OSAAMISPERUSTEISUUS TODEKSI TUTKE 2 TOIMEENPANO 6.5.2014 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos
Osaamisperusteisuus todeksi nyt toimeksi Nyt on muutoksen aika, ei voida odottaa säädösten ja määräysten valmistumista lopullisessa muodossaan. Hallituksen esitys 12/2014 on linjannut uudistuksen. Jos säädöksiin tulee muutoksia, ne otetaan huomioon. Tutkinnon perusteiden ja muiden määräysten luonnokset ovat saatavissa jo nyt toukokuussa 2014 osoitteessa www.oph.fi/ampe www.oph.fi/yrkesgrund. Niistä voi antaa palautetta ja niiden perusteella voi jo käynnistää suunnitelmien valmistelua
Muutosprosessin aikataulu (mikäli säädökset etenevät suunnitellusti) TUTKE2 säädökset Eduskunnassa, annetaan 6/2014? Kaikkien perustutkintojen perusteet ja muut määräykset ovat lausunnoilla ja annetaan 9/2014 Säädökset tulevat voimaan 1.8.2015 ja koskevat sekä aiemmin aloittaneiden että uusien opiskelijoiden koulutusta. Koulutuksen järjestäjien tulee valmistella toimeenpanosuunnitelmat ja siirtymävaiheen ratkaisut ajoissa ennen koulutuksen käynnistymistä1.8.2015
Osaamisperusteisuus todeksi Osaamisperusteisuus ei uusi asia - toteutumisen varmistaminen TUTKE2 toimeenpanon yhteydessä Koulutuksen järjestäjät toivoneet yhteisiä askelmerkkejä TUTKE2 muutosten ja osaamisperusteisuuden todeksi tekemiselle Koulutuksen järjestäjät eri vaiheissa OPH ei voi määrätä miten - oma lähtötilanne - itsearviointi ja tahtotila keskeisiä Tukimateriaaleja voi käyttää apuna - tärkeää on panna heti toimeksi, johtaa, suunnitella ja aikatauluttaa omat muutosprosessit, tehdä tarvittavat päätökset ja toimenpiteet ja ohjata ja seurata.
Osaamisperusteisuus todeksi askelmerkkejä koulutuksen järjestäjille tukimateriaali OSA 1. sisältää taustaa, perusteluja ja tietoa siitä, miksi osaamisperusteisuuteen pyritään, mikä on kansallinen tahtotila, mitä TUTKE2 säädösluonnoksissa (HE:n perustelut ja säädösmuutokset) säädetään osaamisperusteisuudesta sekä mitä osaamisperusteisuus on koulutuksen järjestäjien toiminnassa OSA 2. sisältää varsinaiset askelmerkit eli koulutuksen järjestäjän itsearviointia ja muutoksen suunnittelua varten apuvälineet sekä caseesimerkkejä.
Taustaa Työelämälähtöisyys ja osaamisperusteisuus olleet lähtökohtana jo parin kymmenen vuoden ajan Muutos tiede- ja oppiainekeskeisestä työelämän toiminnan pohjalta ammatillisen opiskelun jäsentämiseen vaatinut aikaa sekä kansallisella tasolla että koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja opettajien toiminnassa Kyseessä sekä ajattelun että toiminnan muutos
Miksi oppiainelähtöisestä työelämälähtöiseen osaamisperusteiseen? Koulutuksen työelämälähtöisyys/osaavan työvoiman tarve yhteinen kieli koulutukselle ja työelämälle Opiskelijoille ja työelämälle ilmaistava konkreettisesti mitä osattava koulutuksen jälkeen Huomio opetussisällöistä oppimistuloksiin - mitä osattava koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen jälkeen Selkeyttä oppimistulosten/ osaamisen arviointiin näytöt aidoissa työelämän tilanteissa Tehokkuus ja laatu -oppimistulokset
Miksi?.. Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen Opiskelijakeskeisyys, opiskelijat oppimis- ja arviointiprosessien subjekteiksi - sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys Oppimisympäristöjen monipuolistuminen työpaikoilla tapahtuvan opiskelun lisääntyminen Opiskeltujen tuntien ja yksityiskohtaisten oppisisältöjen sijaan hankittu osaaminen aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen lähtökohdaksi 28.1.2013
Millaisia muutoksia tuonut opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteisiin sekä arviointiin? Tavoite oppiainekeskeisistä opetussuunnitelman perusteista tutkinnon perusteisiin ja tavoitteiden määrittelystä ammattitaitovaatimusten määrittelyyn Tutkinnon ammattitaitovaatimukset työelämässä tarvittavana ammattitaitona ja osaamisena Opintokokonaisuudet/ tutkinnon osat määritelty ja nimetty työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalta Perusteissa määritellyt oppimistulokset (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit) perustaksi oppimiselle, opettamiselle ja opiskelijan arvioinnille
Millaisia muutoksia tuonut..? Teoria ja käytäntö erottelusta toiminnan/ työprosessien kokonaisuuksiin Tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit määritelty työprosessien, työmenetelmien, työvälineiden sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen kautta osaamisen taso arviointikriteerit 3 porrasta Pois tavoite/sisältö keskeisyydestä - ammattitaitovaatimukset (oppimistulokset) määritelty osaamisena (tiedot, taidot ja pätevyys), joka ilmenee ammatillisena toimintana ja saavutettu osaaminen on arvioitavissa käytännön työtilanteissa ja työtoiminnassa kirjallisten kokeiden sijaan
Millaisia muutoksia tuonut? Opiskelijan arviointiin muutoksia opiskelijoiden itsearviointi, oppimistulosten arviointi, ammattiosaamisen näytöt oppimisen arvioinnin ja osaamisen arvioinnin erottaminen Oppimisen arviointi on oppimisprosessin tukea ja osaamisen arviointi oppimistulosten arviointia Ammattiosaamisen näytöt näyttöaineistoja - tutkintotilaisuuksia Kansalliset oppimistulosten arvioinnit
Osaamisperusteisuus TUTKE 2 HE: n perusteluissa Osaamisperusteisuutta koskevat linjaukset kautta linjan näkyvissä Tavoitteena on: siirtyä vahvempaan osaamisperusteisuuteen vahvistaa ammatillisten tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä vahvistaa tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta, mikä tukee joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista ja edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa
Osaamisperusteisuus TUTKE2 säädöksissä ja niiden perusteluissa Ammatillinen tutkinto yhdelle tai useammalle osaamisalalle suunnattu osaamiskokonaisuus - hyödynnettävissä usean työnantajan palveluksessa ja yksilöiden tarpeiden näkökulmasta. Osaamisala-käsite koulutusohjelma - käsitteen tilalle osaamisperusteisuuteen koulutuslähtöisyydestä Osaamispisteet tutkintojen ja tutkinnon osien mitoitusperusteeksi - osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu.
Tutkintojen ja tutkinnon osien mitoitusperusteet Tutkintojen mitoitusperusteena osaamispisteammatillisena peruskoulutuksena suoritettavissa ammatillisissa perustutkinnoissa Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä tai asetuksella yli 180 osp, jos ammattialaa koskeva sääntely sitä edellyttää. Tutkinnon osien mitoitusperusteena osaamispiste Tutkinnon osien osaamispisteet määräytyvät sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin
Ammatillisen perustutkinnon tavoitteiden määrittely osaamisperusteisesti Laissa määritelty ammatillisen perustutkinnon edellyttämä osaaminen ja ammattitaito. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on laajaalaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella sekä valmiuksia yrittäjyyteen Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatkoopintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja
Tutkinnon muodostuminen - osaamisperusteisuus Ammatilliset tutkinnon osat, yhteiset tutkinnon osat vapaasti valittavat tutkinnon osat peruskoulutuksessa ja näyttötutkinnoissa ainoastaan ammatilliset tutkinnon osat Vähintään yksi pakollinen ammatillinen tutkinnon osa sekä valinnaisia ammatillisia tutkinnon osia Pakolliset tutkinnon osat tietyn tutkinnon suorittaneiden yhteinen osaamisperusta - kaikilla tutkinnon suorittaneilla on tutkintotyypin kriteereiden ja vaativuustason mukainen alan ydinammattitaito
Valinnaisuus - osaamisperusteisuus Työelämän, yhteiskunnan ja kulttuurin muutos - yhdenmukaisten koulutuspolkujen osuus vähenee Valinnaisuus vastaus työelämän eri tavoin suuntautuneisiin ja erikoistuneisiin osaamistarpeisiin Pakollisten ja valinnaisten tutkinnon osien määrä ja painoarvo tutkinnossa työelämän osaamistarpeiden ja tutkinnon luonteen mukaan - Valinnaisuus, tutkinnon osien suorittamismahdollisuus joustavuus ja yksilön osaamisen kehittymisen tuki Joustavat opintopolut ja valinnaisuus lisää koulutuksellista tasa-arvoa ja vähemmän tarpeetonta moninkertaista koulutusta
Osaamisperusteiset tutkinnon osat - Osaamisperusteista kuvaustapaa vahvistetaan Tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden määrittely tietoina, taitoina ja osaamisena - tutkintojärjestelmän läpinäkyvyys, vertailtavuus ja ymmärrettävyys. Osaamisperusteisuus kuvaa tutkinnon suorittajan osaamista riippumatta koulutuksen järjestämismuodosta Osaamisperusteisuus edistää aikaisemmin hankitun osaamisen, etenkin epävirallisen ja arkioppimisen, tunnistamista ja tunnustamista Osaamisperusteisuus huomion kiinnittäminen koulutuksen tuloksiin - tukee koulutuksen laadun parantamista.
Työssäoppiminen -osaamisen hankkimista Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan ammatillisen perustutkinnon tulee sisältää osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta vähintään 30 osaamispistettä. 28.1.2013
Opiskelijan osaamisen arviointi - osaamisperusteisuus Yksittäisten opintosuoritusten arvioinnista työelämän työja toimintaprosesseja vastaavien laajojen osaamiskokonaisuuksien arviointiin. Opiskelijan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteissa määrättyyn osaamiseen arviointisuunnitelmamuutos? Osaamisen arvioinnin oikaiseminen Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta osaamisensa arviointiin Osaamisen osoittamisen uusiminen ja arvosanan korottaminen - mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty..
Osaamisperusteisuus ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edistäminen Opiskelijalla on oikeus saada tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita vastaava aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan saada suoritetuksi tutkinnon osia kokonaan tai osittain.
Osaamisperusteisuus todeksi ja TUTKE2 perusteissa osaaminen keskiössä Säädökset ja muut ohjausjärjestelmät Tutkinto - osaamiskokonaisu us Osaamisala - käsite Osaamispisteet tutkintojen ja tutkinnon osien mitoituksena Tutkinnon tavoitteet osaaminen ja Koulutuksen järjestäjä / toiminnan ohjaus Strateginen taso/ operationaalinen taso Tutkinnon perusteet Muut määräykset Tutkinnon muodostuminen osaamisperusta/ yhteinen/valinnaisuus Osaamisperusteiset tutkinnon osat, ammattitaitovaatimuk Koulutuksen järjestäjän ops Oppimis-opetus-, ohjausja arviointi prosessit Ohjaus, opetus, työssäoppiminen - osaamisen hankinta Osaamisen arviointi toimintakokonaisuuksien hallinta
Tutkinnon perusteet osaaminen keskiössä Opetushallitus määrää tutkinnon perusteet kullekin tutkintorakenteeseen kuuluvalle tutkinnolle. Tutkinnon perusteissa määrätään: tutkintonimikkeet; tutkinnon muodostuminen; tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden laajuus osaamispisteinä; sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet sekä osaamisen arviointi.
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma osaamisperusteisuuden toteutumisen varmistumisen edellytykset Koulutuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelmassaan ainakin seuraavat järjestettävää koulutusta koskevat asiat: koulutuksen toteuttamistavat; työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen toteuttaminen; opiskelijan yksilölliset valinnan mahdollisuudet sekä tutkinnon osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa; opinto-ohjauksen toteuttaminen ja opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta. jatkuu
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma. erityisopetuksen toteuttaminen; opiskelijan arvioinnin yleiset periaatteet; aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menettelytavat Lisäksi koulutuksen järjestäjän tulee päättää opetussuunnitelmassaan tutkintokohtaisesti tutkinnon osien tarjonnasta, suorittamisjärjestyksestä ja opiskelijan osaamisen arvioinnista. Koulutuksen järjestäjän tulee päättää myös koulutuksen toteuttamistavoista ja -ajoista sekä oppimisympäristöistä.
ECVET:n toimeenpano TUTKE2 säädökset ja ECVET- suositus ECVETn toimeenpano osana tutkintojen ja perusteiden uudistamista. Osaamisperusteisuuden vahvistaminen, osaamispisteet tutkintojen ja tutkinnon osien mitoituksen perustaksi Osaamispisteiden määrittelyssä lähtökohtana ECVETsuosituksen mukaiset kriteerit korostaen tutkinnon osien pisteiden määrittelyssä osaamisen laajuutta aikaperusteisuuden asemasta Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen vahvistuu ECVET välineet käyttöön ( MoU, Learning Agreement ym kehitetyt mallit sekä oppaat)
Osaamisperusteisuus/ tutkinnot, perusteet, opetussuunnitelmat, Kansalliset tutkinnot ja tutkintojen viitekehys ( NQF)/ kansallinen tutkintojärjestelmä Tutkinnon perusteet, joissa tutkinnot jaettu tutkinnon osiin - työelämän toimintakokonaisuudet lähtökohtana Tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset / osaamistavoitteet osp:t oppimistuloksina ( tiedot, taidot, osaaminen), arvioinnin kohteet/kriteerit, ammattitaidon osoittamistavat 5.5.2014 Koulutuksen järjestäjätasolla osaamisperusteisuus tulee saada lähtökohdaksi koko toimintaan, opetussuunnitelmiin, hopseihin, hojkseihin, arviointi- ja näyttösuunnitelmiin ja opetuksen toteuttamiseen, arviointiin, osaamisen
Osaamisperusteisuus koulutuksen järjestäjän toimintaan 1 Osaamisperusteisuus pedagogisen toiminnan lähtökohdaksi, ajattelutavan muutos keskeistä. Osaamisen hankkiminen ja osaamisen laadunvarmistaminen pedagogisen toiminnan lähtökohdaksi. Osaaminen ja sen saavuttamiseksi tarvittavat oppimisprosessit/ opetus- ja ohjaus- sekä arviointiprosessit keskeisiä. Oppijan osaaminen ja sen kehittymisen tuki keskiöön ja pedagogisen toiminnan lähtökohdaksi.
Osaamisperusteisuus koulutuksen järjestäjän toimintaan 2 Oppimisen ja opetuksen suunnittelussa opiskelijalla olevan osaamisen päälle tarvittavin osin uutta osaamista. Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehostettava Määrällisestä suorittamisesta osaamisen hankintaan ja sen osoittamiseen Kaikki opiskelijat sekä aiemmin aloittaneet että uudet uuteen järjestelmään 1.8.2015 asiaan valmistauduttava hyvin, vältettävä sekä opiskelijoiden tarpeettomat lisäsuoritukset että ylimääräiset kustannukset.
Osaamisperusteisuus koulutuksen järjestäjän toimintaan 3 Opettajaa tärkeä kuten ennenkin, mutta opettamisen ja arvioinnin lähtökohtana tulee olla osaaminen ja sen saavuttamisen tukeminen. Opintoviikkojen edellyttämä opetus ei keskiössä, vaan opetus ja ohjaus, jota opiskelija tarvitsee osaamisen hankkimisen tueksi Oppiaineiden opiskelusta osaamisen hankintaan ja osaamisen osoittamiseen Opintoviikoista osaamispisteisiin opiskelijoille tulevista muutoksista tiedottaminen
Aikajana: perusteiden ja muiden määräysten uudistaminen OKM OPH HE, 3/2014 Perustutkintojen perusteiden ja muiden määräysten luonnokset lausunnolla, 4-5/2014 UUDET SÄÄDÖKSET ANNETAAN, 6/2014? Perustutkintojen perusteet ja muut määräykset annetaan, 9/2014? Tiedotus, koulutus ja oppaat SÄÄDÖSMUUTOSTEN VOIMANTULO, 1.8.2015 Tutkinnon perusteet ja muut määräykset voimaan, 1.8.2015 3/2014 6/2014 9/2014 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä Uudistukseen valmistautumisen suunnittelu ja resursointi Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman laadinnan aloitus Uudistuksesta tiedottaminen Toimeenpanon valmistelu Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman viimeistely ja hyväksyntä Perusteiden ja muiden määräysten toimeenpano
ASKELMERKKEJÄ ETEENPÄIN Koulutuksen järjestäjien on tärkeää arvioida oman organisaationsa tilanne ja sen perusteella määritellä muutostarpeet, linjata ja johtaa muutosprosessia kokonaisvaltaisesti. Koulutuksen järjestäjän on tarpeen sekä strategisella että operatiivisella tasolla suunnitella askelmerkit muutoksen toteuttamiseen ellei osaamisperusteisuus jo ole toteutunut. Tukimateriaalin osa 2 antaa lisää välineitä tähän työhön. KIITOS