Bologna 10 vuotta - esiselvittäen kohti arviointia ajatuksia ja jäsennyksiä tutkintorakenneuudistuksen esiselvitystyön pohjalta

Transkriptio

1 Bologna 10 vuotta - esiselvittäen kohti arviointia ajatuksia ja jäsennyksiä tutkintorakenneuudistuksen esiselvitystyön pohjalta

2 Kansalliset tavoitteet opintoaikojen lyhentäminen keskeyttämisten vähentäminen alemman yliopistotutkinnon aseman vahvistaminen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiloitumisen edistäminen kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen kotimaisen liikkuvuuden lisääminen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiloitumisen edistäminen opintojen mitoituksen kehittäminen sisältöjen kehittäminen vastaamaan paremmin työelämän tarpeita Lähde: artikkelit/yliopistojen_tutkinnonuudistus/index.html

3 Bologna - kehityksen kokonaisuus Kevyt muutos Nimet Vaihdettu?? Missä ollaan juuri nyt? Kaikki Kaksiportaista Ideaali- Bologna Huomioita Muutoksen juurtuminen vie aikaa on myös hyvä, että muutos tehdään aidosti ja asioita kehittäen Monessa kohtaa kehitys on tapahtunut jo hyvin nopeasti Kehitys tuo pinnalle muita ilmiöitä, koko korkeakoulujärjestelmän kehitys kytkeytyy tähän prosessiin Indikaattoreita Korkeakoulujen järjestelyt (tutkintorakenne ja -vaatimukset, ohjaus, valinnat jne.) Opiskelijoiden toiminta ja kokemus Opintoja koskeva tiedotus ja markkinointi Työmarkkinat Kansallinen ja kv-liikkuvuus Tilastot, käytännöt, kyselyt, selvitykset -> mitä käytännön tason Bolognamittaristo sisältää? * Tämän esityksen kuvat ovat yksinkertaistuksia ja keskustelun virittäjiä. Kuvat perustuvat tutkinnonuudistuksen arvioinnin esiselvitykseen, joka on toteutettu yhteistyössä KKA:n kanssa. Raportti löytyy Otuksen www-sivuilta

4 Kevyt muutos Ideaali- Bologna Vanha malli ja kevyt muutos Vanha malli ylempi Kevyt muutos ylempi alempi opiskelijavalinta opiskelijavalinta

5 Kevyt muutos Ideaali- Bologna Ideaali-Bologna ylempi ylempi ylempi alempi opiskelijavalinta? opiskelijavalinta

6 Mallien piirteitä Kevyt muutos Ideaali-Bologna Nimet vaihdettu Kulttuurina jatkaminen ylempään tutkintoon; harva vaihtaa alaa tai siirtyy kandidaattina työmarkkinoille Tutkintoja suoritetaan joustavasti lomittain kandivaiheen ja maisterivaiheen raja ei ole täsmällinen Vaihtajat yksittäistapauksia, tapauskohtainen harkinta Kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus kandidaateilla yleistä; kulttuurina siirtyminen toiselle alalla/korkeakouluun/työelämään alemman tutkinnon jälkeen Alemman tutkinnon suorittaneiden hyväksyminen suorittamaan ylempää rutiinia Lähtökohtaisesti kandidaatintutkinto riittää esitiedoiksi, siltaopinnot harvinaisuus

7 Ammattikorkeakoulujen näkökulma ylempi ylempi ylempi opiskelijavalinta? alempi opiskelijavalinta Ammattikorkeakoulujen osalta muutos on luonteeltaan hyvin erilainen kuin yliopistoissa kaksiportaisuus on rakennettu luomalla ylempi tutkinto olemassaolevan alemman lisäksi Keskeistä on ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kehittäminen Kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus ja sen mahdollistaminen, järjestelmän läpinäkyvyys

8 Yliopistojen näkökulma Kandityön kehittäminen (vrt. gradu: rooli, asema) maisteri Tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) maisteri Rakenneuudistus kandi Opiskelijavalinta (maisteriohjelmat ja kandidaattina perusopiskelijaksi tulevat) kandi Kehitä (luo) HOPS Suhde muihin yksiköihin ja opintoihin (yhteistyö ym.) opiskelijavalinta maisteri kandi opiskelijavalinta Tutkintovaatimusten kehitys opiskelijavalinta

9 Opiskelijan näkökulma UUSI VAATIMUS! ylempi AIKA- RAJOITUS alempi MITEN SIIRRYN TUKEA TYÖHÖN TOISAALLE MAISTERIOPINTOIHIN opiskelijavalinta Monet järjestelmäuudistukset eivät näy opiskelijalle arjessa yhtä radikaaleina kuin järjestelmälle uudet opiskelijat näkevät vain entistä paremman systeemin Kuten kuva havainnollistaa, näyttäytyy uudistus ennen kaikkea kandityön vaatimuksena, uutena tukena sekä siirtymismahdollisuutena. Samoin hiljattain tullut (sinänsä Bolognasta riippumaton) opintoaikojen rajaus on ollut merkittävä muutos.

10

11 Tiedon kartoitus '( )*+!"#$% &"%'()*% +,-.(/(!%#(0 1+,-!""#"$%&&% ),$& )##)# 234!))# )##)# 234!))# )##)# 234!))# )##)# 234!))# 56%'!)4%2"&33*3( ,-57+ 7/(!%#(02)#9&33*3( ,-57+ 7/(!%##0#9"')&" 7/(!%&/!')(92"9')4:%(;!')( <5=> 7/(!%&/!')(92"9')4:%(;!')( +,-57+ -"#'"%#:34%#)#94%%!!/://' ,-57+89DE,5-0(%&"%#)#94%%!!/://' 7/(!%&/!')(92"9')4:%(;!')(,33*3"2"''"96;';&%#)# 56%#(02)#9!/0*&%(("://' 7/(!%&/!')(92"9')4:%(;!')( 7;?)43&3;A()%'(;?906%##0%''" +,-57+ 7%)(0"90# 7%)(0"90#89&/(("9')90#96//(())44%'(" F%9*)4):"#((% 7%)(0"9)%904) ,-57+89(/(!%&/!')(92"9')4:%(;!')( Haasteena erityisesti alemman ja ylemmän tutkinnon sekä alojen väliset siirtymät = opintopolkujen hahmottaminen

12 Tutkintorakenteen toimivuus Vahvuuksia Kehityskohteita Kandidaatintutkinnon työelämärelevanssissa voi olla alakohtaisia eroja positiiviseenkin suuntaan Yamk-tutkinto vaikuttaa lunastaneen paikkansa työelämäläheisenä ja kehittämispainotteisena tutkintona Kandidaatintutkinnon heikko tunnettuus ja työelämärelevanssi Järjestelmä ohjaa edelleen jatkamaan suoraan maisteriin Tutkintojen tavoiteaikataulussa pysyminen on paikoin hankalaa (aloittainen vaihtelu, esim. tekninen) Yamk-tutkinnon epäselvä asema suhteessa maisterintutkintoon Lähde: Otus 2010

13 v aloittaneiden opiskelijoiden arviot kandidaatiksi valmistumisesta keväällä 2008 Lähde: RUSE

14 Kandidaatin tutkintoa ei käytännössä tarvitse missään Työnantajat eivät tunne kandidaatin tutkintoa Opiskeluoikeus myönnetään suoraan maisteriin asti Kandittomuuskierre Opiskelijat itsekään eivät arvosta kandidaatin tutkintoa Kandidaatin opinnäytetyön asema. Esim. ohjauksen vähäisyys Kuvien lähde: Wikimedia Commons Opetusministeriön verkkosivut Lähde: Otus 2010

15 Liikkuvuus Vahvuuksia Kehityskohteita Vaihdossa suoritetuista ulkomaisista opinnoista saa useimmiten korvaavuuden Vaihto-opiskelijoiden ja ulkomaalaisten tutkintoopiskelijoiden määrä Suomessa on kasvanut Myös suomalaisten vaihtoonlähtö on kasvanut Kotimainen liikkuvuus on vielä varsin vähäistä Alan tai korkeakoulun vaihtaminen saattaa hidastaa opintoja Opintojen hyväksilukemisen käytännöt ovat paikoin jäykkiä Alan vaihtajalta edellytetään runsaasti siltaopintoja Huoli opintojen hidastumisesta vähentää myös vaihtohalukkuutta Lähde: Otus 2010

16 Vaihto-opiskelijoiden määrä Suomeen ja Suomesta Lähde: KOTA, AMKOTA

17 Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Suomessa (alempi ja ylempi tutkinto) Lähde: KOTA, AMKOTA

18 Tutkintojen tuottama osaaminen ja työelämävastaavuus Vahvuuksia Kehityskohteita Osaamistavoitteita on määritelty sekä kandiettä maisteritasolla Työelämävastaavuus lähes jokaisen korkeakoulun strategisena tavoitteena Opintojen kuormittavuuden kokemus vaihtelee aloittain Yliopistojen työelämäyhteistyöstä ei ole juuri tietoa Ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyöstä on runsaasti tietoa: opinnäytetyöt suurelta osin hankkeistettuja, työtehtävät harjoittelun aikana tukevat oppimista Ulkomaalaisten on vaikea löytää harjoittelupaikkaa Suomesta HOPS ei pyrkimyksistä huolimatta ole vielä koko opiskeluajan työväline HOPS parantanut opintojen suunnittelua Lähde: Otus 2010

19 Opiskelijoiden arvio opintopisteiden ja työmäärän suhteesta (2008 tilanne, 2005 aloittaneet) Lähde: RUSE

20 Yliopistojen henkilöstön näkemys opintojen mitoituksesta (n=161) 2 ylintä: onko tehty seurantaa jälkikäteen - 3 alempaa: toteutus uudistuksen aikana Lähde: W5W

21 Opintojen eteneminen, esimerkkinä tekniikan ala (opintorekisteriajot) Lähde:Erkkilä 2010

22 Kiitos!