Varhaiskasvatuksen oppimis- ja opetussuunnitelma Seutulan päivähoidon toimintayksikkö
2 Sisällys: 1 Lähtökohdat 3 1.1 Arvot 3 1.2 Lapsi ja oppimiskäsitys 3 1.3 Toimintayksikkö 4 2. Varhaiskasvatus- ja oppimisympäristö 4 2.1 Psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö 5 2.2 Fyysinen ympäristö 6 3. Menetelmät 8 3.1 Leikki 8 3.2 Yhdessä oppiminen 8 3.3 Työkasvatus 9 4. Sisällöt 9 4.1 Ympäristö ja luonto 10 4.2 Kieli ja vuorovaikutus 10 4.3 Luova ilmaisu 10 4.4 Liikunta 11 4.5 Matematiikka 12 4.6 Etiikka ja katsomus 12 5. Erityiskasvatus 12 6. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset 13 7. Yhteistyö 13 8. Arviointi 14 9. Esiopetussuunnitelma 14 9.1 Toiminta-ajatus 15 9.1.1 Esiopetuksen kasvatus ja oppimistavoitteet 15 9.2 Oppimisympäristön kuvaus 16 9.2.1 Oppimismenetelmät ja työtavat 16 9.2.2 Yhteistyö 17 9.3 Esiopetuksen sisältöalueet 17 9.3.1 Leikki 17 9.3.2 Kieli ja vuorovaikutus 18 9.3.3 Matematiikka 19 9.3.4 Luonto ja ympäristökasvatus 19 9.3.5 Etiikka ja katsomus 19 9.3.6 Liikunta, terveys ja fyysinen kehitys 20 9.3.7 Taide ja kulttuuri 21 9.4 Erityistä tukea tarvitseva lapsi 22 9.5 Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset 22 9.6 Arviointi 23 9.7 Päivähoito liikkuu Vantaalla 24 9.8 Liikunta esiopetuksessa 25
3 1 Lähtökohdat Seutulan päivähoidon toimintayksikön oppimis- ja opetussuunnitelma pohjautuu Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen oppimis- ja opetussuunnitelman yhteiseen osaan ja valtakunnalliseen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Sivistystoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan suunnitelmassa lähtökohtana ovat Vantaan kaupungin arvot. Suunnitelmaa ohjaa Vantaan tasapainoisen strategian mukaiset tavoitteet. Ikävuodet ennen kouluikää ovat ratkaisevat lapsen myöhemmälle kehitykselle. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. 1.1 Arvot Vantaan kaupungin arvot ovat: oikeudenmukaisuus, luovuus, avoimuus ja tuloksellisuus. Seutulan päivähoidossa oikeudenmukaisuus tarkoittaa, että jokaisella lapsella olisi tasavertaisesti mahdollisuus kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Luovuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapsen käsitystä itsestään vahvistetaan leikin, liikkumisen ja muun itseilmaisun kautta. Avoimuus tarkoittaa toisaalta sitä, että lasta rohkaistaan avoimesti ilmaisemaan tunteitaan ja ajatuksiaan. Päivähoidon ja kodin välillä avoimuus merkitsee luottamuksellisen ilmapiirin luomista ja ylläpitämistä. 1.2 Lapsi- ja oppimiskäsitys Lapsi on halukas oppimaan: hän kyselee ja ottaa selvää asioista. Aikuinen auttaa lasta oppimaan ja löytämään ratkaisuja. Aikuisen tehtävänä on havainnoida lapsen oppimista ja tarjota sopivia virikkeitä ja rauhallisia oppimistilanteita. Aikuisen tehtävänä on myös opastaa lasta suhtautumaan tietoon kriittisesti.
4 Myönteiset kokemukset luovat pohjan lapsen oppimiselle. Kun lapsi kokee, että hänet hyväksytään omana itsenään, hän uskaltaa kokeilla ja onnistua. Aikuinen tarjoaa lapselle mahdollisuuden harjoitella uusia taitoja. Aikuinen kannustaa ja rohkaisee lasta. 1.3 Toimintayksikkö Seutulan kylä on maaseutumainen, mutta silti osa kasvavaa pääkaupunkiseutua. Tämä kaksinaisuus on Seutulan päivähoitoyksikön alueella vahvempi kuin muualla Vantaalla. Seutulan päiväkoti sijaitsee Katrinebergin vanhan kartanon puiston ja pellon reunalla. Päiväkoti on perustettu vuonna 1979. Päiväkodissa toimii kolme kokopäiväryhmää ja esiopetusryhmä. Päiväkotirakennus on kaksikerroksinen 70-luvun rivitalo, joka on peruskorjattu vuonna 1999. Sisääntulokerroksessa ovat ryhmätilat ja keittiö, alakerrassa monipuoliset toimintatilat lapsille ja aikuisille (pikkukeittiö, askartelu- ja puutyöhuone, hiekkaleikki, kirjasto / videohuone, esiopetustila, henkilökunnan työtiloja, leikkitiloja, takkahuone ja sauna). Tilat ovat viihtyisät ja valoisat ja mahdollistavat rauhallisen työskentelyn. Päiväkodin piha on rinteessä suurten tammien varjossa. Pihalla ja läheisellä pellolla on mahdollisuus monipuoliseen liikkumiseen ja leikkiin. Katrintuvan ryhmäperhepäiväkodin tilat ovat Katriinan sairaalakiinteistön eteläisen siiven päädyssä. Katrintuvassa on kaksi isoa toimintatilaa ja kaksi pienryhmätilaa. Perhepäivähoitoa tarjoavat kodit ovat kaikki pientaloissa eri puolilla kylää. Perhepäivähoitajat lapsineen kokoontuvat viikoittain vanhan kansakoulun tiloissa. 2 Varhaiskasvatus- ja oppimisympäristö Päiväkodin, ryhmäperhepäiväkodin ja perhepäivähoitokotien varhaiskasvatusympäristöön kuuluvat rakennukset, lähiympäristö sekä
5 toiminnallisesti eri tilanteisiin liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset ympäristöt sekä erilaiset materiaalit ja välineet. Lapsen aktiivisuus, oppiminen ja oman toiminnan arviointi muuntuu ja kehittyy lapsen kehityksen eteenpäin viemiseksi. 2.1 Psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö Seutulan päivähoidon oppimisympäristö on ilmapiiriltään myönteinen, rohkaiseva ja turvallinen. Tällaisessa ympäristössä lapsi kokee, että hänestä välitetään ja häntä arvostetaan. Lapselle annetaan mahdollisuus ilmaista kaikenlaiset tunteensa. Lapsi voi turvallisesti harjoitella pettymysten sietämistä ja omien tunteidensa hallintaa. Kun lapsi kokee olonsa turvalliseksi, hän voi rohkeasti kokeilla ja oppia uusia asioita. Hyvä perushoito Seutulan päivähoidossa on olennainen osa turvallisuutta. Aikuisen läheisyys ja syli ovat erityisen tärkeitä pienten lasten hoidossa. Pieni lapsi ottaa kaikilla aisteillaan vastaan aikuisilta tulevaa palautetta. Kehuminen, kannustaminen ja ystävälliset sanat vahvistavat lapsen itsetuntoa ja auttavat häntä luomaan myönteisen minäkuvan. Perushoito täyttää alle kolmevuotiaan päivästä suurimman osan ja on myös isommalle lapselle hyvinvoinnin kokemus päivittäin. Hyvässä oppimisympäristössä lapsi voi kokea, että hän osaa ja onnistuu. Lapselle annetaan sopivan haastavia tehtäviä; sellaisia, jotka ovat pientä ponnistelua vaativia, mutta lapselle mahdollisia. Lapsen kanssa yhdessä arvioidaan onnistumista ja kannustetaan yrittämään. Päivähoidossa lapsi on aina ryhmän jäsen. Hyvään oppimisympäristöön kuuluu myös se, että sosiaalisten taitojen oppimiseen kiinnitetään huomiota. Lapset oppivat asioita ollessaan vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Tällöin on tärkeää, että lapsi opettelee toimimaan ryhmässä ja kokee tulevansa ryhmässä hyväksytyksi. Ryhmässä lapset oppivat myös näkemään, että kaikki eivät ole samanlaisia. Aikuisen tehtävänä on auttaa lapsia hyväksymään
6 erilaisuus. Aikuinen etsii myös jokaisen lapsen vahvuudet ja auttaa häntä kehittymään omasta lähtökohdastaan. Kiusaaminen ei ole sallittua. Mikäli lapset kiusaavat toisiaan, siihen puututaan heti. Anteeksipyytämistä ja anteeksiantamista opetellaan. Opetellaan noudattamaan yhteisiä sääntöjä ja ohjeita. Hyvät tavat, keskustelutaito, vuorotellen puhuminen, oman mielipiteen sanominen, silmiin katsominen ovat pieniä, mutta tärkeitä asioita. Aikuisen oma käytös on mallina lapsille. Lisäksi aikuinen voi antaa lapsille toimintamalleja myös sanallisesti vuorovaikutustilanteissa tai esim. leikin ja draaman avulla. Hyvässä oppimisympäristössä vallitsee kiireetön tunnelma. Asioita ehditään kysellä ja pohtia ja suunnitella. Kiireettömään ja rauhalliseen tunnelmaan pääsemiseksi aikuisten on tiedettävä oma paikkansa ja tehtävänsä. Asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen tuo myös rauhaa päivähoidon arkeen. Lasten psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi edellyttää päivähoidossa työskentelevien aikuisten keskinäisten suhteiden huoltoa. Tätä palvelevat säännölliset tiimipalaverit, edustuksellinen tiimi, viikko- ja kuukausikokoukset, työnohjaus, tulos- ja kehityskeskustelut ja vuosittainen kehittämispäivä. 2.2 Fyysinen ympäristö Tilat ovat valoisat ja kodinomaiset. Kauniissa ja siistissä ympäristössä sekä lapset että aikuiset viihtyvät. Koko henkilökunta on mukana viihtyisän ympäristön luomisessa. Tilat ovat selkeät ja rauhalliset. Lelut ja piirrokset ja maalaukset tuovat väriä ja eloa, muita koristeita käytetään säästellen. Melua yritetään välttää; jaetaan lapsia pienempiin ryhmiin, opetellaan puhumaan hiljaisella äänellä ja vältetään radion tai television taustamelua. Kun ympäristö on rauhallinen, voidaan aisteja herätellä keskittymällä kuuntelemaan, katselemaan ja tuntemaan.
7 Yhteisiä tiloja käytetään vuorotellen ja aktiivisesti. Päiväkodista, Katrintuvasta ja perhepäivähoidosta voidaan vierailla toistemme luona. Päiväkodissa portaiden alla, lastenhuoneessa ja takkahuoneessa lapset leikkivät mielellään pienissä ryhmissä. Askarteluhuoneessa on mahdollista työskennellä rauhassa, jättää työ välillä kuivumaan ja jatkaa myöhemmin. Aikuiset arvioivat jatkuvasti lasten toimintaympäristöä ja pyrkivät kehittämään sitä lasten kiinnostuksen ja tarpeiden mukaan. Tietyt materiaalit ja välineet ovat aina lasten saatavilla, mutta niihin pyritään myös tuomaan vaihtelua. Rakentelusarja vaihdetaan toiseen, kun se ei enää tunnu kiinnostavalta. Kirjoja, pelejä ja leluja vaihdellaan ryhmästä toiseen. Kasvattajien vastuulla on havainnoida lasta ja lapsiryhmää ja muokata ja kehittää ympäristöä lasten kehitystasoa, tarpeita ja kiinnostusta vastaavaksi. Lasten omaehtoinen toiminta kattaa suuren osan päivästä. Kun lapset tietävät, mistä löytävät tarvitsemansa tarvikkeet ja osaavat ottaa ne, he voivat toimia itsenäisesti ja kokevat näin paikan omakseen. Lelut, pelit, kirjat ja erilaiset piirustus- ja maalaustarvikkeet ovat lasten ulottuvilla. Itsenäisesti toimiessaan lapset oppivat myös suunnittelemaan toimintaansa. Yhdessä aikuisen kanssa lapsi miettii, mitä haluaisi tehdä ja kenen kanssa. Lapset oppivat kantamaan vastuuta järjestyksestä, kun heidän tulee laittaa tavarat takaisin paikoilleen. Lasten töiden esillepanoon kiinnitetään huomiota. Töitä kerätään myös lapsen omaan kansioon. Luonto tarjoaa rikkaan oppimisen ja elämysten mahdollisuuden. Päivähoito kuuluu Seutulan kyläyhteisöön. Lapset näkevät peltotöitä, voivat osallistua kylän tapahtumiin ja käyvät Seutulan kappelissa joulukirkossa. Lapsi tutustuu vähitellen kouluun, urheilukenttään ja saattaa käydä ensimmäistä kertaa elämässään kirjastoautossa, hevostilalla tai kauppapuutarhassa. Perhepäivähoitolapset vierailevat toisen hoitajan kodissa. Bussilla pääsemme retkelle Helsinkiin, Myyrmäkeen tai Tikkurilaan.
8 3 Menetelmät 3.1 Leikki Leikki on lapselle luontainen tapa toimia. Se on kehityksen ja oppimisen perusta. Leikissä lapsi opettelee käsittelemään erilaisia tunteita, esim. ilo, suru ja pelko. Vuorovaikutustaidot kehittyvät, mielikuvitus pääsee valloilleen ja lapsi opettelee tekemään valintoja ja ratkaisemaan ongelmia. Päivähoidossa leikki on keskeinen toimintatapa. Pyrimme järjestämään riittävästi aikaa, tiloja ja välineitä hallittuun vapaaseen leikkiin ja leikin monipuoliseen kehittymiseen. Lapsilla on mahdollisuus leikkiä yksin, pienissä tai suuremmissa ryhmissä. Aikuinen ohjaa ja havainnoi ryhmän lasten leikkejä. Näin saatua tietoa lapsen kehityksestä ja kiinnostuksen kohteista hyödynnetään suunnittelussa ja toiminnassa. 3.2 Yhdessä oppiminen Lapsi on aktiivinen ja utelias toimija. Oppiminen perustuu kokemuksiin ja vuorovaikutuksellisuuteen. Opetus perustuu lapsen esittämien kysymysten ja hänen arkikokemustensa pohjalle. Aikuinen havainnoi lasta ja lapsiryhmää ja poimii lasten leikeistä ja kysymyksistä niitä asioita, jotka lapsia kiinnostavat. Sitten asioista lähdetään yhdessä ottamaan selvää. Tutkitaan kirjoja, maalataan, muovaillaan, keskustellaan, rakennetaan tai vaikka maistellaan riippuen tutkittavasta aiheesta. Aikuinen suunnittelee näin toimintaa lasten kiinnostusten pohjalta, tekee jatkuvasti havaintoja ja vie projektia eteenpäin. Lapsi oppii asioita vuorovaikutuksessa muiden lasten kanssa ja myös muita seuraamalla. Kaikki lapset eivät opi asioita samalla tavalla eikä samassa tahdissa. Pienen lapsen kasvattaja ei ole ensisijaisesti opettaja vaan havainnoija, oppimistilanteiden tarjoaja ja kannustaja. Aikuinen pyrkii kuuntelemaan lasta aktiivisesti ja olemaan lapsen tukena, kun lapsi harjoittelee taitojaan.
9 3.3 Työkasvatus Työkasvatus antaa lapselle oikeuden työn kautta saatavaan itsetuntoon ja vastuullisuuteen perheessä ja yhteiskunnassa. Lähtökohtana on iloisesti yhdessä tekeminen ja tuloksesta nauttiminen. Näin esimerkiksi silloin, kun vanhempainillassa on tarjolla lasten tekemiä leivonnaisia. Lapsi ohjataan oppimaan kodin töitä, esimerkiksi leipomista, pöytien kattamista, haravoimista ja joskus esim. pieniä toimistotehtäviä. Töitä tehdessä lapsille välitetään myös kuva tasa-arvoisesta roolijaosta tyttöjen ja poikien, naisten ja miesten välillä. Pienet työtehtävät saavat lapsen tuntemaan hoitopaikan omakseen. Lapsi kokee itsensä tärkeäksi saadessaan tehdä oikeita töitä. Lapsi oppii myös kantamaan vastuuta ympäristöstään ja sen viihtyvyydestä. Lapset osaavat tehdä monenlaisia, vaativiakin asioita. Ilman harjoittelua näitä taitoja ei voi oppia. Aikuiselta vaaditaan usein asioiden uudelleen arviointia, kun lapsille annetaan mahdollisuus harjoitella töiden tekemistä. Pienikin voi kantaa posliinilautasta. Joskus tulee sirpaleita, mutta ei se haittaa. 4 Sisällöt Lapsi ei koe maailmaa pieninä paloina, sisältöinä. Mitä pienempi lapsi, sitä kokonaisvaltaisemmin hän hahmottaa ja tutkii ympäröivää todellisuutta. Vasta myöhemmin asioita luokitellaan erilaisiin lokeroihin. Sisältöalueet ovat aikuisen työväline.
10 4.1 Ympäristö ja luonto Lapsen mielenkiinnon herättämistä luontoa kohtaan ja ymmärrystä sen suojelemiseen halutaan päivähoidossa korostaa. Tutustutaan lähialueen metsään ja peltoihin. Opetetaan lapselle kierrätystä keräämällä paperia ja laittamalla tähteet biojäteastiaan. Lasten kiinnostusta luontoon lisää kokemusten vaihto elämänpiiriin kuuluvista ympäristö-asioista kuten linnuista, kasveista, maaseudusta, kaupungista, taivaankappaleista, elämästä ja kuolemasta. 4.2 Kieli ja vuorovaikutus Lapsi tarvitsee kielen kehitystä tukevan virikkeellisen kasvuympäristön. Kieli on ajattelun tukena. Pienimmät lapset ilmaisevat toiveitaan elein, ilmein ja liikkein. Aikuinen eläytyy lapsen puheeseen ja rohkaisee vuorovaikutukseen. Arkirutiinit opettavat lapselle kieltä. Lapsi oppii jäljittelemällä, kyselemällä ja vähitellen luokittelee asioita käsittein. Samoin lorut, riimit, leikit, sadut, tarinat ovat päivittäisiä kirjallisuuden apuvälineitä. Aikuinen ohjaa lapsen havaintoja, kuuntelee, kuvailee, kertoo ja puhuu. 4.3 Luova ilmaisu Luovalla ilmaisulla pyritään tukemaan hienomotoriikkaa, keskittymistä, pitkäjänteisyyttä ja iloitsemaan tekemisestä ja onnistumisesta. Lasten kanssa tehdään näytelmiä, myös aikuiset esittävät joskus lapsille sadun tai esim. johonkin ongelmaan liittyvän tarinan,
11 Erilaista musiikkia kuunnellaan, lauluja ja laululeikkejä opetellaan. Musiikkiliikunta ja tanssi ovat mieleistä ja viihdyttävää. Rytmi, laulu ja musiikin kuuntelu synnyttää elämyksellisiä ja iloisia kokemuksia. Tekemistä on monenlaista; sisällä ja ulkona, pöydän ääressä ja lattialla. Muovailuvaha, savi, hiekka, paperi, vesivärit, sormivärit, lyijy- ja värikynät, tussit, vesi, jauhot, veitset, rakentelupalikat, pallot, saippuakuplat, tikut ja kivet, kuvat ja valokuvat, vesisiveltimet, lanka, neula, sakset, vasara, saha, lumi ja jää ovat välineitä luomiseen. 4.4 Liikunta Liikuntakasvatuksen suunnittelussa otetaan huomioon lapsen motoriset taidot. Lapsen liikkumisen määrää ja laatua havainnoidaan. Lasta kannustetaan. Seurataan lapsen kehittymistä toimintavuoden aikana yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsen motorisia taitoja seurataan ja kehitetään. Lapsen ryömiminen, konttaaminen, käveleminen, seisominen, epätasaisessa maastossa käveleminen, kiipeäminen, pallon potkiminen ja heittäminen, vetäminen, työntäminen, juokseminen, tasajalkahyppely, liikehtiminen rytmin tai musiikin tahdissa, yhdellä jalalla seisominen, mallin mukaan liikkuminen, hiihto, luistimilla seisominen, luistelu, polkupyörällä ajo, ylöspäin, eteenpäin ja taaksepäin hyppääminen. Miten lapsi suhtautuu muihin lapsiin ja osaako hän liikkua yhdessä toisten kanssa. Lapselle annetaan aikaa harjoitella taitoja ja häntä kannustetaan monipuoliseen, reippaaseen ja hauskaan liikkumiseen
12 4.5 Matematiikka - vertailu (yhtä monta enemmän vähemmän, yhtä suuri suurempi pienempi jne.) - lukukäsite, luvut, numeromerkit - luokittelu, sarjoittaminen - arkielämän matematiikkaa (päivämäärät, oma ikä, lasten lukumäärä jne.) - mittaaminen konkreettinen materiaali, pelit, kokeilut, pohdinnat, arkielämän kokemukset 4.6 Etiikka ja katsomus Elämänkatsomuksellinen opetus lähtee kodin kasvatusnäkemyksestä Arjen tilanteissa käydään lapsen kanssa läpi sitä mikä on oikein ja mikä väärin. Keskustellaan oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta, toisen kunnioittamisesta ja vapaudesta. Lapsi saa tuntea olonsa turvalliseksi. Hän tuntee, että hänestä välitetään. 5 Erityiskasvatus Päivähoidossa pyritään havaitsemaan lapsen kehityksen viivästymiset tai poikkeamat. Tärkeää on tarjota haastavat kehittymismahdollisuudet myös lahjakkaalle lapselle. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen kuntouttamisessa lapsen perhe on avainasemassa. Seutulan päivähoito on läheisessä yhteistyössä alueen kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa. Konsultoivana apuna toimii myös kuntoutustyöryhmä, joka arvioi lapsen tilanteen ja ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin.
13 Erityislapselle tehdään yhdessä vanhempien ja erityistyöntekijöiden kanssa lapsikohtainen suunnitelma (LAKSU), jota arvioidaan jatkuvasti. Tarvittaessa ryhmiin palkataan henkilökohtaisia tai ryhmäkohtaisia avustajia. 6 Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset Seutulan päivähoidossa on muutamia lapsia suomalaisen kulttuurin ulkopuolelta. Tärkeänä pidetään suvaitsevaisuuden ilmapiiriä ja ystävyyttä erilaisten ihmisten kanssa. Seutulan päivähoidossa otetaan huomioon eri kielija kulttuuritaustaisten lasten kasvatukseen ja hoitoon liittyvät kysymykset yhdessä asiantuntijoiden kanssa. 7 Yhteistyö Vanhemmat ja lapsen perhe ovat tärkein yhteistyötahomme. Jokaisen lapsen vanhempien kanssa tehdään päivähoito- ja varhaiskasvatussopimus. Päivittäiset tuomis- ja hakutilanteet ovat tärkeä hetki lasten kuulumisten välittämiseen. Vanhemmille järjestetään vanhempainilta kerran vuodessa sekä perheille erilaisia juhlia ja muita vapaamuotoisia tilaisuuksia. Kiertävä erityislastentarhanopettaja on päivähoitoyksikön läheisin erityistyöntekijä. KELTO vierailee ryhmissä, antaa tukea ja neuvoja tiimien työntekijöille, Hän tekee yhteistyötä myös perheen kanssa sekä toimii yhdistävänä linkkinä esimerkiksi kuntoutustiimiin. Lisäksi päivähoidossa ollaan läheisessä yhteistyössä mm. puheterapeuttien, perheneuvolan ja lasten neuvolan kanssa. Seutulan koululle pääsemme jumppaamaan ja viettämään juhlia. Koulun kanssa tehdään yhteistyötä erityisesti esiopetusikäisten lasten kanssa.
14 Vantaankosken seurakunta järjestää joulukirkon Seutulan kappelissa ja joskus perhepäivähoidolle retken Holman leirikeskukseen. Osallistumme joihinkin muihin seurakunnan järjestämiin tapahtumiin kuten pääsiäisvaellukseen. 8 Arviointi Lapset arvioivat yhdessä aikuisen kanssa omaa oppimistaan. Lapset antavat myös palautetta toiminnasta; mikä oli kivaa ja miksi, mikä ei ollut kivaa, mitä olisi mukava tehdä. Vanhemmille tehdään ajoittain asiakastyytyväisyyskysely, jossa vanhemmat pääsevät arvioimaan lapsen päivähoitoa. Vanhemmilta saamme palautetta myös päivittäin ja hoito- ja kasvatussopimusta tehdessä. Tiimit arvioivat omaa työtään viikoittain tiimipalavereissa. Vuosittain tehdään työsuunnitelmat, joita arvioidaan jatkuvasti ja kauden päätteeksi. Oppimis- ja opetussuunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään tarpeen mukaan. Kasvatushenkilöstöä osallistuu vuosittain alueen varhaiskasvatuksen kehittämisen työryhmiin, Katiskaan ja Parveen. Kerran vuodessa on yksikkömme kehittämispäivä. Kaikki työntekijät osallistuvat vuosittain 3 5 koulutukseen. 9 Esiopetussuunnitelma Esiopetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä Seutulan koulun alkuopetuksen ja esiopetuksen työntekijöiden kanssa. Se tarkentaa 6-vuotiaiden osuutta oppimis- ja opetussuunnitelmassa.
15 9.1 Toiminta-ajatus Repullinen onnistumisen elämyksiä, luottamusta omiin taitoihin ja yhteisiä hetkiä toisten lasten kanssa on hyvä eväspaketti tulevalle koulutielle. Esiopetuksessa tavoitteenamme ja toiminta-ajatuksenamme on tarjota lapsille onnistumisen ja elämyksien kautta luottamusta omiin taitoihin. Yhdessä muiden lasten kanssa esiopetusikäinen laajentaa omaa maailmankuvaansa. Uusien asioiden harjoitteleminen ja opetteleminen tapahtuu leikinomaisesti useinkin sadun kuuntelun ja siihen eläytymisen kautta. 9.1.1 Esiopetuksen kasvatus- ja oppimistavoitteet Esiopetuksen tarkoituksena on parantaa lapsen oppimisedellytyksiä ja näin mahdollistaa paremmat edellytykset koulun aloittamiselle. Esiopetuksessa tiedonalojen sisältöjen avulla lapsi laajentaa maailmankuvaansa ja harjoittelee kuuntelu- ja keskustelutaitojaan. Tavoitteenamme on vahvistaa esiopetusvuonna lapsen myönteistä minäkäsitystä, vahvistaa hänen luottamustaan omiin kykyihinsä. Vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa esioppilaan oppimistaitoja edistetään: harjoitellaan työnjakoa, lapsen itseohjautuvuutta ja ongelman ratkaisutaitoja. Lapsi tulee tietoiseksi omasta oppimisestaan ja omasta merkityksestään oppimisprosessissaan. Tehtävien kautta lapsi harjoittelee ottamaan vastuuta itsestään ja huomioimaan muita ryhmän jäseniä. Päiväkotimme esioppilaat aloittavat koulunsa Seutulan koulussa. Opetussuunnitelmamme on tehty yhdessä Seutulan koulun esiopettajan kanssa. Tavoitteenamme on tarjota mahdollisimman yhteneväistä esiopetusta molemmissa taloissa. Osaltaan tämän tavoitteen toteutumisen mahdollistaa yhdessä sovittu ja käytetty opetusmateriaali. Päiväkodin esioppilaat vierailevat kevätlukukauden aikana viikoittain koulun aamunavauksissa. Tällöin tavataan koulun esioppilaita, tulevia luokkakavereita, ja tutustutaan koulun tiloihin
16 9.2 Oppimisympäristön kuvaus Esiopetusta on 20 tuntia viikossa. Päiväkodissamme opetus tapahtuu aamupäivällä kello: 8.00 12.00 välisenä aikana. Esiopetusryhmässä olevat kokopäivähoitoa tarvitsevat lapset jatkavat päiväänsä päiväkodin 3-5 - vuotiaiden kanssa. Esiopetustoiminta noudattaa koulujen loma-aikoja. Päiväkodissamme on esiopetuksen käytössä erillinen esiopetustila.. Päiväkodin muut leikkitilat ovat myös esioppilaiden käytössä miltei päivittäin. Seutulan koulun jumppasalia voimme käyttää säännöllisesti. Piha-alueemme mahdollistaa monimuotoisen ulkoilun, leikin, luonnontarkkailun ja vuodenaikojen havainnoin. Varsinkin syksyisin ja keväisin teemme retkiä lähimetsään. 9.2.1 Oppimismenetelmät ja työtavat Esiopetuksessa työskentelyn pohjana on leikinomaisuus, lapsen kehitystasosta lähtevä toiminta, joka edistää lapsen kielellistä kehitystä ja valmiuksia oppia uusia asioita. Lapset työskentelevät yksin, yhdessä, pareittain ja pienryhmissä. Lapset toimivat aikuisen ohjaamissa ja itsenäisissä tuokioissa. Sadun maailman kautta lapset tutustuvat aakkosiin ja numeroihin sekä oppivat myötäelämisen taitoja. Silmät sulkemalla annamme mielikuvitukselle siivet ja olemme mukana jännittävissä seikkailuissa. Erilaisia tuokioita ovat leikki sisällä ja ulkona, tutkiminen, arjen toiminnot, apulaisten tehtävät, retket, toiminnallinen oppiminen, ongelmaratkaisutilanteet ja liikuntatuokiot. Päivittäiset vuorovaikutustilanteet ryhmässä ja lasten kesken ovat myös kasvattavia kokemuksia lapsille. Lasten vanhempien kanssa teemme syksyllä lapselle päivähoito- ja varhaiskasvatussopimuksen, jossa sovimme esiopetusta koskevista asioista. Tällöin selviää myös vanhempien asettamat odotukset ja toivomukset esiopetusvuodelle. Kevätlukukaudella kokoonnumme näissä merkeissä toistamiseen ja katsastamme miten vuosi on edennyt. Vanhempien halutessa lapsi voi olla läsnä tässä tilaisuudessa.
17 9.2.2 Yhteistyö Päiväkodin ja koulun esiopetusryhmien opettajat tekevät yhteistyötä keskenään suunnitellen ja toteuttaen yhteisiä projekteja ja juhlia. Päiväkodissa tehdään myös yhteistyötä 3-5 -vuotiaiden lasten kasvatuksesta vastaavan henkilöstön kanssa. Yhdessä suunnitellaan erilaisia tuokioita joihin osallistuvat päiväkodin kaikenikäiset lapset. Yhteistyötä tehdään vanhempien kanssa keskustellen tavattaessa, puhelimen välityksellä ja kirjallisilla tiedotteilla. Vanhemmille jaettavasta viikkosuunnitelmasta he voivat seurata ja olla tietoisia päivittäisistä tapahtumista ja retkistä. Teemme yhteistyötä päivähoidon kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa ja hän voi myös olla yhteydessä suoraan vanhempiin, tilanteiden mukaan. Yhteistyökumppaneita ovat myös tarvittaessa alueemme puheterapeutti, toimintaterapeutti sekä neuvolan terveydenhoitaja. Päiväkodin esiopetuksella ja Seutulan koululla on yhteinen esi- ja alkuopetuksen yhteistyösuunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain työsuunnitelmien yhteydessä.. Suunnitelma kattaa vuoden yhteistyötapahtumat kuukausittain. Päiväkodin esioppilaiden vanhemmat voivat, koulun kutsuessa, osallistua koululla järjestettäviin vanhempainiltoihin. Päiväkodin ja koulun esiopettajat tapaavat säännöllisesti ja suunnittelevat esiopetuksen toteuttamista sekä yhteisiä tapahtumia. Tämä esiopetuksen opetussuunnitelma on tehty yhteistyössä koulun ja päiväkodin kanssa. 9.3 Esiopetuksen sisältöalueet 9.3.1 Leikki Leikki on lapselle luontainen ja mielekäs tapa käydä mielessään läpi jo tapahtuneita tilanteita ja kokemuksia. Se on myös hedelmällinen tapa oppia uusia asioita. Leikki voi olla lapsen luonnollisena toimintana itseohjautuvaa. Opettajan suunnittelemana ja järjestämänä, oppimista edistävää toimintaa. Leikki on väline erilaisten kokemusten tuomien tunteiden käsittelyssä. Leikit kertovat lasten tavasta ajatella ja kokea asioita. Leikkiessään lapsi harjoittaa
18 sosiaalisia taitojaan, itseilmaisuaan ja ongelmaratkaisua. Hän kokee onnistumisen kokemuksia jotka vahvistavat itsetuntoa ja ovat näin tärkeitä ja merkityksellisiä. Käytetyimpiä leikin muotoja ovat esimerkiksi luovat leikit, rakentelu, teatteri, didaktiset pelit ja leikit, laululeikit, perinneleikit, ulko- ja sisäliikuntaleikit, sääntöleikit 9.3.2 Kieli ja vuorovaikutus Lapsen kielellistä kehitystä tuetaan ja seurataan tarjoamalla kehitystasoa ja kiinnostusta vastaavaa toimintaa. Lasta rohkaistaan monipuoliseen ilmaisuun ja erilaisiin aistiharjoituksiin. Ryhmän jäsenenä lapsi opettelee kuuntelemaan toisia lapsia ja aikuisia. Lapsi osallistuu itse keskusteluun ja harjoittelee odottamaan omaa puheenvuoroaan. Lasta kannustetaan kertomaan oma mielipiteensä ja ilmaisemaan itseään rohkeasti. Sopivaan kielenkäyttöön kiinnitetään huomiota. Kirjoittamis- ja lukemisvalmiuksia kehitetään leikkien, pelien ja lapsen omien oivallusten avulla. Kirjoittamis- ja lukemisvalmiuksien kehittäminen: - kiinnostuksen herääminen kuultuun kieleen - satujen, runojen, lorujen, riimien ja arvoitusten kuunteleminen ja keksiminen - hahmotusharjoitukset - muistin kehittäminen - käden ja silmän yhteistyön harjoittaminen - sanavaraston kartuttaminen - kirjainten tunnistaminen ja tekeminen - lukusuunta - taputtamalla tavuttaminen - alkuäänteen tunnistaminen
19 9.3.3 Matematiikka Matemaattisia käsitteitä liittyy lasten jokapäiväiseen elämään. Matemaattisen ajattelun peruslähtökohdat esiopetuksessa ovat toiminnallisuus ja konkreettisuus. Lasta ohjataan ja autetaan leikkien, itse tekemisen, kokeilemisen ja erilaisten pelien avulla kiinnittämään huomiota, oivaltamaan ja ymmärtämään: lukumäärä 0-12, vertailu, luokittelu, ajan käsitteet, mittoja ja muotoja 9.3.4 Luonto- ja ympäristökasvatus Luonto ympäröi Seutulan päiväkodin ja kuuluu lasten jokapäiväiseen elämään. Luonnon ja vuodenaikojen seuraaminen on päivittäistä. Lapsi on utelias elinympäristönsä tutkija, joka kiinnostuu eri luonnonilmiöistä. Hän havainnoi myös rakennettua ympäristöä. Omakohtaisten kokemuksien kautta lapsi oppii ymmärtämään ja kunnioittamaan luontoa ja sen lainalaisuuksia. Ympäristökasvatuksen virikkeitä ammennetaan lähiympäristöstä metsistä, pelloista, lähellä virtaavasta Vantaanjoesta. (luonnonmateriaalien käyttö, retket, kierrätys, luonnon havainnointi, kulttuuri ja erilaiset ihmiset) 9.3.5 Etiikka ja katsomus Eettisen ja katsomuskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista persoonallista kasvua ja myönteistä minäkuvan kehittymistä. Tavoitteena on myös turvallisuuden tunteen herättäminen ja kokeminen yhteisissä tuokioissa.evankelisluterilainen uskontokasvatus seuraa kirkkovuoden tapahtumia. Lisäksi käsitellään lasten arjesta kumpuavia ajatuksia ja askarruttavia kysymyksiä Opetuksen osa-alueita ovat: - lasten elämään liittyvät asiat ja tilanteet
20 - kirkkovuoden tapahtumat, pyhien valmisteluaskareet ja yhdessä viettäminen - vierailut kirkossa, jouluna ja pääsiäisenä - yhteistyö seurakunnan työntekijöiden kanssa, lastenkirkko päiväkodissa kerran kuukaudessa - aamunavaukset Seutulan koululla kerran viikossa Lapsen ja perheen tunnustaessa muuta kuin evankelisluterilaista uskontoa järjestetään lapselle huoltajan elämänkatsomusta vastaavaa kasvatusta. Lapsen eettistä kasvatusta pyritään tukemaan kannustamalla lasta pohtimaan omien tekojensa syitä ja seurauksia. Ristiriita- ja konfliktitilanteissa mietitään erilaisia vaihtoehtoja näiden tilanteiden. selvittämiseksi. Opettajan tulee olla lapselle myös tukena lapsen kohdatessa odottamattomia tai mielipahaa aiheuttavia tilanteita. Omalla käyttäytymisellään opettaja toimii lapsille esimerkkinä ja esikuvana lasten arvomaailman kehittymiselle. Kannustamme valitsemaan eettisesti oikeita ratkaisuja ja tuntemaan ylpeyttä omasta osaamisestaan. Lapsia rohkaistaan esittämään omia ajatuksia ja kuuntelemaan muita. Eettisen kasvatuksen osa- alueita ovat muun muassa: - oman itsensä hyväksyminen - toisten hyväksyminen - reilu peli/oikeudenmukaisuus - anteeksi pyytäminen ja antaminen 9.3.6 Liikunta, terveys ja fyysinen kehitys Yhdessä leikkimällä ja liikkumalla tuetaan lapsen luontaista halua ja tarvetta liikkua. Motoristen taitojen ja oman kehon hahmottamisen harjoitteleminen sekä liikunnan ilo luovat liikunnan harjoittamisen perustan. Liikkumalla, leikkimällä ja itse kokemalla lapsi sisäistää asioita. Hän käyttää hyväkseen mielikuvitusta ja luovuuttaan saaden onnistumisen elämyksiä. Liikunta tarjoaa myös oivallisen
21 mahdollisuuden harjoitella sääntöjen noudattamista ja yhteistyötä toisten lasten kanssa.( Jumppahetket koululla, talviliikunta, sääntöleikit ja pelit, pihaleikit ) Lasta ohjataan huolehtimaan terveydestään ja päivittäisestä hygieniastaan. Lapsen terveellisiä ruokatottumuksia tuetaan ja häntä ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Päiväkodissa lapsella on mahdollisuus päivälepoon. Lasta ohjataan huolehtimaan terveydestään ja päivittäisestä hygieniastaan. Tuetaan lapsen terveellisiä ruokatottumuksia ja ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Rauhallisen ruokailuhetken aikana harjoitellaan kohteliaisuutta ja huomaavaisuutta toisia kohtaan. Päiväkodissa lapsella on mahdollisuus lepoon päiväunien aikaan. 9.3.7 Taide ja kulttuuri Musiikkihetket tuovat lapselle elämyksiä musiikin maailmasta. Laulut ja laululeikit liittyvät aihepiiriltään käsiteltäviin teemoihin ja projekteihin sekä äidinkielen osa-alueisiin. Lasta rohkaistaan osallistumaan ja eläytymään sekä musiikin kuunteluun että esittämiseen Kuvaamataito, käsityö ja askartelu ovat itseilmaisun keinoja. Lasta rohkaistaan käyttämään mielikuvitustaan ja iloitsemaan aikaansaannoksistaan. Lasta tuetaan arvostamaan omia ja toisten tekemiä töitä. Tuokioiden aikana harjoitellaan perustekniikoiden alkeita. Tutustutaan erilaisiin materiaaleihin, välineisiin ja työskentelytapoihin. Aihevalinnoissa huomioidaan integrointi muuhun työskentelyyn: teemat, juhlat ja päiväkodin yhteiset tapahtumat.