Slow-go ja Helsingin kotihoito

Transkriptio

1 Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö

2 Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona asumisen haasteita toiminta- ja liikkumiskyvyn ylläpito yksinäisyys yy muistiasiakkaiden hoito teknologian mahdollisuudet Yhteenvetoa

3 Helsingin kotihoito Helsingin terveyskeskuksen kotisairaanhoito ja sosiaaliviraston kotipalvelu l yhdistettiin ttii terveyskeskuksen k k kotihoito-osastoksi it t k i Terveyskeskuksen kotihoito-osaston tehtävänä on järjestää vanhusten, toipilaiden, pitkäaikaissairaiden ja yli 18 vuotiaiden vammaisten hoito ja palvelut. Kotihoidossa on työntekijöitä 1670 (v. 2007). Kotihoidolla on 28 omaa lääkäriä (seitsemän geriatria).

4 Helsingin kotihoidon asiakkaat v yhteensä yli asiakasta (kuukaudessa n asiakasta) asiakaskäyntejä tehtiin 1,7 milj. kotihoitoa annetaan henkilölle, joka tarvitsee apua päivittäisissä toiminnoissa ja/tai terveyden- ja sairaanhoidossa. Tukipalveluina annetaan mm. ateria-, kauppa- ja siivouspalvelua. v Ikäjakauma: alle 65 v. 12 % v. 14 % v. 36% yli 85 v. 37 % (43 % käynneistä) Vuonna 2007 asiakkaiden luona käytiin keskimäärin 6 x/vk. Huonompikuntoisten (RAVA-indeksi >3,5) luona käytiin keskimäärin 15 x/vk.

5 VANHUSTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN HELSINGIN KOTIHOIDOSSA : LUPAAVIEN KÄYTÄNTÖJEN JALOSTAMISHANKE ( ) Hankkeen tavoitteena on Helsingin vanhustenhuollossa käytössä olevien lupaavien uusien käytäntöjen jalostaminen ja muokkaaminen laajasti sovellettaviksi kotihoidon toimintamalleiksi. Tutkimus- ja kehittämishanke yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Hankkeen keskiössä ovat syrjäytymisvaarassa olevat vanhukset. Hankkeessa on yhteensä yhdeksän kehittämisaluetta. Menossa on pilotoitujen toimintamallien vienti kentälle.

6 Toiminta- ja liikkumiskyvyn ylläpito kotona asuminen edellyttää jonkinasteista toiminta- ja liikkumiskykyä y yhteistyössä Ikä-Instituutin ja terveyskeskuksen fysioterapeuttien kanssa kotihoidon id työntekijöitä t koulutetaan t asiakkaiden id toiminta- i t ja liikkumiskyvyn ylläpitoon. hoito- ja palvelusuunnitelmaan voidaan liittää liikkumissuunnitelma, jota asiakas ja kotihoidon työntekijä yhdessä toteuttavat. asiakkaan omatoimisuuden tukeminen (kuntouttava työote). toiminta- ja liikkumiskyvyn ylläpitoon liittyy myös riittävän ravinnon saannin turvaaminen ja kaatumisten ennaltaehkäisy.

7 Tuolilta ylösnousu-harjoitus Itsenäisen kotona selviytymisen yy kannalta on tärkeää, että pystyy nousemaan ylös tuolilta tai vuoteesta. Tuolilta ylösnousu vaatii polvien ojennusvoimaa ja riittävää tasapainon hallintaa.

8 Kotihoidon asiakkaiden yksinäisyys n. 30 % kotihoidon pilottitiimien asiakkaista kokee toisinaan tai usein yksinäisyyttä. Yksinäisyyden kokemus liittyy usein toiminta- ja liikkumiskyvyn heikkenemiseen, jolloin omaehtoinen ulkoilu ja harrastustoiminta vaikeutuu. pilottitiimeissä on rakennettu malli, jolla vaikutetaan asiakkaiden yksinäisyyteen - varhainen puuttuminen - sosiaaliviraston ja eri järjestöjen paikallisten päivätoiminta- ja harrastusmahdollisuuksien kartoitus - alueellinen yhteistyö eli verkostoituminen alueen toimijoiden kesken (tavoitteena on kartoittaa, minkälaista ikääntyneille soveltuvaa alueellista lli toimintaa i t on ja luoda yhteistyömalli t toimijoiden ij id ja kotihoidon id välille) - vapaaehtoistyö vapaaehtoistyön tarve on hyvin suuri (ystäväpalvelu, saattoapu, kävelykaveri, puhelinrinki).

9 Kotihoidon tukityö ja Iloa-kotiin toimintamalli kotihoidossa id tarvitaan avustavaa henkilökuntaa sosiaaliviraston työhönkuntoutuksen koti- ja laitospalvelujen tukiryhmät tarjoavat kotihoidolle tukipalveluja (apua ulkoiluun, asiointiin, siivoamiseen, nikkarointiin jne.) palvelu toteutetaan parityöskentelynä (seniori-juniori malli) toimintaa i t ohjaa valmentaja toiminta sopii hyvin myös maahanmuuttajille kuntoutettavilta, kotihoidolta ja asiakkailta saatu palaute on ollut hyvin myönteistä KOTIPALVELUTYÖN AMMATTITUTKINTO, LÄHIHOITAJAKOULUTUS

10 Turvateknologia Lääkelogistiikka-hanke (apteekki jakoi lääkkeet, asiakkaalla oli kotona muistuttava annostelija, josta oli yhteys kotihoitoon). Mobiilihoitaja hankkeet I ja II (matkapuhelimen avulla asiakkaan verenpaine, verensokeritiedot, digikuvat ja verenohennuslääkityksen seuranta siirtyivät suoraan palvelimelle, asiakas voi myös itse mitata ko. arvoja, jotka siirtyivät palvelimelle). Ajankäytön seuranta. Iita-hanke (Kustaankartanossa kuntoutusjaksolla olleet kotihoidon asiakkaat saavat kotiin kuvayhteyden ja voivat osallistua edelleen voimisteluryhmiin, keskusteluihin sairaanhoitajan kanssa ja tietoiskuihin). t i ihi Ongelmina laitteiden pitkä kehityskaari, toimintahäiriöt, kustannukset. k t Tulevaisuudessa ovat tärkeä osa kotihoitoa.

11 Muistiasiakkaat Vuodesta 2006 vuoteen 2016 keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavien potilaiden arvioitu määrä Helsingissä kasvaa reilusta 8000:sta yli eli kasvua on yhteensä yli 25 %. Ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien asiakkaiden hoitopaikkojen lisäystarve Helsingissä tulee olemaan keskimäärin noin 100/vuosi. Lupaava-hankkeessa on kehitetty muistiasiakkaiden hoitomalli, johon liittyy kiinteästi hoitokäytäntöjen ja osaamisen kehittäminen. Kotihoidossa on viisi alueellista muistikoordinaattoria tiimien ja muistiasiakkaiden hoitomallin kouluttajina yhdessä lääkäreiden kanssa. Muistiasiakkaiden hoidossa tarvitaan laajaa ammattilaisten yhteistyötä ja hyvää yhteistyötä omaisten kanssa.

12 Yhteenvetoa Jotta asiakkaan hyvä elämä ä kotona olisi i mahdollista, tarvitaan kotihoidossa tulevaisuudessa asiakkaan kuulemista, palvelujen kokonaisvaltaista hallintaa, palveluohjausta ja neuvontaa asiakkaille riittävää lääketieteellistä ja sairaanhoidollista osaamista riittävästi pysyvää henkilökuntaa tukea asiakkaan omatoimisuuden ja harrastusten ylläpitoon avustavaa henkilökuntaa, vapaaehtoistyöntekijöitä, paikallista yhteisöllistä vastuuta, yhteistyötä, verkostoitumista monipuolisia mahdollisuuksia ennaltaehkäisevään toimintaan teknologisia ja tietoteknisiä ratkaisuja