Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Samankaltaiset tiedostot
Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

TYÖELÄMÄSSÄ HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN KORKEAKOULUTUKSESSA SEMINAARI OKM:N PUHEENVUORO Maija Innola

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

KYSELYLOMAKE: FSD2677 TUTKINNONUUDISTUKSEN ARVIOINTI 2010: KORKEAKOU- LUT QUESTIONNAIRE: FSD2677 EVALUATION OF DEGREE REFORM IN FINLAND 2010

FSD2680. Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010: koulutusalat. Koodikirja

KYSELYLOMAKE: FSD2677 TUTKINNONUUDISTUKSEN ARVIOINTI 2010: KORKEAKOU- LUT QUESTIONNAIRE: FSD2677 EVALUATION OF DEGREE REFORM IN FINLAND 2010

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

Yliopistoneuvosto Markus Aarto p , Kokous 2/10 Paikka: Hallituksen kokoushuone

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

FSD2677. Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010: korkeakoulut. Koodikirja

FSD2677. Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010: korkeakoulut. Koodikirja

Opiskelijavalintojen kehittäminen vuoteen Ilmari Hyvönen

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

Projektisuunnitelma. Tutkinnonuudistuksen arviointi

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Opiskelijavalinnat yliopistoissa Hannele Niemi

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki Riitta Pyykkö, TY

ECVET oppaan ennakkonäytös Mitä uutta ECVETin kokeilutoiminnassa ja käyttöönottossa? Hanna Autere ja Riitta Karusaari

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkinnonuudistuksen arviointi

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

ARVIOINTISUUNNITELMA. Arviointineuvos Aila Korpi. Työelämätoimikuntien puheenjohtajiston tapaaminen , Opetushallitus

Click to edit Master title style

LAUSUNTO VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnonuudistuksen arviointi

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

valmistavien ja valmentavien koulutusten toimeenpanon seurantasuunnitelma

ECVET periaatteet todeksi

Ajankohtaista lukiokoulutuksesta

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen. II asteen rehtorikokous / Johanna Kattilakoski

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus. Opopatio Ilmari Hyvönen

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Ilmari Hyvönen

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Ilmari Hyvönen

ECVET periaatteet todeksi

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Määräys 62/011/2014. Marjatta Säisä

AHOT osana opetusta, ohjausta ja laatujärjestelmää suomalaisissa korkeakouluissa - ydinkysymyksiä tunnistamassa

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen

Kv-opiskelijahaku murroksessa yhteistyötä ja toimivia käytäntöjä etsimässä

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Osaamisperusteisuuden merkitys yhteisissä tutkinnon osissa

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Pedagoginen johtaminen

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi

Ryhmän työskentelytapa ja tulokset

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Erasmus+ -ohjelman linjaukset

Maahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus. Kasvatustieteellisen alan dekaanikokous

Tutkintouudistuksen arviointi hopskäytäntöjen näkökulma

Yliopistojen kandipalaute

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Bologna 10 vuotta - esiselvittäen kohti arviointia ajatuksia ja jäsennyksiä tutkintorakenneuudistuksen esiselvitystyön pohjalta

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Centria ammattikorkeakoulu

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto.

Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä

Ohjatusti onnistuneisiin yliopistoopintoihin. työelämään

Työelämän uudistaminen monialaisella kehittämisosaamisella. Hämeenlinna Tuija Toivola Haaga-Helia

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen aloittaneille opiskelijoille

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014. Marjatta Säisä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

Bolognan prosessi vuoteen 2020

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Näkemyksiä vapaaehtoistyön opinnollistamiseen. Tiina Laakso ja Niina Vuoristo lehtori, koulutusvastaava sosionomikoulutus, Turun AMK

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä

Lukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous

Osaamisella soteen hanke

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Kalatalouden perustutkinto Määräys 46/011/2014. Marjatta Säisä

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

Transkriptio:

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken?

Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana tutkinnonuudistuksen suunnitelmissa alusta asti (2008 2009 2010) Suunnitteluryhmä 2009, arviointiryhmä 2010 (pj. Jari Niemelä, HY) Kohteena Alkuperäiset eurooppalaiset tavoitteet Kansalliset tavoitteet (korkeakoulukohtaiset tavoitteet) Kolme pääteemaa: Tutkintorakenteen toimivuus Opiskelijoiden liikkuvuus Tutkintojen tuottama osaaminen ja suhde työelämään 2

Arvioinnin toteutus OTUS: esiselvitys olemassa olevasta tutkimus- ja tilastoaineistosta Korkeakoulutason kysely ( kokonaiskuvan kartoitus) Alakohtainen arviointikysely uudistuksen toteutuksesta ja tuloksista eri aloilla Teemakeskustelut arviointiaineiston täydentämiseksi ja johtopäätösten testaamiseksi Arviointiraportti Raportin englanninkielinen käännös Kansainvälinen meta-arviointi: ulkopuolinen näkökulma tutkinnonuudistukseen Suomessa 3

Täysin toteutuneita tavoitteita ECTS-järjestelmän (opintopisteiden) käyttöönotto Ylempi ammattikorkeakoulututkinto mahdollisuudeksi jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa; sen profilointi erilaisena kuin yo-maisteri HOPS käyttöön (vaikka kehittämistarpeita edelleen onkin) 4

Osittain toteutuneita tavoitteita Siirtyminen kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen (säädöstasolla täysin toteutunut Kandidaatin tutkinnon aseman vahvistaminen Maisteriohjelmien toteuttaminen Opintojen mitoituksen kehittäminen (alakohtaisia eroja: kevennettiin, valinnaisuus lisääntyi tai paisui, pakollisuus kasvoi) Kotimaisen ja kansainvälisen liikkuvuuden edistäminen (alakohtaisia eroja näkemyksissä monilla ei näkemystä lainkaan?) Osaamislähtöisyyden vahvistaminen, työelämän osaamistarpeiden huomioiminen 5

Toteutumatta jäi Opintoaikojen lyhentyminen (myös tutkinnonuudistuksen tekeminen tunnetuksi korkeakoulujen ulkopuolella jäi kansallisella tasolla hyvin vähäiseksi) 6

Tutkinnonuudistuksen muita vahvuuksia Merkittävä kehittämisprojekti, jonka organisointi sujui hyvin (arvioissa tosin alakohtaisia eroja) Alakohtainen koordinaatio W5W ARENEn tuki (ECTS-projekti) Seminaarit yms. Korkeakoulukohtaisten tavoitteiden asettaminen; opetushenkilökunnan laaja osallistuminen Opetussuunnitelmien uudistamistyö aloitti keskustelun työelämälähtöisyydestä ja osaamisperusteisuudesta; jatkunut toden teolla vasta uudistuksen jälkeen ( silloin uudistettiin kyllä muttei muuttunut ) Lisännyt liikkuvuuden mahdollisuuksia (mutta hyödynnetäänkö, kannustetaanko liikkumaan?) 7

Entä nyt? Kehittävää arviointia raporttia tulisi hyödyntää Alakohtaisen työskentelyn jatkaminen (myös sektorien kesken ja eurooppalaisella tasolla) Hyvien käytänteiden jakaminen Rakenteista sisältöjen kehittämiseen: opetussuunnitelmien aito osaamisperusteisuus + oppimistulosten arviointi haasteina Yliopistoissa 1. ja 2. syklin tutkinnot sisällöllisesti nykyistä paremmin omiksi kokonaisuuksikseen Seurannan kehittäminen (nyt yllättävän monissa asioissa vastauksia ei käsitystä ) OKM:n ohjauksen kehittäminen (arvioinnissa tulleet toiveet tosin varsin ristiriitaisia) 8