Riihimäen yleiskaava 2035 Tekla 24.5.2016 163 Yleiskaavan 2035 luonnos on ollut nähtävillä 25.1. - 23.2.2016 välisenä aikana. Sitä esiteltiin yleisötilaisuudessa 27.1.2016 ja mm. kaupunginhallitukselle ja valtuustolle sekä useille lautakunnille tammihelmikuussa 2016. Yleiskaavaluonnoksesta on saatu 28 lausuntoa ja 14 mielipidettä. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät sekä vastineet ovat liitteenä. Mielipiteiden vastineet on laadittu yksityiskohtaisesti. Lausuntojen vastineita on laadittu niiltä osin, kuin niissä esitetään jatkosuunnitteluohjeita tai ne aiheuttaisivat muutoksen yleiskaavaluonnokseen. Lausunnoissa esitetään sekä yleiskaavaluonnoksen ratkaisuja tukevia että tarkistamista koskevia mainintoja. Mielipiteissä on pääosin tarkistamista koskevia mainintoja. Yleiskaavaluonnoksen esitystavasta on pääosin positiivisia kannanottoja, mutta samalla on todettu kokonaisuuden yhdyskuntarakenteellinen tarkastelu vaikeaksi, kun nykyiset maankäyttömuodot on osoitettu valkoisena alueena ja muutokset korostettuina. Hämeen liitto näkee, että uusien asuntojen tarve on mitoituksessa arvioitu jossain määrin niukaksi. Vastineessa todetaan, että asemakaavojen muutokset ja yksityisten omistamat rakentamattomat tontit mukaan lukien, uusien asuntojen tuotantomäärä on riittävä. Varuskunta-Kokko-Taipaleen asumisen kasvualueella Puolustusvoimat eivät näe lausunnossaan omalta osaltaan estettä kaavan jatkotyölle. Vastineena on todettava, että Riihimäen kaupungin olisi kuitenkin varmistettava asumisen kaavalliset edellytykset ennen yleiskaavatyön jatkamista varuskunta-alueella tapahtuvan harjoitusampumatoiminnan melun takia. Lausunnoista ja mielipiteistä johtuvat tarkistuskohteet Lukuisista laajoista kehittämisalueista ja tiemerkinnöistä on todettu ainoastaan jatkosuunnittelun tarve, jolloin olisi tarvetta selostaa niiden oikeusvaikutukset, kuinka ne vaikuttavat mahdollisiin rakennuslupiin sekä maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. (ELY-keskus, mielipide 3) Seudullisen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelman yhteydessä on todettu, että Läntisen kehätien tarve selvitetään. Periaatevaihtoehtoja ja hankkeen ajoittumista on syytä selvittää maakuntakaavan ja yleiskaavan periaatteiden pohjalta. Kehittämisalue muutetaan esimerkiksi kehittämisvyöhykkeeksi ja määräystä muutetaan siten, että hankkeesta laaditaan tarveselvitys sekä mahdollisesti poistetaan ohjeellinen tielinjaus väliltä Hirvijärventie-kt 54. Ohjeellinen tielinjauksen merkintä säilyy Riihimäen sisäisen tieverkon osalla Arolammin etl- Hirvijärventie. (Ympäristölautakunta, ELY, Hämeen liitto, MTK) Työpaikka-alueita (TP) tarkennetaan ja supistetaan siten, että hyviä peltoalueita ei varata työpaikka-alueiksi. Haapahuhdassa kantatie 54:n pohjoispuolelle merkittyä laajaa työpaikka-aluetta pääradan itäpuolella supistetaan ja tarkistetaan. (Tekla) Riihiviidantien itäpuolella, kantatien 54 pohjoispuolella, n. 19 ha peltoalue on osa yhtäjaksoista peltoaluetta, joka rajautuu Riihiviidanojaan. Tämä luonnoksen TP-alue muutetaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. (MTK)
Valtatien 3 Hyvinkään pohjoiseen liittymään merkitään eritasoliittymä, josta on yhteys moottoritien länsipuolelle Rappukallion alueelle. (Tekla) Suolijärven luoteispuolella on Hirvijärven rantaa seuraileva maakuntakaavan ulkoilureitti, joka suuntautuu Lopelle Ilvesreittiin. Tämän reitin puuttuvat osat voidaan lisätä yleiskaavaehdotukseen. Seitsemän veljeksen vaellusreitti kulkee Riihimäen puolella Paalijoen kanjonin poikki ja yleiskaavaluonnoksessa luonnonsuojelualueeksi varatun alueen poikki. Ulkoilureitti voitaneen ottaa huomioon myös rauhoitusmääräyksissä. (Hyvinkään kaupunki) Varuskunnan sairaalanmäen asuinaluetta (A) laajennetaan, kuitenkin siten, että rautatien meluvyöhyke ja harjoitusampumatoiminnan melu otetaan huomioon. (Metsähallitus) Lasin paineenvähennysasemalle johtava maakaasuputki merkitään yleiskaavaehdotukseen. (Gasum Oy) Rappukallion alueen maankäyttömerkintää on syytä tarkentaa työpaikka-alueeksi EOk/EJ1/TP. Alueelle voi sijoittua myös ylijäämämaiden loppusijoitusta tai ympäristöteknologian toimintaa tai muuta työpaikkatoimintaa. (Mielipide 8 ja 12 Rudus Oy) Syrjäläntien päässä kantatien 54 eteläpuolella tilan 24:1 aluetta voidaan osoittaa yleiskaavaehdotuksessa asuinalueeksi, koska se täydentää yhdyskuntarakennetta. Asemakaavoituksessa tulee osoittaa, että asuinalueille hyväksyttävät melutasot alittuvat (Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992). (Mielipide 2) Taipaleen kaupunginosassa Auratien päässä tilan 2:72 aluetta voidaan osoittaa yleiskaavaehdotuksessa asuinalueeksi, koska se täydentää yhdyskuntarakennetta ja on siten kaavoitusohjelmassa esitetyn Kokko VI tavoitteen mukaista. Tilan rakentamismahdollisuudet ovat rinnemaaston vuoksi rajoitetut. (Mielipide 11) Taipaleentien varrella tilan 2:43 aluetta voidaan osoittaa yleiskaavaehdotuksessa asuinalueeksi, koska se täydentää yhdyskuntarakennetta ja on siten kaavoitusohjelmassa esitetyn Kokko VI tavoitteen mukaista. Tilan rakentamismahdollisuudet ovat rinnemaaston vuoksi rajoitetut. (Mielipide 10) Jatkosuunnitteluohjeet yleiskaavaehdotusta varten Sammalisto, selvitysalue 2 Kantatien 54 eteläpuoleisella alueella, yleiskaavaluonnoksen selvitysalueella 2, on maanomistaja esittänyt työpaikkarakentamista tai asumista. Liikenteen melu, AGA:n 1,5 km konsultointivyöhyke ja viereinen hevostalli rajoittavat uuden asutuksen sijoittamista tälle alueelle. Alueen maankäyttöä on selvitetty hulevesien hallinnan kannalta, kuten selvitysalueen 2 määräyksessä on edellytetty. Selvityksessä (Punkan valuma-alueen hulevesiselvitys. Sito 21.3.2016) todetaan, että alueelle jo muodostuneilla kosteikoilla ei ole hulevesien valumaaluemittakaavaisen hallinnan suhteen merkitystä. Kokonaisuuden kannalta on oleellista, että selvitysalueella muodostuvista hulevesistä pidetään huolta myös jatkossa maankäytön mahdollisesti kehittyessä eikä alueelta purkautuvien hulevesien määrää ja hetkellistä esiintymistä merkittävästi äärevöitetä. Selvitysalueen sisäisten hulevesien hallinnan
kannalta on tärkeää, että alueen pohjoisissa osissa sijaitsevista kosteikoista voitaisiin vähintään toinen säästää ja muodostaa osaksi alueelle mahdollisesti sijoittuvan uuden rakentamisen hulevesien hallintaa. Riihimäen linnustoselvityksessä 2013-2014 loppuraportti (Kanta- Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry) todetaan, että Sammalistonsuo, myös kantatien eteläpuolinen osa, on yksi linnustollisesti arvokkaimmista alueista Kanta-Hämeessä ja valtakunnallisesti yksi merkittävimmistä lintujen sisämaan levähdysalueista. ELY-keskuksen 8.10.2015 tekemän ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisen tarpeellisuutta koskevan päätöksen johdosta Riihiviidanojan ja Pohjoisen Rautatienkadun välinen alue esitetään yleiskaavaehdotuksessa selvitysalueena, jossa alueen pohjoisosa säilytetään hulevesien hallinnan tarpeisiin ja linnustolle soveliaana kosteikkona. (Mielipide 13 Kekkilä Oy) Yleiskaavaluonnoksen selvitysalueen 2 eteläosa, Riihiviidanojan eteläpuoleinen alue siltä osin kuin perustamisolosuhteiden kannalta on edullista, voidaan osoittaa yleiskaavaehdotuksessa asuinalueeksi, koska se täydentää yhdyskuntarakennetta. Asemakaavoituksessa tulee osoittaa asuinalueille hyväksyttävät melutasot alittuvan (Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992). Selvitysalueet 1 ja 5 Selvitysalueella 1 valmistuu elokuun 2016 loppuun mennessä vanhan Riihimäen Lasin kaatopaikan pilaantuneisuuden selvitys, jonka jälkeen alueen maankäyttöä voidaan suunnitella. Alueelle voidaan karttatarkastelun perusteella esittää sijoitettavaksi ampumahiihtorata. Selvitysalueelle 5 esitetään olemassa oleva asutus ympäristöineen maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi alueella vallitsevan liikennemelun takia. Asuinalueille hyväksyttävät melutasot ylittyvät (Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992). Ekologiset yhteydet Riihimäen yleiskaavaluonnoksen ekologisia vaikutuksia koskevaa selvitystä vielä viimeistellään. Selvityksessä todetaan tärkeä pohjoiseteläsuuntainen ekologinen yhteys kantatien 54 yli Lopen rajan tuntumassa sekä koillis-lounaissuuntainen yhteys vt 3:n ja mt 130:n yli Arolammin seudulla. Selvityksen johdosta näille alueille yleiskaavaluonnoksessa esitettyjen työpaikka-alueiden sijaintia ja laajuutta tarkistetaan. Silmänkannon teollisuusalueeseen ja Sipiläntiehen tukeutuvat työpaikka-alueet kaventavat selvityksen mukaan luontaista ekologista yhteyttä. Sipiläntien varrelle merkitty TP-alue poistetaan ja kantatien varren pohjoispuolista TP-aluetta pienennetään. Arolammin koillis-lounaissuuntaisen ekologisen yhteyden toiminta varmistetaan jättämällä yhteyden kohdalle väljyyttä. Ekologinen yhteys varataan selvitysalueen 6 pohjoisosasta noin kilometrin levyisenä vyöhykkeenä rajautuen etelässä Heiniläntiehen ja Mäenalustantiehen. Alue merkitään maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Arolampi, Etelä-Vahteristo Hämeen liiton lausunnossa mainitun Tallinna-Helsinki -tunnelin toteuttaminen saattaa vaikuttaa maankäytön tarpeisiin myös Riihimäellä. Rii-
himäen seutu saattaa tulla kyseeseen tunneliradan tavaraterminaalin potentiaalisena sijaintipaikkana, josta on mahdollista järjestää edelleen jatkoyhteydet raideliikenteellä eri puolille Suomea. Aluekokonaisuutta on tarpeen selvittää erityisesti niiltä osin, kuinka asuminen ja logistiset toiminnot sijoittuvat alueelle. (Hämeen liitto) Pasilan-Riihimäen välin liikenteen välityskyvyn nostamista koskevan ratasuunnitelman toisen vaiheen suunnittelualue käsittää välin Hyvinkää-Riihimäki. Alueella varaudutaan lisäraiteisiin ja tavararaiteeseen välille Hangonrata-Riihimäen ratapiha. (Liikennevirasto) Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavatyötä jatketaan yhdessä Hausjärven kunnan kanssa. Osayleiskaava-aluetta on tarvetta laajentaa Teerimäenkadun tasalle saakka. Ampumarata Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 perusselvityksenä on laadittu Hämeen liiton toimesta Kanta-Hämeen ampumaratojen kehittämissuunnitelma, jota viimeistellään ja julkistetaan maakuntahallituksen käsittelyn jälkeen. Selvitys käsittää maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä ampumaratoja. Kaupunginhallitus antoi päätöksessään 14.3.2016 teknisen lautakunnan tehtäväksi osoittaa pienoiskivääri- ja pistooliammunnalle soveltuva ampumarata-alue kaupungin maalle Riuttan ulkoilureitin tuntumaan, Vt 3:n ja Mt 130:n väliselle alueelle. Lisäksi kaupunginhallitus antoi sivistyslautakunnan kulttuuri- ja vapaa-aikajaoksen tehtäväksi valmistella kuluvan vuoden aikana teknisen lautakunnan osoittamalle alueelle ampumaratahanke. Kivääriradan ja ampumahiihtoradan sijoittamisesta Riihimäellä on laadittu alustava selvitys, jonka perusteella todetaan, että Riihimäen kaupungin alueella ei ole edellytyksiä melusuojaamattoman kivääriradan sijoittamiselle. Ampumahiihtoon käytettävä ampumarata on tarkoituksenmukaista sijoittaa olemassa olevan kuntoradan yhteyteen. Ampumahiihtoradan osalta tarkasteltiin sijoittamista varuskunnan, Vahteriston ja Riuttan kuntoratojen yhteyteen. Selvityksessä parhaat edellytykset ampumahiihtoradan sijoittamiselle on yleiskaavaluonnoksen selvitysalueella 1 Riuttan ulkoilureitin yhteydessä. Ampumaradan rakentaminen edellyttää maaperän pilaantuneisuuden selvittämistä ja mahdollista puhdistamista. Riuttan ulkoilualueella 1. luokan pohjavesialueella ampumaradan ampumaradaksi maastollisesti soveltuva alue sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella ja Herajoen vedenottamon valuma-alueella. Pohjaveden pinta GTK:n selvityksen mukaan vanhan ajoharjoitteluradan alueella on n. 1-5 m maanpinnasta. Teoreettisen melumallin mukaan sopivassa pohjoisenkoillisen ampumasuunnassa ampumamelu ylittää 65 dba eq :n arvon pohjoispuolella sijaitsevien asuinrakennusten kohdalla. Melun leviäminen voidaan selvittää tarkemmin vain mallinnuksen avulla. Herkän pohjavesialueen vuoksi radan sijoittamista Riuttan virkistysalueelle ei esitetä. Moottoriurheilukeskus Pysyviä rakenteita sisältävän eri lajeja käsittävän moottoriurheilukeskuksen sijoitukseen sopivaa aluetta ei ole osoitettavissa kaupungin omistamilta alueilta. Moottoripyörien maastoajo voi kuitenkin tapahtua maanomistajan kanssa sopien ja myönteisen maastoliikennelain mukaisen luvan pohjalta sellaisilla alueilla, joita yleiskaavassa esitetään työ-
paikkarakentamiseen. Näiden alueiden asemakaavoituksen ja toteuttamisen välinen aika mahdollistaa tilapäisen käytön moottoriratana mikäli toiminnalle voidaan myöntää lupa. Ulkoilureitit Viheralueohjelmassa korostetaan Vantaanjokeen liittyviä kehittämisajatuksia. Yksi ulkoilun ydinalueista kytkeytyy Vantaanjokeen ja jatkuu retkeilyalueena alavirran suuntaan. Ulkoilun ydinalueita yhdistävät ulkoilureitit muodostavat tärkeän siteen kaikkiaan viiden ydinalueen välillä. Vantaanjoen varrella ulkoilureitit on merkitty korostetusti molemmin puolin jokea, mutta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa reitit voivat sijaita paikoin etäämmällä, paikoin vain joen toisella puolella. Ulkoilureittimerkintä muutetaan rakennesuunnitelmassa käytettyyn merkintään: Vantaanjoesta kehitetään houkutteleva ympäristöelementti : Yleiskaavaluonnokseen merkityt ulkoilureitit ovat ohjeellisia. Ulkoilureitin voi perustaa sopimalla maanomistajan kanssa tai laatimalla ulkoilulain nojalla ulkoilureittisuunnitelman, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vahvistaa (4 ), minkä jälkeen ulkoilureittitoimituksessa maanmittauslaitos määrittelee mm. ulkoilureitin kulun ja korvaukset maanomistajalle (7 ). (Mielipide 4) Riihimäen kaupungin viheralueohjelmassa 2015-2035 esitetään laadittavaksi ulkoilureittien yleissuunnitelma v. 2017. Keskusta Riihimäen kaupunki on laatimassa ensimmäistä rakennetun ympäristön ohjelmaansa. Ohjelmassa määritetään Riihimäen rakennettua ympäristöä koskevat laatutavoitteet sekä toimenpiteet, joilla asetetut tavoitteet saavutetaan. Urban Zone III tutkimuksen tuloksena esitetään joukko kehittämisehdotuksia keskustan kaupunkiympäristön laadun parantamiseksi ja elävöittämiseksi. Elinvoimaisen keskustan kehittämistä asumisen, palveluiden ja liikenteen näkökulmista esitetään ratkaistavaksi yleissuunnitelman avulla tai osayleiskaavalla. Edellinen keskustan osayleiskaava laadittiin 30 vuotta sitten. Kulttuuriympäristöt Yleiskaavaluonnoskartalla on esitetty valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt tarkistetuin aluerajauksin. Lisäksi kartalla on esitetty maakunnallisesti merkittävät alueet, joiden aluerajauksia on tarkistettu. Museovirasto esittää, että kulttuuriympäristöä koskevat liitekartat tulee sitoa oikeusvaikutteiseen kaava-aineistoon ja yksityiskohtaisemman kaavoituksen pohjaksi on syytä laatia tarkempi selvitys alueiden ominaispiirteistä ja arvoista. Täydentävien kaavaselvitysten perusteella määritellään, mikä itse alueella ja sen ympäristössä on säilyttämisen arvoista ja miten aluetta on mahdollista kehittää sen kulttuurihistoriallisten arvojen vaarantumatta. Muinaisjäännöksiä ja muuta arkeologista perintöä koskevia määräyksiä kehitetään lausunnon perusteella. Yleiskaavan vaikutuksia muinaisjäännöksiin arvioidaan kaavaratkaisun tarkkuus huomioon ottaen. Kaavakartta ja teemakartat
Lisäksi kaavakarttaa tarkennetaan olemassa olevien suunnitelmien ja käynnissä olevien hankkeiden mukaan. Yleiskaavaluonnoksessa valkoisina alueina esitettyjen asemakaavoitettujen alueiden maankäyttö esitetään yleiskaavaehdotuksessa yleistettynä. Laajemmat asemakaavojen muutoskohteet esitetään kaavakartalla, mutta muita teemoja esitetään teemakartoilla, joista osa voidaan sitoa oikeusvaikutteiseen kaavaaineistoon. Teemakartoilla esitettäviä teemoja voivat olla mm. väestökehitys, nykyiset lähipalvelut, asemakaavojen toteutumattomat tontit, tekninen huolto, keskustan laatuanalyysit ja kehittämisehdotukset, liikenneverkko, pyöräilyn tavoiteverkko, valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, kiinteät muinaisjäännökset ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat, maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, arvokkaat luontokohteet, moreenimuodostumat, kallioalueet, linnustoalueet, liito-oravaja lepakkoalueet ja viherrakenne. Yleiskaavaluonnokseen liittyvä aineisto on Riihimäen kaupungin luottamushenkilöiden ekstranetissä. LIITTEET: - Lausunnot ja mielipiteet yleiskaavaluonnoksesta, lyhennelmät sekä vastineet - Lausuntojen ja mielipiteiden kohdentuminen, kartta - Riihimäen yleiskaava 2035, yleiskaavaluonnoksen nähtäville asettaminen kh 18.1.2016 28 (si, rn) Ehdotus/kaavoituspäällikkö: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se esittäisi edelleen kaupunginvaltuustolle, että 25.1.- 23.2.2016 nähtävillä ja lausunnoilla ollutta Riihimäen yleiskaavan 2035 luonnosta koskien päätetään: 1. hyväksyä kaavoitusyksikön laatimat lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 2. tarkistaa ja kehittää yleiskaavaluonnosta yleiskaavaehdotukseksi lausuntojen ja mielipiteiden johdosta sekä valmistuneiden selvitysten että edellä esitettyjen jatkosuunnitteluohjeiden periaatteilla. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi lautakunta esittää yksimielisesti, että ampumarata sijoitetaan hiekkakuopalle Riuttan kuntoradan yhteyteen. Ekologisia yhteyksiä tulee suunnitella yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Khall. 233 Ympäristöjohtaja Elina Mäenpää 26.5.2016: Ulkona sijaitseva ampumarata edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, jonka käsittelee Riihimäellä ympäristölautakunta. Ympäristölupaa ei ole mahdollista myöntää, jos toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Tärkeällä pohjavesialueelle pohjaveden pilaamiskielto on lainsäädännössä ehdoton, edes riskiä pohjavedelle ei saa aiheutua. Pohjaveden pilaantumisriskin vuoksi Riuttan pohjaveden muodostumisalueelle ei ole mahdollista puoltaa ympäristölupaa ampumaratatoiminnalle. Alueella harjoitetun maa-ainesten oton seura-
uksena pohjavesi purkautuu paikoin maanpinnalle muodostaen lammikoita, suojaava maakerros siis puuttuu paikoin kokonaan, mikä lisää pohjaveden pilaantumisriskiä.. Nuorisovaltuuston lausunto yleiskaavasta 2015 ja kaavoitusyksikön vastine siihen on LIITTEENÄ. (ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että 25.1.- 23.2.2016 nähtävillä ja lausunnoilla ollutta Riihimäen yleiskaavan 2035 luonnosta koskien päätetään: 1. hyväksyä kaavoitusyksikön laatimat lausuntojen ja mielipiteiden vastineet ja 2. tarkistaa ja kehittää yleiskaavaluonnosta yleiskaavaehdotukseksi lausuntojen ja mielipiteiden johdosta sekä valmistuneiden selvitysten että edellä esitettyjen jatkosuunnitteluohjeiden periaatteilla. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Täytäntöönpano esitys/kaupunginvaltuusto Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91 ) Lähempiä tietoja antaa kaupunginlakimies Hannu Tuominen, puh. 019 758 4013 yleiskaava-arkkitehti Seppo Itkonen, puh. 019 758 4809