EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

Transkriptio

1 EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö

2 Ohjelmakauden muutos on tuonut mukanaan joukon uudistuksia Ohjelmarakenne on muuttunut: 1 rakennerahastoohjelma + EIP-rahastot + maaseutuohjelma Lainsäädäntö on muuttunut Hallinnointimalli on muuttunut Järjestelmät ovat muuttuneet ja sähköistyneet Fokus on muuttunut: kustannusten seurannasta tulosten seurantaan.

3 Ohjelmarakenne on muuttunut Oli Manner-Suomen ESRohjelma 4 kpl alueellisia EAKRohjelmia ENI-ohjelmat Maaseutuohjelma Yksi rakennerahastoohjelma, joka sisältää EAKR-rahaston ja ESRrahaston varat EIP- ohjelmat lähes samat, mutta enemmän varoja Maaseutuohjelmakin muuttuu, mutta pysyy erillisenä ohjelmana

4 Rakennerahasto-ohjelma ja lainsäädäntö ovat muuttuneet Kestävää kasvua ja työtä Manner- Suomen rakennerahasto-ohjelma Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 7/2014 Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisestä 8/2014 Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 1144/2013 Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014

5 Hallinnointimalli on muuttunut Maakuntien yhteistyöryhmien asema on vahvistunut: sitovat lausunnot Maakuntien yhteistyö hallinnoinnissa Etelä- ja Länsi-Suomessa Koordinoivat liitot: Uusimaa ja Pirkanmaa Maakunnat kehittämishankkeiden rahoittajina ELY-keskuksissa hallinnointi on keskitetty neljään RR-ELYyn: Häme (Etelä-Suomi) Keski-Suomi (Länsi- Suomi) Etelä-Savo (Itä-Suomi) Pohjois-Pohjanmaa (Pohjois-Suomi) Myös yritystukien myöntö on keskitetty.

6 Uusi EURA2014 ja uusi TUKI2000 tulee myös uusi maaseutuohjelman tukijärjestelmä EURA2014: sähköinen haku ja päätöksentekojärjestelmä. Hakeminen tapahtuu KATSOtunnisteilla. Tieto päätöksistä tulee sähköpostiin. TUKI2000 sähköinen haku. Paperihakemuksia voi vielä jättää. Päätökset on toistaiseksi lähetetty, mutta se muuttuu. Raportointi maksatushakemusten yhteydessä ei siis erillisiä väli- ja seurantatietoraportteja. ESR-henkilörekisteri asiakastietojen kokoamiseen (TEMin hallinnoima henkilörekisteri).

7 Seurataan tuloksia ei niinkään kustannusten tukikelpoisuutta Kustannusten tukikelpoisuusmäärittely on edelleen olemassa: vain hankkeenmukaisia kustannuksia; vaatimus kilpailuttamisesta säilynyt, MUTTA Yksinkertaistetut kustannusmallit: kaikkia kuluja ei tarvitse enää yksilöidä (flat rate) Ohjelmalla on tuotos (määrä) ja tulos (vaikuttavuus) tavoitteita. Ohjelmakauden loppumäärärahat ovat niiden toteutumisesta kiinni, joten myös hankkeilta odotetaan tuloshakuisuutta. Tämä vaikuttaa hankearviointiin.

8 SE MIKÄ EI OLE MUUTTUNUT Edelleen rahoitetaan kehittämishankkeita: pysyvän toiminnan rahoittaminen ei ole mahdollista. On siis oltava tavoitteet, toteuttamissuunnitelma ja suunnitelma jatkosta (ellei se ole ilmeisen tarpeetonta) Edelleen myönnettävät avustukset ovat osarahoitus: (merkittävä mutta kuitenkin osarahoitus) muutakin rahoitusta on löydyttävä. ESR on edelleen työllistymistä ja osaamista edistävä ohjelma, mutta nyt myös enenevässä määrin työn laatua ja sosiaalista osallisuutta edistävä rahasto.

9 EAKR: Kestävää kasvua työtä rakennerahastoohjelman toimintalinjat 1 2:5 erityistavoitetta 1 PK-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kansainvälistymisen edistäminen Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittyminen kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

10 ESR: Kestävää kasvua ja työtä toimintalinjat 3-5 / 6 erityistavoitetta Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistyminen Tuottavuuden ja työhyvinvoinnan parantaminen Työ- ja koulutusurien sukupuolen mukaisen eriytymisen pienentäminen Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasaarvoa parantavien palvelujen kehittäminen Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen kehittäminen Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Aktiivinen osallisuus: työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Uudet toimintamallit ja yhteistyöratkaisut Ihmisten vaikutusmahdollisuudet omaan lähiympäristöönsä