eli laatutiimi yhdessä laatuvastaavan kanssa. 7
5. Arviointikohteet vuosina 2016 2018 Arviointikohteet määritellään kolmen vuoden sykleihin siten, että samat teemat toistuvat tietyin väliajoin. Näin saadaan koottua tietoa toiminnan nykytilanteesta ja kehittämistarpeista sekä myös sovittujen kehittämistoimien vaikutuksesta toiminnan laatuun. Taulukossa näkyvien arviointikohteiden lisäksi varhaiskasvatuksella, päiväkodeilla ja kouluilla on mahdollisuus valita omia lukuvuosittain vaihtuvia arviointikohteitaan ja toteuttaa itsenäisesti näiden kohteiden arviointi. 8
VUOSI RAKENTEIDEN LAATU TOIMINNAN LAATU 2016 Henkilöstö Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen järjestelyt osaamiskartoitus työhyvinvointi 2017 Taloudellisuus Osallisuus ja vaikuttaminen opetusmenetelmät ja työtavat ap- ja ip- toiminta koulun kerhotoiminta Opetussuunnitelman toteutuminen SISÄLTÖALUEET / AINEKOHTAINEN ARVIOINTI Matematiikka Äidinkieli TUKI, TURVALLISUS JA YHTEISTYÖ Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki tuen muodot oppilashuolto nivelvaiheen tiedonsiirto Toiminta- ja oppimisympäristöt sekä niiden turvallisuus koulun toimintakulttuuri oppilaiden osallisuus koulujen tilat ja varustetasot fyysinen ja psyykkinen turvallisuus 2018 Johtaminen Työyhteisön ilmapiiri Englanti/Ruotsi Kodin ja koulun välinen yhteistyö yhteistyö oppimaan ohjaaminen Taulukko 3. Perusopetuksen ja lukion arviointikohteet
VUOSI RAKENTEIDEN LAATU TOIMINNAN LAATU 2016 Henkilöstö Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen järjestelyt asiantuntijatieto ja välineistö työhyvinvointi erityiskasvatuksen työmenetelmän suunnitelmatyö Koulutuksen ja työn pedagogisen ohjaamisen kautta työvälineitä SISÄLTÖALUEIDEN ARVIOINTI Toiminnan sisältö tukee kokonaisvaltaista kehitystä Itsesäätelyn, itsetuntemuksen ja sosiaalisten/tunnetaitojen sisältöön keskittyminen TUKI, TURVALLISUS JA YHTEISTYÖ Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki erityiskasvatuksen haasteisiin ja välineisiin keskittyminen 2017 Taloudellisuus Osallisuus ja vaikuttaminen Lapsen perusturva Kiusaamisen ennaltaehkäisy osan toimintaa Kieli ja vuorovaikutus Itsesäätelyn, itsetuntemuksen ja sosiaalisten/ tunnetaitojen sisältöön keskittyminen Toiminta- ja oppimisympäristöt sekä niiden turvallisuus päiväkotien tilat ja varustetasot fyysinen ja psyykkinen turvallisuus 2018 Johtaminen Työyhteisön ilmapiiri Taide ja kulttuuri Yhteistyö kodin kanssa johtamisessa pedagoginen ohjaus ja asiantuntijuuden vahvistaminen keskiössä työntekijän kasvatustieto ja - tietoisuus Itsesäätelyn, itsetuntemuksen ja sosiaalisten/tunnetaitojen sisältöön keskittyminen yhteistyössä päivitettyä ja uutta sisältöä vahvistaen vanhemmuutta ja lapsen hyvinvointia Taulukko 4. Varhaiskasvatuksen arviointikohteet 10
LÄHTEET Perusopetuksen laatukriteerit. Opetusministeriö 2010:6. Perusopetuksen, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012:29. Ulla Soukainen: Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa