Maaningan kunta TILINPÄÄTÖS 2014

Maaningan kunta TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2015 Kaupunginvaltuusto 15.6.2015

SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus... 2 Tuloslaskelma... 60 Rahoituslaskelma... 61 Tase... 62 Konsernituloslaskelma... 64 Konsernitase... 65 Konsernirahoituslaskelma... 66 Konserniyhteisöt... 67 Tilinpäätöksen liitetiedot... 68 Toteutumisvertailut Toteutumisvertailu käyttötalous tulosalueittain... 78 Toteutumisvertailu investoinnit hankkeittain... 106 Laskennallisesti eriytetty vesihuolto Tuloslaskelma... 112 Rahoituslaskelma... 113 Tase... 114 Tositelajit... 115 Tilinpäätöksen allekirjoitus... 116 Tilintarkastajan tarkastusmerkintä... 116

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 1.1 Kunnanjohtajan katsaus... 3 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 6 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 8 1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa... 9 1.5 Kunnan henkilöstö... 10 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista asioista... 10 1.7 Ympäristötekijät... 10 2 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä... 10 3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 14 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 14 3.2 Toiminnan rahoitus... 16 4 Rahoitusasema ja sen muutokset... 18 5 Kokonaistulot ja -menot... 20 6 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 21 6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 21 6.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 21 6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 21 6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 21 6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 22 8 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 24 8.1 Tilikauden tuloksen käsittely... 24 8.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet... 24 9 Talousarvion toteutuminen... 25 9.1 Käyttötalouden toteutuminen... 25 9.1.1 Keskusvaalilautakunta... 25 9.1.1.1 Vaalit... 25 9.1.2 Tarkastuslautakunta... 26 9.1.2.1 Tilintarkastus... 26 9.1.3 Kunnanvaltuusto... 27 9.1.3.1 Kunnanvaltuusto... 27 9.1.4 Kunnanhallitus... 28 9.1.4.1 Keskushallinto... 28 9.1.4.2 Terveydenhoito... 29 9.1.4.3 Maaseututoimi... 30 9.1.4.4 Ruokahuolto... 31 9.1.5 Sosiaalilautakunta... 32 9.1.5.1 Toimeentuloturva... 32 9.1.5.2 Sosiaalipalvelut... 32 9.1.6 Sivistyslautakunta... 33 9.1.6.1 Peruskoulutus... 33 9.1.6.2 Aikuiskoulutus... 34 9.1.6.3 Kulttuuritoimi... 35 9.1.6.4 Vapaa-aikatoimi... 36 9.1.6.5 Varhaiskasvatus... 37 9.1.7 Ympäristölautakunta... 38 9.1.7.1 Tekninen toimi... 38 9.1.7.2 Ympäristötoimi... 39 9.1.7.3 Vesihuoltolaitos... 40 9.1.8 Kaikki toimielimet yhteensä... 41 9.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 42 9.3 Investointien toteutuminen... 43 9.4 Rahoitusosan toteutuminen... 46 9.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 47 9.6 Talouden tunnusluvut... 52 9.7 Tavoitteiden toteutuminen... 55

3 TOIMINTAKERTOMUS 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Toimintaympäristön muutokset Vuosi 2014 oli useiden edellisvuosien tapaan kuntasektorilla valtakunnallisesti merkittävien linjausten ja päätösten vuosi. Valtioneuvoston hallitusohjelman mukainen hanke Suomen kuntarakenteen uudistamiseksi toteutui lopulta kuntien näkökulmasta tarkasteltuna alkuperäisiä lähtökohtia lievemmässä muodossa. Edellisvuonna voimaan tulleen kuntarakennelain perusteella tehtiin maassa lukuisia kuntaliitosselvityksiä ja selvitysten tekoa jatkettiin vuoden 2014 puolella. Tällä hetkellä on vielä epäselvää, kuinka moni kuntaliitosselvitys tulee johtamaan kuntaliitokseen. Kuntaliitosselvityksiin osallistuneista kunnissa useissa on voimakas tahto kunnan itsenäisyyden säilyttämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä on selvitetty edellisvuonna peruspalveluministerin sekä sosiaali- ja terveysministerin asettaman selvitysryhmän toimesta. Työryhmän sote-alueista ja erityisvastuualueista antaman selvityksen pohjalta on ryhdytty lainsäädäntövalmisteluun. Valmisteltu lakipaketti kuitenkin kaatui Eduskunnan käsittelyssä ja lainsäädännöstä päättäminen jää vaalien jälkeiselle uudelle Eduskunnalle. Näiden toimenpiteiden ja ratkaisujen pohjalta muodostettavien sosiaali- ja terveysalueiden palveluiden tuottamisen käytännön tason organisointi on vielä avoinna. Organisoinnin mahdolliset välilliset vaikutukset Suomen tulevaan kuntarakenteeseen ovat vielä epäselvät. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää on uudistettu valtioneuvoston huhtikuussa 2014 tekemän päätöksen pohjalta. Uudistuksen lähtökohtana oli yksinkertaistaa ja selkeyttää kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää. Uudistuksessa laskentakriteereitä on vähennetty ja päällekkäisyyksiä on poistettu. Valtionosuudet määräytyvät jatkossakin pitkälti kunnan ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella. Kriteerien päivittämisen ja uudistamisen vuoksi valtionosuuden määrään tulee kuitenkin kuntakohtaisia muutoksia porrastetusti siirtymäajan kuluessa vanhaan järjestelmään verrattuna. Uudet valtionosuuden määräytymisperusteet tulevat voimaan vuoden 2015 alusta. Maaningan kunnanvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2012 Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimuksen. Sopimuksen mukaan Maaningan kunta liittyy Kuopion kaupunkiin 1.1.2015. Maaningan kunnanvaltuuston päätökseen haettiin kunnallisvalituksella muutosta. Kuopion hallinto-oikeus hylkäsi syksyllä 2013 valituksen ja hallinto-oikeuden päätös on lainvoimainen. Valtioneuvosto antoi marraskuussa 2014 esityksensä uudeksi kuntalaiksi. Sitä ennen lakiluonnos on käynyt lausuntokierroksella, jonka perusteella valtiovarainministeriö täydensi ja muutti sen sisältöä. Uusi kuntalaki edistää kunnan asukkaiden itsehallinnon ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Laissa otetaan huomioon kunnan toiminta laajasti. Kunnan toimintaa tulee ohjata kokonaisuutena riippumatta siitä, hoidetaanko tehtäviä kunnan omassa organisaatiossa, kuntayhtymässä, kunnan omistamissa yhtiöissä tai ostopalveluna. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 aikana. Kuopion kaupunki on tuottanut vuoden 2013 alusta alkaen kuntien välisen kaksivuotisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti maaninkalaisten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toinen tuottamisvuosi toteutui hyvin. Kunnan toiminta Kunnan toiminnassa näkyi koko vuoden ajan valmistautuminen 1.1.2015 tapahtuvaan kuntaliitokseen Kuopion kaupungin kanssa. Tämä asia vaati etenkin kunnan hallinnon henkilöstöltä paljon venymiskykyä. Valmisteluprosessia toteutettiin kaiken muun toiminnan ohessa ja loppuvuotta kohti yhä ohenevin hallinnon henkilöstöresurssein. Sinänsä kuntaliitosvalmistelu eteni hyvin aikataulussaan ja kaikki asiaan liittyvät olennaiset asiakokonaisuudet saatiin vuoden aikana hoidettua. Maaningan kunnanvaltuuston joulukuussa 2011 hyväksymää kuntalain 65 :n mukaista toimenpideohjelmaa talouden tasapainottamiseksi ja taseeseen kertyneen alijäämään kattamiseksi toteutettiin koko vuoden 2014 ajan. Toimenpideohjelman sisältämät eri hallintokunnilta edellytetyt säästötoimet sisältyivät vuoden 2014 talousarvioon ja ovat siten vaikuttaneet täysimääräisesti koko vuoden ajan, pois lukien valtuuston toimenpideohjelmaan myöhemmin tekemät rajaukset. Toimenpideohjelmaan sisältyvät kertaluonteiset toimenpiteet on toteutettu pääsääntöisesti jo ennen vuotta 2014.

Keskisaaren uuden asuntoalueen yleiskaavoitus- sekä asemakaavan laajennuskaavoitusprosessit etenivät suunnitellusti siten, että alueen yleiskaava valmistui kesällä 2014 ja asemakaavan laajennus valmistui syksyllä 2014. Yleiskaavassa osoitettiin yksityisomistuksissa oleville alueille asuinrakennuspaikkoja ja asemakaava rajattiin kunnan omistamille maa-alueille, johon asuinrakennustontteja kaavoitettiin lähes 30 kpl. Yleiskaava on lainvoimainen, mutta asemakaavan laajennuksesta on kahden yksityishenkilön tekemä valitus Itä-Suomen hallinto-oikeuden käsittelyssä. Luonnonvarakeskuksen (entinen MTT) Maaningan Halolan tutkimuspihaton edellisvuonna uusitun kattorakenteen kustannusten maksuvelvollisuuskiista eteni alkuperäisen investoinnin toteuttaneen rakennusliikkeen kanssa hovioikeusvaiheeseen. Kunnan näkemyksen mukaan kyseessä oli lopputarkastuksessa havaittujen ja asiallisesti reklamoitujen vaurioiden korjaaminen. Tutkimuspihaton suunnittelusta vastannut suunnittelutoimisto on myöntänyt suunnitteluvirheen ja kunta on tehnyt suunnittelutoimiston kanssa sovintosopimuksen. Suunnittelutoimiston vahingonkorvausvastuu rajoittui suunnittelukustannusten määrään. Sovintosopimuksen mukainen korvaussumma on maksettu kunnalle jo alkuvuodesta 2013. Koska korjaamisesta ja korjauskustannuksista käydyt neuvottelut rakennusliikkeen kanssa eivät johtaneet tulokseen, Maaningan kunta päätti nostaa vahingonkorvauskanteen rakennusliikettä vastaan. Pohjois-Savon käräjäoikeus hyväksyi osittain kunnan ajaman kanteen joulukuussa 2013. Sekä kunta kantajana että rakennusliike vastaajana valittivat käräjäoikeuden tuomiosta Itä-Suomen hovioikeuteen. Itä-Suomen hovioikeus antoi tuomionsa riidasta joulukuussa 2014. Hovioikeus hyväksyi tuomiossaan kunnan vaatimukset myös euromääräisesti kaikilta osin. Rakennusliike on maksanut kunnalle hovioikeuden tuomion mukaisen korvauksen korkoineen. Rakennusliike on kuitenkin hakenut valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta, joten hovioikeuden tuomio ei ole lainvoimainen. Kuopion seudullisen hankintatoimen (Halo-yhteisöt) ja TeliaSonera Oyj:n välinen riita telepalvelusopimuksen purkamisesta oli vuonna 2014 käräjäoikeuskäsittelyssä. Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi TeliaSonera Oyj:n maksamaan korvauksia Halo-yhteisön jäsenille. TeliaSonera Oyj on valittanut käräjäoikeuden tuomiosta Itä-Suomen hovioikeuteen, joten käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen. Kunnan investoinnit vuonna 2014 kohdistuivat niin lukumäärältään kuin euromääräisesti mitattuna pääosin kunnan omistamien kiinteistöjen peruskorjauksiin. Euromääräisesti suurin korjauskohde oli terveysaseman remontin loppuunsaattaminen. Myös useisiin muihin kunnan omistamiin kiinteistöihin tehtiin sisäilmakorjauksia. Vuoden aikana myös modernisoitiin tori vastaaman tämän hetken käyttövaatimuksia ja kirkonkylän tiestöä peruskorjattiin. Kunta teki myös useita vesihuoltoinvestointeja. Suunnittelukohteina merkittävimmät olivat urheilu- ja nuorisotalon peruskorjauksen suunnittelun käynnistäminen sekä Käärmelahden uuden koulun suunnittelu. Kunnan talous Kunnan talous heikkeni vuonna 2014 edellisvuoteen verrattuna. Kunnan taloutta useana peräkkäisenä vuotena kiristäviä seikkoja olivat valtionosuuksien leikkaus sekä erikoissairaanhoidon kustannusten voimakas kasvu. Maaningan kunnan valtionosuudet laskivat edellisvuodesta 0,2 % eli noin 21.000 euroa. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat edellisvuodesta 7,1 % eli noin 341.000 euroa. Kunnan verotulot laskivat edellisvuodesta 4,8 % eli lähes 540.000 euroa. Verotulojen alenemisen keskeisenä tekijänä oli kunnallisverotuottojen aleneminen 6,9 % eli yli 711.000 euroa, jota kiinteistöverotuottojen ja yhteisöverotuottojen nousu eivät riittäneet kompensoimaan. Rahoitustuotot olivat 320.600 euroa ja rahoitustuottojen merkittävin yksittäinen tuloerä kunnan tilinpäätöksessä oli Savon Energiaholding Oy:n maksama osinko. Kunnan rahoitustuotot olivat noin 230.000 euroa rahoituskuluja suuremmat. Kunnan toimintakate nousi edellisvuodesta 11,2 % eli yli 2.045.000 euroa. Kunnan vuosikate vuonna 2014 oli 304.000 euroa, kun se edellisvuonna oli 2.059.000 euroa. Vuosikate kattoi lainanlyhennykset ja poistot ainoastaan osittain, joten kunnanhallituksen tavoite talouden pitämiseksi tasapainossa ei näiltä osin kokonaan toteutunut. Vuoden 2014 tulos heikkeni selvästi edellisvuodesta ja oli alijäämäinen lähes 599.000 euroa. Kunnan käyttötalouden tasapainossa pitäminen olisi edellyttänyt talouden tasapainottamisen toimenpideohjelman toteuttamista kaikilta osin tai muiden uusien tasapainottamistoimenpiteiden toteuttamista. Kunnan vuoden 2014 avaavassa taseessa on kumulatiivista ylijäämää edellisiltä tilikausilta yli 1,6 miljoonaa euroa, joten tilikauden alijäämän kattamisen jälkeenkin ylijäämää jää yhdisteltäväksi Kuopion kaupungin seuraavan vuoden avaavaan taseeseen yli miljoona euroa. Näin ollen kuntalain 65,3 :n vaatimus kunnan alijäämien kattamisvelvollisuudesta on toteutunut. 4

Kunnan lainakanta laski edellisvuodesta ollen 1.524 euroa asukasta kohti, kun se edellisvuonna oli 1.638 euroa asukasta kohti. Esitän lämpimät kiitokseni Maaningan kunnan henkilöstölle ja luottamushenkilöille työntäyteisestä, mutta toimintaympäristön haasteet huomioon ottaen tuloksekkaasta vuodesta 2014. Näihin sanoihin päätän Maaningan kunnan viimeisen tilinpäätöksen kunnanjohtajan katsauksen. Timo Kiviluoma kunnanjohtaja 5

6 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Nimi Ammatti Lähiosoite Postitoimipaikka Puh. Puolue Kunnanvaltuusto Parviainen Marjatta, pj emäntä Tervarannantie 71 71730 Kinnulanlahti 382 1303 KESK Häiväläinen Jorma, I vpj maanviljelijä Metsäharjuntie 423 71730 Kinnulanlahti 040 7156799 KESK Blom Aarne, II vpj talouspäällikkö Keskustie 27 71750 Maaninka 040 8276840 SIT Blom Ville opiskelija Keskustie 27 71750 Maaninka 040 7237767 KESK Haapalainen Raimo maatalousyrittäjä Käänninniementie 141 71760 Ahkionlahti 044 5420336 KESK Jaakkola Hanna maatalousyrittäjä Haatalantie 1097 71775 Tuovilanlahti 044 3614694 KESK Kaunisaho Jorma maanviljelijä Murtomäentie 15 71720 Käärmelahti 0400 543309 PS Kukkonen Minna ymp. tekn. insinööri Vehkalantie 18 A 2 71750 Maaninka 044 5449058 KESK Kuosmanen Jari autonkuljettaja Kotikalliontie 28 71750 Kinnulanlahti 040 7211237 PS Manninen Esa kiinteistönhoitaja Alapitkäntie 520 as 1 71730 Kinnulanlahti 050 4108444 SIT Mensonen Heikki tilitoimistoyrittäjä Ruissuontie 119 71775 Tuovilanlahti 040 555 9827 KESK Pietarinen Eija suntio Tavinsalmentie 371 71740 Tavinsalmi 0400 684 518 SDP Punkki Pia agrologi Lapinjärventie 369 71730 Kinnulanlahti 044 2053552 PS Pylkkönen Antti yrittäjä, tj Hallitie 6 71890 Hamula 044 5599615 KESK Pääkkönen Auli palveluesimies Liesjoentie 16 71670 Kurolanlahti 040 517 1290 KESK Rantonen Saana sairaanhoitaja Pistekankaantie 5 71720 Käärmelahti 050 3626940 SDP Rekonen Merja yrittäjä, sairaanhoitaja Virranniementie 147 71720 Käärmelahti 044 5225195 KOK Siidorow Aki maanviljelijä Iisalmentie 889 71760 Ahkionlahti 050 5640125 KESK Solehmainen Matti vanh. konstaapeli Keskustie 4 71750 Maaninka 0500 678 845 SDP Tolonen Pauli yrittäjä Ahvensaarentie 125 71745 Haatala 0440 171867 KESK Tähtinen Aila KM, erit. luokanopettaja Tervehaudantie 45 71720 Käärmelahti 040 5384157 KESK Kunnanhallitus Mensonen Heikki, pj tilitoimistoyrittäjä Ruissuontie 119 71775 Tuovilanlahti 040 555 9827 KESK Punkki Pia, I vpj agrologi Lapinjärventie 369 71730 Kinnulanlahti 044 2053552 PS Pääkkönen Auli, II vpj perheneuv. esimies Liesjoentie 16 71670 Kurolanlahti 040 517 1290 KESK Eskelinen Jaana toimistosihteeri Pistekankaantie 157B 71720 Käärmelahti 040 545 7081 KESK Rantonen Saana sairaanhoitaja Pistekankaantie 5 71720 Käärmelahti 050 3626940 SDP Siidorow Aki maanviljelijä Iisalmentie 889 71760 Ahkionlahti 050 5640125 KESK Tolonen Pauli yrittäjä Ahvensaarentie 125 71745 Haatala 0440 171867 KESK Esittelijät Kiviluoma Timo kunnanjohtaja 044 7488200 Ranto Mauno 1 hallintojohtaja 044 7488 201 1 31.8.2014 saakka Tilivelvolliset viranhaltijat Kiviluoma Timo kunnanjohtaja 044 7488200 Ranto Mauno 1 hallintojohtaja 044 7488 201 Jestoi Mirja lomatoimenjohtaja 044 7488215 1 31.8.2014 saakka Sivistyslautakunta Paldanius Jussi, pj maatalousyrittäjä Rantatie 136 71750 Maaninka 0400 888 204 KESK Saarinen Irma, vpj fysioterapeutti Norontie 82 71720 Käärmelahti 045 3291795 SDP Blom Ville opiskelija Keskustie 27 71750 Maaninka 040 7237767 KESK Haapalainen Raimo maatalousyrittäjä Käänninniementie 141 71760 Ahkionlahti 044 5420336 KESK Heikura Kati tekninen harjoittelija Kiviharjuntie 14 71720 Käärmelahti 045 1271945 PS Rekonen Merja sairaanhoitaja Virranniementie 147 71720 Käärmelahti 044 5225195 KOK Tähtinen Aila KM, erit. luokanopettaja Tervehaudantie 45 71720 Käärmelahti 040 5384157 KESK Tilivelvolliset viranhaltijat Loponen Kari sivistystoimenjohtaja, rehtori 044 748 8510

Nimi Ammatti Lähiosoite Postitoimipaikka Puh. Puolue Keskusvaalilautakunta Hirsaho Markku, pj rahoituspäällikkö Iisalmentie 630 71760 Ahkionlahti 0400 377838 KESK Kuosmanen Tuula, vpj yrittäjä Kalliotie 8 71720 Käärmelahti 050 5729412 PS Asikainen Mervi pankkitoimihenkilö Rantatie 32 71750 Maaninka 050 593 0362 KOK Manninen Esa kiinteistönhoitaja Alapitkäntie 520 as 1 71730 Kinnulanlahti 050 4108444 SIT Martikainen Marja-Leena talousjohtaja Onkivedentie 52B 71750 Maaninka 044 7142620 SDP Tarkastuslautakunta Solehmainen Matti, pj vanh. konstaapeli Keskustie 4 71750 Maaninka 0500 678 845 SDP Kuosmanen Jari, vpj autonkuljettaja Kotikalliontie 28 71750 Kinnulanlahti 040 7211237 PS Antila Katri merkonomi Pihlajatie 10 71750 Maaninka 044 261 2165 KESK Tikkanen Eevaliisa pankkitoimihenkilö Pihtisalmentie 6 A 6 71750 Maaninka 040 5858466 KESK Väänänen Seppo maanviljelijä Jynkänniementie 242 71760 Ahkionlahti KESK Ympäristölautakunta Häiväläinen Jorma, pj maanviljelijä Metsäharjuntie 423 71730 Kinnulanlahti 040 7156799 KESK Pylkkönen Antti, vpj yrittäjä, tj Hallitie 6 71890 Hamula 044 5599615 KESK Huttunen Marko vartija Teeripellontie 39 71720 Käärmelahti 040 7723951 PS Jaakkola Hanna maatalousyrittäjä Haatalantie 1097 71775 Tuovilanlahti 044 3614694 KESK Kukkonen Minna ymp. tekn. insinööri Vehkalantie 18 A 2 71750 Maaninka 044 5449058 KESK Pietarinen Eija suntio Tavinsalmentie 371 71740 Tavinsalmi 0400 684 518 SDP Virkkunen Matti rinnetyöntekijä Iisalmentie 993 71760 Ahkionlahti 040 5039126 KESK Tilivelvolliset viranhaltijat Pelkonen Juho tekninen johtaja 044 7488 250 7

8 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli joulukuussa 0,5 prosenttia. Marraskuussa se oli 1,0 prosenttia. Vuoden 2014 keskimääräinen inflaatio oli 1,0 prosenttia. Kuluttajahintoja nosti vuodessa eniten vuokrankorotukset ja tupakkatuotteiden vähittäishintojen sekä kerrostalojen kunnossapitopalvelujen kallistuminen. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi joulukuussa eniten polttonesteiden, viihde-elektroniikan ja käytettyjen autojen halpeneminen. Marraskuusta joulukuuhun kuluttajahinnat laskivat 0,1 prosenttia, mikä johtui lähinnä polttonesteiden halpenemisesta. Bruttokansantuotteen volyymi pieneni 0,1 prosenttia vuonna 2014. Suurimmat arvonlisäyksen pudottajat vuoden 2014 aikana olivat elektroniikkateollisuus, rakentaminen sekä koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Arvonlisäystä kasvattivat vuonna 2014 eniten informaatio ja viestintä -toimialan palvelut. Viennin volyymi pieneni 0,4 prosenttia tuonnin volyymin vähentyessä 1,4 prosenttia. Yksityinen kulutus väheni 0,2 prosenttia ja julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Investointien volyymi väheni 5,1 prosenttia ja erityisesti asuinrakennusinvestoinnit ja toimitilarakentaminen supistuivat: niiden volyymi pienentyi 9,8 prosenttia. Yritysten yrittäjätulo lisääntyi 10,0 prosenttia, koska ulkomaisten sijoitusten arvioitiin tuottaneen aiempaa paremmin ja korkomenot vähenivät. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Välittömiä veroja yritykset maksoivat 17 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna yhteisöveron alentamisen vuoksi ja osinkoja 5 prosenttia enemmän. Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan vähenivät viime vuonna 6,0 prosenttia. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 6,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 7,0 miljardia euroa alijäämäinen. EU:n kasvuja vakaussopimuksen mukainen alijäämä oli 3,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisyhteisöjen velka kasvoi viime vuonna yli 121 miljardiin euroon. Suhteessa bruttokansantuotteeseen se oli 59,3 prosenttia. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuonna 2014 nimellisesti 0,4 prosenttia, mutta aleni reaalisesti 1,1 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 0,7 prosenttia, mutta väheni reaalisesti 0,7 prosenttia. Oikaistu tulo sisältää myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Kotitalouksien saama palkkasumma kasvoi 0,6 prosentin ja sosiaalietuudet 4,5 prosenttia. Palkkasumma kasvoi ansiotason nousun takia, koska työllisyys heikkeni. Sosiaalietuuksia kasvatti muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvu. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 0,9 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,4 prosenttia ja jäivät pienemmiksi kuin käytettävissä oleva tulo. Säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli vuonna 2014 positiivinen, 0,8 prosenttia. Kotitalouksien velkaantumisaste oli vuoden 2014 lopussa 122 prosenttia eli se kasvoi 3,5 prosenttiyksikköä vuoden aikana. Alueen taloudellinen kehitys Maaningan työttömyysaste vuoden 2014 lopussa oli 11,8 % (10,0 %) ja työttömien määrä oli 200 (169) henkilöä, mistä yli vuoden työttömänä olleita oli 51 (38) henkilöä. Kuopion seutukunnan työttömyysaste vuoden 2014 lopussa oli 13,3 % (11,9 %). Kuopion työttömyysaste vuoden 2014 lopussa oli 13,9 % (12,5 %). Siilinjärven työttömyysaste vuoden 2014 lopussa oli 10,5 % (9,1 %). Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi 15 kunnassa. Korkeimmat työttömien osuudet työvoimasta olivat Kaavilla 18,9 % ja Sonkajärvellä 18,7 %. Matalimmat työttömyysasteet olivat Siilinjärvellä 10,5 %, Keiteleellä 11,2 % ja Maaningalla 11,8 %. Iisalmen työttömyysaste oli 17,0 %. Seutukunnittain tarkasteltuna alhaisin työttömyysaste oli Kuopion seutukunnassa 13,3 %. Pohjois-Savon väkiluku jatkoi kasvamistaan vuonna 2014. Pohjois-Savon väestön kokonaismuutos oli kasvua 108 henkilöä. Kaikissa Pohjois-Savon seutukunnissa paitsi Kuopion seutukunnassa väestömäärä laski. Kuopion seutukunnassa väestömäärä kasvoi 1.220 henkilöä. Kuopion seutukunnan väestömäärä kasvoi Kuopion ja Siilinjärven kunnissa. Maaningan kunnassa väestömäärä laski 19 henkilöä.

Aluebarometrin mukaan Pohjois-Savon kehitysnäkymät ovat heikentyneet muiden maakuntien tavoin vuoden 2014 aikana. Näkymien heikentymiseen ovat vaikuttaneet pienemmät verotulo-odotukset ja heikot työllisyysodotukset. Suurin osa alueen kunnista ennakoi tilinpäätöstensä yli- tai alijäämien heikentyvän seuraavan 2-3 vuoden aikana. Myös verotulojen ja valtionosuuksien määrän ennakoidaan kiristyvän maakunnassa. Aluetalouskatsauksen mukaan vuoden 2014 työllisyys kehittyi myönteisesti työttömyyden noususta huolimatta. Kokonaisuudessaan Pohjois-Savon työttömyyden kehitys on ollut alkuvuonna 2014 edelleen valtakunnan keskiarvoa parempaa. Pohjois-Savon positiivisempaan työttömyyskehitykseen on vaikuttanut mm. suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen. Pohjois-Savon työllisyysaste on noussut vuodesta 2009 peräti 4,9 prosenttiyksikköä. ETLAn viimeisimmän alueellisen ennusteen mukaan Pohjois-Savon työllisyysaste nousisi edelleen tasaisesti seuraavien 3-4 vuoden aikana noin 69 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömyyden nousu jatkui suhdannetilanteen johdosta voimakkaampana. Nousua edellisvuoteen oli n. 10,5 %. Kaupan alan rakentamisen ohella julkiset investoinnit vaikuttavat positiivisesti maakunnassa. Teollisuudessa ei ole toteutunut merkittäviä työpaikkoja luoneita investointeja, joskaan ei myöskään uusia supistuksia. Aluebarometrin mukaan kuntatalouden tasapainottamisessa korostetaan erityisesti maksujen korotuksia, tuloveroprosentin korotusta, investointien vähentämistä ja käyttöomaisuuden realisoimista. Henkilöstön lomautuksia ja irtisanomisia ei ole maakunnassa laajasti suunnitteilla. 9 1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan asukasluku vuodenvaihteessa 31.12.2014 oli 3.752, muutos edellisvuodesta vähennystä 19 henkilöä, prosentuaalinen muutos oli 0,50 %. Kunnalle verovuodelta 2013 maksettava ansiotulovero kasvoi 0,9 % edellisvuodesta. Pohjois-Savon muutos oli 3,9 % ja koko maan muutos oli 4,3 %. Pohjois-Savon kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2014 oli 20,58 ja koko maan 19,74 (painotettu keskiarvo). Kunnan verotulot yhteensä olivat 10,8 milj. euroa, mistä kunnan tulovero 9,6 milj. euroa, yhteisövero 0,5 milj. euroa ja kiinteistövero 0,7 milj. euroa. Edellisvuonna verotuloja kertyi 11,4 milj. euroa, mistä kunnan tuloveron kertymä oli 10,4 milj. euroa, yhteisöveron 0,4 milj. euroa ja kiinteistöveron 0,6 milj. euroa. Tilikaudella tapahtui muutamia merkittäviä talousarvion ylityksiä. Keskushallinnon tulosalueen nettomeno ylittyi talousarvioon verrattuna 135.763,86 euroa. Ylityksen aiheuttivat pääasiassa toimintatuottojen alittuminen, henkilöstökulut ja ostopalvelut. Toimintatuotoissa alitusta aiheutti ennakoitua laimeampi asuinrakennustonttien kauppa, mihin osaltaan vaikutti Keskisaaren asuinalueen kaavoituksen viivästyminen ja asemakaavan laajennuksesta tehty valitus. Henkilöstökuluja nosti muun muassa vuoden loppupuolella toteutettu asiakaspalvelun määräaikainen lisäresursointi. Perusopetuksen tulosalueella oli talouden ylitystä 40.116,27 euroa. Merkittävimmin ylittyivät palvelujen ostot, johon keskeisenä syynä olivat ennakoitua suuremmat kuntaliitokseen valmistautumiskulut oppilasverkon osalta. Myös merkittävä poikkeama talousarvioon, 381.760,99 euroa tapahtui rahoituksen tulosalueella. Tämä johtui lähes yksinomaan merkittävästi ennakoitua suuremmasta kunnallisveron tuoton laskusta, jollaista ei ole kunnan historiassa tapahtunut vuosikymmeniin. Vuosikate laski edellisvuodesta 2.554.805,88 euroa ollen 303.763,80 euroa. Poistojen jälkeen tulos on 598.946,33 euroa alijäämäinen. Lainakanta 31.12.2014 oli 5,7 milj. euroa eli 1.524 euroa/asukas (edellisvuonna 1.638 euroa/asukas). Lainakannasta pitkäaikaisen määrä oli 4,3 milj. euroa ja lyhytaikaisen 1,4 milj. euroa. Lainakanta jatkoi laskuaan edellisvuosien tapaan. Rahoitustuotot olivat n. 230.000 euroa suuremmat kuin rahoituskulut. Pitkä- ja lyhytaikaisista lainoista maksettiin korkoa n. 90.000 euroa.

10 1.5 Kunnan henkilöstö Vuoden 2014 aikana Maaningan kunnan organisaatiossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kunnan henkilöstöpolitiikassa otettiin huomioon lähestyvä kuntaliitos tavanomaista tiukemmalla uuden vakituisen henkilöstön rekrytointitarpeen arviointina. Kunnan henkilöstön tilasta laaditaan vuosittain erillinen henkilöstöraportti. 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista asioista Kunnan alijäämäinen tilinpäätös heikentää kunnan rahoitusasemaa. Kunnan avaavassa taseessa ei ole kattamatonta edellisten tilikausien alijäämää ja taseessa oleva edellisten tilikausien ylijäämä riittää kattamaan tilikauden alijäämän. Valtiontalouden epätasapaino ja sen korjaamiseksi tehtävät toimet kiristänevät kuntataloutta tulevina vuosina entisestään. Vuoden 2015 alusta Maaningan kunta on liittynyt Kuopion kaupunkiin, joten Maaningan kunnan riskien arviointi päättyy vuoden 2014 loppuun. Vuoden 2014 vuosikate riitti kattamaan poistot sekä lainanlyhennykset vain osittain. Poistot vuodelta 2013 olivat 879.000 euroa ja vuonna 2014 yhteensä 903.000 euroa. Asukasta kohti poistojen määrä vuonna 2013 oli 229 euroa/asukas ja 241 euroa/asukas vuonna 2014. Poistojen määrä nousi jonkin verran jo ennestään melko korkealta tasolta. Tähän keskeisenä syynä olivat kunnan omistaman rakennuskannan vaatimat isot peruskorjaukset. Kunnan talouden tasapainottamiseksi on laadittu kuntalaissa tarkoitettu talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma vuosille 2011 2014. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt toimenpideohjelman 19.12.2011. Ohjelmaan sisältyviä toimenpiteitä on lähdetty toteuttamaan täysimääräisesti vuonna 2012 ja ne sisältyivät myös kyseisen vuoden talousarvioon. Ohjelman lähtökohtana on, että sen voimassaoloaikana kunnan talous saadaan tasapainotettua ja taseeseen kertyneet alijäämät saadaan katettua. Tasapainottamisohjelmaan on valtuusto tehnyt myöhemmin joitakin rajauksia, kuten liikekiinteistöjen myynnin keskeyttämisen ja kiinteistöverokantojen nostosta luopumisen. Tasapainottamisohjelma on osoittautunut toimivaksi työkaluksi kunnan talouden tasapainottamiseksi ja sillä on ollut selvästi positiivista merkitystä vaikutus myös vuoden 2014 tulokseen. Tästä huolimatta etenkin kunnan tulopohjan heikkeneminen on vaikuttanut kunnan tilinpäätöksen kääntymiseen uudelleen alijäämäiseksi. Tilanteen korjaaminen olisi vaatinut tasapainottamisen toimenpideohjelman toteuttamista kokonaisuudessaan tai uusien, riittävän vaikuttavien talouden tasapainottamistoimien toteuttamista tilikauden aikana. 1.7 Ympäristötekijät Kunnan toimintaan vaikuttavia merkittäviä ympäristötekijöitä ei ole tiedossa. 2 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä SÄÄNNÖSTEN, MÄÄRÄYSTEN JA PÄÄTÖSTEN NOUDATTAMINEN Maaningan kunnan hallintokuntien raportointien mukaan kunnan toimintaa on toteutettu annettujen säädösten ja ohjeiden sekä hyvän hallintotavan mukaisesti. Kuntaan, kunnan toimielimeen tai viranhaltijaan ei ole kohdistunut tai kohdistumassa vaateita tai oikeusseuraamuksia, joiden perusteena olisi kunnan lakisääteisten tehtävien laiminlyönti. Tällä hetkellä kunnan osalta on kaksi keskeneräistä hallinnollista valitusprosessia: Harjualueen yleiskaavasta sekä Keskisaaren asemakaavan laajennuksesta. Maaningan kunnan osalta on kesken myös kaksi oikeusprosessia, joissa molemmissa kunta on mukana kantajana: Kuopion seudullisen hankintatoimen (Halo-yhteisöt) vahingonkorvauskanne TeliaSonera Oyj:tä vastaan epäonnistuneesta puhelinpalvelujen toimittamisesta sekä Maaningan kunnan kanne Rakennusliike Niilo Huttunen Oy:tä vastaan luonnonvarakeskuksen (ent. MTT) tutkimusnavetan kattovaurioiden korjauskustannuksista. Ensiksi mainitussa prosessissa Halo-yhteisö on voittanut kanteen käräjäoikeudessa ja TeliaSonera Oyj on valittanut käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. Jälkimmäisessä jutussa Maaningan kunnan kanne on hyväksytty hovioikeudessa ja vastaaja on hakenut muutoksenhakulupaa korkeimmalta oikeudelta.

TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN, VAROJEN KÄYTÖN VALVONTA, TULOKSELLI- SUUDEN ARVIONNIN PÄTEVYYS JA LUOTETTAVUUS Asiaa käsitellään yksityiskohtaisemmin kunnan tilinpäätöksen toimintakertomuksen hallintokuntia koskevassa osiossa ja talousarvion toteutumisvertailussa. Kunnan käyttötalousmenot nousivat vuonna 2014 edellisvuodesta 1,57 %, mikä oli melko maltillista ottaen huomioon esimerkiksi kuntaliitokseen valmistautumisesta aiheutuneet kertaluontoiset kulut. Talousarviossa hallintokunnat ovat pysyneet keskimäärin hieman edellisvuotta paremmin. Kunnan budjetista suuri osa kohdistuu yhteistoimintaalueilla tuotettujen palvelujen ostoon. Näiden palvelujen kustannustehokkuuteen ei kunta tosiasiallisesti pystynyt merkittävästi vaikuttamaan. Pääsääntöisesti tavoitteet on asetettu taloussuunnitelmassa valtuustotasolla. Lautakuntatasolla ei lähtökohtaisesti ole tehty tavoiteasetantaa. Toiminnan tuloksellisuuden arviointi ei ole systemaattista, vaikkakin asiassa on tapahtunut pientä positiivista kehittymistä. Tuloksellisuuden arvioinnin perustaksi olisi ollut tarpeen vaikuttavuuden arvioinnin ja kunnan sisäisen laskennan edelleen kehittäminen. Tähän asiaan rajoittavana tekijänä ovat varsin niukat taloustoimiston resurssit. Toiminnan tuloksellisuuden seurantaan on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. Vuodesta 2010 lähtien on tarkasteltu toiminnallisten tavoitteiden toteumista myös puolivuotiskatsauksen yhteydessä. 11 RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMINEN Kunnan riskienhallintaa on kuvattu kunnan sisäisen valvonnan ohjeessa sekä Maaningan kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa. Ohjeiden mukaisen riskienhallinnan toteutuksen arvioidaan olevan riittävän kattavan. Sen sijaan ohjeen kattavassa toteuttamisessa on kehitettävää. Osaltaan tämä johtuu tiettyjen ohjeen vaatimusten aiheuttamista käytännön haasteista suhteessa kunnan organisaatioon. Tästä esimerkkinä voidaan mainita sisäisen valvonnan ohjeen vaatimus toimintaketjujen ja vaarallisten työyhdistelmien eliminoinnista ja varmistuksesta, jonka käytännön toteutus kunnan ohuessa keskushallinnon organisaatiossa on haasteellista. Tilanteeseen on reagoitu suunnittelemalla prosessien aikaisempaa parempaa läpinäkyvyyttä kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista annetun ohjeen pohjalta. Tilannetta on osittain osaltaan selkeyttänyt myös kuntaorganisaatiossa tapahtunut yhteistoiminta-alueella tuotettujen palveluiden käytön lisääntyminen, mikä on johtanut valvonnan rajapinnan muuttumiseen. Omat vaikutuksensa valvonnan rajapintoihin on myös kunnan henkilöstö- ja taloushallinnon ulkoistamisella. Vakuutuksella katettavissa olevat toiminnan vastuuriskit ja omaisuusriskit ovat hallinnassa. Vakuutukset käydään kattavasti ja systemaattisesti läpi ja tehdään tarvittavat muutokset vuosittain vakuutusyhtiön edustajan kanssa ja merkittävien yksittäisten asioiden tai kohteiden osalta heti muutostarpeen synnyttyä. Vakuutusturva on ajantasainen ja riittävän kattava sekä laajuudeltaan että määrältään. Kiinteistöissä mahdollisesti toteutettuihin toimimattomiin rakennusratkaisuihin liittyvät riskit eivät ole vakuutuksella katettavissa. Näissä tilanteissa riskit realisoituvat kunnalle, mikäli niiden aiheuttajaa ei ole mahdollista saada vastuuseen. Useissa kunnan kiinteistöissä on ollut viimevuosina epäilyjä heikosta sisäilman laadusta. Näihin kiinteistöihin on hankittu akuuttien ongelmien helpottamiseksi ilmanpuhdistimia. Tilojen tarkempi tutkiminen, korjaussuunnittelu ja korjaus tapahtuvat lähtökohtaisesti ongelmien ilmenemistä seuraavana vuonna. Tämän tyyppisiä riskejä voidaan eliminoida sisäisen valvonnan näkökulmasta lähinnä huolehtimalla rakennusten suunnittelu- ja rakennusvaiheen aikaisen valvontaketjun riittävästä osaamistasosta, aukottomuudesta ja tiiviydestä. Tarkemmissa kunnan kiinteistöjen kuntotutkimuksissa on todettu useiden kiinteistöjen osalta sisäilmaongelmia. Kunta on vuoden aikana korjannut mittavasti kiinteistöjään sisäilmaongelmien vuoksi. Suurimpana heikosta rakentamisen laadusta johtuvana konkretisoituneena riskinä oli terveysasema, jonka sisäilmaongelmat vaativat kuluvan vuoden kuluessa loppuun saatetun massiivisen peruskorjauksen. Rahoitusriskit liittyvät lähinnä lainanhoitokustannusten poikkeuksellisen voimakkaaseen kohoamiseen tai ääritapauksessa lainarahan saatavuuden heikkenemiseen. Korkotason kohoamiseen liittyvää riskiä on eliminoitu sitomalla osa luotoista pitkään, viiden vuoden viitekorkoon tai kiinteään korkoon ja osa luottokannasta on hajautettu sitomalla ne 6 tai 12 kuukauden viitekorkoihin. Lainasalkun suojaukseen ei ole käytetty erillisiä suojausinstrumentteja, kuten koronvaihtosopimuksia. Osaltaan sekä mahdollisten uusien luottojen korkotasoon että saatavuuteen liittyvää riskiä on minimoitu Kuntarahoitus Oyj:n osakkuudella. Kunnan velkamäärän useita vuosia jatkunut lasku on myös osaltaan pienentänyt rahoitusriskiä.

Henkilöriskeistä merkittävä riski liittyy kunnan henkilöstöorganisaation ohuudesta johtuvaan haavoittumisherkkyyteen. Käytännössä tämä riski voi konkretisoitua avainhenkilötasolla esimerkiksi työpaikan vaihdos- tai pitkissä sairas poissaolotilanteissa ilmenevänä resurssi- ja osaamisvajeena. Tähän riskiin on pyritty osittain vastaamaan ulkoistamalla taloushallinto kuntien omistamaan palvelukeskukseen. Henkilöriskiä on kunnan hallintokunnissa hallintohenkilöstön osalta nostanut myös kuntaliitoksen ennakointiin liittyvä rekrytointikielto toistaiseksi voimassa oleviin palvelussuhteisiin. Yksittäisissä tapauksissa tällainen henkilöriski on tilikauden aikana aktualisoitunut. Toisaalta riskiä on saatu myös pienennettyä työpanoksen ostolla Kuopion kaupungilta. Vaikka kunnan talouden tai toiminnan näkökulmasta tarkasteltuna ei ole aikaisemmin mainittujen lisäksi muita vakavia riskejä realisoitunut, kunnassa olisi ollut tarvetta suunnitella kokonaisvaltainen riskikartoituksen toteutus etenkin toiminnallisten, taloudellisten ja henkilöriskien osalta. Riskikartoituksen toteuttamistavan huolellisella valinnalla olisi mahdollista palvella riittävästi myös sisäisen valvonnan näkökulmaa. OMAISUUDEN HANKINNAN, LUOVUTUKSEN JA HOIDON VALVONTA Kunnassa on noudatettu hankintalakia, sitä tarkentavaa Suomen Kuntaliiton laatimaa yleistä hankintaohjetta ja kunnassa vahvistettua seudullista hankintaohjetta. IS-Hankinta Oy:n kilpailuttamien hankintojen osalta on hankinnat tehty IS-Hankinta Oy:n kautta, muilta osin kunta on hoitanut hankintojensa kilpailutuksen itse. Omaisuuden myynnistä päättää kunnanvaltuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti kunnanhallitus. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Varastoja kunnalla on käytössä ainoastaan teknisessä toimessa. Käyttöomaisuuskirjanpito hoidetaan atk-ohjelmalla. Ohjelmalla seurataan vain käyttöomaisuusarvoja. Vastuu omaisuusluettelojen pitämisestä on kullakin toimintayksiköllä. Kunnan hankintatoimet on hoidettu hankintaa koskevien säännösten ja ohjeiden mukaisesti. Kuntaan ei ole kohdistunut kilpailuvirastosta langettavia päätöksiä. Kuntaan ei ole myöskään kohdistunut virheellisestä menettelystä johtuvia valtionosuuksien takaisinperimisiä eikä virheellisestä menettelystä omaisuuden luovutuksessa johtuvia arvonlisäveroseuraamuksia. Kunnan omaisuudessa ei ole tapahtunut sellaisia menetyksiä tai arvon alenemisia, joiden osalta olisi voitu osoittaa, että ne johtuisivat merkittäviltä osin omaisuuden hoidossa ja huollossa tapahtuneista virheistä tai laiminlyönneistä. 12 SOPIMUSTOIMINTA Kunnan solmimiin sopimuksiin ei ole liittynyt merkittäviä ennakoimattomia negatiivisia seuraamuksia tai ongelmia. Sopimusten valvonta on vastuutettu sopimuksista vastaaville tahoille. ARVIO KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Maaningan kunnan päivitetyn (kv. 14.4.2014/24 ) hallintosäännön 29 :n mukaan valtuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista kunnassa ja kuntakonsernissa. Kunnanhallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen ja muut ohjeet ja menettelytavat sekä valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisesti ja tuloksellisesti. Hallitus antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Lauta- ja johtokunnat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. Lauta- ja johtokunnat raportoivat hallitukselle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Johtavat viranhaltijat (kunnanjohtaja, osastopäälliköt, talous- ja elinkeinojohtaja ja lomituspalvelujohtaja) vastaavat sisäisen valvonnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. Viranhaltijat raportoivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta valvonnasta vastaavalle toimielimelle.

Konsernijohto (kunnanhallitus ja kunnanjohtaja) vastaa konserniyhtiöiden ohjauksesta ja niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuuden valvonnasta kunnan konserniohjeen mukaisesti. Valtuusto on määritellyt (20.11.2014/ 93 ) Maaningan kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet. Ohjeessa ohjeistetaan kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusperiaatteet. Kunnan sisäisen valvonnan ohjeen (kh 22.10.2002/231 ) mukaan sisäinen tarkastus tehdään toimivan johdon alaisuudessa. Sisäisen valvonnan ohjeessa sisäistä tarkastusta ei ole ohjeistettu erikseen tarkemmin, vaan sitä käsitellään osana sisäistä valvontaa. Johtamansa toiminnan sisäisestä valvonnasta vastaa kukin toimielin ja vastuuhenkilö. Toimielin nimeää kullekin tulosalueelle/tulosyksikölle vastuuhenkilön. Kunnassa eikä kuntakonsernissa ei ole tehty tilikauden aikana sisäistä tarkastusta, koska sisäisessä valvonnassa siihen ei ole ilmennyt aihetta. Sisäinen valvonta on toiminut, koska merkittävä osa valtuuston asettamista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista on saavutettu tilikaudella, väärinkäytöksiä ei ole ilmennyt eikä kunta ole joutunut tehtäviensä hoitoon liittyviin oikeudellisiin tai merkittäviin taloudellisiin korvausvastuisiin. Maaningan kunnan kuntakonserniin kuuluu yksi tytäryhtiö, Maaningan Vuokrahuoneistot Oy. Kunnan konserniohjaus tapahtuu valtuuston 20.6.2011 hyväksymän konserniohjeen mukaisesti. Konserniohjeen luvussa 7 käsitellään muun muassa konsernin sisäistä valvontaa. Tytäryhteisö raportoi kunnanhallitukselle toiminnastaan ja taloudestaan suhteessa valtuuston asettamiin tavoitteisiin konsernijohdon ja kunnan taloushallinnon antamien ohjeiden ja aikataulun mukaisesti vähintään kerran vuodessa tytäryhteisön tilinpäätöksen valmistuttua. Tytäryhteisö on velvollinen antamaan tarvittaessa kunnalle sen pyytämät tiedot ja selvitykset osakeyhtiölain määrittämissä rajoissa. Tytäryhteisön raportoinnin näkökulmasta tarkasteltuna konsernivalvonta on toiminut. 13

3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 14 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tp-2009 Tp-2010 Tp-2011 Tp-2012 Tp-2013 Tp-2014 (ulkoinen) 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 6 180 6 656 18 742 19 574 19 509 18 056 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -23 879-25 339-37 661-39 319-37 800-38 393 Toimintakate -17 699-18 684-18 918-19 745-18 292-20 337 Verotulot 8 850 9 293 9 614 10 360 11 340 10 800 Valtionosuudet 9 034 9 512 10 239 9 743 9 590 9 610 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 1 3 3 0 0 Muut rahoitustuotot 358 338 253 293 372 321 Korkokulut -298-231 -263-223 -150-90 Muut rahoituskulut -3-4 -7-4 -1-1 Vuosikate 242 225 920 427 2 859 304 Poistot ja arvonalentumiset -861-893 -912-955 -879-903 Satunnaiset tuotot 0 0 0 0 0 0 Satunnaiset kulut 0 18-40 0 0 0 Tilikauden tulos -619-650 -32-527 1 979-599 Tilinpäätössiirrot 0 0 0 0 0 0 Tilikauden ylijäämä(alijäämä) -619-650 -32-527 1 979-599 Tuloslaskelman tunnusluvut Tp-2009 Tp-2010 Tp-2011 Tp-2012 Tp-2013 Tp-2014 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 25,9 26,3 49,8 49,8 51,6 47,0 Vuosikate/Poistot, % 28,1 25,2 100,9 44,8 325,1 33,7 Vuosikate, auroa/asukas 63 59 239 112 758 81 Asukasmäärä 3 870 3 833 3 841 3 826 3 771 3 752 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT % 350 300 250 200 150 100 50 0 Tp-2009 Tp-2010 Tp-2011 Tp-2012 Tp-2013 Tp-2014 800 700 600 500 400 300 200 100 0 eur Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, auroa/asukas RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 0,5 Milj. eur 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0-0,1-0,2-0,3-0,4 Tp-2009 Tp-2010 Tp-2011 Tp-2012 Tp-2013 Tp-2014 Muut rahoituskulut Korkokulut Muut rahoitustuotot Korkotuotot

3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. 15 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Vuosikate prosenttia poistoista Tunnusluku osoittaa tulorahoituksen riittävyyden. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan tulorahoituksen olevan riittävän. Vuosikate eur/asukas Tunnusluku on yleisesti käytetty tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla vuotuinen keskimääräinen investointitaso asukasmäärällä

3.2 Toiminnan rahoitus 16 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tp-2009 Tp-2010 Tp-2011 Tp-2012 Tp-2013 Tp-2014 (ulkoinen) 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 242 225 1 239 427 2 859 304 Satunnaiset erät, netto 0 18-40 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -37-214 -123-47 -1 420-385 Investointien rahavirta Investointimenot -957-2 162-909 -336-1 408-3 408 Rahoitusosuudet investointimenoihin 111 115 0 26 64 149 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 45 1 574 144 133 2 294 724 Toiminnan ja investointien rahavirta -596-444 310 204 2 388-2 617 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys 0 0-36 -3-10 -26 Antolainasaamisten vähennys 0 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 500 1 500 0 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -556-961 -1 205-1 175-960 -960 Lyhytaikaisten lainojen muutos -200-300 0 0 0 500 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -409 383 1 211 923-111 1 594 Rahoituksen rahavirta 1 335 622-29 -255-1 080 1 109 Rahavarojen muutos 739 178 281-51 1 307-1 508 Kassavarat 31.12. 437 614 895 844 2 151 643 Kassavarat 1.1. -302 437 614 895 844 2 151 Rahoituslaskelman tunnusluvut Tp-2009 Tp-2010 Tp-2011 Tp-2012 Tp-2013 Tp-2014 Toiminnan ja investointien rahavirta -595,6-444,1 310,2 203,8 2387,6-2616,6 Investointien tulorahoitus, % 28,6 11,0 101,1 137,7 212,6 9,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 17,3 7,5 58,6 28,8 124,0 7,2 Lainanhoitokate 0,6 0,4 1,0 0,5 2,7 0,4 Kassastamaksut/vuosi, 1000 25 694 28 698 40 081 41 060 40 329 42 877 Kassan riittävyys, pv 6 8 8 8 19 5 Asukasmäärä 3 870 3 833 3 841 3 826 3 771 3 752 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 3,0 25 250 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 20 15 10 5 % 200 150 100 50 0,0 Tp- 2009 Tp- 2010 Tp- 2011 Tp- 2012 Tp- 2013 Tp- 2014 0 0 Tp- 2009 Tp- 2010 Tp- 2011 Tp- 2012 Tp- 2013 Tp- 2014 Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Investointien tulorahoitus, %

3.2 Toiminnan rahoitus 17 Rahoitusosan toteutumisessa osoitetaan, miten kunnan menot on rahoitettu. Sen avulla kootaan tulorahoitus, investoinnit, anto- ja ottolainaus sekä muu rahoitustoiminta yhteen laskelmaan. Toiminnan ja investointien rahavirta Tunnusluku osoittaa tulorahoituksen riittävyyden investointien omahankintamenon kattamiseen. Negatiivinen luku ilmoittaa, että tulorahoitus ei kata investointien omahankintamenoa. Investointien tulorahoitus-% Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta kertoo prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Pääomamenojen tulorahoitus-% Tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kassan riittävyys, pv Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla.

4. Rahoitusasema ja sen muutokset 18 V A S T A A V A A 2013 2014 V A S T A T T A V A A 2013 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 A. PYSYVÄT VASTAAVAT 18 846,3 20 890,0 A. OMA PÄÄOMA 12 053,4 11 454,5 I. Aineettomat hyödykkeet 1 391,4 1 293,1 I Peruspääoma 10 439,3 10 439,3 1. Aineettomat oikeudet 6,5 II Arvonkorotusrahasto 2. Tietokoneohjelmistot III Muut omat rahastot 3. Muut pitkävaikutteiset menot 1 384,9 1 293,1 IV Edellisten tilikausien yli/alijäämä -365,1 1 614,1 4. Ennakkomaksut V Tilikauden yli/alijäämä 1 979,2-598,9 II Aineelliset hyödykkeet 14 642,8 16 783,0 B. POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 0,0 0,0 1. Maa- ja vesialueet 1 255,8 1 841,0 VARAUKSET 2. Rakennukset 9 306,4 10 600,1 1. Poistoero 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 117,5 3 425,3 2. Vapaaehtoiset varaukset 4. Koneet ja kalusto 51,3 107,9 5. Muut aineelliset hyödykkeet 4,1 4,1 C. PAKOLLISET VARAUKSET 0,0 0,0 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset 907,8 804,8 1. Eläkevaraukset 2. Muut pakolliset varaukset III Sijoitukset 2 812,2 2 813,9 1. Osakkeet ja osuudet 2 763,6 2 739,4 D. TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 121,1 29,8 2. Joukkovelkakirjalainasaamiset 1. Valtion toimeksiannot 3. Muut lainasaamiset 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 121,1 29,8 4. Muut saamiset 48,5 74,5 3. Muut toimeksiantojen pääomat B. TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,0 0,0 E. VIERAS PÄÄOMA 10 864,6 11 496,2 1. Valtion toimeksiannot I Pitkäaikainen 5 837,6 4 970,8 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 1. Joukkovelkakirjalainat 3. Muut toimeksiantojen varat 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksi 5 217,8 4 258,0 3. Lainat julkisyhteisöiltä C. VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 192,9 2 090,5 4. Lainat muilta luotonantajilta I Vaihto-omaisuus 18,9 15,1 5. Saadut ennakot 1. Aineet ja tarvikkeet 6. Ostovelat 2. Keskeneräiset tuotteet 7. Liittymismaksut ja muut velat 619,8 712,8 3. Valmiit tuotteet/tavarat 8. Siirtovelat 4. Muu vaihto-omaisuus 18,9 15,1 5. Ennakkomaksut II Lyhytaikainen 5 027,0 6 525,4 1. Joukkovelkakirjalainat II Saamiset 2 022,6 1 432,2 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksi 959,8 1 459,8 Pitkäaikaiset saamiset 197,2 0,0 3. Lainat julkisyhteisöiltä 1. Myyntisaamiset 4. Lainat muilta luotonantajilta 2. Lainasaamiset 5. Saadut ennakot 3. Muut saamiset 197,2 6. Ostovelat 996,9 1 720,0 4. Siirtosaamiset 7. Liittymismaksut ja muut velat 269,8 328,3 Lyhytaikaiset saamiset 1 825,5 1 432,2 8. Siirtovelat 2 800,6 3 017,3 1. Myyntisaamiset 565,9 634,8 2. Lainasaamiset 10,0 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 23 039,2 22 980,5 3. Muut saamiset 506,2 434,3 VALVONTATILIT 4. Siirtosaamiset 753,3 353,1 TASEEN TUNNUSLUVUT Tp-2013 Tp-2014 III Rahoitusomaisuusarvopaperit 0,0 0,0 Omavaraisuusaste, % 52,3 49,8 1. Osakkeet ja osuudet Suhteellinen velkaantuneisuus-% 26,9 29,9 2. Sijoitukset rahamarkkinainstrume Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 1,6 1,0 3. Joukkovelkakirjalainasaamiset Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 428 271 4. Muut arvopaperit Lainakanta 31.12., milj. 6 178 5 718 Lainakanta 31.12., /asukas 1 638 1 524 IV Rahat ja pankkisaamiset 2 151,3 643,2 Lainasaamiset, milj. 0 10 VASTAAVAA YHTEENSÄ 23 039,2 22 980,5 Asukasmäärä 3 771 3 752