ARVIOINTIKERTOMUS 2011

ARVIOINTIKERTOMUS 2011 KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA 30.5.2012 1

SISÄLTÖ Tiivistelmä suosituksista 3 1 Kajaanin kaupungin tarkastuslautakunta 4 1.1 Tarkastuslautakunnan kokoonpano 4 1.2 Tarkastuslautakunnan toiminta 4 1.3 Tilintarkastus 4 2 Arvioinnin tarkoitus ja lähtökohdat 5 3 Kajaanin kaupungin strategian mukainen toiminta 5 4 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toimialakohtainen toteutuminen 8 4.1 Kaupunginhallituksen alainen toiminta 8 4.2 Sivistystoimiala 9 4.3 Ympäristötekninen toimiala 9 4.4 Kainuun pelastuslaitos 10 4.5 Investoinnit 10 4.6 Tilinpäätösanalyysi 12 4.6.1 Kaupunki (peruskunta ja liikelaitokset) 12 4.6.2 Kaupunkikonserni 14 5 Kaupungin määräämisvallassa oleville yhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 15 5.1 Kajaanin kaupungin liikelaitokset 15 5.2 Kajaanin kaupungin tytäryhtiöt 16 6 Sisäisen valvonnan järjestämisen arviointi 18 7 Talouden tasapainotuksen toteutuma 20 8 Kaupungin elinkeinopolitiikka 23 9 Vuoden 2010 arviointikertomuksen sisältämien huomautusten käsittely 23 10 Kiitokset 24 11 Yhteenveto Allekirjoitukset 24 Liitteet 2

Tiivistelmä suosituksista 1. Jotta kaupunginvaltuuston hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuman ja onnistumisen arviointi olisi tarkempaa, tarkastuslautakunta uudistaa kehotuksensa, että strategisiin ja vuositavoitteisiin tulee liittää arviointitapa, kriteerit ja tavoitetasot, jotta voidaan luotettavasti arvioida, onko edetty strategisten ja vuositavoitteiden suuntaisesti ja onko asetettuihin tavoitteisiin päästy. Lisäksi tarkastuslautakunta esittää, että kaupunginvaltuuston tulee asettaa myös taloudellisia sitovia tavoitteita määrärahojen lisäksi, koska kaupungin taloudenhallinta vaatii ohjauksen tehostamista. 2. esittää, että kiinteiden rakenteiden ja laitteiden sekä rakennuskohteiden kustannusarvioiden pitävyyttä tulee parantaa, jotta toiminta on suunnitelmallista ja kaupunginvaltuuston päätösten mukaista. 3. esittää, että kaupungin on panostettava toimintatapojen uudistamiseen, jotta tuottavuus ja taloudellisuus paranevat ja kustannuskehitys hidastuu. Samalla on tarkoin harkittava kaupungin investointeja, jotta kaupungin talous ei ylivelkaannu. 4. uudistaa harkittavaksi esityksensä, että kaupunginvaltuusto käyttää ohjausvaltaansa ja laajentaa sitovuustasoaan koskemaan myös liikelaitosten toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita tunnuslukuineen. 5. uudistaa suosituksensa, että valtuusto asettaisi sellaiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet mittareineen tytäryhtiöilleen, jotta niiden avulla pystytään seuraamaan tytäryhtiöiden toiminnallista ja taloudellista merkitystä omistajalleen. Lisäksi tarkastuslautakunta suosittaa, että Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarin vuokrausasteita seurataan tarkoin ja tarpeen vaatiessa ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin riittävän ajoissa. Kiinteistö Oy Lohtajan palvelukeskuksessa olevan tyhjän tilan omistajuus on ratkaistava pikaisesti, koska se aiheuttaa nykyisellään turhia kustannuksia. suosittaa edelleen, että täytettäessä tytäryhtiöiden hallituspaikkoja, kiinnitettäisiin huomiota siihen, että jäsenillä on monipuolista kokemusta ja osaamista ohjata yhtiön johtoa ja riittävästi mahdollisuutta kehittää yhtiön toimintaa kuntalaisten parhaaksi. 6. uudistaa esityksensä, että kaupungin toimialoja, liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä kehotetaan kaikilla toimintatasoilla kiinnittämään huomiota sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan, jotta toimitaan taloudellisesti, tuottavasti ja tarkoituksenmukaisesti ohjeita noudattaen sekä johdon ja talouden raportointi on luotettavaa. Lisäksi lautakunta suosittaa, että sisäisen valvonnan ohjeen päivityksessä ennakoitaisiin kuntalain muutokset. Erityisesti on huolehdittava siitä, että kaupungin toimielimet, työryhmät, toimikunnat ja tilivelvolliset toimivat toimivaltansa puitteissa ja toiminta on kaikin puolin hyvän hallinnon periaatteiden mukaista. 7. toteaa, että talouden sopeuttamisohjelma on edesauttanut rakenteellisten muutosten aikaansaamista ja hillinnyt menojen kasvua. Vuosien 2010 2011 toteuma osoittaa, ettei ohjelmaan kirjatuilla toimenpiteillä saada kertyneitä alijäämiä katettua. esittää, että kaupunginhallitus yhdessä toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden kanssa laatii uuden talouden tasapainottamisohjelman, joka nimetään kaupungin tuottavuusohjelmaksi. Sosiaali- ja terveysmenot tulevat kasvamaan tulevina vuosina, joten uuden kuntayhtymän tulee myös sitoutua valtakunnalliseen tuottavuustavoitteeseen. 3

1 KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA 1.1 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Vuosiksi 2009 2012 valittuun tarkastuslautakuntaan ovat kuuluneet seuraavat jäsenet ja varajäsenet: jäsen varajäsen Paavo Enroth Maarit Rantakurtakko Ritva Mikkonen Minna Haataja Pertti Ahlqvist Seppo Elfving Markku Tolonen Johanna Autio 7.11.2011 saakka, Aila Alasalmi 8.11.2011 alkaen Leena Törrö Heikki Hekkala Tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi on nimetty Paavo Enroth ja varapuheenjohtajaksi Ritva Mikkonen. Tarkastuslautakunnan sihteerinä on toiminut sisäinen tarkastaja Seija Huttunen. 1.2 Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunnan arviointi on vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden suorittamaa kaupungin talouden ja hallinnon arviointia ja valvontaa, jonka tavoitteena on hankkia uutta tietoa toiminnan suuntaamiseksi ja parantamiseksi. Tehtävänsä mukaisesti lautakunta on kaupunginvaltuuston hyväksymän vision ja kaupungin strategian pohjalta arvioinut toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista viitekehyksenä tasapainotettu tuloksellisuusmalli. Arviointi, seuranta ja valvonta ovat päätöksentekoprosessin olennaisia osia. Niiden tarkoituksena on tukea päätösten tekemistä ja toimeenpanoa osoittamalla, onko käytettävissä olevia voimavaroja ollut riittävästi ja ovatko ne kohdentuneet tarkoituksenmukaisesti. Tarkastuslautakunnan keskeisenä painopistealueena vuonna 2011 ovat olleet lakisääteisten arviointitehtävien lisäksi kaupungin elinkeinopolitiikka ja investointikohteet sekä tytäryhtiöistä Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari. Lautakunta on laatinut arviointimuistion ajalta 1.1. - 31.7.2011 ja jättänyt sen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt sen 19.9.2011 ja merkinnyt sen tiedoksi. Kertomusvuonna tarkastuslautakunta on pitänyt 8 kokousta. Lisäksi lautakunta on kokoontunut neljä kertaa vuonna 2012 arviointikertomuksen laadintaa varten. Kainuun kuntien tarkastuslautakuntien koulutuspäivään osallistui kolme lautakunnan jäsentä, valtuustoseminaariin kolme lautakunnan jäsentä ja Arviointiseminaariin yksi lautakunnan jäsen. 1.3 Tilintarkastus Kaupunginvaltuuston 31.3.2010 tekemän päätöksen mukaisesti kaupungin ulkoisesta tilintarkastuksesta vuonna 2011 on huolehtinut KPMG Julkishallinnon palvelut Oy. Toimeksiannon vastuunalaisena JHTT tilintarkastajana on toiminut JHTT, HM, YM Paula Hellén Toivanen ja hänen varahenkilönään JHTT, KHT, KTM Antti Kääriäinen. Tilintarkastusryhmään ovat kuuluneet myös JHTT, KHT, KTM Sari Ukkola, KTK Sanna Tapaninen, ja tradenomi Katja Koivusipilä, IT- asiantuntija. Kaupungin tilintarkastuksen laajuus tilikaudella 2011 on ollut 58 tarkastuspäivää. Tilintarkastussuunnitelma 2009 2012 on esitelty tarkastuslautakunnalle 7.10.2009 ja siihen perustuva vuoden 2011 tarkastussuunnitelma/työohjelma 31.8.2011. Tarkastuksen painopistealueet ovat olleet hallinnon tarkastaminen, tilikauden ai- 4

kainen tarkastus, valtionosuuksien tarkastaminen ja sisäinen valvonta. Tilintarkastajat ovat raportoineet kolme kertaa havainnoistaan tarkastuslautakunnalle. KPMG Julkishallinnon palvelut Oy on huolehtinut myös kaupungin tytäryhtiöiden ulkoisesta tilintarkastuksesta. 2 ARVIOINNIN TARKOITUS JA LÄHTÖKOHDAT Tarkastuslautakunnan arviointitehtävä on kuntalain 71 :n mukaisesti osa kaupungin ulkoista tarkastusta, jonka toisen osan muodostaa tilintarkastajan suorittama lainmukaisuuden tarkastaminen ja tilintarkastus. Tilintarkastaja keskittyy kuntalain 73 :ssä tilintarkastajan tehtäväksi säädettyihin tarkastustehtäviin. Toiminnan tavoitteellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja tuloksellisuuden arviointi kuuluu tarkastuslautakunnalle. Kaupungin strategisena johtajana valtuusto päättää kuntalain 13 :n nojalla mm. kaupungin toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Kaupunkiorganisaation hallinnosta vastaa ja sitä johtaa kaupunginhallitus, jonka tehtävänä on panna täytäntöön valtuuston päätökset. Toimielimillä, toimialoilla ja tilivelvollisilla viranhaltijoilla on velvollisuus toimia asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi ja selvittää kaupunginvaltuustolle perustellusti, mikäli asetetuista tavoitteista on poikettu. valvoo ja arvioi valtuuston puolesta ja apuna kaupunginhallituksen johtamaa täytäntöönpanoprosessia ja tuloksia sekä toimialoille, liikelaitoksille ja tytäryhtiöille valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Arviointi on nähtävä oleellisena osana kaupungin johtamisjärjestelmää ja keinona kehittää kaupungin toimintaa ja palveluja. Arvioinnin lähtökohtana ovat valtuuston visio, tavoitteet ja palvelustrategia. Arviointi on kaupungin toiminnan tuloksellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja vaikuttavuuden kokonaisvaltaista arviointia, jossa on mukana myös kuntalaisen näkökulma. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on myös arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä tasapainottavan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä ja realistisuutta. Kaupunginhallituksen rooli tasapainottavan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman laatimisessa ja tasapainotusta koskevan selonteon antamisessa on keskeinen. Tarkastuslautakunnan arviointi perustuu pääasiassa kaupunginhallituksen tilinpäätöksessä esittämiin tietoihin. Lisäksi lautakunta on kuullut toiminta- ja talousasioissa kaupunginjohtajaa, talousjohtajaa, vastuualueiden ja tulosyksiköiden esimiehiä sekä liikelaitosten ja tytäryhtiöiden edustajia. Kokouksissa on käsitelty tilintarkastukseen liittyviä asioita, tarkastuksen raportointia ja arviointikohteita. Toimialojen raportit, selvitykset ja asiakaskyselyjen tulokset ovat olleet tarkastuslautakunnan käytettävissä. 3 KAJAANIN KAUPUNGIN STRATEGIAN MUKAINEN TOIMINTA Kaupungin strategia 2011-2017 on tarkistettu vuonna 2010 ja se on hyväksytty 13.12.2010 vuoden 2011 talousarvion hyväksynnän yhteydessä. Kaupungin strategia muodostuu arvoista, perustehtävästä, visiosta, strategista tavoitteista vuosille 2011 2016 ja toiminnallisista tavoitteista vuosille 2011-2013. Arvojen ja vision tehtävänä on sitouttaa sekä luottamushenkilöorganisaatio että henkilöstö yhteisesti hyväksyttyjen arvostusten omaksumiseen ja toteuttamiseen sekä ne edesauttavat luomaan ja tukemaan hyvää toimintatapaa ja onnistumista. Strategiaan kirjatut arvot ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus ja luottamus tulevaisuuteen. Visioon on kirjattu kuntalaisille annettu lupaus luovuuden, osaa- 5

misen ja vaivattoman arjen kaupungista. Kaupungin strategiaa tukevat elinkeino- ja henkilöstöstrategiat sekä muut toimintaohjelmat. Kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiset tavoitealueet ovat olleet osaamisperusteinen elinkeinopolitiikka ja alueiden käyttö, hyvä ja arvostettu työnantaja, tuloksellisesti järjestetyt palvelut sekä talouden tasapainottaminen. Näiden toteuttamiseksi on kirjattu toiminnalliset tavoitteet vuosille 2011-2013. Kuntalain mukaisesti talousarviossa esitettävien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden tulee perustua kunnan strategiaan ja strategisiin tavoitteisiin. Vuositavoitteen tulee olla osa strategisen tavoitteen toteuttamista. Kaupunginvaltuusto on hyväksyessään talousarvion vuodelle 2011 päättänyt, että valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ovat - Kajaanin kaupungin strategiassa esitetyt toiminnalliset tavoitteet/mittarit ja - toimialojen toiminnalliset tavoitteet/mittarit. Kaupunginvaltuusto ei ole asettanut sitovia taloudellisia tavoitteita määrärahoja lukuun ottamatta. Taloudellisia tavoitteita voidaan asettaa mm. menojen kasvulle, tulorahoituksen riittävyydelle ja kaupungin lainamäärälle. Strategisista tavoitteista on johdettu vuositavoitteet, jotka on kirjattu toimenpiteiden muotoon. Ne on raportoitu toimintakertomuksessa (Tilinpäätös 2011, 58-62). Osaamisperusteisen elinkeinokeinopolitiikan ja alueiden käytön osalle kirjatut vuositavoitteet ovat edistäneet strategisten tavoitteiden toteutumista. Toimintaympäristön parantamisella ja toimivilla kaavoitusratkaisuilla on tuettu kaupungin kasvua ja luotu edellytyksiä hyvinvoinnin edistämiselle. Kaavoitusohjelmaa on toteutettu ja keskitytty täydennysrakentamisen eteenpäin viemiseen. Hyvinä onnistumisina ovat olleet keskikaupungin asuttaminen. Uusia asuinalueita on avattu ja uusia asuinrakennuksia valmistui 74 kpl ja vapaaajanrakennuksia 25 kpl. Rakennuslupia myönnettiin 81 asuinrakennukselle ja 16 vapaaajanrakennukselle. Kaukametsän toimesta on laadittu kokouspaketteja ja tarjottu erilaisia kokous-, koulutus- ja kulttuuritilaisuuksia. Kajaanin Matkailu Oy:n toiminta ja matkailun yritysvetoinen yhteismarkkinointi on käynnistynyt kuluneena vuonna. Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos ja tytäryhtiöistä Measurepolis Development Oy ovat vastanneet osaamiskeskustoiminnasta ja edistäneet uusien yritysten perustamisedellytyksiä. Yhteensopivat koulutusketjut ovat turvanneet osaajien saatavuutta. Lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulun omistaja- ja päätösvalta on säilytetty Kajaanin kaupungilla. ELY- keskuksen tilaston mukaan Kajaanissa ja koko Kainuussa työllisyys kehittyi myönteisesti vuoden 2011 aikana. Keskimääräinen työttömyysprosentti oli 12,6, kun se oli 13,4 % vuonna 2010. Positiivista on ollut nuorten alle 25 vuotiaiden työllistyminen. Nuorten yhteiskuntatakuu tulee voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 alussa. Tästä seuraa, että peruskunta on vastuussa mm. perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta, nuorten työpajatoiminnan vahvistamisesta ja etsivän nuorisotyön toiminnasta. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa on paljon tehtävää, mutta Kajaanissa on hyvin ennakoitu tilannetta. Hyvä ja arvostettu työnantaja tavoitealueen osalta toimintaa on ohjannut henkilöstöstrategia ja henkilöstösuunnitelma. Tavoitteena on ollut henkilöstömäärän supistuminen eläköi- 6

tymisen johdosta, mutta supistukset eivät ole toteutuneet. Poissaolot sairauden ja työtapaturmien vuoksi ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 10,1 poissaolopäivä/ henkilö vuoteen 2011 poissaolopäivä/ henkilö 11,6. Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä oli vuonna 2010 62 vuotta, kun se vuonna 2011 oli 60,5 vuotta eli eläkkeelle jäämisikä ei ole noussut. Syksyllä 2011 toteutettu työyhteisön toimivuustutkimus osoitti kuitenkin parannusta edelliseen tutkimuskertaan verrattuna. Tuloksellisesti järjestettyjä palveluja on ollut saatavilla vastaten kysyntää, mutta palvelujen kustannustaso on noussut edellisiin vuosiin verrattuna. Yhteistyötä maakunta kuntayhtymän ohella on tehty Sotkamon kunnan ja Kuhmon kaupungin kanssa. Kainuun maakuntamallin jatkumisesta ei päästy yhteisymmärrykseen, mutta neuvottelujen tuloksena saatiin kuitenkin ns. kunnanjohtajamalli, jota hyödynnetään uudessa kuntayhtymässä. Talouden tasapainottaminen ei ole onnistunut, vaikka tasapainottamisohjelmaa ja siihen liittyvää henkilöstösuunnitelmaa on pyritty toteuttamaan. Positiivista taloudenhoidossa oli se, että toimialojen budjetointi onnistui hyvin ja toiminta oli talousarvion mukaista. Tasapainottamisohjelman toteutuman tarkempi arviointi on myöhemmin luvussa 7. pitäytyy subjektiivisessa arvioinnissa, koska kaupungin strategiasta johdettuihin vuositavoitteisiin ei ole liitetty sellaisia arviointitapoja, jotta objektiivinen arviointi olisi mahdollista. Talouden osalta löytyy tarkat toteutumistiedot tulos-, rahoitus- ja taselaskelmista ja niiden tunnusluvuista. Suositus Tarkastuslautakunnan subjektiivisen arvion mukaan kaupunkia on johdettu talousarvioon kirjattujen strategisten ja vuositavoitteiden suuntaisesti. Jotta kaupunginvaltuuston hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuman ja onnistumisen arviointi olisi tarkempaa, tarkastuslautakunta uudistaa kehotuksensa, että strategisiin ja vuositavoitteisiin tulee liittää arviointitapa, kriteerit ja tavoitetasot, jotta voidaan luotettavasti arvioida, onko edetty strategisten ja vuositavoitteiden suuntaisesti ja onko asetettuihin tavoitteisiin päästy. Lisäksi tarkastuslautakunta esittää, että kaupunginvaltuuston tulee asettaa myös taloudellisia sitovia tavoitteita määrärahojen lisäksi, koska kaupungin taloudenhallinta vaatii ohjauksen tehostamista. Perustelu pitää tärkeänä, että toimitaan kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti. Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys on turvattava, jotta kaupunki pystyy pitämään palvelulupauksensa luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunkina. Kohde Koordinoijana kaupunginhallitus ja operatiivinen johto sekä koskettaa luottamushenkilöorganisaatiota että koko henkilöstöä Aikataulu Vuoden 2013 talousarvio ja taloussuunnitelma 2014 2015, seuranta ja arviointi talouden ja toiminnan osavuosiraportointi, tilinpäätös ja arviointikertomus 7

4 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOIMIALAKOHTAINEN TOTEUTUMINEN 4.1 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginhallituksen toimialaan kuuluvat kaupunginhallituksen ohella keskushallinto ja työllisyyden hoito sekä Kainuun maakunta kuntayhtymän maksuosuudet. Kaupunginhallituksen toimialan strategiset tavoitteet ovat samat kuin kaupungin strategiassa. Kaupungin maksuosuudet Kainuun maakunta kuntayhtymälle vuosilta 2005 2011 ja arvio vuodelle 2012 selviävät alla olevasta taulukosta. Vuonna 2011 Kainuun maakunta kuntayhtymän alijäämä oli 11,2 milj. euroa, josta Kajaanin osuus oli 5,2 milj. euroa. KAO ja Kainuun terveys tekivät ylijäämää, joista kaupungin osuus oli 1,7 milj. euroa, joten kaupungin osuus maakunnan alijäämästä muodostui 3,5 milj. euroksi, joka on otettu pakolliseksi varaukseksi kaupungin tilinpäätökseen. Taulukko 1. Kaupungin maksuosuudet Kainuun maakunta kuntayhtymälle 2005 2011 ja arvio vuodelle 2012 Vuosi Maksuosuus - Maksu Lisäys ed. Kasvu- % /asukas % TP vuoteen 2005 59,9 68 071 086 1 914 2006 59,6 70 764 062 2 692 976 3,9 1 997 2007 58,5 81 762 297 10 998 235 15,5 2 147 2008 60,1 92 289 068 10 526 771 12,9 2 420 2009 60,1 98 178 334 5 889 266 6,4 2 569 2010 60,0 100 903 961 2 725 627 2,8 2 646 2011 61,1 103 659 896 2 755 935 2,7 2 725 varaus 3 502 616 2011 yhteensä 107 162 512 6 258 551 6,2 2 817 2012 61,5 109 451 000 5 889 000 5,7 2 870 Lähde: Kajaanin kaupungin ja Kainuun maakunta yhtymän tilinpäätökset ja rahoitusosuudet Työllisyyden hoidossa (Tilinpäätös 2011, 69-70) on toimittu perustehtävän mukaisesti ja asetetut tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Tavoitteeksi asetettu työmarkkinatuen kuntaosuuden 5 %:n pienentyminen on toteutunut hyvin eli toteutuma oli 15,8 %. Kelalle maksettava työmarkkinatuen kuntarahoitusosuus on pienentynyt 1 278 133 eurosta 909 370 euroon eli 368 763 euroa vuodesta 2009 vuoteen 2011. Alla olevasta kuviosta nähdään, että työmarkkinatuen kuntarahoitusosuudessa on ollut laskeva suunta useamman vuoden ajan. Syitä onnistumiseen ovat olleet kuntouttavan työtoiminnan kehittyminen ja työllisyystilanteen parantuessa yhä useampi henkilö työllistyy normaaleille työmarkkinoille. Lisäksi osa henkilöistä ikääntyy ja jää eläkkeelle. Kuvio 1. Kajaanin kaupungin työmarkkinatuen kuntarahoitusosuuden kehitystä 8

4.2 Sivistystoimiala Sivistystoimiala toteuttaa kaupungin strategisia linjauksia ja tavoitteita omalta osaltaan keskittyen perustehtävänsä toteuttamiseen. Varhaiskasvatuksen palvelujen kysyntä on ollut edelleen kasvussa. Kysyntään on pystytty vastaamaan hyvin. Kuluneena vuonna avattiin Kettukallion päiväkoti ja Huuhkajanvaaran päiväkotiin perustettiin lisää lapsiryhmiä. Perusopetuksessa toiminta on toteutunut hyvin sopeutusohjelmaan päätetyn kouluverkkoratkaisun toteuttamisen jälkeen. Perusopetuksen päättävät nuoret ovat saaneet 100 %:sesti 2. asteen koulutuspaikan. Nuorisolain mukainen etsivän nuorisotyön toiminta on aloitettu ja sen avulla on pystytty edistämään yhteistyötä eri tahojen kanssa. Taloudellisten resurssien (Tilinpäätös 2011, 75-78) osalta toimialan toimintatuotot ylittyivät 1 324 267 euroa ja toimintamenot ylittyivät 1 247 890 euroa, joten toimintakate alittui 76 377 eurolla. Suurimmat poikkeamat syntyivät palvelujen ostoissa 466 802 euroa ja henkilöstökuluissa 309 870 euroa. Sivistystoimialalla on hyvin noudattanut tarkastuslautakunnan suositusta ja vuoden 2012 asetettuihin vuositavoitteisiin on kirjattu arviointitavat ja osiin myös mittarit erittäin hyvin. 4.3 Ympäristötekninen toimiala Kaupunkirakennetta tiivistävien asemakaavamuutosten ja toteutetun maapolitiikan avulla Kajaania on kehitetty maakuntakeskuksena (Tilinpäätös 2011, 95-96). Vuonna 2011 laillistui viisi asemaakaavaa, joista Petäisenrannan 2. vaihe ja Renforsin rannan laajennus olivat merkittävimmät. (kaavakatsaus 2012). Kuva 1. Asemakaavatilanne vuonna 2011 9

Henkilöstöresurssien edistämiseksi on toteutettu hyväksyttyä rekrytointisuunnitelmaa. Prosesseja ja rakenteita on järjestetty uudelleen henkilöstöjärjestelyjen johdosta. Taloudellisten resurssien osalta toimiala on pysynyt hyvin sille annetuissa raameissa. on kehottanut vuoden 2010 arviointikertomuksessa, että kaupungin rakennusomaisuudesta laaditaan mahdollisimman pikaisesti selvitys korjausvelan määrästä omana työnä tai ostopalveluna yhteistyössä käyttäjien kanssa. Toimitilapäällikkö on 1.2.2012 päättänyt hankkia Kajaanin kaupungin rakennusten arvojenja korjausvelan määritystyön Trellum Consulting Oy:ltä. Korjausvelkaraportti valmistuu 31.5.2012 mennessä. Peruskunnan tilat ovat vähentyneet 2076 m 2 eli 1,1 % vuonna 2011 tavoitteen ollessa 1,5 %. Peruskunnan toimitiloja oli yhteensä 178 540 m 2 31.12.2011. Yhdessä liikelaitos Vilakkeen kanssa toimitiloja oli käytössä yhteensä 252 975 m 2. 4.4 Kainuun pelastuslaitos -toimiala Uusi pelastuslaki astui voimaan vuonna 2011 ja sen myötä on käynnistetty uuden palvelutasopäätöksen valmistelu. Voimassa olevan palvelutasopäätöksen mukaisesti Kainuun pelastuslaitos on toiminut tyydyttävästi vuonna 2011 (Tilinpäätös 2011, 104-106). Pelastustoimella on ollut yhteensä 1496 tehtävää, joissa kiireellisiä on ollut 1029 kpl ja kiireettömiä 482 kpl. Näistä tulipaloja oli 266 kpl ja onnettomuuksia 311 kpl. Toimintavalmiusaika 1. yksikön mukaan oli keskimäärin 13,48 minuuttia, kun se oli koko maassa 8,65 minuuttia. 4.5 Investoinnit Muutetussa talousarviossa investointeihin (Tilinpäätös 2011,123 125) oli varattu bruttona 17 030 000 euroa, joka toteutui 19 109 000 eurona eli ylitystä syntyi 2 079 000 euroa. Tuloarvio oli 1 770 000 euroa, joka toteutui 4 007 000 eurona, eli ylitystä syntyi 2 237 000 euroa. Kaupungin nettoinvestoinnit olivat 15 102 000 euroa, josta poistonalaiset nettoinvestoinnit olivat 15 115 486 euroa. Nettoinvestointien määrään vaikuttaa maanomaisuuden myyntitulot. Talonrakennusinvestoinneista merkittävimmät kohteet ovat olleet Keskuskoulun ja Lohtajan päiväkodin peruskorjaukset, vesiliikuntakeskuksen rakentamisen aloitus ja kaupungintalon perusparannus- ja palvelurakennemuutoksen keskeiset työt. Kuva 2. Vesiliikuntakeskuksen työmaa 10

Merkittävimmät kunnallistekniset hankkeet olivat Kajaanin Vesi- liikelaitoksen kanssa yhdessä toteutetut kadun ja vesihuollon saneeraukset Purolan ja Kätönlahden alueilla. Petäisen rannan 1. vaiheen kunnallistekniikan rakentaminen jatkui Nuaskadun liikennejärjestelyjen ja Ahontien Paltaniementien liittymän parantamisella. Kaupunki panostaa uuteen infrastruktuuriin ja ennen kaikkea olemassa olevan rakennuskannan peruskorjauksiin ja korvausinvestointeihin. Tämä on vaikuttanut ja tulee jatkossa lisäämään kaupungin tulorahoitusvajetta. Tähän saakka tulorahoituksen riittävyyttä ja talouden tasapainoa on tarkasteltu, miten vuosikate riittää suunnitelmapoistojen määrään. Mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kuntarahoituksen on katsottu olevan riittävä. Tarkasteltaessa kaupungin taloutta edellä mainitulla tunnusluvulla, nähdään, ettei vuosikate ole riittänyt poistojen kattamiseen vuonna 2011. Tilannetta huonontaa lisäksi poistojen riittämättömyys uudistamiseen. Poistojen riittämättömyys johtuu siitä, että poistot tehdään tuotantovälineiden historiallisesta hankintamenosta, eikä nykyarvosta, jossa kustannusten ja teknisen laatutason nousu on otettu huomioon. Näin kirjanpidolliset poistot jäävät jälkeen palvelurakenteen kulumista korvaavien investointien vaatimasta rahoitustarpeesta ja lisäävät kaupungin tulorahoitusvajetta. Kuvio 2. Kaupungin vuosikatteet ja poistot Kaupunginvaltuusto hyväksymät sitovuustasot ovat rakennusten osalta hankekohtainen ja kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta tulosaluekohtainen. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto lukuun ottamatta Investointiosassa kohdissa Rakennukset ja Kiinteät rakenteet ja laitteet säästyneen määrärahan siirrosta kohteelta toiselle päättää ympäristötekninen lautakunta silloin, kun kyse on valtuuston hyväksymistä investointikohteista eikä muutos aiheuta nettomäärärahan ylittymistä (TA 2011 s. 6). Viime vuosina monien kiinteiden rakenteiden ja laitteiden sekä peruskorjauskohteiden alkuperäiset budjetit ovat ylittyneet merkittävästi ja ympäristötekninen lautakunta on sitovuustason puitteissa joutunut muuttamaan talousarvioita. Jotta olisi pysytty kaupunginvaltuuston hyväksymässä sitovuustasossa, on jouduttu myös monia kohteita siirtämään tuleville vuosille. Esimerkkejä rakennuskohteiden siirroista ovat Variskankaan toimintakeskuksen, Y-sairaalan, Nakertajan koulun ja Lyseon remonttien siirrot. 11

Näissä tapauksissa ei ole ollut kyse säästyneistä määrärahoista, joita olisi ollut mahdollista siirtää kohteelta toiselle. Toiminta ei ole ollut kaupunginvaltuuston hyväksymän sitovuustason mukaista. Taulukko 2. Esimerkkejä kaupungin korjausinvestointien ylityksistä vuonna 2011 kohde alkuper. TA 2011/ muutettu TA/euro (ymp.tek.ltk Toteutuma/ euro Ylitys alkuperäisestä/ euro euro 26.10.2011) Rakennukset Vuolijoen paloasema 60 000 140 000 134 000 74 000 Vuolijoen terveysaseman 150 000 400 000 403 000 253 000 keittiö Kätönlahden koulu 40 000 190 000 274 000 234 000 Lohtajan päiväkoti 780 000 1 050 000 1 050 000 270 000 Kaupungintalo 850 000 1 260 000 1 488 000 638 000 Home- ja vesikattokorjaukset 210 000-364 000 154 000 Kiinteät rakenteet ja laitteet Suunnittelu ja tutkimus 40 000-170 000 130 000 Kunnallistekniikan rakentaminen 4 760 000 4 860 000 7 402 000 2 542 000 Sillat 250 000 540 000 502 000 252 000 Yhteensä 7 140 000 8 440 000 11 787 000 4 647 000 Suositus esittää, että kiinteiden rakenteiden ja laitteiden sekä rakennuskohteiden kustannusarvioiden pitävyyttä tulee parantaa, jotta toiminta on suunnitelmallista ja kaupunginvaltuuston päätösten mukaista. Perustelu Investointiohjelman pitävyys ja kaupunginvaltuuston päätöksen mukainen toiminta Kohde Ympäristötekninen lautakunta, toimiala ja tulosyksiköt sekä tilivelvolliset viranhaltijat Aikataulu Vuoden 2013 talousarvio 4.6 Tilinpäätösanalyysi 4.6.1 Kaupunki (peruskunta ja liikelaitokset) Taloudenhallintaa kuvataan toimintakatteen ja tulorahoituksen (sis. verotulot ja valtionosuudet) kasvuprosenteilla. Kaupungin ja liikelaitosten osalta toimintakate kasvoi 5,99 % ja tulorahoitus vain 0,09 % vuonna 2011 edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupungin verotulot pienenivät 1 146 899,56 euroa (-0,93 %) ja valtionosuudet kasvoivat 1 746 610 euroa (+2,52 %), joten tästä syystä tulorahoitus pysyi hieman positiivisena (Tilinpäätös 2011, 30). Tarkasteltaessa vuosia 2005-2007 talous on ollut hallinnassa, mutta sen jälkeen menot ovat kasvaneet tuloihin verrattuna liian paljon. Mikäli ei mitään tehdä, arvion mukaan tilanne tulee jatkumaan samansuuntaisena tulevaisuudessa ja velkaantuminen tulee lisääntymään. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan käyttömenojen voimakasta supistamista, jotta toimintakatteen ja verotettavan tulon kasvu olisivat tasapainossa. 12

Taulukko 3. Tulorahoituksen ja toimintakatteen kasvu vuosina 2005-2011 v.2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010 v. 2011 tulorahoituksen kasvu - % 1,04 6,67 15,86 8,12 3,50 7,95 0,09 toimintakatteen kasvu - % -2,08 4,74 13,01 9,81 5,04 12,05 5,99 Suurelta osin kaupungin menot ovat lakisääteisiä, joten niihin vaikuttaminen on vaikeaa. Avustukset ovat sellaisia menoeriä, joihin voi jonkin verran vaikuttaa. Mm. avustuksia kaupunki on maksanut 11,7 milj. euroa, joista voidaan tulkita olevan lakisääteisiä 7,8 milj. euroa ja 3,9 milj. euroa ei-lakisääteisiä. Kaupunki on jonkin verran leikannut maksamiaan avustuksia tasapainottamisohjelman mukaisesti, sillä maksetut avustukset olivat 12,2 milj. euroa 31.12.2010. Avustukset on avattu kohteittain liitteessä 2. Vuosikate asukasta kohden oli 223 ja se on huonontunut edelliseen vuoteen verrattuna merkittävästi. Yhdessä liikelaitosten kanssa kaupungin tulos oli 2 435 377,87 euroa alijäämäinen. Vuosikate kertoo kaupungin tulorahoituksen riittävyydestä ja se ilmoittaa kaupungin tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuonna 2011 vuosikate ei kattanut edes suunnitelmapoistoja. Tämä tarkoittaa sitä, että erotus on katettu ja tullaan kattamaan lainarahoituksella. Kestävään kuntatalouteen pääsemiseksi vuosikatetta tulisi verrata poistonalaisiin investointeihin. Kaupungin vuosikate on vuosina 2007 ja 2010 riittänyt poistonalaisiin investointeihin ja negatiivista tulorahoitusjäämää on muodostunut 19,2 milj. euroa vuosina 2005 2011. Tilanne tulee entisestään huononemaan tulevina vuosina, jolloin on toteutettavana suuria investointeja. Negatiivista tulorahoitusvajetta arvioidaan kertyvän yhteensä 72,32 milj. euroa vuosina 2012 2014. 13 Kuvio 3. Kaupungin vuosikate ja poistojen alaiset investoinnit Taulukko 4. Kaupungin (peruskunta ja liikelaitokset) tulos-, rahoituslaskelmien sekä taseen tunnusluvut vuosina 2007 2011 2007 2008 2009 2010 2011 Tuloslaskelma toimintatuotot %:na toim. 26,9 26,5 25,5 18,9 18,1 kuluista vuosikate %:na poistoista 129,5 106,4 106,0 162,4 75,5 vuosikate, /as 321 286 274 449 223 Rahoituslaskelma investointien tulorahoitus, % 42,5 36,3 65,1 102,5 40,2 pääomamenojen tulorahoitus, % 46,2 40,7 42,4 63,8 28,2

lainanhoitokate, 1,5 1,0 1,3 2,0 1,0 kassan riittävyys, pv 13,5 12,9 16 13 13 Tase omavaraisuus - % 64,3 63,6 61,4 62,9 60,4 suhteellinen velkaantuneisuus - % 38,6 38,3 39,5 36,5 37,5 kertynyt yli-/alijäämä, milj. -18-14 -19,9-13,3-15,7 kertynyt yli-/alijäämä, /asukas -482-371 -519-348 -413 lainasaamiset, milj.. 9 11 11 9 8 lainakanta 31.12., milj. 61 67 71 68 72 lainat, /asukas 1 590 1 746 1855 1792 1 880 asukasmäärä 38 089 38132 38 211 38 157 38 045 Kaupungin (peruskunta ja liikelaitokset) rahoituslaskelma (Tilinpäätös 2011, 36) osoittaa, että investoinneista on pystytty rahoittamaan vain 40,2 % tulorahoituksella. Tilanne on huonontunut merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Pääomamenojen tulorahoitus on myös huonontunut edellisestä vuodesta. Tarkasteltaessa maksuvalmiutta yhdessä liikelaitosten kanssa, tilanne on hyvä. Lainanhoitokate osoittaa, että tulorahoitus riittää juuri lainojen hoitoon. Omavaraisuusprosentti ja suhteellinen velkaantuneisuus ovat hieman huonontuneet edelliseen vuoteen verrattuna (Tilinpäätös 2011, 39 40). Kaupungin ja liikelaitosten taseessa on yhteensä 15,7 miljoonaa alijäämää ja se tarkoittaa 413 euroa/ asukas. Kriisikunnan kriteerit ovat 1) negatiivinen vuosikate /as, 2) tuloveroprosentti vähintään 0,5 korkeampi kuin koko maan painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti, 3) lainakanta /as ylittää maan keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 %, 4) taseessa alijäämää /as, 5) omavaraisuusaste alle 50 prosenttia ja 6) suhteellinen velkaantuneisuus vähintään 50 prosenttia. Kaupunki yhdessä liikelaitosten kanssa kriisikunnan kriteerit täyttyvät kahden kriteerin osalta eli taseessa on alijäämää ja tuloveroprosentti on 0,83 korkeampi kuin koko maan painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti. (Liitteessä 1 on kuvattu kriisikuntakriteerit ajalta 2007 2011.) 4.6.2 Kaupunkikonserni Konserniin yhdistettävien yhteisöjen tulos romahti; vuonna 2010 tulos oli yhteensä 13,1 milj. euroa, kun se vuonna 2011 oli vain 1,6 milj. euroa eli pudotusta tapahtui 11,5 milj. euroa. Toimintakulujen voimakas kasvu aiheutti tuloksen pienentymisen. Taulukko 5. Kaupunkikonsernin lainamäärien kehitys ja tunnuslukuja vuosina 2007 2011 tunnusluku 2007 2008 2009 2010 2011 kaupungin lainakanta, milj. 58,9 62,6 66,3 61,7 63,3 kaupungin lainat, /as 1 546 1 653 1 733 1 617 1 664 kaupungin omavaraisuusaste, % 59,5 59,1 56,4 59,2 56,6 kaupunki ja liikelaitokset, 60,6 67,0 71,0 68,4 71,5 lainakanta milj. lainat, /as 1 590 1 746 1 855 1 792 1 880 omavaraisuusaste, % 64,3 63,6 61,4 62,9 60,4 kaupunkikonsernin lainat, milj. 157,8 157,9 165,3 165,0 164,0 konsernilainat, /as 4161 4 175 4 325 4 325 4 311 konsernin omavaraisuusaste, % 40,5 42,6 45,0 46,9 46,9 14

Konsernitase (Tilinpäätös 2011, 51) osoittaa, että konsernin omavaraisuusaste on 46,9 %, joten konsernilla on merkittävä velkarahoitus kannettavanaan. Tilanne on ollut heikoimmillaan vuonna 2007. Suositus Tarkastuslautakunnan arvion mukaan kaupungin taloudellinen tila ei parane suunnitelmakaudella, talouden tasapainoa ei saavuteta, vuosikate ei riitä poistojen kattamiseen korkean investointitason vuoksi ja kaupungin velkarasitus kasvaa merkittävästi. esittää, että kaupungin on panostettava toimintatapojen uudistamiseen, jotta tuottavuus ja taloudellisuus paranevat ja kustannuskehitys hidastuu. Samalla on tarkoin harkittava kaupungin investointeja, jotta kaupungin talous ei ylivelkaannu. Perustelu Tulos-, rahoitus- ja taseen tunnusluvut Kohde Kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, toimialajohto, liikelaitosten johtajat ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat Aikataulu Kuukausiseuranta, toiminnan ja talouden osavuosiraportointi, tilinpäätös ja arviointikertomus 5 KAUPUNGIN MÄÄRÄÄMISVALLASSA OLEVILLE YHTEISÖIILLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 5.1 Kajaanin kaupungin liikelaitokset Sitovia tuloutustavoitetta on asetettu vain Kajaanin Vedelle ja Kajaanin Mamsellille. Kaikilta liikelaitoksilta on edellytetty korvaus peruspääomasta. Liikelaitokset saavuttivat talousarviossa niille asetetut ei-sitovat toimintatavoitteensa. Liikelaitosten tunnuslukuja tarkasteltaessa Mamselliin sijoitettu pääoma antaa hyvän tuloksen, Kajaanin Vesi tyydyttävän ja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos välttävän tuloksen. Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kajaanin kaupunginteatterin tulokset ovat olleet tappiollisia. Liikelaitoksista tarkemmin tarkastellaan vain Kajaanin ammattikorkeakoulun toteutumaa. Taulukko 6. Kajaanin kaupungin liikelaitosten tunnuslukuja vuonna 2011 Liikelaitos Kajaanin Kajaanin Kaupunginteatteri Mamselli Vilake amk Vesi Kunnan sijoittaman -18,97 6,0-12,77 18,69 3,14 pääoman tuotto, % Voitto, % -5,40 3,1-23,62 2,39 3,69 Investointien tulorahoitus, % -108,9 104,7.. 224,64 38,59 Kassan riittävyys, pv 68 35,9 82 62 41,68 Omavaraisuusaste, % 67,4 88,3 41,34 50,65 48,61 suhteellinen velkaantuneisuus, % 9,6 50,1 14,94 13,79 288,11 kertynyt ylijäämä, 971 408 2 041 036 153 978 1 326 861 777 181 Kajaanin ammattikorkeakoulun (Tilinpäätös 2011, 161 162) osalta korkeakoulukonsortio on edennyt suunnitelmien mukaisesti, sillä aikuis- ja täydennyskoulutuksen yhteinen suunnittelu- ja palveluyksikkö AIKOPA ja CEMIS käynnistyivät ja toiminta vakiinnutettiin. 15

Ammattikorkeakoulun vetovoimatavoite on toteutunut ja työllistyminen on parantunut edellisestä vuodesta merkittävästi, vaikka se on edelleen haaste, johon koulu pyrkii vastaamaan INNOVA:n toiminnan avulla. Keskeyttäneiden määrä on saatu alenemaan vuodesta 2010 vuoteen 2011 10,7 %:sta 8,38 %:iin. Muutoinkin toiminnoiltaan ammattikorkeakoulu onnistui hyvin ja sai tunnustusta sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä että asiakkailtaan eli opiskelijoilta. Kehittämistoimenpiteiden toteuttamisessa taloudelliset reunaehdot unohdettiin ja talous oli ensimmäistä kertaa koko ammattikorkeakoulun toiminnan aikana alijäämäinen 756 107 euroa. Kajaanin ammattikorkeakoulun alijäämän syntyyn vaikuttaneita syitä: - henkilöstökulujen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna 1 339 821 euroa eli kasvu 12,35 % opetushenkilöstön ylityöt 500 000 eläkevastuiden kasvu 100 000 kehittäjien lisäpalkkiot 30 000 - matkustus- ja kuljetuspalvelujen lisäys 155 000 euroa asiantuntijoiden matkakulut ja opiskelijaryhmien opintomatkat - opetus- ja kulttuuripalvelujen lisäykset 185 000 euroa - laskeva aloituspaikkamäärä suhteessa henkilöstöön, rahoituksen pienentyminen 140 000 euroa - vuokrakustannusten nousu 67 000 euroa - leasing-vuokrien nousu 50 000 euroa - strategisten hankkeiden valmistelukustannusten nousu 30 000 euroa Suositus uudistaa harkittavaksi esityksensä, että kaupunginvaltuusto käyttää ohjausvaltaansa ja laajentaa sitovuustasoaan koskemaan myös kaupungin liikelaitosten toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita tunnuslukuineen. Perustelu Valtuuston toimivallasta liikelaitoksen tavoitteiden asettamisessa säädetään kuntalain 13 :ssä. Liikelaitokselle asetettavat tavoitteet ovat ensisijaisesti tuotantotavoitteita, mutta voivat olla myös vaikuttavuutta koskevia tavoitteita (esim. toiminnan laajuus, kannattavuus, ympäristötavoite ja investoinnit). Kohde Kaupunginvaltuusto, liikelaitosten johtokunnat, johtajat ja henkilöstö Aikataulu Talousarvio, seuranta ja arviointi toiminnan ja talouden osavuosiraportointi, tilinpäätös ja arviointikertomus 5.2 Kajaanin kaupungin tytäryhtiöt Kajaanin kaupungin tytäryhtiöitä ovat Kajaanin Elokuvakeskus Oy, Measurepolis Development Oy, Kajaanin Teknologiakeskus Oy, Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari ja Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus. Kaupunginvaltuusto ei ole asettanut lainkaan sitovia tavoitteita tytäryhtiöilleen. Tytäryhtiöistä tarkastellaan vain Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarin ja Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskuksen toimintaa. Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarilla on yhteensä 2996 asuntoa, joista aravavuokra-asuntoja on 2356 kpl, vapaarahoitteisia asuntoja 233 kpl ja opiskelija-asuntoja 407 kpl. Aravaasuntojen vuokrausaste oli 97,49 %, vapaarahoitteisten ja opiskelija-asuntojen vuokrausas- 16

te 91,07 %. (Ei sisällä Vuolijoen asuntojen vuokrausastetta). Vuokratut asuinneliöt olivat yhteensä 150 671,5 m 2 vuonna 2011. Arava-asuntojen vuokrausaste on hyvä, mutta vapaarahoitteisten, opiskelija-asuntojen ja Vuolijoen asuntojen vuokrausaste on yhtiölle suuri riski. Peruskorjauskohteita ovat olleet vuonna 2010-2011 Laajankankaankatu 7, Kaikukatu 8 talot 5 ja 6 sekä Maahisentie 3. Kyseisiin peruskorjauksiin yhtiö on ottanut uutta velkaa 10,1 milj. euroa eli peruskorjaukset on rahoitettu lainarahoituksella (Tilinpäätös 2011, 271-272). Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) valvoo kuntien omistamia vuokrataloyhtiöitä ja kerää tilinpäätöstietoja kyseisistä yhtiöistä SART- järjestelmän avulla. Järjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2010. Tunnuslukuja on yhteensä 30, joista alla olevaan taulukkoon on kerätty olennaisimpia. Taulukko 7. Tilinpäätösvertailua kuntien omistamista vuokrataloyhtiöistä vuonna 2011 Tunnusluku Kiinteistö Oy Vertailu Ero % Kajaanin Pietari x) Käyttöaste (%) 96,62 97,31-1 Vaihtuvuus (%) 39,49 21,48 84 Vuokrasaamiset ( /asm 2 /kk) 0,27 0,15 75 Vuokrasaamisten suhde liikevaihtoon (%) 2,74 1,59 73 Peritty keskineliövuokra ( /m 2 /kk) 9,91 9,26 7 Keskimääräiset hoitokulut ( /asm 2 /kk 5,22 5,50-5 Korjauskustannukset ( /asm 2 /kk) 0,78 1,21-35 Pääomamenot ( /asm 2 /kk) 4,55 3,79 20 Pitkäaikainen vieraspääoma ( /asm 2 ) 532,18 559,63-5 Omavaraisuusaste (%) 14,36 11,55 24 Hoitokate (%) 52,46 60,12-13 Vuokramenetykset tyhjistä asunnoista ( /m 2 /kk) 0,32 0,25 27 Korkokulut ( /asm 2 /kk) 1,22 1,37-11 Keskimääräinen korko (%) 2,21 2,02 10 Veden kulutus (l/asukas/vrk) 148,60 138,39 7 Sähkönkulutus (kwh/rakennus-m 3 ) 8,31 5,15 61 Lämpöenergian kulutus (kwh/rakennus-m 2 ) astepäiväluvulla korjattu 48,24 53,04-9 x) vertailuryhmä 10 000 200 000 m 2 ja vertailuryhmän koko 6 Peruskorjausten määrä näkyy hoitokuluissa, jotka ovat 5 % pienemmät kuin vertailukohdissa. Vastaavasti suuresta velkamäärästä johtuen yhtiön pääomamenot ovat 20 % korkeammat kuin vertailuryhmän yhtiöissä. Tilinpäätöksen mukaan yhtiöllä on 80 184 013,39 euroa pitkäaikaista velkaa ja lyhytaikaista velkaa 8 948 146,06 euroa eli yhteensä 89 132 159,45 euroa 31.12.2011. Lainamäärä on kasvanut nopeasti, sillä yhtiön vuosittaiset peruskorjaukset ovat olleet suuret. Vuodesta 2012 alkaen on vain yksi peruskorjauskohde/ vuosi ja lainoja lyhennetään n. 6 milj. /vuosi. Lämpöenergian kulutus on saatu korjausten johdosta laskemaan, mutta parannuskohteita ovat edelleen veden- ja sähkönkulutus. Vertailulukuihin vaikuttaa jonkin verran se, että osassa Pietarin opiskelija-asuntojen vuokrat sisältävät sähkön. Yhtiön tulee panostaa vuokrausasteensa nostamiseksi, jotta se pysyy vähintään 97 %:ssa kaikkien vuokrattavien asuntojen osalta. Mikäli vuokrausasteet alkavat pudota, yhtiön on mietittävä, miten vuokra-asuntokantaa saadaan hallitusti pienenemään. Monilla kaupungeil- 17

la on kunnallisia vuokra-asuntoja, mutta Kajaanilla on enemmän asuntoja/ asukas kuin vastaavan kokoisilla kunnilla. Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskuksesta Kajaanin kaupunki omistaa 74,8 % ja kaksi liikkeenharjoittajaa yhteensä 25,2 % (Tilinpäätös 2011, 273). Kaupungin osuus yhtiöstä on tasearvolla mitattuna 184 670,34 euroa 31.12.2011. Toisen liikkeenharjoittajan tiloista ei ole saatu vastikkeita vuosilta 2004 2011. Vastikevelka vuodesta 2004 vuoteen 2009 oikeudenkäyntikuluineen on yhteensä 26 451,40 euroa, joka on kirjattu luottotappioihin. Vastikevelkaa on ajalta 1/2010 4/2012 yhteensä 12 796,91 euroa korkoineen. Tämän hetken vastike on 425, 88 euroa/kk. Saataville on haettu yksipuolinen tuomio Kajaanin Käräjäoikeudesta ja päätökset on laitettu perintään Kajaanin kihlakunnanvoudille. Perinnän kautta on saatu vähäisiä suorituksia mm. 719,47 euroa vuonna 2011 ja se sisältyy edellä mainittuihin saataviin. Yhtiölle on kertynyt saatavia kyseiseltä yrittäjältä tähän mennessä yhteensä 39 248,31 euroa. Kyseinen tila (52 m 2 ) on tyhjillään ja myynnissä. Hintapyyntö on 25 000 30 000 euroa ja osakekirjat ovat pankilla panttina. Suositus uudistaa suosituksensa, että valtuusto asettaisi sellaiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet mittareineen tytäryhtiöilleen, jotta niiden avulla pystytään seuraamaan tytäryhtiöiden toiminnallista ja taloudellista merkitystä omistajalleen. Lisäksi tarkastuslautakunta suosittaa, että Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarin vuokrausasteita seurataan tarkoin ja tarpeen vaatiessa ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin riittävän ajoissa. Kiinteistö Oy Lohtajan palvelukeskuksessa olevan tyhjän tilan omistajuus on ratkaistava pikaisesti, koska se aiheuttaa nykyisellään turhia kustannuksia. suosittaa edelleen, että täytettäessä tytäryhtiöiden hallituspaikkoja, kiinnitettäisiin huomiota siihen, että jäsenillä on monipuolista kokemusta ja osaamista ohjata yhtiön johtoa ja riittävästi mahdollisuutta kehittää yhtiön toimintaa kuntalaisten parhaaksi. Perustelu Tytäryhtiöiden vahva rooli kaupungin elinkeinopolitiikan toimijoina Kohde Konsernijohto, yhtiöiden hallitukset ja toimitusjohtajat Aikataulu Tavoitteiden asetanta vuoden 2012 talousarvioon ja omistajapolitiikan uudistaminen viimeistään vuoden 2012 aikana. 6 SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISEN ARVIOINTI Kaupunginhallitus on uudistanut vuonna 2009 sisäisen valvonnan yleisohjeen, johon on kirjattu valvonnan tavoitteet, vastuuhenkilöt, seuranta ja arviointi. Kaupunginhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja konsernivalvonta on järjestetty. Kuntalain 23 :n 1 momentin mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kajaanin kaupungin hallintosäännön 27 :n mukaan valtuusto päättää lainan ottamista sekä lainan antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Kaupun- 18

19 gin valtuusto ei ole päättänyt eräille yhteisöille annettujen välirahoituksen myöntämisen periaatteista. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valvoa ja arvioida valtuuston puolesta ja apuna kaupunginhallituksen johtamaa täytäntöönpanoprosessia ja tuloksia. Vaikka valtuusto ei ole päättänyt lainanantamisesta tai periaatteista, kaupunginhallitus on myöntänyt eri yhdistyksille vuosina 2009 2010 välirahoituksia yhdistysten vetämien hankkeiden alkurahoituksen toteuttamiseksi yhteensä 325 500 euroa. Yhdistykset ovat maksaneet saamiaan lainoja pois 31.3.2012 mennessä 66 700 euroa, joten lainaa on vielä maksamatta 258 700 euroa. Lainojen takaisinmaksuista on laadittu takaisinmaksusuunnitelmat ja viimeisin kyseisistä lainoista tulee maksuun 31.5.2013. Jatkossa kannattaa myös seurata, että asiat hoituvat kuten on edellytetty, sillä eritoten kolmannen sektorin ongelmana ovat puutteet liiketoimintaosaamisessa ja alhainen toimintavarmuus. Kyseiset välirahoituskohteet ovat olleet Santamäen moottoriradan rakentaminen, uusia toimintamalleja ja käytänteitä vaikeasti työllistyvien henkilöiden auttamiseksi, työttömien työmarkkinavalmiuksien parantaminen, nuorten ammatinvalintaan ohjaava toiminta ja maahanmuuttajien työllistyminen ja kotouttaminen Kainuuseen. Kaupunginhallitus on edellä mainittujen välirahoituspäätösten osalta ylittänyt toimivaltansa. Tili- ja vastuuvapaudet on myönnetty vuosille 2009 2010, joten asian käsittelyä ei enää näiden osalta jatketa. Asia on saatettu kuntoon, sillä viimeisin välirahoitusesitys on hoidettu oikein, koska se on viety kaupunginvaltuuston päätettäväksi 30.1.2012. Kaupunginhallituksen tehtävät ovat laaja-alaisia ja monipuolisia huolehtiessaan kaupungin johtamisesta ja kehittämisestä valtuuston asettamien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Monien tehtävien hoitamiseksi ja valmistelemiseksi kaupunginhallituksen on paikallaan nimetä valmistelutyöryhmiä tai toimikuntia. Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaisesti nimetessään työryhmiä tai toimikuntia kaupunginhallituksen on ratkaistava, millaisin toimivaltuuksin ja oikeutuksin toimikunta hoitaa annettua tehtävää. Sisäisen valvonnan yleisohjeen ajan tasalla pitämiseksi ohjeeseen on kirjattu maininta, että ohje tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn vähintään valtuustokausittain. Valtiovarainministeriön asettama kunnan taloustyöryhmä esittää mm. kuntalain 13 säännöstä täydennettäväksi siten, että valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Säännös tulisi lisätä kuntalakiin siten, että sitä sovellettaisiin viimeistään tilikaudella 2014. Sisäisen valvonnan ohjetta päivitettäessä kuluvana vuonna edellä kerrottu kuntalain muutos tulisi ottaa huomioon jo ennakoivasti. Suositus uudistaa esityksensä, että kaupungin toimialoja, liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä kehotetaan kaikilla toimintatasoilla kiinnittämään huomiota sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan, jotta toimitaan taloudellisesti, tuottavasti ja tarkoituksenmukaisesti ohjeita noudattaen sekä johdon ja talouden raportointi on luotettavaa. Lisäksi lautakunta suosittaa, että sisäisen valvonnan ohjeen päivityksessä ennakoitaisiin kuntalain muutokset. Erityisesti on huolehdittava siitä, että kaupungin toimielimet, työryhmät, toimikunnat ja tilivelvolliset toimivat toimivaltansa puitteissa ja toiminta on kaikin puolin hyvän hallinnon periaatteiden mukaista. Perustelu Kuntalain 16 :n mukaan kunta päättää hallintonsa järjestämisestä tässä laissa säädetyllä tavalla. Hallinnon järjestämiseksi valtuusto hyväksyy tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään eri viranomaisista sekä niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä.

Kohde Konsernijohto, toimialajohto ja henkilöstö, liikelaitosten johtajat ja henkilöstö, tytäryhtiöiden toimitusjohtajat ja henkilöstö Aikataulu Sisäinen valvonta on jatkuvaa toimintaa ja sitä seurataan ja arvioidaan toiminnan ja talouden osavuosiraporteissa, tilinpäätöksessä ja arviointikertomuksessa. 7 TALOUDEN TASAPAINOTUKSEN TOTEUTUMA Kuntalaki velvoittaa kuntaa huolehtimaan tulorahoituksen riittävyydestä ja maksuvalmiuden säilyttämisestä. Kuntalain 71 :n nojalla jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Kaupungin toimenpideohjelma, joka on nimetty talouden tasapainottamisohjelmaksi, hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 8.12.2009 talousarvion 2010 ja taloussuunnitelman 2010 2012 hyväksynnän yhteydessä. Ohjelman varsinainen toteutus alkoi vuonna 2010 ja ohjelman toteutusta on jatkettu vuonna 2011. Talouden tasapainottamisohjelman 2010 2016 tavoitteena on kattaa syntyneet alijäämät vuoden 2016 loppuun mennessä. Se on samalla kaupungin raamibudjetti vuoden 2016 loppuun saakka. Talouden tasapainottamisohjelman myötä kaupungin alijäämiä saatiin hieman pienennettyä vuonna 2010, mutta tilanne huononi tilinpäätösvuonna 2011 ja alijäämät kasvoivat ollen 15,71 milj. euroa 31.12.2011. Tilanteeseen vaikutti merkittävästi Kainuun maakunta kuntayhtymän tekemä 11,2 milj. alijäämä, josta 3,5 milj. euroa kirjattiin kaupungin pakollisiin varauksiin. Lisäksi kaupungin nettoinvestoinnit olivat kuluneena vuonna 15,1 milj. euroa ja suunnitelmien mukaan investointitaso säilyy korkeana myös tulevina vuosina. Vuoden 2011 loppuun mennessä kaupungin menojen tuli pienentyä ohjelman mukaan 3,56 milj. euroa, mutta toteutuma oli 1,3 milj. euroa, joten tavoitteesta jäätiin 2,3 milj. euroa. Vaikka tavoitteesta jäätiin merkittävästi, tasapainottamisohjelmalla saatiin kuitenkin hillittyä menojen kasvua. Talouden tasapainottamisohjelma perustui hyvin pitkälti henkilöstön supistuksiin, mutta henkilöstön rekrytoinneissa olisi pitänyt noudattaa vielä tiukempaa linjaa, mikäli olisi pysytty suunnitelmissa (taulukko 7). Laadittaessa ohjelmaa siinä ei otettu huomioon varhaiskasvatuksen palvelutarpeen kasvua ja siitä johtuvia lakisääteisiä velvoitteita ja vuosittain tapahtuvia palkkojen sopimuskorotuksia, jotka vaikuttivat siihen, ettei asetettua tavoitetta saavutettu. Taulukko 8. Peruskunnan henkilöstö toimialoittain 2010 2011 ja HTV:n arvo euroina ja kustannukset Toimiala htv vähennys- htv Toteutuma 31.12.2010 tavoite 2011 31.12.2011 Kaupunginhallitus 74,68-1,8 74,72 +0,04, ei tot. Sivistystoimiala 823,07-14,2 840,48 +17,40, ei tot. Ympäristötekninen toimiala 185,59-3,7 183,02-2,57, ei tot, suunta oikea Kainuun Pelastuslaitos 68,70-8,05 75,18 +6,47, ei tot. Yhteensä 1152,04-27,75 1173,40 +21,34 20