TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

Transkriptio

1 TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN JAKO RAHOITUSTA MYÖNTÄVIEN MAAKUNTIEN LIITTOJEN KÄYTETTÄVÄKSI Euroopan alueellinen yhteistyö tavoite Euroopan alueellisen yhteistyö (EAY) on toinen rakennerahastojen kahdesta tavoitteesta ja sillä tuetaan rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä. Suomi osallistuu kolmeen rajat ylittävän yhteistyön ohjelmaan, kahteen valtioiden välisen yhteistyön ohjelmaan ja neljään alueiden välisen yhteistyön ohjelmaan. Rajat ylittävää yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kuten Venäjän kanssa tuetaan Euroopan naapuruusvälineen (ENI) avulla. Suomi osallistuu kolmeen ENI CBC ohjelmaan. Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat EAY asetuksen (EU) N:o 1299/ artiklan mukaan Euroopan Aluekehitysrahastosta (EAKR) tuetaan (mm.) vierekkäisten alueiden välistä rajat ylittävää yhteistyötä, jolla edistetään yhdennettyä alueellista kehitystä kahden tai useamman jäsenvaltion maa ja merirajaalueiden välillä tai vähintään yhden jäsenvaltion ja yhden sellaisen unionin ulkorajoihin rajoittuvan kolmannen maan, joka ei kuulu unionin ulkoisista rahoitusvälineistä tukea saavien ohjelmien piiriin, toisiinsa rajoittuvien rajaseutualueiden välillä. Saman asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan vähintään 80 prosenttia EAKR:stä kullekin rajat ylittävää yhteistyötä koskevalle ohjelmalle annettavista tuista keskitetään enintään neljään asetuksen (EU) N:o 1303/ artiklan 1 kohdassa esitettyyn temaattiseen tavoitteeseen. Suomi osallistuu kaudella seuraaviin Euroopan alueellinen yhteistyö tavoitteen rajat ylittävän yhteistyön ohjelmiin: Pohjoisen ohjelma Osallistuvat maat: Suomi, Ruotsi, Norja (omalla rahoituksella) Suomen ohjelmaalue: Lappi, PohjoisPohjanmaa, KeskiPohjanmaa Temaattiset tavoitteet: tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistaminen; pkyritysten kilpailukyvyn parantaminen; ympäristön suojelu ja resurssien kestävän kehityksen edistäminen; työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen EAKRrahoitus: 42,0 milj., josta Suomen osuus 17,6 milj. EAKRrahoitusosuus: hankkeet 65 %, tekninen tuki 50 % EAKRrahoitusta vastaava Suomen laskennallinen kansallinen rahoitusosuus: 10,0 milj. BotniaAtlantica ohjelma Osallistuvat maat: Suomi, Ruotsi, Norja (omalla rahoituksella) Suomen ohjelmaalue: KeskiPohjanmaa, Pohjanmaa, EteläPohjanmaa Temaattiset tavoitteet: tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistaminen; pkyritysten kilpailukyvyn parantaminen; ympäristön suojelu ja resurssien kestävän kehityksen edistäminen; kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen

2 2 EAKRrahoitus: 36,3 milj., josta Suomen osuus 12,0 milj. EAKRrahoitusosuus: hankkeet 60 %, tekninen tuki 50 % EAKRrahoitusta vastaava Suomen laskennallinen kansallinen rahoitusosuus: 8,2 milj. Keskisen Itämeren ohjelma Osallistuvat maat: Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia Suomen ohjelmaalue: Satakunta, VarsinaisSuomi, Uusimaa, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Kanta Häme, PäijätHäme, EteläKarjala; lisäksi Ahvenanmaa Temaattiset tavoitteet: pkyritysten kilpailukyvyn parantaminen; ympäristön suojelu ja resurssien kestävän kehityksen edistäminen; kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen; investoinnit koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen EAKRrahoitus: 122,5 milj., josta Suomen osuus 32,9 milj. EAKRrahoitusosuus (Suomi): hankkeet 75 %, tekninen tuki 46 % EAKRrahoitusta vastaava Suomen laskennallinen kansallinen rahoitusosuus: 13,7 milj. Valtion rahoitusosuus rajat ylittävän yhteistyön ohjelmille kaudella EAYohjelmissa komissio osoittaa EAKRrahoituksen suoraan kunkin ohjelman hallintoviranomaiselle myönnettäväksi edelleen rahoitettaville hankkeille. Hankkeiden tarvitsema kansallinen rahoitus tulee hankekumppaneilta ja ao. maiden kansallisista rahoituslähteistä. Suomen valtio on varautunut kattamaan osan suomalaisten kumppanien tarvitsemasta kansallisesta rahoitusosuudesta. Valtion rahoitusosuus EAY ja ENI CBC ohjelmille budjetoidaan työ ja elinkeinoministeriön (TEM) pääluokkaan. Rahoituksen kokonaiskehys kaudelle on 120,975 milj., josta vuodelle 2014 budjetoitiin 14,459 milj., vuodelle 2015 budjetoitiin 17,282 milj. ja vuodelle 2016 on budjetoitu 24,106 milj. myöntämisvaltuutta. Työ ja elinkeinoministeriön vastuulla on EAY ohjelmille varatun valtion rahoitusosuuden kokonaiskehyksen ohjelmakohtaisen ja vuosittaisen jaon valmistelu siten, että kullekin ohjelmalle osoitetaan sen arvioitua tarvetta vastaava osuus tarkoituksenmukaisesti jaksotettuna. Kunkin ohjelman valtion rahoitusosuus hanketoimintaan (pl. tekninen tuki) koko ohjelmakaudella on arvioitu Suomen ao. ohjelmaan osoittaman EAKRrahoituksen, ohjelmassa sovellettavan EAKRrahoitusosuuden (60 75 %), valtion rahoituksen enimmäisosuuden (70 80 % kansallisesta rahoituksesta) sekä edellisen kauden toteuman mukaan. Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien arvioitu valtion rahoitusosuus hanketoimintaan koko kaudella on: Pohjoisen ohjelma: 7,1 milj. BotniaAtlantica ohjelma: 6,2 milj. Keskisen Itämeren ohjelma: 9,0 milj. Valtion rahoitusosuuden hallinto rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa (Pohjoinen, BotniaAtlantica, Keskinen Itämeri) valtion rahoitusosuus jaetaan kullakin ohjelmaalueella sijaitseville, erikseen nimettäville viranomaisille, myönnettäväksi edelleen sitä tarvitseville hankekumppaneille. Muissa EAY ohjelmissa työ ja elinkeinoministeriö myöntää rahoituksen suoraan hankekumppaneille.

3 3 Aluekehityslain (7/2014) 43 :n mukaan työ ja elinkeinoministeriö jakaa aluekehitysrahaston varoja vastaavan valtion rahoitusosuuden asianomaisille ministeriöille, maakuntien liitoille ja elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksille. Jaon edellyttäessä valtioneuvoston käsittelyä työ ja elinkeinoministeriö tekee esityksen valtioneuvostolle. Uuden ohjelmakauden ( ) alussa TEM linjasi, että rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa valtion rahoitusosuutta jaetaan vain maakuntien liitoille. Tämä merkitsi yksinkertaistamista verrattuna edelliseen ohjelmakauteen, jolloin valtion rahoitusosuutta jaettiin sekä maakuntien liitoille että ELYkeskuksille. Alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014, muut. 141/2015) 7 a :n mukaisesti Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY) tavoitteen ohjelmassa hallintoviranomaisena toimiva maakunnan liitto voi myöntää ohjelmaalueella sijaitsevaan hankkeeseen rakennerahastovaroja vastaavan kansallisen tuen myös muun maakunnan alueelle. Niissä EAY ohjelmissa, joissa hallintoviranomainen toimii toisessa jäsenvaltiossa, voi ohjelmaalueen maakunnan liitto myöntää rakennerahastovaroja vastaavan rahoitusosuuden myös muun maakunnan alueella sijaitsevalle hankkeelle tai ohjelmaalueella sijaitsevalle ulkomaiselle tuen saajalle, jos ohjelmaalueen maakuntien liitot näin sopivat. Asianomaiset maakuntien liitot ovat sopineet, että Pohjoisen ohjelmassa valtion rahoitusosuutta myöntää Lapin liitto, BotniaAtlantica ohjelmassa Pohjanmaan liitto ja Keskisen Itämeren ohjelmassa VarsinaisSuomen liitto. Mainitut maakuntien liitot valmistelevat rahoituspäätökset yhteistyössä ohjelmaalueensa muiden maakuntien liittojen sekä alueella toimivien ELY keskusten kanssa. Valtion rahoitusosuuden jako rahoitusosuutta myöntäville maakuntien liitoille vuonna 2015 Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat hyväksyttiin vuoden 2014 lopussa ja niiden toteuttaminen käynnistyi vuonna Valtion rahoitusosuuden ensimmäinen jakopäätös tehtiin vuonna Valtioneuvosto päätti jakaa valtion rahoitusosuuden myöntämisvaltuutta sitä myöntäville maakuntien liitoille vuoden 2015 talousarvion momentilta yhteensä Myöntämisvaltuuden jako ohjelmien/rahoitusosuutta myöntävien maakuntien liittojen välillä sekä sidottu myöntämisvaltuus ja maksettu rahoitus käy ilmi seuraavasta: Pohjoisen ohjelma Lapin liitto BotniaAtlantica ohjelma Pohjanmaan liitto Keskisen Itämeren ohjelma VarsinaisSuomen liitto YHTEENSÄ myöntämisvaltuus 2015 sidottu maksettu

4 4 Vuoden 2015 myöntämisvaltuuden jaossa otettiin huomioon uuden kauden alussa odotettavissa oleva suuri hakijamäärä ja pyrkimys ohjelmien etupainotteiseen toteuttamisen. Näin ollen kullekin ohjelmalle jaettiin noin 45 % koko ohjelmakauden arvioidusta myöntämisvaltuustarpeesta. Vuoden 2015 lopussa oli sidottu noin 47 % vuoden 2015 yhteenlasketusta myöntämisvaltuudesta näille kolmelle ohjelmalle. Erot ohjelmien välillä ovat huomattavat. Pohjoisen ohjelmassa toteutettiin vuoden aikana kaksi hakua ja sekä hakemusten että hyväksyttyjen hankkeiden määrä oli odotusten mukainen. Tämä näkyy myös valtion rahoitusosuuden kysynnässä. Sitomisaste vuoden lopussa oli noin 78 %. BotniaAtlantica ohjelmassa toteutettiin kolme hakua. Kahdessa jälkimmäisessä haussa hakemusten ja hyväksyttyjen hankkeiden määrä jäi selvästi odotettua pienemmäksi, mikä osittain johtui ruotsalaisten hankekumppanien rahoitusongelmista. Tämä heijastui myös valtion rahoitusosuuden vastinrahan kysyntään. Sitomisaste vuoden lopussa oli noin 55 %. Keskisen Itämeren ohjelmassa siirryttiin uuteen kaksivaiheiseen hakumenettelyyn, jonka vaikutusta hakemusten määrään ja hyväksymisprosentteihin oli vaikea arvioida etukäteen. Vuoden aikana toteutettiin ensimmäinen haku sekä toisen haun ensimmäinen vaihe. Hakemusten määrä oli jopa odotettua suurempi, mutta hyväksyttyjen hankkeiden määrä pienempi. Vuodelle 2015 ajoittunut valtion rahoitusosuuden tarve jäi odotettua pienemmäksi ja myöntämisvaltuudesta sidottiin vuoden loppuun mennessä vain 18 %. Sitomisaste nousee kuitenkin kun toisen haun toinen vaihe toteutetaan vuoden 2016 alkupuolella. Varsinaiset maksatukset hyväksytyille hankkeille käynnistyvät vasta vuonna Valtion rahoitusosuuden myöntämisvaltuuden jakaminen rajat ylittävän yhteistyön ohjelmille vuonna 2016 Vuonna 2016 Pohjoisen ohjelmassa järjestetään kaksi hakua ja BotniaAtlantica ohjelmassa kolme hakua. Pohjoisen ohjelmassa hakemusmäärien odotetaan pysyvän suunnilleen edellisen vuoden toisen hakukierroksen tasolla ja BotniaAtlantica ohjelmassa hieman nousevan kahden edellisen hakukierroksen alhaisesta tasosta. Keskisen Itämeren ohjelmassa ei järjestetä uusia hakuja vuonna 2016, vaan seuraava (kolmas) haku järjestetään vuonna Työ ja elinkeinoministeriö on pyytänyt ja saanut ao. maakuntien liitoilta arviot valtion rahoitusosuuden myöntämisvaltuuden tarpeesta vuonna VarsinaisSuomen liitto katsoo, että Keskisen Itämeren ohjelmalle vuonna 2015 osoitettu myöntövaltuus riittää hyvin vielä vuoden 2016 tarpeisiin. Ottaen huomioon vuoden 2015 käyttämättömän ja vuoden 2016 uuden myöntämisvaltuuden, vuodelle 2016 suunnitellut hakukierrokset ja ao. maakuntien liittojen arviot myöntämisvaltuuden tarpeesta, TEM esittää että rajat ylittävän yhteistyön ohjelmille jaettaisiin vuonna 2016 myöntämisvaltuutta hanketoimintaan seuraavasti: Pohjoisen ohjelma / Lapin liitto: 1,5 milj. BotniaAtlantica ohjelma / Pohjanmaan liitto: 1,4 milj. Keskisen Itämeren ohjelma / VarsinaisSuomen liitto: Hanketoimintaan tarkoitettuja varoja voidaan tarvittaessa käyttää myös rahoituspäätösten valmisteluun ja maksatukseen liittyvien hallinnollisten kulujen kattamiseen.

5 Suomen kansallinen rahoitusosuus ohjelmien tekniseen tukeen ei sisälly nyt jaettaviin myöntämisvaltuuksiin, vaan se maksetaan suoraan ohjelmien hallintoviranomaisille vuosittaisina maksuina laskutusta vastaan. 5