HARJOITTELUOHJEISTUS SYKSY 2015 2235230 OHJAUKSEN PERUSHARJOITTELU 5 op Perusharjoittelun tavoitteet ja lähtökohdat Ohjauksen perusharjoittelun jälkeen opiskelijalla on ohjauskeskusteluiden käymiseen tarvittava perusosaaminen, ja hän osaa toteuttaa luokkamuotoista ohjausta sekä ohjausprosesseja. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida luokka- ja ryhmämuotoista 1 ohjausta ja ohjauskeskusteluja hahmottaa, jäsentää ja arvioida oppimis- ja opetustapahtumaa pedagogisten ja ohjausteoreettisten käsitteiden avulla hahmottaa ohjausprosessit osana toimijuuden, opintopolun ja elämänkulun rakentumista ja tunnistaa erilaiset ohjausympäristöt analysoida ja arvioida harjoittelu- ja ohjauskokemuksiaan oman pedagogisen ja ohjausosaamisensa rakentamisessa. Harjoittelua voidaan suunnata ja eriyttää opiskelijan yksilöllisten tavoitteiden mukaan. Harjoittelun ohjaaja ja opiskelija laativat harjoittelun alkaessa harjoittelun yleisten ja henkilökohtaisten tavoitteiden pohjalta harjoittelusuunnitelman, jossa harjoittelun keskeisten teema-alueiden ajoitusta ja seurantaa suunnitellaan harjoittelupaikan toiminta huomioon ottaen. Tällöin otetaan huomioon harjoittelujaksolle ajoittuvat ajankohtaiset teemat ja tapahtumat kuten esim. opetussuunnitelmatyö, yhteistyö huoltajien kanssa, moniammatillinen yhteistyö harjoittelupaikan sisällä ja ulkopuolella sekä työelämä- ja kansainväliset yhteydet. Opiskelija osallistuu ohjaajan mukana harjoittelupaikan toimintaan kokonaisvaltaisesti. Ohjaaja seuraa opiskelijan ohjaustilanteita ja antaa niistä palautetta. Harjoittelun päätteeksi käydään yhteinen palaute- ja arviointikeskustelu. Ohjauksen perusharjoittelu ajoittuu opetussuunnitelman mukaan kolmannen opintovuoden syys- tai kevätlukukaudelle (ohjausalan maisteriopinnoissa toisen opintovuoden syyslukukaudelle ja opinto-ohjaajan erillisissä opinnoissa/sivuaine ensimmäisen vuoden kevätlukukaudelle tai toisen opintovuoden syyslukukaudelle). Harjoittelusta maksetaan harjoittelun ohjaajalle ohjauspalkkiona kertakorvauksena 180 /opiskelija. 1 Tässä ryhmämuotoisella ohjauksella viitataan esim. lukion tai ammattiopiston yläkoulun luokkaohjausta vastaaviin koko ryhmän ohjaustilanteisiin, ei pienryhmän ohjaamiseen.
Perusharjoittelun yhteydet muihin opintojaksoihin Harjoitteluun osallistumisen edellytyksenä ovat seuraavat opintojaksot: Orientoiva harjoittelu sekä Ohjausprosessi ja -keskustelu. Lisäksi harjoittelu liittyy portfoliotyöskentelyn osalta opintojaksoon Oppimisprosessit ja ohjausasiantuntijuus I. Harjoittelun suorittaminen ja sisällöt Harjoittelussa opiskelija havainnoi kokonaisvaltaisesti harjoitteluympäristönsä ohjaustoimintaa, tutustuu monipuolisesti oppilaan- /opinto-ohjaajan työhön, ammattikuvaan ja työympäristöihin sekä työmenetelmiin. Opiskelija perehtyy oppilaitoksen opetus- ja ohjaussuunnitelmiin sekä suunnittelee, toteuttaa ja arvioi luokka- ja ryhmämuotoista ohjausta sekä ohjauskeskusteluita itsenäisesti ja yhteisvastuullisesti. Harjoittelukokonaisuutta suunnitellaan tarkemmin ohjaajan ja opiskelijan yhteistyönä ja harjoittelusta voidaan tehdä viikoittainen lukujärjestys. Tässä suunnittelussa otetaan huomioon koulukohtaiset/ohjausympäristöjen työmuotojen vaihtelut. Ennen harjoittelun alkua laadittu harjoittelusuunnitelma liitetään portfolioon. Perusharjoittelu sisältää ohjattua oppilaanohjauksen/opinto-ohjauksen/ohjauksen intensiivistä havainnointia, suunnittelua ja toteutusta, erityisesti yksilöohjausta ja luokka-/ryhmämuotoista ohjausta. Opiskelija kehittää harjoittelussa taitojaan keskittyen ohjauskeskustelumetodiikkaan ja luokka-/ryhmämuotoiseen ohjaukseen. - Opiskelijan tulee toteuttaa vähintään 5-6 ohjauskeskustelua niin, että muodostuu ohjausprosesseja (tavoitteena vähintään yksi prosessi). Opiskelija seuraa ennen omia ohjauskeskustelujaan vähintään yhden ohjaajan pitämän ohjauskeskustelun. - Opiskelijan tulee toteuttaa vähintään 4 luokka-/ryhmämuotoista ohjausta (4 x 45/60 min tai 3 x 75 min). Hän voi pitää yhden tunnin parin kanssa. - Opiskelija seuraa oppilaitosharjoittelussa opetusta 1-2 oppituntia (ensisijaisesti sellaisen luokan/ryhmän opetusta, jolle itse toteuttaa ohjaustunteja). Hän syventää valmiuksiaan hahmottaa ja jäsentää ohjaustapahtumaa sekä analysoida sen osatekijöiden välisiä suhteita ohjausteoreettisesti. - Lisäksi perusharjoittelu sisältää ohjaustoiminnan kokonaisvaltaista analysointia ja arviointia sekä ohjausympäristöön perehtymistä: Opiskelija tutustuu esim. kuraattorin, koulupsykologin, apulaisrehtorin ja terveydenhoitajan työhön, JOPO-luokan tai muuhun vastaavaan toimintaan. Suoritustapana on aktiivinen osallistuminen harjoitteluoppilaitoksen tai harjoittelupaikan toimintaan harjoittelujakson (5 viikkoa, keskimäärin 20 t/viikko, yhteensä 100 t) ajan. Harjoittelu toteutetaan pääsääntöisesti yhtäjaksoisena harjoitteluna, mutta tarvittaessa harjoittelua voidaan jatkaa 6. 7. viikolle, mikäli se on tarkoituksenmukaista opiskelijan harjoittelun määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Syksyllä 2015 harjoittelu tulee ajoittaa viikoille 38-46.
Opiskelija hankkii harjoittelupaikkansa itse. Perusharjoittelusta kirjoitetaan portfolio, jossa opiskelija jäsentää ohjauskokemuksiaan ja analysoi niitä ohjausteoreettisesti hyödyntäen pohdinnoissaan opintojakson Ohjausprosessi ja -keskustelu kirjallisuutta. Harjoittelupaikassa annettava ohjaus Harjoittelun ohjaaja käy opiskelijan kanssa etukäteen läpi tämän laatimat ohjaustilanteisiin liittyvät suunnitelmat. Ohjaaja seuraa opiskelijan pitämiä luokkaohjaustunteja sekä ohjauskeskusteluja ja antaa niistä palautetta. Harjoittelun päätteeksi käytävässä palaute- ja arviointikeskustelussa ohjaaja ja opiskelija käsittelevät harjoittelun kulkua ja sille asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä opiskelijan kehittymistä harjoittelun aikana. Harjoittelussa huomioitavaa Harjoittelujen tarkoituksena on perehtyä aitoihin työelämän ohjaus- ja oppimisympäristöihin ja hankkia valmiuksia niiden vaatimiin työprosesseihin. Yleensä harjoitteluihin integroituu jokin teoreettinen tai ohjausmetodinen opintokokonaisuus. Tämä aikataulullinen yhteys korostaa harjoittelun merkitystä teorian ja käytännön yhteen sovittajana. Harjoittelut mahdollistavat myös ohjaajan työn tutkimisen (systemaattisen havaintojen tekemisen ja mahdollisesti myös empiirisen aineiston hankinnan) aidossa toimintaympäristössä ja omien tutkivan työotteen edellyttämien taitojen kartuttamisen. Vaitiolovelvollisuus sitoo myös harjoittelijaa. Harjoittelija ei saa harjoittelussa ollessaan eikä milloinkaan sen jälkeen ilmaista ulkopuolisille harjoittelussa toisten ihmisten henkilökohtaisista asioista saamaansa tietoa. Lainsäädännöllinen tausta vaitiolovelvollisuudelle on seuraava: Koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, henkilöstö ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa sivullisille ilmaista, mitä he ovat koulutukseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää opiskelijoiden ja henkilöstön tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. (ks. Perusopetuslaki 40, Lukiolaki 32, L ammatillisesta peruskoulutuksesta 42 ). Harjoittelussa saattaa eteen tulla vaikeita asioita (esim. oppilashuollollisia asioita tai työyhteisöongelmia), niistä on hyvä tarvittaessa keskustella joko harjoittelunohjaajan tai yliopiston vastuuopettajan kanssa.
Ohjauksen perusharjoittelun ohjeellinen kuormittavuus Harjoittelun kokonaiskuormittavuus on viiden opintopisteen harjoittelussa 135 tuntia. Toiminta harjoittelupaikassa - luokka- tai ryhmäohjauksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia - ohjauskeskustelujen toteuttamista siten, että syntyy ohjausprosesseja - osallistumista muuhun harjoittelupaikan toimintaan - arviointi- ja palautekeskustelut Itsenäinen työ 100 tuntia 33 tuntia - luokkatuntien suunnittelua ja valmistelua - ohjauskeskusteluihin valmistautumista Yhteensä 135 tuntia AHOT ja Ohjauksen perusharjoittelu Ohjauksen perusharjoittelu on rajattu AHOT-menettelyn ulkopuolelle, eikä sitä voi korvata aiemmalla työkokemuksella. Perusteena tälle on se, että harjoittelun sisällöt ja osaamistavoitteet kytkeytyvät suunnitelmallisesti opintojaksoon Ohjausprosessi- ja keskustelu, ja sen ytimenä on ohjaajan ammatillisen pätevyyden kannalta olennaisten ohjaustaitojen (yksilö- ja luokkaohjaus) harjoittelu. Harjoittelun arviointi Harjoittelun arviointi rakentuu yhteistoiminnallisesti opiskelijan itsearvioinnista ja ohjaajan arvioinnista. Sekä harjoittelun laadullisten (tavoitteiden saavuttaminen ja yksilöllinen kehittyminen) että määrällisten (läsnäolo harjoittelupaikassa, edellytetyt luokkaohjaustunnit sekä ohjauskeskustelut) kriteerien on täytyttävä, jotta harjoittelu on hyväksytysti suoritettu. Sairaus- yms. ennakoimattomissa tilanteissa harjoittelusuunnitelmaa eriytetään yksilöllisesti, jolloin asiasta sovitaan harjoittelusta vastaavan yliopiston opettajan kanssa. Harjoittelun ohjaaja käy opiskelijan kanssa arviointikeskustelun, jonka tukena käytetään erillistä arviointilomaketta. Tällöin otetaan huomioon sekä opiskelijan itsearviointi että ohjaajan arviointi siitä, miten opiskelija on edistynyt oppimisessaan ja ammatillisessa kehittymisessään harjoittelujaksolle asetettujen tavoitteiden suunnassa. Ohjaaja ilmoittaa arviointinsa ohjauksen koulutuksen suunnittelijalle kirjallisella arviointilomakkeella. Harjoittelun vastuuopettaja hyväksyy portfolion ja antaa opiskelijalle suoritusmerkinnän harjoittelusta. Harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty. Hylätty arvosana on mahdollista korottaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman perusteella.
OHJAUKSEN PERUSHARJOITTELUN ARVIOINTIKRITEERIT Täydennettävä Hyväksytty Hyväksytty Yleiset tavoitteet Osaamista täydennettävä Hyvä osaaminen Kiitettävä osaaminen Työ- ja harjoitteluorientaatio Työn ja oppimisen arviointi- ja analyysitaidot Heikko sitoutuminen harjoitteluun. Suorituskeskeisyys ja muodollisuus. Opiskelija on heikosti motivoitunut analysoimaan ja arvioimaan omaa työskentelyään ja oppimistaan. Opiskelija sitoutuu harjoitteluun ja pyrkii harjoittelun tavoitteisiin. Opiskelija pohtii oppimaansa tavoitteiden suunnassa, asettaa uusia tavoitteita ja kykenee oppimaan kokemuksistaan. Sitoutuminen harjoitteluun ja työhön on kokonaisvaltaista ja vastuullista. Näkee harjoittelun uuden oppimisen ja kehittymisen mahdollisuutena. Arviointi jatkuvaa ja analyyttista. Kykenee tiedostamaan oman toimintansa taustalla olevia arvoja, asenteita ja olettamuksia. Ammatillinen itsetuntemus Epäselvä ja jäsentymätön. Opiskelija on haluton pohtimaan omaa ammatillista identiteettiään. Opiskelija on kiinnostunut pohtimaan ammattiidentiteettiään ja sen suhdetta omaan työskentelyynsä. Opiskelija on luovasti kiinnostunut oman ammatillisen identiteetin kehittämisestä. Työote on eettisesti korkeatasoista. Erityistavoitteet Täydennettävä Hyväksytty Luokka- ja ryhmämuotoisen ohjauksen suunnittelu, toteutus ja arviointi Ohjauskeskustelutaidot: yksilöohjauksen toteutus ja arviointi Oppimis- ja ohjaustapahtuman jäsentäminen pedagogisten ja ohjausteoreettisten käsitteiden avulla Ohjausprosessin hahmottaminen osana toimijuuden, opintopolun ja elämänkulun rakentumista erilaisissa ohjausympäristöissä Harjoittelu- ja ohjauskokemusten analysointi ja arviointi oman pedagogisen ja ohjausosaamisen rakentamisessa Opiskelija ei osaa eikä halua toteuttaa luokka- ja ryhmäohjaustilanteita. Opiskelija ei osaa toteuttaa ohjauskeskusteluita itsenäisesti. Pedagogisten ja ohjausteoreettisten käsitteiden kapea alainen tiedostaminen. Opiskelija ei tiedosta yhteyttä oman toiminnan ja teorian välillä. Opiskelija ei osaa hahmottaa ohjauksen kokonaisuutta ja eri ohjausympäristöjen luonnetta. Opiskelija ei osaa analysoida eikä arvioida harjoittelu- ja ohjauskokemuksiaan osaamisensa rakentamisessa, eikä tunnista toimintansa eettisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida luokka- ja ryhmäohjaustilanteita itsenäisesti. Opiskelija osaa toteuttaa ja arvioida ohjauskeskusteluja itsenäisesti ohjausprosessin osana. Pedagogisten ja ohjausteoreettisten käsitteiden hallinta. Opiskelija pohtii ja analysoi aktiivisesti käytännön ja teorian välistä suhdetta. Opiskelija osaa hahmottaa ohjausprosessin, yksilöohjauksen sekä luokkaohjauksen merkityksen osana laajempaa ohjauksen kokonaisuutta ja ohjattavan toimijuuden, opintopolun ja elämänkulun rakentumista erilaisissa ohjausympäristöissä. Opiskelija osaa analysoida ja arvioida harjoittelu- ja ohjauskokemuksiaan oman osaamisena rakentamisessa. Hän kykenee tarkastelemaan toimintaansa eettisistä näkökulmista.
Harjoittelun määrälliset tavoitteet: - aktiivinen osallistuminen harjoittelukoulun ohjaustoimintaan 5 viikkoa (keskimäärin 20 t/vko, yhteensä 100 t): täydennettävä / toteutui - vähintään 5-6 ohjauskeskustelua niin, että muodostuu ohjausprosesseja: täydennettävä / toteutui - vähintään neljä luokka- tai ryhmäohjaustilannetta: täydennettävä / toteutui Huom! Harjoittelusuunnitelman muuttuessa esim. sairauspoissaolojen vuoksi pyydämme välitöntä yhteydenottoa yliopiston harjoittelusta vastaavaan opettajaan. Perusharjoittelun ohjaajat yliopistolla: yliopisto-opettaja Sirja Möttönen yliopisto-opettaja Merja Tamminen sirja.mottonen@uef.fi merja.tamminen@uef.fi puh. 050 911 4215 puh. 050 367 5223 Harjoittelun lomakkeiden palautus: (Huom! Palautettavat lomakkeet lähetetään ohjaajalle erillisessä liitetiedostossa) Janne Antikainen, Itä-Suomen yliopisto, Metria-Psykologia siipi, MP211 PL 111 80101 Joensuu