Espoon kaupunki Pöytäkirja 14. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 327/ / Kaupunkisuunnittelulautakunnan lautakuntasopimus Valmistelijat / lisätiedot: Eriksson Robert, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee lautakuntasopimuksen seurannan tiedoksi. Lisäksi lautakunta tekee seuraavan arvioinnin tulevien sopimusten laatimisen tueksi: Joustavana ja vapaaehtoisena asiakirjana lautakuntasopimus täydentää ja selventää hyvin muita kaupunkisuunnittelua ohjaavia asiakirjoja kuten kaavoituksen eri ohjelmat. Sopimus toimii yhtenä välineenä resurssien kohdentamisessa ja aiheiden priorisoinnissa sekä näiden ratkaisujen perusteluiden esittämisessä. Sopimuksessa voidaan luontevasti määritellä kaavojen yhteisiä strategisia ja kantavia lähtökohtia ja arvoja. Kaavojen lisäksi muut tärkeät kaupunkisuunnittelun painopistealueet ja kehittämiskohteet voidaan valita sopimuksen laatimisen ja allekirjoittamisen yhteydessä. Lautakuntasopimuksen toimineita kehittämiskohteita olivat monimuotoisen ja avoimen vuorovaikutuksen lisääminen lautakunnan, virkamiesten ja sidosryhmien välillä, pyöräilyn ja joukkoliikenteen korostaminen, kaupunkisuunnittelun energia- ja ilmastotyön keinojen kehittäminen sekä lisätyötä vaativien kehittämiskohteiden löytäminen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Merkitsee lautakuntasopimuksen seurannan tiedoksi. Lisäksi lautakunta tekee seuraavan arvioinnin tulevien sopimusten laatimisen tueksi: Joustavana ja vapaaehtoisena asiakirjana lautakuntasopimus täydentää ja selventää hyvin muita kaupunkisuunnittelua ohjaavia asiakirjoja kuten kaavoituksen eri ohjelmat. Sopimus toimii yhtenä välineenä resurssien kohdentamisessa ja aiheiden priorisoinnissa sekä näiden ratkaisujen perusteluiden esittämisessä.

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 Sopimuksessa voidaan luontevasti määritellä kaavojen yhteisiä strategisia ja kantavia lähtökohtia ja arvoja. Kaavojen lisäksi muut tärkeät kaupunkisuunnittelun painopistealueet ja kehittämiskohteet voidaan valita sopimuksen laatimisen ja allekirjoittamisen yhteydessä. Lautakuntasopimuksen toimineita kehittämiskohteita olivat monimuotoisen ja avoimen vuorovaikutuksen lisääminen lautakunnan, virkamiesten ja sidosryhmien välillä, pyöräilyn ja joukkoliikenteen korostaminen, kaupunkisuunnittelun energia- ja ilmastotyön keinojen kehittäminen sekä lisätyötä vaativien kehittämiskohteiden löytäminen. Oheismateriaali Selostus - KSL Lautakuntasopimus Lautakuntasopimus Lautakuntasopimus on täydentänyt allekirjoitettua valtuustosopimusta. Valtuusto- ja lautakuntasopimukset ovat yhdessä Espoo-strategian kanssa muodostaneet toimintaa ohjaavan kokonaisuuden. Lautakuntasopimus hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenten yhteiseksi asiakirjaksi ohjaamaan lautakunnan työskentelyä valtuustokauden ajan. Lisäksi sopimus on laadittu ohjaamaan lautakunnan toimintaa valmistelevaa ja lautakunnan päätöksiä täytäntöön panevaa virkamiestyötä. Sidosryhmille ja muille luottamushenkilöille sopimuksen tarkoituksena on ollut toimia osoituksena lautakunnan tahdosta ja tavoitteista. Sopimuksessa on otettu kantaa kaupunkisuunnittelun kehittämislinjauksiin, työskentelytapojen kehittämiseen, tavoitetasoon sekä tärkeimpiin kohteisiin Kaupunkisuunnittelun kehittämislinjauksia ja työskentelytapojen kehittäminen Kolme keskeistä kehittämislinjausta on nostettu sopimuksessa esiin. Ensimmäisenä on korostettu kaikkien suunnittelutasojen ja toimijoiden avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja parantamista. Toisena on mainittu tuottavuuden nostaminen sekä henkilöstö- että asiantuntijapalvelujen hankintaresurssien kasvattaminen. Kolmantena on painotettu ilmastonmuutoksen torjunnan ja kestävän kehityksen konkretisoimista esimerkiksi energiaratkaisujen toimenpiteiden osalta. Työskentelytapoihin liittyen sopimuksessa on tuotu esiin yhteistyön, tiedon, osaamisen ja tulostavoitteiden merkitystä ja kehittämistarvetta.

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 Luottamushenkilöiden, virkamiesten ja sidosryhmien yhteistyötä on parannettu ensisijaisesti monipuolisissa info-tilaisuuksissa ja seminaareissa. Yhteistyötä on parannettu myös tiedon avaamisella esimerkiksi julkaisemalla esityslista-aineistoa internetissä. Kaupunkisuunnittelukeskuksen resurssit ovat valtuustokauden aikana tasaisesti kasvaneet ja toiminnan kustannustehokkuutta on lisätty mm. kasvattamalla yliopisto- ja opiskelijayhteistyötä sekä toteuttamalla yhteisiä hankkeita esimerkiksi yritysten, ympäristö- sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Lisäksi tavoitteiden asettamisen, toteutuksen ohjauksen ja tulosten seurannan parantamiseksi on laadittu uusi kaupunkisuunnittelun tuloskorttiprosessi aikatauluineen. Tavoitetaso Sopimuksen tavoitteena on ollut, että Espoo on edelläkävijä. Keskeisenä tavoitteena sopimuksessa on tuotu esille ilmastonmuutoksen torjunta kaupunkisuunnittelun keinoin. Lisäksi sopimus toteaa tulevien yksityiskohtien ennustamisen mahdottomaksi ja määrittelee lautakunnan merkittäväksi rooliksi suunnan antamisen tulevalle kehitykselle. Valtuustokauden aikana kaupunkisuunnittelu on osallistunut kaupungin yhteiseen strategiseen ilmasto- ja energiatyöhön, kehittänyt kaavoituksen ilmastovaikutusten arviointia sekä kaavoituksen ilmastonmuutoksen hillinnän keinoja. Lisäksi on kehitetty uusia kaupunkisuunnittelun keinoja ilmaston muutoksen torjumiseksi, yhtenä uutuutena voidaan mainita kaavoituksen rinnalla laaditut paikalliseen energiatietoon perustuvat energiasuunnitelmat, joiden avulla kaavoissa on luotu edellytykset monipuolisille, paikallisille ja uusiutuville energiaratkaisuille. Espoo 2030, kaupunkikeskusten kehittymissuunnitelmat ja T3-alue Uutena kaupunkisuunnittelua ohjaavaksi asiakirjaksi sopimuksessa esitetään laadittavaksi Espoo 2030 tavoitetila asiakirja, tavoitteena koota ydinasiat eri selvityksistä ja suunnitelmista. Sopimuksessa on myös määritelty keskeiseksi asiaksi hallinnollisia rajoja ylittävä malli ja tarvittavien käytäntöjen luominen lähiöiden perusparantamiselle. Kaupunkikeskuksille on sovittu laadittavaksi omia kehittymissuunnitelmia. T3 toiminnalle on asetettu tavoitteeksi, että kokemukset pitää voida käyttää hyväksi projektihallintoa kehitettäessä Espoon muilla alueilla ja muussa toiminnassa. Olennaisina T3-alueen kysymyksinä on mainittu täydennysrakentamisen eri vaihtoehtojen havainnollistaminen, kestävän kehityksen uusia ratkaisuja edistävä kehitys- ja kokeilutoiminta, sekä eri toimijoiden ja käyttäjien sitouttaminen ja sitoutuminen alueen kehittämiseen ja palvelutarjontaan. Maankäytön tavoitetila 2030 on taustoitettu ja laatimisen menetelmiä on kehitetty yhdessä Aalto-yliopiston kanssa. Työ tehdään Espoo-tarinan laatimisen huomioon ottaen.

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 Poikkihallinnollisen lähiökehittämisen malliin liittyen kaupunkisuunnittelukeskus on koonnut lähtökohtia sekä selvittänyt hyviä esimerkkejä, henkilöresursseja ja tarpeita sekä koonnut tiekartan. Erityyppisiä kehittämissuunnitelmia on luotu Espoon eri osa-alueille mm. Espoon keskukselle, Matinkylä-Olarin välialueelle ja Länsimetron jatkeen asemien seuduille. T3 toiminnassa on kokeiltu uusia yhteistyötapoja, joiden kautta on löytynyt muille alueillekin soveltuvia yhteistyötahoja ja esimerkkejä. Esimerkiksi kampus-alueiden kehittämisessä Espoon keskuksen ja Otaniemen alueet ovat oppineet työn yhteydessä toisistaan. Otaniemessä on myös asemakaavoituksen tueksi laadittu laajat täydennysrakentamismahdollisuuksien kartoitukset. Laajemman täydennysrakentamissuunnitelman laatiminen kiinteistökohtaisen täydennysrakentamisen tueksi on tehty hyvillä kokemuksilla myös Karakalliossa. Kaupunkisuunnittelu on osallistunut laajaan tutkimus-, yliopisto- ja yritysyhteistyöhön osana T3 toimintaa, esimerkiksi RYM shok EUE ohjelman yhteydessä. EUE ohjelman tavoitteena on uusien kestävien ja ihmislähtöisten kaupunkisuunnittelun keinojen luominen ja kokeileminen. Joukkoliikenne, raidevisio ja pyöräilyreitistö sekä metron laatutaso ja asemanseudut Joukkoliikenteen houkuttelevuutta on sopimuksessa alleviivattu. Keinoina mainitaan hyvin suunniteltu ja toteutettu reitistö, toimivia vaihtojärjestelyjä sekä liityntäpysäköinti ja näihin liittyviä palveluja. Metroasemien ympäristöt on määritelty suunniteltavaksi kaupunkikuvaltaan korkeatasoisiksi siten, että nämä eheyttävät kaupunkirakennetta. Lisäksi on sovittu, että laaditaan raidevisio ja Espoon pyöräilyreitistön kehittämisohjelma. Metroasemien vaikutusalueista on esimerkiksi laadittu Espoon metroasemista pyöräilykaupunkeja selvityksiä, joissa on erityisesti otettu kantaa liityntäpysäköinnin mitoitukseen ja palveluihin, pyörätieverkkoon ja muun katuverkon toimivuuteen pyöräilyn näkökulmasta. Selvitysten avulla on asemakaavoissa luotu hyvät edellytykset sekä pyöräilylle että houkuttelevalle joukkoliikenteelle. Raidevisio on käsitelty lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa ja visio valmistui helmikuussa Kaupunkisuunnittelukeskus on osallistunut maaliskuussa 2012 valmistuneen Teknisen keskuksen Kevyen liikenteen väylien kehittämisohjelman laatimiseen, tämän jälkeen kaupunkisuunnittelukeskus on käynnistänyt poikkihallinnollisen Espoon pyöräilyn edistämisohjelman laatimisen. Lopuksi Sopimuksessa on tärkeiksi nostettu yksittäisiä asemakaavoja, hankkeita ja aiheita. Nämä ovat kaikki edenneet eri vaiheisiin. Sopimuksessa on mainittu jätevedenpuhdistamo, Vermo, Hista, Espoonkartano, Kalajärven paikalliskeskuksen alue, Nuuksioon liittyvät kohteet, siirtolapuutarha- ja viljelyalueet, nopeasti käynnistyvien rakennushankkeiden asemakaavat sekä omatoiminen rakentaminen.

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 Joidenkin aiheiden osalta ei ole tarkkaa mittaria, mutta aiheet ovat olleet tavoitteina ja lähtökohtina monissa kaavoissa. On myös tavoitteita, jotka jatkossakin vaativat työtä ja vaikuttamisen keinojen arviointia. Sopimuksessa korostetaan esimerkiksi prosessien kehittämistä ja niiden toteuttamista mahdollisimman paljon rinnakkain sekä henkilökunnan osaamisen pitkäjänteisen kehittämisen turvaamista mm. kilpailukykyisellä palkkauksen tasolla. Kaupunkisuunnittelulautakunnan lautakuntasopimuksen seuranta on tehty valtuustokauden aikana jatkuvasti lautakuntakäsittelyjen yhteydessä. Kauden lopuksi on laadittu tämä seurannan yhteenveto. Tiedoksi

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6