KUNTUTUSTA TUKEVA TIMINTAMALLI TIMINTATAPJEN JA KULTTUURIN MUUTS
Tunnistatko kohderyhmän? y Ennakoivia merkkejä joka toisella yli 75 vuotiaalla: Ulkona liikkumisen väheneminen Tuolista ylösnousun vaikeutuminen Kävelyn hidastuminen Vaikeuksia rappusissa Levon tarve väsyminen PASSIVITUMINEN
Iäkkäät ja liikkumiskyky j y y Liikkumiskyvyn heikkous toiseksi suurin syy siirtyä laitoshoitoon Yli puolet asiakkaista säännölliseen kotihoitoon liikkumiskyvyn ongelmien k ih i liikk i k l i vuoksi k i Liikkumiskyvyn ongelmien syynä usein lihasvoiman ja tasapainon heikkous Iäkkäiden lihasvoimaa ja tasapainoa voidaan parantaa sopivalla harjoittelulla
Eettiset perusteet p Kaikilla oikeus liikkua, myös vuodeosastolla Ei voi Miten voi? Hyvä elämä Ihmisarvo sallisuus Itsemääräämisoikeus
Liikkumiskyky ja lihasvoima Alentunut lihasvoima jaloissa rajoittaa iäkkään liikkumista sisällä ja ulkona Raihnaistuminen Lihasvoiman ja toimintakyvyn yhteys sisältää kynnystasoja; tarvitaan tietty minimimäärä lihasvoimaa, jotta suoritus on mahdollinen Reservikapasiteetti; voimaa on riittävästi suoritukseen, ikään kuin turvamarginaali Lihasvoima voi heiketä 3-5 % päivässä vuodelevossa
Lihasvoiman kehittyminen edellyttää Harjoitusvastus ylittää päivittäisen kuormituksen Vastusta lisätään voiman karttuessa Harjoitusta toistetaan säännöllisesti Harjoittelulla ei ole ikärajaa
Miksi kuntouttava työote? y Hoitajat olivat sitä mieltä, ettei muutaman päivän odottelulla ollut merkitystä vanhuksen toimintakyvylle (Ghenoun, Salminen yms, yms Sairaanhoitaja 1/2007, 1/2007 vol 80:16-19) Hoitajat näyttävät myös vähentävän kuntoutumista edistävää toimintaansa, jos hoidettavan toimintakyky y y heikkenee akuutin sairauden takia (Blair ym. 2007).
Resnick (1988) on todennut, että hoitaja toimii kuntoutumista edistävällä tavalla sitä enemmän, mitä vahvemmin hän uskoo asiakkaan kuntoutumisen mahdollisuuksiin ja kuntoutumista edistävän toiminnan vaikuttavuuteen ASENNE ratkaisee, aina! YHTEISTYÖ!
Miten? Pienin askelin! Mietitään: Mitä kuntouttavia elementtejä meillä on käytössä? Mitä kuntouttavia elementtejä voisimme ottaa käyttöön? Miten pystymme arvioimaan?
Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus tunnistetaan p parhaiten, kun toimintakykyä y y jja suoriutumista arvioidaan systemaattisesti Ikäihmisillä on harjoitteluohjelma, jota toteutetaan säännöllisesti ää ölli i ja j jjohdonmukaisesti hd k i i
Yhteistyö y Kaikki toteuttavat, ei ainoastaan kuntoutuksen henkilöstö tai kuntoutuksen koulutusohjelman käynyt lähihoitaja! Lähiesimiehen lääkärin Lähi i i h jja vastaavan lääkä i esimerkki ja sitoutuminen tärkeää Me henki toisen osaamisen Me-henki, kunnioittaminen
Yhteistyön tuloksia y Kuntoutumista edistävän hoitajan toiminta ja sen johtaminen pitkäaikaisessa laitoshoidossa (Pia Vähäkangas, väitöskirja, ulu 2010) Enemmän kuntoutumista edistävää hoitajan toimintaa. Lisäsi asiakaskohtaista välitöntä toiminta-aikaa 8 min/ vrk/asiakas Vähemmän vuodepotilaita Vähemmän asiakkaita, joilla on vähän aktiviteetteja, joilla täyttää päivänsä Vähemmän painehaavoja
Ruokailutilanteita harjoittelemalla ja k di i tt lisäämällä li ää ällä on voitu it kodinomaisuutta parantaa laitoshoidossa olevan henkilön j hienomotoriikka jja elämän laatua ((Nijs ym.2006). Hoitajien osaamisen kehittäminen on t t sitä itä hoitajien h it ji ohjausta hj t ja j parantanut harjoittelun tukea, jota kognitioltaan y asiakkaat tarvitsevat heikentyneet pukeutumistilanteissa (Hoeffer ym. 2006).
Kuntoutumista edistävän toimintamalli (Resnic (R i 2002)) (1) toimintafilosofian juurruttaminen, (2) asiakkaan toimintakyvyn arviointi (3) asiakkaan motivointi, kuntoutumismahdollisuuden arviointi (4) hoidon toteutus ja palautteen antaminen (5) hoidon tulosten arviointi
saamisen vahvistaminen VITAS- koulutus 16 oppituntia Järjestelyt niin, että kaikki pääsevät osallistumaan http://www.ikainstituutti.fi/etusivu
Potilassiirtoergonomiakoulutus Potilassiirtojen Ergonomiakortti on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunniteltu koulutuskokonaisuus
Sisältö 16 oppituntia+ 8 näyttökoe http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/ergonomia_e ri_aloille/terveydenhuolto/ergonomiakortti/ sivut/default.aspx i /d f l Perustuu Leena Tamminen-Peter v 2005 väitöskirjaan v.2005 Korttikoulutus sekä korttikouluttajakoulutus
Taustaa Yli 80% selkävaivoihin johtaneista työtapaturmista liittyy potilassiirtoihin Kolmannes hoitohenkilöstöstä nostaa käsivoimin kä i i i ylili 25 kkg taakkoja kk j Uusissa avustusmenetelmissä tuetaan avustettavan omaa liikkumista liikkumista, eikä potilasta nosteta kuin taakkaa!
Tutkimustuloksia Potilaiden kokema hallinnan tunne siirtotilanteissa ja oma aktiivisuus siirtymisissä oli parempia Potilaat kokivat siirtomenetelmät P il k ki ii l ä turvallisimmiksi ja miellyttävimmiksi Potilaat pystyivät paremmin osallistumaan siirtymiseensä Hoitajien rauhallinen toiminta siirtotilanteessa lisäsi potilaan hallintaa
Suosituksia Potilasta aktivoidaan kosketuksella ja sivelemällä siirtoon tarvittavia lihaksia Potilaalle annetaan tarvittava aika aktivoida omat lihaksensa Potilas tukeutuu ensisijaisesti ulkopuoliseen tukeen, ei hoitajaan Hoitaja ei tartu potilasta kainaloista tai vaatteista Potilasta ohjataan normaalien liikemallien mukaisesti
Koulutus kannattaa Hyvä siirtotaito alentaa huomattavasti hoitajien fyysistä kuormitusta Uudet avustusmenetelmät ovat potilaita kuntouttavia k i Kehittää hoitotyön laatua