EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

Transkriptio

1 EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueiden kehittämisyksikkö

2 Neljä NUTS II -suuraluetta: Pohjois-Suomi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa sekä Lappi Itä-Suomi Etelä- ja Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu Länsi-Suomi Satakunta, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Etelä-Suomi Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Päijät-Häme, Kanta- Häme ja Varsinais-Suomi

3 EAKR-toimenpideohjelmien julkinen rahoitus EAKR Valtio Kunnat Itä-Suomi 365,6 305,6 60,0 Pohjois-Suomi 311,3 238,4 72,8 Länsi-Suomi 159,4 162,7 76,4 Etelä-Suomi 138,1 135,5 71, Milj. euroa 3

4 EAKR-ohjelmien toimintalinjat ja rahoituskehykset Toimintalinjat ja niiden rahoituskehykset, milj. euroa (julkinen rahoitus yht.) Etelä Suomi Länsi Suomi Itä Suomi Pohjois Suomi Yhteensä TL1: Yritystoiminnan edistäminen 79,2 142,5 312,5 223,7 757,9 TL2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen 72,5 157,7 262,5 232,2 724,9 TL3: Alueiden saavutettvauuden ja toimintaympäristön parantaminen 72,1 68,2 126,9 141,8 409,0 TL4: Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen (vain Etelä ja Länsi Suomen ohjelmissa) 16,7 17,2 33,9 TL5: Suuralueet toimenpiteiden temaattinen keskittäminen (vain Etelä Suomessa) 93,6 93,6 Tekninen tuki (4 % kehyksestä) 11,0 12,8 29,2 24,9 77,9 Yhteensä 345,2 398,4 731,1 622,5 2097,3 Sidottu julkinen rahoitus (milj. euroa) 152,7 167,0 333,5 319,3 972,5 Sidonta aste ,2 % 41,9 % 45,6 % 51,3 % 46,4 % Maksettu julkinen rahoitus (milj. euroa) 55,7 68,0 161,3 141,6 426,6 Maksatusaste ,1 % 17,1 % 22,1 % 22,7 % 20,3 %

5 ESR-toimenpideohjelman julkinen rahoitus ohjelmaosioittain ESR Valtio Kunnat Valtakunnallinen 217,8 245,1 25,9 Itä-Suomi 179,8 134,8 44,9 Länsi-Suomi 79,7 89,6 29,9 Etelä-Suomi 69,0 77,7 25,9 Pohjois-Suomi 69,1 51,8 17, Milj. euroa 5

6 ESR-ohjelman toimintalinjat ja rahoituskehykset Toimintalinjat ja niiden rahoituskehykset, milj. euroa (julkinen rahoitus yht.) TL1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen 443,4 TL2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen 448,3 TL3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis ja palvelujärjestelmien kehittäminen 379,8 TL4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR toiminnassa 86,1 Tekninen tuki (4 % kehyksestä) 56,6 Yhteensä 1414,2 Sidottu julkinen rahoitus (milj. euroa) 660,9 Sidonta aste ,7 % Maksettu julkinen rahoitus (milj. euroa) 208,3 Maksatusaste ,7 %

7 Mitä tähän mennessä tehty Suomessa? Komission pyynnöstä asia oli esillä EAKR-seurantakomiteoiden joulukuun 2009 kokouksissa; tuolloin päätettiin lisätä asiasta maininta ohjelma-asiakirjoihin, mutta ei katsottu olevan tarvetta lisätä yhdeksi hankkeiden valintakriteereistä Marraskuussa 2009 käynnistettiin kartoitus Itämeren alueen strategiaa tukevien hankkeiden määrästä ja rahoitusosuuksista rakennerahasto-ohjelmissa Edellytti kaikkien hankkeiden läpikäyntiä ja arviointia strategian kannalta sekä merkintää EURA 2000 järjestelmään koontitunnuksin Ko. hankkeet kohdistuneet molemmissa rahastoissa valtaosin 2. pilariin

8 Itämeren alueen strategiaa tukevien hankkeiden määrä ja rahoitus (tilanne ) EUSBSR:ää tukevia hankkeita (kpl) Sidottu julkinen rahoitus (milj. ) EAKR Etelä Suomi 49 30,8 EAKR Länsi Suomi 69 19,9 EAKR Itä Suomi ,4 EAKR Pohjois Suomi ,7 ESR ohjelma ,4 Yhteensä ,2 21,1 % 1,3 % 19,8 % EAKR hankkeita yht.* ,6 EUSBSR hankkeiden osuus 29,7 % 34,9 % ESR hankkeita yht ,9 EUSBSR hankkeiden osuus 10,5 % 9,6 % *) Pl. yritystukihankkeet 57,8 % Itämerestä ympäristöä säästävä alue Itämerestä vaurauden alue Itämerestä vetovoimainen hyvien yhteyksien alue Itämerestä turvallinen alue 8

9 Mitä Itämeren alueen strategian toteuttaminen edellyttää toimenpideohjelmilta jatkossa? Hankkeiden korvamerkinnästä pysyvä käytäntö Komissiosta annettu toukokuussa tarkemmat ohjeet, kuinka hankkeita tulisi määritellä Hankkeiden määrittelyssä huomioon mm. hankkeiden alueellinen kattavuus ja kansainvälinen yhteistyö sekä selkeä liitos Itämeristrategian painopisteisiin -> osuus tullee laskemaan nykyisestä Itämeri strategian toteutuksesta haluttaisiin myös pysyvä osa hankkeiden valinta- ja päätöksentekoprosessia Ehdotuksen mukaisesti: 1. Itämeri strategian mukaisia hankkeita tulisi priorisoida hankevalinnassa mm. ottamalla se yhdeksi valintakriteeriksi 2. Erityisesti lippulaivahankkeita tai niiden osia tulisi priorisoida hankevalinnassa 3. Mikäli jokin hanke hyväksytään lippulaivahankkeeksi, sen tulee olla tarkkaan määritellyn mukainen ja prioriteettikoordinaattorin tukema 9

10 Mitä Itämeren alueen strategian toteuttaminen edellyttää toimenpideohjelmilta jatkossa? Vuosittaisesta raportoinnista pysyvä käytäntö Hallintoviranomaisen tehtävänä raportoida siitä, miten kunkin toimenpideohjelman hankkeet ovat tukeneet Itämeri strategian toteutumista Raportointi vuosiraportin yhteydessä, johon erillinen Itämeren alueen strategiaa koskeva osio Vuoden 2009 raporteissa ensimmäistä kertaa -> komissio laatii yhteenvedon

11 Raportissa tulee esittää mm.: Itämeri strategiaan liittyvien hankkeiden lkm ja osuus kaikista rahoitetuista hankkeista Hankkeisiin käytetty rahoitus Määrälliset indikaattorit Laadullinen analyysi toteutetuista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista strategian toteutumiseen Mahdolliset esiin tulleet ongelmat Seurannan kehittämiseksi toteutetut toimet (mm. hankkeiden merkintä, valintamenetelmät, uudet valintakriteerit jne.) Lippulaivahankkeet, joita on rahoitettu Kansalliset vastaavat toimet ja niiden yhteensovitus toimenpideohjelmien toimien kanssa Teknisen tuen käyttö -> Seurantajärjestelmän viranomaisosioon uusi kohta Mahdollistaa seurannan myös painopistetasolla Mahdollistaa vastaavan tiedon keräämisen (ja siirron EURAan) myös yritystukihankkeista Helpottaa raportointia (v vuosiraportit?)

12 Lisätietoja: