Uni, terveys ja toimintakyky

Uni, terveys ja toimintakyky Christer Hublin Apulaisylilääkäri, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Aivot ja työ tutkimuskeskus

Esityksen sisältö 1. Perusasioita unesta ja vuorokausirytmistä 2. Unen puutteen vaikutus terveyteen ja toimintakykyyn 3. Uni ja uniongelmat suomalaisilla 4. Miten edistää hyvää unta ja jaksamista työssä Hublin 2008 / 2

Vireystilan päämuodot: valve ja kaksi unitilaa Perusuni = nonrem uni; vilkeuni = REM uni Hublin 2008 / 3

Unen rakenne Hublin 2008 / 4

Ikä muuttaa unta Mukailtu Miles ja Dement 1980 (kirjassa "Neurologia" 2006) Hublin 2008 / 5

Miksi nukumme? uni on yhtä välttämätöntä kuin vesi ja ravinto mutta emme tiedä miksi (Emmanuel Mignot) ellei unella ole ehdottoman elintärkeätä tehtävää, se on evoluution suurin erehdys (Allan Rechtschaffen) suuria lajikohtaisia eroja linnuilla ja merinisäkkäillä ei normaalia bilateraalista unta vastasyntynyt valas ja emo eivät nuku viikkoihin Hublin 2008 / 6

Miksi nukumme: pääteoriat Mignot 2008 energiansäästö + ravintoa ei aina runsaasti saatavilla + aivojen energiankulutus (30 %) uni horros aktiivinen REM univaihe tiedonkäsittely, muisti ja synaptinen plastisiteetti + unenpuutteen vaikutus kognitioon + erilaisilla mittauksilla todennettu ei selitä unta alemmilla eläimillä oppimista tapahtuu myös ilman unta solukorjaus + geeniekspression vuorokautinen vaihtelu + soveltuu kaikkiin lajeihin muutokset suhteellisia ei selitä REM unta Hublin 2008 / 7

Kronobiologian perusteita kaikilla eliöillä lepo ja aktiviteetti vaihtelevat sykleittäin ulkoisen maailman ja sisäisen ympäristön yhteensovitus tärkein ulkoinen tahdistaja valo useimmissa/kaikissa soluissa kellokoneisto ja oma rytminsä samankaltainen kautta eliökunnan monimuotoinen uni valverytmi rakentuu kellon "päälle" päärytmi uni valverytmi muita esim: pulssi, kehonlämpö, kuukautiset sisäinen päätahdistaja aivojen suprakiasmaattinen tumake vrk rytmi säännöllinen synkronoi ja optimoi elimistön >100 rytmiä vrk rytmi epäsäännöllinen dyssynkro nisaatio (mm. uni ja vireysongelmia) sopeutumisnopeus 1 21 t/vrk Hublin 2008 / 8

Unijakson ajoituksen ja pituuden säätely Hublin 2008 / 9

Esitys jatkuu... 1. Perusasioita unesta ja vuorokausirytmistä 2. Unen puutteen vaikutus terveyteen ja toimintakykyyn 3. Uni ja uniongelmat suomalaisilla 4. Miten edistää hyvää unta ja jaksamista työssä Hublin 2008 / 10

Unenpuute ihmisellä valvomisen ennätys noin 11 vrk (luotettavuus?) rotta voi kuolla unenpuutteeseen 2 3 viikossa akuutin valvomisen vaikutuksia väsymys/uneliaisuus kehonlämpö mieliala, motivaatio henkinen suorituskyky fyysinen suorituskyky ± kouristuskynnys ruokahalu glukoosinsieto krooninen unenpuute stressimekanismit painonnousu unenpuutteen sieto yksilöllistä Hublin 2008 / 11

Valvejakson kesto & vuorokauden aika Dawson & Reid, Nature, 1997, 388, 235 12

Kasautuva univaje ja valppaus Uneton yö=4 t unta / yö 5 vrk:n ajan=6 t unta / yö 10 vrk:n ajan Ei unta 4 t unta 6 t unta 8 t unta Ref: van Dongen ym., Sleep, 2003, 26, 117 126 13

Yksilölliset erot vasteessa univajeeseen univajeen tuottamat yksilölliset erot valppaudessa Pistemäärä 8 t unta / yö 5 vrk 4 t unta / yö 5 vrk Van Dongen, Chronobiology International, 14 2006, 23, 1139 1147

Työviikon kestävän osittainen univaje ja suoriutuminen vaativasta tehtävästä Pistemäärä 8 t unta / yö 5 vrk 4 t unta / yö 5 vrk Unen määrä 8 t 8t 8 t 8 t 8 t 8 t 8 t 8 t 8 yössä 8 t 8t 4 t 4 t 4 t 4 t 4 t 8 t 8 t Sallinen et al. Biological Rhythms, 2007, 5, A99 15

Onnettomuusriski ja työvuoron kesto vaikeus pysyä hereillä & kuormittuminen Riski Työvuoron kesto 16

Työtapaturmien yhteys peräkkäisiin päivä ja yövuoroihin (7 tutkimusta: Folkard, Lombardi, Tucker 2005) RR 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1 0,9 1. vuoro 2. vuoro 3. vuoro 4. vuoro Päivä Yö 17

Uni edistää korkeampia aivotoimintoja Rutiininomaisten toimintojen ehkäisy tarvittaessa Ratkaisuvaihtoehtojen määrä ja laatu Ajattelun joustavuus Sanallinen tuotteliaisuus Varmuus ratkaisujen oikeellisuudesta Aivojen etuotsalohkot Uni Sallinen 2006 / 18

Unen pituus ja terveys unettomuus univaje lyhytunisuus! kaikissa ikäryhmissä suuria yksilöllisiä eroja työikäisillä keskimäärin 7 8 t synnynnäisesti pitkäunisia ( 10 t) ja lyhytunisia ( 5 t) pari % U muotoinen yhteys unen pituuteen (pienin riski 7 8 t) kakkostyypin diabetes +35 % (Ayas ym. 2003a) koronaaritauti +40% (Ayas ym. 2003b) hypertensio lyhytunisilla +110 % (Gangwish ym. 2006) 15 kg painonnousu lyhytunisilla +30 % (Patel ym. 2006)? kausaliteetti Hublin 2007 / 19

Hublin 2007 / 20

Vuorotyön terveysriskit Knutsson 2003 ja uudet tulokset kokonaiskuolleisuusriski ei lisääntynyt ruoansulatuskanavan sairaudet vahva näyttö sydän ja verenkiertoelinsairaudet melko vahva näyttö (tulokset ristiriitaisia) syöpä ei ei selvää näyttöä rintasyövän osalta diabetes ja aineenvaihduntahäiriöt ei selvää näyttöä lisääntymisterveys melko vahva näyttö Hublin 2008 / 21

Homo sapiens ja 24/7? kehitysopillisesti päiväaktiivinen laji evoluutio hidas (sukupolvi noin 20 v) geneettinen sopeutuminen nopeaan toimintaympäristön muutokseen rajallista rytmien taustalla oleva kronobiologinen järjestelmä eliöiden perusrakenteita vaikuttaen koko elimistössä sirkadiaaninen säätelyn joustavuus melko vähäinen sopeutumisnopeus 1 2 tuntia/vrk biologisista syistä johtuen monilla ihmisillä vaikeuksia sopeutua epäsäännöllisyyteen Hublin 2007 / 22

Esitys jatkuu... 1. Perusasioita unesta ja vuorokausirytmistä 2. Unen puutteen vaikutus terveyteen ja toimintakykyyn 3. Uni ja uniongelmat suomalaisilla 4. Miten edistää hyvää unta ja jaksamista työssä Hublin 2008 / 23

Unen pituuden kehitys Suomessa 1970 luvulta 2000 luvulle. Valkoinen pallo= väestö otos Musta pallo = työntekijä otos Kronholm ym. J Sleep Res 2008 24

Univaikeuksien määrä Suomessa v. 1972 2005 (Kronholm ym. J Sleep Res 2008) Tilapäinen univaikeus Krooninen univaikeus FINRISKI TILASTOKESKUS, 30 65 v 25

Unettomuuden epidemiologiaa aina tai usein nuoret 10 % keski ikäiset 20 % ikäihmiset 1/3 naisilla 1.5x (erityisesti menopaussissa ja sen jälkeen) krooninen noin 10 %:lla unettomuusoireita väestössä 20 50 %:lla suuria maakohtaisia eroja: Suomessa yleisempää jo nuoresta? Ohayon ja Partinen 2002: Nukahtamisvaikeus Yöllinen heräily Aikainen herääminen Virkistämätön uni Väestöotos N=982 11.8 31.7 11.0 7.9 Oireisista häiriö DSM IV: unettomuus dg 12.8 11.6 9.3 16.7 DSM IV: jokin diagnoosi 33.3 39.5 37.0 43.6 Hublin 2005 / 26

Päiväväsymyksen esiintyminen "päiväväsymys " 10 15 % koululaiset ja nuoret aikuiset > keski ikäiset enemmän naisilla suomalaisväestössä (Hublin ym. 1996): Suomalaisväestössä "Väsymys päivittäin tai lähes päivittäin" Väsyneistä seuraavia taustatekijöitä: Kuorsaus 3 yönä/vko Unettomuus 3 yönä/vko Depressio Uni tai rauhoittava lääkitys 6 kk/v Univaje 1 h Narkolepsia Miehet 6.7 % 42.3 % 28.6 % 25.4 % 12.3 % 8.0 % 0.3 % Naiset 11.0 % 19.5 % 20.7 % 26.6 % 10.7 % 9.6 % 0.3 % Hublin 2005 / 27

Hublin 2005 28

Esitys jatkuu... 1. Perusasioita unesta ja vuorokausirytmistä 2. Unen puutteen vaikutus terveyteen ja toimintakykyyn 3. Uni ja uniongelmat suomalaisilla 4. Miten edistää hyvää unta ja jaksamista työssä työaikajärjestelyin omin keinoin työterveyshuollon kautta kk Hublin 2008 / 29

Keinoja edistää hyvinvointia vuorotyössä (Knauth & Hornberger, 2003) ergonominen vuorojärjestelmä osallistuva suunnittelu työolosuhteet perhe ja sosiaalinen tuki henkilökohtainen terveyskäyttäytyminen ja voimavarat keinot edistää hyvinvointia vuorotyössä vireydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen esimiesten ja vuorotyöntekijöiden koulutus nukkuminen kotona matkustaminen kodin ja työn välillä terveydenhuolto Sallinen 2008 / 30

Unen huolto (1) AAMULLA 1. Herää joka päivä suunnilleen samaan aikaan (myös vapaapäivinä). 2. Herättyäsi nouse ylös sängystä eli älä jää aamulla viettämään aikaa tai loikoilemaan sänkyyn. 3. Aamulla heräämistä auttavat kirkas valo, riittävä aamupala ja fyysinen aktiviteetti. PÄIVÄLLÄ 1. Noudata säännöllistä rytmiä työn, ruokailun yms. suhteen. 2. Harrasta liikuntaa. Lopeta liikuntasuoritus kuitenkin vähintään 3 4 tuntia ennen nukkumaanmenoa. 3. Jos koet päiväunen tarpeelliseksi, niin pidä ne lyhyinä (15 20 minuuttia) ja sijoita nukkuminen alkuiltapäivään. 4. Vältä ja/tai rajoita kofeiinin, alkoholin ja nikotiinin käyttöäsi. 5. Älä pidä itseäsi liian kiireisenä. Pidä päivän aikana riittävästi taukoja, joiden aikana voit rentoutua ja/tai pohtia ja ratkoa ongelmiasi/huoliasi. Järnefelt ja Hublin 2008 / 31

Unen huolto (2) ILLALLA JA YÖLLÄ 1. Rauhoitu noin 2 tuntia ennen nukkumaan menoa. 2. Syö illalla kevyesti, mutta riittävästi, jotta et herää yöllä nälkään. Juo vain vähän. 3. Tee makuuhuoneestasi unen kannalta mukava. Keskeistä on, että makuuhuone ei ole liian lämmin tai kylmä ja että nukkumisympäristö on pimennetty ja riittävän rauhallinen. 4. Tee makuuhuoneestasi ajaton vyöhyke nukkumaanmenon ja ylösnousemisen väliseksi ajaksi (kellon seuraaminen on tehokas tapa pysyä hereillä). 5. Pidä sänkyäsi turvapaikkana, jonne eivät kuulu esim. huolet, työt tai riidat. Tee vuoteessa vain unta edistäviä asioita. 6. Mene vuoteeseen vasta, kun olet unelias. 7. Rajoita vuoteessa oloaikaa. Muistele, miten pitkään nukuit ennen unettomuutta, ja vietä vain se aika vuoteessa. 8. Nukkumaan mennessäsi älä yritä nukahtaa. Tee jotain, mikä siirtää huomiosi pois unen yrittämisestä. Järnefelt ja Hublin 2008 / 32

Työperäiset unihäiriöt vuorotyöunihäiriö riittämätön uni (univaje) työn stressitekijöistä johtuva unettomuus (sopeutumis unihäiriö) Hublin 2008 / 33

Uni ja vireysongelman arviointi tarkat esitiedot oleellinen perusta perusdiagnostiikka voidaan tehdä avoterveydenhuollosssa ilman lisätutkimuksia selkein poikkeus unenaikaiset hengityshäiriöt joiden tarkempi arvio vaatii ainakin suppean yöpolygrafian potilaiden arviointi vaatii tarkkuutta ja kokemusta!!! oireilu >>> diagnoositasoinen häiriö!!! normaali/epänormaali!!! suuri yksilöllinen ja ikäryhmittäinen vaihtelu Hublin 2008 / 34

Hublin 2008 / 35

Unettomuuden mekanismeista A. Normaalin nukahtamisen ja unessa pysymisen edellytykset todellinen unen tarve sirkadiaaninen oikea aikaisuus deaktivaatio B. Altistavat tekijät > ylivireys (syy ja/vai seuraus?) sukurasite persoonallisuuspiirteet akuutissa (pv kk) erilaiset stressit = laukaisevat tekijät kroonistuessa ylläpitävät tekijät unettomuuden aiheuttamat käytöksen/vasteiden muutokset "rimakauhu" unihygienia vuoteessaoloajan pidentyminen Hublin 2008 / 36

Unettomuuden kroonistuminen Spielman ym. 1987 37

UNETTOMUUDEN HOITOLINJAT Tilapäinen Lyhytkestoinen Pitkittynyt < 1 viikko 1 3 viikkoa > 3 viikkoa Unilääke +++ ++ (+) Muu sedatiivinen lääke ++ Unihygienia ++++ +++ +++ Muu kognitiivisbehavioraalinen hoito +++ Hublin ja Sallinen 2005 / 38

OBSTRUKTIIVINEN UNIAPNEA riskitekijät / ehkäisymahdollisuudet +++ ylipaino ++ miessukupuoli, ikä, alkoholi + vaihdevuodet, tupakointi tyypilliset ilmentymät kuorsaus, hengityskatkokset ja/tai kakominen ylipaino (niskanympärys, leuanalusrasva, keskivartalolihavuus) verenpaineen nousu /osa metabolista oireyhtymää päiväväsymys työiässä syndrooma tasoisena miehistä 4 % ja naisista 2 % unenaikaisista ilmiöistä päiväaikaisia seurauksia uniapnea ja unettomuus eivät toisensa poissulkevia voi olla merkittävä unenaikainen hengityshäiriö ilman apneoita Hublin 2008 / 39

OBSTRUKTIIVINEN UNIAPNEA: kardiovaskulaarinen 10 vuotisennuste (Marin et al. Lancet 2005; 365: 1046) N Ei fataali Fataali Kontrolli 264 1.00 1.00 Kuorsaus 377 1.32 (0.64 3.01) 1.03 (0.31 1.84) Lievä/keskivaikea OSAS 403 1.57 (0.62 3.16) 1.15 (0.34 2.69) Vaikea OSAS 234 3.17 (1.12 7.52) 2.87 (1.17 7.51) CPAP 372 1.42 (0.52 3.40) 1.05 (0.39 2.21) Hublin 2006 / 40

Uni ja vireysongelmiin kannattaa puuttua koska ne voivat vaikuttaa: elämänlaatuun oppimiskykyyn ja muistiin työkykyyn onnettomuusalttiuteen mielialaan sopeutumiskykyyn riskiin sairastua muihin sairauksiin olemassa oleviin sairauksiin Hublin 2005 / 41