Maakuntauudistus Satakunnassa &

Maakuntauudistus Satakunnassa & Aluekehittäminen maakuntauudistuksessa Satakunnan Tulevaisuusfoorumi, Huittinen 1.12.2016 Aluekehitysjohtaja, projektipäällikkö Timo Vesiluoma, Satakuntaliitto

Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus kunnallishallituksesta maalla. 7.2.1865. Maakunta- ja soteuudistus on suurin kuntasektorin uudistus 150 vuoteen

Toimintaympäristön muutos Digitaalisuuden mahdollisuudet kansallinen palveluväylä

Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä Kunnat (yleinen toimiala): Paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja elinvoiman yhteisö Hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä Vastaavat jatkossakin työllisyyden hoidosta ja edistämisestä. Vastuu osaamisen ja sivistyksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä Liikunta-, kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista, nuorisotoimesta Paikallisesta elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä, rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta Keskeinen asia on elinvoiman edistäminen! Maakunnat (rajattu toimiala): Sosiaali- ja terveydenhuolto, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut Valtio: Oikeusvaltion ylläpitäminen ja kehittäminen, perusoikeuksien turvaaminen ja arviointi Turvallisuustehtävät Kansainväliset ja valtakunnalliset tehtävät ja yhdenvertaisuus ja yleisen edun valvonta Valtion hallintotehtävissä on periaatteena valtakunnallinen toimivalta silloinkin, kun tehtävät edellyttävät alueellista tai paikallista läsnäoloa. valtakunnallisesti yhtenäisen toimintatavan ja ratkaisukäytännön soveltaminen

Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet Valinnanvapaus. Järjestäjätuottaja-malli Aluekehittäminen, Alueiden käyttö ym. ELY:t TEpalvelut Kasvupalvelut Muutos koskee Satakunnassa n. 10750 henkilöä

Maakunnalla järjestämisvastuu useita mahdollisia tuottajia

Maakuntauudistuksen toimeenpanon vaiheet Toimeenpanon käynnistämisen esivalmistelu Valtionvarainministeriön kirje 26.5.2016 Maakunnan liitto kutsuu valmistelun osapuolet koolle ELY, TE-toimisto, AVI, kunnat, SHP, muut ky:t Aikataulu Viranomaisten neuvonpito 15.6.2016 Porissa Käynnistävä kokous 10.8.2016 Porissa Käynnistymisilmoitus VM:lle 15.8. Ohjausryhmän valinta Johtoryhmän valinta Projektihenkilöstön valinta Satakunnassa MH 5.9.2016

Maakuntauudistuksen toimeenpanon vaiheet Esivalmisteluvaihe 1.7.2017 asti Nykytilanteen kartoitus, joka luo pohjaa 1.7.2017 aloittavalle VE toimielimelle Edellytysten luonti tehtävien ja omaisuuden siirroille Tukipalvelut kuntien ja maakunnan kesken, ICT, toimitilat, Muutosviestintä, YT henkilöstön kanssa Tiekartan edellyttämät tehtävät 10.10.2016 Päivittyvä prosessi, uusia tehtäviä lisätään esivalmistelun aikana Väliaikainen valmistelutoimielin 1.7.2017 kevät 2018 Maakunnan toiminnan ja hallinnon tekninen käynnistäminen Tehtävät ja toimivalta säädetään voimaanpanolaissa Maakunnan liitto asettaa, osallisten organisaatioiden edustajia (viranhaltijoita)

Maakuntauudistuksen toimeenpanon vaiheet Maakunnan toiminnan käynnistämisvaihe Kevät 2018 Maakuntavaalit tammikuu 2018 Järjestäytymiskokous, väliaikainen TE kutsuu Toimikausi alkaa 1.3.2018 MH:n, mkjohtajan, sote-järjestämisjohtajan ym. valinnat TA 2019, maakuntastr, palvelustr Toiminnan aloittaminen 1.1.2019 Toiminnallinen valmius Henkilöstö liikkeenluovutusperiaatteella Palvelutuotannon organisointi Yhtiöittäminen

Mukana olevat organisaatiot: SatLi, ELY:t, SHP, kunnat, TE-palvelut, pelastuslaitos, AVI Maakuntauudistuksen esivalmistelutyön organisointi Satakunnassa Maakuntahallitus MAKU-ohjausryhmä MAKU-johtoryhmä Projektipäälliköt (2) Tuotokset 1.7.2017 mennessä: Kuvaus nykytilanteesta Maakunnan tavoitetila, muutosvisio Palvelutavoitteet- ja keinot Näkemys muutoksen vaiheista Väliaikaishallinnon pohjustus Valmistelutyön yhteensovittaminen: joryjen yhteiskokoukset 2017 Koordinoiva viranhaltijavalmistelu Satasote-ohjausryhmä Satasote-johtoryhmä Muutosjohtaja Mukana olevat organisaatiot: SHP, kunnat, SatLi, pelastuslaitos, AVI Palvelurakennetyöryhmä Kuva: SatLI 29.11.2016 Valmisteluryhmät (6): 1. Aluekehitys ja strateginen suunnittelu 2. TE-/kasvupalvelut 3. Maaseutupalvelut 4. Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne 5. Pelastus ja varautuminen 6. Talous-, hallinto-, ICT- ja kiinteistötryhmä Viestintätiimi Henkilökunta: mukana valmistelu-, johto- ja ohjausryhmissä Yhteistyö ja vuoropuhelu Asiakkaat ja sidosryhmät: raadit- ja kuulemiset: Asukkaat, yritykset, elinkeinoelämän järjestöt, kunnat, korkeakoulut, muut oppilaitokset, järjestöt ja 3. sektori, valtion toimijat Valmisteluryhmät (16) 1. Hallinto ja talous 2. Henkilöstötyöryhmä 3. ICT-työryhmä 4. Ikääntyneiden palvelut 5. Kehittämisyksikkö 6. Kiinteistöt 7. Lapset, Nuoret ja Lapsiperheet 8. Muut tukipalvelut 9. Päivystys 24 10. Sairaanhoitoon liittyvät tukipalvelut 11. Sidosryhmäyhteistyö 12. Soten ja kuntien rajapintatyöryhmä 13. Tuotteistustyöryhmä 14. Vammaispalvelutyöryhmä 15. Viestintä 16. Ympäristöterveydenhuolto

Maakuntahallitus nimennyt ohjausryhmän Puheenjohtaja Tapio Huhtanen, varapuheenjohtaja Anne Holmlund Jäsentahot: Satakuntaliitto (6 luottamushenkilöä, johtoryhmä 4) Kunnat (2 edustajaa jokaisesta Satakunnan kunnasta) Sairaanhoitopiiri (2 edustaja), Pelastuslaitos (2 edustajaa, luottamushenkilö/virkamies) Ely -Satakunta (ELY:n johtoryhmä 4) Liikenne- ja ympäristö -ELYT (1 edustaja kummastakin) Työ- ja elinkeinotoimisto (4 edustajaa) Aluehallintovirasto (2 edustajaa) Maaseutuhallinnon YTA alueet (4 edustajaa) Lomituspalvelujen paikallisyksiköt, Vehmaa, Honkajoki (yhteensä 2 edustajaa) Satakunnan kansanedustajilla on läsnäolo-oikeus Satasote 1 edustaja Henkilöstön edustajat, pääsopijajärjestöt (1 edustaja kustakin järjestöstä, KoHo, JUKO, JHL, Jyty, Pardia) Poliittiset piirijärjestöt (edustaja jokaisesta piirijärjestöstä 7) Elinkeinoelämän järjestöt (Suomen yrittäjät, MTK, kauppakamarit, yhtensä 4 edustajaa)

Maakuntahallitus on nimennyt johtoryhmän: Pj. Satakuntaliiton maakuntajohtaja Pertti Rajala Vpj. Satakunnan ELY, ylijohtaja Marja Karvonen (myös Kasvupalvelut-ryhmän pj) Jäsenet: Satakuntaliiton hallintojohtaja Jukka Mäkilä (myös Talous-, hallinto, ICT-ryhmän pj) Satakunnan TE-toimisto Juhani Sundell (myös Kasvupalvelut-ryhmän pj.) Satakunnan pelastuslaitos Pekka Tähtinen Varsinais-Suomen ELY Y-vastuualue Risto Timonen Varsinais-Suomen ELY L-vastuualue Matti Vehviläinen Asetettavien valmisteluryhmien puheenjohtajat: Päivi Liuska-Kankaanpää, pj. Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne-ryhmä Pekka Antila, pj. Maaseutupalvelut-ryhmä Timo Vesiluoma, pj. Aluekehitys ja strateginen suunnittelu-ryhmä Tiina Kielinen, pj. Turvallisuus ja varautuminen-ryhmä Henkilöstön edustajat Raija Raittio (SAK), Ari Anttila (Akava), Kaija Rajakallio (STTK) Satasote-projekti Terttu Nordman Satakunnan seutujen asiantuntijajäsenet Asko Aro-Heinilä, Mika Hatanpää, Bia Kaski Ohjausryhmän pj: Tapio Huhtanen, vpj. Anne Holmlund

Esivalmisteluvaiheen projektipäälliköt nimetty Maakuntahallituksen päätöksellä 5.9.2016 oman työnsä ohella projektipäällikköinä toimivat 1.7.2017 saakka: Hallintojohtaja Jukka Mäkilä, Satakuntaliitto (jukka.makila@satakunta.fi) Aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma, Satakuntaliitto (timo.vesiluoma@satakunta.fi)

Valmisteluryhmät nimetty, pj:t ja vpj:t: Aluekehitys ja strateginen suunnittelu Pj Timo Vesiluoma, Satakuntaliitto, vpj Marja Karvonen ELY Elinkeino- ja työllisyyspalvelut/kasvupalvelut Pj. Marja Karvonen (SATELY) ja Juhani Sundell (Satakunnan TE-toimisto) vuorotteluperiaatteella Maaseutupalvelut Pj. Pekka Antila, Satakunnan ELY, vpj. Hanna Mäntylä, SATELY Maankäyttö, luonnonvarat ja liikenne Pj. Päivi Liuska-Kankaanpää, Satakuntaliitto vpj. Anna-Leena Seppälä, VARSELY Turvallisuus ja varautuminen Pj. Tiina Kielinen, Satakunnan pelastuslaitos, vpj. Petri Ekberg, Satakunnan pelastulaitos Talous- ja henkilöstöhallinto, ICT, tilat ja sopimukset Pj. Jukka Mäkilä, vpj Seija Rosnell, SATELY

Toimeksianto valmisteluryhmille: Loka-marraskuu 2016: Järjestäytyminen ja syksyn kokousaikatauluista sopiminen Ryhmän työsuunnitelmaluonnoksen läpikäynti Valmisteluryhmän työ- ja toimintasuunnitelman tarkentaminen toimialan tilanteen mukaisesti Jakaantuminen tarvittaessa alatyöryhmiin Selvitetään tehtävien ja palvelujen nykytila: Lakisääteiset tehtävät ja palvelut olemassa olevan lainsäädännön pohjalta Tehtäviin käytettävät henkilöresurssit henkilötyövuosina (htv) Tehtävien ja palveluiden asiakkaat Asiakkaiden ja suoritteiden määrä vuositasolla Alustava kuvaus tehtäviin käytettävistä tietojärjestelmistä (Yhteistyö ICTtyöryhmän kanssa) Talous- ja hallintoryhmä toimittaa tiedon ryhmälle toimialan resursseista ja kokonaismenoista Väliraportin laatiminen johto- ja ohjausryhmälle 30.11.16 mennessä

Alueuudistus.fi/tiekartta

Tiekartta ja esivalmistelutyö Esivalmisteluvaiheessa luodaan edellytyksiä tehtävien, henkilöstön ja omaisuuden siirtämiselle. Suunnittelussa on tärkeää hahmottaa ainakin: Maakunnan tavoitetilan kuvaus (muutosvisio) Maakunnan tehtäviä toteuttavien palvelutoiminnan toiminnalliset tavoitteet (kaikki toimialat) Pääasialliset keinot ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös maakunnan alueen tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminta on hyvä muistaa. Muutoksen keskeiset vaiheet ja vaiheiden lopputulokset/tuotokset Muutoksen toteutusvaiheiden aikataulut Suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisen tarvitsemat resurssit (kyvykkyydet) ja niiden määrät Muutoksen toteutukseen liittyvä viestintä ja vuorovaikutus Huomioiden maakunnassa ja kunnissa käynnissä olevien kärkihankkeiden muutosohjelmien tavoitteet ja sisällöt

Esivalmisteluvaiheen valmisteluryhmien työsuunnitelma / tehtävät Työteemat: A. Järjestäytyminen ja valmisteluprosessi, nykyisen toiminnan asiakkaat, tehtävät sekä resurssit 10-11/2016 B. Toimintaympäristön ja tehtävien toimintaprosessien kuvaus 11/2016 2/2017 C. Sidosryhmät sekä verkosto- ja yhteistyösuhteet 1-3/2017 D. Talous-hallinnolliset tekijät (yhteistyössä muiden työryhmien ja valtion kanssa) 10/2016 5/2017 E. Alustavat näkemykset tulevan maakunnan toiminnasta (asiakasnäkemykset, henkilöstön odotukset) 2-5/2017 F. Muutosvisio, palvelutoiminnan toiminnalliset tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi, toteuttamisvaiheiden aikataulut, väliaikaisen valmistelutoimielimen perustaminen 2-6/2017 Ryhmien väliraportit 12/2016 Loppuraportti 6/2017

Viestintätiimi Koottu eri valmisteluteemat ja ryhmät kokoava viestintätiimi Laatii muutosviestintä- ja vaikuttamissuunnitelman 10.10.2016 tiekartan mukaisesti Periaatteena avoimuus, kokousaineisto tuodaan nettiin MAKU-mediatilaisuudet MAKU-nettisivusto www. on käytössä: Valmisteluryhmien työtilat Kalenteri Aineiston säilytys Lisäksi www.facebook.com/satakunta2019 ja Twitter-tili @satakunta2019 Viestintäryhmän sihteeri Tiina Leino Viestintätiimin puheenjohtajina toimivat projektipäälliköt

Kytkös kansalliseen valmisteluun Maakuntauudistuksen alueellisella valmistelulla on vahva kytkös kansalliseen valmisteluun Kansallinen muutosjohtajaverkosto, mm: MAKU- ja SOTE-muutosjohtajien kokoukset Toimeenpanon valtakunnallinen yhteistyöryhmä Kansallinen palvelukeskusten johtoryhmä Keskeisiä ryhmiä mm: Maakuntadigi ja sen alaryhmä palvelut ja prosessit Tehtäväsiirrot-ryhmä Kansallisten palvelukeskusten valmistelu (mm. ICT)

LUONNOS: Yhtenäinen asiakas- ja palvelunäkemys uuden maakunnan alustavia palvelukokonaisuuksia Valtakunnallisen palvelut ja prosessit- työryhmän tilannekatsaus: Yritykset Kansalaiset Viranomaiset ja kumppanit Kasvupalvelut Maatilojen palvelut Ympäristöterveydenhuollon palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Pelastuspalvelut Kotoutumisen palvelut Vesi- ja kalatalouden palvelut Vesien- ja merenhoidon palvelut Joukkoliikennepalvelut Alueidenkehittämisen palvelut Maaseudun kehittämisen palvelut Alueidenkäytön palvelut Turvallisuuspalvelut Huom! Esitys pohjautuu keskeneräiseen valmisteluun, ei virallisesti hyväksyttyihin päätöksiin.

MAAKUNTAUUDISTUS JA PALVELUTUOTANTO Esivalmistelu 2016 6/2017 Lainsäädäntö voimaan maakuntien väliaikaiset valmisteluelimet 7/2017 3/2018 Maakunnat aloittavat toimintansa 1/2019 2016 2017 2018 2019-12/2016 Yhteinen esitys asiakkaista ja palveluista 1-6/2017 7/2017 6/2018 Maakunnan ja palvelutuotannon organisointi maakuntien yhteistyö Maakuntien palvelutuotannon suunnittelu - alustavat tulostavoitteet - palveluiden ja suoritteiden määrät - resurssit 7 12/2018 Talousarvio ja suunnitelma - tulos- ja vaikuttavuustavoitteet - määrärahat ja tuloarviot - palvelutuotannon rahoitustarve - investoinnit Valtion ja maakunnan neuvottelu

Palvelutuotannon suunnittelun tehtäviä (1-6/2017): Tunnistaa tehtävien ja palveluiden asiakkaat miten asiakkaiden näkemykset otetaan huomioon palveluiden järjestämisessä Kuvata asiakkaille tuotettavat palvelut ja suoritteet miten palvelut tuotetaan nyt (sähköinen asiointi, keskitetty asiakasneuvonta, kasvokkain palvelu) miten palvelutuotanto järjestetään 1.1.2019 (verkkoasiointi, asiakasneuvonta, virasto, palvelulaitos, yritykset) Määrittää palvelutuotannon tulos- ja vaikuttavuustavoitteet Määrittää palvelutuotannon resurssit henkilötyövuodet ja määrärahat keskeinen osaaminen mitkä palvelut voidaan tilata markkinoilta Millaista yhteistyötä maakunta tarvitsee palveluiden järjestämisessä ja tuotannossa? kunnat, valtio, muut maakunnat, palvelukeskukset

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Palvelut muotoillaan eri palvelukanaviin asiakkaiden tarpeiden pohjalta Valtion palvelut Maakuntien palvelut Kuntien palvelut Yrityssektorin palvelut Toimipaikkojen palvelut Palvelutietovaranto Keskitetty asiakasneuvonta Verkkopalvelut ja sähköinen asiointi Palveluväylä Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutus Palvelunäkymät Kansalainen Julkishallinto Yritys Tunnistuspalvelut Rooli- ja valtuuspalvelu Palveluväylän hallinta Tietoturva, raportointi, lokipalvelu 25

Aluekehitysjärjestelmä osana maakuntauudistusta EHDOTUS LAIKSI ALUEIDEN KEHITTÄMISESTÄ JA KASVUPALVELUISTA 14.11.2016

Hallituksen linjauksia aluekehittämisestä Maakunnat vastaavat alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä. Aluekehittäminen ja sen rahoitus. Maakunta on jatkossa maakuntaliiton sijasta laissa tarkoitettu yleinen aluekehitysviranomainen ja hoitaa siten alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetussa laissa aluekehitysviranomaiselle ja maakunnan liitolle säädetyt sekä ELY-keskuksille säädetyt aluekehittämisen tehtävät. Rakennerahastoja, elinkeinoasioita ja yritystukia koskeva todellinen päätösvalta ja vastuu maakunnan kehittämisestä on jokaisella maakunnalla. 1.12.2016

Rakennerahastojen hallintojärjestelmän uudistaminen Kaikki 18 maakuntaa toimivat välittävinä toimieliminä. Maakuntien on kuitenkin mahdollista keskenään sopia välittävän toimielimen tehtävien keskittämisestä. Rakennerahastojen ohjelmakauden 2014 2020 välittävän toimielimen tehtävät hoidetaan julkisena hallintotehtävänä. Seurantakomitean ja maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toiminnan jatkuminen ennallaan varmistetaan siirtymäsäännöksillä. Rakennerahastojen hallinnosta säädetään yksityiskohtaisemmin valmistelussa olevassa rahoituslaissa. Sähköinen asiointijärjestelmä säilytetään valtakunnallisena yhtenäisenä järjestelmänä (Eura2014, Tuki2014) 11.11.2016

Kasvupalvelu-uudistus, hallituksen linjauksia: Kasvupalvelu on uusi TEM:n palvelukokonaisuus, joka yhdistää ja uudistaa nykyisiä TE-palvelun ja yrityspalvelun tehtäviä. Palveluiden järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä - tuottaja mallia Maakunnat pääsääntöisesti sopivat kasvupalveluiden tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit täyttävien kuntien, yksityisten tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa Uudistus kytkee kasvupalvelun ja aluekehittämisen tiiviisti yhteen siten, että kasvupalvelu on yksi aluekehittämisen työväline ja sillä vahvistetaan aluekehittämisen resursseja. Kasvupalvelu ei kuitenkaan ole vain aluekehittämisen osa. Uudistus tarkoittaa laajaa systeemistä muutosta, jossa toimivaltaa siirretään lähemmäs asiakasta, sääntelyä puretaan, hallinto muokkaa rooliaan mahdollistavaksi ja tiedolla johtaminen vahvistuu Uudistus käsittää myös valtakunnallisen kasvupalvelun kokonaisuuden (Tekes, Finnvera, Finpro ym.), joka yhteensovitetaan maakunnallisen palvelun kanssa saumattomien palveluketjujen varmistamiseksi 11.11.2016

Tiivistelmä lakiehdotuksesta I Määrittelee aluekehittämisjärjestelmän, joka varmistaa valtion eri hallinnonalojen ja maakuntien toimivan vuorovaikutuksen ja yhteistyön alueiden kasvun ja elinvoiman tukemiseksi. Vähentää aluekehittämisen sääntelyn yksityiskohtaisuutta. Tällä varmistetaan maakuntien harkintavalta aluekehittämistä koskevien tehtävien hoitamisessa. Varmistaa kansallisen ja maakuntakohtaisen aluekehittämisen tilannekuvan ylläpitämisen Määrittää siirtymäsäädökset, joilla rakennerahasto-ohjelmaa toteutetaan ohjelmakaudella 2014 2020. Määrittää kasvupalvelun tarkoituksen ja toimenpiteet käsittämään maakunnan ja valtion vastuita Sääntelee nykyisten TE-palvelujen ja ELY-yrityspalvelujen siirtymisen uudessa muodossa maakuntien vastuulle ja siihen liittyvät toimintamallit 11.11.2016

Tiivistelmä lakiehdotuksesta II Kytkee kasvupalvelut aluekehittämisen olennaiseksi työvälineeksi kun maakunnat vastaavat sekä aluekehittämisestä että kasvupalveluista kukin alueellaan Määrittää maakunnalliset kasvupalvelut, koska maakunnalla on rajattu toimiala ja lailla varmistetaan, että maakunta voi hoitaa sille maakuntalain 6 :ssä osoitetut työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tehtävät Jättää maakunnille laajan harkintavallan kasvupalvelujen järjestämisessä, mutta määrittää järjestämiselle ja tuottamiselle yhtenäisen toimintamallin kasvupalvelut tuotetaan taloudellisin ehdoin Määrittää julkiset hallintotehtävät ja järjestämistehtävät. Maakunnan järjestämistoiminto tulee olemaan keskeisen tärkeä uudistuksen toteutumiselle Ei koske kuntia tai kuntien tehtäviä. Maakunnallisten kasvupalvelujen ja kuntien elinvoimatehtävien yhteydet hoidetaan maakuntien ja kuntien kesken. Varmistaa valtakunnallisten ja maakunnallisten kasvupalvelujen johdonmukaisuuden ja asiakastarpeita vastaavien tarjonnan, mutta ei säädä muutoksia valtakunnallisiin kasvupalveluihin. 11.11.2016

Voimaan jäävät ja uudistettavat säädökset Kokoavan uuden lain (laki aluekehittämisestä ja kasvupalvelusta) lisäksi ja sitä täsmentäen jäävät uudistettuina voimaan: Rahoitusta (tuet, avustukset ym.) koskevat säännökset kootaan yhteen lakiin Työnhakijan palveluprosessista säädetään tarkemmin uudistettavassa laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (JTYPL) Laki kotoutumisen edistämisestä uudistetaan maakuntien tehtävien osalta 11.11.2016

MAAKUNTIEN JA VALTION VÄLINEN NEUVOTTELUMENETTELY Keskustelu- ja työpajatilaisuus Työ- ja elinkeinoministeriö Valtiovarainministeriö 28.11.2016 1.12.2016 34

Maakuntien ja valtion välinen yhteistyö: Neuvottelumenettely Maakuntauudistuksen myötä valtion ja alueiden välinen yhteistyö sekä vuorovaikutus- ja ohjaussuhteet muuttuvat merkittävästi. Maakunnilla tulee olemaan itsehallinnollinen asema tehtävien ja talouden hoidossa. Maakuntien ja valtion tulevaisuuden yhteistyö ja vuorovaikutus talouden hoidossa ja alueiden kehittämisessä tulee perustumaan neuvottelumenettelyyn ja sen prosessin eri vaiheisiin. Neuvottelumenettely koostuisi toiminnallisista ja taloudellisista neuvotteluista, ja se olisi yhteydessä julkisen talouden suunnitelman valmisteluun. 1.12.2016 35

Maakuntauudistus ja neuvottelumenettely Visio: Hyvinvoivat ja kilpailukykyiset maakunnat ja Suomi Tavoite: Valtion ja maakuntien yhteinen tahtotila Suomen suunnasta. Eri politiikkatoimien yhteisvaikutuksen tarkastelu ja arviointi maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. 1.12.2016 Etunimi Sukunimi 36

Maakuntien tilannekuva Maakuntien tilannekuvan laatiminen pohjustaa toiminnallisia ja taloudellisia neuvotteluita. Maakunnat ja ministeriöt osallistuvat tilannekuvan valmisteluun aktiivisesti Aluekehityksen tilannekuva käsittelee alueiden elinvoimaa, työllisyyttä, elinkeinoja, elinympäristöä, saavutettavuutta sekä väestön osaamista ja hyvinvointia. Taloudellinen tilannekuva käsittelee maakunnan talous- ja kustannuskehitystä sekä rahoituksen arviointia tehtävien hoitoon. 1.12.2016 37

Maakuntien tilannekuva Tietolähteet: Valtakunnalliset ja maakunnalliset indikaattorit aluekehityksestä ja taloudesta: Rahoitus- ja arviointikriteerien indikaattorit (maakuntalaki) Maakunnan käyttökustannusten kehitys Vaikuttavuus- ja kustannustietoindikaattorit Aluetalouden ja -kehityksen indikaattorit Eri ministeriöiden selvitykset ja arviot maakuntien kehityksestä Maakuntien laadullinen itsearviointi alueensa tilasta ja uudistumisen tekijöistä; ennakointitietoa ja tulevaisuuden arviointia 1.12.2016 38

Toiminnalliset neuvottelut maakuntien ja valtion kesken TEM:in johdolla Neuvotteluissa sovitetaan yhteen eri hallinnonalojen keskeiset tavoitteet, joilla edistetään alueiden uudistumista siten, että eri hallinnonalojen toimet tukevat toisiaan. Toiminnallisten neuvotteluiden perustana on: aluekehityksen tilannekuva, hallitusohjelmaan perustuva aluekehittämisen painopistepäätös, ministeriöiden aluekehittämiseen vaikuttavat keskeiset strategiat ja maakuntastrategia /-ohjelma Yhteisiä, strategisia ja poikkihallinnollisia näkökulmia neuvotteluihin ovat ainakin alueiden elinvoima, elinympäristö, hyvinvointi, saavutettavuus, osaaminen ja kasvupalvelut Mukana ovat maakuntien tehtäväalaan ja aluekehittämiseen kytkeytyvät ministeriöt (LVM, MMM, OKM, STM, TEM, VM, YM). Maakunnat valmistautuvat neuvotteluihin yhteistyössä alueellisten sidosryhmien kanssa (valtuusto/myr kunnat, korkeakoulut, oppilaitokset, järjestöt). 1.12.2016 39

Taloudelliset neuvottelut maakuntien ja valtion kesken VM:n johdolla Maakuntatalous julkisen talouden suunnitelmassa (maakuntalaki 11 ) Julkisen talouden suunnitelmassa arvioidaan rahoituksen riittävyyttä maakuntien tehtävien hoitamiseen kokonaisuutena ja maakunnittain (rahoitusperiaate) Lisäksi JTS:ssa käsitellään maakuntien tehtäviä koskevan lainsäädännön muutoksia, maakuntien investointeja, kustannuskehitystä sekä maakuntien ohjausta. JTS ohjaa ministeriöitä niiden valmistellessa maakuntaa koskevaa lainsäädäntöä ja ohjausta. Valtion ja maakunnan neuvottelu (maakuntalaki 13 ) JTS:n valmistelua ja maakuntien taloudellista ohjausta varten käydään valtion ja maakunnan välinen neuvottelu VM:n johdolla Neuvottelua varten kukin maakuntien tehtävien ohjaamisesta vastaava ministeriö valmistelee toimialansa maakunnille osoitettujen tehtävien ja kustannusten arvioinnin Neuvottelussa on ensisijaisesti talouden ja kustannusten hallinnan näkökulma. Neuvottelussa käsitellään mm. maakunnan toteutunutta ja arvioitua tulevaa kustannuskehitystä sekä tarvetta sopeutustoimenpiteisiin. 1.12.2016 40

JTS-PROSESSIN AIKATAULUTUS Elo marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmi huhtikuu Touko-elokuu Maakuntia koskeva talouden ja toimintojen tilannekuva, selvitys ja arviointi (n+2) Ministeriöiden JTS-ehdotukset valmistuvat Maakuntia koskevien JTSehdotusten yhteensovitus (VM / KAO) JTS-valmistelu VN päätös JTS:sta Budjetti- ja säädösvalmistelu TAE eduskuntaan syyskuusa Toiminnallinen neuvottelu Muut mahdolliset neuvottelut Taloudellinen neuvottelu Maakuntien ja valtion yhteistyö MAAKUNTIEN VALMISTELUPROSESSI

Yhteistyöprosessin lisäarvo Osallistava ja vuorovaikutteinen toimintatapa prosessin eri vaiheissa (valmistelu, neuvottelut, seuranta) valtion eri hallinnonalojen ja maakuntien kesken Vaikuttavuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään keskeiset asiat nousevat neuvottelujen agendalle Valtioneuvoston yhteinen, selkeä tahtotila. Eri politiikkatoimien yhteisvaikutuksen tarkastelu ja arviointi Ministeriöille ja maakunnille vertailutietoa maakuntien aluekehityksen sekä taloudellisen kehityksen kokonaistilanteesta Maakuntien näkökulman tarkastelu ja huomiointi ministeriöiden toimissa ja kansallisissa strategioissa 42

Esimerkkejä neuvotteluissa käsiteltävistä teemoista Elinympäristö Maankäyttö-, asuminen, liikenne Kasvupalvelut (työllisyys, yrittäjyys) Työvoiman kohtaanto, palvelurakenne Saavutettavuus Liikenne- ja tietoliikenneyhteydet, digitalisaatio, liikennepalvelut Osaaminen Osaamiskeskittymät, älykäs erikoistuminen, innovaatioympäristöt,, osaavan työvoiman saatavuus Kotoutuminen Työllisyys, osallisuus, hyvinvointi, kansainvälisyys Kestävä kasvu Kierto- ja biotalouden edistäminen Ilmasto- ja energiastrategian toimeenpano Hyvinvointi Julkisen, yksityisen ja 3. sektorin kumppanuus, osallisuus, digitalisaatio, innovatiiviset hankinnat Elinkeinojen kehittäminen Kasvuvyöhykkeet, liiketoimintaekosysteemit, infra Neuvotteluissa käsitellään laajakantoisia, ajankohtaisia, toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittäviä asioita ja tavoitteita. 1.12.2016 43

Kiitos!