Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.02.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 34 Kaupunkisuunnittelulautakunnan ennakkotilinpäätös vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Päivi Ahlroos, puh. 040 482 4962 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: päättää hyväksyä esityslistan liitteen mukaisen kaupunkisuunnittelulautakunnan ennakkotilinpäätöksen vuodelle 2015. Käsittely Päätös Päivi Ahlroos esitteli kaupunkisuunnittelulautakunnan ennakkotilinpäätöksen vuodelta 2015. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Kaupunkisuunnittelulautakunnan käyttötalouden seurantaraportit 31.12.2015 - Kaupunkisuunnittelukeskuksen tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2015 (tuloskortti) - Kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjanpidon raportti 2015 Talousarvion sitovuus ja seuranta Tilinpäätöksen ennakkotieto laaditaan 31.12.2015 tilanteesta ja asia käsitellään kaupunginhallituksessa 8.2.2016. Valtuustossa asia käsitellään 15.2.2016. Konsernitilinpäätös käsitellään kaupunginhallituksessa 21.3.2016 ja valtuustossa 23.5.2016. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käyttötalousosan sitovuustaso on 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta. Tilinpäätöksen ennakkotiedon yhteydessä käsitellään kuukausiraportin tietojen lisäksi tulostavoitteiden toteumatietojen tarkennukset ja lisäykset sekä lokakuun kuukausiraportissa arvioimatta jääneiden tulostavoitteiden toteumatiedot. TATU -ohjelman osalta raportoidaan tavoitteiden toteutumista koskevat tiedot. Tilinpäätöksen ennakkotiedon yhteydessä annetaan selvitys talousarvion poikkeamista ja niiden syistä. Olennainen poikkeama määrärahasta tai
Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.02.2016 Sivu 2 / 2 tuloarviosta on yli 5 prosenttia tai yli 200 000 euroa. Selvitys annetaan sitovuustasolla. Muihin seurattaviin asioihin kuuluu mm. vuoden 2015 talousarvioneuvottelujen pöytäkirjamerkintöjen toteutuminen. Vastaukset valmistellaan tältä osin keskitetysti toimialan esikunnassa. Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2015 Espoo-tarina on keskeisin kaupungin kehittämistä ohjaava strategia, jota toteutetaan TATU -ohjelmalla, poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla sekä tuloskorttien tulostavoitteilla. TATU -ohjelman projektit ja toimenpiteet ovat edenneet. Ohjelmaa toteutetaan asetettujen projektien ja toimenpiteiden (ESPRO) lisäksi linjajohtamisen keinoin, toiminnan jatkuvana parantamisena ja tehostamisena. Teknisen ja ympäristötoimen toimiala laajeni vuoden 2016 alussa, kun Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos ja tekninen keskus yhdistyivät sekä Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos ja Tilakeskus -liikelaitos yhdistyivät. Konsernihallinto muodostuu vuoden alusta lukien konserniesikunnasta, konsernipalveluista ja sisäisen tarkastuksen yksiköstä. Espoolaisen johtamismallin kehittämisprojekti (ESJO) on edennyt ja projekti laajenee myöhemmin koko kaupunkia kattavaksi. Kaupunkisuunnittelukeskuksen tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2015 Tulostavoitteet ovat sitovia. Kaupunkisuunnittelukeskus on laatinut toimialan tulostavoitteista johdetut tuloskortit. Lautakunta on hyväksynyt keskukselle tulostavoitteiden lisäksi myös muita toimintaan liittyviä tavoitteita, joiden toteutumista on seurattu työohjelman tarkistamisen yhteydessä. Vuonna 2015 kaupunkisuunnittelukeskuksen omia kekeisiä toiminnallisia tavoitteita olivat: - Asiakaspalvelun kehittäminen yhteistyössä teknisen toimen asiakaspalvelun kanssa. - Asiakastyytyväisyyden kartoittaminen ja selvitystyön pohjalta asiakaspalvelua parantavien toimien käynnistäminen. - Keskuksen johtamisjärjestelmän uudistaminen osana ESJO-pilottiprojektia. - Lupatoiminnan tehostaminen ja lupien käsittelyaikojen lyhentäminen. - Kaavatalouslaskennan pilotoiminen ja määrittelytyö. Kaikki em. aiheissa on päästy hyvin alkuun ja saavutettu tuloksia. Mm. lupien (suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset) käsittelyajat ovat
Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.02.2016 Sivu 3 / 3 lyhentyneet kohtuulliselle tasolle (keskimäärin 4,2 kk) ja maisematyölupien käsittelyajat ovat olleet koko ajan lyhyitä. Espoon kaavoitusohjelma sekä kaupunkisuunnittelukeskuksen työohjelma ovat keskeinen osa lautakunnan toimintasuunnitelmaa. Työohjelma tarkistetaan ja seurantaraportti laaditaan kerran vuodessa. Valtuustokaudella kaupunkisuunnittelukeskuksen keskeisenä tavoitteena on toteuttaa kaupunginhallituksen hyväksymää kaavoitusohjelmaa ja kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymää konkreettista, kohdetasoista työsuunnitelmaa. Vuonna 2015 on seurattu erityisesti priorisoituja kaavakohteita ja raportoitu mahdollisista poikkeamista. Työohjelmaan merkittyjä kaavatalouden pilottikohteita on seurattu ja kehitetty kaavatalouden arviointi- ja ohjausmenetelmillä. Katsaus kaupunkisuunnittelukeskuksen työohjelmaan 2015 käsiteltiin lautakunnassa 14.10.2015. Kaupunkisuunnittelukeskuksen työohjelma 2016 hyväksyttiin lautakunnassa 9.12.2015. Lautakuntasopimus täydentää valtuustosopimusta yksityiskohtaisemmilla tavoitteilla ja täsmentää lautakunnan tahtotilaa ja painotuksia kaavoituksen osalta. Valtuusto- ja lautakuntasopimuksessa määriteltyjen kaupunkisuunnittelua koskevien tavoitteiden toteumaa ja toimenpiteitä arvioidaan vähintään kerran vuodessa. Toiminnan tunnuslukujen toteutuminen Tilanne 31.12.2015 Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet 2 500 asunnon vuosituotannolle. Mittarit TP 2014 TA 2015 Toteuma Kaavojen mahdollistama asuntojen 31.12.2015 vuosituotannon määrä k-m2 496 600 350 000 340 016 Vuoden loppuun mennessä kaupunkisuunnittelulautakunnasta edenneissä asemakaavoissa on asuinkerrosalaa 340 016 k-m 2. Määrä on vuonna 2015 alle tavoitteen, mutta kolmen vuoden keskiarvo (v.2013-2015) on noin 397 000 k-m 2, mikä on keskimäärin yli tavoitteen. Vuosittaista vaihtelua määrissä esiintyy, MAL -tavoite Espoon asemakaavoitettavaksi asuinkerrosalatavoitteeksi kuluvalle sopimuskaudelle on 250 000 k-m 2 (kunnassa hyväksyttyjen asemakaavojen asuinkerrosala), mikä vastaa 2 500 asunnon vuosituotantoa. Vuonna 2015 on hyväksytty 539 166 k-m 2. Tavoite toteutuu. Vuoden loppuun mennessä on alkanut 2 800 asunnon rakentaminen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.02.2016 Sivu 4 / 4 Vuosien 2016-2019 asuntotonttien kaavoitusta kerrosalana mitattuna lisätään 25 %:lla voimassa olevaan MAL -aiesopimukseen verrattuna. Vuotuinen tavoite asuinrakennuskaavojen osalta on 312 500 k-m 2. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on laadittu sisäiseen käyttöön vuosille 2015-2019 viiden vuoden asemakaavoitusohjelma, jolla tavoitteeseen pääsy varmistetaan. Ohjelmaa esitellään säännöllisesti kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Kaavoitusta kohdennetaan erityisesti saavutettavuusvyöhykkeille SAVU I-III, joilta alueilta hyväksytyt kaavat lasketaan mukaan seurantatilastoon. Yhteenveto kaupunkisuunnittelukeskuksen tulostavoitteiden toteutumisesta 31.12.2015 on oheismateriaalina (tuloskortissa). Tulostavoitteiden saavuttamiseen liittyvät riskit ja niiden hallinta Kaupunkikeskuksen asemakaavoituksen määrälliset tavoitteet on saavutettu. Merkittävin riski tavoitteelle luoda edellytykset 2 500 asunnon vuosituotannolle liittyy asemakaavojen lainvoimaisuuden saavuttamiseen ja maankäyttösopimusvaiheen pitkittymiseen etenkin pientalokaavoissa. Valitukset saattavat viivyttää asemakaavojen vahvistumista merkittävässä määrin. Kaupunkisuunnittelukeskuksen henkilöresurssit pysyvät tulevina vuosina nykyisellä tasolla. Aika ajoin rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia. Kaavoituskohteiden lisääntyminen 25 prosentilla ja kaavoitukseen liittyvien suunnittelumäärärahojen taso on selkeä riski tulevina vuosina. Toistaiseksi määrärahan leikkaus ei ole hidastanut kaavoitusta. Henkilöstö Henkilöstöä oli joulukuun lopussa 128, mikä on yksi vähemmän edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Suunnitteluavustajan vakanssi on muutettu arkkitehdin vakanssiksi elokuun alusta lukien. Joulukuussa muutettiin kaupunginhallituksen päätöksellä vakanssit erikoissuunnittelijaksi ja asemakaavainsinööriksi, kun samalla lakkautettiin kaksi muuta tyhjää vakanssia. Tarpeettomia vakansseja on tarkoitus muuttaa paremmin keskuksen ydintoimintaa palveleviksi. Kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelu on yhdistynyt teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalveluun 1.8.2015 alkaen. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käyttötalouden tulojen ja menojen toteutuminen 43 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 1000 EUR Talousarvio 2015 Muutokset/ Korotukset Muutettu TA 2015 Toteuma 31.12.2015 Poikkeama 2015 Toimintatulot 316 0 316 504 188 Toimintamenot -10 962-8 -10 970-10 489 481 Toimintakate -10 646-8 -10 654-9 985 669
Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.02.2016 Sivu 5 / 5 Tulot Tuloja kertyi 0,5 milj. euroa, toteuma 159,4 %. Tulot ylittyivät 0,19 milj. euroa lähinnä maksutulojen osalta. Maksutuloja kertyi 0,4 milj. euroa. Sisäisiä tuloja kertyi 56 475 euroa. Kaikkiaan tulot kasvoivat 25,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Asemakaavoituksen palvelumaksujen kertymä vaihtelee vuosittain kaavojen ja lupien koon mukaan. Tukia ja avustuksia kertyi 41 070 euroa käynnissä olevista hankkeista ja saaduista työllistämistuista. Menot Menoja kertyi 10,5 milj. euroa, 95,6 %. Määrärahaa säästyi 0,48 milj. euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. Suurin osa menoista on henkilöstömenoja, joita kertyi 7,42 milj. euroa. Määrärahaa säästyi 0,3 milj. euroa. Kaupunginjohtaja siirsi kaupunkisuunnittelukeskuksen henkilöstömenoihin yhteensä 8 428 euroa. Määräraha kohdentui kesätyöllistämiseen, rekrytointiin ja muihin tehtäväjärjestelyihin. Henkilöstömenot kasvoivat 1,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on joitain täyttämättömiä vakansseja. Useita kokoaikaisia harjoittelijoita on palkattu tasaamaan työmäärää erityisesti yleiskaavoituksessa. Ulkoisia palveluita ostettiin 1,8 milj. eurolla. Asiantuntijapalveluita ostettiin 1,5 milj. eurolla. Määrärahaa säästyi 0,17 milj. euroa. Asiantuntijapalveluita hankitaan asema- ja yleiskaavan sekä liikennesuunnittelun konsulttitöihin, lähiöiden kaavoitukseen sekä luonto-, ym. selvityksiin. Suuriin liikennesuunnitteluhankkeisiin, lähiöiden kehittämiseen ja välttämättömiin kaavoitustöihin valtion ja naapurikuntien kanssa on varauduttu sitoumuksin. Sisäisiin toimintamenoihin käytettiin 1,1 milj. euroa. Toimitilavuokria maksettiin 0,47 milj. euroa. Menot ovat pienentyneet 11,3 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Investoinnit Kaupunkisuunnittelulautakunnalla ei ole talousarvion investointiosassa määrärahavarausta koneiden ja kaluston hankintaan. Käyttötalouden seurantaraportti vuodelta 2015 on oheismateriaalina. Tiedoksi - Olli Isotalo, Tekninen ja ympäristötoimi - Pekka Heikkinen, Taloussuunnitteluryhmä - Jukka Kupiainen, Taloussuunnitteluryhmä - Maria Jyrkkä, Konserniohjausryhmä
Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.02.2016 Sivu 6 / 6