Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen aloittaneille opiskelijoille

Transkriptio

1 Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen aloittaneille opiskelijoille Kaikki ennen aloittaneet opiskelijat on siirretty uuden tutkintosäännön piiriin. Uuteen tutkintosääntöön siirtyvien opiskelijoiden opintoviikkomääräiset suoritukset on muunnettu kertoimien avulla opintopisteiksi. Perus- ja aineopinnot on muutettu kertoimella 1,8 ja syventävät opinnot kertoimella 3. Kandidaatin tutkielman opintopistemäärä on 10 op ja pro gradu tutkielman 30 op. Samalla kaikilla, jotka eivät vielä ole suorittaneet kandidaatintutkintoa, tavoitetutkintona on kauppatieteiden kandidaatin tutkinto, eli alempi korkeakoulututkinto. Jokainen suorittaa siis ensin kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen kauppatieteiden maisterin tutkinnon. Uuden tutkintosäännön mukaiset tutkintovaatimukset löytyvät näiltä verkkosivuilta. Valmistumisvaiheessa suoritusten opintopisteet pyöristetään aineittain lähimpään tasalukuun ja pyöristetyistä luvuista lasketaan tutkinnon kokonaislaajuus. Opiskelija ei voi valmistua samanaikaisesti kandidaatiksi ja maisteriksi. Opiskelija voi kuitenkin peräkkäisillä valmistumiskerroilla valmistua ensin kandidaatiksi ja tämän jälkeen maisteriksi KTK- ja KTM-tutkinnot ovat täysin erilliset -> tutkinnoissa ei voi olla mitään samoja opintoja. Opiskelija voi itse päättää, mitä suorittamistaan opinnoista sisällyttää mihinkin tutkintoon. 1 HOPS uuteen tutkintojärjestelmään siirtyville opiskelijoille Voit laatia uuden tutkintosäännön mukaisen HOPSin käyttämällä KTK- ja KTM tutkintojen rakenteen hahmottamista auttavaa Excel-lomaketta. Talleta lomake ensin itsellesi ja nimeä se uudelleen. Voit sijoittaa lomakkeelle jo suorittamasi opinnot kumpaankin tutkintoon erikseen ja suunnitella puuttuvat suoritukset. Suoritukset syötetään lomakkeelle opintorekisteriotteesta opintopisteinä pyöristämättöminä. Lomake suorittaa pyöristyksen aineittain. Lue tarkoin näillä sivuilla - varsinkin siirtymäsäännöt - ja lomakkeella olevat ohjeet. HOPS on omaan käyttöösi opintojen suunnittelemiseksi. Epäselvissä tapauksissa voit ottaa yhteyttä opintotoimistoon. 2. Tutkinnonuudistus 2005: siirtymäsäännöt Valtioneuvosto antoi asetuksen yliopistojen tutkinnoista (794/2004). Tämän myötä Suomessa siirryttiin lukien pääsääntöisesti kaikilla koulutusaloilla ns. Bolognan prosessin mukaiseen kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Uudella asetuksella opintoviikkoihin pohjautuva opintojen mitoitusjärjestelmä korvataan eurooppalaisella ECTS-opintopistejärjestelmällä. Siirtymisen perusperiaatteina pidetään, että vanhan tutkintosäännön mukaiset suoritukset hyväksytään mahdollisimman laajasti uuden tutkinnon osaksi ja että puuttuvat osat suoritetaan kulloinkin voimassa olevasta opintojaksotarjonnasta. 1. Siirryttäessä vanhasta uuteen tutkintojärjestelmään vanhojen vaatimusten mukaan suoritetut opinnot luetaan hyväksi uudessa järjestelmässä. Opintojen siirtäminen vanhasta

2 tutkinnosta uuteen tapahtuu ensisijaisesti sisällöllisen vastaavuuden perusteella. Opintosuoritukset muunnetaan opintoviikoista opintopisteiksi tiede- ja opetusneuvoston vahvistamia muuntokertoimia käyttäen. 2. Siirtymäaikana vanhojen vaatimusten mukaan opiskelevat noudattavat opintojensa aloitusvuoden tai sen jälkeen hyväksyttyä tutkintoasetukseen 139/95 perustuvaa opetussuunnitelmaa niiltä osin kuin se on mahdollista. 3. Mikäli aikaisemman opetussuunnitelman mukaisia opintojaksoja ei ole enää opetussuunnitelmassa, vanhan järjestelmän mukaan opiskeleva voi korvata ne uuteen opetussuunnitelmaan kuuluvilla lähinnä vastaavilla opintojaksoilla. Opinto-oppaassa esitetään oppiaineittain opintojaksojen vastaavuustaulukot. 3. Kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon vaadittavat suoritukset ennen vuotta 2005 aloittaneille: Kaikille yhteiset kauppa- ja taloustieteelliset opinnot Mikäli opiskelija on suorittanut kaikki yleisopinnot aikaisempien tutkintovaatimusten mukaisesti, lasketaan ne tutkintoon jo suoritetun mukaisesti tiede- ja opetusneuvoston hyväksymää muuntokerrointa (1,8) käyttäen. Jos aikaisempien tutkintovaatimusten mukainen aineen yleisopintojakso on suoritettu, sitä ei tarvitse täydentää uusien vaatimusten mukaisesti, vaan se lasketaan tutkintoon jo suoritetun laajuisena tiede- ja opetusneuvoston hyväksymää muuntokerrointa (1,8) käyttäen. Siirtymäsääntöjen mukaan jos opiskelijalta puuttuu jonkun aineen hänelle aloitusvuonna pakollisena kuulunut kaikille yhteinen opintojakso tai sen osa, tulee hänen suorittaa se pääsääntöisesti uusien tutkintovaatimusten mukaisesti. Opiskelijan ei tarvitse kuitenkaan suorittaa sellaista aineen yleisopintojaksoa, josta ei ole ollut pakollista perusopetusjaksoa hänen aloitusvuotenaan. Pääaineen perus- ja aineopinnot, vähintään 60 op Kaikki pääaineen aikaisemmat suoritukset hyväksytään pääsääntöisesti uuden tutkintorakenteen mukaisiksi suorituksiksi. Pääaineen aiemmin suoritetut pakolliset opintojaksot hyväksytään korvaamaan uusien vaatimusten mukaiset pakolliset opintojaksot. Opintoviikkolaajuus muunnetaan opintopistelaajuudeksi tiede- ja opetusneuvoston hyväksymää kerrointa (1,8) käyttäen. Pääainelaajuudesta puuttuvat pakolliset ja valinnaiset opinnot täydennetään uusien vaatimusten mukaisilla suorituksilla. Pääaineen opintoihin sisältyvä 5 opintoviikon laajuinen kandidaatintutkielma katsotaan uuden tutkintosäännön mukaisesti 10 opintopisteen laajuiseksi. Kandidaatintutkielman kypsyysnäyte tarkastetaan sekä asiasisällön että äidinkielen osalta. Kypsyysnäytteen kysymykset laaditaan kandidaatintutkielman perusteella. Mikäli siirtyvällä opiskelijalla on suoritusrekisterissä merkintä kandidaatintutkielmaksi rinnastettavasta suorituksesta (seminaari / esitutkielma), mutta hänellä ei ole ko. seminaarityötä tallella, annetaan hänelle yleinen pääaineen aihepiiriin kuuluva aihe, josta hän kirjoittaa

3 kypsyysnäytteen ja johon aine on määritellyt vaadittavan kirjallisuuden. Mikäli siirtyvä opiskelija ei ole tehnyt kandidaatintutkielmaa tai siihen rinnastettavaa suoritusta, tekee hän kandidaatintutkielman ja kirjoittaa siitä kypsyysnäytteen. Sivuaineen opinnot, vähintään 25 op Aikaisempien vaatimusten mukaisesti suoritetut sivuaineopinnot hyväksytään sivuaineopintoihin tiede- ja opetusneuvoston hyväksymää muuntokerrointa (1,8) käyttäen. Puuttuvat suoritukset täydennetään uusien vaatimusten mukaisilla opintojaksoilla. Sivuaineen laajuuteen saa kandidaatin tutkinnossa laskea mukaan aineen perusopinnot, sekä mahdolliset muut sivuaineeseen laskettavat perusopintojaksot, jotka on mainittu opiskelijan aloitusvuoden vaatimuksissa. Kieliopinnot, yhteislaajuus vähintään 29 op Mikäli opiskelija on suorittanut jonkin tietyn kielen kaikki tutkintorakenteeseen vaadittavat opinnot aikaisempien tutkintovaatimusten mukaisesti, lasketaan ne tutkintoon jo suoritetun mukaisesti tiede- ja opetusneuvoston hyväksymää muuntokerrointa (1,8) käyttäen. Kaikki aikaisemmat suoritukset hyväksytään pääsääntöisesti uuden tutkintorakenteen mukaisiksi suorituksiksi. Opintoviikkolaajuus muunnetaan opintopistelaajuudeksi tiede- ja opetusneuvoston hyväksymää kerrointa (1,8) käyttäen. Kyseessä olevan kielen kokonaissuorituksesta mahdollisesti puuttuvat pakolliset ja valinnaiset opinnot täydennetään uusien vaatimusten mukaisilla suorituksilla. Opintojen siirtäminen vanhasta tutkinnosta uuteen tapahtuu ensisijaisesti sisällöllisen vastaavuuden perusteella (vaadittavien kieliopintojen opintopistelaajuus voi muodostua tutkintorakenteessa määriteltyä vähimmäislaajuutta suuremmaksi). Katso kieli- ja viestintäopintojen vaatimuksista uuteen tutkintojärjestelmään siirtyvien osalta tarkemmat tiedot kohdasta 5. Menetelmäopinnot Jos aikaisemman tutkintosäännön mukaiset KTK- ja KTM-tutkinnon menetelmäopinnot on suoritettu täysimääräisenä (=PTKM1 + PTKM2 + menetelmäopinnot 4 ov), katsotaan menetelmäopinnot suoritetuiksi. HUOM! Sekä PTKMY2 ja PTKMSY tulee suorittaa, jos ei ole suorittanut vanhaa opintojaksoa PTKM2. Kandidaatin tutkintoon tulee aina sisältyä yksi liiketaloustieteellinen aine ja yksi muu kauppatieteellinen aine vähintään sivuaineena. Kandidaatin tutkinnon tulee olla vähintään 180 opintopisteen laajuinen. Suoritettavan tutkinnon laajuudesta vähintään puolet, mukaan lukien tutkintoon sisältyvä opinnäytetyö, on suoritettava TuKKK:n opintoina. 4. Kauppatieteiden maisterin tutkintoon vaadittavat suoritukset: Pääaineen syventävät opinnot, vähintään 60 op

4 Pääaineen syventäviin opintoihin sisältyvä 15 opintoviikon laajuinen pro gradu tutkielma katsotaan uuden tutkintosäännön mukaisesti 30 opintopisteen laajuiseksi. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/04, 16 ). Tällöin kypsyysnäytteellä osoitetaan siis perehtyneisyys pro gradu -tutkielman aihepiiriin. Oppiainekohtaisesti määritellään, miten uuden tutkintorakenteen mukaiset, pääaineeseen sisältyvät menetelmäopinnot suoritetaan Kaikki pääaineen aikaisemmat syventävien opintojaksojen suoritukset hyväksytään pääsääntöisesti uuden tutkintorakenteen mukaisiksi suorituksiksi. Jos aiemmat suoritukset sisältävät aineen määrittelemiä pakollisia syventäviä opintojaksoja, hyväksytään ne korvaamaan uusien vaatimusten mukaiset vastaavat pakolliset opintojaksot. Opintoviikkolaajuus muunnetaan opintopistelaajuudeksi tiede- ja opetusneuvoston hyväksymää kerrointa (3,0) käyttäen. Pääainelaajuudesta puuttuvat pakolliset ja valinnaiset syventävät opinnot täydennetään uusien vaatimusten mukaisilla suorituksilla. Maisterin tutkintoon sisältyviä pääaineen aineopintoja ei lasketa mukaan tutkinnon pääaineeseen, vaan ne sisältyvät tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Aineopinnot eivät siis myöskään vaikuta pääaineen arvosanaan KTM-tutkinnossa. Sivuaineen perusopinnot, vähintään 25 op KTM-tutkintoon tulee sisältyä vähintään yksi sivuaine, jossa suoritetaan perus-, aine- tai syventäviä opintoja 25 opintopistettä sen lisäksi, mitä oppiainetta on suoritettu alemassa tutkinnossa (TuKKK:n tutkintosääntö , 18 ). Aikaisempien vaatimusten mukaisesti suoritetut sivuaineopinnot hyväksytään sivuaineopintoihin opintopisteiksi tiede- ja opetusneuvoston hyväksymää muuntokerrointa (1,8, syventävät opinnot 3,0) käyttäen, mikäli ne eivät sisälly KTK-tutkinnon vähimmäislaajuuteen tai pakollisiin opintoihin. Puuttuvat suoritukset täydennetään uusien vaatimusten mukaisilla opintojaksoilla. Huomaa, ettet voi laskea maisterin sivuaineen laajuuteen perusopintojaksoja, sillä kaikki perusopintojaksot on sisällytettävä kandidaatin tutkintoon. Kieliopinnot Mikäli opiskelija on suorittanut jonkin tietyn kielen kaikki tutkintorakenteeseen vaadittavat opinnot aikaisempien tutkintovaatimusten mukaisesti, lasketaan ne tutkintoon jo suoritetun mukaisesti tiede- ja opetusneuvoston hyväksymää muuntokerrointa (1,8) käyttäen. Kaikki aikaisemmat suoritukset hyväksytään pääsääntöisesti uuden tutkintorakenteen mukaisiksi suorituksiksi. Opintoviikkolaajuus muunnetaan opintopistelaajuudeksi tiede- ja opetusneuvoston hyväksymää kerrointa (1,8) käyttäen. Kyseessä olevan kielen kokonaissuorituksesta mahdollisesti puuttuvat pakolliset ja valinnaiset opinnot täydennetään uusien vaatimusten mukaisilla suorituksilla. Opintojen siirtäminen vanhasta tutkinnosta uuteen tapahtuu ensisijaisesti sisällöllisen vastaavuuden perusteella (vaadittavien kieliopintojen opintopistelaajuus voi muodostua tutkintorakenteessa määriteltyä vähimmäislaajuutta suuremmaksi).

5 Katso kieli- ja viestintäopintojen vaatimuksista uuteen tutkintojärjestelmään siirtyvien osalta kohdasta 5. Menetelmäopinnot Jos vanhan tutkintorakenteen mukainen opintojakso PTKM2 (Tilastotieteen perusteet) on suoritettu, uuden tutkintorakenteen mukainen opintojakso PTKMSY (Tilastollinen päättely) katsotaan suoritetuksi. Jos aikaisemman tutkintosäännön mukaiset KTK- ja KTM-tutkinnon menetelmäopinnot on suoritettu täysimääräisenä (=PTKM1 + PTKM2 + menetelmäopinnot 4 ov), katsotaan menetelmäopinnot suoritetuiksi. Tutkinnon tulee olla vähintään 120 opintopisteen laajuinen. Suoritettavan tutkinnon laajuudesta vähintään puolet, mukaan lukien tutkintoon sisältyvä opinnäytetyö, on suoritettava TuKKK:n opintoina. Tutkintoasetuksen (794/2004) ja Turun kauppakorkeakoulun tutkintosäännön mukaan syventävät opinnot sijoittuvat ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin. Turun kauppakorkeakoulussa aikaisempien tutkintovaatimusten mukaan suoritetusta kauppatieteiden kandidaatin tutkinnosta voidaan sisällyttää tutkintorakenteen minimivaatimukset ylittävät, kandidaatin tutkintotodistukseen merkityt suoritukset kauppatieteiden maisterin tutkintoon. 5. Kieli- ja viestintäopinnot (tarkistettu ) 1. Vuosina aloittaneiden kieli- ja viestintäopintojen vaatimukset uudessa tutkintojärjestelmässä Lähtökohtana on, että opiskelija suorittaa opintonsa niiden vaatimusten mukaan, jotka olivat voimassa hänen aloittaessaan opinnot. Vanhat ov-vaatimukset kerrotaan luvulla 1,8 ja siten KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintojen vähimmäislaajuus on uudessa tutkinnossa 29 op ja KTM-tutkinnon 7 op. Mikäli opiskelijalla on siirtymäkauden lopussa vanhoja osasuorituksia, käytetään niihin kerrointa 1,8 ja loput suoritukset määräytyvät siten, että kielikohtaiset pakolliset opinnot tulevat suoritetuiksi ja kieliopintojen yhteislaajuus on KTK-tutkinnossa vähintään 29 op ja vastaavasti KTM- tutkinnossa vähintään 7 op. KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot 29 op (Pakollisten kieliopintojen opintopistemäärä voi vaihdella riippuen siitä, onko opiskelijalla vanhoja osasuorituksia, joissa on käytetty kerrointa.) suomen kieli ja viestintä 3-4 op ruotsi 6-7 op 1. vieras kieli 9-11 op 2. vieras kieli 6-7 op

6 Mikäli pakollisten kieliopintojen yhteispistemäärä jää alle 29 op, opiskelija suorittaa oman valintansa mukaan tarvittavan määrän opintoja edellä mainittujen kielten opintojaksotarjonnasta. KTM-tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot 7 op vieras kieli 4 op vaihtoehtoiset opintojaksot 3-4 op Alkeisopinnot kuuluvat tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin, eivät tutkinnon pakollisiin kielija viestintäopintoihin. 2. Vuonna 2000 ja sitä aikaisemmin aloittaneiden kieli- ja viestintäopintojen vaatimukset uudessa tutkintojärjestelmässä Lähtökohtana on, että opiskelija suorittaa opintonsa niiden vaatimusten mukaan, jotka olivat voimassa hänen aloittaessaan opinnot. Vanhat ov-vaatimukset kerrotaan luvulla 1,8 ja siten KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintojen vähimmäislaajuus on uudessa tutkinnossa 29 op ja KTM-tutkinnon 7 op. Mikäli opiskelijalla on siirtymäkauden lopussa vanhoja osasuorituksia, käytetään niihin kerrointa 1,8 ja loput suoritukset määräytyvät siten, että kielikohtaiset pakolliset opinnot tulevat suoritetuiksi ja kieliopintojen yhteislaajuus on KTK- tutkinnossa vähintään 29 op ja vastaavasti KTM - tutkinnossa vähintään 7 op. Alkeisopinnot kuuluvat tutkinnon pakollisiin kieli- ja viestintäopintoihin. Pelkkä alkeisopintojen suorittaminen ei riitä vieraan kielen suoritukseksi, vaan niiden lisäksi täytyy olla 2 ov kielen pakollisia opintoja, jotka kerrotaan luvulla 1,8. KTK- tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot 29 op (Pakollisten kieliopintojen pistemäärä voi vaihdella riippuen siitä, onko opiskelijalla vanhoja osasuorituksia, joissa on käytetty kerrointa.) suomen kieli ja viestintä 3-4 op, ruotsi 6-7 op vieras kieli 1 A-taso 6-7 op tai vieras kieli 1 B-taso 9-11 op * vieras kieli 2 A-taso 6-7 op tai vieras kieli 2 B-taso 9-11 op vaihtoehtoisia opintojaksoja 0-8 op KTM - tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot 7 op vaihtoehtoisia opintojaksoja 7 op *) A-taso = jatkava kieli ja B-taso = alkeista alkava kieli