YHTEISÖLLISET TYÖSKENTELYTAIDOT OPETTAJAN TYÖSSÄ 18.11.2015 Oppiminen ja ohjaaminen -opintojakso Niina Impiö
OPINTOJAKSOLLA JO OPITTUA Oppiminen ja ohjaaminen Opettajan ammatillisen identiteetin kehittyminen TÄNÄÄN: Opettajien yhteisölliset työskentelytaidot Yhdessä oppiminen Opettajan hyvinvointi ja ammatillinen toimijuus Teknologiatuettu oppiminen
SISÄLTÖ 1) Yhteisöllinen työskentely opettajan työssä 2) Opettajan yhteisöllinen työskentely ja yhteisöllinen oppiminen 3) Yhteisöllisten työskentelytaitojen rakentuminen
TAVOITE 1) Tunnistaa yhteisöllisen työskentelyn tavoitteita, muotoja ja mahdollisuuksia opettajan työssä 2) Tunnistaa opettajan yhteisöllisten työskentelytaitojen rakentumiseen liittyviä tekijöitä 3) Tiedostaa, miten voit oppia yhteisöllistä työskentelyä jo opintojen aikana
YHTEISÖLLINEN TYÖSKENTELY OPETTAJAN TYÖSSÄ 5
JOHDANTO 6 Yhteisöllinen oppiminen on yksi tulevaisuuden ydintaidoista (21st century skills) (e.g. Binkley et al., 2012). OPS2016 edellyttää yhteisöllisiä työskentelytapoja Opettajan yhteisölliset työskentelytavat ovat yhteydessä innovatiivisiin pedagogisiin käytänteisiin (OECD 2014, Schlager & Fusco 2004), oppilaiden oppimiseen (James et al. 2007, Williams 2010), opettajan oppimiseen (Kwakman 2003, Lohman & Woolf, 2001, Meirink et al. 2007, Van Eekelen et al. 2005), ja opettajien työviihtyvyyteen (Soini et al. 2010, Pyhältö et al. 2012). niina.impio@oulu.fi
TUTKIMUS OSOITTAA Opettajan ammatillisen kehittymisen kannalta kokemusten jakaminen ja ideoiden vaihto keskeistä (Borko 2004, Lomos et al. 2011). Opettajien yhteistyössä ilmenee erilaisia vuorovaikutuksen ja kollaboraation tasoja (Havne 2009, Little 1990, Rosenholtz, 1989). Riittävän syvällinen yhteisöllinen työskentely johtaa opettajan oppimiseen (Doppenberg et al. 2012, Levine & Marcus 2010, Plauborg 2009). Yhteisöllisiin työskentelytapoihin perustuvat koulutukset johtavat muutoksiin opettajan ajattelussa (Meirink et al. 2001). Tutkimuksia yhteisölliseen työskentelyyn perustuvista koulutusja kehittämistiimeistä ja miten opettajayhteisöjen työskentely niissä rakentuu (Grossman et al. 2001, Meirink et al. 2007)
8 TARVE TUTKIMUKSELLE JA KÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMISELLE Opettajat työskentelevät yhdessä, mutta heidän yhteisölliset työskentelytavat eivät ole vakiintuneita (OECD, 2014). Syvällinen yhteistyö opettajayhteisöissä harvinaista (Plauborg 2009) ja erilaiset koulukulttuurit vaikuttavat yhteistyön tekemiseen (Doppenberg et al. 2012, Hargreaves & Dave 1990). Opettajien yhteisöllisen työskentelyn edistämiseksi tarvitaan strukturoituja käytänteitä (Butler et al., 2012). niina.impio@oulu.fi
YHTEISÖLLINEN OPETTAJUUS 9 Edellyttää muutoksia (Bakkenes, Vermunt & Wubbels, 2010) tiedoissa ja taidoissa, uskomuksissa ja asenteissa, emootioissa sekä opetustyön käytänteissä. niina.impio@oulu.fi
10 ESIMERKKINÄ OPETUSSUUNNITELMATYÖ Opettaja luotsina -blogissa pohdintaa laajaalaisesta opintojen toteuttamisesta http://luotsiopettaja.blogspot.fi/ niina.impio@oulu.fi
Millaisissa tilanteissa ja sisällöissä opettajan työssä tarvitaan yhteistyötä? 11
YHTEISÖLLISET TYÖSKENTELYTAVAT OPETTAJAN TYÖSSÄ 12 Ideointia Kokemusten jakamista Materiaalin vaihtoa Yhteisölliseen oppimiseen perustuvia opetusratkaisuja Yhteisopettajuutta Projektityöskentelyä Vuorovaikutuksessa kollegoiden, oppilaiden ja muun henkilöstön kanssa Yhteistyötä koulun sisällä ja ulkopuolella Kasvokkain ja teknologiavälitteisesti (Bakkenes et al., 2010; Impiö, 2009; Kaisto, Hämäläinen & Järvelä, 2007; Kwakman, 2003, Little, 1990; Lohma & Woolf 2001; Meirink, Meijer & Verloop 2007; Rosenholtz, 1989; Van Eekelen et al. 2005; Voogt et al. 2011; Zwart et al. 2007) niina.impio@oulu.fi
13 YHTEISTYÖN TASOJA (LITTLE, 1990; ROSENHOLTZ, 1989) TASO 1 storytelling and scanning Kokemusten reflektointia Kahvitauoilla ja työmatkoilla TASO 2 aid and assistance Vertaistuki, konsultaatio Tarvittaessa TASO 3 sharing and exchaning Ideoiden ja materiaalien vaihtoa Opetuksen suunnittelu Hakeudutaan yhteen samanhenkisten kanssa TASO 4 joint work and problemsolving Yhteissuunnittelua ja toteutusta Laajemmat projektit Tavoitteellisuus niina.impio@oulu.fi
Millaisia kokemuksia sinulla on onnistuneista yhteisöllisistä työskentelytilanteista? Millaisia kokemuksia sinulla on epäonnistuneista yhteisöllisistä työskentelytilanteista?
OPETTAJAN YHTEISÖLLINEN TYÖSKENTELY JA YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN
YHTEISÖLLISET TYÖSKENTELYTAIDOT OSANA OPETTAJUUTTA 1) Opettajan henkilökohtaiset yhteisölliset työskentelytaidot 2) Opettajan ymmärrys (kokemuksellinen ja teoreettinen tieto) yhteisöllisestä oppimisesta ja sen soveltamisesta opetukseen 3) Opettajan valmius yhteisölliseen työskentelyyn opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa 4) Opettajan valmius yhteisölliseen työskentelyyn työyhteisön kehittämisessä
YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN Työskentelymuoto, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja tavoite ja jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. (Dillenbourg 1999, Scardamalia & Bereiter 2006). Se on koordinoitua ja samanaikaista (Roschelle & Teasley, 1995). Työskentelyssä on keskeistä sosiaalisesti jaettu toiminnan säätely (Hadwin et al. 2011, Järvelä & Hadwin 2013). Opettajan ohjaava rooli ja opiskelijoiden aktivointi Työskentelyn vaiheistaminen
Kysyminen, selittäminen, argumentointi, neuvottelu Tiedon jakaminen, jaettu asiantuntijuus, omien käsitysten arvioiminen Yhteisöllistä työskentelyä ei tavoitella yhteistyön vuoksi, vaan siksi, että se käynnistää tehokkaita oppimisen mekanismeja. Palautteen antaminen, palautteen vastaanottaminen Toisten toimintastrategioiden seuraaminen, yhteisten toimintastrategioiden sopiminen (esim. Dillenbourg, 1999; Roschelle & Teasley, 1995)
MERKITYKSELLISTÄ YHTEISÖLLISESSÄ TYÖSKENTELYSSÄ: OPETTAJIEN KOKEMUKSIA 1) Työskentelyn organisointi Tavoitteiden asettaminen ja yhteisistä työskentelytavoista sopiminen Työskentelyn vaiheistaminen Vastuun jakaminen ja ottaminen (sitoutuminen) Itsesäätelytaidot ja toiminnan jaettu säätely 20 2) Ilmapiiri Luottamuksen rakentaminen Tuttuus ja turvallisuus Emootiot 3) Yhteisöllinen tiedon rakentelu Jaettu asiantuntijuus Yhteisöllinen tiedon tuottaminen 4) Teknologiatuettu yhteisöllinen oppiminen niina.impio@oulu.fi
YHTEISÖLLISTEN TYÖSKENTELYTAITOJEN RAKENTUMINEN
22 HENKILÖKOHTAINEN ORIENTAATIO Teoria- ja kokemustiedon kautta ymmärrys yhteisöllisestä oppimisesta ja siihen kuuluvista prosesseista Muutokset oppimiskäsityksessä Omien yhteisöllisten työskentelytaitojen tunnistaminen, arviointi ja tavoitteiden asettaminen Työyhteisön yhteisöllisten toimintamallien tunnistaminen ja analysointi niina.impio@oulu.fi
ASENTEET, USKOMUKSET JA AIKAISEMMAT KOKEMUKSET Kirjoitelma 2: Henkilökohtaisesti olen aina inhonnut ryhmätöitä. Missä tahansa opinnoissa sana ryhmätyö, on saanut niskakarvani pystyyn. En edes tiedä syytä miksi, mutta jokin syy siihen on varmasti ollut. Nyt olen kokenut, että yhteiset tehtävät ovat olleet todella antoisia ja mukavia. Johtuukohan se siitä, että työskentely on tapahtunut kuitenkin kotona ja erilaisten sovellutusten välityksellä. O1, A2 Kirjoitelma 3: Yhteisöllisyys on kaiken kaikkiaan ollut merkittävä asia näissä opinnoissa. Ja etenkin minulle tosi hyvä juttu, koska olen enemmän selllainen yksin puurtaja. Yhteisölllisyyttäkin pitää opetella ja oppia, se ei synny luonnostaan. Olen aina inhonnut niitä ryhmätöitä ja olen todella ylpeä itsestäni, että olen työskennellyt niin hyvin yhteisöllisesti ja osallistunut yhteiseen tekemiseen muiden kanssa, joskus paremmin, joskus kehnommin. Yhteisöllisyyteen liittyy aina niitä haasteita, että joutuu ottamaan huomioon myös muut toimijat ja muiden työskentelytavat sekä tottumukset. Tämähän on ollut tosi hauskaa. O1, A3 Kirjoitelma 5: Minulle, kaiken yhdessä tekemisen vastustajaan, yhteisöllisyyden löytäminen on ollut näiden opintojen ansiosta suuri riemu. On ollut ihana huomata oma muutos suhtautumisessa yhdessä työskentelyyn. Kuinka tehokasta yhdessä työskentely on. Kuinka uudenlaisia asioita syntyy erilaisten ihmisten yhdessä työskennellessä. Omat ideat ovat saaneet kunnon tuuletuksen. Aitoon yhteisöllisyyteen pääseminen on ollut uskomaton kokemus. O1, A5
KOKEMUKSELLINEN JA TEOREETTINEN YMMÄRRYS YHTEISÖLLISESTÄ OPPIMISESTA Yhteisöllisessä oppimisessa tarvittavia vuorovaikutustaitoja olen opettanut ryhmäkeskustelutaitojen nimellä nyt ymmärrän, mitä oikeastaan olen yrittänyt opettaa! Ei ihme, että ryhmäkeskustelutaito-jen sekä opettaminen että oppiminen on vaikeaa. Se vaatii sitkeää ja tietoista harjoittelua, sillä tilanne vie helposti mennessään. Hyvä keskustelu edellyttää keskittyneisyyttä, tietoista omaa toimintaa, hyviä metakognitiivisia ja reflektointitaitoja. O25, A3 Olen tämän toisen opiskeluvuoden aikana huomannut oppineeni toimimaan ryhmässä ammattimaisemmin ja opiskelustrategiani ryhmätyössä ovat kehittyneet. Kun saamme tehtävän, osaan ajatella, miten voimme sen ryhmässä jakaa osiin, miten julkaisemme toisillemme nämä itsenäisesti tehdyt osat ja miten kehitämme yhteisen tuotoksen. Työjärjestys on selvä. Samoin osaan neuvotella toisten kanssa yhteisestä tavoitteesta, kysyä tarkennuksia toisten ajatuksiin ja tarjota itselle sopivia osia tehtäväksi. O25, A5
25 MINÄ EDISTÄMÄSSÄ YHTEISÖLLISIÄ TYÖSKENTELYTAPOJA TYÖYHTEISÖSSÄ Hakeutuminen yhteisöllisiin työskentelytilanteisiin Yhteisöllisten työskentelykäytänteiden edistäminen Avun pyytäminen ja avun tarjoaminen (vertaistuki, konsultointi) Materiaalin ja ideoiden jakaminen Aktiivinen osallistuminen kehittämistiimeihin ja projekteihin Henkilöstökoulutukset niina.impio@oulu.fi
26 OPETUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Yhteisölliseen oppimiseen perustuvan opetuksen toteuttaminen Opettajakeskeisyydestä oppijakeskeiseen opetukseen Opettajan rooli oppimisprosessin ohjaajana Prosessiarviointi Teknologiatuetun opetuksen toteuttaminen Yhteissuunnittelu Yhteisopettajuus niina.impio@oulu.fi
YHTEISÖLLISEN OPPIMISEN TOTEUTUSTA EDISTÄVÄT JA HIDASTAVAT TEKIJÄT Aito yhteisöllisyys on haaste paitsi kollegoiden myös opiskelijoiden kanssa toimiessa. Perinteinen ryhmätyömalli on syvälle juurtunut, ja lähes poikkeuksetta ammattiopiskelijan intressinä on saada tehtävä valmiiksi mahdollisimman nopeasti sen sijaan, että tehtävän tekemisellä oikeasti jotakin haluaisi oppiakin. Tehtävän jakaminen osiin vie ryhmän nopeammin omaan tavoitteeseensa. Ryhmätyöperinteeseen kuuluu paitsi tehtävien jakaminen myös se, että yksi tekee ja muut lusmuilevat. Tähän haluaisin löytää jonkinlaisen kikan, jolla saisin ryhmän rakentamaan yhteistä ymmärrystä, ja porukka etenisi kohti opettajan tavoitetta, oppimista. O11, A3
YHTEISÖLLISEN TYÖSKENTELYN MAHDOLLISTUMINEN TYÖYHTEISÖSSÄ 28 Yhteisölliseen oppimiseen perustuvan opetuksen mahdollistumiseen vaikuttavat opettajan, kollegoiden ja opiskelijoiden valmiudet. Johdon ja kollegoiden tuki Tuki, kannustus, yhdessä tekeminen Taidot Työyhteisön toimintakulttuuriin liittyvät käytänteet Tarpeet, mahdollisuudet, hidasteet Teknologian mahdollisuudet yhteisöllisten työskentelytapojen tukemisessa Yhteiset pelisäännöt Taidolliset valmiudet niina.impio@oulu.fi
JOHDON JA KOLLEGOIDEN ASENNE Olen löytänyt kaikista työpaikoista sellaisia opettajia kumppaneiksi, jotka ovat laillani kiinnostuneita oman työnsä kehittämisestä ja työssä paremmin onnistumisesta. Hankalimmat vastustajat ovat löytyneet joko esimiehistä tai sellaisista kollegoista, jotka ovat kokeneet uudistukset jotenkin uhkana. O25, A1 Mun mielestä siinä [työyhteisössä] vielä helpommin, ku tuossa opiskelijayhteisössä, semmosia kilpailutilanteita. Ei ees haluta jakaa jotain, et tää on nyt meikäläisen juttu ja minä tämän keksin. Ei oo ehkä semmoisa taitojakaan ihmisillä. Työyhteisössä ei oo semmosia taitojakaan ihmisillä. Ei oo ehkä toimittu niin paljon sillä tavalla joissakin paikoissa. On totuttu tekemään yksin ja tuomaan valmiita päätöksiä esille, että näin tää homma menee. Se on sitä paitsi aikaa vievää. Jos tarvii saada nopeesti joku asia, että tällee tää nyt tehään. Sitte sitä ruvetaan viien naisin voimin vatkaamaan, nii kyllä siinä aikaa menee. O8, H1
JAKAMISEN KULTTUURI Muistan ikuisesti, kuinka ensimmäisessä koulumaailman työpaikassani kollegani hämmästyi suuresti, kun tehtyäni jonkun uuden tehtävämonisteen jätin siitä kopion hänen pöydälleen ja viestin, että hän voi halutessaan käyttää sitä. Seuraavalla välitunnilla hän istui kahvipöydässä viereeni laatimani tehtävä kädessään ja ihmetteli, ihanko tosissani ANNAN hänen käyttää MINUN tehtävääni. Tehtävää, jonka tekemiseen olen käyttänyt omaa osaamistani ja omaa aikaani. Myöhemminkin olen törmännyt samanlaiseen ihmetykseen vanhempien kollegoideni kanssa. Tuntuu, että oma tieto, oma työ, halutaan pitää tiukasti itsellä, ettei siitä muut pääsisi hyötymään. Jakaminen on vielä kovin lastenkengissä monissa kouluyhteisöissä. O11,A3
YHTEENVETO 31 Henkilökohtainen orientaatio Opetuksen suunnittelu Planning and teaching practices ja toteutus Yhteisöllinen työskentely työyhteisössä Omien yhteisöllisten taitojen ja asenteiden tunnistaminen ja arviointi Kokemuksellinen tieto Teoreettinen tieto Hakeudu yhteisöllisen oppimisen tilanteisiin Arvioi omaa toimintaa yhteisöllisissä työskentelytilanteissa Yhteisöllisen oppimisen soveltaminen opetuksen käytäntöihin (oppimisprosessi, opettajan ja oppilaan roolit) Uudenlaisten pedagogisten menetelmien kehittäminen Hakeudu suunnittelemaan opetusta yhdessä (co-planning) Hakeudu toteuttamaan opetusta yhdessä (co-teaching) Erilaisten näkökulmien arvostaminen Asiantuntijuuden jakaminen Tunnista yhteistyön tekemisen mahdollisuudet työyhteisössä. Vaikuta omalla esimerkillä yhteistyön tekemisen käytäntöihin.
LOPUKSI Yhteisöllisiä työskentelytaitoja voi oppia ja niitä pitää harjoitella: Hyödynnä opintojen aikana mahdollisuudet oppia tekemään yhteistyötä! Tunnista yhteisöllisen työskentelyn mahdollisuudet opettajan työssä! Ole rohkea yhteisöllisen toimija kouluyhteisöissä: tue, kannusta ja arvosta!
LUKEMISTOA 33 Bakkenes, I., Vermunt, J. D. & Wubbels, T. (2010). Teacher learning in the context of educational innovation: Learning activities and learning outcomes of experienced teachers. Learning and Instruction, 20(6), 533 548. Bereiter, C. & Scardamalia, M. (1993). Surpassing ourselves: An inquiry into the nature of expertise. Chicago: Open Court. Butler, D. L., & Scnellert, L. (2012). Collaborative inquiry in teacher professional development. Teaching and Teacher Education. 28(8), 1206 1220. Chi, M. (1997) Quantifying Qualitative analyses of verbal data: A practical guide. Journal of the Learning Sciences, 6(3), 271 315. Dillenbourg P. (1999). What do you mean by collaborative learning? In P. Dillenbourg (Ed.), Collaborative learning: Cognitive and computational approaches (pp.1 19). Amsterdam: Pergamon. Häkkinen, P., Järvelä, S., Mäkitalo-Siegl, K., Ahonen, A., Näykki, P., & Valtonen, T. (submitted). Preparing teacher students for 21st century learning practices (PREP 21): A framework for enhancing collaborative problem solving and strategic learning skills. Journal of teacher education. Meirink, J.A., Imants, J., Meijer, P. C. & Verloop, N. (2010). Teacher learning and collabotation in innovative teams, Cambridge Journal of Education, 40(2), 161 181. Schulman, L. S., & Schulman, J. H. (2004). How and what teachers learn: A shifting perspective. Journal of Curriculum Studies, 36(2), 257 271. Strauss, A. & Corbin, J. (1998) Basics of qualitative research. London: Sage Publications. Tynjälä, P. (2008). Perspectives into learning at the workplace. Educational Research Review, 3(2), 130 154. OECD (2014), TALIS 2013 Results: An International Perspective on Teaching and Learning, TALIS, OECD Publishing. http://dx.doi.org/10.1787/9789264196261-en niina.impio@oulu.fi