Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Talousarvio 2013-2015 2011 ja taloussuunnitelma 2012-2014 Khall 30.11.2011 237, Kvalt 14.12.2011 79 1
Haapajärven kaupunki TALOUSARVIO 2012 JA -SUUNNITELMA 2013-2015 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Talousarvion yleiset perusteet 3 2. Talousarvion sitovuus 4 3. Lainanottovaltuudet 5 4. Laskujen hyväksyjät 5 5. Talousarvion seuranta 5 6. Talousarvion tekstiosa 6 7. Haapajärven kaupunkikonserni 7 Tavoitteet ja riskit 8. Tuloslaskelmaosa 9 Tuloslaskelma 2012 Tuloslaskelma 2013-2015 9. Rahoitusosa 16 Rahoituslaskelma 2012 Rahoituslaskelma 2013-2015 10. Käyttötalousosa Käyttötalous toimielimittäin 21 Käyttötalous meno- tulolajeittain 22 Vaalit 23 Tarkastuslautakunta 24 Hallintopalvelut 25 Sivistyspalvelut 31 Tekniset palvelut 44 11. Investointiosa 56 12. Liitteet 60 2
Talousarvio vuodelle 2012 ja taloussuunnitelma vuosille 2013 2015 1.Talousarvion yleiset perusteet Taloussuunnitelma vuosille 2012 2015 jakaantuu neljään osaan sisältäen: - tuloslaskelmaosan - rahoituslaskelmaosan - käyttötalousosan - investointiosan Suunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Sopimus Haapajärven kaupungin talouden tasapainottamiseksi on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 7.9.2009. Hyväksytyn talouden tasapainottamissopimuksen mukaiset toimenpiteet sisältyvät taloussuunnitelmaan. Kaupungin vuosikate vuodelle 2012 on 3.174.197 euroa. Vuosikatteen pitäisi kattaa vähintään korvausinvestoinnit ja pitkäaikaisten lainojen lyhennykset. Korvausinvestointien tasona pidetään vuosittaisten poistojen määrää. Vuoden 2012 arvioidut poistot ovat 1.450.000 euroa. Valtuuston hyväksymässä sopimuksessa talouden tasapainottamiseksi on arvioitu vuodelle 2012 vuosikatteeksi 3.236.000 euroa. Kaupunginvaltuusto on vahvistanut vuodelle 2012 tuloveroprosentiksi 21,00 %. Tulovero talousarviossa on 18.200.000 euroa, mikä pohjautuu 1,1 %:n kasvuun. Suunnitelmavuosien 2013 2015 kasvuksi on arvioitu 2 %. Kiinteistöveroprosentit valtuusto on vahvistanut vuodelle 2012 seuraavasti: yleinen 1,35 % vakituiset asuinrakenn. 0,75 % muut asuinrakennukset 1,35 % voimalaitokset 2,85 % rakentamaton rak.maa 3,00 % yleishyödylliset yhteisöt 0,30 % Kiinteistöverotuotto em. prosenteilla laskettuna vuodelle 2012 saadaan 1.690.000 euroa. Yhteisöverotuotoksi arvioidaan 1.150.000 euroa. Korotusta vuoden 2011 talousarvioon on 50.000 euroa. Kuntien jakoosuutta yhteisöverontuotosta vuosille 2012-2013 on korotettu 5 %, kun korotus vuosina 2009-2011 on ollut 10 %. Valtionosuuksien maksatus on muuttunut vuoden 2010 alusta. Valtionosuudet maksetaan kaikki valtionvarainministeriön kautta ja ne kootaan pääsääntöisesti kaikki ns. yhden putken valtionosuuksiin ja maksetaan kunnille tasasuuruisina kuukausittain. Valtionosuuksia vuoden 2012 talousarviossa on 22.320.000 euroa ja siinä on indeksitarkistus vuoteen 2011 yhteensä 3,7 %. Valtionosuuksien leikkaukset vuodelle 2012 sitä vastoin ovat Haapajärvelle n. 900.000 euroa. Tämän lisäksi kiinteistöveron poisto verotulojen tasausjärjestelmästä vaikuttaa Haapajärvellä n. 572.000 euron menetyksen. Suunnitelmavuosien 2013 2015 korotukset ovat 3-4 %. Tilikauden tulos vuodelle 2012 on 1.724.197 euroa. Talouden tasapainottamissopimuksen mukaan tilikauden ylijäämä vuodelle 2012 on 1.616.000 euroa. Kattamatonta alijäämää vuoden 2010 lopussa oli 1.237.820,57 euroa. Kaupungin vuosikate ja tilikauden tulos vuodelle 2012 ovat sillä tasolla, että kertyneet alijäämät saadaan katettua kuntalain mukaisesti. Tämä edellyttää sitä, että myös vuoden 2011 talousarvio toteutuu suunnitelman mukaisesti. Talousarviolainojen lyhennykset vuodelle 2012 ovat 5.500.000 euroa. Pääomalainaa Haapajärven Kehityskeskus Oy:lle on varauduttu antamaan vuonna 2012 yhteensä 280.000 euroa. Uutta talousarviolainaa vuodelle 2012 on varauduttu nostamaan 3.780.000 euroa. Lainakanta pienenee 1.720.000 euroa edellisestä vuodesta. Toimintatuotot vuodelle 2012 ovat yhteensä 8.062.142 euroa sisältäen sekä sisäiset että ulkoiset erät. Nousua edelliseen vuoteen on 10,9 %. Toimintatuotot jakaantuvat seuraavasti: 3
myyntituotot maksutuotot tuet ja avustukset muut toim.tuotot Toimintakulut vuodelle 2012 ovat yhteensä 47.702.345 euroa. Nousua edelliseen vuoteen on 3,4 %. Toimintakulut jakaantuvat seuraavasti: henkilöstökulut palvelujen ostot aineet, tarvikk. ja tavarat avustukset muut toimintakulut Toimintakate kasvaa ed.vuodesta 2.0 %. Investointisuunnitelma vuosille 2012 2015 on seuraava: vuosi 2012 vuosi 2013 vuosi 2014 vuosi 2015 Tasapainottamissopimuksen mukaan investoinnit ovat vuosittain 1.000.000 euron tasossa. Tasapainottamissopimus on tehty vuoteen 2013 saakka. Vuoden 2012 investoinnit jakaantuvat seuraavasti: khall/tontit ja maa-alueet menot tulot sivistysltk/irtain omaisuus talonrakennus kiinteät rakenteet ja laitteet muut pitkävaikutt. menot tekninen ltk/irtain omaisuus 2.918.747 euroa 451.650 euroa 201.700 euroa 4.490.045 euroa 12.454.310 euroa 29.620.095 euroa 2.087.380 euroa 88.700 euroa 3.451.860 euroa 1.391.200 euroa 1.214.000 euroa 2.389.000 euroa 1.605.000 euroa 50.000 euroa 50.000 euroa 55.000 euroa 435.000 euroa 815.200 euroa 26.000 euroa 60.000 euroa Investoinnit vuosille 2012 ja 2013 ovat isommat kuin tasapainottamissopimuksessa, mutta muutoin tasapainottamissopimus täyttyy ja lainakanta pienenee. 2.Talousarvion sitovuus Tuloslaskelmaosa sisältää käyttötalouden toimintakatteen, verotulot, valtionosuudet, rahoitustuotot ja kulut. Näiden erien yhteissumma osoittaa vuosikatteen, jonka jälkeen vähennetään käyttöomaisuuden poistot, jolloin päästään tilikauden tulokseen. Mahdollisten satunnaisten erien, rahastojen ja varausten muutosten jälkeen nähdään tilikauden ylitai alijäämä. Tilikauden tuloksen käsittelystä päättää vuosittain valtuusto. Kuntalain mukaan kunnilla on alijäämän kattamisvelvollisuus, jolloin tilikaudella mahdollisesti syntyvä negatiivinen tulos täytyy pystyä muuttamaan positiiviseksi ja kattamaan suunnitelmakaudella joka on neljä vuotta. Rahoitusosassa kaupunginvaltuusto hyväksyy antolainojen lisäyksen ja pitkäaikaisten lainojen vähennyksen (lyhennykset), mitkä ovat määrärahoihin verrattavia eriä sekä antolainojen vähennyksen ja pitkäaikaisten lainojen lisäyksen, mitkä ovat tuloarvioihin verrattavia eriä. Käyttötalousosassa kaupunginvaltuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot sekä asettaa toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin. Sekä määrärahat ja tuloarviot että toiminnalliset tavoitteet ovat sitovia. Talousarviossa esiintyvät mittarit ovat ohjeellisia. Toimielimet jakavat päävastuualueille myönnetyn määrärahan pienempiin tehtäväkokonaisuuksiin ja jakavat määrärahat vastuualueille. Nämä määrärahat ovat sitovia toimielimiin. Toimielin voi antaa tavoitteita ja mahdollisesti erilaisia rajoituksia. Suoraan toimielimen alaisuudessa oleva viranhaltija jakaa osamäärärahat tarvittaessa kustannuspaikoille. Osamäärärahat ovat tällöin sitovia mainittuun viranhaltijaan, viranhaltijan antamat tavoitteet ja mahdolliset rajoitukset huomioiden. Käyttösuunnitelma on tarkastettava ja tarvittaessa muutettava valtuuston hyväksyttyä talousarvion. 4
Investointiosan määrärahat myönnetään toimielimille hankeryhmittäin. Yli 168.187 euron ja irtaimen omaisuuden osalta yli 84.094 euron hankkeiden osalta määräraha on hankekohtainen. Investointiosaan kohdistuvat tulot, mikäli niitä saadaan, ovat hankkeittain menon vähennyksenä. Investointien määrärahat ovat kunkin toimielimen käytettävissä kaupunginvaltuuston talousarvion hyväksymisen yhteydessä vahvistamaan tarkoitukseen, valtuuston määräämin mahdollisin rajoituksin. Talousarvion katteet osoittavat kaupungin taloudellisesta tuloksesta seuraavaa: Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate on kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos ja ilmoittaa riittääkö kaupungin tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen pitäisi olla niin suuri, että sillä voidaan kattaa myös pitkäaikaisten lainojen lyhennykset. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen menojen ja tulojen erotus, joka lisää tai vähentää kaupungin varauksia tai vapaata omaa pääomaa. 3.Lainanottovaltuudet Kaupunginhallituksella on oikeus: a) Ottaa talousarviossa otettavaksi hyväksytty lainamäärä Päätös voi koskea: - lainan ennenaikaista takaisinmaksua sekä lainaehtojen muuttamista - talousarviolainaa, jonka laina-aika on vähintään yksi vuosi ja enintään 20 vuotta b) Tehdä koron- sekä valuutanvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisten lainojen enimmäis- ja vähimmäiskoroista. c) Tehdä koronsuojaamissopimuksia Kaupunginjohtajalla on oikeus: a) Ottaa tilapäislainoja, joita saa ottaa enintään kaupunginvaltuuston vuosittain hyväksymän määrän, joka vuonna 2012 on viisi (5) miljoonaa euroa. 4.Laskujen hyväksyjät Päävastuualueilla on vuosittain tai valtuustokausittain määrättävä laskujen hyväksyjät ja heillä varahenkilöt. Laskun vastaanottajana ja hyväksyjänä ei saa olla sama henkilö. Laskujen hyväksyminen tapahtuu Abilita järjestelmässä sähköisesti. Hyväksyjä vastaa, että lasku on kaikilta osin oikea ja että laskutettu tavara/palvelu on saatu sovitulla hinnalla, sekä siitä, että laskussa on oikeat tiliöinnit ja menon suorittamiseen on määräraha. Mikäli laskusta ei käy selvästi ilmi arvonlisäveron verokanta ja veron määrä, on pyydettävä uusi lasku. Verokanta tulee olla näkyvissä vaikka se on 0 %. Laskujen käsittelijöiden on huomioitava myös ennakkoperintälain määräykset. Toimielimien on järjestettävä toiminta niin, että annetut määrärahat riittävät. Uutta toimintaa ei saa aloittaa ilman kaupunginhallituksen hyväksymistä. 5.Talousarvion seuranta Määrärahojen riittävyyttä tulee seurata kuukausittain. Päävastuualuetasoinen talousarvion toteutuminen tulee esittää kaupunginhallitukselle ja valtuustolle huhti-, elo- ja joulukuun lopun tilanteista. Joulukuun raportti vastaa toimintakertomusta, mikä liitetään tilinpäätökseen. Näissä raporteissa käytetään pohjana talousarvion toiminta- ja tavoiteosaa. Raporteissa on esitettävä myös vuoden lopun ennuste, mikä on oltava mahdollisimman oikea. Jos määrärahojen riittävyys näyttää epävarmalta on oltava vahvat perustelut miksi määrärahat eivät riitä. Toiminnan ja talouden raportti on esitettävä myös talous- ja hallintojohtajalle. 5
Kaupunginhallitus on nimennyt vastuulliseksi viranhaltijaksi kaupunginjohtajan, jonka tehtävänä on seurata hyväksytyn talouden tasapainottamissopimuksen toteutumista. Sopimuksen täytäntöönpanoa valvovat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. 6.Talousarvion tekstiosa Päävastuualueen sisältämät vastuualueet luetteloituna, toimielin, tilivelvolliset viranhaltijat ja kaupunkistrategian mukaiset tavoitteet sekä palvelutuotannon periaatteet. Vastuualueittain toiminnan kuvaus, tavoitteet ja toimenpiteet talousarviovuonna ja suunnitelmakaudella sekä mittarit. Mittareissa voi olla suoritetavoitteita, tehokkuutta ja taloudellisuutta kuvaavia mittareita sekä toiminnan laajuutta ja voimavaroja osoittavia lukuja. Mittarit eivät ole valtuustoon nähden sitovia, ellei sitovuudesta erikseen päätetä. Suoritetavoitteiden toteutumista tulee kuitenkin seurata ja liittää tiedot mm. toimintakertomukseen, jossa mittareiden tiedot kuvaavat kyseisen vuoden lopun tilannetta. Talousarvion tekstiosaa käytetään raportoinnin pohjana toimielimelle ja kaupunginhallitukselle. Raporteissa peilataan sitä miten talousarviossa esitetyt toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet ovat toteutuneet. Raporttiin lisätään myös euromääräisten tietojen toteutuminen ja ennuste vuoden lopussa. Joulukuun raportin toteutuminen on pohjana toimintakertomukselle. 6
Haapajärven kaupunkikonserni Toiminta Kaupungin tytäryhtiöitä ovat mm. Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalot, Haapajärven Kehityskeskus Oy, Haapajärven Lämpö Oy ja Haapajärven Vesi Oy. Vuokrataloyhtiö huolehtii kaupungin vuokraasunnoista ja niiden rakentamisesta. Yhtiöllä on selkeä ja itsenäinen toimiala. Vuokraasuntotoiminta pystytään hoitamaan toiminnasta saaduilla vuokratuloilla. Myös kehityskeskuksella ja lämpö- sekä vesiyhtiöillä on selkeä ja itsenäinen toimiala. Toimialan asioiden hoitaminen yhtiöissä on nähty myös joustavaksi päätöksentekotavaksi. Etenkin kehityskeskuksen toiminnassa korostuu tarve pystyä valmistelemaan yritysasiakkaiden hankkeita luottamuksellisesti, ja se on katsottu voitavan hoitaa paremmin yhtiön toimesta kuin kaupungin omissa päätöksentekoelimissä. Lämpö- ja vesiyhtiöt ovat itsenäisiä myös taloudellisesti; ne rahoittavat toimintansa käyttö- ja liittymämaksuilla. Haapajärven muut elinkeinopalvelut tuottaa Nivala-Haapajärven seutu Nihak ry, joka vastaa myös alueellisesta edunvalvonnasta sekä seutukuntamme elinkeinoelämää kehittävistä ja edistävistä hankkeista. Yksittäisen kunnan yritystoimintaa palvelevan infrastruktuurin (toimitilat, kunnallistekniikka jne.) tai muun kuntakohtaisen vetovoimatekijän rakentamiseen se ei kuitenkaan osallistu, vaan näiltä osin kunnilla tulee edelleenkin olla myös omat strategiansa ja tavoitteensa. Yhteisenä tavoitteena konsernissa on konsernin koko velkamäärän pienentäminen. Kaupunki antaa edelleenkin takauksia tytäryhtiöiden lainojen vakuudeksi, mutta pienehköjä investointeja yhtiöiden tulee jatkossa toteuttaa myös omilla vakuusjärjestelyillä. Tytäryhtiöiden toimintaa esitellään edelleen luottamushenkilöille vuosittain maaliskuun loppuun mennessä valtuuston iltakoulussa. Riittävän suurissa asioissa tullaan iltakouluja järjestämään erikseen. Vuoden 2012 aikana selvitetään koko konsernia koskien hallintohenkilöstön varajärjestelmien luominen. Kiinteisö Oy Haapajärven Vuokratalot Tavoitteet ja riskit: Vuokratalot-yhtiö hoitaa kiinteistöjen normaalin ylläpidon ja jatkaa nykyisessä laajuudessa isännöintipalvelujen myyntiä. Yhtiö sopeuttaa asuntomääräänsä siten, että käyttöaste saadaan pysymään vähintään 95 % vuotuisella tasolla. Korkea käyttöaste myös vähentää vaihtuvuutta. Tavoite: käyttöaste yli 95 % Tavoite: asukkaiden vaihtuvuus alle 40 % Kiinteistöjen ylläpidossa jatketaan suunnitelmallista kunnossapitoa (PTS) talouden sallimissa puitteissa. Asuntojen varustetasoa sekä energiataloudellisuutta parannetaan vuokrissa kerättävien vuosikorjaus- ja investointimäärärahojen puitteissa. Yhtiöllä ei ole raskaita peruskorjauksia suunnitelmissa, vaan korjauksia tehdään pienimuotoisempina. Investointityyppiset korjaukset rahoitetaan lainalla, jos käyttöaste laskee alle budjetoidun (95 %). Yhtiö tarkastelee kiinteistöjen omistusta sekä tulevia peruskorjaustarpeita kunnon lisäksi myös kysyntätilanne huomioiden. Paikkakunnalla vuokra-asuntojen tarve on vähentynyt pitkään jatkuneen väestön vähenemisen johdosta ja sen seurauksena myös yhtiön asuntojen käyttöaste on laskenut keskimäärin 93 %:in. Yhtiö sopeuttaa vuokra-asuntojen määrää kysyntätilanteeseen purkamalla 10 asuntoisen kerrostalon. Lisäksi on tehty jatkosuunnitelmat seuraavasta kohteesta, mikäli käyttöasteen lasku jatkuu tämän toimenpiteen jälkeenkin. Vuokrataloyhtiön käyttöaste on oltava vähintään 95 %, jotta talousvelvoitteet voidaan kohtuudella hoitaa. Tavoite: Käyttöaste mahdollistaa omistuksessa olevan asuntomäärän ylläpidon ja PTS:n mukaiset korjaukset. Riskit: Yhtiön toiminnan suurin riski on edelleen jatkuva käyttöasteen aleneminen ja siitä aiheutuvan tulovajauksen negatiiviset vaikutukset 7
talouteen, ylläpitokorjauksiin ja investointeihin (korjausvelan kasvu). Rahoitusmenoissa on riskinä äkillinen korkotason merkittävä nousu. Henkilöstön varajärjestelmiä ei saada kahden hengen toimistossa kokonaan kattaviksi. Haapajärven Kehityskeskus Oy Tavoitteet ja riskit: Haapajärven Kehityskeskus Oy:n tehtävänä on Haapajärven elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittäminen tuottamalla yrityksille erilaisia toimitilapalveluja, osallistumalla ja/tai rahoittamalla erilaisia kehittämishankkeita sekä tuottamalla muuta elinkeinotoimintaa edistävää palvelua. Ns. perinteiset elinkeinoneuvontapalvelut tuottaa Nivala-Haapajärven seutu Nihak ry. Toiminnallisina tavoitteina Kehityskeskuksella on pystyä tarjoamaan yrityksille toimitiloja sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Sen lisäksi yhtiön tavoitteena on edistää paikkakunnallamme jo olevien, tänne syntyvien ja tänne siirtyvien yritysten toimintaedellytyksiä, olemalla mukana erilaisten hankkeiden valmistelussa ja hallinnoinnissa. Haapajärven kaupungin ja Kehityskeskuksen haasteellisimpia tavoitteita ovat nykyaikaisen liikekeskushankkeen käynnistyminen kaupungin ydinkeskustaan, sekä uusien teollisuushallihankkeiden käynnistyminen Ouluntien varteen kaavoitetulle uudelle teollisuusalueelle. Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi Kehityskeskuksella on myös taloudellisia tavoitteita. Yhtiön talous pyritään saamaan tasapainoon vuoteen 2013 mennessä. Pääasiassa kiinteistöjen hallintaa harjoittavan yrityksen taloudelliset riskit aiheutuvat tulipalon tai muun vahingon lisäksi myös tilanteesta, jossa yritystoimintaa varten rakennetut tilat jäävät syystä taikka toisesta tyhjiksi. Omaisuusvahinkojen varalta yrityksellä on kilpailutettu vakuutus, mutta tilojen tyhjillään oloon ei ole olemassa järkevää vakuutusturvaa. Muut elinkeinopalvelut tuottaa Nivala- Haapajärven seutu Nihak ry. Sen tavoitteita (perustetut yritykset, yrityskontaktit, yrityskehityshankkeet, jne.) sekä niiden toteutumista esitellään Haapajärven valtuuston iltakoulussa vuosittain keväällä. Haapajärven Lämpö Oy Tavoitteet ja riskit: Haapajärven Lämpö Oy tuottaa asiakkailleen kaukolämpöä uusiutuvalla energialla. Kaukolämpö tuotetaan lähes kokonaan Haapajärven teollisuuslaitoksilta saatavilla polttoaineilla. Suurkuluttajien ryhmässä lämpöyhtiön tuottama energia on halvinta, pien- ja keskisuurten kuluttajien ryhmässä kolmen edullisimman energiantuottajan joukossa koko maan mittapuitteissa. Tuotetun kaukolämmön hinta pidetään edelleen kaikissa kuluttajaryhmissä kilpailukykyisimpien joukossa. Verkostoa laajennetaan kaava-alueella kannattavilta osin. Koivuhaan alueen putkisto saneerataan katuparannustöiden yhteydessä. Ouluntien varren uudelle teollisuusalueelle aloitetaan kaukolämpöverkoston rakentaminen. Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan vuoden 2012 aikana. Haapajärven Vesi Oy Tavoitteet ja riskit: Vesiyhtiön tavoitteena on tarjota asiakkailleen laadukkaita vesihuoltopalveluja kustannustehokkaasti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla tuotettuina. Yhtiön tärkein tavoite on myytävän veden laatutason pitäminen korkealla. Tavoitteena on rakentaa Haapajärven Asevarikko Kumiseva Ylipään alueen viemäriverkosto. Oksavan alueviemärin jatkaminen ja Tiitonranta Haaga Pukkilahti Harjunniemi alueen viemäriverkosto rakennetaan loppuun suunnitelmakaudella 2012-2014. Haapajärven keskusta-alueella jätevesiverkoston hulevesiongelma pyritään ratkaisemaan yhdessä Vesi Oy:n ja kaupungin kanssa vuosien 2011 2015 aikana. Arvio yhtiön riskeistä on koottu Vesihuollon valmiussuunnitelmaan. Suurimmat riskit ovat vaikea häiriötilanne, suuronnettomuus ja poikkeusolot. Riskeihin varaudutaan mm. verkostojen saneerauksella sekä kaukovalvonnan ja ohjauksen kehittämisellä. 8
TULOSLASKELMAN SISÄLTÖ TULOSLASKELMA vuodelle 2012 Toimintatuotot 8.062.142 = käyttötalouden tulot yhteensä Toimintakulut - 47.702.345 = käyttötalouden menot yhteensä TOIMINTAKATE - 39.640.203 = käyttötalous yhteensä nettona Verotulot 21.040.000 (sisältää kunnallisveroa 21 %:n tuloveroprosentin mukaan 18.200.000 euroa, yhteisöveroa 1.150.000 euroa, kiinteistöveroa 1.690.000 euroa.) Valtionosuudet pohjautuvat Kuntaliitosta saatuihin ennakkotietoihin ja ovat yhteensä 22.320.000 euroa. Rahoitustuotot 970.100 euroa ja rahoituskulut 1.515.700 euroa sisältävät sijoitusten tuottoarviota 700.000 euroa ja lainojen korkokuluja 1.280.000 euroa. VUOSIKATE osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Toisin sanoen vuosikatteen pitäisi kattaa vähintään poistot (korvausinvestoinnit, esim. lukion peruskorjaus, ei uudisrakentaminen) ja lainojen lyhennykset. Vuoden 2012 talousarviossa vuosikate on 3.174.197 euroa eli tulorahoitus riittää kattamaan normaalin toiminnan eli kysymyksessä on tasapainossa oleva talous (mikäli toteutuma on talousarvion mukainen). Ylijäämäinen tai vahvistuva talous on kysymyksessä, kun vuosikate vähennettynä pitkäaikaisten lainojen lyhennyksillä ja korvausinvestoinneilla on > 0. Tasapainossa oleva talous on silloin kun vuosikate = suunnitelmapoistot (=korvausinvestoinnit). Heikkenevä talous, kun vuosikate on positiivinen, mutta tilikauden tulos negatiivinen. Kriisitalous, kun vuosikatekin on negatiivinen eli tulorahoitus ei riitä edes varsinaisen toiminnan pyörittämiseen. Poistot ja arvonalentumiset sisältää käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot. Tilikauden tulos on 1.724.197 euroa. Tilikauden tulos on se erä josta valtuuston täytyy tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä päättää miten se käytetään (positiivinen tulos) tai miten se katetaan (negatiivinen tulos). 9
Rahastojen ja varausten muutos sisältää kertyneen poistoerovarauksen purkua 85.500 euroa (Poistoerovaraus on tehty vuonna 1997 Oksavan koulun ja työkeskuksen investoinneista sekä vuonna 2004 yläasteen peruskorjauksesta eli investointivarauksella katettuja investointeja). Investointivarauksen purkua ei ole kirjattu kerralla tuloksi vaan siitä on muodostettu poistoerovaraus ja poistoerovarausta puretaan vuosittain yhteensä 85.500 euroa kirjaamalla se tuloslaskelmaan tuloksi. Tilikauden ylijäämä on 1.809.697 euroa, joka kirjataan tilinpäätöksessä taseen omaa pääomaa lisäävänä eränä. Valtuuston hyväksymän tasapainottamissopimuksen mukainen tilikauden ylijäämä pitäisi olla 1.616.000 euroa, joten vuoden 2012 talousarviossa tavoitteeseen on päästy. 10
TULOSLASKELMA TA 2012 TP2010 TA2011 TA2012 euro euro euro Toimintatuotot 7 571 838 7 266 039 8 062 142 Toimintakulut -46 120 864-46 098 757-47 702 345 TOIMINTAKATE -38 549 026-38 832 718-39 640 203 Verotulot 20 134 520 20 440 000 21 040 000 Valtionosuudet 21 545 767 21 880 000 22 320 000 Rahoitustuotot ja kulut 149 295-397 000-545 600 VUOSIKATE 3 280 556 3 090 282 3 174 197 Poistot ja arvonalentumiset -1 400 275-1 550 000-1 450 000 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 1 880 281 1 540 282 1 724 197 Poistoeron lis. -/väh. + 85 466 85 860 85 500 Varausten lis. -/väh. + Rahastojen lis. -/väh. + TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 965 747 1 626 142 1 809 697 11
TULOSLASKELMA 2013-2015 TS2013 TS2014 TS2015 euro euro euro TOIMINTAKATE -40 599 000-42 269 000-44 003 000 Verotulot 21 470 000 21 900 000 22 300 000 Valtionosuudet 22 900 000 23 600 000 24 500 000 Rahoitustuotot ja kulut -140 000-140 000-140 000 VUOSIKATE 3 631 000 3 091 000 2 657 000 Poistot ja arvonalentumiset -1 500 000-1 500 000-1 500 000 TILIKAUDEN TULOS 2 131 000 1 591 000 1 157 000 Varausten ja rahastojen muutokset 85 500 85 500 85 500 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 2 216 500 1 676 500 1 242 500 12
Henkilöstömenot 1000 euroa TP2001 17 852 TP2002 18 640 TP2003 19 414 TP2004 18 796 TP2005 20 146 TP2006 21 091 TP2007 21 873 TP2008 23 732 TP2009 23 939 TP2010 12 082 TA2011 12 324 TA2012 12 454 Vuoden 2004 alusta alkaen maatalouslomitus on siirtynyt Reisjärven kunnan hoidettavaksi ja palo-ja pelastustoimi Jokilaaksojen Pelastuslaitoksen hoidettavaksi. Vuoden 2006 alusta alkaen ympäristöterveydenhuolto siirtynyt Reisjärven kunnan hoidettavaksi Vuoden 2007 alusta alkaen Jokilatvan opiston Nivalan ja Pyhäjärven henkilöstö siirtynyt Haapajärven palkkalistoille ja vuoden 2010 alusta on siirtynyt myös Reisjärven henkilöstö Vuoden 2007 alussa Pyhäjärven ja Haapajärven kirjastot ovat yhdistyneet ja Pyhäjärven kirjaston henkilökunta on siirtynyt Haapajärven palkkalistoille Vuoden 2010 alusta alkaen sosiaali- ja terveystoimen, rakennusvalvonnan, ympäristöterveyden huollon ja tukipalvelujen (talous-ja henk.hallinto, atk-palvelut) henkilöstö on siirtynyt Peruspalvelukuntayhtymä Selänteelle 13
Verotulot 1000 euroa euroa/as. TP2001 14 755 1 804 TP2002 15 049 1 847 TP2003 14 220 1 759 TP2004 15 064 1 882 TP2005 15 551 1 971 TP2006 16 758 2 136 TP2007 18 111 2 308 TP2008 19 006 2 445 TP2009 19 569 2 536 TP2010 20 135 2 636 TA2011 20 440 2 672 TA2012 21 040 2 768 14
Valtionosuudet 1000 euroa euroa/as. TP2001 14 032 1 716 TP2002 14 345 1 761 TP2003 15 225 1 882 TP2004 15 657 1 956 TP2005 16 616 2 107 TP2006 16 884 2 152 TP2007 17 323 2 209 TP2008 19 769 2 544 TP2009 21 196 2 747 TP2010 21 546 2 821 TA2011 21 880 2 860 TA2012 22 320 2 937 15
RAHOITUSLASKELMAN SISÄLTÖ RAHOITUSLASKELMA vuodelle 2012 Vuosikate (siirtyy tuloslaskelmasta) kertoo sen minkä verran tulorahoituksesta jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuoden 2012 talousarviossa vuosikate on yli kaksi kertaa poistojen suuruinen ja se riittää korvausinvestointeihin mutta ei riitä kaikilta osin lainojen lyhennyksiin. Investoinnit nettona (eli bruttoinvestoinnit vähennettynä rahoitusosuuksilla ja myyntituotoilla) kertoo, paljonko kunta tarvitsee rahaa investointien rahoittamiseen. Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta osoittaa sen minkä verran investoinneista jää lainoituksella katettavaksi (tulorahoituksen ja investointien erotus). Antolainojen muutokset sisältävät pääomalainaa kehityskeskukselle 280.000 euroa (lisäys). Lainakannan muutokset kertoo sen minkä verran velkaannutaan lisää tai minkä verran lainakanta pienenee talousarviovuoden aikana. Vuoden 2012 talousarviossa lainakanta pienenee 1.720.000 eurolla. Vanhoja lainoja lyhennetään 5.500.000 eurolla ja jotta kaikki investoinnit ja lainojen lyhennykset pystytään rahoittamaan, on uutta lainaa varauduttu ottamaan 3.780.000 euroa. Rahoitustoiminnan nettokassavirta kertoo varsinaisen toiminnan, investointien ja lainoituksen erotuksen. Vuonna 2012 nettokassavirta on -217.003 euroa. Palomäen teollisuusalueen Eho hankkeen omavastuuosuus 167.200 euroa rahoitetaan sijoitusten tuottoja tulouttamalla. 16
RAHOITUSLASKELMA TA 2012 TP2010 TA2011 TA2012 euro euro euro VUOSIKATE 3 280 556 3 090 282 3 174 197 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 215 506 Tulorahoitus 3 496 062 3 090 282 3 174 197 Investoinnit, netto -359 441-1 105 000-1 391 200 Varsinaisen toim. ja inv. kassavirta 3 136 621 1 985 282 1 782 997 Antolainauksen muutokset 7 323-280 000-280 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 800 000 3 400 000 3 780 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -5 194 896-5 050 000-5 500 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 170 260 Lainakannan muutokset -224 636-1 650 000-1 720 000 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -2 033 604 Rahoitustoiminnan kassavirta -1 930 000-2 000 000 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 885 704 55 282-217 003 17
RAHOITUSLASKELMA 2013-2015 TS2013 TS2014 TS2015 euro euro euro VUOSIKATE 3 631 000 3 091 000 2 657 000 Investoinnit, netto -1 214 000-2 389 000-1 605 000 Varsinaisen toim. ja inv. kassavirta 2 417 000 702 000 1 052 000 Antolainauksen muutokset -280 000-280 000 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 700 000 4 210 000 3 450 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 800 000-4 600 000-4 500 000 Lainakannan muutokset -2 100 000-390 000-1 050 000 Oman pääoman muutokset Rahoitustoiminnan kassavirta -2 380 000-670 000-1 050 000 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 37 000 32 000 2 000 18
Lainat 1000 euroa euroa/as. TP2001 11 645 1 424 TP2002 13 103 1 608 TP2003 15 678 1 938 TP2004 21 944 2 741 TP2005 24 439 3 098 TP2006 28 317 3 610 TP2007 32 518 4 145 TP2008 34 537 4 444 TP2009 34 031 4 411 TP2010 33 807 4 426 TA2011 32 265 4 218 TA2012 30 437 4 005 19
Sijoitukset 1000 euroa euroa/as. TP2001 10 770 1 317 TP2002 10 838 1 330 TP2003 10 747 1 329 TP2004 11 468 1 432 TP2005 16 080 2 038 TP2006 16 586 2 114 TP2007 16 220 2 067 TP2008 14 455 1 860 TP2009 15 404 1 997 TP2010 16 623 2 176 20
Arvot Riviotsikot Talousarvio 2011 Talousarvio 2012 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI 38 832 718,00 39 640 203,00 Hallinto 27 339 002,00 27 907 410,00 Keskusvaalilautakunta 690,00 16 373,00 TOIMINTATUOTOT 10 000,00 20 000,00 TOIMINTAKULUT 9 310,00 36 373,00 Tarkastuslautakunta 27 880,00 28 595,00 TOIMINTAKULUT 27 880,00 28 595,00 Kaupungin/ kunnanhallitus 27 311 812,00 27 862 442,00 TOIMINTATUOTOT 223 300,00 263 800,00 TOIMINTAKULUT 27 535 112,00 28 126 242,00 Sivistystoimi 10 741 806,00 11 495 091,00 TOIMINTATUOTOT 3 060 139,00 3 139 047,00 TOIMINTAKULUT 13 801 945,00 14 634 138,00 Tekninen toimi 751 910,00 237 702,00 TOIMINTATUOTOT 3 972 600,00 4 639 295,00 TOIMINTAKULUT 4 724 510,00 4 876 997,00 Kaikki yhteensä 38 832 718,00 39 640 203,00 21
Arvot Riviotsikot Talousarvio 2011 Talousarvio 2012 KUNNALLINEN TULOSLASKELMA 38 832 718,00 39 640.203,00 TOIMINTATUOTOT 7 266 039,00 8 062 142,00 Myyntituotot 2 688 813,00 2 918 747,00 Liiketoiminnan myyntituotot 170 000,00 204 100,00 Täyden korvauksen perusteella saadut korvaukset valtiolta 16 000,00 26 000,00 Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä 167 237,00 451 577,00 Muut suoritteiden myyntituotot 2 335 576,00 2 237 070,00 Maksutuotot 341 886,00 451 650,00 Opetus ja kulttuuritoimen maksut 317 890,00 427 650,00 Yhdyskuntapalvelujen maksut 24 000,00 24 000,00 Muut palvelumaksut Tuet ja avustukset 158 300,00 201 700,00 Työllistämistuki 40 000,00 55 000,00 Matalapalkkatuki 33 200,00 17 700,00 Muut tuet ja avustukset 85 100,00 129 000,00 Muut toimintatuotot 4 077 040,00 4 490 045,00 Vuokratuotot 3 374 040,00 4 107 665,00 Muut toimintatuotot 703 000,00 382 380,00 TOIMINTAKULUT 46 098 757,00 47 702 345,00 Henkilöstökulut 12 324 040,00 12 454 310,00 Palkat ja palkkiot 8 728 780,00 8 978 888,00 Henkilösivukulut 3 595 260,00 3 475 422,00 Eläkekulut 3 068 610,00 2 979 716,00 Muut henkilösivukulut 526 650,00 495 706,00 Palvelujen ostot 28 939 717,00 29 620 095,00 Asiakaspalvelujen ostot 25 215 232,00 25 840 190,00 Muiden palvelujen ostot 3 724 485,00 3 779 905,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 025 770,00 2 087 380,00 Ostot tilikauden aikana 2 025 770,00 2 087 380,00 Avustukset 86 300,00 88 700,00 Avustukset kotitalouksille 9 500,00 9 900,00 Avustukset yhteisöille 76 800,00 78 800,00 Muut toimintakulut 2 722 930,00 3 451 860,00 Vuokrat 1 917 570,00 2 654 320,00 Muut toimintakulut 805 360,00 797 540,00 Kaikki yhteensä 38 832 718,00 39 640 203,00 22
VAALIT Vastuualueet: kunnalliset ja valtiolliset vaalit Toimielin: Keskusvaalilautakunta PRESIDENTINVAALI 2012 KUNNALLISVAALIT 2012 Toiminnan kuvaus: Keskusvaalilautakunta huolehtii kunnan vaaliviranomaisena vaalien toteuttamisesta määräysten mukaisesti ja luotettavasti. Vaalilain mukaan kotimaan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista kunnassa määrää kaupunginhallitus. Kunta vastaa itse ennakkoäänestyksen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista. Oikeusministeriö suorittaa valtiollisissa vaaleissa äänioikeutettujen lukumääriin perustuvan korvauksen, jolla katetaan vaalien järjestämisestä kunnille aiheutuneita menoja, oikeusministeriö vahvistaa euromäärän aina ennen vaaleja. Ennakkoäänestys on järjestetty kaupungintalolla, ja se on näin ollen tullut jo tutuksi äänestäjille. Tavoitteet ja toimenpiteet: Äänestysalueita on neljä: Asemanseutu, Keskusta, Oksava ja Parkkila. Ennakkoäänestys järjestetään kaupungin omana toimintana kaupungintalolla vaalilain määräysten mukaisesti ja luotettavasti. Vuonna 2012 järjestetään presidentin vaali - vaalipäivä ensimmäisessä vaalissa on 22.1.2012 ja mahdollisen toisen vaalin vaalipäivä on 5.2.1012, ennakkoäänestys 11.- 17.1.2012 ja mahdollisen toisen vaalin osalta 25.-31.1.2012. Kunnallisvaalit: vaalipäivä 28.10.2012, ennakkoäänestys 17.- 23.10.2012 KESKUSVAALILAUTAKUNTA TP2009 TP2010 TA2011 TA2012 Menot 7 482 0 9 310 36 373 Tulot 0 0 10 000 20 000 Netto 7 482 0-690 16 373 23
TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunta tuottaa palveluja valtuustolle, arvioi kaupungin hallinnon ja talouden hoitoa, antaa niiden tuloksista raportteja kaupunginhallitukselle ja valtuustolle ja arviointikertomuksen valtuustolle. Talousarviossa on varauduttu 10 kokoukseen ja 7 arviointikertomuksen laatimistilaisuuteen vuonna 2012 Toiminta ja tavoitteet Arvioinnin tavoitteena on kaupungin eri sektoreita tarkastelemalla saada aikaan oikein järjestetty ja hyvä hallinto sekä taloudenhoito. Toimenpiteet Tarkastuslautakunta arvioi joka päävastuualueiden ja lautakuntien toimintaa. Edelleen joka vuosi arvioidaan kaupunginhallituksen ja valtuuston päätöksiä ja täytäntöönpanoa sekä keskushallinnon toimintaa. Muu arviointi suoritetaan oman työohjelman mukaisesti. TARKASTUSTOIMI TP2009 TP2010 TA2011 TA2012 Menot 16 959 19 338 27 880 28 595 Tulot 0 0 0 0 Netto 16 959 19 338 27 880 28 595 24
HALLINTOPALVELUT Vastuualueet: yleishallinto, elinkeinotoimi, Selännepalvelut ja maaseutupalvelut Toimielin: kaupunginhallitus Kaupunkistrategian mukaiset yleiset tavoitteet: Haapajärvellä on hyvä asua, ympäristö on hyvin hoidettu, palvelut ovat tasokkaat ja riittävät, täällä on hyvä yrittää ja kehittää yritystään, väestö huolehtii kaikkina ikäkausina terveydestään ja kunnostaan, kaupungin talous on tasapainossa, olemme koulu-, urheilu-, kulttuuri- ja bioenergiakaupunki Palvelutuotannon periaatteet: 1. Kaupungin omana toimintana tuotettavat palvelut - asiakirjahallinnan ja muut hallintopalvelujen toimistopalvelut - maaseutupalvelut 2. Kuntayhtymältä ostettavat palvelut - kirjanpito ja palkanlaskenta - atk palvelut 3. Yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa tuotettavat palvelut - maaseutujohtajan palvelut - talous- ja velkaneuvonta 4. Yksityisiltä palvelujen tuottajilta ostettavat palvelut - elinkeinojen neuvonta- ja kehittämispalvelut 5. Valtion tuottamat palvelut - yleinen edunvalvonta - kuluttajaneuvonta Voimassa olevat strategiat ja ohjelmat: - Haapajärven kaupunki-, elinkeinoja konsernistrategia 2015 - Konserniohjeet - Henkilöstöohjelma - Lastensuojeluohjelma - Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointiohjelma - Turvallisuussuunnitelma 2010 2012 (Nivala- Haapajärviseutukunta ja Haapavesi- Siikalatvaseutukunta) - Sisäisen valvonnan ohjeet - Hankintaohjeet - Terveyden edistämisohjelma YLEISHALLINTO Vastuullinen viranhaltija: kaupunginjohtaja sekä talous- ja hallintojohtaja Toiminnan kuvaus: Valtuusto päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä hallinnon järjestämisen, talouden ja rahoituksen perusteista. Hallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja talouden hoidosta, sen ohjauksesta ja seurannasta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä valvoo kaupungin etua. Keskushallinto vastaa keskitetystä asiakirjahallinnon ja monistuksen tehtävistä. Lisäksi se huolehtii kaupunginhallituksen ja valtuuston kokousasioista. Henkilöstöhallinto sisältää kaupungin työntekijöiden työterveyshuollon, yhteisen koulutuksen sekä työsuojeluorganisaation ja yhteistyötoimikunnan toiminnan. Talous- ja velkaneuvonnan palvelut ostetaan Ylivieskan kaupungilta. Tavoitteet ja toimenpiteet: Talousarviossa on varauduttu 17 kaupunginhallituksen kokoukseen, seitsemään kaupunginvaltuuston kokoukseen ja kuuteen iltakouluun. Hallintopalvelut ovat mukana Taloushallinto Selman toiminnan sekä Abilita järjestelmän kehittämisessä. Vuoden aikana otetaan käyttöön Taloushallinto Selman ja kaupungin väliset palvelusopimukset kirjanpidon ja palkanlaskennan palveluissa. Sähköistä asiointia ja sähköisiä palveluja kehitetään edelleen. Uudistetut internet kotisivut otetaan käyttöön vuoden alussa. Kaupungin avustuksiin järjestöille on varattu 11.000 euron määräraha. Avustuksia saavat 4H-yhdistys 8.000 euroa, vapaaehtoisten järjestöjen yhteinen kirpputoritoiminta 1.200 euroa ja lisäksi avustuksiin on varattu 1.800 euroa, mikä jaetaan kaupunginhallituksen erillisellä päätöksellä. Yksityiskohtainen luettelo haetuista ja myönnetyistä avustuksista 25
on talousarvion liitteenä. Sotaveteraanien kuntoutukseen on varattu 3.000 euron määräraha. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan henkilökunnalle mm. sähköpostilla ja tarvittaessa kuulumiset tiedotteella ja asioita käsitellään säännöllisesti yhteistyötoimikunnassa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2010 Terveydenhuoltolain edellyttämän Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman vuosille 2011 2012. Kaupunginjohtajan nimeämä HYTE- työryhmä on työstänyt em. ohjelmasta ikäryhmittäiset tavoitteet ja toimenpiteet. Kolmas sektori merkittävänä yhteistyökumppanina ja toimijana on edustettuna työryhmässä. Vastuutahot on nimetty. Vuoden mittaan pidettävissä kokouksissa seurataan toimenpiteitten toteutumista.kerran valtuustokaudessa työryhmä valmistelee hyvinvointikertomuksen valtuustolle. Hyvinvointikertomus kuvaa sekä hyvinvointitilannetta että kaupungin oman hyvinvointipolitiikan toteutumista ja tuloksia. Valtuustokauden lopussa toteutuu ensimmäinen raportointi. Hyvinvointikertomus saatetaan sähköiseen muotoon ja jatkossa eri hallintokuntien toimijat käyttävät tätä EVA- työvälineenä kuntasuunnittelun eri vaiheissa. Valtuutetut, hallintokuntien johtajat ja HYTE- työryhmän jäsenet tarvitsevat EVA- koulutusta. Kaupungin henkilöstöä kannustetaan huolehtimaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan mm. ilmaisin uimalipuin ja kuntosalivuoroin. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen on varattu yhteistyötoimikunnan esityksestä 10.000 euron määräraha. Työllisyysasiat ovat hallintopalveluiden talousarviossa, mistä lähetetään nettolaskutus muille päävastuualueille työllistettyjen suhteessa. Kesätyöntekijöitä varten on varattu määräraha 50 koululaisen/opiskelijan kesätyöhön (à 270 euroa). (EVA) Mittarit TP09 TP10 TA11 TA12 Hallintopalvelujen henkilökunta 13,6 5,6 5,6 5,6 Kaupungin vakinaisen henkilökunnan vakanssien lkm 512 226 226 224 Työterveyshuollon nettomenot 82 566 29 431 35 000 35 000 Valtuuston kokouksia 7 6 7 7 Hallituksen kokouksia 15 17 17 17 26
ELINKEINOTOIMI Vastuullinen viranhaltija: kaupunginjohtaja Toiminnan kuvaus: Kaupunki ostaa elinkeinoelämän toimitilapalveluja ja toimitusjohtajan palveluja Haapajärven Kehityskeskus Oy:ltä sekä elinkeino- ja kehittämispalveluja Nivala- Haapajärven seutukunta Nihak ry:ltä. Hankkeet ja projektit sisältävät sekä kaupungin itse hallinnoimat projektit että kaupungin maksuosuudet muiden hallinnoimiin projekteihin. Tavoitteet ja toimenpiteet: Elinkeinoelämän edistämisessä tavoitteena on turvata olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä ja edistää uusien työpaikkojen syntymistä. Seutukunnalle maksetaan elinkeinojen kehittämistehtävien hoidosta 66.820 euroa. Toimitusjohtajan tehtävien hoidosta kaupunki maksaa osan suoraan Haapajärven Kehityskeskus Oy:lle. Kehityskeskus raportoi konserniohjeen mukaisesti kaupunginhallitukselle toiminnastaan ja Haapajärveä koskevista elinkeinopalveluista. Kaikkien tytäryhtiöiden asioista pidetään iltakoulu valtuustolle maaliskuussa. Kaupungin sijoitusten nettotuotto lisää sijoitusten pääomaa. Sijoitusten tuottoja käytetään toistaiseksi Haapajärven Kehityskeskus Oy:n lainojen lyhennyksiin ja korkoihin tarvittaessa. Vuodelle 2012 tähän on varauduttu talousarviossa 320.000 eurolla. Hankkeissa ja projekteissa, jotka kohdistuvat eri kohderyhmiin ja toimialoihin, tavoitteena on kehittää kaupungin elinkeinoelämää, asukkaiden osaamista ja elinympäristön tilaa. Yksityiskohtainen luettelo projekteista on talousarvion liitteenä. (EVA tapauskohtaisesti) Kaupungin osallistumisesta projekteihin päättää kaupunginhallitus. Kaupunginjohtaja tai päävastuualueen johtaja voi kuitenkin päättää osallistumisesta projektiin, jos sen kuntaosuus koko hankkeen aikana on enintään 6.000 euroa. Edellytyksenä on, että talousarvioon on varattu määräraha tarkoitusta varten. Mittarit TP09 TP10 TA11 TA12 Väkiluku 7 715 7 638 7 650 7 600 Nettomuutto -56-76 * * Työpaikat 3 218 3 225 * * Työttömyysaste (%) 11,0 10,0 * * Vuosikate /asukas 313 430 404 418 Verotulot /asukas 2 536 2 636 2 672 2 768 Valtionosuudet /asukas 2 747 2 821 2 860 2 937 Projektien nettomenot ( ) 62 132 71 708 93 020 110 830 * -merkinnällä ei vielä virallista tilastotietoa 27
SELÄNNEPALVELUT Vastuullinen viranhaltija: kaupunginjohtaja Toiminnan kuvaus: Kaupunki ostaa Peruspalvelukuntayhtymä Selänteeltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, erikoissairaanhoidon palvelut sekä ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Lisäksi kaupunki ostaa Selänteeltä (Tukipalveluyksikkö Selma) kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelut sekä atk-palvelut. vuosisuunnitelman mukaisesti. Kaupungin maksuosuus Ppky Selänteelle vuodelle 2012 on 25.660.580 euroa. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimelle sekä ympäristöterveydenhuollolle, ympäristönsuojelulle ja rakennusvalvonnalle aikaisemmin kuuluneita eläkemenoperusteisia eläkemaksuja ja varhe maksuja sisältyy hallintopalvelujen talousarvioon 900.000 euroa. Tavoitteet ja toimenpiteet: Palvelut ostetaan palvelutasosuunnitelman ja vuosittaisen Mittarit Maksuosuus euroa/asukas TP09 TP10 TA11 TA12 Hallinto ja tukipalvelut 116,91 123,60 123,41 Lasten ja perheiden palvelut 475,73 492,32 540,26 Psykososiaaliset palvelut 405,39 432,41 466,77 Hoito- ja vanhustyöpalvelut 850,73 817,09 826,93 Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut 1 336,85 1 337,02 1 364,68 Ympäristöpalvelut 42,85 53,68 54,34 Maksuosuus yht. euroa/asukas 3 228,47 3 256,11 3 376,39 28
MAASEUTUPALVELUT Vastuullinen viranhaltija: maaseutujohtaja Toiminnan kuvaus: Maaseutupalvelut vastaavat maaseutuelinkeinojen hallinnoinnista kunnissa annetun lain määräämistä tehtävistä, maaseutuelinkeinojen kehittämisestä sekä kyläasioista. Tavoitteet ja toimenpiteet: Maaseutupalvelut hoitavat maataloustukihakemusten käsittelyn ja maksatuksen säädösten mukaisesti aikataulussa. Tukihakukoulutuksessa panostetaan sähköisen tukihaun opastamiseen. Henkilöstön osaaminen varmistetaan tarvittavalla koulutuksella. Maaseutujohtajan palvelut ostetaan Reisjärven kunnalta. Mittarit TP09 TP10 TA11 TA12 Tukihakemukset, kpl 1812 1822 1600 1550 Maksetut tuet, milj. 7,5 7,5 7 7 Nettomeno/tukihakemus 71,74 55,86 72,26 72,94 Talouden tasapainottamissopimuksen toteutuminen: Tasapainottamissopimuksessa ei ole yleishallinnolle asetettuja tavoitteita vuosille 2012 ja 2013 käyttötaloudessa. Kiinteistöverot ovat tasapainottamissopimuksen mukaisesti ylärajoissa vuonna 2012. 29
KAUPUNGINHALLITUS TP2009 TP2010 TA2011 TA2012 Menot 3 021 447 27 437 438 27 535 112 28 126 242 Tulot 1 142 731 704 800 223 300 263 800 Netto 1 878 716 26 732 638 27 311 812 27 862 442 30
SIVISTYSPALVELUT Vastuualueet: perusopetus, lukio, vapaaajan koulutus, vapaa-aikapalvelut, ruokapalvelut sekä tukipalveluna koulutoimisto- /joukkoliikenne. Toimielin: sivistyslautakunta Tilivelvollinen viranhaltija: sivistysjohtaja Kaupunkistrategian mukaiset tavoitteet: Toisen asteen oppilaitosten kehittäminen ja oppilasmäärien kasvattaminen Tyytyväinen kuntalainen Työhyvinvointi Nuorten poismuuton vähentäminen ja paluumuuton lisääminen Kulttuurikaupungin maineen kehittäminen Koulu-, urheilu-, kulttuuri- ja bioenergiakaupunki Toimenpiteet: Erityisesti lasten ja nuorten elinoloja ja elämänhallinnan edellytyksiä parannetaan käytännön yhteistyöllä eri sidosryhmien kanssa. Haapajärven kaupungin Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman mukaisesti edistetään lasten ja nuorten terveellisiä elämäntapoja sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden tukemista että ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Sivistyspalveluissa näihin toimiin vastataan mm. ostamalla kouluterveyskysely joka toinen vuosi. Sen tuloksien mukaan tehdään linjanvetoja lähivuosien strategioista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn 2011 kokemukset oppilashuollon tuesta osoittivat, että oli vaikeuksia päästä koulupsykologin ja lääkärinvastaanotolle. Koulupsykologin tarpeen puuttumiseen tulee vastata mahdollisimman pian. Koulupsykologin tarvetta arvioidessa on otettava huomioon sen ennaltaehkäisevä vaikutus sekä erikoissairaanhoidon kustannuksia laskeva vaikutus. Koulupsykologi yhdessä koulukuraattorin, - terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa muodostavat oppilashuollon kannalta olennaisen ytimen. Palvelutuotannon periaatteet: 1. Kaupungin omana toimintana tuotettavat palvelut Perusopetus 2. Yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa tuotettavat palvelut Toisen asteen koulutuksen ylläpitojärjestelmä Ruokapalvelut tuotetaan omana tuotantona tai alueellisesti Kansalaisopisto (Jokilatvan opisto), musiikkiopistopalvelut ja avoin yliopisto Kirjasto Kulttuuri Liikunta Nuoriso Joukkoliikenne Selvitetään kaupungin omana toimintana tuotettavien palvelujen tuottamista yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa Voimassa olevat strategiat ja ohjelmat: Perusopetuksen opetussuunnitelma Lukion opetussuunnitelma Esiopetussuunnitelma 2011 Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelma Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Kiri-kirjastojen strategia 2010-2015 Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukuntien kuntien liikuntatoimien ja palveluiden kehittämisohjelma Jokilatvan opiston perussopimus 2010 31
KOULUTOIMISTO Vastuullinen viranhaltija: sivistysjohtaja Toiminnan kuvaus: Koulutoimisto huolehtii koulutuksesta ja sen suunnittelusta sekä Haapajärven kaupungin ylläpitämien oppilaitosten toiminnasta. Koulutoimisto sisältää hallinto- ja toimistopalvelut sekä joukkoliikenteen. Tavoitteet ja toimenpiteet: Haapajärven kaupunki panostaa koulutukseen kaikissa ikäja väestöryhmissä ja koulutus on Haapajärven tärkeä kehittämisväline. Koulutoimisto koordinoi tätä toimintaa huolehtimalla suunnittelu- ja kehittämistyön jatkuvuudesta, seurannan toteuttamisesta ja tulosten analysoinnista sekä henkilöstöresurssien ja taloudellisten toimintaedellytysten turvaamisesta. Se on aloitteellinen ja aktiivinen palvelukeskus. Joukkoliikenteen suunnittelua jatketaan eri yhteistyötahojen (mm. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, alueen muut kunnat, peruspalvelukuntayhtymä Selänne, kaupungin muut hallintokunnat, asukkaat) kanssa. Tavoitteena on nykyisen palvelutason säilyttäminen. Mittarit TP09 TP10 TA11 TA12 Lautakunnan kokouksia 7 7 8 8 PERUSOPETUS Vastuullinen viranhaltija: sivistysjohtaja Toiminnan kuvaus: Perusopetus muodostaa yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden. Perusopetusta annetaan Haapajärvellä yläasteella, Martinmäen koululla ja kyläkouluilla (5). Esiopetusmahdollisuus tarjotaan koko ikäluokalle. Esiopetusta annetaan Haapajärven hajautetun mallin mukaisesti erillisissä esiopetusryhmissä Martinmäen koululla, Kumisevan ja Parkkilan kyläkouluilla sekä alkuopetuksen yhteydessä. Martinmäen koulun yhteydessä toimii kehitysvammaisten opetusja päivähoitoyksikkö (harjaantumisopetus) ja luokkamuotoinen erityisopetus. 7. 9. vuosiluokkien erityisoppilaat on pääosin integroitu yleisopetuksen luokkiin. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään erillisen suunnitelman mukaisesti yhteistyössä päivähoidon aamu- ja iltapäivähoidon kanssa Martinmäen koululla ja Kumisevan koululla. Tavoitteet ja toimenpiteet: Perusopetuksen tavoitteena on antaa oppilaille omien kykyjensä mukainen jatko-opintokelpoisuus. Kasvatuksen tavoitteena on omaa elämäänsä hallitseva kunnon kansalainen. Oppimaan oppimisen taidot ovat tärkeä painopiste perusopetuksessa. Opettajan rooli kiinnostuksen ja tiedollisen uteliaisuuden herättäjänä ja innostajana on lapsen ja nuoren elämässä keskeinen (toimiva opettaja-oppilas-suhde). Lähes kaikki perusopetusta koskevat kehittämisen tehtävät ovat luonteeltaan yhteistyötä edellyttäviä, uusien yhteisten käytäntöjen ja ajattelutapojen luomista. Kouluverkkoa tarkastellaan ja kehitetään siten, että oppilaille voidaan tarjota hyvät työskentelyolosuhteet ja samalla saavuttaa kouluverkon ylläpidossa mahdollisimman taloudellinen ratkaisu. (EVA) Ensisijaisena toimenpiteenä peruskoulujen tulosyksiköistä muodostetaan yhteistoimintaalueita ja kouluverkkoa tiivistetään todellista tarvetta vastaavaksi: 32
Yhtenäisen peruskoulun periaatetta toteutetaan käyttämällä luokanopettajia yläasteella ja aineenopettajia kyläkouluilla ja Martinmäen koululla sekä sijoittamalla oppilaita ja opetusryhmiä joustavasti (esim. erityisopetus, kielten opetus, yhteiset opettajat, virkojen sijoituspaikat). Haapajärvi hakee opetusministeriöltä erityisavustusta opetusryhmien koon pienentämiseen. Kouluverkkoa ja virkojen määrää tarkistetaan kaupunginvaltuuston 7.9.2009 hyväksymän sopimuksen Haapajärven kaupungin talouden tasapainottamiseksi mukaisesti. Esiopetusta kehitetään koulujen välisellä yhteistyöllä. Rekrytoinnin ja täydennyskoulutuksen avulla varmistetaan ammattitaitoinen ja pätevä henkilöstö. Haapajärvi on mukana 11 kunnan Osaava opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutushankkeessa. Erityisopetuksen ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus turvataan. Erityisopetuksen kehittäminen on koulujen yhteinen painopiste. Haapajärvi on mukana tehostetun ja erityisen tuen valtakunnallisessa KELPO kehittämishankkeessa. Opetushallitus myönsi hankkeeseen vuodelle 2012 20 000euroa. Koululaisten ohjattua aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään erillisten erillisen suunnitelman mukaisesti. Kansainvälisiä yhteistyöverkostoja ja käytännön opetustyötä kehitetään ja uudistetaan jatkuvasti. CIMO (elinikäisen oppimisenohjelman kansallinen toimisto) on myöntänyt Haapajärvelle 27 610 euron tuen Comenius Regio-hankkeelle ajalle 1.8.2010 31.7.2012. Hankkeessa on mukana kirjasto ja kyläkouluja (Oksavan ja Väliojan koulut) Haapajärveltä, Pyhäjärveltä ja Kärsänmäeltä. Kaikki peruskoulut jatkavat valtakunnallisessa KivaKoulu-hankkeessa. Lisäksi Martinmäen, Oksavan, Parkkilan, Tiiton ja Väliojan koulut sekä Haapajärven yläaste ovat mukana valtakunnallisessa kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Koulurakentamisella ja kouluympäristön kehittämisellä varmistetaan ajanmukaiset ja toimivat oppimisympäristöt. Mittarit TP09 TP10 TA11 TA12 Tehokkuus / oppilas (* 6632 6639 6780 7040 Toiminnan laajuus (oppilaiden lukumäärä) 0 6 luokat 790 772 772 756 7 9 luokat 364 356 356 341 Tunnit/oppilas Erityisopetus (luokkamuotoinen, harjaantumisopetus) 3,0 3,36 3,36 3,44 Peruskoulut 0 6 luokat 1,59 1,56 1,56 1,56 7 9 luokat 1,91 1,94 1,94 1,98 Opetusryhmien keskikoko 0 6 luokat 19,8 18,3 18,3 17,2 7 9 luokat 20,3 19,9 19,9 19,1 Erityisopetuksen osuus opetustunneista (%) (* sis. uutena pääomavuokran v. 2012 12,6 12,9 12,9 13,2 33
LUKIO Vastuullinen viranhaltija: Lukion rehtori Toiminnan kuvaus: Haapajärven lukion on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava ja jatko-opintoihin valmentava korkeatasoinen oppilaitos, joka tukee nuorten yksilöllistä kasvua ja kypsymistä aikuisuuteen. Lukio on yksi maamme Unesco-kouluista, jonka toiminnassa otetaan huomioon Unescoon liittyvät asiat kuten globaalit kysymykset, ihmisoikeudet ja kulttuuriperintö. Haapajärven lukio kuuluu Pohjois- Pohjanmaan etälukioverkkoon (elukio). Etälukion tutkintotavoitteiset opiskelijat ovat vähentyneet kuten kaikilla muillakin etälukiopaikkakunnilla. Sitä vastoin aineopiskelijat ja päivälukion oppilaat käyttävät entistä enemmän etälukiokurssien valintoja mm. kielivalikoimansa laajentamiseen. Etälukion kautta tarjotaan lukio-opintoja myös Haapajärven ammattiopiston opiskelijoille lukuvuonna 2011 2012. Syksystä 2012 lähtien ammattiopiston opiskelijat voivat opiskella Haapajärven lukiossa yhdistelmätutkinnon suunnitellulla opintopolulla. Opinnot johtavat 3 3,5 vuoden aikana suoritettuina kaksoistutkintoon tai 4 vuoden opintoina kolmoistutkintoon. Haapajärven lukio on myös mukana alueen lukioiden ja ammattikorkeakoulun yhteistyöyhdistyksen Eleven+ ry:n toiminnassa. Yhdistyksen tavoitteena on kehittää alueen koulutuksellista yhteistyötä ja koordinoida Oulun eteläisen alueen lukioiden, Keski- Pohjanmaan Ammattikorkeakoulun ja muiden korkeakoulujen koulutuksellisia yhteishankkeita. Haapajärven lukio profiloituu yhteistyössä Haapajärven ammattiopiston, Jokilatvan opiston, Jokilaaksojen musiikkiopiston, Tanssiopisto Uusikuun ja urheiluseurojen kanssa eri taito- ja taideaineiden ohjatuilla harrastekursseilla. Lukuvuonna 2011 2012 harrastekursseja tarjotaan seuraavissa aineissa: pesäpallo, jalkapallo, jääkiekko, bändisoitto ja showtanssi. Noin 80 % koulumme opiskelijoista suorittaa harrastekursseja. Tavoitteet ja toimenpiteet: Haapajärven lukion tavoitteena on, että valtaosa lukion käyneistä pääsee kohtuullisessa ajassa jatkamaan opintojaan yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa ja että loput saavat paikan perustutkintoon tuottavissa tai siihen valmentavissa oppilaitoksissa. Haapajärven lukion painopisteitä ovat kansainvälisyys, opiskelutarjonnan monipuolistaminen, uusien oppimismenetelmien ja teknologian mahdollisuuksien hyväksikäyttäminen sekä yhteistyö ja yhteistoiminta alueemme koulutusorganisaatioiden välillä. Tavoitteena on kiinnittää huomiota opiskelijoiden psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin liittyvien asioiden kehittämiseen. Lukuvuoden 2011 2012 toiminnassa korostuu yhdistelmätutkintopolun rakentaminen yhteistyössä Haapajärven ammattiopiston kanssa. Ensimmäiset varsinaiset kaksois- tai kolmoistutkinto-opiskelijat aloittavat opintonsa syksyllä 2012. Myös lukion opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa ammattiopiston kursseja. Opintojen rahoitus hoidetaan toteutuneiden kustannusten mukaan. Harrastekurssien osalta yhteistyö jatkuu entiseen tapaan. Talousarviovuonna 2012 Suomessa keskustellaan aktiivisesti maamme lukioverkosta ja sen tulevaisuudesta. Alueen lukiot jatkavat myös keskusteluja lukioiden tiiviimmästä verkottumisesta ja yhteistyöstä. Haapajärven lukio on aktiivinen kaikissa selvitysvaiheissa. Taustalla on opetuksen järjestämiseen liittyvät yhteiset intressit ja resurssien taloudellinen käyttö. Lukiorakennus (Kirkkokatu 4) toimii päivälukion ja Jokilatvan opiston aikuiskoulutuksen käytössä. Lukiorakennukseen kohdistuva lähivuosien investointi on ilmastointiremontti. 34