Maakuntakaava
Juhani Seppovaara / Kuvaliiteri Mikä maakuntakaava on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön perusratkaisut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Sen laatii ja hyväksyy maakunnan liitto. Lehtikuva Maakuntakaava kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen alueiden käytön suunnittelujärjestelmään. Muita kaavamuotoja ovat kunnassa laadittavat yleis- ja asemakaavat. Sisällys Mikä maakuntakaava on? s.3 Miksi maakuntakaavoja tarvitaan? s.4 Miten ja mihin maakuntakaava vaikuttaa? s.4 Millainen maakuntakaava on? s.6 Miten maakuntakaava laaditaan? s.8 Milloin maakuntakaavaa on syytä tarkistaa? s.11 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Maakuntakaavalla on tärkeä tehtävä maakunnan kehittämisessä ja sen suunnittelussa. Kokonaisvaltaiseen ja pitkäjänteiseen maakunnan kehittämiseen tähtäävä maakuntasuunnitelma on yksi maakuntakaavan keskeinen lähtökohta. Maakuntakaavassa maakunnan kehittämisstrategia voidaan konkretisoida kaavakartan ja kaavamääräysten avulla alueiden käytön kehittämisperiaatteiksi ja aluevarauksiksi. Maakuntaohjelma Maakuntasuunnitelma Maakunnan tavoiteltu kehitys Kehittämislinjaukset Aikatähtäys 20 30 v Asemakaava Maakuntakaava Alueiden käytölliset ratkaisut Aikatähtäys 10 20 v Kehittämistoimien suuntaaminen Aikatähtäys 3 5 v 1 3
Lehtikuva Miksi maakuntakaavoja tarvitaan? Maakuntakaavaa tarvitaan ratkaistaessa useamman kunnan alueelle vaikuttavia alueidenkäyttökysymyksiä, joiden käsittely pelkästään kuntakaavoituksen puitteissa ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollistakaan. Maakuntakaavassa ei käsitellä sellaisia alueidenkäyttökysymyksiä, jotka ovat yksinomaan kunnan sisäisiä. Maakuntakaavoituksen tarve voi aiheutua monesta eri syystä kuten: Tarpeesta ratkaista alueiden käyttöä koskevat kysymykset samanaikaisesti useamman kunnan alueella. Tällaisia ovat mm. kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne tai päätieverkon kehittäminen. Alueidenkäyttöratkaisun vaikutusten ulottumisesta merkittävissä määrin useamman kunnan alueelle, esim. vähittäiskaupan suuryksikkö. Pyrkimyksestä alueelliseen omavaraisuuteen yhtä kuntaa laajempien alueiden puitteissa, esim. maa-aineshuolto tai virkistysmahdollisuudet. Tarpeesta turvata maakunnallisesti tai seudullisesti tyypillisiä tai ainutlaatuisia kulttuuri- ja luonnonympäristöjä. Tarpeesta ratkaista kuntien välisiä kilpailutilanteita. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä ja ylikunnallisesta luonteesta johtuen kunnilla on omassa kaavoituksessaan kuitenkin varsin suuri liikkumavara kunnan sisäisissä alueidenkäyttökysymyksissä. Maakuntakaavan vaikutus viranomaisiin Lain mukaan viranomaisten on pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista. Tämä edellyttää viranomaisilta aktiivista maakuntakaavan toteuttamista palvelevaa toimintatapaa. Viranomaisvaikutuksen merkitys vaihtelee sen mukaan, miten laajan harkintavallan erityislainsäädäntö antaa viranomaiselle. Viranomaisvaikutuksen kautta maakuntakaavan tavoitteet nivoutuvat osaksi laaja-alaisempaa, maakunnan kokonaisvaltaista kehittämistä. Maakuntakaavan vaikutukset rakentamiseen ja muuhun alueiden käyttöön Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. (MRL 32.2 ) Maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Rakentamisrajoituksen aluetta voidaan kaavassa erityisellä määräyksellä laajentaa tai supistaa. (MRL 33.1 ) Jos jotakin aluetta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, maakuntakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). (MRL 30.2 ) Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. (MRL 32.1 ) Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. (MRL 32.3 ) Miten ja mihin maakuntakaava vaikuttaa? Maakuntakaavan oikeusvaikutukset on määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Ne koskevat kuntien kaavoitusta, muita viranomaisia ja tietyissä tapauksissa myös suoraan rakentamista ja muuta alueiden käyttöä. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta Alueiden käytön suunnittelujärjestelmän periaatteena on, että yleispiirteisempi kaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yksityiskohtaisempia kaavoja. Näin ollen maakuntakaavan alueiden käyttöä koskevat periaatteet ja siinä osoitetut alueidenkäyttöratkaisut ovat kunnan kaavoituksen perustana. Kunnan kaavoituksessa ei voida poiketa maakuntakaavassa osoitetusta kokonaisratkaisusta, kuten esimerkiksi suurten kauppakeskusten verkostosta. Ehdollinen rakentamisrajoitus Maakuntakaavan rakentamisrajoitusalueella ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että maakuntakaavan toteutuminen vaikeutuu. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos sen epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai muu julkisoikeudellinen yhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Suojelumääräys Maakuntakaavassa annettavien suojelumääräysten kautta maakuntakaavalla voidaan ohjata suoraan myös muuta alueiden käyttöä kuin rakentamista. Suojelumääräykset voivat koskea esimerkiksi metsien käsittelyä, ojitusta ja muita maisemaa ja luonnonolosuhteita muuttavia toimenpiteitä. Suojelumääräystä ei voida antaa, ellei alueella ole lain edellyttämiä erityisiä ympäristöarvoja. 4 5
Maakuntakaavan sisältövaatimukset Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja -päätösten sekä 32 :ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Edellä tässä pykälässä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. (MRL 28 ) Millainen maakuntakaava on? Maakuntakaavan sisältö Kunnilla on Suomessa varsin itsenäinen määräysvalta kaavoitusasioissa. Tämä koskee myös maakunnan liittoa, joka voi hyvin itsenäisesti päättää maakuntakaavan sisällöstä. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa yleisiä määräyksiä ja reunaehtoja maakuntakaavan sisällöstä ja esitystavasta. Näitä on osaltaan täsmennetty valtioneuvoston päättämissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Ne on lain mukaan otettava maakuntakaavaa laadittaessa huomioon siten, että edistetään niiden toteuttamista. Laki asettaa maakuntakaavan sisällölle laadullisia vaatimuksia. Maakuntakaavassa on kiinnitettävä huomiota muun muassa: alue- ja yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukaisuuteen; alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä alueiden käytön taloudellisuuteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Maakuntakaavaa varten tarvittavat selvitykset Merkittävät alueidenkäyttöratkaisut tehdään oikeudellisesti sitovalla tavalla ensimmäistä kertaa usein juuri maakuntakaavoituksen yhteydessä. Tästä syystä on tärkeää, että maakuntakaava perustuu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Maakuntakaavan lähtötiedot ja selvitykset ovat perusteena kaavassa esitettävien aluevarausten tarpeellisuuden ja lainmukaisuuden arvioinnille. Lain mukaan myös kaavan toteuttamisen vaikutukset on tarpeellisessa määrin arvioitava ja otettava huomioon kaavaa laadittaessa ja hyväksyttäessä. Arvioinnin tehtävänä on myös tukea kaavaratkaisujen valmistelua ja valintaa. Lisäksi selvitetään, voidaanko mahdollisia haitallisia vaikutuksia ehkäistä tai lieventää. Arviointi tehdään vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Maakuntakaavan esitystapa Maakuntakaava esitetään kartalla ympäristöministeriön kaavamerkintäasetuksen mukaisten ja tarvittaessa myös muiden kaavamerkintöjen avulla. Kaavakartan mittakaava on yleensä 1:100 000 1:250 000. Maakuntakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joiden avulla kaavakartan sisältöä ja sen ohjausvaikutusta muuhun suunnitteluun tai rakentamiseen voidaan täsmentää. Lisäksi voidaan antaa erityisiä suojelumääräyksiä, jos jotakin aluetta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava. Kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen muodostaa oikeusvaikutteisen maakuntakaavan. Lisäksi kaavaan liittyy kaavaselostus, joka selventää ja täydentää kaavakarttaa. Siinä perustellaan kaavassa tehdyt ratkaisut sekä kuvataan kaavan toteuttamisen tärkeimmät vaikutukset ja laadintaprosessin eri vaiheet. Kokonais-, vaihe- ja osa-aluemaakuntakaavat Maakuntakaava on mahdollista laatia joko kokonaismaakuntakaavana, joka kattaa koko maakunnan ja kaikki asiakokonaisuudet; vaihemaakuntakaavana, jossa käsitellään yhtä tai useampaa asiakokonaisuutta tai hanketta taikka osa-alueittaisena maakuntakaavana, joka koskee esimerkiksi yhtä seutukuntaa tai vesistöaluetta. Maakuntakaavan laatiminen vaiheittain tai osa-alueittain on maankäyttöja rakennuslain mahdollistama tapa sovittaa kaavan laatimisvelvollisuus joustavasti suunnittelutarpeisiin, tietoperustaan tai käytettävissä oleviin voimavaroihin. Laadittaessa maakuntakaavaa vaiheittain tai osa-alueittain on päämääränä kuitenkin pidettävä ajantasaista kokonaismaakuntakaavaa koko maakunnan alueella. 6 7
Miten maakuntakaava laaditaan? Maakuntakaavan laadintaprosessi Suomen perustuslain mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavoitusmenettely edellyttää avointa ja vuorovaikutteista toimintatapaa. Kaavoitus voidaan jakaa sen aikana tehtävien päätösten perusteella eri vaiheisiin seuraavasti: Aloitusvaiheessa laaditaan kaavan työohjelma; laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma; järjestetään kaavan lähtökohtia ja tavoitteita koskeva viranomaisneuvottelu; ilmoitetaan kaavan vireilletulosta; tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) ja varataan osallisille mahdollisuus palautteen antamiseen OAS:sta. Tavoitevaiheessa määritellään kaavan laatimisen tavoitteet maakunnan omien kehittämistarpeiden, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden antamien lähtökohtien sekä osallisten kanssa käytyjen keskustelujen ja lausuntojen perusteella. Tavoitteet voivat edelleen tarkentua ja niihin voidaan tarpeen mukaan tehdä muutoksia seuraavien työvaiheiden yhteydessä. Valmisteluvaiheessa tehdään tarvittavat selvitykset; muodostetaan kaavavaihtoehdot; arvioidaan vaihtoehtojen vaikutuksia yhdessä osallisten kanssa sekä asetetaan vaihtoehdot, niihin liittyvät selvitykset ja muu kaavaan liittyvä valmistelumateriaali vaiheen lopussa nähtäville. Ehdotusvaiheessa laaditaan kaavaehdotus valmisteluvaiheesta saadun palautteen ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella; tarkennetaan vaikutusten arviointia; laaditaan kaavaselostus ja lopuksi asetetaan kaavaehdotus nähtäville. Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti nähtävilläolon jälkeen, on se asetettava uudelleen nähtäville. Hyväksymisvaiheessa käsitellään ehdotuksesta annetut muistutukset ja lausunnot; pidetään viranomaisneuvottelu; tehdään kaavaehdotukseen tarpeelliset korjaukset; hyväksytään kaava maakuntavaltuustossa ja saatetaan kaava ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vahvistamisvaiheessa ympäristöministeriö arvioi kaavan lainmukaisuuden ja vahvistaa kaavan kokonaan tai jättää sen osittain tai kokonaan vahvistamatta. maakuntakaavaan voidaan tehdä ministeriössä oikaisunluonteisia korjauksia ja liiton suostumuksella vähäisiä muutoksia. Seurantavaiheessa seurataan kaavan ja sen aiheuttamien vaikutusten toteutumista ja seurataan kaavaan kohdistuvia muutostarpeita. Osallistuminen maakuntakaavan laadintaan Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaikilla osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun. Näitä osallisia ovat mm. alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lähtökohtien ja tavoitteiden määrittely lähtökohdat tavoitteet Kaavan sisällon suunnittelu vaihtoehdot ehdotus kaava Selvitykset ja vaikutusten arviointi lähtötiedot perusselvitykset vaikutusselvitykset ja arviointi Osallistuminen ja vuorovaikutus OAS viranomaisneuvottelut mielipiteet ja lausunnot muistutukset ja lausunnot valitukset ja lausunnot Maakunnan liitossa maakuntakaavan laadintaa varten perustetaan tarpeelliset ohjaus- ja valmisteluryhmät. Tässä yhteydessä on syytä ottaa huomioon yhteistyötarpeet asianomaisten kuntien, valtion viranomaisten ja muiden keskeisten tahojen kanssa. Jos maakuntakaava laaditaan osa-alueittain, tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti asettaa valmistelua ohjaava toimielin, jossa on asianomaisten kuntien ehdottamia jäseniä. tehtävän pääasiallinen suoritusajankohta tehtävän alustava tai tarkentava ajankohta 8 9
Sivun 10 kuvat: Hämeen liitto Esimerkkejä maakuntakaavoituksen osallisista. Alueen maanomistajat Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Kaava-alueen maanomistajat ja -haltijat Kaavan vaikutusalueen asukkaat Kaavan vaikutusalueen yritykset ja elinkeinonharjoittajat Kaava-alueella työssä tai koulua käyvät henkilöt Kaava-alueen yritysten ja laitosten asiakkaat Kaava-alueen ulkopuolisen vaikutusalueen maanomistajat ja -haltijat alueellinen ympäristökeskus ja muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa; maakunnan liitto ja kunta, jonka alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia; rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan sekä rekisteröity valtakunnallinen yhteisö, kun kysymys on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisuudesta. Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Maakunnan alueen kunnat Naapuriliitot ja kunnat, joihin kaava vaikuttaa Valtion keskushallinnon viranomaiset, kuten Museovirasto, Metsähallitus, Tiehallinto, Ratahallintokeskus, Merenkulkulaitos ja Ilmailulaitos Aluehallinnon viranomaiset, kuten työvoima- ja elinkeinokeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, maakuntamuseot, metsäkeskukset, tiepiirit, puolustushallinto ja lääninhallitukset sekä sosiaali- ja terveysalan viranomaiset Valtakunnalliset edunvalvontajärjestöt Maakunnan tasolla toimivat yhteisöt, kuten Suomen luonnonsuojeluliiton piirit, kauppakamarit ja metsäkeskukset Alueellisella tai paikallisella tasolla toimivat yhteisöt ja yhdistykset Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt, kuten energialaitokset, vesilaitokset ja tietoliikenteen välityksestä vastaavat yhtiöt Maanomistajia edustavat yhteisöt Asukkaita edustavat yhteisöt, kuten kylätoimikunnat, asukasyhdistykset tai niiden kattojärjestöt sekä harrastusjärjestöt Elinkeinonharjoittajia edustavat yhteisöt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Avoimen ja vuorovaikutteisen kaavoituksen ja hyvän lopputuloksen edellytykset luodaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman avulla. Se kertoo yhteistyön pelisäännöt ja auttaa asukkaita, viranomaisia ja yhdistyksiä löytämään oman roolinsa kaavaprosessissa. Mahdollisuus osallistumiseen tulee tarjota jo suunnittelun alkuvaiheessa, jolloin ratkaisut ovat vielä avoinna ja tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet olemassa. Maakuntakaavan vahvistaminen ja muutoksenhaku Maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntakaava saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaavan hyväksymistä koskevasta maakuntavaltuuston päätöksestä voi valittaa ympäristöministeriöön. Valituksen saa maankäyttö- ja rakennuslain 191 :n nojalla tehdä: se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen); maakunnan alueella olevan kunnan jäsen; maakunnan alueella oleva kunta; Vahvistusmenettelyssä ympäristöministeriö tutkii maakuntakaavan lainmukaisuuden. Jos maakuntakaavan sisältö ja laatimismenettely täyttävät maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä muussa lainsäädännössä asetetut vaatimukset, ympäristöministeriö vahvistaa kaavaan. Muussa tapauksessa ympäristöministeriö jättää kaavan osittain tai kokonaan vahvistamatta. Osana vahvistusmenettelyä ympäristöministeriö pyytää maakuntakaavasta muiden ministeriöiden lausunnot. Jos ministeriöiden kannat maakuntakaavan sisällöstä ovat oleellisilta osin eriävät, ympäristöministeriö siirtää asian valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistavaksi. Ympäristöministeriön tai valtioneuvoston vahvistamispäätöksestä voi edelleen valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksen voi tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Maakuntakaavan jäätyä kokonaan tai osittain vahvistamatta vain maakunnan liitolla tai kunnalla on oikeus hakea muutosta. Milloin maakuntakaavaa on syytä tarkistaa? Maakuntakaavan asema kaavajärjestelmässä vaatii jatkuvaa suunnitteluja seurantaprosessia niin, että kaavaa voidaan pitää ajan tasalla ja sitä voidaan tarvittaessa kehittää. Vanhentunut maakuntakaava hidastaa tarpeettomasti kuntien kaavoitusta ja vaikeuttaa muutenkin maakunnan kehittämistä. Maakuntakaavan ajantasallapito ja kehittäminen voi tapahtua kokonaiskaavan ja myös vaiheittain tai osa-alueittain laadittavan kaavan avulla. Erityisesti jos kyse on nopeaa ratkaisua edellyttävästä ja selkeästi rajattavissa olevasta muutostarpeesta, voi kaavan laatiminen vaihe- tai osa-aluekaavana olla perusteltua. Kuitenkin aika ajoin, mm. maakuntasuunnitelman yhteydessä, tulee maakuntakaavaa ja sen tarkistamistarvetta tarkastella myös kokonaisuutena ja käynnistää tilanteen niin vaatiessa koko maakuntakaavan kattava ajantasaistus- ja kehittämistyö. Maakuntakaavan ajantasallapito- ja kehittämistarpeeseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa: muutokset olosuhteissa, ympäristössä tai tietoperustassa; suunnittelun perustana olevien tavoitteiden, kehittämisstrategioiden tai lainsäädännön muutosten vaikutukset alueiden käytön ohjaustarpeisiin; maakuntaohjelmien tai muiden kehittämistoimien edellyttämät muutosja ohjaustarpeet sekä maakuntakaavan toteutumisen seurannan kautta ilmenevät tarkistamistarpeet. 10 11
Kasarmikatu 25, PL 35, 00023 Valtioneuvosto puh. (09) 16007, www.ymparisto.fi Ympäristöministeriön esite elokuu 2004 Soprano Communications Oy Esite on painettu ympäristömerkin saaneelle paperille.