Kontioniemen osayleiskaavan liikenteellisten vaikutusten arviointi Kontiolahden kunta 27.11.2015
SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 2 NYKYTILA... 4 2.1 Liikenneverkko... 4 2.2 Liikennemäärät... 5 2.3 Liikenneturvallisuus... 6 2.4 Joukkoliikenneyhteydet... 6 3 LIIKENTEEN PERUSENNUSTE... 6 4 OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET... 8 4.1 Osayleiskaavan tuottamat liikennemäärät alueittain... 8 4.2 Osayleiskaavan tuottamat liikennemäärät tie- ja katuverkolla... 9 4.3 Vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen... 11 5 JOHTOPÄÄTÖKSET... 12
4 1 LÄHTÖKOHDAT 2 NYKYTILA 2.1 Liikenneverkko Kontioniemen osayleiskaava-alue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Kontiolahden kunnassa noin 15 kilometrin päässä Joensuun kaupungin keskustasta pohjoiseen. Alueella sijaitsee vuoden 2014 alussa toimintansa lopettanut Kontiorannan varuskunta-alue asuinalueineen, ampumahiihtokeskus, Golfkenttä, hoivakoti sekä vanha koulu. Varuskunta-alue on Kontiolahden kunnan omistuksessa. Tässä työssä on arvioitu Kontiolahden kunnan Kontioniemen osayleiskaavan kaavaehdotuksen (25.11.2015) liikenteellisiä vaikutuksia. Ennen tätä työtä liikenteelliset vaikutukset arvioitiin kaavaluonnokselle (10.2.2015), josta tämä työ on päivitetty. Osayleiskaavan tavoitevuosi on 2030. Työssä on arvioitu vuoden 2030 tilannetta vertailemalla liikennemäärien vaikutuksia ilman osayleiskaavan aiheuttamaa liikennemäärien kasvua ja osayleiskaavan aiheuttaman liikennemäärien kasvun kanssa. Työn aikana oltiin yhteydessä Kontiolahden kunnan kaavoitusjohtaja Matti Moisalaan ja osayleiskaavaluonnoksen tehneeseen Maankäyttösuunnittelu Kaavaharjuun. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnin on Kontiolahden kunnan toimeksiannosta laatinut Sito, jossa työstä ovat vastanneet Matti Romppanen ja Marko Tikkanen. Kontioniemen osayleiskaava-alueella sijaitseva Kontioniementie (maantie 5051) on yksi alueen kokoojateistä. Alueen muita kokoojateitä ovat Napakympintie, Jääkärintie ja Taskisentie. Lisäksi alueella on useita katuja ja yksityisteitä. Aluetta sivuaa valtatie 6 ja alueen läpi kulkee Joensuu Lieksa-rata. (Kuva 1) Kontioniemestä on matkaa Kontiolahden keskustataajamaan noin 7 km, Joensuun keskustaan noin 19 km, Lieksaan noin 86 km, Nurmekseen noin 115 km ja Kolille noin 57 km. Kontioniementie, Asemantie (entinen maantie 15720) ja Napakympintie Palokankaantien kautta yhdistävät osayleiskaava-alueen tiet muuhun tieverkkoon. Alueelta on yhteys Kontioniementien kautta Uuron eritasoliittymään ja edelleen valtatielle 6 ja kantatielle 73. Alueelta pääsee Asemantietä Kontiolahden keskustaajamaan sekä Napakympintien ja Palokankaantien kautta Lehmon eritasoliittymään ja edelleen valtatielle 6. Yhteys alueelta Napakympintien ja Palokankaantien kautta Lehmon eritasoliittymään on valmistunut vuoden 2014 lopussa sisältäen valtatien 6 entisen liittymän katkaisun. Kontioniementie on osayleiskaava-alueella sijaitsevalla osuudella kapea, päällystetty tie. Tien ajoradan leveys on 6,1 6,2 metriä ja päällysteen leveys 6,1 6,5 metriä. Napakympintien/Asemantien liittymän ja Uuron eritasoliittymän välillä Kontioniementien ajoradan leveys on 6,2 7,0 metriä ja päällysteen leveys 6,5 8,0 metriä. Kontioniementie on valaistu ja tien varressa on kevyen liikenteen väylä. Tien nopeusrajoitus on 40 60 km/h. (lähde Liikennevirasto, tierekisteri) Muut alueen kadut ja yksityistiet ovat kapeita ja mäkisiä päällystettyjä tai sorapintaisia teitä. Jouhtenisentien ja Kintaisentien varrella sekä osalla Vaskiportintien vartta on kevyen liikenteen väylä. Kontioniementieltä on kevyen liikenteen väylä Asemantien kautta Kontiolahden keskustaajamaan.
5 2.2 Liikennemäärät Kuva 1. Kontioniemen osayleiskaava-alueen sijainti ja liikenneverkko. Vuonna 2014 Kontioniementien liikennemäärä (KVL 2014) oli Asemantien ja Napakympintien liittymän ja Kontioniemen välisellä osuudella keskimäärin noin 1 360 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus liikenteestä oli noin 6 %. Liikennemäärä on kuitenkin mitattu varuskunnan ollessa vielä toiminnassa, joten todellinen liikennemäärä on tässä esitettyä pienempi. Vuonna 2010 varuskunnan ollessa vielä toiminnassa, Kontioniementien liikennemäärä oli noin 1 900 ajoneuvoa vuorokaudessa. Osayleiskaava-alueella ei ole muita maanteitä, joten niistä ei ole käytettävissä liikennemäärätietoja. (Kuva 2) (lähteet Liikennevirasto ja Kontiolahden liikenneturvallisuussuunnitelma)
6 Osayleiskaava-alueen ulkopuolella Asemantien ja Napakympintien liittymän ja Uuron eritasoliittymän välillä Kontioniementien liikennemäärä oli vuonna 2014 keskimäärin noin 1 510 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatiellä 6 liikennemäärä oli Uuron eritasoliittymän eteläpuolella keskimäärin noin 9 490 ajoneuvoa vuorokaudessa ja pohjoispuolella keskimäärin noin 5 450 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kantatiellä 73 liikennemäärä oli keskimäärin noin 5 570 ajoneuvoa vuorokaudessa. (Kuva 2) (lähde Liikennevirasto) Alueella sijaitsevassa ampumahiihtokeskuksessa järjestetään massatapahtumia, jotka aiheuttavat huomattavan suuren liikennemäärän alueen teille. Massatapahtumien aiheuttamat liikennemäärähuiput eivät kuitenkaan näy keskimääräisissä vuorokausiliikennemäärissä, koska liikennemäärien mittaus ei ole tapahtunut massatapahtuman aikaan. 2.3 Liikenneturvallisuus Ajoneuvoliikenne on alueen tiestöllä turvallista tieverkon alhaisten nopeusrajoitusten vuoksi. Alhaisia nopeusrajoituksia tukevat teiden kapeus ja hidastetöyssyt osalla tieverkkoa. Mahdollisissa ajoneuvojen törmäyksissä selvitään alhaisten nopeuksien vuoksi ajoneuvoihin kohdistuvilla vaurioilla. Alueen pääteiden varsilla on kevyen liikenteen väylät, jotka mahdollistavat turvallisen liikkumisen kävellen ja pyöräillen. Teiden ylitykset tapahtuvat samassa tasossa ajoneuvoliikenteen kanssa, mutta onnettomuuden tapahtumisen todennäköisyys on ajoneuvojen alhaisten nopeuksien vuoksi pieni. Vuosien 2010 2014 ajanjaksolla osayleiskaava-alueen teillä tapahtui neljä liikenneonnettomuutta. Kaksi onnettomuutta tapahtui Kontioniementien, Napakympintien ja Asemantien liittymässä eikä niissä tapahtunut henkilövahinkoja. Yksi loukkaantumiseen johtanut onnettomuus tapahtui Napakympintien ja Hirviniementien liittymässä ja yksi omaisuusvahinkoon johtanut onnettomuus Napakympintiellä noin 120 metrin päässä Kontioniementien liittymästä. (lähde Liikennevirasto) 2.4 Joukkoliikenneyhteydet Osayleiskaava-alueella Kontioniementiellä liikennöidään linja-autolla Kontiolahti Kontioniemi-linjaa (linja 203). Kontiolahti Kontioniemi-linjalla on talvikautena arkipäivisin seitsemän, lauantaisin viisi ja sunnuntaisin viisi vuoroa. Lisäksi aluetta sivuaa Kontiolahti Paihola-linja (linja 204T), joka kulkee Kontioniementien, Napakympintien ja Asemantien liittymän kautta. Kontiolahti Paihola-linjalla on talvikautena lauantaisin ja sunnuntaisin molempina päivinä kahdeksan vuoroa. Kontiolahti Paihola-linja on vaihtoyhteys Joensuun linjalle. (lähde Joensuun seudun joukkoliikenteen aikataulut) 3 LIIKENTEEN PERUSENNUSTE Liikenteen perusennusteella tarkoitetaan liikennemäärien kehittymistä ilman osayleiskaavan vaikutusta. Liikenteen perusennusteen kasvukertoimina käytettiin Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 13/2014 Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030 - julkaisun taulukoiden 8 ja 9 kasvukertoimia. Liikenteen perusennusteen kasvukertoimet eivät ota huomioon osayleiskaavan mahdollistaman uuden maankäytön aiheuttamaa liikenteen kasvua. Osayleiskaava-alueella jo olemassa olevien toimintojen kuten esimerkiksi teollisuusalueen toimintojen tuottaman liikenteen kasvun on arvioitu sisältyvän perusennusteen liikennemääriin. Kontioniementien liikennemäärän arvioidaan kasvavan vuodesta 2014 vuoteen 2030 noin 16 %, jolloin Kontioniementien liikennemäärä olisi Asemantien ja Napakympintien liittymän ja Kontioniemen välisellä osuudella keskimäärin noin 1 580 ajoneuvoa vuorokaudessa. (Kuva 2)
7 Kuva 2. Nykyiset liikennemäärät ja perusennusteen liikennemäärät vuodelle 2030.
8 4 OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET 4.1 Osayleiskaavan tuottamat liikennemäärät alueittain Osayleiskaavan mahdollistaman uuden maankäytön tuottamat liikennemäärät arvioitiin Ympäristöministeriön Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -julkaisun ohjelaskelmien ja matkatuotoslukujen avulla. Niissä tapauksissa, jossa julkaisun luvut eivät olleet suoraan käyttökelpoisia liikennemäärien arviointiin, julkaisun lukuja tarkennettiin tai liikennemäärät arvioitiin muulla tavalla. Alueiden tuottamat liikennemäärät on kuvattu seuraavissa kappaleissa ja esitetty tie- ja katuverkoille sijoiteltuna kuvassa 3. Liikennemäärät on arvioitu vuodelle 2030. Uudet vakituiseen asumiseen tarkoitetut rakennuspaikat (AP-1 ja AO) Osayleiskaavassa uusia vakituiseen asumiseen osoitettuja rakennuspaikkoja on vain muutamia. Koivurannantien varteen rakennuspaikkoja on osoitettu kahdeksan ja Kontioniementien varteen kaksi. Asukkaiden määräksi rakennuspaikkaa kohti on arvioitu neljä henkilöä ja selvästi suurin osa asukkaista liikkuu henkilöautoilla. Uusien rakennuspaikkojen tuottamaksi liikennemääräksi on arvioitu Koivurannantiellä keskimäärin 49 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Kontioniementiellä keskimäärin 12 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vanhan varuskunnan asuinalue Vanhan varuskunnan asuinalueelle on arvioitu sijoittuvan noin 200 asukasta lisää, joista selvästi suurin osa liikkuu henkilöautoilla. Uusien asukkaiden tuottamaksi liikennemääräksi on arvioitu keskimäärin 310 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kylpylä-, virkistys- ja majoituspalveluiden alue (KL-1) Laskelmassa on oletettu, että KL-1-alueelle, jossa sijaitsee vanha sotilaskoti, sijoittuu kylpylähotelli. Kylpylähotellin kävijämääräksi on arvioitu 300 kävijää vuorokaudessa. Liikennemäärää arvioitaessa on oletettu, että selvästi suurin osa kävijöistä käy henkilöautolla ja henkilöauton kuormitusaste on keskimääräistä suurempi, koska kyseessä on perhematkailukohde. Kylpylähotellin tuottamaksi liikennemääräksi on arvioitu keskimäärin 190 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liike-, yritys- ja majoituspalvelujen alue (KL) Kontioniementien ja Napakympintien liittymän läheisyydessä sijaitsevalle liike- yritysja majoituspalvelujen alueelle on oletettu sijoittuvan pääasiassa matkailijoita palveleva erikoistavarakauppa. Kaupan kooksi on arvioitu 200 kerros-m 2 ja kävijöiden määräksi 200 kävijää vuorokaudessa. Lähes kaikkien (90 %) kävijöiden on arvioitu käyvän kaupassa henkilöautolla ja lisäksi suurimman osan (70 %) on arvioitu käyvän kaupassa ohiajomatkalla. Yksistään kaupan tuottamaksi liikennemäärän lisäykseksi on arvioitu keskimäärin 55 ajoneuvoa vuorokaudessa. Matkailupalvelujen alueet (RM ja RM/AP) Kylpylähotellin läheisyydessä olevien matkailupalvelujen alueille oletetaan sijoittuvan 330 majoitukseen käytettävää huoneistoa. Huoneistojen käyttöasteeksi on arvioitu keskimäärin 67 %. Majoitushuoneistojen tuottamaksi liikennemääräksi on arvioitu keskimäärin 440 ajoneuvoa vuorokaudessa.
9 Yleisten urheilu- ja liikuntapalveluiden alue, jolle saa sijoittaa toimintaan liittyviä rakennuksia, halleja ja kenttiä (YU) Laskelmassa on oletettu, että alueelle sijoittuu noin 500 kerros-m 2 :n liikuntahalli. Kävijöiden määräksi on arvioitu 75 kävijää vuorokaudessa, joista selvästi alle puolen on arvioitu käyvän liikuntahallilla henkilöautolla. Liikuntahallin tuottamaksi liikennemääräksi on arvioitu keskimäärin 35 ajoneuvoa vuorokaudessa. Yleisten urheilu- ja liikuntapalveluiden alue, jolle saa sijoittaa sisätiloissa toimivan ampumahallin ja siihen liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja toimintoja (YU-2) Laskelmassa on oletettu, että alueelle sijoittuu noin 1 000 kerros-m 2 :n ampumahalli. Kävijöiden määräksi on arvioitu 80 kävijää vuorokaudessa, joista 50:n arvioidaan käyvän ampumahallilla henkilöautolla. Ampumahallin tuottamaksi liikennemääräksi on arvioitu keskimäärin 50 ajoneuvoa vuorokaudessa. Yleisten opetuspalvelujen alue (YO) Laskelmassa on oletettu, että alueelle sijoittuu peruskoulun alakoulu ja päiväkoti. Oppilaspaikoiksi on arvioitu 100 ja lisäksi on oletettu, että koulun tiloissa järjestetään myös iltatilaisuuksia. Koulun tuottamaksi liikennemääräksi on arvioitu keskimäärin 58 ajoneuvoa vuorokaudessa. Venesatama (LV) Laskelmassa on oletettu, että alueelle sijoittuu pienvenesatama, joka on käytössä kesäisin. Venepaikoiksi on arvioitu 50. Venesataman tuottamaksi liikennemääräksi on arvioitu keskimäärin 10 ajoneuvoa vuorokaudessa. 4.2 Osayleiskaavan tuottamat liikennemäärät tie- ja katuverkolla Kontioniementien liikennemäärä kasvaa osayleiskaavan vaikutuksesta Kontioniemen ja Jääkärintien liittymän välillä noin 30 ajoneuvolla vuorokaudessa, Jääkärintien liittymän ja Koivurannantien liittymän välillä noin 370 ajoneuvolla vuorokaudessa, Koivurannantien liittymän ja Asemantien/Napakympintien liittymän välillä noin 420 ajoneuvolla vuorokaudessa sekä Asemantien/Napakympintien liittymän ja Uuron eritasoliittymän välillä noin 980 ajoneuvolla vuorokaudessa. (Kuva 3) Valtatien 6 liikennemäärä kasvaa osayleiskaavan vaikutuksesta Uuron eritasoliittymän eteläpuolella noin 910 ajoneuvolla vuorokaudessa ja pohjoispuolella noin 70 ajoneuvolla vuorokaudessa. Kantatien 73 liikennemäärä kasvaa noin 140 ajoneuvolla vuorokaudessa. (Kuva 3) Kontioniementien liikennemäärä olisi vuonna 2030 ennustetilanteessa 1 610 2 740 ajoneuvoa vuorokaudessa ja valtatien 6 liikennemäärä 6 510 12 140 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärä sisältävät perusennusteen liikennemäärät ja osayleiskaavan aiheuttaman liikennemäärien kasvun. (Kuva 3) Asemantiellä liikennemäärä kasvaa osayleiskaavan vaikutuksesta noin 140 ajoneuvolla vuorokaudessa. (Kuva 3)
10 Kuva 3. Osayleiskaavan liikenne-ennuste vuodelle 2030.
11 Osayleiskaava-alueen sisäpuolella sijaitsevilla kaduilla ja yksityisteillä liikennemäärä kasvaa osayleiskaavan vaikutuksesta eniten Napakympintiellä juuri ennen Kontioniementien liittymää, noin 740 ajoneuvolla vuorokaudessa. Uuden kokoojatien liikennemäärä on Taskisentien/Jääkärintien liittymän ja Napakympintien liittymän välillä noin 560 720 ajoneuvoa vuorokaudessa. Taskisentiellä liikennemäärä kasvaa noin 60 310 ajoneuvolla vuorokaudessa ja Jääkärintiellä noin 350 400 ajoneuvolla vuorokaudessa. Muilla kaduilla ja yksityisteillä liikennemäärät kasvavat korkeintaan 230 ajoneuvolla vuorokaudessa. (Kuva 3) 4.3 Vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen Osayleiskaavasta johtuva liikennemäärien kasvu on suurinta Kontioniementiellä Napakympintien/Asemantien liittymän ja Uuron eritasoliittymän välillä. Liikennemäärä olisi ko. tieosuudella ennustetilanteessa osayleiskaavan vaikutus huomioiden noin 2 740 ajoneuvoa vuorokaudessa, kun ilman osayleiskaavan vaikutusta liikennemäärä oli noin 1 760 ajoneuvoa vuorokaudessa. Muualla Kontioniementiellä liikennemäärä olisi ennustetilanteessa osayleiskaavan vaikutus huomioiden korkeintaan noin 2 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja ilman osayleiskaavan vaikutusta noin 1 580 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ajoneuvoliikenteen sujuvuuteen osayleiskaavasta johtuvalla liikennemäärän kasvulla ei ole Kontioniementiellä vaikutusta. Liikennemäärien kasvu Kontioniementiellä ei myöskään heikennä liikenneturvallisuutta, koska tiellä on alhainen (40 60 km/h) nopeusrajoitus, jota tuetaan hidastetöyssyillä ja tiellä on kevyen liikenteen väylä koko matkalla. Kontioniementien ja Jääkärintien liittymän läheisyyteen sijoittuvan uuden koulun ja päiväkodin kohdalla jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden Kontioniementien ylitys tulisi kuitenkin turvata muuttamalla nykyinen Jääkärintien liittymässä sijaitseva suojatie korotetuksi suojatieksi ja laskemalla Kontioniementien nopeusrajoitus 40 km/h:ssa ainakin liittymän kohdalla. Lisäksi tulisi harkita hidastetöyssyn rakentamista Kontioniementielle Jääkärintien liittymän luoteispuolelle erityisesti, jos koulurakennukselle tulee liittymä Kontioniementieltä. Kontioniementien, Napakympintien ja Asemantien nelihaaraliittymässä liikenteen sujuvuus ei vaadi liittymän parantamista. Nelihaaraliittymän tilalle sopisi kuitenkin hyvin kiertoliittymä, joka katkaisisi liittymän kohdan pitkän suoran ja alentaisi ajoneuvojen nopeuksia parantaen samalla liikenneturvallisuutta. Lisäksi kiertoliittymä toimisi visuaalisena porttina Kontioniemen alueelle saavuttaessa. Osayleiskaavassa alueelle osoitetut uudet tieyhteydet ja liittymät tulee toteuttaa liikenneturvallisuus huomioon ottaen. Osayleiskaava-alueen sisällä uusi kokoojatie parantaa liikenteen sujuvuutta lyhentämällä matkaa alueen länsiosista Kontioniementielle ja vähentämällä Jääkärintien liikennemäärää. Osayleiskaava-alueen sisällä sijaitsevilla kaduilla ja yksityisteillä liikennemäärät kasvavat korkeintaan noin 740 ajoneuvolla vuorokaudessa, mikä ei aiheuta kokoojateillä sujuvuusongelmia. Ampumahiihtokeskuksen massatapahtumien aikana uusi kokoojatie parantaa liikenteen sujuvuutta. Massatapahtumien aikana liikennemäärät ovat kuitenkin niin suuret, että alueen liikennejärjestelyt on suunniteltava tapauskohtaisesti. Uuron eritasoliittymässä, valtatiellä 6, kantatiellä 73 ja Asemantiellä osayleiskaavasta johtuva liikennemäärien suhteellinen kasvu on vähäistä eikä sillä ole liikenneturvallisuutta heikentävää vaikusta. Myös vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ovat vähäisiä.
12 Osayleiskaavassa on esitetty kokoojateiden (Jääkärintie, uusi kokoojatie, osa Taskilantietä ja osa Napakympintietä) varsille kevyen liikenteen väyliä, mikä parantaa kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta, sujuvuutta ja viihtyisyyttä. Jatkosuunnittelussa on kuitenkin huomioitava, että teiden ylityspaikat ovat turvallisissa paikoissa kävelijöiden ja pyöräilijöiden kannalta. Kävelyn ja pyöräilyn kannalta osayleiskaavaan kannattaisi harkita lisättäväksi kevyen liikenteen väylävaraukset Koivurannantien pohjoispäästä Katajamäentien pohjoispäähään sekä Kontioniementien vanhan koulun ja Koivurannantien liittymän väliseltä alueelta Kontiolahden keskustaajamaan. Osayleiskaavassa esitetty uusi kokoojatie mahdollistaa Kontioniementietä kulkevan linja-autoreitin kulkemisen sujuvasti Jääkärintien ja uuden kokoojatien kautta. Jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota mahdollisten linja-autopysäkkien sijoittamiseen turvallisiin paikkoihin. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Osayleiskaava on liikenteellisten vaikutusten osalta toteutettavissa. Etäisyyksien ja sijaintinsa takia alue säilyy pääosin henkilöautopainotteisena, mutta kaavaratkaisu tukee myös lähiliikkumista erityisesti alueella yöpyvien matkailijoiden osalta. Joukkoliikenteen osalta maankäytön kasvaminen tukee nykyisen palvelutason säilyttämistä. Liikenneturvallisuudelle on kokonaisuuden kannalta tärkeää, että kaavassa osoitetut uudet kevyen liikenteen väylät rakennetaan.