Yliopistoneuvosto Markus Aarto p , Kokous 2/10 Paikka: Hallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Yliopistoneuvosto Markus Aarto p , 2537 Kokous 2/10 Paikka: Hallituksen kokoushuone Aika klo 9.00 Läsnä Jäsenet Varajäsenet Jukka Mäkelä, puheenjohtaja Juha Karhu Leila Juanto Päivi Naskali Raimo Rajala Ilkka Kettunen Päivi Granö Merja Kinnunen Anu Valtonen Ville Jakkula Raimo Kaasila Mari Mäkiranta Toivo Salonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Sirpa Purtilo-Nieminen Leena Heinämäki Osmo Rätti Jarmo Huhtala Jannina Lahti Karoliina Rantanen Satu Girs Taneli Kemppainen Hanne Korpelainen Juho Hinkkanen Maria-Riitta Järvelä 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n toisen momentin mukaan kutsu monijäseniseen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin ole toisin päättänyt. Johtosäännön 61 :n mukaan yliopistoneuvosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys Päätös Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Todettiin. Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Jukka Mäkelä Esittelijä Markus Aarto

2 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Yliopistoneuvosto Markus Aarto p , 2537 Kokous 2/10 Paikka: Hallituksen kokoushuone Aika klo 9.00 Läsnä Jäsenet Varajäsenet Jukka Mäkelä, puheenjohtaja Juha Karhu Leila Juanto Päivi Naskali Raimo Rajala Ilkka Kettunen Päivi Granö Merja Kinnunen Anu Valtonen Ville Jakkula Raimo Kaasila Mari Mäkiranta Toivo Salonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Sirpa Purtilo-Nieminen Leena Heinämäki Osmo Rätti Jarmo Huhtala Jannina Lahti Karoliina Rantanen Satu Girs Taneli Kemppainen Hanne Korpelainen Juho Hinkkanen Maria-Riitta Järvelä 2. Ilmoitusasiat Tutkintotavoitteet ja niiden toteutuminen, tilanne , liite 1. Esitys Merkittäneen tiedoksi. Päätös Esityksen mukainen. Lisäksi puheenjohtaja kertoi tulevasta Opintojen nopeuttamisryhmän raportista, joka ilmestyy sekä yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelman päivittämisestä. Molempia asioita tullaan käsittelemään yliopistoneuvostossa kevään aikana. Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Jukka Mäkelä Esittelijä Markus Aarto

3 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Yliopistoneuvosto Markus Aarto p , 2537 Kokous 2/10 Paikka: Hallituksen kokoushuone Aika klo 9.00 Läsnä Jäsenet Varajäsenet Jukka Mäkelä, puheenjohtaja Juha Karhu Leila Juanto Päivi Naskali Raimo Rajala Ilkka Kettunen Päivi Granö Merja Kinnunen Anu Valtonen Ville Jakkula Raimo Kaasila Mari Mäkiranta Toivo Salonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Sirpa Purtilo-Nieminen Leena Heinämäki Osmo Rätti Jarmo Huhtala Jannina Lahti Karoliina Rantanen Satu Girs Taneli Kemppainen Hanne Korpelainen Juho Hinkkanen Maria-Riitta Järvelä 3. Opintopisteiden antaminen opiskelijatoiminnasta Lapin yliopiston ylioppilaskunta on liitteenä olevalla esityksellä esittänyt, että tiedekunnissa otettaisiin käyttöön vaikuttaminen yliopistoyhteisössä -opintokokonaisuus, jolla kannustettaisiin opiskelijoiden aktiivisuutta ja kompensoitaisiin opiskelijavaikuttamisesta. Tarkemmat perustelut esitykselle ilmenevät esityksestä (LIITE 2) Hallintojohtosäännön 22 :n mukaan opetussuunnitelmista päättäminen kuuluu kullekin tiedekuntaneuvostolle. Hallintojohtosäännön 18 :n mukaan yliopistoneuvosto voi kuitenkin antaa opetusta koskevia suosituksia. Esitys Esitys 1 Esitys 2 Päätös 1 Keskusteltaneen ylioppilaskunnan esityksestä ja toimenpiteistä, joihin se antaa aihetta. Päätettäneen suosittaa, että tiedekuntien opintosuunnitelmiin otetaan vaikuttaminen yliopistoyhteisössä opintokokonaisuus liitteen 2 mukaisesti, kuitenkin siten, että työskentely ylioppilaskunnan tai ainejärjestöjen tai valtakunnallisten opiskelijajärjestöjen hallituksessa tuottaa 1 4 opintopistettä ja opiskelijaedustaminen yliopiston toimielimissä 1-2 opintopistettä laajuudesta riippuen. Päätettäneen pyytää tiedekuntia lausumaan yliopistoneuvostolle mennessä siitä miten opiskelija-aktiivisuuteen kannustamisen tavoite sisältyy tiedekuntien opetussuunnitelmiin. Esityksen mukainen.

4 4 Päätös 2 Esityksen mukainen. Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Jukka Mäkelä Esittelijä Markus Aarto

5 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Yliopistoneuvosto Markus Aarto p , 2537 Kokous 2/10 Paikka: Hallituksen kokoushuone Aika klo 9.00 Läsnä Jäsenet Varajäsenet Jukka Mäkelä, puheenjohtaja Juha Karhu Leila Juanto Päivi Naskali Raimo Rajala Ilkka Kettunen Päivi Granö Merja Kinnunen Anu Valtonen Ville Jakkula Raimo Kaasila Mari Mäkiranta Toivo Salonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Sirpa Purtilo-Nieminen Leena Heinämäki Osmo Rätti Jarmo Huhtala Jannina Lahti Karoliina Rantanen Satu Girs Taneli Kemppainen Hanne Korpelainen Juho Hinkkanen Maria-Riitta Järvelä 4. Tutkinnonuudistuksen vaikutusten kartoitus tiedekunnissa Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa tutkinnonuudistuksen arvioinnin vuonna Arvioinnin päätavoitteena on selvittää Bolognan prosessin alkuperäisten tavoitteiden toteutumista. Korkeakoulujen arviointineuvoston asettama arviointiryhmä tekee tutkinnonuudistusta koskevan kartoituksen yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Kartoituksen tavoitteena on tuottaa kokonaiskuva tutkinnonuudistuksen toteutuksesta suomalaisissa korkeakouluissa. Lapin yliopistossa kartoitus koskee kaikkia tiedekuntia ja sitä koskevat vastaukset tulee antaa yhtenä vastauksena mennessä. Tutkinnonuudistusta koskevan kartoituksen jälkeen arviointiryhmä suorittaa alakohtaisen arvioinnin, joka Lapin yliopistossa tehdään kasvatustieteiden tiedekunnasta. Suositeltavaa on, että muut tiedekunnat käynnistävät myös sisäiset arviointikeskustelunsa kartoituksessa syntyvän aineiston pohjalta. Arviointiryhmä tuottaa arvioinnista arviointiraportin joulukuussa Lapin yliopistossa kartoituksen koordinoinnista vastaa laatujohtaja Helka Urponen ja tietojen keruu toteutetaan tiedekunnittain dekaanien, opintopäälliköiden ja kv-suunnittelijoiden yhteistyönä. Liitteinä ovat arvioinnin aikataulu (liite 3) ja kartoitusta koskevat ohjeet sekä kysymykset (liite 4).

6 Esitys: Esitys 1 Esitys 2 Päätös 1 Päätös 2 Keskusteltaneen tutkinnonuudistuksen arvioinnista, sen menettelytavoista ja sisäisistä toimista, joihin arviointi antaa aihetta. Merkitään tutkinnonuudistuksen arviointia koskevat asiakirjat tiedoksi. Päätettäneen suosittaa tiedekunnille, että ne arvioisivat omat tutkintorakenteensa Bolognan -prosessin tavoitteiden toteutumisen ja erityisesti opintojen etenemisen edellytysten parantamisen näkökulmasta. Esityksen mukainen. Esityksen mukainen. 6 Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Jukka Mäkelä Esittelijä Markus Aarto

7 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Yliopistoneuvosto Markus Aarto p , 2537 Kokous 2/10 Paikka: Hallituksen kokoushuone Aika klo 9.00 Läsnä Jäsenet Varajäsenet Jukka Mäkelä, puheenjohtaja Juha Karhu Leila Juanto Päivi Naskali Raimo Rajala Ilkka Kettunen Päivi Granö Merja Kinnunen Anu Valtonen Ville Jakkula Raimo Kaasila Mari Mäkiranta Toivo Salonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Sirpa Purtilo-Nieminen Leena Heinämäki Osmo Rätti Jarmo Huhtala Jannina Lahti Karoliina Rantanen Satu Girs Taneli Kemppainen Hanne Korpelainen Juho Hinkkanen Maria-Riitta Järvelä 5. Yliopistoneuvoston kevään 2010 kokoukset Yliopistoneuvoston kokousaikataulu on syytä vahvistaa sen vuoksi, että jäsenet saavat varattua kokousajat kalentereihinsa. Tarkoituksenmukaista on, että yliopistoneuvosto kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja lisäksi, milloin erityistä tarvetta ilmenee. Esitys: Päätös Päätettäneen pitää yliopistoneuvoston kokoukset: ma klo ma klo ma klo Kokouksessa tehdyn esityksen mukaisesti yliopistoneuvoston kokoukset pidetään ma klo 9.15 ma klo 9.15 ma klo Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Jukka Mäkelä Esittelijä Markus Aarto

8 Opiskelupalvelut LIITE 1 TUTKINTOTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Tilanne Lapin yliopisto ja OPM ovat tulossopimuksissa sopineet tavoitteet ainoastaan ylemmille korkeakoulututkinnoille ja tohtorin tutkinnoille. Tiedekunta Ylemmät tutkinnot tohtorit alemmat lisensiaatit toteuma tavoite toteuma toteuma tavoite toteuma tutkinnot KTK OTK TTK YTK Yhteensä

9 LIITE 2 ESITYS OPISKELIJATOIMINNASTA OPINTOPISTEITÄ Vaikuttaminen yliopistoyhteisössä opintokokonaisuus Lapin yliopiston ylioppilaskunta esittää, että Lapin yliopiston kaikissa tiedekunnissa otettaisiin käyttöön Vaikuttaminen yliopistoyhteisössä -opintokokonaisuus. Tarkoituksena on, että hallinnonopiskelijaedustajat sekä ylioppilaskunta- ja ainejärjestötoimijat saisivat opintopisteitä luottamustoimistaan. Opintokokonaisuudella: Kannustetaan ja tuetaan opiskelijoiden aktiivisuutta toimia luottamustoimissa, opintoaikojen rajaamisesta huolimatta Annetaan tunnustus yliopiston toiminnan ja sen kehittämisen eteen tehtävästä merkittävästä työstä Kompensoidaan käytettyä aikaa, mikä on panostettu opintojen sijaan luottamustoimeen Pyritään tukemaan myös vuosittaisia opintopistemäärätavoitteita, mikä on niin opiskelijan kuin yliopiston etu Tuetaan yhteisöllisyyttä Tuetaan työelämävalmiuksia Opiskelukykyä edistävä kyky-hanke suosittelee, että opiskelijatoiminnasta saisi opintopisteitä. Monissa muissa yliopistoissa luottamustoimista annetaan opintopisteitä ja esimerkiksi Helsingin yliopistossa on tavoitteena yhdenmukaistaa myöntämiskäytännöt tiedekuntien välillä vuoden 2011 aikana. Sibelius-Akatemiassa on käytössä Luottamustoimet Sibelius-Akatemiassa -opintokokonaisuus, jonka pohjalta olemme suunnitelleet Lapin yliopistolle sopivan vastaavan opintokokonaisuuden. Opintokokonaisuus koostuu valinnaisista luottamustoimista, muodostaen maksimissaan 10 opintopisteen kokonaisuuden. Luottamustoimista tehdään toimikauden jälkeen oppimispäiväkirjan tyylinen raportti, joka palautetaan opintopäällikölle yhdessä luottamustoimesta saadun todistuksen kanssa. Malli: Vaikuttaminen yliopistoyhteisössä 10 op Ylioppilaskunnan hallitus 1 vuosi 4 op Ylioppilaskunnan edustajisto 2 vuotta 2 op Yliopiston hallitus 1 vuosi 2 op Yliopistokollegio 2 vuotta 2 op

10 Yliopistoneuvosto 1 vuosi 2 op Tiedekuntaneuvosto 2 vuotta 2 op Ainejärjestön hallitus 1 vuosi 2 op Opiskelija kirjoittaa oppimispäiväkirjan vastaten seuraaviin kysymyksiin: 1. Missä luottamuselimessä opiskelija on toiminut, kuinka kauan ja kuinka moneen kokoukseen osallistunut? 2. Mitä opiskelija katsoo oppineensa luottamustehtävistä (vuorovaikutustaidot, kokoustekniikka, ryhmässä toimiminen, yhteistyötaidot sekä johtamisvalmiudet)? 3. Miten opiskelija voi hyödyntää kokemustaan jatkossa? Miten asioiden valmistelua tulisi opiskelijan mielestä kehittää? Oppimispäiväkirja jätetään tiedekunnan toimistoon, liitteenä todistukset luottamustoimista. Opintoasiainpäällikkö hyväksyy oppimispäiväkirjan sekä määrittelee myönnettävien opintopisteiden määrän. Opiskelijatutorointi Lapin yliopiston ylioppilaskunta esittää, että opiskelijatutoroinnista annettaisiin jatkossa todistuksen ja rahallisen korvauksen lisäksi myös opintopisteitä. Opiskelijatutorit tekevät ison työn perehdyttäessään uudet opiskelijat osaksi yliopistoyhteisöä. Tutorointi on opiskelijoille itsessään vaikuttava kokemus, mikä opettaa paljon. Ylioppilaskunta katsoo tärkeäksi, että tutoroinnin kautta saatu osaaminen tunnistettaisiin ja tunnustettaisiin. Esitys: Opiskelijatutoroinnista annettaisiin raportointia vastaan 2 opintopistettä. Lisätietoja: koulutus- ja sosiaalipoliittinen sihteeri Anni Lahtinen, koso@lyy.fi,

11 LIITE 3 Tutkinnonuudistuksen arviointiprojektin menetelmät ja aikataulu Arviointimenetelmä Suunniteltu aikataulu Tavoitteet 1. OTUS: Esiselvitys 2. Korkeakoulutason kartoitus 3. Alakohtainen arviointikysely Raportti valmistuu viimeistään Teemakeskustelut Elo-syyskuu Olemassaolevan tutkimus- ja tilastoaineiston analyysi - Arviointiryhmän työn tukeminen - Kokonaiskuva tutkinnonuudistuksesta - Korkeakoulujen näkemykset tutkinnonuudistuksen tavoitteiden toteutumisesta ja arviointikohteista - Tutkinnonuudistuksen toteutus ja tulokset eri aloilla - Arviointiaineiston täydentäminen - Arviointiryhmän johtopäätösten testaaminen 5. Arviointiraportti Joulukuu Analyysi, arvio ja johtopäätökset 6. Kansainvälinen metaarviointi Helmi-huhtikuu Ulkopuolinen näkökulma tutkinnonuudistukseen Suomessa Tutkinnonuudistusta koskevan olemassaolevan tutkimus- ja seurantaaineiston esiselvitys Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs (Otus) ovat sopineet, että Otus toteuttaa joulukuussa 2009 maaliskuussa 2010 esiselvityksen, jonka tavoitteena on tuottaa analyysi ja johtopäätöksiä olemassa olevasta aineistosta arviointiryhmän työn tueksi. Tutkinnonuudistusta koskeva kartoitus korkeakouluille Arviointiryhmä tekee tutkinnonuudistusta koskevan kartoituksen yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Kartoituksen tavoitteena on tuottaa kokonaiskuva tutkinnonuudistuksen toteutuksesta suomalaisissa korkeakouluissa. Arviointiryhmä päättää kartoituksen toteutuksesta ja kysymyksistä. Alakohtainen arviointikysely Osana arviointiprojektin aineistonkeruuta toteutetaan arviointikysely, joka suunnataan valituille yliopistojen tiedekunnille ja ammattikorkeakoulujen koulutusaloille. Arviointikyselyn tavoitteena on selvittää tutkinnonuudistuksen tavoitteiden toteutumista käytännön toteuttajatasolla sekä tuottaa ala- ja sektorikohtaisesti vertailtavaa tietoa. Arviointiryhmä päättää kartoituksen toteutuksesta ja kysymyksistä. Teemakeskustelut Arviointiryhmä organisoi tutkinnonuudistusta koskevia teemakeskusteluita, joiden tavoitteena on täydentää arviointiaineistoa ja kuulla erityisesti niitä tahoja, joilta ei muilla tavoin kerätä palautetta. Arviointiryhmä voi käyttää teemakeskusteluja omien johtopäätöstensä (vahvuudet, hyvät käytänteet, kehittämiskohteet) testaamiseen ja kehittelemiseen yhdessä valitun asiantuntijajoukon kanssa. Arviointiraportti Arviointiryhmä tuottaa arviointiprosessissa kertyneen aineiston perusteella arviointiraportin, joka valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Arviointiraportissa arvioidaan tutkinnonuudistukselle asetettujen kansainvälisten ja kansallisten tavoitteiden toteutumista sekä tutkinnonuudistuksen tuloksia ja seurauksia kokonaisuutena. Kansainvälinen arviointi Kansallisen arviointiraportin valmistuttua tutkinnonuudistuksen toteutuksesta Suomessa pyydetään kansainvälisen arviointiryhmän meta-arviointi. Tämä toteutetaan siten, että vuoden 2010 lopussa valmistuva arviointiraportti käännetään englanniksi, ja siitä pyydetään kansainvälisen arviointiryhmän arvio. Kansainvälinen meta-arviointi valmistuu toukokuun 2011 loppuun mennessä.

12 LIITE 4 TUTKINNONUUDISTUKSEN ARVIOINTI - KORKEAKOULUKOHTAINEN KARTOITUS Vastausohjeet Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa tutkinnonuudistuksen arvioinnin vuonna Arvioinnin päätavoitteena on selvittää Bolognan prosessin alkuperäisten tavoitteiden ja tutkinnonuudistukselle asetettujen kansallisten tavoitteiden toteutumista. Käytännössä nämä tavoitteet tiivistyivät yhteen päämäärään: tutkintorakenteen muuttamiseen kaksiportaiseksi sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistosektorilla. Tämän kartoituksen avulla on tarkoitus selvittää korkeakoulunne yhteistä näkemystä näiden tavoitteiden toteutumisesta tai toteutumatta jäämisestä. Korkeakoulu päättää, miten vastausten keruu ja koonti korkeakoulun yhdeksi yhteiseksi vastaukseksi organisoidaan. Suositeltavaa on, että korkeakoulu laatii vastauksensa yhteisöllisenä prosessina siten, että vastaus edustaa laajemman joukon kuin vain yhden henkilön näkemystä. Korkeakoulut voivat käyttää vastausten laadinnassa hyväkseen korkeakoulussa olemassa olevia työryhmiä. Vastausprosessi pyydetään kuvaamaan osana vastausta. Arvioinnin tulosten kannalta on tärkeää, että korkeakoulut tuovat vastauksissaan esiin tutkinnonuudistusprosessin ja tutkintorakenteen vahvuuksia, hyviä käytänteitä ja kehittämiskohteita. Vastausten toivotaan olevan tiiviitä ja sisältävän avointen kysymysten kohdalla sekä kuvailevaa että arvioivaa tekstiä. Kuvauksella tarkoitetaan tutkinnonuudistuksen toimijoiden, toimintatapojen, toteutuksen sekä todennetun tai arvioidun vaikutuksen yleistä ja faktapohjaista kuvausta. Arvioinnilla tarkoitetaan sen arvioimista, missä asioissa on onnistuttu, mitä pitäisi vielä kehittää ja mitkä ovat kehittämisen esteet ja mahdollisuudet. Korkeakoulun tulee palauttaa webropol-vastaus mennessä. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Korkeakoulunne on a) yliopisto b) ammattikorkeakoulu Korkeakoulunne nimi on... YLIOPISTOT Aalto-yliopisto (AYO) Helsingin yliopisto (HY) Itä-Suomen yliopisto (ISYO) Jyväskylän yliopisto (JY) Kuvataideakatemia (KuvA) Lapin yliopisto (LY) Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY) Oulun yliopisto (OY) Sibelius-Akatemia (SibA) Svenska handelshögskolan (SHH) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tampereen yliopisto (TaY) Teatterikorkeakoulu (TeaK) Turun yliopisto (TY)

13 Vaasan yliopisto (VY) Åbo Akademi (ÅA) Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK) 2 Tutkinnonuudistuksen tavoitteet Tutkinnonuudistuksen kansalliset tavoitteet Arvioikaa asteikolla 1-5: 1 = täysin samaa mieltä... 5 = täysin eri mieltä Tutkinnonuudistukselle asetetut kansalliset tavoitteet tunnettiin korkeakoulussanne uudistuksen alkaessa hyvin Tutkinnonuudistukselle asetettiin Suomessa kansallisia tavoitteita, jotka liittyvät seuraaviin teemoihin: opintoaikojen lyhentäminen keskeyttämisten vähentäminen alemman yliopistotutkinnon aseman vahvistaminen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiloitumisen edistäminen, kansainvälisen ja kotimaisen liikkuvuuden lisääminen opintojen mitoituksen kehittäminen, sisältöjen kehittäminen vastaamaan paremmin työelämän tarpeita Mitkä olivat korkeakoulunne kannalta kolme tärkeintä tutkinnonuudistuksen kansallista tavoitetta? Merkitkää kolme tärkeintä tärkeysjärjestyksessä 1-3: 1= tärkein... 3= vähiten tärkeä Tavoite opintoaikojen lyhentäminen keskeyttämisten vähentäminen alemman yliopistotutkinnon aseman vahvistaminen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiloitumisen edistäminen kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen kotimaisen liikkuvuuden lisääminen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiloitumisen edistäminen opintojen mitoituksen kehittäminen sisältöjen kehittäminen vastaamaan paremmin työelämän tarpeita Arvioikaa kunkin tavoitteen toteutumista korkeakoulussanne asteikolla =tavoite toteutui täysin... 5=tavoite ei toteutunut lainkaan. Tavoite opintoaikojen lyhentäminen keskeyttämisten vähentäminen alemman yliopistotutkinnon aseman vahvistaminen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiloitumisen edistäminen kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen kotimaisen liikkuvuuden lisääminen opintojen mitoituksen kehittäminen sisältöjen kehittäminen vastaamaan paremmin työelämän tarpeita

14 3 Tutkinnonuudistuksen korkeakoulukohtaiset tavoitteet Liittikö korkeakoulunne tutkinnonuudistusprosessiin omia tavoitteitaan? a) Kyllä b) ei Jos liitti, listatkaa lyhyesti nämä tavoitteet ja arvioikaa kunkin tavoitteen toteutumista asteikolla =tavoite toteutui täysin, 5=tavoite ei toteutunut lainkaan". Tavoite Tutkinnonuudistuksen organisointi ja toimeenpano Tutkinnonuudistuksen kansallinen toimeenpano Arvioikaa uudistuksessa tarjotun tuen riittävyyttä ja hyödyllisyyttä oman korkeakoulunne näkökulmasta asteikolla täysin 1-5: 1=täysin samaa mieltä...5= täysin eri mieltä: Tavoite Tutkinnonuudistukselle saatu kansallinen tuki oli riittävää Ministeriön ohjaus prosessissa oli toimivaa Kansalliset Bologna-seminaarit auttoivat tutkinnonuudistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa Kansalliset alakohtaiset verkostot tukivat riittävästi tutkinnonuudistustyötä Millaista tukea tai ohjeistusta korkeakoulunne olisi tarvinnut tutkinnonuudistuksen toteuttamiseen?

15 Tutkinnonuudistuksen organisointi omassa korkeakoulussanne 4 Kuvailkaa, miten tutkinnonuudistus organisoitiin ja miten sitä johdettiin korkeakoulussanne? Arvioikaa tutkinnonuudistuksen organisointia korkeakoulussanne asteikolla 1-5: 1=täysin samaa mieltä...5= täysin eri mieltä Tutkinnonuudistuksen organisointi onnistui korkeakoulussamme hyvin Tutkinnonuudistus eteni koordinoidusti korkeakoulumme kaikilla koulutusaloilla/tieteenaloilla Tutkinnonuudistukseen suhtauduttiin korkeakoulussamme myönteisesti Arvioikaa eri toimijoiden osallistumista tutkinnonuudistukseen asteikolla 1-5: 1=aktiivista... 5=ei ollenkaan Opetus- ja tutkimushenkilöstö Opiskelijat Hallinto- ja tukipalvelu Työelämäedustajat

16 Teittekö uudistuksessa yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa? a) Kyllä b) Ei 5 Jos teitte, niin millaista yhteistyötä Tutkintorakenteen toimivuus Tutkintojen asema tutkintojärjestelmässä ja tutkintorakenteen selkeys 1= toimii erittäin hyvin... 5=ei toimi ollenkaan Pidättekö kaksiportaista tutkintorakennetta nykymuodossaan toimivana? Mitkä ovat nykyrakenteen keskeiset ongelmakohdat?

17 Miten tutkintorakennetta tulisi kehittää? 6 Pitäisikö tutkinnon suoritusoikeus myöntää opiskelijavalinnassa vain alempaan korkeakoulututkintoon? a) kyllä b) ei Perustelkaa vastauksenne

18 7 Arvioikaa erillisten maisteriohjelmien asemaa tutkintojärjestelmässä. Arvioikaa alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon toimivuutta erillisinä tutkintoina.

19 8 Miten kehittäisitte tutkintoja koskevaa kansallista ohjausjärjestelmää tutkinnonuudistukselle asetettujen kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi? Tutkinnonuudistuksen vaikutus valmistumisaikoihin Arvioikaa tutkinnonuudistuksen tavoitteita asteikolla =täysin eri mieltä 5=täysin samaa mieltä Tutkinnonuudistukselle asetettu kansallinen tavoite opintoaikojen nopeuttamisesta on perusteltu Tutkinnonuudistukselle asetettu kansallinen tavoite vähentää keskeyttämisiä on perusteltu Kuinka suuri osa korkeakoulunne alemmista korkeakoulututkinnoista valmistuu tavoiteaikataulussa? a) 0-25 % b) % c) % d) % Kuinka suuri osa korkeakoulunne ylemmistä korkeakoulututkinnoista valmistuu tavoiteaikataulussa? a) 0-25 % b) % c) % d) % Onko korkeakoulullanne arviota siitä, onko uudistus nopeuttanut opintoja ja lyhentänyt valmistumisaikoja? a) ei selkeää käsitystä asiasta b) mitään erityistä muutosta ei ole tapahtunut c) opinnot ovat nopeutuneet ja valmistumisajat lyhentyneet d) opinnot ovat hidastuneet ja valmistumisajat pidentyneet Onko korkeakoulullanne arviota siitä, onko uudistus vähentänyt keskeyttämistä? a) ei selkeää käsitystä asiasta b) mitään erityistä muutosta ei ole tapahtunut c) keskeyttämiset ovat vähentyneet d) keskeyttämiset ovat lisääntyneet

20 Tutkielmat ja opinnäytetyöt Arvioikaa asteikolla 1-5: 1= täysin samaa mieltä... 5= täysin eri mieltä Kandidaatin tutkielma tukee opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittymistä Kandidaatin tutkielmalle säädetty laajuus ja sille asetettu vaativuustaso ovat riittäviä ylempään korkeakoulututkintoon siirtymiseksi Liikkuvuus Kotimainen liikkuvuus Kotimaisella liikkuvuudella tarkoitetaan opiskelijoiden siirtymistä alemmasta ylempään tutkintoon sekä liikkuvuutta korkeakoulusektorin ja alojen sisällä (esim. amk-amk) ja korkeakoulusektorien välillä (esim. amk-yo). Antaako uusi tutkintorakenne aikaisempaa paremmat mahdollisuudet opiskelijoiden kotimaiseen liikkuvuuteen? a) Kyllä, selvästi b) Jossain määrin c) Ei lainkaan Perustelkaa vastauksenne Onko korkeakoulullanne arviota siitä, onko tutkinnonuudistus lisännyt opiskelijoiden kotimaista liikkuvuutta? a) Ei selkeää käsitystä asiasta b) Mitään erityistä muutosta ei ole tapahtunut c) Siirtymiset ovat lisääntyneet d) Siirtymiset ovat vähentyneet

21 10 HUOM! Jos vastasitte edelliseen kysymykseen a) tai b), siirtykää seuraavaan avokysymykseen Arvioikaa kotimaisen liikkuvuuden toteutumista asteikolla 1-5: 1= täysin samaa mieltä... 5= täysin eri mieltä Koulutusalalta toiselle liikutaan ensisijaisesti oman korkeakoulun sisällä Kaksiportainen tutkintorakenne on edistänyt opiskelijoiden liikkuvuutta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä Kaksiportainen tutkintorakenne on edistänyt opiskelijoiden liikkuvuutta samalla koulutusalalla korkeakoulujen välillä Korkeakoulu tavoittelee ylempien korkeakoulututkintojen opiskelijoiksi muissa korkeakouluissa alemman tutkinnon jo suorittaneita Kaksiportainen tutkintorakenne on luonut esteitä opiskelijoiden kotimaiselle liikkuvuudelle Millaisia linjauksia opintojen hyväksiluvusta ja täydentävistä opinnoista korkeakoulunne on tehnyt kotimaisen liikkuvuuden edistämiseksi? Miten opiskelijoiden liikkuvuuteen liittyvää tilastointia tulisi kehittää omassa korkeakoulussanne ja kansallisesti?

22 11 Mitä erityisiä toimia korkeakoulussanne on tehty opiskelijoiden kotimaisen liikkuvuuden edistämiseksi? Onko korkeakoulussanne ohjeistettu opiskelijoita mahdollisuuksista siirtyä alemman tutkinnon jälkeen toiselle alalle/toiseen korkeakouluun/erilliseen ylempään tutkintoon a) kyllä b) ei Jos kyllä, niin miten

23 12 Mitkä ovat kotimaisen liikkuvuuden keskeiset esteet? a) koulutusalaa vaihdettaessa b) korkeakoulua vaihdettaessa

24 Kansainvälinen liikkuvuus 13 Kansainvälisellä liikkuvuudella tarkoitetaan KOTA- ja AMKOTA-tietokantamääritelmien mukaisesti kotimaisten ja ulkomaisten opiskelijoiden liikkuvuutta tutkintojen sisällä ja välillä. Kansainvälinen liikkuvuus kattaa Suomesta ulkomaille lähteneet ja Suomeen saapuvat vaihto-opiskelijat esimerkiksi EU-, Nordplus- ja kahdenvälisten ohjelmien puitteissa että ns. free movereina lähteneet. Kansainvälinen liikkuvuus kattaa kansainvälisen harjoittelun silloin, kun se sisältyy tutkintoon. Liikkuvuus kattaa tässä sekä lyhyet, yhden viikon mittaiset, mutta alle kolme kuukautta kestävät vaihdot että pitkät, yli kolme kuukautta kestävät vaihdot. Antaako uusi tutkintorakenne opiskelijoille aikaisempaa paremmat mahdollisuudet lähteä vaihtoopiskelujaksolle ulkomaille? a) Kyllä, selvästi b) Jossain määrin c) Ei lainkaan Perustelkaa vastauksenne

25 Antaako uusi tutkintorakenne opiskelijoille aikaisempaa paremmat mahdollisuudet lähteä suorittamaan ylempää tutkintoa ulkomaille? a) Kyllä, selvästi b) Jossain määrin c) Ei lainkaan Perustelkaa vastauksenne 14 Onko teillä tällä hetkellä tietoa taikka arviota siitä, onko uudistus lisännyt opiskelijoiden lähtöä vaihtoopiskeluun ulkomaille? a) Ei selkeää käsitystä asiasta b) Mitään erityistä muutosta ei ole tapahtunut c) Liikkuvuus on lisääntynyt d) Liikkuvuus on vähentynyt Onko uudistus lisännyt korkeakoulunne opiskelijoiden lähtöä opiskelemaan ylempää tutkintoa ulkomaille? a) Ei selkeää käsitystä asiasta b) Mitään erityistä muutosta ei ole tapahtunut c) Liikkuvuus on lisääntynyt d) Liikkuvuus on vähentynyt

26 Antaako uusi tutkintorakenne ulkomaisille opiskelijoille aikaisempaa paremmat mahdollisuudet tulla Suomeen opiskelemaan? a) Kyllä, selvästi b) Jossain määrin c) Ei lainkaan Perustelkaa vastauksenne 15 Onko teillä tällä hetkellä tietoa taikka arviota siitä, onko uudistus lisännyt ulkomaisten opiskelijoiden tuloa Suomeen? a) Ei selkeää käsitystä asiasta b) Mitään erityistä muutosta ei ole tapahtunut c) Liikkuvuus on lisääntynyt d) Liikkuvuus on vähentynyt HUOM! Jos vastasitte edelliseen kysymykseen a) tai b), siirtykää suoraan seuraavaan avokysymykseen. Arvioikaa tutkinnonuudistuksen vaikutuksia opiskelijoiden kansainväliseen liikkuvuuteen asteikolla 1-5: 1= täysin samaa mieltä... 5= täysin eri mieltä Tutkinnonuudistus on lisännyt korkeakoulumme opiskelijoiden kansainvälistymisvalmiuksia Korkeakoulumme liikkuvuusyhteistyö ulkomaisten korkeakoulujen kanssa on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana Tutkinnonuudistus on monipuolistanut vieraskielistä tutkintoon johtavaa opetustarjontaa Tutkinnonuudistus on helpottanut ulkomaisten opiskelijoiden valintaprosessia

27 Mitä erityisiä toimia korkeakoulutasolla on tehty opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden edistämiseksi? a) Lähtöliikkuvuus 16 b) Tuloliikkuvuus

28 Mitä toimia kansallisella tasolla tulisi tehdä kv-liikkuvuuden lisäämiseksi? a) Lähtöliikkuvuus 17 b) Tuloliikkuvuus

29 Tutkintojen opetussuunnitelmatyö ja suhde työelämään 18 Koulutuksen suunnittelu ja toteutus Arvioikaa tutkinnonuudistuksen suunnittelua ja toteutusta seuraavien väittämien avulla 1-5: 1= täysin samaa mieltä... 5= täysin eri mieltä Korkeakoulumme ohjeisti tutkinnonuudistuksen toteutuksen järjestelmällisesti Korkeakoulumme tarjosi kattavasti tukea tutkinnonuudistuksen opetussuunnitelmatyöhön Korkeakoulumme tutkintovaatimuksia kehitettiin perusteellisesti tutkinnonuudistuksen yhteydessä Opintojen mitoitus ja kuormittavuuden arviointi kytkettiin keskeiseksi osaksi tutkinnonuudistusta Tutkintoja uudistettaessa tehtiin monipuolista sidosryhmäyhteistyötä Tutkinnonuudistuksen jälkeen korkeakoulumme tutkinnot vastaavat paremmin työelämän osaamistarpeita Miten työelämän tarpeet otetaan huomioon koulutuksen suunnittelussa?

30 Miten tutkinnonuudistuksessa käytettiin hyödyksi työelämäpalautetta? 19 Miten tutkinnonuudistus on vaikuttanut kandidaattien työelämään sijoittumiseen?

31 Miten korkeakoulunne on ohjeistanut henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tekemistä ja seurantaa? 20 Millaisia suunnitelmia korkeakoulullanne on tutkintoihin ja niiden sisältöön liittyvän työelämäyhteistyön kehittämisestä?

32 Koulutuksen arviointi 21 Arvioikaa tutkinnonuudistuksen onnistumista ja käytännön toteutumista korkeakoulussanne seuraavilla osa-alueilla asteikolla 1-5: 1= onnistunut hyvin 5= jäänyt toteutumatta Kaksiportainen tutkintorakenne Ppetussuunnitelmien uudistustyö ECTS-mitoitusjärjestelmään siirtyminen HOPSien käyttöönotto Ydinainesanalyysin (tai vastaavan) käyttö Miten korkeakoulunne on seurannut tutkinnonuudistuksen toteutumista? Mainitkaa korkeakoulunne laatimat tutkinnonuudistuksen seurantaraportit, jos mahdollista linkkeineen (myös alakohtaiset esimerkit käyvät) Seurataanko korkeakoulussanne tutkintojen kuormittavuutta? Antakaa esimerkkejä korkeakoulutasoisista tutkintojen kuormittavuuden seurantamenettelyistä ja esimerkkejä kuormittavuuden alakohtaisista seurantatavoista.

33 22 Miten korkeakoulussanne seurataan tutkintojen tuottamaa osaamista suhteessa työelämän tarpeisiin? Miten valmistuneiden osaamisselvitysten tuottamaa tietoa on hyödynnetty koulutuksen kehittämisessä? Mainitkaa esimerkkejä.

34 Miten korkeakoulussanne seurataan tutkinnon suoritusaikoja ja läpäisyastetta? 23 Mihin toimenpiteisiin korkeakoulussanne on ryhdytty yllämainittujen arviointi- ja seurantatietojen pohjalta?

35 24 Muut kommentit Mitä muuta palautetta haluatte antaa tutkinnonuudistuksesta, sen tavoitteista ja tavoitteiden toteutumisesta? Kartoituksen vastaaja ja vastausprosessi Miten vastauksen laadinta toteutettiin ja mitkä tahot siihen osallistuivat? Yhteystietolomake: Yhteyshenkilön yhteystiedot