Oulunkaaren kuntayhtymä. Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015-2016

Oulunkaaren kuntayhtymä Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015-2016 Yhtymähallitus 9.12.2013 218 Yhtymävaltuusto 18.12.2013 1

Sisällysluettelo 1 2 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 4 SUUNNITTELUN PERUSTA... 6 2.1 Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen vuonna 2014... 6 2.2 Oulunkaaren jäsenkuntien väestön kehitys... 7 2.3 Suunnittelun taustatietoja... 10 3 OULUNKAAREN MALLI... 14 3.1 Organisaatio... 14 3.2 Oulunkaaren strategia... 16 3.3 Oulunkaaren visio... 16 3.4 Strategiset päämäärät ja painopisteet vuodelle 2014... 17 4 TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2016... 20 4.1 Talousarviorakenne... 20 4.2 Sitovuustaso... 20 4.3 Laskutuksen perusteet... 20 4.4 Käyttösuunnitelmat... 21 4.5 Talousarvion seuranta... 22 4.6 Talousarvion muutokset... 22 4.7 Käyttötalous: talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2015-2016... 23 4.8 Tuloslaskelma... 25 4.9 Investoinnit... 27 4.10 Rahoituslaskelma... 28 5 TOIMINTASUUNNITELMA... 29 5.1 Hallinto... 29 5.1.1 Hallinto-organisaatio... 29 5.1.2 Yleinen kuntayhtymän hallinto... 29 5.2 Elinkeinojen kehittäminen... 30 5.2.1 Elinkeinohankkeet... 31 5.3 Seudullinen kuntapalvelutoimisto... 34 5.3.1 Kuntapalvelutoimiston tuotanto... 34 5.4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus... 35 5.4.1 Järjestämiskeskus... 35 5.4.2 Palvelujen järjestämissuunnitelma... 36 5.4.3 Järjestämissopimukset... 36 5.4.4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet... 37 2

5.5 Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto... 43 5.5.1 Perhepalvelut... 43 5.5.2 Terveyspalvelut... 44 5.5.3 Vanhuspalvelut... 46 6 7 HENKILÖSTÖ... 48 TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2016... 50 7.1 Laskelma hallinnon ja elinkeinojen kuntaosuuksista... 50 7.2 Laskelma kuntapalvelutoimiston maksuosuuksista... 52 7.3 Laskelma soten tuotannon raamista kunnittain... 56 7.3.1 Kaikki kunnat yhteensä... 56 7.3.2 Iin kunta... 57 7.3.3 Pudasjärven kaupunki... 58 7.3.4 Simon kunta... 59 7.3.5 Utajärven kunta... 60 7.3.6 Vaalan kunta... 61 7.4 Laskelma kuntien maksuosuuksista v. 2014 2016... 62 Liitteenä kuntien järjestämissopimukset 3

1 Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntien perustehtävä on paikallishallintoviranomaisena edistää kuntalaisten hyvinvointia ja tuottaa peruspalveluja. Kunnissa on Suomessa erityisen laaja tehtäväkenttä, sillä maakunnallista hallintoa ei monen muun valtion tapaan Suomessa ole. Kuntien tehtäviä on tehtäväkartoituksen mukaan 535 ja erilaisia velvoitteita on 974. Osana hallituksen rakennepaketin kuntatalouden miljarditalkoita on tavoitteena karsia kuntien tehtäviä niin, että 2017 mennessä on saavutettu miljardin euron säästö kuntien toimintakuluissa. Lisäksi miljardi euroa katetaan verotusta korottamalla ja kuntien toiminnan tehokkuutta lisäämällä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on vähentynyt viime vuosina vuosittain ja suunta on edelleen laskeva. Kuntatalouden kestävyyden kannalta kuntien tulojen ja menojen välistä jatkuvasti lisääntyvää epäsuhtaa on tämän vuoksi tarkasteltava. Niin isoissa kuin pienemmissäkin kunnissa on kuntatalouden kiristyessä menossa talouden tasapainotusohjelmia ja yt-neuvotteluja. Yhtä aikaa kuitenkin väestö ikääntyy ja kuntalaisten erilaiset palvelutarpeet lisääntyvät. Sosiaali- ja terveysministeriön tähänastiset esitykset kuntien tehtävien karsimiseksi eivät ole sisältäneet sellaisia toimenpiteitä, jotka tulisivat helpottamaan lähivuosina kuntien tulopohjan ja kustannusten nousupaineiden välistä epätasapainoa. Yli 75-vuotiaiden laitoshoidon purkamiseen tähtäävät toimet ovat jo pitkään sisältyneet kuntien palvelujärjestelmiä koskeviin kansallisiin kehittämislinjauksiin. Kotihoidon vahvistaminen ja senioriasuntokannan vahvistaminen ovat osa tätä kokonaisuutta. Toimeentulotuen normitetun osan Kelalle siirtämistä koskevat keskustelut ovat olleet osa sosiaalityön arkea jo 1970-luvulta lähtien. Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että normitetun osan maksatuksen siirto Kelalle tehostaisi toimintaa ja vapauttaisi kuntien henkilöstöresurssia sosiaalityöhön ja sosiaaliohjaukseen sekä poistaisi päällekkäistä tietojärjestelmien uusimistarvetta. Terveyskeskuslääkäreille pääsy on kansallisesti vaikeutunut, kun lääkärityövoimaa on siirtynyt sairaaloihin ja työterveyshuoltoon. Lääkäripalvelujen saatavuuden parantaminen on tärkeä näkökulma sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja tuottamista koskeva sääntely on lisääntynyt jatkuvasti. Kuntakentän näkemyksen mukaan kuntien tehtävien hoitamisessa tulee jatkossakin edistää paikallisten erityisolosuhteiden huomioimista ja ottaa huomioon mm. Harva-alueiden erityispiirteet ja väestön korkea sairastavuus. Paikallista harkintaa ja mahdollisuuksia innovatiivisiin paikallisiin kokeiluihin tulee edesauttaa. Paikallishallinnon tason väestön tarpeiden ja elinolojen tuntemus on paras tae vaikuttavalle ja kustannustehokkaalle palvelutuotannolle. Kuntayhtymän seuraavan vuoden toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista on toimintamallimme mukaisesti neuvoteltu kuntien kanssa maaliskuusta lähtien. Neuvotteluja ovat sävyttäneet kuntapäättäjien huoli kuntalaisten palveluista ja kuntatalouden kestävyydestä jatkossa. Kuntayhtymän vuoden 2014 talousarvion toimintakulujen loppusumma on 118 729 221 euroa ja nettonousu on 3,8 prosenttia. Kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon nettokasvu verrattuna vuoteen 2013 on 3,3 prosenttia. 4

Kunnittainen vaihteluväli on 1,8-7,5 prosenttia. Tiukan talouden olosuhteissakin henkilöstöresursseja saadaan vahvistettua. Väestön palvelutarpeisiin vastaamiseksi kotiin annettavia palveluja vahvistetaan mm. fysioterapiapalvelujen avulla. Käyttöön otetaan RAIsoft-mittaristo ja Mobiilikotihoito-palvelu. Päivätoimintaa kehitetään ja kuntalaisten asumisolosuhteita parannetaan. Palvelujen saatavuutta parannetaan terveyspalvelujen vastaanottopalveluissa ja perhepalveluissa kehitetään varhaisen tuen palvelujen palvelukokonaisuutta. Kehittämishankkeet ovat tärkeä osa palvelujen kehittämistyötä edelleen. Kuntalaisten lähipalvelut turvataan lähipalveluperiaatteella. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus etenee vuoden 2014 aikana hallituksen aikataulutuksen mukaisesti siten, että järjestämislakiesitys on tulossa eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 2014. Leena Pimperi-Koivisto kuntayhtymän johtaja 5

2 Suunnittelun perusta Kunnat ja kuntayhtymät ovat myös lähivuosina monissa ristipaineissa. Esiin voidaan nostaa mm. maailman ja valtiontalouden kehitysnäkymät, hallitusohjelman linjaukset sekä sote- ja kuntarakenneuudistus. Myös alueen erityispiirteet, kuten ikääntyminen, harva asutus, maaseutumaisuus ja osaavan työvoiman saatavuus, haastavat kunnat ja Oulunkaaren pohtimaan kehittämisen työkaluja. Tulevien ratkaisujen ja uudistusten tulisi tukea kuntien elinvoimaa ja kuntalaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Muutosten valmistelun pohjana tulisi huomioida myös palveluiden laadun, kuntalaisdemokratian sekä taloudellisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden näkökulmat. Maailmantalouden kohtuullisesta 3 %:n kasvuvauhdista huolimatta euroalueella Suomi mukaan lukien talouden haasteet jatkuvat edelleen. Valtionvarainministeriö on arvioinut ensi vuoden kasvuksi maassamme 1,2 % ja myös vuoden 2015 kasvu jää alle kahden prosentin. Niin kansallisena kuin seudullisena ilmiönä näyttäytyvät myös muuttoliike, monikulttuurisuuden lisääntyminen sekä asiakkaiden liikkuvuus lisääntyneen valinnanvapauden myötä. STM:n ja Kuntaliiton ennusteiden mukaan kuntien ja alueiden väliset erot mm. hyvinvoinnissa, työllisyydessä ja osaavan työvoiman saatavuudessa tulevat kasvamaan. Väestö ja asiakkaat muodostavat jatkossa aiempaa heterogeenisemman toimintakentän, jossa tulee Oulunkaaren alueella huomioida kuntien yksikölliset piirteet ja palvelutarpeet. Tämä pyritään turvaamaan osaltaan mm. hajautetun palvelutuotannon avulla, jota tuetaan seudullisilla rakenteilla ja prosesseilla. Sekä kuntarakenne- että sote-uudistus haastavat kunnat ja kuntayhtymät pohtimaan omaa toimintaansa tuoreesta näkökulmasta. Osana laajempaa kokonaisuutta on tarpeen tarkastella myös kunnissa toteutettavia lähipalveluita ja niiden turvaamista. Yhtenä näkökulmana voidaan hyödyntää erilaisten sähköisten järjestelmien ja palvelukokonaisuuksien mahdollisuuksia. Oulunkaari ja jäsenkunnat ovatkin olleet tässä edelläkävijöitä. 2.1 Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen vuonna 2014 Oulunkaari on tulevaisuudessa kahden keskeisen haasteen äärellä; väestö ikääntyy ja samaan aikaan tulee turvata osaavan työvoiman saatavuus. Jotta palvelujen kysynnän kasvuun voidaan henkilöstöresurssin osalta tulevaisuudessakin vastata, tulee kuntayhtymässä pyrkiä vahvistamaan sekä toimialan, työnantajamielikuvan että alueen ja yritysten vetovoimaisuutta. Ammatillisen osaamisen kehittämisen tueksi Oulunkaarella on käynnistetty vuonna 2013 systemaattinen osaamisen kehittämistyö mm. osaamiskartoitusten ja kuntayhtymätasoisen koulutussuunnitelman muodossa. Myös lähiesimiesten osaamista vahvistetaan loppuvuodesta 2013 käynnistyneellä valmennusohjelmalla. 6

Keskeinen osa palvelujärjestelmän kehittämistä ovat niin valtakunnallisella tasolla kuin Oulunkaarella sähköiset palvelut. Tekniikan kehittymisen sekä asiakkaiden ja henkilöstön osaamistason nousun myötä sähköiset palvelut ovat tulevaisuudessa yhä luontevampi osa Oulunkaaren palvelutuotannon arkea. Esimerkkinä voidaan mainita Sujuvahankkeen puitteissa käynnistynyt Oulunkaaren sähköinen Omahoito-alusta, jonka välityksellä asiakkaat voivat mm. tarkastella omia tietojaan sekä saada yksilöllisistä apua terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Myös esim. ITTS-hankkeen puitteissa on ikäihmisille tarjottu videovälitteistä kuntoutusta muiden kotiin annettavien palveluiden tukena. Tulevan vuoden aikana on suunnitteilla laajentaa videovälitteisiä palveluja Oulunkaaren alueella. Vanhuspalveluissa tullaan vuoden 2014 aikana selvittämään mahdollisuus ottaa käyttöön sähköinen mobiilikotihoidon ratkaisu tukemaan henkilöstön työtä ja palvelujen asiakaslähtöisyyttä. Tilastotietojen pohjalta tehtävän suunnittelun lisäksi Oulunkaarella on käytössä ns. Maisema-työkalu. Maisema-malli on Kuntamaisema Oy:n tarjoama työkalu palvelutuotannon arviointiin, seurantaan, ohjaukseen ja vertailtavuuteen. Kuntamaisema Oy:stä saadaan vuosittain analyysiraportti, jossa palvelutuotantoa on kunnittain vertailtu suhteessa Oulunkaaren kokonaistilanteeseen ja muihin Maisema-mallia hyödyntäviin kuntiin. 2.2 Oulunkaaren jäsenkuntien väestön kehitys Alla olevien taulukoiden ja kuvaajien lähteenä Tilastokeskus ja Sotkanet 2013. 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Väestöennuste Väestöennuste Väestöennuste Väkiluku 2012 2020 2030 2040 Ii 9574 10344 10855 11110 Pudasjärvi 8620 7879 7374 7006 Simo 3429 3251 3101 2985 Utajärvi 2950 2688 2525 2432 Vaala 3250 2945 2777 2705 7

Oulunkaaren väkiluku 31.12.2012 27823 Väestöennuste 2020 27107 Väestöennuste 2030 26632 Väestöennuste 2040 26238 Iin kunta, väestökehitys ikäryhmittäin Pudasjärven kaupunki, väestökehitys ikäryhmittäin 8

Simon kunta, väestökehitys ikäryhmittäin Utajärven kunta, väestökehitys ikäryhmittäin Vaalan kunta, väestökehitys kunnittain 9

2.3 Suunnittelun taustatietoja Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi: Kelan ikävakioidun sairastavuusindeksin muuttujat ovat kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä (lähde: Sotkanet 2013). THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi: 10

THL:n indeksi sisältää ikävakioituna: 1. Aivoverisuonitaudit 2. Sepelvaltimotaudit 3. Dementiaan liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet 4. Mielenterveysongelmat 5. Syövän yleisyys 6. Sairaalassa hoidetut tapaturmat 7. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet (Lähde: Sotkanet 2013) Palveluiden jaottelu palvelutasoittain (ns. värikori-malli): Oulunkaaren soten palvelut on jaoteltu kolmeen ns. värikoriin; vihreään, keltaiseen ja punaiseen. Vihreät palvelut ovat kevyitä, ennaltaehkäiseviä palveluita, keltaisessa asiakas tarvitsee tilapäistä palvelua ja punaiset puolestaan ovat raskaita esim. ympärivuorokautisia palveluita. Värikori-mallin avulla voidaan seurata esim. ennaltaehkäiseviin palveluihin panostamisen vaikutuksia muihin palvelukokonaisuuksiin. Samoin värikori-malli edistää hyvien käytäntöjen vertailua kuntien välillä.. Vihreän korin palvelukokonaisuuksia ovat esimerkiksi päivätoiminnan palvelut, neuvolapalvelut, Omahoito-alustan käyttöön liittyvät palvelut, omaishoidon tuki sekä eräät suun terveydenhuollon palvelut. Keltaisia palveluja ovat esimerkiksi kotihoito ja vastaanoton toiminnot. Punaisia palveluja puolestaan ovat mm. hoiva- ja osastohoito ja asumispalvelut. Alla olevassa kuvaajassa on koottu yhteen kaikkien kolmen palvelualan (perhe, terveys, vanhus) kustannusten jakaantuminen eri palvelutasoihin. (Lähde: Oulunkaaren tilinpäätös 2012.) 60% 50% 40% 44% 40% 44% 38% 42% 41% 49% 45% 50% 47% 30% 20% 14% 11% 11% 12% 11% 10% 0% Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Vihreät Keltaiset Punaiset 11

Palvelujen piirissä yli 75-vuotiaista (%osuus vastaavanikäisestä väestöstä) Iin kunta Pudasjärven kaupunki Simon kunta Utajärven kunta Vaalan kunta Suositus 70 % Suositus 5-6 % Suositus 13-14 % Suositus 5-6 % Suositus 3 % Lähde: Sotkanet ja Oulunkaaren Maisema 2013 12

Toimeentulotuen asukaskohtaiset kustannukset 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2009 2010 2011 2012 Koko maa 115 118 120 130 Pohjois-Pohjanmaa 86 82 82 88 Ii 64 54 48 52 Pudasjärvi 150 141 116 117 Simo 27 17 17 14 Utajärvi 81 70 66 60 Vaala 151 115 124 117 Lähde: Sotkanet 2013 ja Oulunkaaren Maisema 13

3 Oulunkaaren malli 3.1 Organisaatio Oulunkaaren organisaatiokaavio voidaan kuvata seuraavasti: Yhtymävaltuusto Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto. Kukin kuntayhtymän jäsenkunta valitsee yhtymävaltuustoon edustajansa väestöpohjan mukaan niin, että Iin ja Pudasjärven kunnilla kummallakin on seitsemän (7) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Simon, Utajärven ja Vaalan kunnilla kummallakin on viisi (5) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Yhtymävaltuustolla on puheenjohtaja ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa. Yhtymähallitus Kuntayhtymän hallituksen kokoonpano (14 jäsentä) määräytyy jäsenkuntien väestömäärän perusteella seuraavasti: Iin kunta; neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä 14

Pudasjärven kaupunki; neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Simon kunta; kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Utajärven kunta; kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Vaalan kunta; kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Yhtymähallituksella on puheenjohtaja ja yksi (1) varapuheenjohtaja. Yhtymähallituksessa pysyvinä asiantuntijajäseninä ovat kunnanjohtajat läsnäolo- ja puheoikeudella. Esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. Yhtymähallituksen tehtävä on kaksijakoinen: kuntayhtymän yleiset tehtävät sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen tilaajahallituksen tehtävät. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakuntaan kuuluu yksi jäsen ja henkilökohtainen varajäsen jokaisesta jäsenkunnasta. Tarkastuslautakunnalla on puheenjohtaja ja yksi (1) varapuheenjohtaja. Palvelutuotantolautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen tuotantopuolen toiminnasta vastaa palvelutuotantolautakunta. Lautakunnassa on yhteensä neljätoista (14) jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen seuraavalla kuntakohtaisella jaotuksella: Iin kunta; neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Pudasjärven kaupunki; neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Simon kunta; kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Utajärven kunta; kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Vaalan kunta; kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Lautakunnalla on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Palvelutuotantolautakunnan esittelijöinä toimivat palvelujohtajat (perhe-, terveys-, vanhuspalvelujohtajat). Tiimit Poliittisen ohjauksen lisäksi kuntayhtymän toimintamallissa on mukana jäsenkuntien ja kuntayhtymän viranhaltijoista koostuvat tiimit, jotka toimivat valmistelevana elimenä vastaten oman toimialansa suunnittelusta sekä prosessien kehittämisestä sekä osaltaan toiminnan arvioinnista. Tiimien rooli kuntien välisen yhteistyön ja viestinnän kanavana on myös merkittävä. Johtotiimin kuuluvat jäsenkuntien kunnanjohtajat, yhtymähallituksen puheenjohtaja, kuntayhtymän johtaja ja hallintojohtaja. Johtotiimin keskeinen tehtävä on omistajaohjaus yhtymähallituksen tukena. Elinkeinotiimi vastaa elinkeinotoimen palveluista, niiden kehittämisestä ja siihen liittyvistä hankkeista. Elinkeinotiimiin kuuluvat kuntien elinkeinovastaavat, seudullinen yritysasiamies sekä kuntayhtymän johtaja. Hallintotiimin tehtävänä on yleisen kuntayhtymän ja kuntapalvelutoimiston toiminnan sekä niiden alaisten hankkeiden suunnittelu ja kehittäminen. Hallintotiimin jäseniä ovat kuntien ja kuntayhtymän hallintojohtajat. Tiimit toimivat tarvittaessa myös toimialansa hankkeiden ohjausryhmänä. 15

3.2 Oulunkaaren strategia Strateginen suunnitelma ohjaa ja tukee Oulunkaaren johtamis- ja kehittämistyötä. Oulunkaaren strategia pohjautuu kuntien strategioihin ja siten osaltaan vahvistaa jäsenkuntien omistajaohjausta. Strategian pohjalta laaditaan sosiaali- ja terveyspalvelujen operatiivista toimintaa raamittava valtuustokausittainen palvelujenjärjestämissuunnitelma sekä vuosittaiset järjestämissopimukset palvelualoittain ja -alueittain. Palvelujen järjestämissuunnitelma päivitetään loppuvuoden 2013 aikana siten, että se on päätöksenteossa tammikuussa 2014. Kuntapalvelutoimiston toimintaa ohjaavat kuntakohtaiset palvelusopimukset. Elinkeinojen kehittämisen osalta on laadittu seudullisen elinkeinojen toimintamalli, jota ollaan parhaillaan päivittämässä. Strategian tavoitteena on, että yhteisten linjausten ja yhteisiin päämääriin sitoutumisen kautta kuntayhtymä ja Oulunkaaren peruskunnat voivat ennakoida toimintaympäristön tulevia muutoksia, vastata asiakkaiden tarpeisiin, kehittää toiminnan vaikuttavuutta ja laatua sekä saavuttaa asetetut tavoitteet. Strategian sisältöä ja painopistealueita tarkastellaan vuosittain palvelu- ja järjestämissopimuksia laadittaessa ja täsmennettäessä osana kuntayhtymän talous- ja toimintasuunnittelua. Oulunkaaren strategiassa on hyödynnetty mielikuvaa purjealuksesta. Oulunkaari on kuin laiva, jolla tulee olla yhteinen suunta. Tarvitaan kapteeni ja osaavaa henkilöstöä, jotta purjehtiminen toisinaan myrskyisälläkin merellä voi onnistua. Tärkeää on, että koko miehistöllä on tiedossa yhteinen määräsatama (visio), jota kohti alusta ohjataan. Laivasta löytyy myös palveluja käyttäviä matkustajia (asiakkaita), joiden tarpeita ja toiveita tulee kuunnella tarkoin. Välisatamat aluksen reitillä ovat peruskuntia, joiden näkemyksen huomioiminen toiminnan kehittämisessä on ensiarvoisen tärkeää. Kokonaisuudessaan strategia toimii purjealukselle kuin merikartta, joka ohjaa yhteiseen suuntaan, kohti horisontissa siintävää määräsatamaa. 3.3 Oulunkaaren visio Strategiassa Oulunkaaren visio vuoteen 2016 on määritelty seuraavasti: Oulunkaari turvaa uudistaen maaseudun palveluja yhteistyössä ihmistä lähellä. Oulunkaari tukee vahvasti alueen hyvinvointia ja vetovoimaisuutta. Oulunkaaren toiminta pohjaa osaamiseen, yhteiseen suuntaan ja alueellisten erityispiirteiden hyödyntämiseen yhteiseksi hyväksi. Visio kiteytyy: Oulunkaari hyvinvointia ihmistä lähellä. Strategiset päämäärät täsmentävät tavoiteltavaa tulevaisuuden kuvaa. Päämäärien lisäksi strategiassa on määritelty kriittiset menestystekijät, toimenpiteet ja mittarit. Strategiasta johdetut operatiiviset toimenpiteet täsmentyvät palvelujen järjestämissuunnitelmassa, järjestämis- ja palvelusopimuksissa sekä käytännön palvelutuotannossa. 16

3.4 Strategiset päämäärät ja painopisteet vuodelle 2014 Strateginen tavoite Painopisteitä vuodelle 2014 1) Asiakaslähtöiset palvelut Palvelut tuotetaan aidosti asiakaslähtöisesti. Innovatiivisia, kustannustehokkaita, vaikuttavia ja tarkoituksenmukaisia toimintatapoja hyödynnetään organisaation joka tasolla. Palvelujen saatavuus, vaikuttavuus ja laatu Monikanavaisten palvelujen kehittäminen o Esim. kotiin annettavat fysioterapia- ja muut palvelut, sähköinen toimeentulotukihakemus, Omahoito-palvelun käytön vakiinnuttaminen ja käyttäjämäärän selkeä lisääntyminen sekä palvelun edelleen kehittäminen Kotiin annettavien palvelujen vahvistaminen o RAIsoft-mittariston käyttöönotto vanhuspalveluissa (korvaa RAVA-mittariston) o Vanhuspalveluissa Mobiilikotihoito-palvelun käyttöönoton arviointi o Ikäihmisten neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen (mm. Ikäihminen toimijana -hankkeen puitteissa) o Hyvinvointia tukevan toiminnan ja ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen (esim. hyvinvointia tukevat kotikäynnit ikäihmisillä) o Tehostetun kotihoidon laajentamisen arviointi Pudasjärven pilotin jälkeen o Vanhuspalveluissa Seniori-kaste hanke (kotona asumisen tukeminen) Vastaanottopalvelujen sujuvuus ja saatavuus (Hyvä vastaanotto -toimintamallin juurruttaminen) Perhepalveluissa Virta 2 -hanke (asiakkaan yhteiskuntaosallisuus) ja Oulun seutukaari hanke (perhe- ja perheneuvolatyön seudullisten, asiakaslähtöisten toimintamallien luominen) Kuntapalvelutoimistossa prosessien kehittäminen Myönteisen työnantajamielikuvan ylläpitäminen ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnin varmistamiseksi, lääkäritilanteen säilyttäminen vakaana Uudet vakanssit järjestämissopimusten mukaan Tilat: Iissä hammashoitolan uudet tilat ja hoivaosaston parannustyöt, Pudasjärvellä terveysaseman remonttitarpeiden kartoittaminen ja päiväkeskuksen tilojen hyödyntämismahdollisuuksien tarkastelu, Simossa ARA:n rahoitushakemus kehitysvammaisten asumispalveluihin liittyen, Utajärvellä Suvituulen ja terveysaseman remontti, Vaalassa vanhuspalvelujen asumispalvelukokonaisuuden tarkastelu Asiakastyytyväisyys ja asiakkaiden osallistuminen Asiakas- ja kuntalaispalautejärjestelmän käyttöönotto, neuvolaraatitoiminnan laajentaminen, sosiaalityössä kokemusasiantuntijatoimintamallin hyödyntäminen Vastaanottopalvelujen sujuvuus ja saatavuus (Hyvä to -toimintamallin ja Omahoito-palvelun käytön juurruttaminen) Henkilöstön asiakaspalvelutaitojen kehittäminen (mm. työyhteisöpysäkki-toimintamalli) Kuntalaistiedottamisen kehittäminen edelleen (mm. paikallislehdet, internet-sivut, Oulunkaari-lehti) Hyve ja Iloa eloon -hankkeet vanhuspalveluissa 17

Jäsenkuntien ja luottamushenkilöiden ohjaus palvelutuotannossa Avoin ja ajantasainen tiedonkulku (mm. kuukausitiedote ja osavuosikatsaukset, värikori-malli, vuotuinen toiminnan arviointi) Asiakastiedolla johtamisen kehittäminen, asiakas- ja suoritetiedon raportoinnin kehittäminen (mm. Hyve-hankkeen puitteissa) Kuntaneuvottelu- ja kuntaseminaariprosessien kehittäminen edelleen Luottamushenkilöiden perehdyttäminen sote-palveluiden toimintaan ja kustannusrakenteisiin (esim. tieto-/materiaalipankin rakentaminen luottamushenkilöiden verkkopalveluun) 2) Osaaminen ja hyvinvointi Johtaminen on vahvaa, uutta luovaa ja joustavaa. Henkilöstö on sitoutunutta, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa. Osaaminen on täysimääräisesti käytössä. Kehittämisosaamista ja -halua löytyy organisaation joka tasolta. Johtaminen on vahvaa, uutta luovaa ja joustavaa Aluejohtoryhmien ja palvelualojen johtoryhmien toiminnan kehittäminen Johtoryhmän kenttäkierros toimintamallin arviointi ja toiminnan mahdollinen jatko Vuorovaikutteisen johtamisen kehittäminen (mm. Hyve-hankkeen puitteissa) Esimiesten osaamisen kehittäminen (mm. Hyve-hankkeen esimiesvalmennusohjelma) Johdon raportoinnin kehittäminen (esim. osavuosikatsaukset, suoritetiedon raportointi) Esimiesinfojen vuorovaikutteisuuden kehittäminen Sitoutunut, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö Oulunkaaren hyvinvointiohjelman toimeenpano vuosikellon mukaan Vuotuinen työhyvinvointikysely ja toimenpiteet sen pohjalta Työterveyshuollon ja työsuojelupäällikön roolin vahvistaminen hyvinvoinnin ja työsuojelun tukena Osaamiskartoitusten jatkaminen TVA-prosessin käynnistäminen Työnohjausmallin selvittäminen (esim. Kainuun toimintamallin pohjalta) Sähköisen perehdytysmateriaalin mahdollisuuksien selvittäminen (mm. Dreambrokerin hyödyntäminen) Kehitetään edelleen tiedonkulkua, mm. intran käytön tehostaminen Uuden kehityskeskustelumallin vakiinnuttaminen Perhepalveluiden Mukeva-hanke Voimaa vanhuspalveluihin -hanke Kehittämisosaamista ja halua löytyy organisaation joka tasolta Aluejohtoryhmien ja palvelualojen johtoryhmien toiminnan kehittäminen Yhteistyötoimikunnan roolin kehittäminen edelleen Uuden kehityskeskustelumallin vakiinnuttaminen Yksiköiden kehittämistyön tukeminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen TerPS-hanke, yhteistyö kuntien hyte-ryhmien kanssa Sähköisen Omahoito-palvelun käytön vakiinnuttaminen 18

3) Tasapainoinen talous Palvelujen tuottaminen on organisoitu kokonaistaloudellisesti, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti Peruskuntien ja kuntayhtymän tasapainoinen talous Varmistetaan kuntien antamien talousarvioraamien pitävyys (kuntien ja Oulunkaaren vuorovaikutuksen vahvistaminen edelleen) Avoin ja ajantasainen tiedonkulku Vahvistetaan talousosaamista organisaation joka tasolla Kehitetään edelleen talouden raportointia eri käyttäjäryhmien tarpeiden pohjalta Selvitetään raportoinnin automatisoinnin mahdollisuuksia Kokonaiskustannustehokkuus, vaikuttavuus Tarkastellaan aktiivisesti erilaisten palvelutuotantovaihtoehtojen kokonaiskustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä toteutetaan tarvittavat rakennemuutokset yhteistyössä peruskuntien kanssa Monikanavaisten palvelujen tarjoaminen Yhteiskäyttöautojen hyödyntäminen ja järjestelmän laajentamisen tarpeen selvittäminen Työllistämiseen liittyvien prosessien kehittäminen yhteistyössä jäsenkuntien kanssa, yhteiskuntavastuunäkökulman huomioiminen mm. palvelujen kilpailuttamisessa Kuntapalvelutoimiston tuotteistamisprosessin toimeenpano kuntien laskutukseen Uuden EU-hankekauden mahdollisuuksien hyödyntäminen 4) Alueellinen vaikuttavuus Oulunkaari lisää alueen kokonaisvaltaista hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Hyvinvoinnin vahvistaminen Kuntien hyvinvointikertomusten pohjalta toteutettavat toimenpiteet (TerPS-hanke) Pohjois-Pohjanmaan liiton hyvinvointiohjelman painopisteiden huomioiminen Sähköisen Omahoito-palvelun käytön vakiinnuttaminen Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen oman hyvinvoinnin tukena (esim. elintapojen kehittämiseen liittyvät ryhmät) Palvelurakenteen tarkastelu ns. värikorimallin pohjalta (mm. ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen) Kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden vahvistaminen Oulunkaaren elinvoimastrategian toimeenpano yhteistyössä jäsenkuntien kanssa Alueen ja kuntayhtymän vetovoimaisuuden varmistaminen rekrytoinnin näkökulmasta Työllistämiseen liittyvien prosessien kehittäminen yhteistyössä jäsenkuntien kanssa, yhteiskuntavastuunäkökulman huomioiminen mm. palvelujen kilpailuttamisessa Kehittämisen veturi Uuden EU-hankekauden mahdollisuuksien hyödyntäminen Oulunkaaren elinvoimastrategian toimeenpano yhteistyössä jäsenkuntien kanssa Strategiset kumppanuudet Yhteistyön kehittäminen avainkumppaneiden kanssa 19

4 Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 4.1 Talousarviorakenne Seutuvaltuusto on kokouksessaan 14.11.2008 hyväksynyt talousarviorakenteen. Osastojako (2-osastotaso) on seuraava: Hallinto Elinkeinojen kehittäminen Seudullinen kuntapalvelutoimisto Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto Rahoitus Investoinnit 4.2 Sitovuustaso Sitovuustaso tarkoittaa tasoa, jolle yhtymävaltuusto myöntää määrärahat eli tulosaluekohtaisia määrärahoja. Oulunkaaren talousarvion sitovuus on osasto 2-taso, mutta sosiaali- ja terveyspalvelutuotannossa sitovuustaso on kuntakohtainen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissopimusten mukaan sitovuus on Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Jos sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon toiminnan muutos kesken vuoden edellyttää lisämäärärahaa ko. päätöksen tekee ensin peruskunta ja sen jälkeen Oulunkaaren yhtymävaltuusto. Euromääräisten tavoitteiden lisäksi sitovia ovat kuntakohtaisissa järjestämissopimukset sekä strateginen tavoitteiden painopisteet vuodelle 2014. 4.3 Laskutuksen perusteet Jäsenkuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määräytyvät seuraavasti: kuntayhtymän hallinto; asukaslukujen suhteessa elinkeinojen kehittäminen; asukaslukujen suhteessa osallistujakuntien mukaan seudullinen kuntapalvelutoimisto; käytön mukaisten suoritehintojen perusteella yhteistoiminta-alueen järjestämiskeskus; asukaslukujen suhteessa, palvelujen ostot käytön mukaan sosiaali- ja terveystoimen hankkeet; asukaslukujen suhteessa osallistujakuntien mukaan yhteistoiminta-alueen tuotannon hallinto; asukaslukujen suhteessa yhteistoiminta-alueen palvelutuotanto; jokaisen kunnan omalla alueella tapahtuva palvelutuotanto maksetaan suoraan kunkin kunnan toimesta, kuntien kesken tapahtuva palvelutuotanto laskutetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan suoritemallilla Asukaslukuna käytetään toimintavuoden alun asukaslukua lopullisessa laskutuksessa 20

ja ennakkolaskutuksissa edellisen toimintavuoden alun asukaslukua. Sopimuskunnan lopullinen maksuosuus menoihin määräytyy toimintavuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Toteutuneisiin kustannuksiin otetaan ulkoiset toimintamenot, suoriteperusteiseen laskutukseen perustuvat sisäiset menot sekä suunnitelman mukaiset poistot ja korko tuotantovälineisiin sitoutuneelle pääomalle. Maksuosuutta määrättäessä vähennetään toteutuneista kustannuksista asiakasmaksut ja muut toimintatuotot. Maksuosuus jaksotetaan kuukausittain suoritettavaan ennakkomaksuun ja tasauserään. Ennakkomaksu lasketaan talousarvioon merkitystä maksuosuudesta. Tasauserä muodostuu toteutuneiden vuosikustannusten ja maksuosuusennakoiden erotuksesta. Maksuosuuden kuukausierää voidaan tarkistaa toimintavuoden aikana talousarviomuutokseen perustuen. Tarkistus voi tulla voimaan aikaisintaan talousarviomuutosta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien. Maksuennakoiden eräpäivät Kuntayhtymän maksuosuudet ns. yleinen Maksuennakot laskutetaan kahdesti vuodessa eräpäivät 31.3. ja 31.8. Kuntapalvelutoimiston tuotanto Maksuosuusennakoiden eräpäivä on ao. kuukauden 12. päivä. Soten tuotannon maksuosuudet Maksuosuusennakot on suoritettava soten tuotannossa ao. kuukauden 12. päivään mennessä ja erikoissairaanhoidon ennakko 28. päivään mennessä. Tasauserä on suoritettava laskutusvuotta seuraavan vuoden heinäkuun loppuun mennessä. Maksuosuuden suorituksen viivästymisestä peritään viivästyskorkolain mukainen korko. Vuoden 2013 talousarvio ja taloussuunnitelma 2014-2015 on laadittu em. osasto-jaon perusteella. Kuntalain 65 :n mukaan talousarviossa on käyttö- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- rahoitusosa. Oulunkaaren hallintosäännön (3 luku 23-25 ) mukaan yhtymävaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Yhtymävaltuusto päättää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat yhtymähallitusta ja muita kuntayhtymän viranomaisia. 4.4 Käyttösuunnitelmat Yhtymähallitus ja palvelutuotantolautakunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa päätetään yhtymävaltuuston hyväksymien tehtävien toteuttaminen ja jaetaan tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot edelleen pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa yhtymähallitus tai palvelutuotantolautakunta voi siirtää edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 21

4.5 Talousarvion seuranta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisilla taloustiedotteilla sekä kolme kertaa vuodessa toteutettavalla laajemmalla osavuosiarvioinnilla, jossa tarkastellaan järjestämissopimukseen kirjattujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Palvelutuotantolautakunta seuraa osaltaan järjestämissopimusten ja talousarvion toteutumista. Talousarvion pitävyyttä käydään säännöllisesti läpi omistajakuntien kanssa myös järjestämiskeskuksen kuntaneuvotteluprosessissa. Mahdollisista muutoksista talousarviovuoden aikana neuvotellaan järjestämiskeskuksen johdolla palvelutuotannon ja kuntien kanssa. 4.6 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä yhtymävaltuustolle talousarviovuoden aikana. Määrärahamuutokset tulee hakea ennen kuin sitova määräraha on ylittynyt. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Jos ao. kunnan soten palveluala on ylittymässä, mutta ao. kunnan sosiaali- ja terveystoimen omatuotanto ei ylity tulee palvelutuotantolauta-kunnan hakea määrärahan muutosta syyskuun loppuun mennessä järjestämiskeskuksen, yhtymähallituksen kautta yhtymävaltuustolta. Mikäli kunnan raami on omassa tuotannossa tai erikoissairaanhoidossa ylittymässä järjestämiskeskuksen tulee viedä asia jäsenkunnan käsittelyyn. Kunnan raamin ylitykseen myöntää ensin jäsenkunnan valtuusto ylitysoikeuden ja sen jälkeen asia tuodaan Oulunkaaren yhtymävaltuuston käsittelyyn. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita ja tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. 22

4.7 Käyttötalous: talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2015-2016 Osastot 2 Ulkoinen ja sisäinen TP 2012 TA 2013 TA 2014 13/14 TA 2015 14/15 TA 2016 15/16 Ulkoinen ja sisäinen Hallinto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 1 697 586 1 670 827 1 629 370-2,5 1 661 957 % 2,0 1 695 197 % 2,0 TOIMINTAKULUT -1 359 398-1 464 140-1 479 870 1,1-1 509 467 2,0-1 539 657 2,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 338 188 206 687 149 500-27,7 152 490 2,0 155 540 2,0 Rahoitustuotot ja -kulut -106 0 0 0 0 VUOSIKATE 338 082 206 687 149 500-27,7 152 490 2,0 155 540 2,0 TILIKAUDEN TULOS 338 082 206 687 149 500-27,7 152 490 2,0 155 540 2,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM 338 082 206 687 149 500-27,7 152 490 2,0 155 540 2,0 Elinkeinojen kehittäminen TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 462 347 553 660 181 800-67,2 185 436 2,0 189 145 2,0 TOIMINTAKULUT -658 098-760 347-331 300-56,4-337 926 2,0-344 685 2,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -195 750-206 687-149 500-27,7-152 490 2,0-155 540 2,0 VUOSIKATE -195 750-206 687-149 500-27,7-152 490 2,0-155 540 2,0 TILIKAUDEN TULOS -195 750-206 687-149 500-27,7-152 490 2,0-155 540 2,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM -195 750-206 687-149 500-27,7-152 490 2,0-155 540 2,0 Seudullinen kuntapalvelutoimisto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 3 140 735 2 933 010 2 968 250 1,2 3 027 615 2,0 3 088 167 2,0 TOIMINTAKULUT -3 152 915-2 925 160-2 960 400 1,2-3 019 608 2,0-3 080 000 2,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -12 180 7 850 7 850 0,0 8 007 2,0 8 167 2,0 VUOSIKATE -12 180 7 850 7 850 0,0 8 007 2,0 8 167 2,0 Poistot ja arvonalentum -7850-7 850-7 850 0,0-8 007 2,0-8 167 2,0 TILIKAUDEN TULOS -20 030 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM -20 030 0 0 0 0 23

Osastot 2 Ulkoinen ja sisäinen TP 2012 TA 2013 TA 2014 13/14 TA 2015 14/15 TA 2016 15/16 Ulkoinen ja sisäinen SOTE- järjestämiskeskus TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 92 471 762 93 996 450 97 096 796 3,3 99 038 732 % 2,0 101 019 507 % 2,0 TOIMINTAKULUT -870 196-1 091 160-899 869-17,5-917 866 2,0-936 224 2,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 91 601 566 92 905 290 96 196 927 3,5 98 120 866 2,0 100 083 283 2,0 VUOSIKATE 91 601 566 92 905 290 96 196 927 3,5 98 120 866 2,0 100 083 283 2,0 TILIKAUDEN TULOS 91 601 566 92 905 290 96 196 927 3,5 98 120 866 2,0 100 083 283 2,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM 91 601 566 92 905 290 96 196 927 3,5 98 120 866 2,0 100 083 283 2,0 SOTE-tuotanto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 14 151 661 15 311 640 16 972 355 10,8 17 311 802 2,0 17 658 038 2,0 TOIMINTAKULUT -105 576 427-108 105 457-113 057 782 4,6-115 318 938 2,0-117 625 316 2,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -91 424 766-92 793 817-96 085 427 3,5-98 007 136 2,0-99 967 278 2,0 VUOSIKATE -91 424 766-92 793 817-96 085 427 3,5-98 007 136 2,0-99 967 278 2,0 Poistot ja arvonalentum -176 800-111 473-111 500 0,0-113 730 2,0-116 005 2,0 TILIKAUDEN TULOS -91 601 566-92 905 290-96 196 927 3,5-98 120 866 2,0-100 083 283 2,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM -91 601 566-92 905 290-96 196 927 3,5-98 120 866 2,0-100 083 283 2,0 Oulunkaaren kuntayhtymä TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 111 924 091 114 465 587 118 848 571 3,8 121 225 542 2,0 123 650 053 2,0 TOIMINTAKULUT -111 617 034-114 346 264-118 729 221 3,8-121 103 805 2,0-123 525 882 2,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 307 058 119 323 119 350 0,0 121 737 2,0 124 172 2,0 Rahoitustuotot ja -kulut -106 0 0 0 VUOSIKATE 306 952 119 323 119 350 0,0 121 737 2,0 124 172 2,0 Poistot ja arvonalentum -184 650-119 323-119 350 0,0-121 737 2,0-124 172 2,0 TILIKAUDEN TULOS 122 302 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM 122 302 0 0 0 0 24

4.8 Tuloslaskelma OULUNKAAREN KY:N TP 2012 TA 2013 TA 2014 13/14 TA 2015 14/15 TA 2016 15/16 TULOSLASKELMA,ulk+sis TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 100 424 252 102 846 517 107 325 703 % 4,4 109 472 217 % 2,0 111 661 661 % 2,0 Maksutuotot 8 135 137 8 140 510 8 571 327 5,3 8 742 754 2,0 8 917 609 2,0 Tuet ja avustukset 2 680 283 2 744 480 2 391 141-12,9 2 438 964 2,0 2 487 743 2,0 Muut toimintatuotot 684 420 734 080 560 400-23,7 571 608 2,0 583 040 2,0 TOIMINTATUOTOT 111 924 091 114 465 587 118 848 571 3,8 121 225 542 2,0 123 650 053 2,0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -32 874 002-35 793 029-36 353 628 1,6-37 080 701 2,0-37 822 315 2,0 Henkilösivukulut -7 535 379-8 294 180-8 592 700 3,6-8 764 554 2,0-8 939 845 2,0 Henkilöstökulut -40 409 381-44 087 209-44 946 328 1,9-45 845 255 2,0-46 762 160 2,0 Palvelujen ostot -57 135 490-55 633 119-58 692 716 5,5-59 866 570 2,0-61 063 902 2,0 Aineet, tarvikkeet -3 238 718-3 195 100-3 217 989 0,7-3 282 349 2,0-3 347 996 2,0 Avustukset -5 913 080-6 209 400-6 257 106 0,8-6 382 248 2,0-6 509 893 2,0 Muut toimintakulut -4 920 365-5 221 436-5 615 082 7,5-5 727 384 2,0-5 841 931 2,0 TOIMINTAKULUT -111 617 034-114 346 264-118 729 221 3,8-121 103 805 2,0-123 525 882 2,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 307 057 119 323 119 350 0,0 121 737 2,0 124 172 2,0 Rahoitustuotot ja -kulut -106 0 VUOSIKATE 306 951 119 323 119 350 0,0 121 737 2,0 124 172 2,0 Poistot ja arvonalentumiset -184 650-119 323-119 350 0,0-121 737 2,0-124 172 2,0 TILIKAUDEN TULOS 122 301 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 122 301 0 0 0 0 Huomioitavaa henkilöstömenoissa on mukana järjestämissopimusten mukaiset uudet vakanssit. 25

Tuloslaskelma, ulkoinen OULUNKAAREN KY:N TP 2012 TA 2013 TA 2014 13/14 TA 2015 14/15 TA 2016 15/16 TULOSLASKELMA,ulkoiset TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 96 476 135 98 991 607 102 462 716 3,5 104 511 970 % 2,0 106 602 210 % 2,0 Maksutuotot 8 135 137 8 140 510 8 571 327 5,3 8 742 754 2,0 8 917 609 2,0 Tuet ja avustukset 2 680 283 2 744 480 2 391 141-12,9 2 438 964 2,0 2 487 743 2,0 Muut toimintatuotot 684 420 734 080 560 400-23,7 571 608 2,0 583 040 2,0 TOIMINTATUOTOT 107 975 975 110 610 677 113 985 584 3,1 116 265 296 2,0 118 590 602 2,0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -32 874 002-35 793 029-36 353 628 1,6-37 080 701 2,0-37 822 315 2,0 Henkilösivukulut -7 535 379-8 294 180-8 592 700 3,6-8 764 554 2,0-8 939 845 2,0 Henkilöstökulut -40 409 381-44 087 209-44 946 328 1,9-45 845 255 2,0-46 762 160 2,0 Palvelujen ostot -53 271 181-51 778 209-53 829 729 4,0-54 906 324 2,0-56 004 450 2,0 Aineet, tarvikkeet -3 155 060-3 195 100-3 217 989 0,7-3 282 349 2,0-3 347 996 2,0 Avustukset -5 913 080-6 209 400-6 257 106 0,8-6 382 248 2,0-6 509 893 2,0 Muut toimintakulut -4 920 215-5 221 439-5 615 082 7,5-5 727 384 2,0-5 841 931 2,0 TOIMINTAKULUT -107 668 917-110 491 357-113 866 234 3,1-116 143 559 2,0-118 466 430 2,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 307 058 119 323 119 350 0,0 121 737 2,0 124 172 2,0 Rahoitustuotot ja -kulut -106 0 0 0 0 VUOSIKATE 306 952 119 323 119 350 0,0 121 737 2,0 124 172 2,0 Poistot ja arvonalentumiset -184 650-119 323-119 350 0,0-121 737 2,0-124 172 2,0 TILIKAUDEN TULOS 122 302 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 122 302 0 0 0 0 26

4.9 Investoinnit Sopimuksessa Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueesta (seutuhallitus 6.2.2009) kohdassa 9 on toimitilat, kalusto ja varusteet: Yhteistoimintaalueen tarvitsemat sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöt ja toimitilat säilyvät kuntien omistuksessa ja kuntayhtymä vuokraa tarvitsemansa tilat kunnilta. Palvelualueiden käyttöön myöhemmin tulevat tilat rakentaa ja peruskorjaukset toteuttaa alueellaan kukin sijaintikunta ja ne jäävät asianomaisen kunnan omistukseen. Toimitilojen käydessä tarpeettomiksi noudatetaan 12 kk:n irtisanomisaikaa, ellei lyhemmästä irtisanomisajasta yhteisesti sovita. Lisätiloja tarvittaessa tilat toiminnalle osoittamisen tulee tapahtua samassa ajassa. Vuokrasopimukset laaditaan erikseen ja sopimustaso noudattaa tosiasiallisia ylläpitokustannuksia. Muutoin vuokran määräytymisessä noudatetaan yhdenmukaisia laskentaperusteita erityisesti kiinteistöpalvelujen ja pääomakustannusten osalta. Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa tarvittavat tuotantovälineistö luovutetaan kuntayhtymälle sopimuksen mukaiseen käyttöön kirjanpitoarvosta 31.12.2009 ja Simon kunta kirjanpitoarvosta 31.12.2010. Sopijakuntien luovuttaman käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo merkitään kuntayhtymän taseen käyttöomaisuuteen ja vastaava erä vieraan pääoman pitkäaikaisiin velkoihin. Korottoman velan takaisin maksu alkaa erikseen sovittavalla maksutavalla ja aikataululla kolmen vuoden kuluttua sopimuksen syntymisestä. Mikäli kunta irtautuu yhteistoiminta-alueesta tai yhteistoimintaalue purkautuu, palautuu kuntayhtymälle siirtynyt tuotantovälineistö takaisin jäsenkuntaan vastikkeellisena sen hetkisestä kirjanpitoarvosta siltä osin kun sitä ei ole maksettu. Koneiden, laitteiden ja muun varustuksen uusimisesta vastaa yhteistoiminta-alue alle 10.000 euron hankintojen osalta. Yli 10.000 euron hankinnoista vastaa sijaintikunta, joka vuokraa laitteen yhteistoiminta-alueen käyttöön. Oulunkaarelle ei ole v.2014 kirjattu investointimenoja, vaan ne hankitaan päätetyn rahoitussopimuksen mukaisesti. ICT-kulut ovat n. 630.0000 euroa. Rahoituksella hankittavia ohjelmistoja tai ohjelmien päivittämisiä vuodelle 2014: - Perhepalveluissa sosiaalitoimeen sähköinen asiointi 30.000 - Terveys- ja vanhuspalvelut, Effica - ohjelmistoon 305.000 - Vanhuspalvelut, Raisoft ja mobiili kotihoito 135.000 - Talouspalvelut, ostolaskuohjelmiston päivitys 140.000 - Tietopalvelut, kokonaisarkkitehtuuri-sovellus 25.000 Yhteensä 630.000 27

4.10 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TP 2012 TA 2013 TA 2014 13/14 TA 2015 14/15 TA 2016 15/16 % % % TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RA TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE 306 952 119 323 119 350 0,0 121 737 2,0 124 172 2,0 TOIMINNAN RAHAVIRTA 306 952 119 323 119 350 0,0 121 737 2,0 124 172 2,0 INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT -23 550-200 000-100,0 0 0 INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA -23 550 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RA 283 402-80 677 119 350-247,9 121 737 2,0 124 172 2,0 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKäAIKAISTEN LAINOJEN LIS LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN VÄH -14 500 LAINAKANNAN MUUTOKSET -14 500 OMAN PÄÄMAN MUUTOKSET -1 602 810 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSE TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN 3 462 SAAMISTEN MUUTOS -1 866 816 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS 1 560 533 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSE -302 821 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -1 920 131 RAHAVAROJEN MUUTOS -1 636 729-80 677 119 350-247,9 121 737 2,0 124 172 2,0 KASSAVARAT 31.12. 5 026 696 KASSAVARAT 1.1. 6 663 425 RAHAVAROJEN MUUTOS -1 636 729 0 0 0 0 28

5 Toimintasuunnitelma 5.1 Hallinto 5.1.1 Hallinto-organisaatio Luku sisältää kuntayhtymän hallinto-organisaation, johon kuuluvat yhtymävaltuusto, tarkastuslautakunta sekä yhtymähallitus ja johtotiimi sekä hallintotiimi. Yhtymähallinnon nettomenot ovat yhteensä 119 700 (v. 2012 ta 128 890 ). 5.1.2 Yleinen kuntayhtymän hallinto Yleinen kuntayhtymän hallinto sisältää kuntayhtymän toimiston sekä henkilöstöhallinnon yleiskustannukset, asiahallinnon, viestinnän, tietohallinnon ja hankintatoimen Henkilöstöhallintoon sisältyy henkilöstöpäällikön, yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnan, työterveyshuollon, päätelasien, henkilökunnan muistamiset ja henkilökuntaetuuksiin liittyvät kustannukset. Henkilöstöhallinnon tuloina on Kelan työterveyshuollon osuus ja sisäisenä tulona eri hallintokuntien osuus ao. kustannuksista. Kuntayhtymän yleishallinnon nettomenot ovat 497 260 (v. 2012 ta 503 400 ). Henkilöstöhallinnon painopistealueet vuonna 2014: TVA-prosessin suunnittelu ja käynnistäminen Työhyvinvointihanke Osaamisen kartoituksen jatkaminen Uuden koulutussuunnitelman laadinta veroedun saamiseksi Tietohallinnon tehtävät on palvelusopimuksella eriytetty tietopalvelutuotannosta. Oulunkaaren kuntayhtymän tietohallinto ja kuntien tietohallinto on keskitetty Oulunkaaren kuntayhtymään. Tietohallinnosta vastaava tietohallintopäällikkö sijoittuu Oulunkaaren kuntayhtymän organisaatiossa järjestämiskeskukseen. Tietohallinnon painopistealueet vuonna 2014: Kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen kuntayhtymässä ja kunnissa Kuntayhtymän ja kuntien ICT-sopimussalkun ylläpito ja päivittäminen sekä tarvittaessa sopimusten uudelleen kilpailuttaminen ICT-hankintojen koordinointi; laitehankintojen puitesopimuksen kilpailuttaminen Tietoturvapolitiikan jalkauttaminen kuntayhtymässä ja kunnissa Tietopalvelutuotannon kehittäminen 29

5.2 Elinkeinojen kehittäminen Elinkeinojen kehittämisellä pyritään vahvistamaan alueen kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta osaavan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi ja alueen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Alueen uusiutuvan energian käyttöä lisätään kehittämällä uutta yritystoimintaa. Elinkeinopalveluiden seudulliset painopistealueet vuonna 2014: PK-yritystoiminnan kehittäminen painopisteenä uusiutuvan energian hyödyntäminen. Tavoitteena 180 neuvontatapahtumaa. Perustettavien yritysten neuvontapalvelut, tavoitteena 100 uutta yritystä. Talousarvion luvut sisältävät elinkeinoneuvonnan sekä elinkeinotoimintaan liittyvät jäsenyydet ja osallisuushankkeet, joihin kuntayhtymä on sitoutunut aikaisemmin tehdyin päätöksin ja erillispäätöksin vuoden 2013 aikana. Kuntayhtymä on hoitanut vuodesta 2009 lähtien yritysten seudullista elinkeinoneuvontaa yhteistyössä kuntien kanssa. Elinkeinojen kehittämisen osalta on pyritty yksittäisistä elinkeinohankkeista vahvempaan ohjelmaperusteiseen työhön. Seudullisen elinkeinojen toimintamalli on laadittu vuosille 2009-2013 ja sitä tukevat toimenpiteet osaksi kansallista koheesio- ja kilpailukyky (KOKO) ohjelmaa vuosille 2010-2013. KOKOohjelma päättyi kuitenkin Työ- ja Elinkeinoministeriön toimesta jo vuoden 2011 lopussa, minkä takia KOKO-ohjelmalla tehdyissä selvityksissä vuodelle 2012 suositellut toimenpiteet jäivät osin toteuttamatta. Tämän pohjalta elinkeinotoimen toimintaa linjattiin siten, että seudullinen elinkeinotiimi teki kuntayhtymän hallituksen pyynnöstä esityksen päivitetystä elinkeinostrategiasta ja toimintamallista. Oulunkaaren elinkeinostrategian ja -ohjelman painopisteiksi nostettiin luonnonvarojen hyödyntäminen sekä yritystoiminnan kehittäminen. Lisäksi määritellään ne tulevaisuuden kehityssuunnat, joissa halutaan olla mukana (mm. tietoverkkojen ja kaivosteollisuuden kehittyminen). Painopisteitä toteutetaan kolmella aluetalouden kannalta merkittävällä osa-alueella: lähienergia (puu, biokaasu, turve, tuuli, maalämpö), lähiruoka ja raaka-aineet sekä matkailu. Keinoina painopisteiden toteutuksessa ovat yrittäjyyskasvatus sekä yrityskehitys ja yritysneuvonta. Elinkeino-ohjelmat toteutuvat hankkeiden, kuntien omien toimenpiteiden tai seudullisen yhteistyön kautta. Tässä seudullisen elinkeinotiimin rooli on keskeinen. Elinkeinohankkeissa on keskitytty uusiutuvan energian hyödyntämiseen alueella. Meneillään ovat Bioenergiapörssi-hanke ja Yrityskaari-hanke, jotka päättyvät vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla. Osallishankkeissa osallistutaan seudun kuntien tarpeita hyödyttäviin hankkeisiin, mm. Bothnian Arcin ja Brysselin toimiston toimintaan. Seudullinen elinkeinotiimi vastaa kehittämisen koordinoinnista. Kokonaisuudessaan elinkeinopalveluihin on varattu talousarviossa 92.620 (ta-13 91 940 ja elinkeinohankkeille yhteensä 56.880 (ta-13 114 747 eli yhteensä 146.500 (ta-13 206 687 ). 30

5.2.1 Elinkeinohankkeet Lisätietoja hankkeista: http://www.oulunkaari.com/sivu/fi/oulunkaari/hankkeet/ Bioenergiapörssi Hankkeen kesto: 1.7.2011 30.6.2014 Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2014, hankkeen rahoittaja: Kokonaisbudjetti 680 600, josta vuoden 2014 budjetti on 114 442, EAKR 70 %, kuntarahoitus 20 %, yritykset 10 %. Hankkeen päätavoitteet: Bioenergiapörssi-hankkeessa rakennetaan energiapuulle, hakkeelle ja muille puupohjaisille biopolttoaineille Internetiin huutokauppa-periaatteella toimiva kauppapaikka, joka palvelee sekä yksityisiä että yrityksiä. Hankkeella rakennettava kauppapaikka, Bioenergiapörssi ei keskity ainoastaan hakkeen ja valmiin energiapuun välittämiseen. Palvelun kautta myydään myös energiapuuleimikoita, eli markkinoille tuodaan myös uutta energiapuuta, jota alueen bioenergia-alan toimijat voivat jalostaa edelleen erilaisiksi biopolttoaineiksi. Tavoitteena kauppapaikalla on kattaa koko energiapuun arvoketju, metsästä voimalaitoksen kattilaan. Lisäksi hankkeessa selvitetään Metsäkeskuksen metsävaratiedon soveltuvuutta energiapuukohteiden tunnistamiseen sekä uudentyyppisen kaupankäynnin ja Internet-teknologian mahdollisuuksia energiapuukaupan kehittämisessä. Määrällisenä tavoitteena kauppapaikalle on 100 000 m3:n vuotuinen kauppamäärä. Bioenergiapörssi-hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan julkisten palveluiden, Turveruukki Oy:n ja Micropolis Oy:n sekä ja alueen bioenergia-alan toimijoiden kanssa. Hankkeen toimenpiteet vuodelle 2014: Bioenergiapörssi -hankkeessa tullaan vuonna 2014 keskittymään bioenergia-alan yritysten ja metsänomistajien aktivoimiseen bioenergiapörssin käyttäjinä. Toiminnalla pyritään saamaan Bioenergiapörssille vakiokäyttäjiä, jotta pörssin toiminta jatkuu aktiivisena myös hankeajan jälkeen. Tavoitteena on saada Bioenergiapörssistä aktiivinen ja toimiva kauppakauppa ja työkalu alan toimijoiden ja metsänomistajien käyttöön. Vuoden 2014 aikana mietitään vaihtoehtoja Bioenergiapörssin toiminnalle hankeajan jälkeen. - Energiapuukohteiden etsimistä jatketaan kuten aiempina vuosina, hyödyntäen Suomen Metsäkeskukselta saatavaa metsävaratietoa. Lisäksi hyödynnetään ulkopuolisia toimijoita, jotka tuottavat leimikoita pörssiin myyntiin. - Bioenergia-alan yrityksille ja metsänomistajille kohdennettua markkinointia jatketaan järjestämällä markkinointitilaisuuksia ja metsäalan tapahtumia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. - Hankkeen järjestämistä tapahtumista tiedotetaan mm. alueen paikallislehdissä ja Bioenergiapörssin verkkosivuilla. - Bioenergiapörssi -hankkeen henkilöstö tekee yhteistyötä alueen muiden bioenergiahankkeiden kanssa. 31