Suunnittelutarveratkaisu Parikkalan uusi jätevedenpuhdistamo Parikkalan kunta 18.2.2015
Sisällys 1 Rakennuspaikka... 3 2 Rakennushanke... 4 3 Luvitus... 5 4 Kaavallinen tilanne... 5 4.1 Yleiskaava... 5 4.2 Maakuntakaava... 5 5 Hankkeen vaikutukset... 7 5.1 Vaikutukset ympäristöön, luontoon ja maisemaan... 7 5.2 Haju, melu ja tärinä... 7 5.3 Liikenne... 7 5.4 Vaikutukset ihmisiin... 8 6 Suunnittelutarveratkaisun tarpeellisuus... 8 7 Naapureiden ja viranomaisten kuuleminen... 8
1 Rakennuspaikka Parikkalan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Simpelejärven Lemmikonselän ja Riihilahden välisellä kannaksella, noin 4,5 km Parikkalan keskustaajamasta pohjoiseen. Puhdistamoalueen länsipuolella on Riihilahti; itäpuolella on rautatiealue ja valtatie 6. Valtatien takana olevan Lemmikonselän rantaan jätevedenpuhdistamolta on matkaa noin 300 m. Lähin asuinkiinteistö (Saarela RN:o 4:19) sijaitsee jätevedenpuhdistamon eteläpuolella Riihilahden rannalla noin 160 metrin päässä jätevedenpuhdistamosta. Jätevedenpuhdistamon kaakkoispuolella valtatie 6:n takana on kolme asuinkiinteistöä, joihin jätevedenpuhdistamolta on matkaa seuraavasti: 170 m (Mäntylä RN:o 5:128), 230 m (Hiekkala RN:o 5:127) ja 250 m (Leppälä RN:o 5:62). Alle 300 metrin päässä jätevedenpuhdistamosta ei ole muita asuinrakennuksia. Kunta: Parikkala 580 Kylä: Mäntylahti 413 Tila: Keskuspuhdistamo RN:o 32:0, Puhdistamo RN:o 35:0, Lautatarha II RN:o 26:2 Parikkalan nykyinen jätevedenpuhdistamo sijaitsee hakijan omistamilla tiloilla. Keskuspuhdistamo (RN:o 32:0) kiinteistöllä on esikäsittely-, ilmastus (rengaskanava), väli- ja jälkiselkeytys sekä lietteenkäsittely- ja huoltorakennukset. Jätevedet johdetaan purkuputkella puhdistamolta Simpelejärveen. Kiinteistöt rakennuksineen kuuluu hakijan omistukseen. Parikkalan uusi jätevedenpuhdistamo tulee sijaitsemaan Keskuspuhdistamo (RN:o 32:0) ja Puhdistamo (RN:o 35:0) kiinteistöillä. Kuva 1. Parikkalan jätevedenpuhdistamon sijainti 3
2 Rakennushanke Parikkalan jätevedenpuhdistamolla käsitellään Parikkalan kunnan keskustaajaman ja entisen Saaren Akonpohjan jätevedet sekä viemäriverkkoon johdetut muut jätevedet. Parikkalan nykyinen jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1978. Jätevedenpuhdistamoa on laajennettu vuonna 1984 ja saneerattu vuonna 1997. Prosessia on täydennetty jälkikäsittely-yksiköllä (hiekkasuodatus) vuonna 2004, jolloin uusittiin myös sakokaivolietteiden vastaanotto. Jälkikäsittelyssä on kaksi Dynasand- hiekkasuodatinta. Jätevedenpuhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa saostuskemikaali (ferrosulfaatti) syötetään kahdessa eri vaiheessa prosessiin. Lisäksi apukemikaalina käytetään polymeeria ja alkalointikemikaalina kalkkia. Jätevedenpuhdistamo vastaanottaa sako- ja umpikaivolietteitä. Kuivattu liete kuljetetaan jatkokäsiteltäväksi Kiteelle Biokymppi Oy:lle. Puhdistetut jätevedet johdetaan purkuputkella Särkisalmen länsipuoleiseen Simpelejärveen. Parikkalan uuden jätevedenpuhdistamon toteutussuunnittelun lähtökohdaksi on valittu Parikkalan jätevedenpuhdistamon esisuunnitelmassa esitetty vaihtoehto, VE2A: Uusi membraanibioreaktori ja tasaus/varoaltaat maksimivirtaamille. Vaihtoehdossa VE 2A jälkiselkeytysaltaat korvataan kalvosuodattimilla, jotka mitoitetaan mitoitusvirtaamalle 1 500 m 3 /d. Mitoitusvirtaaman ylittävä vesimäärä johdetaan esikäsittelyn jälkeen tasaus- ja/tai selkeytysaltaiden kautta hiekkasuodatukseen. Vaihtoehdon VE2, Uusi membraanibioreaktori ja tasaus/varoaltaat maksimivirtaamille, prosessit ovat seuraavat: Esikäsittely Biologinen käsittely Kalvosuodatus Ohitusvesien käsittely Tarkemmat prosessikuvaukset esitetään Parikkalan jätevedenpuhdistamon esisuunnitelmassa, joka on liitteenä 1. Toteutussuunnittelun toteutukseen sisältyy seuraavat päätoimenpiteet: Vaihe 1 Rakennetaan uusi puhdistamorakennus valmiiksi Rakennetaan uusi valvomorakennus valmiiksi Otetaan uusi puhdistamo käyttöön Tyhjennetään vanhat altaat uuteen puhdistamoon Vaihe 2 Puretaan vanha puhdistamorakennus Lietteenkuivaus konttilingolla Rakennetaan lietteenkäsittely- ja hoitotilat Hankkeen alustava suunniteltu aikataulu: Puhdistamon esisuunnitelma valmistunut (syksy 2014) Kalvotoimittajan kilpailutus (alkuvuosi 2015) Toteutussuunnittelu (alkuvuosi- kesä 2015) Rakentaminen (syksy 2015-) 4
3 Luvitus Uuden jätevedenpuhdistamon ympäristölupa on jätetty Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsittelyyn 22.12.2014. Hakemusta on täydennetty 10.2.2015. Ympäristölupapäätös odotetaan saatavan kesään 2015 mennessä. Hankkeelle voidaan myöntää rakennuslupa Parikkalan kunnan toimivaltaisen rakennuslupaviranomaisen toimesta suunnittelutarveratkaisun saatua lainvoiman. 4 Kaavallinen tilanne 4.1 Yleiskaava Puhdistamoalueella ei ole voimassa olevaan asemakaavaa. Puhdistamoalue on merkitty oikeusvaikutteisessa rantayleiskaavassa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET-alue). Liite 2. Kuva 2. Ote Simpelejärven rantayleiskaavasta. 4.2 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Etelä-Karjalan maakunta maakuntakaava, jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut 21.12.2011. Maakuntakaavassa Parikkalan jätevedenpuhdistamon alue on merkitty karttaan merkinnällä seutukeskuksen kehittämisvyöhyke. Merkinnällä osoitetaan seutu- 5
keskusten liikenne-, asuin-, työpaikka-, palvelu-, ja yritysympäristön kehittämisen vyöhykkeitä, joille kohdistuu seudullisesti merkittäviä maankäytöllisiä tarpeita. Alueilla, joilla on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. Puhdistamon alueella ei ole aluevarausmerkintää. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että alueelle sijoittuvat toiminnat ja alueen maankäytön ratkaisut eheyttävät seutukeskuksen taajama- ja palvelurakennetta ja tukevat olemassa olevaa infraa. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee turvata pitkän tähtäyksen maankäytölliset kehittämistarpeet sekä joukko- ja kevyeen liikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen kehittämismahdollisuudet sekä riittävät virkistysalueet ja -yhteydet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin, että taajaman omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuvat ja ympäristö-, luonto- ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan sekä otetaan huomioon vesistöjen kuormitus ja sietokyky. Kuva 3. Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta (YM 21.12.2011). 6
5 Hankkeen vaikutukset 5.1 Vaikutukset ympäristöön, luontoon ja maisemaan Uuden puhdistamon rakentaminen vähentää puhdistamon vesistökuormitusta merkittävästi. Vaikka puhdistamolle tulevan jätevesikuormituksen on ennustettu kasvavan jonkin verran, kompensoi puhdistustulosten tehostuminen vesistövaikutuksien kasvua. Jätevesien purkupiste säilyy nykyisellään. Lisäksi järviveden hygieeninen tila purkualueella paranee huomattavasti kalvotekniikan mikrobeja poistavan tehon myötä. Kalvosuodatuksessa lääkeaineiden ja muiden haitta-aineiden arvioidaan myös poistuvan tavanomaista aktiivilietekäsittelyä tehokkaammin suuremmasta lietepitoisuudesta ja biologisesta aktiivisuudesta sekä lähes täydellisestä kiintoaineen erotustehokkuudesta johtuen. Kalvosuodatuksella saadaan poistettua myös kaikki jäteveden sisältämät mikromuovit. Häiriötilanteissa, joissa jätevesistä aiheutuva vesistökuormitus on tavallista suurempaa, fosfori- ja typpipitoisuudet voivat hetkellisesti nousta ja happipitoisuudet voivat laskea purkupaikan läheisyydessä, mutta Simpelejärven mittakaavassa lyhytaikaisten häiriötilanteiden vaikutus on suhteellisen pieni. Nykyisen jätevedenpuhdistamon altaita hyödynnetään jätevesien varoaltaina tai ohituskäsittelynä myös häiriötilanteissa. Pintavesiin kohdistuvia vaikutuksia voidaan vähentää huolehtimalla jätevedenpuhdistamon asianmukaisesta valvonnasta ja tarkkailusta. Viemäriverkostoon liittyneiltä teollisuuslaitoksilta voidaan edellyttää jätevesien laadun ja määrän tasaamista ja tarvittaessa esikäsittelyä, jotta suuret kuormitusvaihtelut tai haitalliset aineet eivät heikennä puhdistamon toimintaa. Viemäriverkostojen ja pumppaamoiden riittävä huolto ja saneeraus vähentävät ohitusten riskiä. Uuden puhdistamon hallirakenteet peittävät maisemanäkymää Simpelejärvelle ja näkyvät vastaavasti järveltä päin katsottuna. Jätevedenpuhdistamon värityksen tulee sopeutua ympäröivään rakennuskantaan ja ympäristöön. Rannan puusto säilytetään siten, että puhdistamorakenteet eivät ole hallitsevia järveltä päin katsottaessa. Rantapuustolla on myös merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Puhdistamoalueelle sijoitettuna uusien toimintojen maisemallisien ja kulttuurihistoriallisten vaikutuksien ei uskota olevan merkittäviä. Rakennettava puhdistamo sijoittuu risuauman kohdalle, josta luonnonvarainen alkuperäiskasvillisuus on hävinnyt. Kasvillisuuteen ja eläimistöön kohdistavat vaikutukset ovat erittäin vähäiset. 5.2 Haju, melu ja tärinä Kaikissa vaihtoehdoissa nykyisen jätevedenpuhdistamon hajuhaitat vähenevät hajukaasujen käsittelyjärjestelmän ja altaiden kattamisen avulla. Lietteen kuljetukset sekä jätevedenpumppaamot voivat aiheuttaa edelleen lieviä hajuhaittoja. Meluhaittojen odotetaan pysyttelevän nykyisellä tasollaan tai vähenevän pintailmastuksen muuttuessa pohjailmastukseksi ja melua aiheuttavien toimintojen siirtyessä enemmän sisätiloihin. Jätevedenpuhdistamo ei aiheuta tärinää. 5.3 Liikenne Kaikissa vaihtoehdoissa kemikaalikuljetusten määrä kasvaa nykyisestä muutamalla kuljetuksella vuodessa. Toisaalta jätetoimintojen poistuessa puhdistamolle johtavan tien liikennemäärän voi 7
olettaa vähenevän. Uusi puhdistamo voi johtaa lisääntyneisiin puhdistamovierailuihin, sillä vastaavanlaisia laitoksia ei vielä ole Suomessa. 5.4 Vaikutukset ihmisiin Lähialueen viihtyisyys paranee huonokuntoisten rakennusten poistuessa, hajujen vähentyessä ja jätevedenpuhdistuksen tehostumisen aiheuttaman mielikuvan parantuessa. Viihtyisyyttä puhdistamoalueella heikentää edelleen alueen puhdistamotoiminta, mutta lähialueella ei ole merkittävästi asutusta tai virkistysalueita. MBR-puhdistamon toimiessa optimaalisesti on lähtevä jätevesi järvivettä puhtaampaa, millä uskotaan olevan selkeä positiivinen vaikutus alueen ihmisiin. 6 Suunnittelutarveratkaisun tarpeellisuus Yleiskaavassa ei ole osoitettu lisärakentamisoikeutta jätevedenpuhdistamon alueella. Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Se ei myöskään saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeusta ei saa myöntää, mikäli se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 7 Naapureiden ja viranomaisten kuuleminen MRL 173 :n ja MRA 86 :n nojalla naapureille ja muille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, on varattu tilaisuus 19.2. 5.3.2015 välisenä aikana kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Suunnittelutarveratkaisuhakemus on nähtävänä Parikkalan kunnan teknisessä toimistossa, Harjukuja 6, 59100 PARIKKALA, jonne mahdolliset huomautukset tulee toimittaa. Viranomaisille (Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto) on toimitettu suunnittelutarveratkaisumateriaalit ja pyydetty toimittamaan lausunnot 16.3.2015 mennessä Parikkalan kuntaan. 8