KOULUTTAJAKOULUTUS STOry

KOULUTTAJAKOULUTUS STOry Opetussuunnitelma 2014-2015 40 op

1 Sisällysluettelo 1. KOULUTUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Tausta... 2 1.2 Kouluttajakoulutuksen järjestäminen ja koulutukseen osallistuvat... 2 2. KOULUTUKSEN TAVOITTEET... 3 3. PEDAGOGISEN TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT JA OPPIMISPROSESSI... 4 3.1 Pedagoginen toiminta... 4 3.2 Oppimisprosessi ja opetuksen toteutus... 4 4. KOULUTUKSEN RAKENNE... 5 5. OPETUSSUUNNITELMAN OPINTOKOKONAISUUDET... 7 5.1 Työnohjauksen ja työnohjaajakoulutuksen arviointi ja vaikuttavuus 5 op... 7 5.2 Pedagoginen ajattelu ja kouluttajaosaaminen 10 op... 8 5.3 Työnohjauksen teoreettiset taustat ja erilaiset ohjausmenetelmät 5 op... 9 5.4 Eettiset ja moraaliset kysymykset työnohjauksessa ja koulutuksessa 5 op... 10 5.5. Muuttuva yhteiskunta ja työnohjaus muuttuvassa työelämässä ja organisaatiossa 5 op... 11 5.6 Opinnäytetyö 10 op... 12 LIITE... 14

2 1. KOULUTUKSEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Tausta Suomen Työnohjaajat ry on vuonna 1983 perustettu koulutettuja työnohjaajia ja eri työnohjaustapoja yhdistävä aatteellinen yhdistys. Yhdistyksen toiminnassa huomioidaan sekä työnohjaajien ammatillisen taustan erilaisuus että työnohjauksen monimuotoisuus. Yhteistä on sitoutuminen yhdistyksen eettisiin periaatteisiin sekä erilaisten työnohjauksen teoreettisten viitekehysten arvostaminen. Yhdistyksen tavoitteena on kehittää työnohjausta sekä edistää työnohjaajakoulutuksen laatua ja työnohjaajien ammatillista pätevyyttä. Työnohjaajakoulutusten laadun kehittämiseksi yhdistyksessä on kirjattu työnohjaajakoulutuksen laatukriteerit. Yhdistys perusti vuonna 2012 TOKO-työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia työnohjaajakoulutusten kouluttajien ammattipedagogisen koulutuksen kriteerit sekä suunnitella ja järjestää ensimmäinen työnohjaajakouluttajakoulutus. Kehittämistyötä rahoittaa Työsuojelurahasto vuosina 2013-2015. Suomalaisissa työnohjaajakoulutuksissa on hyvin monenlaisia teoreettisia viitekehyksiä ja toteutustapoja. Työnohjaajakoulutusten kehittämiseksi on tärkeää, että kouluttajatahojen koulutuksissa on yhtenä tavoitteena tietoisen ja kriittisen työnohjausteoreettisen ajattelun integroiminen koulutusprosessiin. Tämä on mahdollista erilaisia teoreettisia näkökulmia edustavien työnohjaajakouluttajien ja työnohjaajien yhteisessä vuoropuhelussa. 1.2 Kouluttajakoulutuksen järjestäminen ja koulutukseen osallistuvat Ensimmäinen työnohjaajien kouluttajakoulutus käynnistetään syksyllä 2014 ja se kestää kolme lukukautta, vuoden 2015 loppuun. Koulutuksen toteuttaa Suomen työnohjaajat ry TOKO työryhmän luomien koulutuskriteereiden mukaan. TOKO-työryhmä toimii koulutuksen ohjausryhmänä ja Suomen työnohjaajat ry:n hallitus seurantaryhmänä. Kouluttajakoulutuksen

3 prosessia johtaa kaksi henkilöä, jotka koordinoivat varsinaisen koulutustyön ja toimivat ohjausryhmän esittelijöinä sekä varmistavat vuorovaikutuksen ja yhteistyön seurantaryhmän ja koulutussihteerin sekä ulkopuolisen arvioijan kanssa. Koulutusprosessin aikana tehdään yhteistyötä eri työnohjaajakouluttajatahojen kanssa suunniteltaessa ja toteutettaessa koulutettavien harjoittelujaksoja. Koulutus on kohdennettu työnohjaajille, jotka työskentelevät ja/tai tulevat työskentelemään työnohjaajien kouluttajina. Koulutus soveltuu myös työnohjaajien jatkokoulutukseksi, koska se antaa valmiuksia työnohjaajien ja työnohjaajakoulutusten kehittämiselle. Koulutukseen hakeutuneet kutsutaan hakulomakkeiden perusteella haastatteluun. Koulutettavien valinta tehdään ohjausryhmässä. Koulutukseen pääsyn edellytys on riittävän pitkä kokemus työelämästä, työnohjauksesta ja työnohjaajana toimimisesta. Koulutukseen valitaan pääsääntöisesti ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työnohjaajia. 2. KOULUTUKSEN TAVOITTEET Koulutus antaa teoreettiset, pedagogiset ja tutkimukselliset valmiudet toimia työnohjaajien kouluttajana ja työnohjaajakoulutuksen kehittäjänä. Tavoitteena on luoda teorian, dialogisen jäsentämisen ja reflektion kautta pedagogisia valmiuksia koulutustilanteiden suunnitteluun ja käytännön toteutukseen. Koska koulutus on kouluttajakoulutus, ovat pedagogisten valmiuksien oppiminen ja soveltaminen työnohjaajakoulutuksiin ensisijainen oppimistavoite. Koulutuksessa tutkitaan ja rakennetaan monitieteisessä ja moniammatillisessa vuoropuhelussa työnohjaajakoulutuksen teoreettista viitekehystä, opetussuunnitelmaa sekä tarvittavia pedagogisia ratkaisuja ja käytäntöjä.

4 3. PEDAGOGISEN TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT JA OPPIMISPROSESSI 3.1 Pedagoginen toiminta Kouluttajakoulutuksen pedagogiset ratkaisut perustuvat konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen sekä tutkivaan ja kehittävään työotteeseen työnohjaajien yhteisössä. Koulutettava on prosessissa aktiivinen tiedon ja kokemuksen konstruoija, osaamisen tutkija sekä toiminnan kehittäjä ja arvioija. Koulutettavan tutkiva ote työnohjaukseen tukee työnohjaajakouluttajana toimimista muuttuvissa toimintaympäristöissä. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnan, yhteisöjen että yksilöiden kanssa. Oppiminen on sidoksissa kulttuuriin. Koulutettavalla on vastuu itsestä sekä oman oppimisprosessin johtamisesta kouluttajien tuella. Koulutusprosessissa luodaan erilaisia reflektion ja oppimisen tiloja ja paikkoja: koulutettavien ryhmä, pienryhmä ja koulutusharjoittelut eri työnohjaajakoulutuksissa. Kouluttajat ja pienryhmäohjaajat toimivat prosessissa reflektio- ja oppimiskumppaneina eri tilanteissa. Koulutuksen päättyessä koulutettavat osaavat toimia yhteiskunnallisina vaikuttajina ja työnohjaajakouluttajina uudistaen sekä työnohjaajakoulutusta että työnohjausta yhteiskunnan ja työelämän muutoksessa. 3.2 Oppimisprosessi ja opetuksen toteutus Koulutettavien oppimisprosessi perustuu työnohjauksen tutkivaan otteeseen ja kriittiseen, uutta luovaan reflektioon. Oman kouluttajuuden tutkiminen käynnistyy itsen reflektiolla ja henkilökohtaisten tavoitteiden pohtimisella suhteessa koulutuksen opetussuunnitelmaan. Henkilökohtaisen, oman pohdinnan ohella ryhmäprosessi on koulutuksessa keskeistä. Prosessointia tuetaan sekä yksilö- että ryhmätehtävillä seminaaripäivissä ja niiden välillä. Opinnäytetyöprosessi

5 on koulutuksessa keskeinen, mikä vahvistaa koulutettavien tutkimus-, kehittämis- ja vaikuttamisosaamista. Koulutusprosessista vastaa kaksi koulutuksen vastuuhenkilöä, jotka kannattelevat prosessia ja huolehtivat erityisesti siitä, että teoria- ja menetelmäosiot tukevat toisiaan. Teoriaopintojen eri osaalueista vastaavat työnohjauksen eri teoreettisia viitekehyksiä edustavat kouluttajat. Pienryhmien ohjaajat tukevat ja ohjaavat koulutettavien prosessia, jossa kouluttajaosaaminen rakentuu. 4. KOULUTUKSEN RAKENNE Koulutus rakentuu osioihin, joissa tuetaan koulutettavan teoreettisen, pedagogisen ja tutkimuksellisen osaamisen rakentumista. Koulutuksen laajuus on 40 opintopistettä ja se toteutetaan vuosina 2014-2015 monimuotoisena kolmen lukukauden mittaisena prosessina, jossa lähi- ja etäopetus vuorottelevat. Lähiopetus sisältää 12 seminaaripäivää ja seitsemän pienryhmäistuntoa (á 3h). Koulutusprosessi sisältää teoriaopetuksen ja siihen liittyvät ennakkotehtävät, opetusharjoittelun, vertaisryhmätyöskentelyn, kirjallisuuden työstämisen ja opinnäytetyön. Teoriaopintojen kokonaisuus on 10 opintopisteen laajuinen kokonaisuus, johon sisältyy sekä lähipäivien opetusosiot työnohjauksen teoreettisista taustoista, muuttuvan yhteiskunnan ja organisaatioiden ja työnohjauksen välisestä suhteesta sekä tutkimusten ja kirjallisuuden lukeminen. Pedagogisten opintojen kokonaisuus sisältää kouluttajana toimimisen teoria- ja menetelmäopintoja, joiden laajuus on 10 opintopistettä. Kokonaisuuteen kuuluu lähiopetusta seminaaripäivissä, tutkimusten ja kirjallisuuden lukeminen sekä työskentely pienryhmissä ja kouluttajaharjoittelu. Tutkimusopinnot sisältävät tutkimusprosessiin liittyvien kokonaisuuksien ja opinnäytetyöohjaukseen nivoutuvaa opetusta seminaaripäivissä sekä pienryhmissä. Opinnäytetyö on laajuudeltaan 10 opintopistettä, johon koulutuksen aikana saadaan tukea lähiopetuksessa sekä pienryhmissä. Eettisten ja moraalisten kysymysten tarkastelu ja erilaiset teoreettiset näkökulmat

6 linkittyvät koulutusprosessiin sen eri vaiheissa ja eri tilanteissa. Koulutuksen opintokokonaisuudet on kuvattu taulukossa 1. Taulukko 1. Koulutuksen opintokokonaisuudet Opintokokonaisuudet Lähiopetuspäivät Itsenäinen työskentely Työnohjauksen ja Teoriaopetus Tutkimukset ja työnohjaajakoulutuksen Oppimistehtävä kirjallisuus arviointi ja vaikuttavuus 5 op Pedagoginen ajattelu ja Teoriaopetus Kirjallisuus ja kouluttajaosaaminen 10 Oppimistehtävä tutkimukset op Harjoitukset Opetusharjoittelun suunnittelu, toteutus ja arviointi Työnohjauksen Teoriaopetus Kirjallisuus ja teoreettiset taustat ja Oppimistehtävä tutkimukset erilaiset Harjoitukset ohjausmenetelmät 5 op Eettiset ja moraaliset Teoriaopetus Kirjallisuus ja kysymykset Ennakkotehtävä tutkimukset työnohjauksessa ja Harjoitukset koulutuksessa 5 op Muuttuva yhteiskunta Teoriaopetus Kirjallisuus ja ja työnohjaus Harjoitukset tutkimukset muuttuvassa työelämässä ja organisaatioissa 5 op Opinnäytetyö 10 op Teoriaopetus Kirjallisuus ja tutkimukset Vertaisryhmätyöskentely Reflektio Reflektio Reflektio Reflektio Reflektio Reflektio, opinnäytetyön edistäminen; suunnitelma, toteutus, arviointi

7 5. OPETUSSUUNNITELMAN OPINTOKOKONAISUUDET 5.1 Työnohjauksen ja työnohjaajakoulutuksen arviointi ja vaikuttavuus 5 op Tavoitteet Koulutettava hallitsee tutkivan työotteen työnohjaajana ja kouluttajana Koulutettava tuntee ne keskeiset tutkimusmenetelmät ja kysymyksenasettelut, joilla työnohjausta ja työnohjaajakoulutusta on tutkittu Koulutettava tarkastelee kriittisesti työnohjauksen ja koulutuksen vaikuttavuuden arviointia, hallitsee keskeiset menetelmät, joilla työnohjauksen vaikuttavuutta voidaan arvioida ja osoittaa sekä ymmärtää vaikuttavuuden arvioimisen monimutkaisuuden ja monisyisyyden. Sisältö vaikuttavuustutkimuksen problemaattisuus, tutkimusasetelmat ja tutkimusmenetelmät työnohjaustutkimuksen monimuotoisuus tutkimusprosessin eri vaiheet ja keskeiset menetelmät työnohjauksen ja koulutuksen vaikuttavuuden arvioiminen ja raportointi niin suullisesti kuin kirjallisesti Pedagoginen toteutus Lähiopetus, oppimistehtävä, pienryhmätyöskentely, kirjallisuus ja tutkimukset, prosessipäiväkirja Arviointi Kokonaisuuden arvioinnissa hyödynnetään itsearviointia, vertaisarviointia, kouluttajien, ohjausryhmän ja ulkopuolisen arvioijan arviointia. Suoritus arvioidaan skaalalla hyväksytty/täydennettävä.

8 5.2 Pedagoginen ajattelu ja kouluttajaosaaminen 10 op Tavoitteet Koulutettava sisäistää aikuisten oppimisen, opettamisen ja työnohjauksen perustavat ilmiöt ja periaatteet Koulutettava osaa toimia teoreettiseen tietoon perustuen aikuisten kouluttajana hyödyntäen omaa työnohjaajakokemustaan Koulutettava osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida työnohjaajakoulutuksen, joka peilaantuu yhteiskunnalliseen muutokseen ja työnohjauksen kehittymiseen Sisältö aikuisen oppimisen lainalaisuudet, oppimismotivaatio ja sen säätelykeinot oppimisen arvioinnin ja palautteen antamisen keinot opetusteknologiset välineet vuorovaikutus oppimistilanteessa ja sen säätelyn keinot aikuiskouluttamisen joustavat, vaihtelevat, toiminnalliset ym. pedagogiset muodot oppimissisältöjen ja -tavoitteiden, oppimisen ajoituksen ja opetussuunnitelman laatimisen perusteet erikokoisten ryhmien ohjaaminen ja erilaisten oppimisympäristöjen hallinta erilaisten oppimistehtävien pedagogiset toteutukset kouluttajaidentiteetin rakentuminen ja vastuun jäsentyminen, niin yksilöoppijan kuin koko ryhmän oppimisen edistäjänä sekä yksittäisissä oppimistilanteissa että laajemman koulutusohjelman osalta opiskelijavalintojen toteutuksen periaatteet ja menetelmät aiemmin opitun tunnistamisen menetelmät ja yksilöllisten opintopolkujen suunnittelun pedagogiset periaatteet oppimisprosessien eri vaiheiden tunnistaminen ja tukeminen oppimista jäsentävät erilaiset teoreettiset viitekehykset prosessuaalisen oppimisen ja emootioiden osuus oppimisprosessissa tasapainottaen ja monipuolistaen kognitiiviskorosteisuutta

9 Pedagoginen toteutus Lähiopetus, oppimistehtävä, pienryhmätyöskentely, kouluttajaharjoittelu, kirjallisuus ja tutkimukset, prosessipäiväkirja Arviointi Kokonaisuuden arvioinnissa hyödynnetään itsearviointia, vertaisarviointia, kouluttajien, ohjausryhmän ja ulkopuolisen arvioijan arviointia. Suoritus arvioidaan skaalalla hyväksytty/täydennettävä. 5.3 Työnohjauksen teoreettiset taustat ja erilaiset ohjausmenetelmät 5 op Tavoite Koulutettava vahvistaa omaa teoreettista ajatteluaan työnohjaajana Koulutettava syventää työnohjausosaamistaan ja tutkii kriittisesti toimintaansa työnohjaajakouluttajana Koulutettava osaa argumentoida toimintaansa työnohjausteoriaan ja tutkimuksiin nojaten Sisältö Ihmiskäsityksen keskeisyys ja sen rakentumisen erilaiset ulottuvuudet ja teoreettiset perustelut työnohjauksen perusteina ja koulutuksia ohjaavina näkemyksinä Työnohjauksen kohteen hahmottaminen ihmisen toimintana (yhteistoiminnallisessa) työelämässä ja yhteiskunnassa Työmotivaation, työhyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja työssä jakamisen keskinäiset suhteet Erilaisten työnohjauskäsityksien teoreettiset perustelut ja toimintamallit (=toimintakonseptit) Erilaisten viitekehyksien erot ja suhde toisiinsa sekä niiden paikka työnohjauksessa ja työnohjaajakoulutuksessa Teoreettisten lähtökohtien merkitys suhteessa ihmisen toimintaan niin yksilönä kuin yhteiskunnallisena toimijana ja asiantuntijana Käyttöteorian rakentuminen, merkitys ja mahdolliset ristiriitaisuudet suhteessa ns. julkiteoriaan oppimisen ja pedagogisten kehittelyjen lähtökohtana

10 Teoreettinen ja luova käsitteellinen ajattelu työnohjauksen voimavarana erilaisissa toimintayhteyksissä ja tilanteissa Työnohjaustoiminnan merkitys suhteessa yhteiskunnalliseen ja työelämän muutokseen Työnohjausmenetelmien luovat käyttömahdollisuudet Pedagoginen toteutus Lähiopetus, oppimistehtävä, pienryhmätyöskentely, kouluttajaharjoittelu, kirjallisuus ja tutkimukset, prosessipäiväkirja Arviointi Kokonaisuuden arvioinnissa hyödynnetään itsearviointia, vertaisarviointia, kouluttajien, ohjausryhmän ja ulkopuolisen arvioijan arviointia. Suoritus arvioidaan skaalalla hyväksytty/täydennettävä. 5.4 Eettiset ja moraaliset kysymykset työnohjauksessa ja koulutuksessa 5 op Tavoite Koulutettava sisäistää työnohjaajakoulutuksen ja työnohjauksen ammattieettiset periaatteet. Koulutettava osaa arvioida työnohjaajakoulutusta ja työnohjausta ammattieettisten periaatteiden mukaan. Koulutettava osaa toimia työnohjaajien kouluttajana ammattieettisten periaatteiden mukaisesti. Sisältö Eettinen ulottuvuus erityyppisissä ja -tasoisissa työnohjauksen kysymyksissä, vuorovaikutustilanteissa ja prosessin eri vaiheissa (alkuneuvottelu tilaajan kanssa, sopimus, ohjausprosessi, arviointi) Kriittinen ja luova suhde teoreettiseen ja käytännölliseen keskusteluun

11 Eettinen ulottuvuus työnohjauksen eri rajapinnoissa (suhde tilaajaan, suhde organisaatioon, suhde ohjattavan/ohjattavien tilanteeseen, suhde ohjaajan omaan ammatillisuuteen, suhde teoreettisiin viitekehyksiin). Työnohjauksen rajallisuus eri tilanteissa ja kriittisyys hallinta- ja korvaamattomuusfantasioissa Luova ja kriittinen suhde sekä oman perusammatin että työnohjauksen ammattieettisiin koodeihin Yrittäjyyden ja johtajuuden eettiset kysymykset työnohjauksessa ja työnohjaajakoulutuksessa Pedagoginen toteutus Lähiopetus, oppimistehtävä, pienryhmätyöskentely, kouluttajaharjoittelu, kirjallisuus ja tutkimukset, prosessipäiväkirja Arviointi Kokonaisuuden arvioinnissa hyödynnetään itsearviointia, vertaisarviointia, kouluttajien, ohjausryhmän ja ulkopuolisen arvioijan arviointia. Suoritus arvioidaan skaalalla hyväksytty/täydennettävä. 5.5. Muuttuva yhteiskunta ja työnohjaus muuttuvassa työelämässä ja organisaatiossa 5 op Tavoite Koulutettava analysoi kriittisesti työelämän ja organisaatioiden monimuotoisuutta ja muutosta työnohjaajana ja työnohjaajakouluttajana Koulutettava hallitsee erilaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen sekä organisaation ja työyhteisöjen kehittämisen menetelmiä Koulutettava osaa toimia organisaatioissa esimiesten kehittäjäkumppanina

12 Sisältö Työelämän muutosten vaikutukset työnohjaukselle ja sen kehittämiselle Työnohjauksen mahdollisuudet tukea organisaatioissa tehtävää työtä, työntekijöitä, muutoksia ja kehittämistä Työyhteisön ja yhteisöllisyyden merkitys työkulttuurin luomisessa ja ylläpitämisessä Erilaisten organisaatioteorioiden soveltaminen työnohjauksen kontekstiin Organisaatioiden ja työnohjaajien arkipuheeseen kätkeytyvät organisaatiohahmotukset Eri alojen työnohjauksen erityispiirteitä, mm. sosiaalityö, terveydenhuolto, opetusala, järjestöt, seurakunnat, teollisuus, palvelutuotantosektori, yliopistotyö Johtamisteorioiden soveltaminen työohjaajakouluttajan käytäntöön Organisaatioiden, työyhteisöjen ja johtamisen kehittämismallit Työnohjaustyön kytkökset johtamistyöhön ja työnohjaajan ja johdon yhteistyön merkitys työnohjauksen onnistumiselle Teknologisen kehityksen tuottamat mahdollisuudet työnohjaukselle (virtuaaliset työtavat) Työnohjauksen ja työnohjaajakoulutuksen kehittyminen vastaamaan nykyajan tarpeita Pedagoginen toteutus Lähiopetus, oppimistehtävä, pienryhmätyöskentely, kouluttajaharjoittelu, kirjallisuus ja tutkimukset, prosessipäiväkirja Arviointi Kokonaisuuden arvioinnissa hyödynnetään itsearviointia, vertaisarviointia, kouluttajien, ohjausryhmän ja ulkopuolisen arvioijan arviointia. Suoritus arvioidaan skaalalla hyväksytty/täydennettävä. 5.6 Opinnäytetyö 10 op Tavoite Koulutettava reflektoi omaa osaamistaan siten, että teoreettinen ja käytännöllinen, pedagoginen ja tutkimuksellinen sekä kehittämistyön osaaminen nivoutuvat monipuolisiksi työnohjaajakouluttajan valmiuksiksi.

13 Koulutettavan osaaminen konkretisoituu artikkelimuotoisessa opinnäytetyössä, joka on vaikuttamisen väline työnohjauksen ja työnohjaajakoulutuksen kehittämisessä Koulutettava osaa kirjoittaa selkeän, työnohjaustutkimuksiin ja kirjallisuuteen perustuvan artikkelin sekä markkinoida työnohjausta sekä omaa asiantuntijuuttaan sen myötä Sisältö Opinnäytetyö on koulutuksen keskeinen prosessi, jota tuetaan sekä seminaarien työskentelyssä että pienryhmätyöskentelyssä. Päätösseminaarissa työskennellään opinnäytetyöprosessien pohjalta. Pedagoginen toteutus Kirjallinen opinnäytetyö on artikkeli jostain työnohjaajakoulutukseen liittyvästä teemasta. Työ voidaan toteuttaa joko itsenäisesti tai parityöskentelynä. Tavoitteena on, että artikkelit toimitetaan kirjaksi koulutuksen päätyttyä. Arviointi Kokonaisuuden arvioinnissa hyödynnetään itsearviointia, vertaisarviointia, kouluttajien, ohjausryhmän ja ulkopuolisen arvioijan arviointia. Suoritus arvioidaan skaalalla hyväksytty/täydennettävä.

14 LIITE TYÖNOHJAAJAKOULUTTAJAKOULUTUKSEN SEMINAARIJAKSOT 2014-2015 Seminaarijaksot/Aika Teema 1. Seminaarijakso Koulutuksen aloitus 19. - 20.9.2014 Tutkiva ote työnohjauksessa ja koulutuksessa Arviointi 2. Seminaarijakso Pedagoginen ajattelu ja 7. - 8.11.2014 oppimisen kehittäminen Kouluttajat Anita Kallasvuo Soili Keskinen Arja Koski Soili Keskinen Aija Koivu 3. Seminaarijakso 6. - 7.2.2015 4. Seminaarijakso 24. - 25.4.2015 5. Seminaarijakso 25. - 26.9.2015 6. Seminaarijakso 11. - 12.12.2015 Työnohjauksen teoreettiset taustat ja ohjausteoria Eettiset ja moraaliset kysymykset työnohjauksessa ja koulutuksessa Työelämän muuttuva kuva Kehittyvä työnohjaajakoulutus & osaava kouluttaja Leila Keski-Luopa Synnöve Karvinen-Niinikoski Jussi Onnismaa Anita Kallasvuo Risto Puutio Aila Wallin Anita Kallasvuo Soili Keskinen Arja Koski Seminaarijaksot toteutetaan em. aikataulun mukaisesti. Seminaarijaksojen teemat voivat mahdollisesti vaihtua.