ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Samankaltaiset tiedostot
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Aperehuruokinnan periaatteet

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Maississa mahdollisuus

Kaikki meni eikä piisannutkaan

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Kaura lehmien ruokinnassa

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Näkyykö lehmien terveys ja hyvinvointi tuotantomäärissä?

MaitoManagement 2020

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA EPIGENETIIKKA GEENIEN SÄÄTELY - TERVEYS EPIGENEETTINEN OHJELMOINTI

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Säilörehun tuotantokustannus

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Tankki täyteen kiitos!

Ruokinnan teemavuosi

Tuotosseurannan tulokset 2013

Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Rehuanalyysiesimerkkejä

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018

Maitotilan resurssitehokkuus

Kirkkaasti tehokkaimmat. ruokintaratkaisut. tilasi parhaaksi!

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

Sari Kajava, Annu Palmio

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

Maitovalmennus Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Seosrehutilan ruokintaratkaisut

Maidontuotannon tulosseminaari ProAgria Keskusten Liitto Tervetuloa!

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta


Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Transkriptio:

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna 2011 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Esillä tänään: Mitä kuuluu KarjaKompassille? Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2011 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko- ja keskituotosluokittain

KarjaKompassi Ruokinnan seurantalaskelmat reilun vuoden käytössä Ruokinnan suunnittelu käyttöön syksyllä 2011. Tuottoennuste maito- ja eläinmäärien ennustamiseen kesä 2012.

Ruokinnan ohjaus - työkalujen peitto v. 2011 Palvelu/työkalu Tiloja kpl, joille tehty v. 2011 % TuSe-tiloista (7200 kpl) Ruokinnan suunnittelu* 4 502 63 Päivälaskelma 4 886 68 Jaksolaskelma, esim. vuoden jakso 2 862 40 * Ruokinnan suunnitteluohjelma oli käytössä elokuusta 2011 alkaen.

Läpileikkaus ruokintaan syksyllä 2011 Lähde: ProAgria Päivälaskelmat

Dieetin valkuaispitoisuus keskimäärin OIV g/kg ka 100,0 99,0 OIV g/kg ka 98,0 97,0 96,0 95,0 94,0 93,0 v. 2011 v. 2012 Tammi Helmi Maalis

Ruokinnan tunnuslukuja keväällä 2012 ja 2011 21,00 20,00 Kuiva-aineen syönti kg ka/lehmä Väkirehun osuus, % kuivaaineesta 19,00 50,0 % 48,0 % 18,00 17,00 16,00 Tammi Helmi Maalis v. 2011 v. 2012 46,0 % 44,0 % 42,0 % 40,0 % Tammi Helmi Maalis v. 2011 v. 2012

Rehunkulutuksen seuranta uusiksi Päivälaskelmat Päiväkohtainen rehunkulutus ja tuotos Ruokinnan onnistumisen mittareita myös koko vuodelle estimoituna Jaksolaskelmat Haluttu aikajakso Koko vuoden jaksoista valtakunnallisia yhteenvetoja

ProTuotos karjojen rehunkulutus v. 2011, kg ka Kaupalliset rehut 27,2 % Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2011-31.12.2011 648 karjaa 19 055 lehmää, joiden keskituotos 8 715 maito-kg/lehmä

Rehunkulutus 2011 Kg ka/lä/jakso 2010 2011 Erotus % kuivaaineesta 2010 2011 Säilörehu 3297 3300 +/- 47,5 47,6 Laidun+vihanta 435 404-31 6,3 5,8 Heinä+olki 85 82 +/- 1,2 1,2 Vilja 1168 976-192 16,8 14,1 Täysrehu 747 1003 + 256 10,8 14,5 Puolitiiv. 467 375-92 6,7 5,4 Tiiv.+rouheet 366 369 +/- 5,3 5,3 Tilaseokset 139 282 + 143 2,0 4,1 Sivutuotteet 168 83-85 2,4 1,2 Kivennäiset 54 44-10 0,8 0,6 Erikoisrehut 15 17 +2 0,2 0,2 Muut 2 1 +/1 0,0 0,0 6943 6936

Väkirehu-%:n kehitys 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Väkirehu-% ka:sta 41 41 41 42 43 44-45 52 50 Väkirehut % ka:sta 49,8 52 Väkirehut % ka:sta karjakokoluokittain 48 46 44 42 40 42,1 40,8 0-5999 6000-7999 44,3 8000-9999 45,7 10000-11999 12000-99999 Väkirehut % ka:sta 50 48 46 44 42 40 43,5 43,1 0.0-12.4 12.5-24.9 43,8 25.0-49.9 46,4 50.0-99.9 47,9 100.0-199.9 Väkirehut % ka:sta

Rehua kg ka/le/v Rehunkulutus tilakokoluokittain, kg ka/lehmä v. 2011 Maitotuotos 7864 kg/le 8583 kg/le 8958 kg/le 8997 kg/le 8938 kg/le Karjan kokoluokka Tilalkm alhainen

Rehua kg ka/le/v Rehunkulutus v. 2011 tuotosluokittain (kg ka) Karjan keskituotosluokka Tilalkm alhainen

Keski-tuotos Keskimääräinen rehustus tuotosluokittain Alle 6 000 6 000-7 999 8 000-9 999 10 000-11 999 Yli 12 000 MJ/kg ka 11,0 10,9 10,9 10,9 11,0 OIV g/kgka 92 95 97 99 101 Syönti kg ka/pv Väkirehu-% ka:sta Väkirehua, kg ka 15 17 20 22 23 38 40 44 46 48 5,7 6,8 8,8 10,1 11,0 MJ/EKM-kg 5,22 5,43 5,44 5,40 5,35

Väkirehu-% robottitiloilla keskituotosluokittain Keskituotos 6 000-7 999 8 000-9 999 10 000-11 9999 Robottitilat 44 46 47 Kaikki tilat 40 44 46

Maitotuotos kg/lehmä Ruokinta eri ruokintatyypeittäin Erillisruokinta Seosrehu (TMR) Täydennetty seosr (PMR) 8741 8716 8864 Lehmiä, kpl 28,3 73,8 72,3 Väkirehu-% 43 44 45 Säilörehun D-arvo 666 654 657 Syönti, kg ka/tuotospv 20 21 21 D-arvo yli 680; % 36 28 30 Säilörehun syöntiindeksi 103 101 102

Säilörehun laatu 2006 2007 2008 2009 2010 2011 D-arvo 68,7 68,6 68,1 68,3 675 665 Syönti-indeksi 102 104 104 106 105 103 D-arvo yli 680 %-osuus 51 45 36

Säilörehun laatu heikkeni Nurmisäilörehun D-arvo Alle 6000 6 8 000 8-10000 10-12000 Yli 12 000 vuosi 2010 669 672 676 679 686 vuosi 2011 Säilörehun syönti-indeksi 654 660 665 671 675 vuosi 2010 vuosi 2011 106 105 106 106 106 102 103 103 104 104

Säilörehun D-arvo yli 680, % Säilörehun laatu tuotosluokittain 50 106 45 40 35 30 25 20 15 28 102 D-arvo > 680 (% rehuista) Säilörehun syönti-indeksi 31 103 36 103 42 44 104 104 105 104 103 102 s y ö n t i - i n d e k s i 10 101 5 0 alle 6 000 6 000-7 999 8 000-9 000 10 000-11 999 yli 12 000 keskituotos 100

Typen ja fosforin hyväksikäyttö-%, v. 2011 Alle 6000 kg 6000-7999 kg 8000-9999 kg 10000-11999 kg Yli 12 000 kg N 27 28 28 29 29 P 29 28 29 30 31

Väkirehun osuus kokonaiskuiva-aineen syönnistä Syönti, kg ka/lehmä/pv Väkirehun määrä väheni myös kesällä 2011 Kuukaudet 2011

Maitotuotos laski syönnin laskiessa kesällä 2011 18,8 18,6 18,4 18,2 18,0 17,8 17,6 17,4 Kuiva-ainesyönti Maitoa kg/lehmä 17,2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Kuiva-ainesyönti 18,6 18,6 18,5 18,6 18,2 17,8 18,0 18,0 18,4 18,3 18,6 18,4 Maitoa kg/lehmä 25,8 25,7 26,1 25,8 25,6 24,7 24,2 24,1 24,1 23,6 24,1 24,5 25,4 25,7 26,5 26,0 25,5 25,0 24,5 24,0 23,5 23,0 22,5 22,0

Kiitos!

3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Karjojen määrä kg maito/elinpäivä - luokittain kpl karjoja Kg maito/elinpäivä kpl karjoja % karjoista > tai = 15 90 1,2 13,5-14,9 352 4,6 12,0-13,4 1302 17,1 10,5-11,9 2565 33,7 9,0-10,4 2232 29,3 7,5-8,9 793 10,4 6,0-7,4 211 2,8 4,5-5,9 49 0,6 3,0-4,5 22 0,3 alle 3,0 5 0,1 7621 100,0 Vajaa 6 % karjoista yltää yli 13,5 kg/elinpäivä tuotokseen.