1 (20) Kustannuslaskennan hje v. 2015 Kansallinen DRG keskus FCG Knsultinti Oy Osmntie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474027-3 Ktipaikka Helsinki
FCG KONSULTOINTI OY 2 (20) Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KUSTANNUSLASKENNAN YLEISKUVAUS... 4 2.1 Kirjanpit ja laskutus... 4 2.2 Laskennassa läytettävät tietjärjestelmät... 6 2.3 Hitpalveluilla katettavat kustannukset... 7 2.4 Hitpalveluiden ulkpulelle jätettävät kustannukset... 8 2.5 Hitpalveluihin sisällytettävät kustannukset... 8 3 VÄLISUORITELASKENTA... 9 4 LASKENTAMENETELMÄT... 11 4.1 Timintperusteinen kustannuslaskenta... 11 4.2 Suriteperusteinen kustannuslaskenta... 11 4.3 Hybridikustannuslaskenta... 12 4.4 Relative Value Unit (RVU)-laskenta... 12 5 LASKENTAKOHTEET... 12 5.1 Tarkennuksia muiden kustannuslajien khdennuksiin... 16 6 HINNOITTELU... 17 7 PÄIVYSTYSTOIMINTA... 20 8 TAUSTAJULKAISUJA... 20
FCG KONSULTOINTI OY 3 (20) 1 JOHDANTO Kansallinen kustannuslaskennan käsikirja antaa yhteisen viitekehyksen, jnka avulla erikissairaanhidn resurssien kulutus yhdistetään kliinisesti mielekkäisiin hitkknaisuuksiin. Kustannuslaskennan käsikirjaa seuraamalla vidaan tteuttaa ptilaskhtainen kustannuslaskenta. Tavitteena n luda yhtenäisiä käytäntöjä kustannusten yhdistämiseksi hidn sisällöllisiin kknaisuuksiin. NrdDRG-tutteistus ja varsinkin DRG-hinnittelu ja - laskutus vat laajalti käytössä Sumen sairaanhitpiireissä. Ptilaskhtainen kustannuslaskenta n jhtamisen väline, jka antaa erinmaisen phjan prsessiajattelulle sekä lääketieteellisen timinnan jhtamiselle. Ptilaskhtaisella kustannuslaskennalla saavutetaan kustannusrakenteen läpinäkyvyyttä ja pystytään arviimaan eri timijiden tehkkuutta ja tuttavuutta. Ptilaskhtainen kustannuslaskenta n välttämätön edellytys eri palveluntuttajien eli sairaaliden väliselle kustannusvertailulle. Vertailun tteuttaminen edellyttää mahdllisimman yhteneväisiä khdistussääntöjä ptilaskhtaisen kustannuslaskennan perustaksi. Järjestelmä perustuu ajatukseen khdistaa sairaanhidsta aiheutuvat kustannukset aiheuttamisperiaatteella hita saaneeseen ptilaaseen. Ptilaaseen khdistetaan kaikki hänen hitamisestaan aiheutuneet kknaiskustannukset, kuten lääkäri- ja hitajatyö, lääkkeet, tutkimukset, timenpiteet sekä yleiskustannukset kuten kiinteistö- ja hallintkustannukset. Kustannukset n mahdllista khdistaa ptilaalle annettuun hitn erittäin tarkasti, mutta tarkkuuden kasvaessa myös laskentaan kuluva työmäärä kasvaa. Ptilaskhtaista kustannuslaskentaa varten pitää spia siitä, millä tarkkuudella kustannuksia khdistetaan. Kmprmisseja ja laskennan pelisääntöjä tehdään tällä hetkellä itsenäisesti jkaisessa rganisaatissa, vaikka haasteet ja ngelmat vat kaikilla samankaltaisia. jun Kuva 1. Kustannusten linkitys ptilaiden hitn ja laskutukseen
FCG KONSULTOINTI OY 4 (20) Ptilaskhtaisen kustannuslaskennan käyttööntt n susiteltavaa kaikissa erikissairaanhidn yksiköissä, jissa se n yksikön timinnan vlyymiin nähden tarkituksenmukaista. Pientenkään sairaaliden khdalla tämän ei pitäisi sittautua khtuuttman kalliiksi ratkaisuksi timinnan vlyymiin sekä laskennasta saatavaan hyötyyn nähden. Ptilaskhtainen kustannuslaskenta n kuitenkin ainut kein selvittää jkaisen rganisaatin man timintamallin aiheuttamat kustannukset ja vain siten vidaan päästä aitn kustannusvertailuun eri rganisaatiiden välillä, esimerkiksi sairaaliden hittiminnan tuttavuusvertailussa. Sairaanhityksikön masta kustannus- ja suriteaineiststa vidaan mudstaa mat painkertimet NrdDRG-tutteistuksen phjaksi ptilaskhtaisen kustannuslaskennan avulla. Mikäli tämä ei le rganisaatissa mahdllista, vidaan käyttää Kansallisen DRGkeskuksen laskemia ylipistsairaaliden tai keskussairaaliden erikseen laskemia painkertimia. 2 KUSTANNUSLASKENNAN YLEISKUVAUS Tässä kappaleessa kuvataan karkealla taslla kirjanpidn ja ulkisen laskutuksen käsitteet sekä ptilaskhtainen kustannuslaskenta. Edellä mainitut käsitteet eriytetään tässä tarkastelussa, mutta kustannuslaskennan kannalta lpputuls n sama, js kustannusten khdistamissäännöt vat yhtenäiset. Kuva 2. Kustannuslaskenta kirjanpidn ja ptilaskhtaisen laskennan näkökulmista 2.1 Kirjanpit ja laskutus Kirjanpidssa kustannuspaikat lukitellaan kahteen ryhmään: 1) Apukustannuspaikat, jiden timinnan tarkituksena n avustaa pääkustannuspaikan timintaa ja hulehtia rganisaatin timinnan yleisistä edellytyksistä. Niiden kustannukset khdistetaan pääkustannuspaikille sisäisenä laskutuksena tai vyörytyksenä. 2) Pääkustannuspaikat (kliiniset ydinpalvelut), jiden timinta khdistuu välittömästi lpullisten suritteiden aikaan saamiseen eli ptilaalle annettavaan hitn. Pääkustannuspaikka n hidn antamisesta ja ulkisesta laskutuksesta vastaava yksikkö. Ulkinen lasku kattaa sekä pää- että apukustannuspaikkjen kustannukset.
FCG KONSULTOINTI OY 5 (20) Kuva 3. Sisäisten ja ulkisten maksujen ja laskujen kulku Ptilaskhtainen kustannuslaskenta Kuva 4. Kustannusten yhteys välisuritteisiin ja DRG-tutteisiin Kuvassa: 1) Ylin tas n lpputute, jka määräytyy ryhmittelemällä yksittäisten ptilaiden palvelutapahtumat (käynnit ja hitjakst) useita ptilastapauksia sisältäviksi NrdDRG-tuteryhmiksi. Kunkin tuteryhmän keskikustannusta käytetään hinnittelun perusteena. 2) Seuraava tas n yksittäisen ptilaan palvelutapahtuma, jka ryhmitellään NrdDRGtutteiksi. Yksittäinen ptilastapaus ja ptilaan hitn liittyvien kustannusten rekisteröinti ja laskenta vat tutteistusjärjestelmän perusta. Kunkin palvelutapahtuman kknaiskustannukset lasketaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.
FCG KONSULTOINTI OY 6 (20) 3) Välisuritetas mudstuu ptilaan hita palvelevista välisuritteista, jtka perustuvat kansallisiin nimikkeistöihin ja palveluntuttajan määrittelemiin suritteisiin. Kullakin välisuritteella n ma kustannuslaskentansa, jnka phjalta mudstuu välisuritehinnast. Välisuritteen rakenteen tulee lla sellainen, että se sisältää tiedn ptilasid:stä, interventin tteuttamisajankhdasta ja ICD 10 kdista. 4) Alimmalla taslla vat kustannuslajit/tilit, jtka khdistetaan välisuritelaskennassa välisuritteisiin. 2.2 Laskennassa läytettävät tietjärjestelmät Kuva 5. Välisuritelaskennan kknaiskuvaus Kknaiskustannuslaskennan ja välisuritelaskennan jälkeen tulksena n välisuritehinnast. Välisuritteet yhdistetään khdistussäännöillä ptilaan palvelutapahtumiin. Hitkntaktit tutteistetaan valitulla tutteistusjärjestelmällä ja hinnitellaan spimusten mukaisella tavalla.
FCG KONSULTOINTI OY 7 (20) 2.3 Hitpalveluilla katettavat kustannukset Kknaiskustannuslaskennassa ertetaan sairaanhitpiirin ne kustannukset, jita ei kateta hitpalveluiden hinnilla (DRG- tai muulla hitpalveluiden tutteistuksella). Näitä vat esim. valtin krvaukset petukseen (EVO-timinta), erityisvelvitteet ym. Kaikki muut sairaalan timinnan kustannukset lasketaan hitpalveluiden suritteiden kustannukseen mukaan. Esimerkiksi tukipalveluyksiköiden ja hallinnn yksiköiden kustannukset humiidaan jk tutteistamalla palvelut tai vyöryttämällä kustannukset hitpalvelua tuttaville yksiköille. Kaikki kustannukset (Kirjanpit / Tilinpäätös) Yksiköiden tai kustannuspaikkjen Hittiminnan tulilla katettavat kustannukset Muilla tavin katettavat kustannukset (Valtin krvaukset petukseen ja tutkimukseen, jne.) Kuva 6. Hitpalveluilla ja muilla tavin katettavat kustannukset Era sairaanhitpiirien välillä vi aiheuttaa sisäisten katteiden käsittely. Tisissa sairaanhitpiireissä sisäiset palveluiden katteet krjataan kustannuslaskennassa ja tisissa ei. Tämä saattaa aiheuttaa lyhyellä aikavälillä erja suritteiden tai DRGtutteiden kustannuksissa. Pidemmällä aikavälillä ert tdennäköisesti tasaantuvat, kska timinnassa pyritään ja tulee pyrkiä pääsääntöisesti makustannushintaan. Eravaisuuksia sairaanhitpiirien välillä vi syntyä alijäämien erilaisessa käsittelyssä. Susituksen mukaisesti rganisaatiiden sisäisten tukipalvelurganisaatiiden ali- ja ylijäämät tulee sisällyttää tutteiden kustannuksiin. Ali- ja ylijäämissä käytetään samaa vyörytysperustetta kuin laskennallisissa erissä tai ne vidaan vyöryttää timintakulujen suhteessa. Pääasia n, että laskentatapa pidetään samana kk läpi rganisaatirakenteen.
FCG KONSULTOINTI OY 8 (20) 2.4 Hitpalveluiden ulkpulelle jätettävät kustannukset Perusperiaate n, että ne kustannukset, jita vastaan saadaan muita tulja, jätetään pis hitpalveluiden kustannuslaskennasta. Js kustannusten jakaminen hitpalveluiden ja muiden palveluiden välillä n hankalaa, vidaan muun timinnan kustannukset lettaa yhtä suureksi kuin siitä saatavat tult. Käytännössä siis kknaiskustannuksista vähennetään muun timinnan tult ja saadut nettment jaetaan kustannuslaskennassa eteenpäin. Valtin krvaukset petukseen ja tutkimukseen (ent. EVO) Valtin krvaukset tutkimukseen ja petukseen tulisi kattaa kaikki tutkimuksesta ja petuksesta aiheutuvat kustannukset. Niiltä sin kun erityisvaltinsuus ei kata näitä kustannuksia, ne vidaan laskuttaa ja tarvittaessa tutteistaa muulla tavin. Käytännössä EVO-kustannusten erttaminen n hankalaa, ellei mahdtnta, erityisesti petustiminnan salta. Tisaalta susituksen muulle tutteistukselle ei le maksajaa. Susitetaan vähentämään saadut EVO-tutt kustannuksista. Läpilaskutettavat palvelut Ne palvelut, jtka sairaanhitpiiri staa tiselta palveluntuttajalta ja velittaa sellaisenaan eteenpäin, jätetään pis kustannuslaskennasta. Muut Menista vähennetään ptilasmaksut sekä mahdlliset muut kuin varsinaisesta suritetutannsta saadut tult aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, kuten tuet ja avustukset, valmiusrahast, vukratult, muiden palvelusten myynnit jne. 2.5 Hitpalveluihin sisällytettävät kustannukset Ns. tukipalveluyksiköiden, hallinnn ym. yksiköiden kustannukset täytyy khdentaa hittiminnalle, jtta kustannukset saadaan sisällytettyä hitpalvelusuritteiden hintihin. Tämä khdentaminen vidaan tehdä jk tutteistamalla k. palvelut, jita hitpalveluyksiköt stavat tai vyöryttämällä kustannukset jllain jaksäännöllä hitpalveluyksiköille. Olennaista n, että lpulliset laskentakhteet sisältävät kk timinnan kustannukset. Tästä käytetään yleisesti nimitystä kknaiskustannuslaskenta. Tutteistus ja sisäinen myynti Js tukipalvelut tutteistetaan, perustuu erikisaljen käyttö ennalta svittuun tutekknaisuuteen ja hintaan. Sillin hitpalveluja myyvä yksikkö maksaa käyttämästään palvelusta ja kustannukset vat menna kirjanpidssa. Osa tutteistetuista tukipalveluista humiidaan sellaisenaan mana suritteena ptilaskhtaisessa kustannuslaskennassa (esim. labratripalvelut) ja sa sisällytetään hitpalveluja myyvän yksikön miin suritteisiin (esim. ravinthult, atk-tekniikka). Vyörytys ja jakperusteet Se suus hallinnn ja tukipalveluiden kustannuksista, jta ei le tutteistettu, khdistetaan hitpalveluja myyville yksiköille erilaisilla jaksäännöillä tai vyöryttämällä. Tämä vidaan tehdä jk kirjanpidssa (budjettiin tai tteumaan perustuen) tai kustannuslaskennan järjestelmässä. Tyypillisiä vyörytettäviä eriä vat yleishallinnn kustannukset, rahitusment ym. Jaettava kustannus n usein ns. nettkustannus, jssa esim. rahitusmenista n vähennetty rahitustult ja jäljelle jäänyt nettmen jaetaan hitpalveluyksiköille.
FCG KONSULTOINTI OY 9 (20) Esimerkkejä jaksäännöistä: Palkkament Hithenkilökunnan lukumäärä Lääkärihenkilökunnan lukumäärä Muut henkilökunnan lukumäärä Paintetut neliöt Timintakulut Hitjakst ja pkl-käynnit yhteensä Hitpäivien lukumäärät (laskutus) Pkl-käyntien lukumäärät (laskutus) Päivystyksen käsittely Päivystyshintaa ei vida antaa erikseen tutetaslla, kska usein vain tietty hidn sa, ei kk hit, n päivystyksellinen. Välisuritetaslla hinnittelussa ja timinnan hjaamisessa tulisi käyttää päivystyksellisyyttä kuvaavaa kiireellisyyskerrinta, jka nstaa välisuritteen hintaa. Kiireellisyyskerrinta vidaan käyttää ainakin labratrinäytteiden, radilgian, ym. diagnstisten tutkimusten yhteydessä, tsin kertimen tarkka laskeminen n hankalaa. Ellei tarkkaa laskentaa le mahdllista tteuttaa, vidaan käyttää yleistä kerrinta 1,5 suritteen henkilöstömenille. Päivystyksen aiheuttama ylimääräinen laskutus pitää humiida suritteiden perushintaa laskettaessa. 3 VÄLISUORITELASKENTA Välisuritelaskennan tehtävänä n selvittää välisuritteiden kustannukset. Laskennan tulksena saadaan tutekhtainen kustannus, jta yleensä käytetään perusteena välisuritteen hinnan määrittämisessä. Välisuritelaskennan perusteella vidaan suunnitella tarkemmin resurssien khdentamista ja pyrkiä mahdllisimman kustannustehkkaaseen timintaan. Yhtenä laskennan tavitteena n tutannn hjaaminen tulsten avulla. Välisuritelaskennassa khdennetaan kknaiskustannuslaskennassa saadut pääkustannuspaikan kustannukset eri välisuritteiden yksikkökustannusten selvittämiseksi. Tämä mekanismi n kuvattu alla levassa kuvassa. Kustannusten khdentamisessa kuvan punaisessa laatikssa käytetään aiheuttamisperiaatetta aina kun se n mahdllista, muissa tapauksissa jakperusteena käytetään yhtenäisesti svittuja systemaattisesti kerättyjä jaksääntöjä. Laskenta vidaan surittaa taulukklaskentahjelmalla tai erillisellä käyttöä varten kehitetyllä laskentahjelmalla. Mikäli välisuritelaskentaa tehdään kustannuslaskentaan kehitetyn laskentahjelman avulla, n niihin lemassa käyttöppaat erikseen.
FCG KONSULTOINTI OY 10 (20) Kuva 7. Välisuritelaskenta: kustannukset khdennetaan välisuritelajeille Välisuritelaskennan lähtötiedt Välisuritelaskenta jakautuu yllä levan kuvan mukaisesti khdennettaviin kustannuksiin, laskentakhteisiin (välisuritteisiin) ja menetelmiin. Khdennettavat kustannukset Khdennettavat kustannukset saadaan kknaiskustannuslaskennasta. Kustannustietja (tilejä/kustannuspaikkja) n sairaanhitpiireissä paljn, mutta vain pieni sa n kknaiskustannuksiltaan merkityksellistä ja lppuja käsitellään yleiskustannuksina. Henkilöstöment Tarvikekulut Lääkekulut (niiltä sin kuin ei vida seurata aiheuttamisperiaatetta) Tilakustannukset Hallint Laitteet Välinehult Yleiskustannukset Erikissairaanhidssa ylivimaisesti tärkein yksittäinen kustannuslaji n henkilöstökustannukset, jtka mudstavat 50-80 % kaikista kustannuksista. Kärjistäen vidaan sana, että mikäli henkilöstökulujen khdistus n pääpiirteittään timiva, niin jäljelle jäävätkin kustannukset khdistuvat varsin tarkasti käytettäessä henkilöstömenjen khdistamisen suhdetta myös muihin kustannuslajeihin. Henkilöstökustannusten khdentamisessa henkilöstö ryhmitellään tyypillisesti timinnan mukaan: esimerkiksi kirurgit, anestesialääkärit, sairaanhitajat, heräämön hitajat, lääkintävahtimestarit ja muu henkilökunta. Henkilömäärä ilmaistaan tyypillisesti henkilötyövusina ja määritellään halutulla tarkkuudella.
FCG KONSULTOINTI OY 11 (20) Välisuritelaskennan laskentakhteet Kustannuslaskentaryhmän suritelaskennan laskentakhteita välisuritelaskennassa vat: hitpäivät: lasketaan hitpäivän hinta, jka vi lla jaettu esimerkiksi hitisuuden mukaan muutamiin lukkiin pliklinikkakäynnit tehhitpäivät leikkaustimenpiteet kuvantamistutkimukset labratritutkimukset muut hittimenpiteet 4 LASKENTAMENETELMÄT Tässä kappaleessa kuvataan yleisimmin käytössä levia kustannuslaskennan menetelmiä. Menetelmäkuvakset vat arkkimerkkejä erityyppisistä laskentatavista. 4.1 Timintperusteinen kustannuslaskenta Timintperusteisessa laskennassa kustannukset khdistetaan aluksi resursseille ja niiltä edelleen timinnille sen mukaan, miten ne käyttävät resursseja. Timintjen kustannukset khdennetaan pulestaan niille tutteille tai muille laskentakhteille aikaansaatujen suritteiden suhteessa. Kaikissa vaiheissa n kunniitettava aiheuttamisperiaatetta. Timintperusteinen kustannuslaskenta sveltuu hyvin tute- tai tutantkustannuslaskentaan. Sen vahvuutena n, että jkaisen timinnn salta vidaan käyttää siihen sveltuvia jakperusteita ja kustannusajureita. Laskennassa sairaalan timinta pilktaan niin pieniin siin, että sieltä vidaan khtuullisen helpsti löytää sellaiset työtehtävät, jtka kuluttavat eniten sairaalan resursseja eli maksavat eniten. Tämän perusteella vidaan miettiä, miten nämä tehtävät hidetaan niin, että tuttavuutta saadaan parannettua. Mikäli esimerkiksi kapasiteetin kanssa n ngelmia, vidaan timintlaskennan avulla löytää sellaiset työvaiheet, jiden uudelleen järjestämisellä saadaan työmäärä khtuulliseksi ilman että ptilaiden hit kärsii. 4.2 Suriteperusteinen kustannuslaskenta Suriteperusteista kustannuslaskentaa käytetään suritekhtaiseen kustannusten selvittämiseen. Suritekhtaista laskentaa vidaan tehdä jk lisäyslaskentana tai jaklaskentana. Jaklaskennassa (prcess csting) n yksinkertaisimmillaan kyse siitä, että tietyn tarkasteluperidin aikana syntyneet kustannukset jaetaan vastaavan kauden tutantmäärällä. Lisäyslaskentaa (jb rder csting) käytetään sillin, kun jaklaskenta ei tule kysymykseen, siis tilanteissa jissa tutetaan mnia kustannusrakenteeltaan erilaisia tutteita, jihin käytetään eri resursseja ja jiden tutantprsesseissa n erja. Laskettaessa lisäyslaskennalla. kustannukset jaetaan välittömiin ja välillisiin. Kustannuksia käsitellään aluksi kustannuslajiphjalta. Kysymyksessä vi lla ennakktai jälkilaskentatilanne. Välittömät, lähinnä aine- ja työkustannukset, khdistetaan aiheuttamisperiaatteen phjalta tutteille. Jtta tämä lisi mahdllista, n tunnettava
FCG KONSULTOINTI OY 12 (20) eri tutteiden edellyttämät työ- ja ainemäärät nimikkeittäin ja niiden yksikkökustannukset. Kertmalla määrät yksikkökustannuksilla, saadaan yhteen laskemalla vastaavat kknaiskustannukset. Välilliset kustannukset, kuten yleiskustannukset, lisätään välittömiin kustannuksiin käyttämällä hyväksi pääkustannuspaikilla määriteltyjä yleiskustannus, eli yk lisiä. Apukustannuspaikkjen kustannukset n aiemmin siirretty pääkustannuspaikille 4.3 Hybridikustannuslaskenta Hybridilaskenta (hybrid csting) sisältää piirteitä sekä jaklaskennasta että lisäyslaskennasta. Mitään varsinaisesti uutta ei tähän liity, Js tutteelle n lemassa samanlaisina tteutettavia työvaiheita että, sellaisia jissa tutteet erilaistuvat, tulisi sillin käyttää hybridilaskentaa. Keskenään samanlaiset timenpiteet hinnitellaan jaklaskennalla ja tisistaan erilaiset lisäyslaskennalla. Hybridilaskenta (hybrid csting) sisältää piirteitä sekä jak- että lisäyslaskennasta. Sen perusajatus n mukauttaa laskenta käytettävään tutanttapaan. Js suritteen tuttamisessa n lemassa samanlaisina tteutettavia työvaiheita sekä sellaisia, jtka pikkeavat tisistaan, tulisi sillin käyttää hybridilaskentaa. Keskenään samanlaiset timenpiteet hinnitellaan jaklaskennalla ja tisistaan erilaiset lisäyslaskennalla. 4.4 Relative Value Unit (RVU)-laskenta RVU-laskennassa käytetään vanhista välisuritelaskennista mudstettua painkerrintaulua, jka kuvaa välisuritteiden suhteellista resurssilajikhtaista resurssien käyttöä. Näin vidaan timia, mutta laskentaa ei suriteta jka vusi. Painkerrintaulun lisäksi RVU-laskennassa käytetään kknaiskustannuslaskennasta saatuja uusia laskentakauden resurssilajikhtaisia kustannuksia ja laskentakauden suritemääriä. RVU-laskentaa vidaan käyttää sillin, kun tarkka perinteinen laskenta n tehty aikaisemmin eikä timinnassa le tapahtunut edelliseen laskentaan nähden leellisia muutksia. Js timinta n muuttunut eri yksiköissä suuresti, ei edellisen laskennan tulksista saada lutettavia painja. Lisäksi js painjen laadinnan phjana n tarpeeksi suuri aineist (useampi yksikkö), n mahdllista saada valmis pain lähes kaikille timenpiteille eikä sitä tarvitse luda itse. 5 LASKENTAKOHTEET Suritelajikhtainen kustannuslaskenta pikkeaa timintaympäristöstä riippuen eri rganisaatiissa. Kustannuslaskenta suritetaan kuitenkin pääpiirteittäin samalla tavalla tässä kappaleessa mainituille laskentakhteille, vaikka laskennan surittava rganisaati vikin vaihdella. Tässä kappaleessa mainittujen laskentakhteiden lisäksi yksiköt vivat käyttää tarkempia laskentakhteitaan ja sääntöjään. Tässä kappaleessa kuvataan sekä yleisiä periaatteita että tärkeimpiä (esimerkiksi leikkaustimenpiteelle) khdistettavia kustannuksia, mutta myös yksittäisiä esimerkkejä asian havainnllistamiseksi. Yksittäisiä esimerkkejä ei le tarkitettu tettavaksi kirjaimellisesti hjeina. Tässä kappaleessa käsiteltävät laskentakhteet sekä niihin khdennettavat kustannukset vat henkilöstö, timitilat, laitteet, peruslääkkeet, tarvikkeet ja yleiskustannukset.
FCG KONSULTOINTI OY 13 (20) Leikkaustimenpiteet Tavitteena n laskea leikkaussaleissa tehtyjen timenpiteiden tuttamisesta aiheutuvat keskimääräiset yksikkökustannukset timenpidenimikkeittäin. Timenpiteeseen liittyvät anestesiakustannukset vidaan sisällyttää timenpiteen kknaiskustannuksiin. Mikäli halutaan tutteistaa anestesiatimenpiteet, jihin ei liity kirurgista timenpidettä, vidaan ne laskea tällä samalla menettelyllä. Humattavia vat myös kalliit tarvikkeet kuten rtpediset tarvikkeet ja sydämien läpät, sekä timenpidekhtaiset kalliit lääkkeet. Timenpiteiden kustannuslaskennan phjaksi tarvitaan keskimääräiset leikkausajat, saliajat ja heräämöajat timenpiteittäin. Tyypillisesti listaus tutetaan tietjärjestelmän avulla. Laskennassa tarvittavat tiedt Laskennassa tarvitaan tilinpäätöksestä lasketut yksikön kknaiskustannukset. Leikkausyksikön kustannuksista n pistettava verivalmisteiden, labratri- ja radilgian kustannukset sekä muut mahdlliset kustannuserät, jtka tulevat ptilaskhtaiseen kustannuslaskentaan muista tietjärjestelmistä (esimerkiksi implantit). Lisäksi tarvitaan edellisen vuden tilasttiedt leikkaussalissa tehdyistä timenpiteistä (timenpidekdi, timenpiteen nimi, keskimääräinen saliaika). Useista leikkaussalin tietjärjestelmistä n saatavissa myös peraatiiden ja leikkaustiimin keskimääräinen henkilöstömäärä. Timenpidekdien pitää lla Sumen THL-Timenpidelukituksen mukaisia. Mikäli samalla timenpidekerralla tehdään useampi timenpide, vidaan kustannuslaskenta surittaa timenpideparille yksittäisen timenpiteen sijaan. Tällöin n syytä käyttää vain useimmin tistuvia timenpideparien yhdistelmiä jtta laskentakhteita ei tule määrättömästi. Materiaalihallintajärjestelmästä pimitaan edellisvuden tarviketiedt, laiterekisteristä haetaan tiedt leikkaussaleissa levista laitteista ja tilarekisteristä pimitaan laskettavan leikkaussalin neliöt. Henkilöstö Timenpideyksikössä timivien lääkäreiden ja hithenkilökunnan määrä lasketaan ammattiryhmittäin jakamalla kustannuslaskennassa k. yksikköön kirjautuneet tai khdistetut henkilöstökustannukset kunkin ammattiryhmän keskimääräisellä vusipalkalla. Henkilökustannusten khdistus tapahtuu timenpideyksikön työhön käytetyn työajan mukaisesti. Khdistuksessa n humiitava ert lääkäreiden ja muun henkilökunnan työajissa. Ihanteellisessa mallissa ainakin lääkäreiden kuhunkin leikkaukseen käyttämä työaika n suraan tiedssa. Käytännössä välittömät henkilöstökustannukset khdistetaan kullekin timenpidetyypille suritetiedista saadun kyseisen timenpidetyypin keskimääräisen sali/leikkausajan ja kaikkien timenpiteiden sali/leikkausajan suhteen perusteella. Leikkaavien lääkäreiden salta n sali/leikkausaika kerrttava timenpidetyypin timenpiteeseen tyypillisesti yhtäaikaisesti sallistuvien lääkärien määrällä (peräkkäiset vurt humiituvat sali/leikkausajassa). Hithenkilöstön salta leikkaustiimi mudstuu pääsääntöisesti klmesta hitajasta (2 leikkaussali- ja 1 anestesiahitaja), mikä humiidaan samalla tavalla kuin lääkäreiden salta. Välittömiin henkilöstökustannuksiin sisältyvät henkilökunnan välittömästi timenpiteeseen käyttämän ajan palkat henkilöstösivukuluineen.
FCG KONSULTOINTI OY 14 (20) Välilliset henkilöstökustannukset mudstuvat siitä timenpideyksikön työajasta, jta ei vida khdistaa välittömästi timenpiteelle. Nämä kustannukset tulee khdistaa timenpiteille esimerkiksi välittömien henkilöstökustannusten suhteessa. Timenpiteiden vaativuustas vaikuttaa tdellisiin kustannuksiin ja siksi vaativuustasn humiiminen kustannuslaskennassa n susiteltavaa. Tällöin pyrkimyksenä n määrittää timenpiteen vaativuustasn aiheuttama kustannuslisä. Esimerkiksi erityissaamista vaativan leikkauksen krkeammat kustannukset jäävät humiimatta yllä esitettyyn keskimääräiseen lääkärikustannukseen perustuvassa mallissa. Päivystyksen varallaln kustannukset timenpideyksikön man henkilökunnan salta vidaan humiida kknaiskustannuksissa ja jakaa timenpidetyypeille edellä esitetyn mallin mukaisesti. Lääkäreiden päivystyskrvaukset tulee khdistaa sairaalan päivystystimintaan. Vudesasthitpäivät Yksinkertaisimmillaan keskimääräinen hitpäiväkustannus vidaan laskea jakamalla saadut k. yksikön kknaiskustannukset vastaavan ajan hitpäivämäärällä (nett). Mikäli halutaan humiida ptilaiden hitisuus hitpäiväkustannuksissa, vidaan henkilöstökustannuksia khdentaa erilaisten paintusten avulla, jtka perustuvat asiantuntijiden arviihin tai käyttämällä apuna hitisuuslukituksia. Js sastilla n valvnta- tai eristyshuneita, jille halutaan laskea mat kustannukset, n näissäkin humiitava hitajien ja lääkäreiden työpans. Lisäksi vidaan khdistaa laite-, tila- ja tarvikekustannuksia. Hitpäivien henkilöstön khdennuksessa käytetään tyypillisesti paintuksia, jtka perustuvat hitisuuslukituksiin, asiantuntija-arviihin, tms. Henkilöstö pitää khdistaa keskimääräisen hitpäivän mukaan. Henkilöstökustannukset vat merkittävä, erittäin suuri sa kustannuksista. Henkilöresurssien khdennuksessa tetaan humin jkapäiväiset tai säännölliset tapahtumat, jita vat mm. aamutimet (esim. 10-15 min.), lääkärinkierrt (esim. 5-10 min, myös sairaanhitajien salta), rukailut (esim. á 5 min), lääkkeiden annstukset ja jakelut (esim. á 5-10 min.), leikkausptilaiden kuljetukset (mikäli sairaanhitajat surittavat, esim. 5-20 min), sisään- ja ulskirjaamiset (esim. á 5-10 min.) ja muut jkapäiväiset tapahtumat. Käytännön esimerkkinä tavallisen vudesastn yhden hitpäivän lääkärikhdennus n tyypillisesti 10-30 min. ja sairaanhitajan khdennus 80-130 min. Vaativammalla sastlla, esim. lastenneurlgian sastlla, lääkäreitä tai vastaavia henkilöryhmiä saattaa työskennellä useampia, jllin lukumäärät pitää humiida khdennuksessa. Tehhitpäivät Tehhit vaatii humattavasti enemmän sekä lääkäri- että sairaanhitajakhdennusta kuin tavalliset hitpäivät. Ylivimaisesti suurin tehhitpäivän kustannuseristä n henkilökunnan palkkakustannukset. Usein teh-sastilla tehhit jatellaan vaativuudeltaan erilaisiin hitpäiviin, esimerkiksi: tehhidn valvntapäivä nrmaali tehhitpäivä raskas tehhitpäivä Myös tehhidn kustannukset vat tyypillisesti sellaisia, että ne n vaikea khdistaa ptilaskhtaisesti. Tehhitptilaat vaativat enemmän lääkäri- ja sairaanhitajatyöpansta kuin nrmaaleilla vudesastilla levat ptilaat. Niinpä laskentaa suunniteltaessa n arviitava, minkä verran kukin päivä keskimäärin vaatii
FCG KONSULTOINTI OY 15 (20) työpansta. Arvin pystyy helpiten tekemään teh-sastn ylilääkäri. Käytetyt lääkkeet vivat myös lla erittäin kalliita. Esimerkkejä khdennuksesta: Esimerkki 1: henkilökhdennuksesta: Tehhidn valvntapäivä: lääkäri 60 min., sairaanhitaja 1.000 min. Nrmaali tehpäivä: lääkäri 200 min., sairaanhitaja 2.000 min. Raskas tehpäivä: lääkäri 300 min., sairaanhitaja 2.880 min. Esimerkki 2: tehhidn hinnan prrastus TISS-pisteiden (Therapeutic Interventin Scring System, tehhidn intensiteettiä kuvaava pistejärjestelmä) mukaan: Perustasn tehpäivä n ertettu maksi kustannuksekseen TISS-pisteiden perusteella lisätään hintaan vaativuuslukkaa kuvaava suus Pliklinikkakäynnit Pliklinikkakäyntien henkilöstön khdennuksessa käytetään esimerkiksi lääkärin tai sastnhitajan asiantuntija-arviita. Henkilöstö pitää khdistaa keskimääräisen pliklinikkakäynnin mukaan eri käyntiryhmät humiiden. Kun pliklinikalla tehdään timenpiteitä, ne käsitellään erillään. Yleiskustannukset vat humattava kustannuserä (ajanvaraukset ja muut välillisesti khdennettavat kustannuserät). Khdistetaan kantkyvyn mukaan, ei tasajalla. Pliklinikalla ja sastilla suritettavat timenpiteet Pliklinikalla ja sastilla tehtävien timenpiteiden (esimerkiksi gastrskpiat, kantaslukeräykset ja klnskpiat) khdalla henkilöstön khdennuksessa käytetään esimerkiksi lääkärin tai sastnhitajan asiantuntija-arviita. Henkilöstö pitää khdistaa keskimääräisen timenpiteen mukaan. Lisäksi leelliset laite- ja kertakäyttötarvikekulut khdennetaan. Teh-sastilla tehdään kalliita timenpiteitä, jille vi lla järkevää laskea timenpidekhtainen kustannus, jka vidaan myös khdistaa ptilaskhtaisesti. Esimerkkinä tällaisista vat muun muassa MARS- (keinmaksa) ja typpiksidihit. Mikäli sastilla tehtäviä timenpiteitä hinnitellaan ja khdistetaan ptilaskhtaisesti, n nämä kustannukset jätettävä hitpäiväkustannuksessa humiimatta. Kuvantaminen Khdennetaan henkilöstöment, yleiskustannukset ja muut ment laitteille ja kuvantamisen suritteille. Laitteiden pistt käsitellään laskennassa pitkäjänteisesti (ks. kknaiskustannuslaskenta, pistt). Myös merkki- ja varjaineiden kustannus n humattava. Labratri- ja muut tutkimukset Khdennetaan henkilöstöment, yleiskustannukset ja muut ment labratrin suritteille. Tyypillisesti labratrit surittavat man laskentansa. Erityistyöntekijät ja muut suritteet Khdennetaan henkilöstöment, yleiskustannukset ja muut ment erityistyöntekijöiden suritteille. Henkilöstön khdentamiseen n mia säännöstöjä (knsultaatit, timintaterapia, kuntutushjaajat, fniatria, fysiterapia, jne.). Sairaalat vivat halutessaan tutteistaa myös muita timintjaan ja laskea niille välisuritekustannukset mikäli yleisistä lukituksista puuttuvat tarvittavat kdit. Yleisistä lukituksista puuttuvat sairaalakhtaiset kdit.
FCG KONSULTOINTI OY 16 (20) Lääkkeet Lääkkeet eivät yleensä le varsinainen laskentakhde, kska lääkkeet n hinniteltu sisäisesti sairaala-apteekissa ja kustannuksia tarkasteltaessa ne khdistetaan ptilaiden palvelutapahtumille hinnasthinnilla. Osaa lääkehullsta käsitellään hitn sisältyvänä kiinteänä sana. Osa lääkehullsta taas vaihtelee kustannuksiltaan merkittävästi eri ptilaiden välillä, jllin erillinen käsittely n välttämätöntä, mikäli halutaan saada selville tteutuneet ptilaskhtaiset kustannukset. Kalliit lääkkeet eivät usein le varsinainen laskentakhde vaan lääkevälisuritteille saadaan hinnast sairaala-apteekin määrittelemänä. Esimerkkinä kalliista lääkkeistä vat sytstaatit ja veritutteet. Kalliille lääkkeelle ei le selvää hintarajaa, sillä kalliin leikkauksen ja kustannuksiltaan vähäisen pliklinikkakäynnin yhteydessä sanalle kallis ei le yhtä ikeaa hintarajaa. Haluttaessa khdistaa lääkekulut tarkasti, tulisi käyttää ptilastietjärjestelmään kirjattuja antkirjaustietja. Useimmat sairaalat eivät kuitenkaan tee antkirjauksia kattavasti ja valitettavasti myös tietjärjestelmät vat näiltä sin vielä khtuullisen kehittymättömiä. Osastille timitettujen lääke-erien hinnat vaihtelevat erittäin ja tehtäessä antkirjauksia tiet ei yhdisty käytettyyn lääke-erään ja siten käytettävä hintatiet ei le tarkka. Erilaiset pakkauskt ja kauppanimiltään erilaiset lääkkeet eivät myöskään sisälly nykyisten järjestelmien tietsisältöihin. Antkirjauksia ei siis vida käyttää nykyisessä kehitysvaiheessa tarkkana ptilaskhtaisena kustannusinfrmaatina. Lääkehidn kehittämistyöryhmä n phtinut asiaa ja päätynyt susittelemaan ensivaiheessa ptilaskhtaisesti tilattujen lääkkeiden khdistamista ptilaiden palvelutapahtumiin käyttäen Vnr-kdia. Vnr-kdi kert lääkkeen kauppanimen lisäksi pakkauskn ja lääkkeen anttavan. Vnr-kdin tulisi timia lääkekustannuksia khdistettaessa välisuritekdina. Pimittaessa ptilaskhtaisia lääkekustannuksia, tarvitaan tietina Vnr-kdi, lääkkeen ant- tai tilauspäivämäärä, lääkkeen kknaiskustannus eli sairaala-apteekin hinta ja lääkkeen määrä milligrammina. Js ptilaskhtainen lääkeanns kstuu useammasta vaikuttavasta aineesta, eritellään jkainen vaikuttava aine malle rivilleen lääkevälisuriteaineistn. Lääkkeiden khdistaminen ptilaiden palvelutapahtumiin tehdään ptilasid:n ja päivämäärän perusteella. 5.1 Tarkennuksia muiden kustannuslajien khdennuksiin Yleisment ja khdistumattmat kustannukset Mikäli kustannuslajeihin jää kustannuksia, jtka eivät khdistu laskentakhteisiin tavanmaisilla säännöillä, jaetaan nämä khdistumattmat kustannukset kaikkien yksikön tuttamien suritteiden kesken. Tällaisia kustannuksia vat mm. hallinnn kustannukset, tietjärjestelmäkulut ja muut tukipalvelut. Yleismenja khdistetaan usein ns. kantkyvyn suhteessa. Tämä tarkittaa, että kalliit suritteet saavat myös suuremman san yleismenista kuin halvat suritteet. Tarvikkeiden ja muiden erityiskustannuslajien khdentaminen Tarvikkeiden salta materiaalihallinnn järjestelmistä tutetaan nimikekhtaisesti materiaalin käyttö kustannuspaikittain. Khdentamista ennen n svittava mitä khdistustapaa käytetään: Esimerkiksi alle 100 eurn tarvikkeet eivät khdennu aina autmaattisesti yhtenä eränä.
FCG KONSULTOINTI OY 17 (20) Tarvikkeet, jiden kustannus n yli 100 eura tai niiden suus n yli 5 % kaikista tarvikekustannuksista, vidaan khdentaa jk suraan tai epäsurasti. Pääsääntöisesti käytetään epäsuraa khdennusta, sura khdennus ainastaan selvissä tapauksissa, esimerkiksi rtpediset tarvikkeet ainastaan rtpedisiin timenpiteisiin (epäsura khdennus) ehkäisykierukka khdistetaan suraan kierukan laittn Khdennettavat tarvikkeet vähennetään vyörytettävien materiaalikustannusten kknaissummasta. Laitteet Laitteisiin kuuluvat suunnitelmanmukaisen (sumu) pistlaskennan alaiset investintihankinnat (yleensä yli 10.000 eura). Lyhytvaikutteinen irtaimist kirjataan vusikuluksi ja niiden kustannukset sisältyvät yleiskustannuksiin. Laitteiden hultkustannukset käsitellään yleiskustannuksissa, pikkeustapauksissa merkittävät hultspimukset vidaan liittää laitteen kustannuksiin. Mikäli laite tai laiteryhmä vidaan khdentaa määrättyyn tai määrättyihin timenpiteisiin tai tutkimuksiin, käytetään khdennustapana epäsuraa khdennusta. Muissa tapauksissa laite jätetään khdentamatta, jllin se khdentuu yleisen vyörytysprsentin mukaan. Esimerkiksi kuvantamisyksikössä n mahdllista laskea laitteelle /min kustannus, jta vidaan hyödyntää mm. hinnittelussa. Pistt Usein käytössä n laitteita, jiden kirjanpidn käyttöikä n j ylitetty, jllin tasearv ja vusittaiset pistkustannukset vat 0. Kun vastaava uusi laite hankitaan, nusevat laitekustannukset rajusti, kun pistja aletaan jälleen tehdä. Turhan vusittaisen heittelyn välttämiseksi kustannuslaskennassa susitellaan käytettäväksi laitteen jälleenhankintahintaan perustuvaa pistkustannusta. Peruspääman krk SaTu-susitusten mukaan peruspääman krk tulee mainita hinnastssa ja DRG:n kansallisen käyttöhankkeen kustannuslaskennan työryhmän kanta li sama. 6 HINNOITTELU Sairaanhitpiirien smaattisen sairaanhidn hinnittelun tulee phjautua NrdDRGryhmittelyyn perustuvaan tutteistukseen ja siinä nudatetaan seuraavia periaatteita: 1) NrdDRG-tutteiden hinnat vat kiinteitä spimuskauden tai hinnastn vimassalajan. 2) Samalla tutteella tulisi lla palvelututtajakhtainen hinta riippumatta palveluntutantpaikasta tai rganisimistavasta. Mikäli n perusteltuja syitä, kuten ert ptilasjakaumassa ja/tai tuttamiskustannuksissa, vidaan käyttää sairaala- tai erikisalakhtaista hinnittelua. Sairaalan tulee laatia (väli)suritteille hinnast, jka perustuu k. suritteiden tuttamisen kustannuksiin. Suritejärjestelmää ja hinnasta käytetään pääasiassa sairaalan kustannuslaskennassa, palvelututannn suunnittelussa ja kustannusten khdistamisessa, ja sitä käytetään NrdDRG-ryhmittelyyn perustavan tutteistuksen hinnittelussa.
FCG KONSULTOINTI OY 18 (20) Hinnitteluperiaatteet Hinnittelun lähtökhtana n makustannushinta. Omakustannusperiaate n vaikeaa, ellei mahdtn tteuttaa yksittäisten palvelututteiden taslla, jhtuen sairaalan palvelututannn eri sien keskinäisestä riippuvuudesta. Omakustannusperiaatetta eli nllatulsta vidaan nudattaa sairaala- tai kuntayhtymätaslla. Mikäli palvelututtajan n varauduttava investintien rahittamiseen kassavirrallaan, edellyttää tämä investintitarpeen rahituksen huminttamista tulstavitteen asettelussa. Tutteistuksen taustalla levan NrdDRG-ryhmittelijän versin tulisi lla sama kuin käytetyt timenpide- ja diagnsikdistt. Kska timenpide- ja diagnsikdistihin tulee jatkuvasti uusia versiita, vanhat ryhmittelijäversit eivät pysty tunnistamaan uusia kdeja. Tästä syystä tulisi käyttää uusinta ryhmittelijäversita. Ryhmittelijäversiista FullDRG-versin käyttäminen n susiteltavaa, vaikka DRG-tutteistusta ei käytettäisi avhidssa, kska tällöin vidaan käyttää O-ryhmiä esim. päiväkirurgiassa. Kustannuslaskennan ja hinnittelun kannalta käytettävän ryhmittelijäversin n ltava käytössä edellisen vuden keväällä kun hinnittelua tehdään. DRG-hinnan tulee sisältää kaikki välisuritteet, myös kalliit implantit. Outlier-menettely hulehtii pikkeuksellisen kalliit tapaukset. Ostpalvelut Sairaanhitpiirin miin hitkknaisuuksiin liittyvät stpalvelut sisältyvät hintihin esim. radilgian stt yksityisiltä. Js hitpalvelu stetaan kknaisuudessaan esim. käynti tai hitjaks sairaanhitpiirin ulkpuliselta sairaalalta tai muulta ulkpuliselta timijalta, n se läpilaskutettavaa timintaa. Välisuritteita ei läpilaskuteta, läpilaskutettavat vat lppututteita. Välisuritteet laskutetaan samalla hinnalla riippumatta siitä kuka ne n tuttanut Tuttavan yksikön ksta riippuen yksittäinen ptilasryhmä tulee hinnitella, mikäli DRGryhmään päätyy vähintään 10-30 ptilasta. Ptilasryhmittelyssä "virheryhmiä/kaatlukkia" (esimerkiksi: 470, 468, 477, 999O) ei le tutteistettu. Kaatlukkiin päätyy lukittelun lgiikan vastaisia virheellisiä ja epätyypillisiä ptilastapauksia. Kaatlukkia ei tulisi laskuttaa DRG-perusteisesti, mutta ne vidaan laskuttaa tdellisilla ptilaskhtaisilla kustannuksilla. Sairaanhitpiirien ja kuntien väliset palveluspimukset Erikissairaanhidn järjestämisvastuu n sairaanhitpiirien kuntayhtymillä. Palvelun tilaaja tekee spimuksen palvelututtajan kanssa. Spimus vi lla lunteeltaan puitespimus, jssa palvelujen määrä ja kknaiskustannus jää avimeksi, mutta yksikkökustannusten salta svelletaan sairaanhitpiirin (sairaalan) hinnasta. Vaihtehtisesti vidaan spia palvelujen kknaismäärästä ja/tai kknaiskustannuksista. Sairaanhitpiirien ja kuntien välisissä palvelujen tuttamista kskevissa spimuksissa nudatetaan seuraavia periaatteita: 1) Spimuksen tulee perustua pääsin NrdDRG-tutteistukseen, tutteiden määriin ja niitä vastaaviin svittuihin hintihin sekä ehtihin. Tämä mahdllistaa palvelujen käytön ja kustannusten vertailun. Muista tutteista ja niiden hinnittelusta svitaan erikseen vusispimuksessa. 2) Sairaalan tulee laskuttaa erikseen mahdllisesti tuttamistaan perusterveydenhulln palveluista. Tällaisena vidaan pitää esim. jatkhitn siirtymistä dttavan ptilaan hita. Siirtviivepäiviä ei tule laskuttaa NrdDRGtutteina.
FCG KONSULTOINTI OY 19 (20) Erikissairaanhidn palvelujen kilpailutuksessa tulisi käyttää NrdDRG-tutteistusta, jllin tilaajan tulee hankintavaiheessa määritellä tarjuspyynnössään, mitä DRG-ryhmiä mahdllisine rajauksineen tarjuspyyntö kskee. Näin ludaan palvelututannn ja kilpailutuksen yhtenäisiä käytäntöjä ja parannetaan vertailtavuutta. DRG-laskutuksen ulkpuliset tutteet Kuntien ja sairaanhitpiirien välisissä vusispimuksissa svitaan myös DRGtutteistuksen ulkpulisista tutteista ja niiden laskutusperusteista. Samin spimuksessa määritellään, miten rahitetaan kknaiskustannuslaskennan ulkpulelle jätetyitä tehtävistä aiheutuvat kustannukset. NrdDRG-ryhmittelyyn perustuvan tutteistuksen ulkpulelle jätetään psykiatrinen hit ja kuntutus. Näissä tapauksissa päädiagnsiryhmään phjautuva NrdDRG-ryhmittely ei riittävässä määrin selitä resurssien käyttöä. Psykiatriassa tutteistus vaatii katkaisupisteiden ja utlier-menettelyn käyttöä. DRG ryhmittelijän kehittyessä n perusteltua, että myös psykiatriassa tetaan käyttöön NrdDRG-ryhmittelyyn perustuva tutteistus ja laskutus. Sairaanhitpiirien mien sairaaliden väliset ptilassiirrt sisältyvät DRG-tutehintihin. Siirrt man piirin muihin laitksiin eivät sisälly DRG-tutehintihin vaan ne laskutetaan esim. erityisvelvitteina. Siirrt muihin laitksiin laskutetaan erikseen. Hinnastssa pitää mainita, sisältyvätkö ptilassiirrt laskutettaviin hintihin. Muut maksajat Muita maksajia vat muut sairaanhitpiirit ja ns. täydenkrvauksen maksajat kuten vakuutusyhtiöt, vankilat, varuskunnat ja ulkmaalaiset. Muita sairaanhitpiirejä laskutetaan hinnastn mukaisin hinnin. Ns. täydenkrvauksen maksajille hintaan lisätään asiakasmaksun suus. Outlier susitukset, kustannuspikkeama nrmaalista jakaumasta DRG-järjestelmässä utlier iksi kutsutaan tapauksia, jtka kustannuksiltaan selvästi pikkeavat ryhmään kuuluvista tapauksista. Jissakin muissa järjestelmissä utliertilanne vidaan määrittää pikkeavan hidnkestn perusteella. Tämä menettely ei NrdDRG:n yhteydessä le hyväksyttävä. Outlier-menettelyä ei le välttämätöntä käyttää aluesairaalissa eikä keskussairaalissa. Näissä yksiköissä vaihtelu n vähäisempää ja lähes kaikki ptilaat vat jäsenkuntien asiakkaita. Näissä lsuhteissa DRG-perusteinen laskutus tasaa kustannuksia jäsenkuntien kesken ja vähentää yksittäisen kunnan riskiä. Outlier-menettelyä n välttämättä käytettävä ylipistsairaalissa, jissa merkittävä sa pikkeavan kalliista ptilaista n muiden kuin man piirin jäsenkuntien asukkaita ja valtasa tavanmaisista (halvemmista) ptilaista n jäsenkuntien asukkaita. Ilman Outlier-menettelyä jäsenkunnat maksaisivat kalliimman keskihinnan kautta ulkkuntien kustannuksia, mikä ei le hyväksyttävää. Outlier-menettelyssä n svittu käytettäväksi DRG-khtaisesti seuraavia tasja: Variaatikerrin (keskihajnta/keskiarvlla) (V%) <50 % -ryhmän jakauma n hallinnassa eikä utlier-menettelyä tarvita. Variaatikerrin 50-100 % -ryhmän jakaumaa krjataan jättämällä keskiarva laskiessa pis alin ja ylin 10 %. Outlier-rajiksi mudstuvat 10 %- ja 90 %-pisteet.
FCG KONSULTOINTI OY 20 (20) Variaatikerrin yli 100 % ja krkeintaan 150 % -ryhmän jakaumaa krjataan jättämällä pis alin ja ylin 25 % (25 %/75 % -pisteet) Variaatikerrin yli 150 % -ryhmäkhtaista hinnittelua ei pääsääntöisesti tule käyttää. Kaikki tapaukset tulkitaan utlier eiksi. Outlier-rajat määritetään hinnasta ja budjettia laadittaessa eikä niitä vi myöhemmin muuttaa, vaikka kustannusjakauma muuttuisi (ilman että kk myyntilaskutus uusitaan krjauslaskutuksen kautta). Outlier-rajat rikkvat tapaukset tulee laskuttaa välisuritekustannusten mukaisesti, ellei näin menetellä, tult ja ment eivät vi täsmätä. 7 PÄIVYSTYSTOIMINTA Päivystys n merkittävä kustannuserä niiden sairaaliden timinnassa, jtka ylläpitävät jatkuvaa ensiapupalvelua sairaalan ulkpulelta tuleville ptilaille. Kaikki sairaalat jutuvat ylläpitämään päivystysvalmiutta sairaalassa levien ptilaiden hidn turvaamiseksi yllättävissä tilanteissa. 8 TAUSTAJULKAISUJA Punkari J, Kaitkari p, Suunnitelma sairaalalaskutuksen uudistamiseksi. Selvitysmiesten raprtti. Ssiaali- ja terveysministeriö. Työryhmämuisti 2003:1. Ssiaali- ja terveysplitiikan strategiat 2010 khti ssiaalisesti kestävää ja taludellisesti elinvimaista yhteiskuntaa. Ssiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:3. Yhtenäiset päivystyshidn perusteet. Työryhmän raprtti. Ssiaali- ja terveysministeriö 2010. Aaltnen Janne, Jaatinen Sepp, Talvink Tuula, Virtanen Martti, Vhlnen Ilkka Erikissairaanhidn palveluiden tutteistus Sumessa. Kuntaliitt 2008