OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA

Samankaltaiset tiedostot
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAN LAATIMINEN. 1. Yleistä

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2019

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAN LAATIMINEN. 1. Yleistä

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

Lapin maakunnan yhteistyöasiakirja 2009 lisäresurssit

TUEN MYÖNTÄMINEN RAKENNERAHASTOHANKKEISSA

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Alueet ja kasvupalvelut -osasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Alueet ja kasvupalvelut -osasto

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2010 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2011

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

LIITE 1 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA

ELY-keskusten puheenvuoro

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus

POHJOIS-POHJANMAA YHTEISTYÖASIAKIRJA VUODELLE 2013

Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö

Valtioneuvoston asetus

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2012

Talousarvioesitys 2016

1. Teknisen tuen määrä ja kohdentuminen Manner-Suomen ESR-ohjelmassa sekä Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmissa

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

Hakumenettely ja yleiset hakukriteerit

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA

Asiakirjayhdistelmä 2016

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa

Sihteeristö on käsitellyt asiaa kokouksessaan 17.6.

Kestävää kasvua ja työtä Rahoituksen hakeminen mikä muuttuu

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa

Rahoituskelpoinen ESR-hakemus Keski-Suomen ELY-keskus

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

EAKR-päätöksenteko Uudenmaan liitossa

Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen 4. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja 5. 3 Maakuntauudistuksen tilannekatsaus 6

Kymenlaakson rahoitushakuinfo Merikeskus Vellamo

Asiakirjayhdistelmä 2014

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA

ESR tilannekatsaus PP:n maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Rahoituspäällikkö Riitta Ilola

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

EU-OHJELMAKAUDEN ALOITTAMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYSTAVOITEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Ohjelmankauden rakennerahastohallinnon järjestäminen maakuntauudistuksen jälkeen. Etelä-Suomi

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄ TYÖJÄRJESTYS

Asiakirjayhdistelmä 2015

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR TILANNEKATSAUS. Lapin MYR

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2012 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2013

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä-Suomen EAKR. Kestävää kasvua ja työtä

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena

1. Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa

"2otq. 4. hankkeiden seurannasta. 2. sääntöjenvastaisten menojen johdosta tehtävästä aiheettomasti maksetun tuen takaisinperinnästä

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Talousarvioesitys 2017

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS , Helsinki

EAKR-toimenpideohjelmat Tilannekatsaus kevät 2014

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen. Tilanne

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen

Kokouksen alussa toimitusjohtaja Janne Puhakka Joensuun Töminä Oy:stä esitteli maakunnan yhteistyöryhmälle Kulttuurikeskus Karjalantalon toimintaa.

Aika keskiviikko klo Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö, neuvottelutila Käpy Yliopistokatu 6, Joensuu

Otsikko Sivu. 33 Kokouksen avaaminen Edellisen kokouksen pöytäkirja Uusimaa-ohjelma 2.0:n toimeenpanosuunnitelman valmistelu syksyllä 2018

Lausuntopyyntö ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta /2014 Laki. maaseudun kehittämisohjelmien hallinnoinnista

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallituksen päätösvallan delegointi AIKO hankerahoitusta varten

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

Lakikoulutuspäivä Tuula Manelius

RAHOITUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS - TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA

Transkriptio:

TEM:n 8.7.2008 hallintoviranomaisen ohje nro 3 3.7.2008 OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA Manner-Suomessa toteutetaan neljää alueellista EAKR-toimenpideohjelmaa (Etelä-, Länsi-, Pohjois- ja Itä-Suomen ohjelmat). Lisäksi toteutetaan Manner-Suomen ESRohjelmaa, joka jakautuu valtakunnalliseen osioon ja neljään alueelliseen osioon (Etelä-, Länsi-, Pohjois- ja Itä-Suomen ohjelmaosiot). Käytännössä rakennerahastohankkeita toteutetaan yleensä yhden maakunnan tai yhden välittävän toimielimen toimialueella. On kuitenkin mahdollista toteuttaa myös maantieteellisesti laajempia hankkeita. Tätä tukee myös pyrkimys saada aikaan entistä laajempia hankekokonaisuuksia. Ylimaakunnallisen hankkeen määritelmä Ylimaakunnallisen hankkeen määritelmä on sidoksissa maakunnan yhteistyöasiakirja - menettelyyn. Vuosittain laadittavassa maakunnan yhteistyöasiakirjassa on määritelty kunkin maakunnassa toimivan välittävän toimielimen rahoituskehys sekä ohjelmareserviin jätettävä rahoitusosuus. Hankkeesta, joka ulottuu useamman kuin yhden maakunnan alueelle, käytetään tässä ohjeessa nimitystä ylimaakunnallinen hanke. Mikäli jonkin välittävän toimielimen toimialue kattaa useamman maakunnan, on hanke, jota se toteuttaa käyttäen useamman kuin yhden toimialueensa maakunnan yhteistyöasiakirjassa sille osoitettua rahoituskehystä, määritelmän mukaisesti ylimaakunnallinen hanke. Mikäli useamman maakunnan alueella toimiva välittävä toimielin toteuttaa toimialueensa ulkopuolelle ulottuvaa hanketta, voidaan käyttää myös nimitystä ylialueellinen hanke. Tällöin tarkastelun perustana on välittävälle toimielimelle myönnetty valtuus kokonaisuutena. Ylimaakunnallisten hankkeiden toteutus käytännössä Yli hallinnonalan toimialueen rajojen menevä hanke voidaan sopia yhden alueviranomaisen toimesta rahoitettavaksi, mikäli hallinnonalan säädökset sen sallivat, ja tarkoitukseen soveltuvat menettelytavat ovat olemassa. Asian selvittämiseksi alueviranomaisen on oltava asiassa yhteydessä omaan ministeriöönsä. Esimerkiksi työvoima- ja elinkeinokeskuksilla on kullakin oma asetuksella määritelty toimialue, ja ne tarvitsevat ministeriön valtuutuksen toimiessaan oman alueensa ulkopuolella. Erityistä huomiota on kiinnitettävä valvonnan järjestämiseen siten, että vastuut ovat selkeitä, ja valvontatehtävä tulee asianmukaisesti hoidetuksi koko hankkeen toimintaalueella.

Ylimaakunnallisia hankkeita voidaan toteuttaa seuraavilla tavoilla riippuen välittävän toimielimen toimialueesta: A) Välittävän toimielimen toimialueena on yksi maakunta: Ylimaakunnallinen hanke 1) Ohjelmareservi 2) Maakunnan ohjelmakehys Yksi välittävä maakunnan kattavan ohjelmassa tai ohjelmaosiossa 2a) Yksi välittävä kahden tai useamman maakunnan kattavan ohjelmassa 2b) Kussakin hankkeessa mukana olevassa maakunnassa tehdään erilliset hankepäätökset B) Välittävän toimielimen toimialue kattaa vähintään kaksi maakuntaa: Ylimaakunnallinen (ylialueellinen) hanke 1) Ohjelmareservi 2) Maakunnan ohjelmakehys/välittävälle toimielimelle myönnetty valtuus Yksi välittävä toimi- elin tekee välittävän toimielimen toimialueen kattavan ohjelmassa tai 2a i) Yksi välittävä omalla toimialueellaan maakunnan kattavan ohjelmassa 2a ii) Yksi välittävä kahden tai useamman välittävän toimielimen toimialueen kattavan ohjelmassa 2b) Kukin välittävä erillisen Ylimaakunnalliset hankkeet jakautuvat kuvien mukaisesti kahteen pääluokkaan niiden rahoitustavan perusteella: ohjelmareserviin jätetyllä rahoituksella toteutettaviin ja maakunnan yhteistyöasiakirja menettelyssä kullekin välittävälle toimielimelle myönnetyllä rahoituksella toteutettaviin. Jälkimmäinen menettelytapa jakautuu edelleen kahteen (kohdassa B) kolmeen) vaihtoehtoon sen mukaan, rahoitetaanko ylimaakunnallinen hanke yhden vai useamman välittävän toimielimen toimesta. Seuraavassa tarkastellaan kutakin vaihtoehtoa tarkemmin.

1) Ohjelmareservi Ohjelmareservi (valtioneuvoston asetus rakennerahastoista 311/2007, 2 2 momentti ja 9 ) koostuu kahdesta elementistä: 1. Kansallisesta varauksesta, joka on enintään 3 % vuotuisesta rahoituskehyksestä ja jonka hallintoviranomainen on jo vähentänyt yhdessä teknisen tuen osuuden kanssa siitä kulmaluvusta, joka toimitetaan suuralueille vuosittain laadittavien maakunnan yhteistyöasiakirjojen (MYAK) ja alueellisten ESR-suunnitelmien pohjaksi. Hallintoviranomainen tekee vastaavan vähennyksen ESR-ohjelman valtakunnallisesta osiosta. Kansallinen varaus suunnataan äkillisistä rakennemuutoksista kärsivillä alueilla toteutettaviin toimenpiteisiin ja sen käytöstä päättää valtioneuvosto alueiden esittämien hakemusten pohjalta. Ohjelmareserviin sisältyvä varaus on voimassa enintään kaksi vuotta, jonka jälkeen se viimeistään puretaan ja osoitetaan maakuntiin maakunnan yhteistyöasiakirjamenettelyssä huomioitavaksi. 2. Vapaaehtoisesta ohjelmareservistä, jota maakunnat voivat varata oman harkintansa mukaan joustoihin ja ylimaakunnallisiin hankkeisiin. Tätä rahoitusosuutta ei kohdenneta millekään hallinnonalalle tai toimintalinjalle vaan se merkitään maakunnan yhteistyöasiakirjassa ja alueellisessa ESR-suunnitelmassa omaan sarakkeeseensa. Reserviin jätettyä rahoitusosuutta ei jaeta vuosittain välittäville toimielimille osoitettavien myöntövaltuuksien yhteydessä. Ao. maakunnan yhteistyöryhmä tai alueella toimivat välittävät toimielimet tekevät hallintoviranomaiselle (työ- ja elinkeinoministeriö) esityksen ohjelmareservin käytöstä. Ohjelmareservin jaon yhteydessä maakunnan yhteistyöryhmä tarkistaa yhteistyöasiakirjan. ESR-ohjelman valtakunnallisessa osiossa reservin suuruus määräytyy ko. vuoden talousarvion mukaisesti. Välittävä toimielin voi tehdä hallintoviranomaiselle esityksen reservin käytöstä ylialueellisiin hankkeisiin osana jotakin valtakunnallista kehittämisohjelmaa. Joustavuutensa ansiosta vapaaehtoisen ohjelmareservin käyttöä suositellaan ensisijaiseksi menetelmäksi ylimaakunnallisten hankkeiden toteuttamisessa EAKR-toimenpideohjelmissa ja ESR-ohjelman alueellisissa osioissa. Hankepäätöksen teko käytettäessä ohjelmareserviä Hakijana toimiva taho täyttää projektihakemuksen EURA2007 seurantajärjestelmässä. Mikäli hanketta toteuttaa useampi taho, täytetään kaikkien toteutukseen osallistuvien hakijoiden tiedot hakemuslomakkeessa aukeaviin lisäkenttiin. EAKR- ja ESR-hakemuksissa täytettävään kohtaan 6.1 merkitään rasti kohtaan ylimaakunnallinen hanke ja ilmoitetaan sen maantieteellinen kohdealue. Myös viranomaisen täytettävän osuuden kohtaan 17.5.1 merkitään rasti kohtaan ylimaakunnallinen hanke. Aukeavassa valintaikkunassa määritetään ylimaakunnallisen hankkeen rahoituksen jakautuminen osallistuvien maakuntien kesken (huom. maakuntia on valittava vähintään kaksi ja prosenttiosuuksien summan on oltava 100). Järjestelmän pääkäyttäjä voi tarvittaessa jälkikäteen muuttaa (esim. jatkohakemusten yhteydessä) aiemmin määriteltyä rahoituksen jakautumista osallistuvien maakuntien kesken. Ohjelmareservistä rahoitettava ylimaakunnallinen hanke tallentuu EURA 2007 seurantajärjestelmään yhdellä projektikoodilla.

2) Maakunnan ohjelmakehys / välittävälle toimielimelle myönnetty valtuus a) Yksi välittävä maakunnan tai välittävän toimielimen toiminta-alueen kattavan ohjelmassa tai ohjelmaosiossa. Mikäli ohjelmareserviä ei ole käytetty tai sitä ei ole riittävästi, mutta halutaan perustaa yksi ylimaakunnallinen hanke, voivat mukana olevat maakunnat/välittävät toimielimet sopia menettelystä, jossa yksi välittävistä toimielimistä rahoitustilanteensa sen salliessa vastaa koko hankkeen rahoittamisesta myös oman toiminta-alueensa ulkopuolella (kuitenkin ohjelma-alueen sisällä). Tämä voidaan huomioida välittävien toimielinten ja maakuntien välillä laadittaessa seuraavia maakunnan yhteistyöasiakirjoja tai alueellisia ESR-suunnitelmia tai muutoin sovittaessa seuraavan vuoden rahanjaosta välittävien toimielinten välillä. Voi myös olla tilanteita, joissa välittävä toimielin hankkeen luonteen tai sisällön niin vaatiessa päättää rahoittaa oman maakunnan/toiminta-alueensa ulkopuolelle sijoittuvaa toimintaa. Tällöin projektihakemuksen viranomaisosiossa hanketta ei voida merkitä ylimaakunnalliseksi. Hankkeen ylimaakunnallisuus ilmenee kuitenkin hakemuslomakkeen hakijan täyttämässä kohdassa 6.1, jossa ilmoitetaan hankkeen maantieteellinen kohdealue. Tämä menettely on käytössä esim. Etelä-Suomen EAKR-.toimenpideohjelman ylimaakunnallisessa teemaosiossa (TL5), jossa Päijät- Hämeen liitto tekee maakuntien yhteisen sopimuksen perusteella hankepäätökset koko suuraluetta koskevista teemahankkeista. Erityistapauksena mainittakoon tilanne, jossa välittävän toimielimen toimialue kattaa useamman maakunnan. Toteuttaessaan omalla toimialueellaan hanketta, jonka rahoitus tulee useamman maakunnan rahoituskehyksestä, on kysymyksessä ylimaakunnallinen hanke (B-kohdan vaihtoehto 2a i). b) Välittävät toimielimet tekevät erilliset hankepäätökset Mikäli ohjelmareserviä ei ole käytetty tai sitä ei ole riittävästi, eikä myöskään yksittäisellä välittävällä toimielimellä ole mahdollisuutta rahoittaa yhtä ylimaakunnallista hanketta, voidaan samansisältöistä toimintaa rahoittaa ainoastaan eri viranomaisten tekemin erillispäätöksin. Tällöin hankkeet käyttäytyvät EURAssa tavallisten hankkeiden tapaan, eikä niitä merkitä ylimaakunnallisiksi hakijan täytettävässä kohdassa 6.1 eikä viranomaisen täytettävässä kohdassa 17.5.1. Sen sijaan eri välittävien toimielinten rahoittamina toteutettavat samansisältöiset hankkeet voidaan kytkeä toisiinsa koontitunnuksen (viranomaisen täytettävä kohta 18) avulla, jolloin niiden rahoitus- ja seurantatiedot voidaan raportoida kootusti. Huomioitavaa ESR-ohjelman ylimaakunnallisten/ylialueellisten hankkeiden osalta: Manner-Suomen ESR-ohjelman alueosiot Päätöksenteko varojen käytöstä on alueellisilla välittävillä toimielimillä. Alueosioiden ESR-varat sisältyvät maakuntien yhteistyöasiakirjoihin. Lääninhallitusten käyttämien varojen osalta maakuntakohtainen jakauma on indikatiivinen, koska valtioneuvoston tekemään varojen jakopäätökseen ei sisälly maakuntakohtaista jakoa. OPM:n ja STM:n toteutusosuus ovat siten käytettävissä

ylimaakunnallisiin hankkeisiin. Maakunnan yhteistyöasiakirjojen ohjaava rooli varojen käytössä järjestetään kullakin alueella sovittavalla tavalla. Tämän lisäksi suuralueilla varataan vuosittain ylimaakunnallisiin hankkeisiin osa alueellisesta ohjelmakehyksestä. Tämä osuus jätetään viranomaisittain jakamatta. Sen käytöstä ylimaakunnalliseen hanketyöhön neuvotellaan alueella viranomaisten kesken. Syntynyt esitys käsitellään yhteistyöryhmissä, jos kyseessä on maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksessä käsiteltäväksi määrätty aluekehityksen kannalta merkittävä hanke, tai sen sihteeristöissä. Samassa yhteydessä päivitetään maakuntien yhteistyöasiakirjat. Alueellisen käsittelyn jälkeen suuralueen koordinoiva TE-keskus tekee esityksen hallintoviranomaiselle varojen osoittamiseksi viranomaisten käytettäväksi. Hallintoviranomainen tekee varojen osoituspäätöksen. Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallinen osio Valtakunnallisen osion tarkoituksena on aikaansaada laajoja valtakunnallisia hankkeita. Siltä osin kuin päätöksiä tekevät alueelliset välittävät toimielimet, noudatetaan samoja menettelytapoja kuin ESR-ohjelman alueellisissa osioissa kuitenkin sillä erolla, että maakunnan yhteistyöasiakirjamenettely ei koske valtakunnallista osiota. Toiminnasta raportoidaan maakuntien yhteistyöryhmille.