Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Transkriptio

1 Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto

2 Maakuntastrategia maakuntalakiluonnoksessa (35 ja 36 ) Pitkälti kuten nykyisen kuntalain 37 ja 38 kuntastrategiasta ja kunnan johtamisesta sekä 110 talousarviosta ja - suunnitelmasta 35 : Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Maakunnan strategiassa tulee ottaa huomioon: 1) asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen maakunnan tehtäväalalla; 2) palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset; 3) maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen; 5) omistajapolitiikka; 6) henkilöstöpolitiikka; 7) asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; Maakunnan strategian tulee perustua arvioon maakunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista maakunnan tehtävien toteuttamiseen. Strategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Maakuntastrategian ottamisesta huomioon maakunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisessa säädetään 103 :ssä. Strategia tarkistetaan vähintään kerran maakuntavaltuuston toimikaudessa 36 : Maakunnan toimintaa johdetaan maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntastrategian mukaisesti 55 : Maakunta voi velvoittaa palvelulaitoksen hankkimaan maakuntastrategiassa määritellyin perustein maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja muulta tuottajalta maakunnan omaa tuotantoa varten 103 : Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään maakunnan ja maakuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Tavoitteiden on toteutettava maakuntastrategiaa

3 Julkisen talouden suunnitelma, neuvottelumenettely (11 ja 13 ) ja maakuntastrategia JTS:ssä arvioidaan rahoituksen riittävyyttä maakuntien tehtävien hoitamiseen kokonaisuutena ja maakunnittain sekä käsitellään maakuntien tehtäviä koskevan lainsäädännön muutoksia, maakuntien investointeja, kustannuskehitystä sekä maakuntien ohjausta Valtiovarainministeriön johdolla ja ministeriöiden kanssa käytävät toiminnallis-taloudelliset neuvottelut määrittävät maakunnan valtionohjauksen taloudelliset puitteet Neuvotteluja pohjustetaan tilannekuvalla, jonka pohjana mm. - Valtakunnalliset ja maakunnalliset indikaattorit aluekehityksestä ja taloudesta: Rahoitus- ja arviointikriteerien indikaattorit Maakunnan käyttökustannusten kehitys Vaikuttavuus- ja kustannustietoindikaattorit Aluetalouden ja -kehityksen indikaattorit - Eri ministeriöiden selvitykset ja arviot maakuntien kehityksestä - Maakuntien laadullinen itsearviointi alueensa tilasta ja uudistumisen tekijöistä (TEM & VM ) Maakunnan kannalta tilannekuva- ja neuvotteluprosessin on syytä pohjautua maakuntastrategiassa tehtyihin valintoihin ja painotuksiin, jotta resurssi- ja kehittämistarkastelut kohdistuvat maakunnan itse arvottamiin asioihin Valtio-osapuolelle maakuntastrategia voi myös olla tärkeää tausta-aineistoa JTS-neuvotteluihin

4 Arvioita maakuntastrategian roolista ja olemuksesta Uudessa maakunnassa valtuuston jäsenten lojaliteetti irtautuu kuntaintresseistä ja voi muodostua aidommin maakunnalliseksi; maakuntastrategiaan kohdistuu myös poliittisia intressejä Merkittävin osa uuden maakunnan toiminnasta, henkilöstöstä ja resursseista kohdistuu sosiaali- ja terveyssektorin palveluiden tuottamiseen/hankkimiseen; isona suunnittelutehtävänä se saattaa viedä huomiota ja tilaa muilta asioilta. Maakuntastrategian ei silti tulisi olla pelkkä sote- tai palvelustrategia Maakuntaorganisaatio on palvelujen tuottajan ja varmistajan lisäksi myös alueellinen kehittäjä ja kokoaja; maakuntastrategian tulee ilmentää näitä molempia rooleja Erilaisiin tulevaisuuksiin varautuminen ja muuttuvissa oloissa strategisesti toimiminen on uusille maakunnille välttämätöntä koska monialaisina, hyvinvointivastuuta osaltaan kantavina organisaatioina niiden on kyettävä turvaamaan asukkaiden palvelut ja maakunnan kehitys myös odottamattomissa muutostilanteissa; ennakoiva ote strategiatyössä on välttämätön Maakuntastrategian valmisteluprosessin on läpäistävä maakuntaorganisaation toimialat eikä se voi olla vain konsernitason esikuntatehtävä; eri toimialojen substanssiosaamisen ja -näkemysten on oltava läsnä strategiassa Erityisesti suurten kaupunkien toiminta ja resurssit ovat merkittävä tekijä myös maakuntamittakaavaisessa kehittämisessä ja edellyttävät yhteen sovittavaa strategista ja suunnittelullista työtä maakuntaorganisaation kanssa; tästä syystä maakuntastrategian on prosessina oltava avoin myös kuntakentän suuntaan Maakuntaorganisaation kehittäjärooli edellyttää kykyä ja valmiutta tutkimustiedon hyödyntämiseen ja välittämiseen. Siksi vaikuttavalla strategiatyöllä on oltava validi faktaperusta, se ei ole pelkkää poliittista tarkoituksenmukaisuusharkintaa

5 Maakuntastrategia uuden maakunnan johtamisessa Toimivan johtamisen kannalta on tärkeää että maakunnalla on vain yksi strategia, josta sen kaikki keskeinen päätöksenteko, kehittäminen ja suunnittelu voidaan johtaa; maakuntastrategialla on tämä tehtävä Lisäksi toimialaltaan laajassa maakunnassa tarvitaan poikkihallinnollisia strategian toteuttamisohjelmia, toimintasuunnitelmia ja teemakohtaisia alastrategioita (palvelut, aluekehittäminen, maankäyttö, elinkeinot, työllisyys, varautuminen ). Näiden kaikkien on kuitenkin toteutettava maakuntastrategiaa Maakuntastrategia on siten konsernistrategia, jolla on kuitenkin myös sidosryhmästrategisia tehtäviä Ajassa elävä, päivittäisjohtamista tukeva strategia on parhaimmillaan jatkuva, itseään päivittyvän tilannekuvan perustella korjaava ja täydentävä prosessi, ei määräajaksi vahvistettu muuttumaton dokumentti Tämä edellyttää paitsi myös jatkuvaa seurantaa (indikaattorit, asiakaspalaute ) myös strategian jalkautuksen tukea (motivointi, palkitseminen, resurssikohdennukset ) ja korjaavan palautteen syöttämistä strategian päivitykseen

6 Maakuntastrategialla tehdään Pirkanmaan tulevaisuutta Lähde: Markus Pauni, Kuntaliitto