1. JOHDANTO 3 Parantumattomasti sairaalla potilaalla tulee olla oikeus hyvään oireita lievittävään hoitoon ja saattohoitoon asuinpaikastan ja perussairaudestaan riippumatta. Suomessa on n. 15 000 saattohoitoa ja n. 200 000-300 000 palliatiivista hoitoa tarvitsevaa potilasta vuodessa. Palliatiivisessa hoidossa potilaiden hoitopolut ovat erilaisia ja yksilöllisiä. Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa potilas hyvän perushoidon, hänen fyysisiin ja psyykkisiin, hengellisiin ja eksistentiaalisiin tarpesiin vastataan, hänen oireitaan lievitetään ja hänen omaisiaan tuetaan. Palliatiivista hoitoa tai saattohoitoa saava potilas voi olla kotona, kodinomaisessa laitoksessa tai sosiaali ja terveydenhuollon julkisessa tai yksityisessä laitoksessa tai hoitokodissa. Pallaitiivisessa hoidossa ei ole kyse uudesta potilasryhmästä, eikä uusista hoitomenetelmistä, vaan palliatiivista hoitoa tarvitsevan palvelu- ja hoitojärjestelmän uudelleen järjestämisestä ja kehittämisestä. Tällä hetkellä palliatiivisen ja saattohoidon tarpeen arviointi, osaaminen, koulutus ja saatavuus on vielä puutteellista ja hoidon taso kirjavaa. Palliatiivisen hoidon oikeudellinen perusta löytyy Suomen perustuslain (731/1999) perusoikeuksista ja terveydenhuollon perussäännöksistä. Euroopan neuvoston ihmisoikeuksia ja biolääketiedettä koskeva yleissopimus (ETS 164) täydentää näitä ja auttaa säännösten tulkinnassa. Eettinen perusta palliatiiviselle hoidolle löytyy mm. terveydenhuollon ammattihenkilöiden eettisistä ohjeista ja kuolemaa koskevista suosituksista (mm. Syöpäsuunnitelma 2010 ja Hyvä saattohoitohoito Suomessa 2010, Saattohoito Suomessa vuosina 2001, 2009 ja 2012, Suunnitelmat ja toteutus) ja julistuksista. Palliatiivisen hoidon sisältöä, järjestämistä ja koulutusta käsitellään mm. WHO:n palliatiivisen hoidon suosituksissa (2002), Euroopan parlamentin (2007) ENVI-valiokunnan raportissa, Euroopan neuvoston suosituksissa (2003). Palliatiivisen hoitotyön asiantuntijuutta lisäävät ja kehittävät oppisopimustyyppiset opinnot vastaavat tällä hetkellä valtakunnallisestikin olevaan palliatiivisen hoidon perus- ja erikoisosaamisen tarpeeseen. Näiden opintojen avulla opiskelijalla on mahdollisuus omalta osaltaan ja yhteistyössä moniammatillisen tiimin kanssa osallistua aktiivisesti potilaslähtöisen, parantumattomasti sairaan potilaan kokonaishoidon kehittämiseen löytämällä uusia, innovatiivisia ratkaisumalleja ja toimintatapoja palliatiivisessa hoidossa. Oppisopimustyyppisten opintojen opetussuunnitelmatyön lähtökohtana on käytetty European Qualification Framework (EQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia. Ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 6. Palliatiivisen hoitotyön opintojen tuottama osaaminen on ammattikorkeakoulututkinnon jälkeistä osaamista. Sosiaali- ja terveysministeriön linjauksen mukaan hoitotyön kliinisen asiantuntijuuden syventäminen tutkinnon jälkeisessä koulutuksessa edellyttää yhtenäisten kliinisten osaamiskokonaisuuksien kehittämistä kansallisesti tärkeille painoalueille. Opintojen suunnittelun lähtökohtana on palliatiivisen hoitotyön asiantuntijuuden eurooppalainen ja suomalainen viitekehys, joka on esitetty kuviossa 1.
4 Itsensä kehittämisen osaaminen Kriittinen itsearviointi, refktio, mentorointisuhteen hyödyntäminen, sitoutuminen oman osaamisen kehittämiseen ja päivittämiseen Eettinen osaaminen Palliatiivista hoitotyötä ohjaavat lait, asetukset, eettiset ohjeet. Oman eettisen toiminnan reflektio Vuorovaikutusja kohtaamisosaaminen Monikulttuurisuus, hoitajan voimavarat, yhteisön tukeminen Ohjaus- ja opetusosaaminen Näyttöön perustuva potilasohjaus ja neuvonta (myös läheiset), työyhteisön kouluttaminen Moniammatillinen yhteistyö Moniammatillisen työn organisointi, työyhteisön osaamisen hyödyntäminen ja edistäminen Saattohoidon osaaminen Oireita lievittävä hoito, potilaan ja läheisten tukeminen, hyvä kuolema Palliatiivisen hoitotyön osaaminen Palliatiivinen hoito, palliatiivisen hoidon piirissä olevat sairaudet, potilaan tilan arviointi, Lääkkeelliset ja lääkkeettömät hoitomuodot, elämänlaatu, hoitoon sitoutuminen Kansainvälisyys osaaminen Kansainvälisen näytön hyödyntäminen, yhteistyö Hoitotyön tutkimus- ja kehittämisosaaminen Organisointi- ja johtaminen, näyttöön perustuva palliatiivisen hoidon arviointi ja kehittäminen Ammattitaitoinen, osaava palliatiivisen hoitotyön asiantuntija ja kehittäjä Kuvio 1. Opintojen lähtökohdat
Karelia Ammattikorkeakoulun opinnot on suunniteltu mukaillen Satakunnan ja Turun ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmia. Jokainen ammattikorkeakoulu vastaa itsenäisesti koulutuksesta, mutta opetus on suunniteltu toteutettavaksi osittain yhteistyönä. Koulutuksen suunnittelussa on huomioitu alueen työelämän edustajien kautta esiin tulleet tarpeet ja toivomukset. Palliatiivisen hoitotyön oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen tarkoituksena on kouluttaa asiantuntevaa työvoimaa palliatiiviseen hoitotyöhön. Koulutus on mukana edistämässä hyvän palliatiivisen hoidon ammatillista kehittymistä sekä eri alojen välistä verkostoitumista erilaisissa työyhteisöissä ja hoitoympäristöissä. Opinnoilla halutaan vastata palliatiivisessa hoitotyössä toimivien laajempaan ja pidempikestoiseen täydennyskoulutustarpeeseen. 5 2. OPPISOPIMUSTYYPPISENKOULUTUKSEN TAVOITTEET Palliatiivisen hoitotyön opinnot on tarkoitettu terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon tai aiemman opistoasteen tutkinnon suorittaneille. Opintojen tavoitteena on laajentaa ja syventää aiemman koulutuksen ja työkokemuksen aikana hankittua ammatillista osaamista palliatiivisen hoitotyön eri osa-alueilla. Opinnot lisäävät valmiuksia toimia moniammatillisissa työryhmissä ja kehittää näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Opinnot suorittaneista valmistuu palliatiivisen hoitotyön erityisasiantuntijoita, jotka kykenevät itsensä ja oman työnsä kehittämiseen. Palliatiivisen hoitotyön opintojen ydintavoitteena on, että opiskelija osaa 1. laajentaa tietojaan palliatiivista hoitoa tarvitsevien potilaiden sairauksista, niiden hoidosta ja vaikutuksista potilaan elämänkulkuun palliatiivisen hoidon eri vaiheissa 2. suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää eettisesti korkeatasoista palliatiivista hoitotyötä ja potilaan kuntoutumista moniammatillisena yhteistyönä lähtökohtana näyttöön perustuva toiminta 3. tehdä itsenäisiä ja yhteistyöhön perustuvia päätöksiä eri hoitoympäristöissä toteutuvan palliatiivisessa ja saattohoidossa olevan potilaan ongelmien ratkaisemiseksi 4. soveltaa ammatillista osaamistaan palliatiivisessa hoitotyössä Koulutuksen pitkäaikaistavoitteena on lisätä palliatiivista hoitoa toteuttavien terveydenhuollon yksiköiden palliatiivisen hoidon erityisosaamista. Erityisasiantuntijat toimivat työyhteisönsä sekä toimintaympäristön eri terveydenhuollon yksiköille palliatiivisen hoidon asiantuntijoina. Tavoitteena on koulutuksen myötä tukea alueellisen/valtakunnallisen palliatiivisen hoitotyön asiantuntijaverkoston syntymistä. Karelia Ammattikorkeakoulun opintojen suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu Pohjois- Karjalassa vuonna 2013 alkanut Paletti hanke (Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen asiantuntijayhteistyönä Pohjois-Karjalan maakunnassa hanke).
3. OPISKELU OPPISOPIMUSTYYPPISESSÄ KOULUTUKSESSA 6 3.1 Pedagogiset lähtökohdat Oppisopimustyyppisessä koulutuksessa pedagogiset lähtökohdat luovat perustan opetusmenetelmille, jotka ovat oppijalähtöisiä ja opiskelijoiden omaa aktiivisuutta ja reflektiivisyyttä painottavia ryhmäoppimistilanteita. Opiskelijan osaamisen kehittymiseen kytketään tiiviisti myös opiskelijan työyhteisön kehittäminen. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, kontekstiin ja kulttuuriin, jossa tietoa opitaan käyttämään. Siten koko työyhteisön merkitys oppimisympäristönä on tärkeä. Työpaikoilla oppimisesta vastaavat työyhteisöjen kanssa yhdessä nimetyt mentorit, jotka ovat opiskelijan ammatillisen kehittymisen tukena koko koulutuksen ajan. Mentoroinnissa on kyse olemassa olevan osaamisen, kokemuksen ja hiljaisen tiedon jakamisesta sekä oppimisen tukemisesta, jossa painotetaan oppijan aktiivista roolia, dialogisuutta ja sosiaalista vuorovaikutusta. Mentori aktivoi ja tukee opiskelijan teorian ja käytännön integrointia. Vuorovaikutus ja yhteistyö vertaisoppijoiden välillä mahdollistuvat sekä lähiopetuspäivissä että verkko-oppimisympäristössä Opiskelijan oppimisprosessia ohjataan reflektiiviseen työotteeseen sekä oman osaamisen arviointiin ja kehittämiseen. Ammattikorkeakoulun opettajatutor toimii pedagogisena asiantuntijana, tukee opiskelijan oppimista, huolehtii mentoreiden koulutuksen järjestämisestä sekä toimii Karelia ammattikorkeakoulun ja opiskelijan työyhteisön välisenä yhdyshenkilönä koulutuksen ajan. 3.2 Toteutusperiaatteet Palliatiivisen hoitotyön kokonaisuus toteutetaan yhden vuoden aikana. Koulutuksen laajuus on 30 op, joka on 800 tuntia opiskelijan työtä. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna, johon sisältyy lähiopetusjaksoja, etätyöskentelyä, työssä oppimista, vertaisryhmätyöskentelyä, tehtäviä ja verkko-opiskelua. Mentorille kirjoitetaan todistus, kun opiskelija on suorittanut opinnot kokonaan. Tietopuolisen opetuksen osuus on 40 % (320 h) opintojen kokonaislaajuudesta. Koulutukseen sisältyy 12 lähiopetuspäivää, joiden suunnittelusta ja asiantuntijaluentojen toteutuksesta ammattikorkeakoulu vastaa. Lähiopetuspäiviin sisältyy myös seminaareja ja pienryhmätyöskentelyä. Työpaikalla tapahtuvan opiskelun osuus on 60 % (480 h). Työpaikalla tapahtuva oppiminen kytketään vahvasti tietopuoliseen koulutukseen ja sillä pyritään vahvistamaan teoriatiedon ja käytännön asiantuntijuuden yhteensovittamista. Työssä oppimiseen sisältyvät tehtävät, työyhteisössä suoritettava käytännön hoitotilanne, kehittämistehtävä, ohjauskeskustelut mentorin kanssa ja opitun vieminen oman työyhteisön palliatiiviseen hoitotyöhön. Koulutuksen alussa opiskelija perehtyy palliatiivisen hoitotyön asiantuntijan osaamiskuvaukseen ja laatii itselleen henkilökohtaisen opiskelu- /kehittymissuunitelman. Se toimii reflektion perustana työssä tapahtuvan oppimisen aikana. Opintojen lopussa opiskelija arvioi asettamiensa tavoitteiden saavuttamista. Osaamisen kehittymistä tuetaan tehtävillä, jotka kytketään opiskelijan oman työyhteisön ja työn haasteisiin. Tehtävien lähtökohtana on työhön liittyvä kliininen kysymys tai tilanne, johon opiskelija hakee ratkaisua erilaisia tiedonhankinnan menetelmiä hyödyntäen. Lähiopetuspäivissä täydennetään tarpeen mukaan tehtävän ratkaisua ja hyödynnetään asiantuntijaluentoja ja vertaisoppijoiden osaamista ja tukea. Opettaja tukee opiskelijaa teorian ja käytännön integroinnissa esittämällä kysymyksiä, tuomalla uusia näkökulmia ja tukemalla reflektiota. Tämän jälkeen tehtävän ratkaisua voi kehitellä lähiopetuspäivänä opitun pohjalta ja tallentaa siitä uusi, kehitetty versio portfolioon. Opiskelijaa kannustetaan viemään osaamistaan työyhteisöönsä ja esittämään tehtävät ratkaisuineen omassa työyhteisössä.
7 Osaamisen arviointiin kuuluu neljä näyttöä: 1. Portfolio koulutuksen ajalta ja oman osaamisen kehittymisen reflektio, näyttö 1 2. Työyhteisössä suoritettava käytännön hoitotilanne ja sen raportti potilastapauskuvaus, näyttö 2 3. Ohjaustuokio, näyttö 3 4. Kehittämistehtävä, näyttö 4 Näytöissä arvioidaan työelämässä tarvittavaa palliatiivisen hoitotyön erityisosaamista eli kykyä koota yhteen tieto, taito, kokemus, arvot ja sosiaaliset verkostot. Näyttöjen arvioinnissa käytetään EQF-tason 6 pohjalta laadittuja näytön yleisiä arviointikriteerejä (Taulukko 2). Lisäksi kussakin näytössä käytetään yksityiskohtaisia osaamiskuvauksiin pohjautuvia kriteereitä. Mentori osallistuu työyhteisössä suoritettavan käytännön hoitotilanteen ja kehittämistehtävän arviointiin. Näytöt arvioidaan hyväksytty/hylätty. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen laadunvarmistus koostuu opetussuunnitelmasta, työpaikkojen kanssa laadittavista sopimuksista, opiskelijapalautteesta, näytöistä ja mentorien koulutuksesta. Opetussuunnitelmat osaamistavoitteineen, toteutussuunnitelmineen ja arviointikriteereineen on laadittu työelämän edustajien kanssa. Opiskelijapalautetta kerätään sekä tietopuolisesta että työpaikalla tapahtuvasta opiskelusta. Ammattikorkeakoulussa järjestetään mentoreille yhteisiä kehittämispäiviä, joiden pohjalta yhteistyötä kehitetään. Sekä opiskelijoilta että työnantajilta saatu palaute käsitellään ja hyödynnetään toteutuksen arviointiin ja koulutuksen kehittämiseen. Taulukko 2. Palliatiivisen hoitotyön oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen näytön arviointikriteerit Arvioinnin lähtökohtana ovat EQF -tason 6 pohjalta laaditut näytön arviointikriteerit. Näyttö arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty. EQF taso 6: Opiskelija, - Hallitsee laaja-alaiset oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden ja menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. - Ymmärtää ammatillisen tehtäväalueen kattavuuden rajat. - Hallitsee edistyneet taidot, jotka osittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan erikoistuneella ammattialalla monimutkaisten ja ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. - Kykenee työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä. Kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia ennakoimattomia ja uusia strategisia lähentymistapoja. - Kykenee johtamaan asioita ja ihmisiä. - Kykenee arvioimaan yksittäisten ihmisten ja ryhmien toimintaa. - Kykenee kartuttamaan oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja vastaamaan muiden kehityksestä. - Omaa valmiuden jatkuvaan oppimiseen. -Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle.
8
9 4. OPINTOJEN RAKENNE Palliatiivisen hoitotyön opinnot koostuvat kahdesta moduulista, jotka ovat Näyttöön perustuva palliatiivinen hoito (20op) ja Moniammatillinen palliatiivinen hoito ja hoitotyön kehittäminen (10op). Moduulit koostuvat 5-10 op:n laajuisista opintojaksoista, jotka etenevät ajallisesti rinnakkain. Palliatiivisen hoitotyön opintojen rakenne on kuvattu kuviossa 2. NÄYTTÖÖN PERUSTUVA PALLIATIIVINEN HOITO 20 OP 1. Palliatiivisen hoitotyön lähtökohdat, asiantuntijuus ja päätöksenteko 5op 2. Näyttöön perustuva kliininen osaaminen palliatiivisessa hoitotyössä 10op 3. Saattohoidon osaaminen 5 op MONIAMMATILLINEN PALLIATIIVINEN HOITO JA HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN 10 OP 1. Moniammatillinen palliatiivinen hoito 5op 2. Palliatiivisen hoitotyön kehittäminen 5op Kuvio 2. Opintojen rakenne.
5. MODUULI- JA OPINTOJAKSOKUVAUKSET 10 Moduuli- ja opintojaksokuvaukset esitetty tarkemmin etenemissuunnitelmassa. Laajuus, op Kevät 2014 Syksy 2014 Opinnot 30 14 16 Näyttöön perustuva palliatiivinen hoito 20 Palliatiivisen hoitotyön lähtökohdat, asiantuntijuus ja päätöksenteko 5 4 1 Näyttöön perustuva kliininen osaaminen palliatiivisessa hoitotyössä 10 7 3 Saattohoidon osaaminen 5 1 4 Moniammatillinen palliatiivinen hoito ja hoitotyön kehittäminen 10 Moniammatillinen palliatiivinen hoito 5 1 4 Palliatiivisen hoitotyön kehittämisosaaminen 5 1 4 Laajuudet yhteensä vuosittain 14 16 Tutkinnon laajuus yhteensä 30