Unen fysiologiaa ja tavallisimmat unihäiriöt. Salla Lamusuo Neurologian erikoislääkäri, TYKS Unilääketieteen erityispätevyys

Transkriptio

1 Unen fysiologiaa ja tavallisimmat unihäiriöt Salla Lamusuo Neurologian erikoislääkäri, TYKS Unilääketieteen erityispätevyys

2 Unen merkitys

3 Mihin unta tarvitaan Lähes kaikki eläimet nukkuvat jopa yksi-soluisilla eliöillä on havaittu vuorokausirytmejä Aivot toimivat aktiivisesti unen aikana käsittelevät ja järjestävät valveilla kerättyä informaatiota turha tieto pyyhitään pois (non- REM uni) hyödyllisiä synapsiyhteyksiä vahvistetaan (REM-uni) päivän tapahtumat eletään uudestaan, yhdistetään menneeseen

4 Unihäiriöiden yleisyys Yli 30% ihmisistä kärsii tilapäisestä unettomuudesta n. 10%:lla väestöstä esiintyy kliinisesti merkittävä varsinainen unihäiriö, Yli 65-vuotiailla unihäiriöiden esiintyvyys on jo yli 30%. Perusterveydenhuollon (terveyskeskus) potilaista lähes 30%:lla esiintyy univaikeuksia. 10% miehistä ja 14% naisista kokee olevansa muita väsyneempiä, 20% suomalaisista on huonoja nukkujia. Uniklinikoilla (USA) kroonisesta unettomuudesta 50% liittyy psykiatriseen häiriöön ja primaariin unettomuuteen noin 15%-25% 3% kärsii poikkeavasta päiväväsymyksestä 75% uniapnea, 6% psykiatrinen häiriö, 6% narkolepsia ja 3% yöllinen myoklonus Uniapnean esiintyvyys miehillä ja postmenopausaalisilla naisilla on 4%, menstruoivilla naisilla 2%. Levottomien jalkojen oireyhtymän esiintyvyys on 2-5%, lievemmän levottomat alat -oireilun huomattavasti suurempi.

5 Univaikeudet ja työkyvyttömyys N=56 732, työkyvyttömyys ( 90 päivää) (7%) työntekijälle, seuranta-aika keskimäärin 3.3 vuotta HR 2 1, yönä/vko 2-4 yönä/vko 5-7 yönä/vko * * * * * * * * * 0,5 0 All-causes Malignancies Kaikki Pahanlaatuiset sairaudet kasvaimet Mielenterveyshäiriöt Mental disorders Neurological Neurologiset sairaudet Sydän- ja Tuki- ja verisuoni-liikuntaelinsairaudesairaudet Cardiovascular Musculoskeletal Injuries and poisonings MEN Tapaturmat ja myrkytykset MIEHET Injuries and poisonings WOMEN NAISET Vakioitu: ikä, sukupuoli, SES, yö/vuorotyö, terveyskäyttäytyminen, diagnosoidut somaattiset sairaudet, kipulääkkeiden käyttö, masennus, ahdistus (Salo et al SLEEP 2010)

6 Unen fysiologiaa

7

8 Unen arkkitehtuuri Unijaksot toistuvat noin 90 minuutin sykleissä Aamuyötä kohden uni kevenee ja REM jaksot pitenevät

9 Hypnogrammi ja havahdukset Stages MT Wake REM S1 S2 S3 S4 Out Events Arousal [03] Lights Of f [01] Lights On [01] RM [01] SM [01] Spindle [03] 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00

10 Unen vaiheet Non-REM uni (N1, N2, N3): Aivosolujen aktiviteetti laskee ruumiin lämpötila laskee Sympaattisen hermoston aktiivisuus vähenee (RR ja sydämen syke laskee) Parasympaattisen hermoston aktiivisuus nousee lihastonus ja refleksit normaaleja

11 REM-uni rapid eyes movements, vilkeuni Matalafrekventtinen EEG Aivosolujen aktiivisuus muistuttaa valvetilaa (pons, occipitaalilohko) Ruumiin lämpötila ja metabolia lisääntyy Lihasten atonia 20-25% unesta Sympaattinen ja parasympaattinen hermoston osuus vaihtelee

12 2 x EOG 4 x EEG 2 x EMG EKG Kuorsaus Asento Hengitys Rintakehä Vatsanliikeet Nenäpaine SaO 2 Pulssi

13 Unisukkula K-kompleksi

14 Delta-aaltoja > 50 %

15 Unen säätelyn kahden prosessin malli Unideprivaation jälkeen: Prosessi C käyttäytyy kuin kello: jatkaa ilman uutta asetusta Prosessi S käyttäytyy kuin tiimalasi, joka on ylitäyttynyt pitkittyneen valveen aikana

16 Unen ja valveen rytmitys Unen määrän säilyminen riittävänä homeostaattinen rytmi Ajoittuminen sopivaan vuorokauden aikaan sirkadinen rytmi hypotalamus, suprakiasmaattinen tumake säätelijänä ulkoiset tekijät: valo (retinohypotalaaminen rata) n. 24 tunnin mittainen ultradiaaninen rytmi (12 tuntia, päiväväsymys) ns. uniportti nukahtamisalttiuden vuorokausivaihtelu korreloi kehonlämpötilan kanssa

17

18

19

20 Lämpötila pysyvin rytmi

21

22 Unen anatomiaa Valvetumakkeita: Aivosillan tumakkeet ( nouseva aktivaatiojärjestelmä ) kolinergiset, noradrenergiset ja serotonergiset tumakkeet Etuaivojen kolinergiset solut Hypothalamuksen histaminergiset tumakkeet Hypothalamuksen oreksiinisolut Unitumake: Hypothalamuksen VLPOA tumake GABA projektiosolut

23 Vireyden säätelykeskusket

24 Vireystilaa ja unta edistävät järjestelmät

25

26

27 Mantelitumake (amygdala) keskeinen rooli pelon käsittelemisessä tunteen muistiin painamisessa ja mieleen palauttamisessa vireystilan säätelyssä osallistuu hypotalamuksen välittämänä kardiorespiratoorisen fysiologiseen säätelyyn aivorunkotason refleksien muokkaamiseen tarkkaavuuden, havaintojen ja muistitoimintojen virittämiseen

28

29 Adenosiini valveen aikana aivosolut toimivat aktiivisesti ja kuluttavat energiaa -> energia alkaa loppua ATP muuttuu adenosiiniksi adenosiinin määrä lisääntyy valveilla olon aikana etuaivossa ja thalamuksessa adenosiini estää valveaktiivisten solujen toimintaa edesauttaa unen alkamista unen aikana hermosolujen aktiivisuus vähenee ja energiaa säästyy adenosiinipitoisuus laskee

30 Uni- ja vireystilan eri häiriöitä

31 Normaali uni Nukahtaminen alle 30 min Ei pitkittynyttä hereillä oloa unen aikana (unitehokkuus yli 90% = uniaika/vuoteessaoloaika) Herääminen aamulla virkistyneenä ja levänneenä Yöunen kesto keskimäärin tuntia geneettisesti määräytynyt ikäriippuvainen yksilöllinen

32 Milloin on kysymyksessä unihäiriö? Kun potilaalla esiintyy >3 kertaa viikossa > 1 kk ajan nukahtamisvaikeuksia, unen katkonaisuutta tai liian aikaista heräämistä liiallista nukkumista tai muuta uneen liittyvää ja joka aiheuttaa päivällä väsymystä tai muuta kliinisesti merkittävää haittaa

33 Unihäiriöt Voi olla sairaus (narkolepsia, uniapnea) Häiriö (RLS) Oire (stressi, ahdistuneisuus, masentuneisuus ym.) Riskitekijä (psyyke, muistihäiriöt, sydän- ja verisuonisairaudet)

34 Unihäiriöiden luokittelu The International Classification of Sleep Disorders (ICSD-2) I Unettomuus (insomnia) II Unenaikaiset hengityshäiriöt III Keskushermostoperäinen poikkeava väsymys (liikaunisuus, hypersomnia) IV Uni-valverytmin häiriöt V Unen aikaiset liikehäiriöt ja erityishäiriöt (parasomniat) VI Muihin sairauksiin liittyvät unihäiriöt

35 III Keskushermostoperäinen poikkeava väsymys Narkolepsia ja katapleksia Narcolepsia ilman katapleksiaa Periodinen hypersomnia Idiopaattinen hypersomnia pitkäuninen Idiopaattinen hypersomnia ilman pitkäunisuutta Psykofysiologinen hypersomnia Hypersomnia joka johtuu sairaudesta Hypersomnia joka johtuu lääkkeistä tms.

36 IV Uni-valverytmin häiriöt Vuorotyöhön liittyvä unihäiriö Aikaerorasitus Viivästynyt unijakso (DSPS) Aikaistunut unijakso (ASPS) Ei-24 tunnin univalverytmi Epäsäännöllinen uni-valverytmi Viivästynyt unijakso Yleisväestöstä <0.5% (-3%) Unettomista 5-10% nuorista jopa 7% Aikaistunut unijakso Tuiki harvinainen Iän myötä unijakso usein aikaistuu

37

38 V Unen aikaiset liikehäiriöt ja erityishäiriöt (parasomniat)

39 RLS ja PLM LEVOTTOMAT JALAT Jalkojen epämiellyttävät tuntemukset, jotka liittyvät jalkojen liikuttelun tarpeeseen. Oireet pahenevat levossa Oireet katoavat tai lievittyvät jalkojen liikuttelun tai venyttelyn avulla. Oireet ovat pahimmillaan tai esiintyvät yksinomaan iltaisin ja öisin. GlaxoSmithKline, esitetään oikeudenhaltijan luvalla

40 Non-REM parasomnia alkaa N3 unesta (voi alkaa myös N2 unesta) unen ensimmäsen kolmanneksen aikana Unissapuhuminen tai kävely sekavuuskohtaus kauhukohtaus havahtumishäiriöitä muita: sexsomnia, sleep-related eating disorder

41 REM-uneen liittyvät parasomniat painajaisunet RBD = REM behavior disorder (REM unen käyttäytymishäiriö) REM-unen aikainen lihasten atonia puuttuu unen sisältöön liittyvää liikettä yli 60-vuotiailla edeltää keskushermoston degeneratiivista sairautta MSA Parkinsonin tauti

42