Loppuraportti, VR 1 Aluekehitys ja strateginen suunnittelu. Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelu Ohjausryhmän kokous Timo Vesiluoma 20.6.

Transkriptio

1 Loppuraportti, VR 1 Aluekehitys ja strateginen suunnittelu Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelu Ohjausryhmän kokous Timo Vesiluoma

2 Uuden maakunnan aluekehitystehtäviä 1/2 Strateginen suunnittelu Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman sekä toimeenpanosuunnitelman laadinta ja toteuttamisen seuranta, RIS 3-strategia (älykäs erikoistuminen) Kulttuuristrategiatyö ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen, liikunnan edistäminen Rakennerahasto- ja kansallisen rahoitustehtävän hoito Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön (MYRS) toiminnot RR-ohjelmavalmisteluun osallistuminen sekä EAKR- ESR -hankehallinnointi ja rahoitusta koskeva neuvonta, em. toimintoihin liittyvät maksatustoiminnot Kansallisten aluekehitysvarojen hallinnointi ja ohjaus välittävänä toimielimenä Aluekehityksen tilannekuvan muodostaminen ja ennakointi Aluekehityksen tilannekuva, ennakointi Osaamis- ja koulutustarpeen ennakointi (lyhyt ja pitkä aikaväli) Maakunnan kehityksen seuranta, toimintaympäristön analysointi (tilastot, tutkimukset, trendianalyysit)

3 Uuden maakunnan aluekehitystehtäviä 2/2 Kansainvälinen yhteistoiminta Maakunnan kansainvälisten yhteyksien hoitaminen sekä toimijoiden KVverkostoitumisen ja KV-yhteistyön tukeminen läpäisevästi Maakunnallinen edunvalvonta Maakunnan yleinen edunajaminen sekä kohdennetut edunvalvontatoimet, erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten osalta Maakunnan sisäinen kehittämisen ja edunvalvonnan yhteensovittaminen Aluekehitykseen liittyvät läpäisevät toiminnot, joita ovat: Sidosryhmäyhteistyö (mm. kunnat, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, kansanedustajat) Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen Alueen innovaatiotoiminnan kehittäminen

4 Aluekehityspalveluiden sijoittuminen uudessa maakunnassa, yleistä: Aluekehityspalveluilla tulisi olla oma maakuntakonserniin sijoittuva toimialue, joka jakaantuisi eri palvelualueisiin/tiimeihin, esim. Strategiapalvelut Alue-ennakointi, tilasto-, tilannekuvapalvelut Rahoituspalvelut (rakennerahastojen välittävä toimielin) Edunvalvontatyö Kehittämispalvelut Kansainvälistymispalvelut

5 Miten palvelut tuotetaan ja miten palvelukokonaisuus tulisi organisoida uudessa maakunnassa? Aluekehittämisen strategiapalvelut Satakunnan virallisten suunnitteluasiakirjojen laadinta, mm. maakuntaohjelman kautta. Laajat osallistavat prosessit. Nykyisten tehtävien hoito on kartuttanut osaamista, jota voidaan em. suunnitteluasiakirjojen lisäksi hyödyntää tulevassa maakunnallisessa suunnittelussa, maakuntastrategian laadinnassa sekä muussa maakunnallisessa toiminnassa. (Ks. Satakunnan maakuntaohjelma , Satakunnan ERM-suunnitelma, Identiteetti ja kulttuuri, Uudessa maakuntalaissa maakunnallisen identiteetin edistäminen on yksi maakunnan tulevista tehtävistä. Myös kulttuuri on osa maakunnallista identiteettiä. Kulttuuristrategian yhteensovittaminen osana maakuntaohjelman toteuttamista on aluekehityslaissa mainittu myös maakunnan tehtäväksi. Kulttuurin kehittämisessä tulee jatkossa huomioida myös luova talous, aineeton arvonluonti sekä kulttuuriympäristön kehittäminen sekä yhteistyö sote- ja hyvinvointisektorin kanssa.

6 Miten palvelut tuotetaan ja miten palvelukokonaisuus tulisi organisoida uudessa maakunnassa? Alue-ennakointi, tilasto-, tilannekuvapalvelut Nämä palvelut ovat maakunnallisen suunnittelun ja päätöksenteon kannalta keskeisiä. Tiedon tuotanto ja alue-ennakoinnin koordinointi sisältyvät Satakuntaliiton nykyisiin lakisääteisiin tehtäviin. Palvelun kehittämistyössä tulee huomioida nykyinen Satakunnan alueennakoinnin vuosikello ja sen kehittämisehdotukset (Ks. raportti MDI Public Oy, Satakunnan alue-ennakoinnin kehittäminen 2016) sekä Futures Garden Oy:n tekemä Satakunnan Futures Platform-trenditarkastelu 2017.

7 Miten palvelut tuotetaan ja miten palvelukokonaisuus tulisi organisoida uudessa maakunnassa? Rahoituspalvelut Rakennerahastojen (EAKR ja ESR) hallinnon hoito Satakunnassa välittävänä toimielimenä. Nykyinen Länsi-Suomea koskeva rakennerahastojen keskittäminen puretaan. Jokainen uusi maakunta on jatkossa päätöksiä tekevä rakennerahastohallinnon välittävä toimielin. Tärkeää on huolehtia uuden EU-ohjelmakauden suunnittelusta. Rakennerahastojen ja kansallisten aluekehitysvarojen hallinnointi ja ohjaus on syytä koota omaksi tiimiksi tai palvelualueeksi. Huomioon henkilöresurssien riittävyys uudessa maakunnassa TEM:n hallintoja valvontajärjestelmän sekä eriyttämisvaatimusten mukaisesti (minimi henkilömäärä henkilöä, 2 x 5-6 h). Mahdollinen yhteistyö toisen maakunnan kanssa omissa ja teknisen tuen hankkeissa. Palvelualueen tehtävien hoidossa on valmisteluryhmän mielestä kyse perustuslain 124 :n mukaisesta viranomaistoiminnasta, jota tulee hoitaa viranomaistehtävänä.

8 Miten palvelut tuotetaan ja miten palvelukokonaisuus tulisi organisoida uudessa maakunnassa? Maakunnallinen edunvalvonta Maakunnallinen edunvalvonta on ollut tärkeä osa mm. Satakuntaliiton toimintaa. Valtakunnallisessa tiekartassa toiminta on sijoitettu osaksi tulevan maakunnan aluekehityspalveluja. Edunvalvonnan osalta on määritelty aiemmin myös Satakunnan edunvalvontastrategia. Edunvalvonnan toimintamalleja ollaan parhaillaan kehittämässä mm. Satakurssihankkeen puitteissa. Kehitettäviä malleja voidaan hyödyntää myös tulevan maakunnan suunnittelussa. Tärkeää on määritellä myös uuden maakunnan sisäisen kehittämisen ja edunvalvonnan yhteensovittaminen huomioiden: tavoitteet valtion suuntaan tavoitteet kuntien suuntaan tavoitteet yksityisen ja 3. sektorin suuntaan (tavoitteet maakunnan asukkaiden suuntaan) kv-tavoitteet

9 Miten palvelut tuotetaan ja miten palvelukokonaisuus tulisi organisoida uudessa maakunnassa? Kehittämispalvelut Aluekehityksellä on liittymäpintoja yritysten toimintaympäristön kehittämiseen. Yhteyspinta myös kasvupalveluihin mm. rahoituksen ja yritysten kehittämistoiminnan osalta. Väliaikaishallinnon tulisi jatkossa pohtia, miten nykyisen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja maakunnan liiton neuvonta, kehittämis- ja rahoituspalvelujen järjestämis- ja viranomaistehtäviä voitaisiin parhaiten synergisesti hoitaa. Kansainvälistymispalvelut Kansainvälistymispalveluiden osalta on huomioitava yhteys kansalliseen Team Finland -toimintaan, Satakunnan muiden kehittämisorganisaatioiden kansainväliseen toimintaan ja niiden painopisteisiin. Lisäksi on huomioitava Länsi-Suomen maakuntaliittojen Brysselin yhteistyöpisteen toiminnan jatko.

10 Muut kommentit (suositukset, ongelmat) Aluekehitystoiminnalla on laaja-alainen, horisontaalinen luonne, paljon yhteistyömahdollisuuksia (mm. maaseutu, kasvupalvelut, alueiden käyttö, liikenne, turvallisuus, hyte, strategiatyö, edunvalvonta) Muuttuva lainsäädäntö vaikuttaa jatkovalmisteluun Aluekehitysjärjestelmä ja kasvupalvelulaki Eduskunnassa Aluekehittämisen ja kasvupalvelujen rahoituslakiluonnos lausunnolla Mahdolliset muutokset voivat vaikuttaa jatkovalmisteluun TEM:n aluekehityskeskustelut tulee huomioida (VATE, SatLi, ELY) jatkotyöskentelyssä Osaamistarpeet henkilökunnalla: Eri organisaatioiden kulttuurit ja toimintatavat Tieto uuden organisaation kokonaisuudesta, eri prosessit tietoon ICT- ratkaisujen toimivuus ja osaaminen Perehdytys tehtäviin ja laajentuvaan substanssitietoon Esimiestason tukeminen muutoksessa