TOIMINTAKERTOMUS : Jokipuiston koulu lv. 2015-2016 Virasto on hyväksynyt suunnitelman. Oppilaitos voi aloittaa toimintakertomuksen täyttämisen. Suunnitelma toteutui osittain. Koulun tiedot Suunnitelma Koulu: Jokipuiston koulu Koulumuoto: Peruskoulu luokat 1.-6. Opetuskieli: suomi Koulupiiri: osittain yhteinen koulupiiri Lukkarin koulun kanssa (Nikkilä), omat alueet Jokipuisto, Paippinen, Myyras, Linnanpelto, Savijärvi Suunnitelma toteutui. Koulun yhteystiedot Suunnitelma Koulun nimi: Jokipuiston koulu Osoite: Pilvilinnantie 7 Puhelin: 09-23537421 Rehtorin yhteystiedot Nimi: Anna-Leena Saari Puhelin: 09-23537420 Sähköposti: anna-leena.saari@sipoo.fi Suunnitelma toteutui. Oppilasmäärä Suunnitelma Opiskelijamäärät eriteltynä luokittain: 1A 19 1B 19 2A 24 2B 20
3A 18 3B 18 4 27 5A 25 5B 17 6A 8 5B ja 6A opetetaan yhdysluokkana reaali- ja taito- ja taideaineissa, jolloin resurssia siirtyy isoon 4.luokkaan 6B 24 pls (1.-4. lk:t) 10 plam ( 4.-6.-lk:t) 11 Yhteensä: 240 oppilasta Suunnitelma toteutui osittain. Arviointi ja johtopäätökset Oppilasmäärät ovat luokittain ja koko koulun osalta muuttuneet hieman lukuvuoden aikana. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä on 241. Koulun tuntikehys Suunnitelma Lukuvuodelle vahvistettu kokonaistuntimäärä: 404 perusopetus: 292 erityisopetus: 112 muut tunnit (erityistehtävät, demot, jne.): koulunkäynninohjaajatunnit: 140 Suunnitelma toteutui osittain. Arviointi ja johtopäätökset Suunnitelma toteutui opetustuntien osalta, mutta koulunkäynninohjaajien tunteja ei käytetty suunnitelman osoittamaa määrää. Tämä johtui ohjaajan opintovapaasta ja rekrytointiongelmista. Koululla on kuluneena lukuvuonna ollut useita koulunkäyntiohjaajan harjoittelijoita, jotka osaltaan ovat paikanneet puuttuvaa ohjaajaa. Koulun henkilökunta
Suunnitelma Henkilökunta Opettajat: rehtori Anna-Leena Saari 1A Taru Koskenniemi 1B Katariina Suopajärvi 2A Anssi Liljeström 2B Hanna Granberg 3A Jyri Lamberg 3B Raili Kreander 4 Marianne Aho 5A Anna Mannonen 5B Minna Asumalahti 6A Jenni Suvanto 6B Riikka Strandström laaja-alainen erityisopetus Anu Nygren sekä Saija Vuorio pienluokat erityisluokanopettajat Sirkku Järvenpää sekä Antti-Mikko Honkaniemi S2-opetus Anna-Leea Honkala liikunnan ja erityisopetuksen tuntiopettaja Teemu Savukoski erityisopetuksen tuntiopettaja Saija Skogster saksan tuntiopettaja Astrid Reichwein-Syrjälä tuntiopettaja Niina Uschanoff Koulunkäynninohjaajat: Koulusihteeri-koulunkäynnin ohjaaja Lea Linnero Koulunkäynninohjaaja- iltapäivätoiminnanohjaaja Niina Uschanoff Koulunkäynninohjaaja- iltapäivätoiminnanohjaaja Maarit Fabricius Koulunkäynninohjaaja- iltapäivätoiminnanohjaaja Tanja Sällström koulunkäynninohjaaja Saija Skogster koulunkäynninohjaaja Teemu Savukoski koulunkäynninohjaaja Tomi Linna Muu henkilökunta: siivoaja Monica Öhberg siivoaja Irja Gerassimova siivoaja-ruoanjakaja Tuula Laaksonen Oppilashuolto: koulupsykologi Heidi Mielonen koulukuraattori Seliina Takkinen kouluterveydenhoitaja Carola Klemets Suunnitelma toteutui osittain.
Arviointi ja johtopäätökset Koulunkäynninohjaaja-iltapäivätoiminnaohjaaja Maarit Fabricius oli opintovapaalla 1.9.2015-31.4.2016, sijaisena toimi Merja Vesa 12.2.2016 asti. 5B luokkaa opetti Minna Asumalahti 31.12.2015 saakka, kevätlukukaudella luokkaa hoidettiin sijaisten voimin. Pääasiallinen sijainen oli Inka Törmä. Koulun työajat Suunnitelma toteutui. Lukuvuoden työ- ja loma-ajat Suunnitelma Syyslukukausi:12.8.2015-18.12.2015 Syysloma 14.-16.10.2016 Kevätlukukausi:7.1.2016 4.6.2016 Hiihtoloma ma 22.2. - 26.2.2016 Vapaa päivä pe 6.5.2016 Poikkeavan pituiset koulupäivät Jokipuiston koululla (ei kustannusvaikutusta): ke 12.8.2015 päättyy klo 12.30 koulunaloituspäivä pe 20.11. päättyy klo 12.30 henkilökunnan virkistysiltapäivä pe 4.12. 2015 päättyy klo 12.30 itsenäisyysjuhlapäivä to 17.12.2015 päättyy klo 12.30 lasten joulujuhla (klo 9.30) pe 18.12.2015 päättyy klo 12.30 joulujuhla huoltajille klo 10-11, todistusten jako to 24.3.2016 pääsiäiskirkko, päättyy klo 12.30 pe 15.4.2016 päättyy klo 12.30 koulun teematapahtumapäivä pe 29.4.2016 päättyy klo 12.30 vappujuhla pe 3.6.2016 päättyy klo 12.30 kevätjuhla lapsille (11.00) la 4.6.2016 päättyy klo 10.00 kevätjuhla huoltajille (8.00), todistusten jako Suunnitelma toteutui. Koulun päivittäiset työajat Suunnitelma Aamutoiminta 7.30-9.30 tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin sekä klo 8.00-9.30 maanantaisin ja perjantaisin. Aamuodotus eli kuljetusoppilaitten valvottu odotusaika ennen koulun alkua: 7.30-9.15 välisenä aikana.
Oppitunnit klo 8.30-14.30. Oppituntien ajankohdat: 1. 8.30-9.15 välitunti 9.15-9.30 2. 9.30-10.15 3.10.15-11.00 välitunti ja ruokailu, luokilla omat ajat 4.11.45-12.30 välitunti 12.30-12.45 5. 12.45-13.30 välitunti 13.30-13.45 6. 13.45-14.30 3. ja 4. tunnin välissä ruokailu siten, että jokaisella ryhmällä oma ruokailuaikansa Suunnitelma toteutui. Koulun painopisteet ja tavoitteet Suunnitelma Koulun painopistealueet: 1. Opetussuunnitelmatyö 2. Turvallinen koulupäivä ja koulumatka 3. Liikkuva lapsi 4. Oppilashuollon toimintakulttuurin vakiinnuttaminen Suunnitelma toteutui. Koulun omat painopistealueet ja niiden toteutus Suunnitelma Koulun painopistealueet: 1. Opetussuunnitelmatyö Kaikki koulun opettajat ja myös muu henkilökunta ja oppilaat osallistuvat eri tavoin uuden opetussuunnitelman muodostamiseen, uuteen perehtymiseen ja toimintakulttuurin muuttamiseen uuden opetussuunnitelman mukaiseksi. 2. Turvallinen koulupäivä ja koulumatka Kummikoulu- hankkeen myötä koko lukuvuoden teemana on turvallinen ja liikunnallinen koulupäivä, koulumatka ja vapaa-aika. Kerhotoimintaa virkistetään ja yhdessä etsitään ja toteutetaan keinoja turvallisuuden lisäämiseksi. Aiheesta järjestetään koko koulun vanhempainilta 2.9.2015 klo 18 koulun ruokalassa. Mukana HSL: yhteistyöhenkilö, oppilaita ja koko henkilökunta.
3. Liikkuva lapsi Liikunnan lisäämistä sekä koulupäiviin että vapaa-aikaan koulun pihalla ja ympäristössä suunnitellaan ja erilaisia teemapäiviä pidetään asian tiimoilta. Syksyllä valmis, upouusi, oppilaiden kanssa yhdessä suunniteltu Jokipuiston koulun fribeegolfrata avataan käyttöön 20.8.2015. Asiantuntijoita käytetään motivoimaan lapsia ja perheitä ja myös ikäihmisiä käyttämään rataa. Yhteistyötä tehdään liikuntatoimen, vanhempainyhdistyksen, puisto-osaston sekä mm.jokipuistoseuran kanssa. 4. Oppilashuollon toimintakulttuurin vakiinnuttaminen: Lukuvuoden erityinen painopistealue oppilashuoltotyössä Jokipuiston koulussa: - Turvallinen ja liikunnallinen koulupäivä ja koulumatka osatavoite1: arvioida, suunnitella ja parantaa koulupihan ja tilojen palvelevuutta tavoitteen suuntaisesti osatavoite2: kiusaamiseen puuttumisen mallin selkeyttäminen JOKIPUISTON KOULUN KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Koulun rehtori vastaa siitä, että koulu laatii koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa yhteistyökumppaneiden kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan miten koulun oppilashuoltoa suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään. Sipoon opetussuunnitelman luvussa 5.4. Oppilashuolto on kuvattu koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laatiminen ja sisältö (vuonna 2016 voimaantulevassa opetussuunnitelmassa Oppilashuolto on luvussa 8). Koulukohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan seuraavat osa-alueet: 1. oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 2. yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat 3. yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen 4. oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja huoltajien kanssa 5. oppilashuollon toteuttaminen ja seuranta Suunnitelma sisältää myös Suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Kriisisuunnitelman Oppilashuoltosuunnitelma on osa koulun työsuunnitelmaa. Työsuunnitelmat laaditaan joka lukuvuodelle, ja hyväksytään koulutusjaostoissa vuosittain. Lukuvuoden päättyessä arvioidaan oppilashuoltosuunnitelman toteutumista ja päivitetään tarvittaessa suunnitelmaa. Oppilashuollon ohjausryhmä päättää jokaiselle lukuvuodelle jonkin oppilashuoltotyön teeman. Teema voi perustua oppilaiden hyvinvointia koskevien kyselyiden tuloksiin tai se voi olla jokin muu ajankohtainen, sipoolaisten lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttava aihe. Ohjausryhmä seuraa, kuinka koulut huomioivat vuositeeman omassa oppilashuollossaan. Joka 4. vuosi oppilashuollon ohjausryhmä käsittelee koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien rakennetta ja sisältöjä. Tarvittaessa voidaan koulukohtaisia suunnitelmia käsitellä muulloinkin. Ensimmäiset uuden opetussuunnitelman mukaiset koulukohtaiset suunnitelmat käsitellään ohjausryhmässä niiden valmistuttua, kevätlukukauden 2015 loppuun mennessä. Koulukohtainen
oppilashuoltosuunnitelma on tarkistettava vuoden kuluessa siitä kun Sipoon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Jokipuiston koululla toimii yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, jossa ovat jäseninä edustajat opettajista ja ohjaajista, oppilashuollon henkilöstö, oppilaskunnan ja vanhempainyhdistyksen edustajat sekä edustajat koulun muusta henkilöstöstä. Ryhmä yhdessä laatii oppilashuoltosuunnitelman koululle ja päivittää sitä tarvittaessa. Ryhmä kokoontuu 4 kertaa vuodessa. Oppilashuoltosuunnitelma on löydettävissä linkin kautta wilmasta ja siitä tiedotetaan lukuvuoden alun tilaisuuksissa ja aina, kun jokin asia muuttuu. Oppilaille suunnitelmaa avataan vierailuilla luokissa, jolloin kunkin ikäryhmän tarpeen mukaan asiat ovat esillä. Lisäksi sekä huoltajille että oppilaille on tarkoitus tehdä kuvallisen viestinnän avulla tietoiskuja eli videopätkiä esimerkiksi siitä, miten kiusaamisen selvittelyssä toimitaan. Videot linkitetään wilmaan ja mahdollisesti driveen. Uudet työntekijät perehdytetään töiden alkaessa. Wilman ohjeet ja videolinkit toimivat apuna myös uudelle henkilökunnalle. Oppilashuoltosuunnitelmasta vastaa koulun rehtori. Laadintaan apuna käytetyt asiakirjat ovat hänen säilytyksessään. Valmis oppilashuoltosuunnitelma on driveen tallennetussa kansiossa, josta se on linkitetty wilmaan. 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja oppilashuoltopalveluista vastaaville työntekijöille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollon kokonaistarvetta arvioitaessa käytetään hyväksi oppilailta ja huoltajilta, opetushenkilöstöltä sekä oppilashuollon työntekijöiltä saatuja tietoja. Samoin hyödynnetään kyselyissä ja kartoituksissa kerättyä tietoa oppilaiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Myös kouluyhteisöön ja kouluympäristöön voi liittyä tekijöitä, jotka vaikuttavat oppilashuollon tarpeeseen. Tarvetta määriteltäessä otetaan huomioon mm. asuinalueen mahdolliset erityispiirteet ja sosioekonomiset tekijät. Koulukohtaisia tekijöitä ovat mm. tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrät sekä pienryhmien määrä. Suunnitelman tässä kohdassa kuvataan siis koulun arvio oppilashuollon tarpeesta ja toteutuma. Jokipuiston koululla oppilashuoltotyön tarve tulee jatkossa olemaan samalla tasolla kuin se on tälläkin hetkellä. Ts.kuraattorin työaikaa kahden päivän verran, psykologin aikaa yhden päivän verran ja terveydenhoitajan työaikaa kolmen päivän verran. Akuuteissa tilanteissa tarve voi lisääntyä pitkäksikin ajaksi ja silloin tätä suunnitelmaa täytyy muuttaa. Oppilashuollon henkilöstön työaika jakaantuu siten, että ajasta suurin osa on yksilö- tai ryhmäkohtaista oppilashuoltotyötä. Yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön osallistuvat kaikki oppilashuollon työntekijät, mutta ajallisesti se vie vähemmän aikaa. Monialainen yhteistyö on hyvin merkittävä osa työajasta ja työpanoksesta. Oppilashuollon toimijat ja toisaalla opettajat toimivat koulun ulkopuolisissa yhteistyökontakteissa oppilastapausten mukaisesti tiiviisti. Palaverien järjestämisessä pyritään siihen, että kokoontumisissa sovitaan työnjako ja se, miten jatketaan kokoontumisia. Turhaa kokoontumista vältetään ja toisaalta tärkeää on varmistaa, että yhteistyö olisi aukotonta ja kaikilla toimijoilla tarvitsemansa tieto tapauksista. Yhdessä ideoimalla varmistetaan lapsen parhaan toteutuminen.
2. Yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat Koulun oppilashuoltoryhmä suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja kehittää koulun yhteisöllistä oppilashuoltotyötä. Työn kohteena on ensisijaisesti koko kouluyhteisön terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys sekä kaikkien oppilaiden hyvinvointi. Koulun oppilashuoltoryhmä laatii koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman sekä seuraa ja arvioi suunnitelman toteutumista ja päivittää suunnitelmaa tarvittaessa. Koulun oppilashuoltoryhmä tekee aloitteita koulun muiden suunnitelmien kehittämiseksi. Koulun oppilashuoltoryhmä sekä laatii että osallistuu koulua koskevien kyselyjen ja kartoitusten tulosten käsittelyyn ja tekee esityksiä siitä, miten tuloksia hyödynnetään oppilashuollossa. Koulun oppilashuoltoryhmä käsittelee oppilaiden oppimiseen ja koulumenestykseen liittyvää tutkimustietoa siitä näkökulmasta, miten oppilashuoltotyöllä voidaan vaikuttaa oppimistuloksiin. Koulun oppilashuoltoryhmässä käsitellään kouluterveystarkastusten yhteenvetoja sekä terveystiedon opetuksen ja kouluterveydenhuollon yhteistyötä. Koulun yhteisölliseen oppilashuoltoon kuuluvat myös järjestyssäännöt, poissaoloihin puuttumisen malli, yhteistyö nivelvaiheissa sekä muu yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa yhteisöllisessä oppilashuollossa. Koulun turvallisuussuunnitelma sisältää myös yhteisölliseen oppilashuoltoon kuuluvia asioita. Koulun oppilashuoltoryhmän kokoonpano ja toimintatavat Koulun turvallisuutta ja oppilaiden hyvinvointia koskevien kyselyiden ja tutkimustulosten hyödyntäminen Koulun järjestyssäännöt ja niiden laatimisen ja hyväksymisen prosessi Kuvaus koulun tekemästä nivelvaiheyhteistyöstä: työn- ja vastuunjako, tiedotus oppilaille ja koteihin, toimintamallit. Tähän sisältyy yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatkoopintojen suunnittelussa. Kuvaus koulun tekemästä yhteistyöstä koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisessä oppilashuollossa ja sen kehittämisessä Jokipuiston koulun kriisisuunnitelma: https://drive.google.com/drive/#folders/0bwrordrjrlg0dhpmshlmmvbvbdg Sipoon koulujen yhteiset suunnitelmat (koskevat kaikkia kouluja) Koulupoissaoloihin puuttumisen malli: poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen: Sipoon kunnan päihdeohjausmalli sekä ennaltaehkäisevän päihdetyön toimintamallit Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja esteettömyyden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoon ohjaus Diabetes-ohjeistus Koulukuljetusten turvallisuutta ja odotusaikoja koskevat ohjeet 3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa.
Oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun oppilas on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Asian kiireellisyyden arvioi oppilashuollon ammattihenkilö. Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun on järjestettävä oppilaalle myös hänen huoltajansa yhteydenoton perusteella. Jos opettaja arvioi, että oppilas opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien vuoksi tarvitsee psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä psykologiin tai kuraattoriin yhdessä oppilaan kanssa. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, oppilaalle on kerrottava yhteydenotosta ja annettava mahdollisuus keskustella yhteydenoton syistä opettajan kanssa. Asiantuntijaryhmä voidaan koota yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Myös oppilas ja huoltaja voivat pyytää asiantuntijaryhmän kokoamista. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Jäsenten nimeäminen edellyttää oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumusta. Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Kertomukseen kirjataan oppilashuoltolain 20 säädetyt asiat. Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen kuuluvat myös seuraavat ohjeet ja suunnitelmat: Kouluterveydenhuollon, huoltajien ja opetushenkilöstön yhteistyö laajoissa terveystarkastuksissa Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetuksen osallistumisen epäämisen yhteydessä Yhteistyö koulun ulkopuolisten palveluiden kanssa 4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja huoltajien kanssa Oppilashuoltoa toteutetaan hyvässä ja avoimessa yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Oppilaan ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisäävät oppilashuollon tuntemusta ja edesauttavat palveluihin hakeutumista. Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja edellyttää oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumusta. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja. Jokipuiston koulussa oppilaita ja huoltajia kutsutaan mukaan ns. yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään, jossa yhdessä arvioidaan ja suunnitellaan yhteisöllistä sekä yksilökohtaista oppilashuoltoa. Oppilashuoltoon liittyvistä asioista tiedotetaan oppitunneilla, vanhempainilloissa sekä wilmassa.
5. Oppilashuollon toteuttaminen ja seuranta Oppilashuollon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi edellyttävät oppilashuollon suunnitelmallista ja säännöllistä seurantaa. Koulukohtainen, työsuunnitelman osana oleva oppilashuoltosuunnitelma arvioidaan lukuvuoden päättyessä ja päivitetään tarvittavilta osin. Koulutusjaostot käsittelevät vuosittain koulujen työsuunnitelmat ja toimintakertomukset. Oppilashuollon ohjausryhmä päättää jokaiselle lukuvuodelle oppilashuoltotyön teeman. Ohjausryhmä seuraa, kuinka koulut huomioivat vuositeeman omassa oppilashuollossaan. Joka 4. vuosi oppilashuollon ohjausryhmä käsittelee koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien rakennetta ja sisältöjä. Tarvittaessa voidaan koulukohtaisia suunnitelmia käsitellä ohjausryhmässä muulloinkin. Oppilashuoltosuunnitelmaa arvioidaan Jokipuiston koululla joka kevät yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän viimeisessä kokouksessa. Tarvittaessa muutoksia siihen tehdään myös lukuvuoden aikana. Kunnan asettamat oppilashuollon painopistealueet "Lapsille ja nuorille turvallinen ja viihtyisä ympäristö on tärkeä". fyysinen ympäristö: miten koulurakennuksesta ja koulun tiloista saadaan viihtyisät ja turvalliset kanssaihmisten kohtaaminen, vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet: miten kouluyhteisön ihmisten välistä toimintaa kehitetään niin että koulussa on turvallista ja viihtyvyys kasvaa (oppilaiden keskinäiset suhteet, opettajien ja oppilaiden väliset suhteet, oppilaiden osallisuus) oma hyvinvointi (oppilaiden psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukeminen) Jokipuiston koululla lukuvuoden 2015-16 painopistealue on - Turvallinen ja liikunnallinen koulupäivä ja koulumatka osatavoite1: arvioida, suunnitella ja parantaa koulupihan ja tilojen palvelevuutta tavoitteen suuntaisesti osatavoite2: kiusaamiseen puuttumisen mallin selkeyttäminen Suunnitelma toteutui. Kunnan asettamat oppilashuollon painopistealueet Suunnitelma Kunnan asettamat oppilashuollon painopistealueet "Lapsille ja nuorille turvallinen ja viihtyisä ympäristö on tärkeä". fyysinen ympäristö: miten koulurakennuksesta ja koulun tiloista saadaan viihtyisät ja turvalliset
kanssaihmisten kohtaaminen, vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet: miten kouluyhteisön ihmisten välistä toimintaa kehitetään niin että koulussa on turvallista ja viihtyvyys kasvaa (oppilaiden keskinäiset suhteet, opettajien ja oppilaiden väliset suhteet, oppilaiden osallisuus) oma hyvinvointi (oppilaiden psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukeminen) Näistä oppilashuollon painopistealueista laaditaan lukuvuoden alkaessa yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimesta koulukohtainen suunnitelma. Suunnitelma toteutui. Arviointi ja johtopäätökset Koulun yhteisöllisen oppilashuoltotyön lähtökohtana on pidetty kunnan ohjausryhmän linjauksia. Koulun ulkopuolella annettava opetus ja muu poikkeava toiminta Suunnitelma Koulun ulkopuolella annettavaan opetukseen kuuluu: - Luokat järjestävät retkiä ja yökouluja sekä koululla, koulun lähiympäristössä, muualla Sipoossa sekä lähikunnissa. - Osallistuminen kunnan urheilukilpailuihin edustusryhmillä. - Osallistuminen kunnan järjestämään uintiopetukseen Söderkullassa. - Vierailut toisilla kunnan kouluilla. Suunnitelma toteutui. Aamu- ja iltapäivätoiminta Suunnitelma Aamu- ja iltapäivätoiminta Yleistä Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain mukaista perusopetuksen oppilaille suunnattua toimintaa, jonka kokonaisuudesta kunta vastaa. Toiminnan lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle. Toiminnan tavoitteena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukea perhettä ja koulua niiden kasvatustehtävässä. Toiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa ja ohjausta ennen ja jälkeen koulupäivän. Aamu- iltapäivätoiminta yhdessä oppilashuollon palveluita tuottavan henkilöstön kanssa tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja koulunkäyntiä. Yhteisen päämäärän tulee näkyä myös yksittäistä lasta koskevien asioiden hoidossa, tiedonsiirrossa ja aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstön osallistumisessa
tarpeen mukaan lasta koskeviin neuvotteluihin, kuten ohr:n kokousiin huoltajien luvalla. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus luo pohjan hyvälle yhteistyölle ja tiedottamiselle. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa lapsella voi olla huoltajan, opettajan ja ohjaajan kesken sovittavalla tavalla mahdollisuus läksyjen tekoon. Tavoitteena on, että syrjäytymistä aiheuttavat tekijät havaitaan mahdollisimman varhain ja järjestetään tarvittavaa tukea. Tässä onnistuminen edellyttää monialaista yhteistyötä aamu- ja iltapäivätoiminnan, sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, esi- ja perusope-tuksen ja kodin kesken. Aamu- ja iltapäivätoiminta kootaan seuraavista sisällöllisistä kokonaisuuksista: eettinen kasvu ja yhdenvertaisuus leikki ja vuorovaikutus liikunta ja ulkoilu ruokailu ja lepo kulttuuri ja perinteet käden taidot ja askartelu kuvallinen, musiikillinen, kehollinen ja kielellinen ilmaisu mediataidot arkiaskareet, elinympäristö ja kestävä elämäntapa erilaiset tiedolliset ja taidolliset aihepiirit Oppilaat, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös, ovat oikeutettuja hakemaan aamu- ja iltapäivätoimintaan koko perusopetuksen ajan. Mikäli mahdollista, erityistä tukea saavien oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään muun aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteydessä. Jos oppilaiden tarpeet sitä edellyttävät, voidaan toiminta järjestää myös omissa ryhmissä. Ohjaajien ammatillista osaamista työskentelyssä tukea tarvitsevien lasten kanssa vahvistetaan mm. perehdytyksen avulla. Ohjaajien työtä voidaan tukea myös erityisopettajien tai oppilashuolto-henkilöstön antaman konsultaation avulla. Yhteistyö opettajien kanssa lisää oppilaantuntemusta ja täydennyskoulutus varmistaa osaamista. Tilojen ja välineiden tulee olla myös tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin sopivia. Huomiota kiinnitetään muun muassa tilojen kokoon, muunneltavuuteen ja esteettömyyteen sekä kulkureittien toimivuuteen. huolehditaan aina lasten psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Tehostetun tuen aikana käytettävä oppimissuunnitelma sekä erityiseen tukeen kuuluva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) voivat tarvittaessa sisältää kuvaukset oppilaan osallistumisesta aamuja iltapäivätoimintaan sekä yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa. Iltapäivätoiminnan ohjaaja voi osallistua oppilaan tehostettuun tukeen kuuluvan oppimissuunnitelman tai erityiseen tukeen kuuluvan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laadintaan huoltajan luvalla. Toiminnan järjestäjänä Sipoon kunnan tulee huolehtia siitä, että aamu- ja iltapäivätoiminnan tehtävissä toimivat henkilöt perehdytetään henkilötietojen käsittelyyn, salassapitoon ja vaitiolo- velvollisuuteen liittyviin säädöksiin sekä lastensuojelulain velvoitteisiin.
Toiminta-ajat Aamutoimintaa järjestetään klo 7.30- tai 8.00-9.30. Iltapäivätoimintaa järjestetään kaikkina koulupäivinä klo 12.30-16.30, poislukien lauantaikoulupäivät. Lyhennettyinä koulupäivinä iltapäivätoimintaa järjestetään klo 15.30 asti. Koulun ja kerhon loma-ajat ovat samat. Kesäkerhoa järjestetään 6.6.2016-17.6.2016. Kesäkerho on avoin muidenkin koulujen oppilaille. Kerhomaksu määräytyy suhteessa osallistujien määrään. Kesäkerhoa pitävät koulun omat aamu- ja iltapäivätoiminnanohjaajat. Kerhon ulkopuoliset tapahtumat Aamu- ja iltapäiväkerhon tavoitteena on tarjota uusia kokemuksia ja näkemyksiä erilaisten toimintojen puitteissa. Mahdollisimman monipuolisen toiminnan tarjoamiseen käytämme Jokipuiston historiallisesti merkittäviä puisto ja lähialueita ulkoiluun. Retkiä järjestetään lähiympäristöön. Käytössämme on myös Jokipuiston koulun lisärakennus, jossa sijaitsevat musiikki-, käsityö- ja liikuntatilat. Sisäliikuntapäivä on iltapäiväkerholaisilla kaksi kertaa viikossa. Yhteistyö Aamu- ja iltapäiväkerhon tavoitteena on kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen. Kerhon ja kodin sekä muun tukiverkoston yhteistyö edellyttää keskinäiseen kunnioitukseen ja tasa-arvoisuuteen perustuvaan yhteistyötä, jossa korostuu yhteinen vastuu ja mielenkiinto lapsen kehitystä kohtaan. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus luo myös pohjan kohdata mahdollisia ongelmatilanteita. Vanhempiin ollaan yhteydessä päivittäin, kun he hakevat lapsensa iltapäivällä. Erinäisistä tapahtumista ilmoitetaan tiedotteilla, wilmassa tai Jokipuiston postin välityksellä. Teema kuukaudet Tammikuussa painotamme toimintaa ulkoiluun ja liikuntaan. Helmikuussa painotamme sisällöissä ystävyyttä (ystävänpäivä) sekä Suomen kulttuuria ja perinteitä mm. Kalevalan päivän merkeissä. Maaliskuussa painotamme toimintamme ulkoiluun sekä sosiaalisten leikkien tiimoilta. Huhtikuussa painotamme toiminta-aiheita pääsiäisaskarteluun ja kädentaitoihin. Toukokuussa painotamme toimintaa vapun viettoon kevään merkkeihin. Elokuussa tutustumme toisiimme ja painotamme toimintasisällöissä eettistä kasvua ja yhdenvertaisuuden tärkeyttä. Syyskuussa painotamme arkiaskareisiin, elinympäristöön ja kestävään elämäntapaan esim. luonto, kasvit ja ravinto. Lokakuussa tarkastelemme veden käyttäytymistä eri muodoissa. Marraskuussa painotamme toimintaa Hallowen- askarteluun sekä Hallowen-juhlaan, jossa toteutetaan kuvallista, musiikillista sekä kehollista ilmaisua. Joulukuussa painotamme toimintaa kädentaitoihin sekä korostamme myös levon tarpeellisuutta osana terveellisiä elämäntapoja. Arviointi Huoltajien kanssa pyritään avoimeen, arvostavaan ja idearikkaaseen yhteistyöhön. Huoltajien ehdotuksia
toiminnan sisällöiksi otetaan vastaan ja yhteistyötä pyritään kehittäämään myös toiminnan tasolle. Arviointia tapahtuu myös Sipoon kunnan arviointijärjestelmän, eli laatukorttien kautta. Yksikkötasolla arviointia suoritetaan myös kehityskeskusteluissa. Lisäksi arviointia tapahtuu jatkuvasti vanhempien kanssa keskusteltaessa. Suunnitelma toteutui. Kerhotoiminta Suunnitelma Kerhoja järjestetään opetushallituksen kunnalle myöntämän rahoituksen turvin. Kerhotoimintaa pyritään muokkaamaan ja kehittämään vastaamaan paremmin myös kuljetusoppilaiden tarpeita. Esimerkiksi pyritään saamaan lyhytkestoisia kerhoja iltapäiviin klo 14.30-15.00 sekä kehitetään olohuonetyyppistä kerhotilatoimintaa erityisesti isommille oppilaille. Myös oppilaiden järjestämiä kerhoja tuetaan ja osallisuutta kehitetään. Suunnitteilla on kerhoja ilmaisuun diaboloiluun musiikkiin liikuntaan kokkailuun shakinpeluuseen frisbeegolfiin Suunnitelma toteutui osittain. Arviointi ja johtopäätökset Kerhojen pitäjiä oli vaikea rekrytoida ja siksi kerhotoimintaa oli aiempaa vähemmän. Koulun projektit ja hankkeet Suunnitelma Koululla on käynnissä HSL-kummikoulu hanke Oppilaista on valittu iskuryhmä, joka työskentelee konsultin kanssa kuukausittain ja suunnittelee koko koulua varten yhteisöllisyyttä tukevan liikkumissuunnitelman. tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulumatkoilla ja kaikessa liikenneliikkumisessa, sekä lisätä liikuntaa sekä koulupäivissä että juurikin liikkumisessa paikasta toiseen. Kannustetaan ekologiseen liikkumiseen.
Koulu on hakenut apurahaa kansainväliseen Erasmus-hankkeeseen. Hankkeessa on mukana Eurooppalaisia kouluja ja yhdessä työskennellään pedagogisten ajankohtaisten projektien parissa. Tarkoitus on myös vierailla yhteistyökouluilla pienen oppilasjoukon kanssa tulevina vuosina. Kodin ja koulun yhteistyö korostuu tulevana lukuvuotena uusien ideoiden myötä. Vanhempainyhdistyksen kanssa yhdistetään voimavarat erityisesti lasten nettikäyttäytymiseen kasvattamisen tiimoilta. Yhteisenä tavoitteena ja fokuksessa on kiusaamattomuus, turvallisuus ja asiallisuus netinkäytössä. Aiheen tiimoilta järjestetään asiantuntijaluento ja ulkopuolista opetusta ja asian avaamista oppilaille. Suunnitelma toteutui osittain. Arviointi ja johtopäätökset Hankkeista ei toteutunut Erasmus-hanke, koska apurahaa ei koululle myönnetty. Kodin ja koulun yhteistyöhön on etsitty uusia työmuotoja yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa. Lauantaikoulupäivien puutteessa perheitä houkutellaan koulun tilaisuuksiin ja toisaalta vanhempainyhdistyksen tilaisuuksiin koululaisten vapaa-ajalla. Yhteistyötä tehdään myös yhteisöllisen oppilashuoltotyön merkeissä sekä esilaisien yhteistyöprojektien tiimoilta. Mm. vanhempianyhdistys on järjestänyt koululle heijastinkilpailun, pääsisäipupusuunnistuksen ja roskankeräysvinkkikilpailun. Oppilaiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin suunnitelma Suunnitelma POL 29 Oikeus turvalliseen oppimisympäristöön Sipoon kouluissa Jokipuiston koulu lv 2015-2016 & #8195; Sisällys 1. Johdanto 2 2. Lainsäädäntö (perusopetuslaki 29 ) 3 3. Koulu fyysisenä ympäristönä 3 4. Koulun järjestyssäännöt 4 5. Vertaissovittelu 6 6. Kiusaamiseen puuttuminen 6 7. KAKE 8 8. Häirintään puuttuminen ja häirintätapausten hoito 8 9. Väkivaltaan puuttuminen ja väkivaltatilanteiden hoito 8 10. Suunnitelma ennaltaehkäiseväksi työksi 9 11. Keinot puuttua järjestyssääntöjen rikkomiseen 12 12. Vastuut 13
13. Arviointi 15 14. Koulumatkat 15 15. Esimerkkitapauksia erilaisista puuttumisen keinoista, toimintatavoista ja seuraamuksista 21 LIITTEET Liite 1 Turvallisuustuntilomake Liite 2 Kiva-lomake Liite 3 Verso-lomake Liite 4 Kake-lomake 1. Johdanto Tämä on perusopetuslain 29 ja 48 d mukainen suunnitelma oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Tähän suunnitelmaan on koottu Jokipuiston koulun käytännöt, joilla huolehditaan oppilaiden turvallisesta oppimisympäristöstä. Tämän suunnitelman lisäksi koulun käytäntöjä turvallisuuteen liittyvistä käytännöistä löytyy myös koulun muista lakisääteisistä suunnitelmista. Näitä ovat: - palo- ja pelastautumissuunnitelma - kriisisuunnitelma - vaarojen arviointi - Sipoon kunnan peruskoulujen ja esiopetuksen koulukuljetussuunnitelma ja kuljetusperiaatteet Mistä löytyvät koulun käytännöt oppilaan turvallisuuteen liittyvistä asioista? - tämä suunnitelma ennalta ehkäisevä työ, kiusaaminen, poissaolojen seuranta, tupakointi, valvonta - mielenterveyskysymykset käsitellään tapauskohtaisesti oppilashuollossa - onnettomuudet palo- ja pelastautumissuunnitelma / kriisisuunnitelma - tapaturmat palo- ja pelastautumissuunnitelma / kriisisuunnitelma - väkivalta, häirintä tämä suunnitelma / kriisisuunnitelma - fyysisen ympäristön turvallisuus vaarojen arviointi/tämä suunnitelma - kuolemantapaukset kriisisuunnitelma 2. Lainsäädäntö (perusopetuslaki 29 ) Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Opetushallituksen tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset tämän suunnitelman laatimisesta. (13.6.2003/477) Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. (13.6.2003/477) Edellä 3 momentissa tarkoitetussa järjestyssäännössä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella. (13.6.2003/477) 3. Koulu fyysisenä ympäristönä
Koulu ja sen piha muodostavat fyysisen toimintaympäristön, jossa oppilas päivittäin toimii. Toimintaympäristön turvallisuus on tärkeä lähtökohta turvalliselle koulupäivälle. Järjestyssäännöissä määrätään, että oppilaiden tulee viettää välitunnit koulun piha-alueella. Välituntisin lasten leikkejä valvovat välituntivalvojat (3-5 valvojaa). Kiinteistöhoitaja ylläpitää ja valvoo fyysistä toimintaympäristöä (koulurakennus & piha). Koulun vaaran paikat arvioidaan joka syksy yhdessä oppilaiden kanssa sekä kolmen vuoden välein työsuojelun tekemän kartoituksen avulla (Vaaran paikat). Järjestyssäännöt edistävät koulun rauhallista arkea. Järjestyssääntöjä päivitetään vuosittain tai tarvittaessa useamminkin. Koulurakennuksen kuntoa ja siellä tehtäviä parannuksia valvoo rehtori yhdessä kiinteistönhoitajan kanssa. Jokainen koulun henkilökuntaan kuuluva aikuinen ja oppilas on velvollinen ilmoittamaan mahdollisesta vaaran paikasta heti sen havaittuaan. Oppilaat on ohjeistettu ilmoittamaan asiasta välituntisin valvojille, jotka ilmoittavat vaarasta luokanopettajalle/ rehtorille tai kiinteistönhoitajalle aiheen mukaisesti. Jos ilkivaltaa tapahtuu kouluaikana, tekijät pyritään selvittämään ja heillä on korjaus- tai korvausvelvollisuus. Kouluaikojen ulkopuolella tapahtuneesta ilkivallasta Kiinteistönhoito ilmoittaa aina poliisille. Korvausvelvollisuus on olemassa myös sääntöjen rikkomisesta johtuneissa vahingoissa (esim. pallon potkiminen sisällä). Oppilaille pidetään ns. turvallisuustunti jokaisen lukuvuoden alkaessa. Tunnin aikana jokainen oppilas kiertää koulualueen ja kirjaa ylös vaarallisena pitämänsä paikat. Samalla kerrataan koulun piha-alueen rajat. Opettaja tekee yhteenvedon havaituista epäkohdista ja toimittaa sen allekirjoitettuna rehtorille. Rehtori ja kiinteistönhoitaja käyvät havaitut epäkohdat läpi. Vaaran paikat tarkistetaan ja poistetaan mahdollisuuksien mukaan tai tehdään ilmoitus asiasta vastaavalle taholle. Rehtori pitää kirjaa mahdollisista jatkotoimenpiteistä. 4. Koulun järjestyssäännöt Järjestyssäännöillä taataan jokaiselle kouluyhteisön jäsenelle työrauha, henkilökohtainen turvallisuus, omaisuuden suoja sekä viihtyisä työympäristö. Järjestyssääntöjen rikkomisesta aiheutuu rangaistus, joka päätetään oppilaan ikä ja olosuhteet huomioon ottaen. Järjestyssäännöt ovat voimassa kaikkina koulupäivinä koulumatka mukaan lukien. Rehtori tai henkilökunta voi antaa tarvittaessa järjestyssääntöjä täydentäviä lisäohjeita, joita on noudatettava kuten järjestyssääntöjä. 1. Oppilaiden vastuut ja velvollisuudet & #9679; Saavun ajoissa oppitunnille opiskelutarvikkeet mukana ja kotitehtävät tehtyinä. Tunnilla yritän parhaani ja pyydän puheenvuoroa. & #9679; Annan työrauhan ja kuuntelen opettajaa. 2. Fyysinen ja psyykkinen koskemattomuus & #9679; En kiusaa. Jos näen kiusaamista, kerron siitä koulun aikuisille. Ketään ei jätetä ryhmän ulkopuolelle. Tuen kiusattua. & #9679; Kaikilla on koskemattomuus. Kunnioitan itseäni ja toisia. 3. Hyvät tavat & #9679; Olen kohtelias ja ystävällinen. Käytän asiallista kieltä. Tervehdin.
& #9679; Noudatan hyviä pöytätapoja. & #9679; Kannustan. En ilku toisten epäonnistumisista. 4. Koulualue & #9679; En poistu koulun piha-alueelta koulupäivän aikana. Siirryn reippaasti tunnille/välitunnille. 5. Koulun viihtyvyys & #9679; Pidän koulun ja sen ympäristön siistinä ja puhtaana & #9679; Liikun sisätiloissa kävellen. Laitan vaatteet naulakkoon. & #9679; Edistän omalla toiminnallani koulun hyvää yhteishenkeä. 6. Koulumatka ja välituntisäännöt & #9679; Muistan että koulumatka kuuluu koulupäivään. Pyöräillessä käytän kypärää. & #9679; Noudatan Jokipuiston koulun välituntisääntöjä 7. Kännykkä, raha, makeiset & #9679; En käytä kännykkää ilman lupaa. Pidän kännykän repussa ja äänettömänä. & #9679; Tuon rahaa ja/tai makeisia kouluun vain opettajan luvalla. & #9679; Kouluun tuodut esineet ovat oppilaan omalla vastuulla. 5. Vertaissovittelu (verso) Koulussamme on käytössä oppilaita osallistava kasvatuskäytäntö VERSO eli vertaissovittelu. Verso on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka tarjoaa vaihtoehtoisen ja vapaaehtoisen tavan ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä. Sovittelulla puututaan mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain. (ks. http://www.ssf-ffm.com/vertaissovittelu/) Vertaissovittelu kehittää lapsen vuorovaikutustaitoja ja siten myös ennaltaehkäisee ristiriitojen syntymistä. Yksittäiset riidat, joissa oppilaat ovat tasavertaisessa asemassa, hoidetaan joko vertaissovitteluna tai aikuisten toimesta. Sovittelutilanteessa sovittelijoina ovat vertaissovittelukoulutuksen saaneet samanikäiset tai vanhemmat oppilaat. Verso-oppilaat hoitavat sovittelutilanteita välitunneilla Versokoulutuksen saaneen opettajan ohjauksessa. Sovittelu saadaan normaalisti hoidettua välitunnin aikana. Sovittelussa ei haeta syyllisiä tai anneta rangaistuksia. Osapuolet itse miettivät ratkaisumahdollisuuksia ja sitoutuvat noudattamaan niitä. Kun lapsi on päässyt sovittelemaan riidan versoon ja onnistunut sopimuksen teossa, ei sovittelusta lähde kotiin tietoa. Onnistuneen sovittelun jälkeen pidetään noin viikon päästä seuranta. Jos sovittelu ei jostain syystä onnistu, riidan selvittely siirtyy aikuisten tehtäväksi ja silloin siitä tulee kotiin tieto. Vastuuopettajat (lv15-16): Jyri Lamberg, Raili Kreander, Taru Koskenniemi, Jenni Suvanto 6. Kiusaamiseen puuttuminen Kiusaamisen määritelmä Kiusaaminen on aggressiivista käyttäytymistä/ pahan mielen aiheuttamista, joka on toistuvaa, tahallista ja kohdistuu siinä tilanteessa suhteellisen puolustuskyvyttömään lapseen tai nuoreen. Kiusaamisessa on siis kyse alistussuhteesta, vallan tai voiman väärinkäytöstä. Kiusaamisesta ei ole kyse tasavertaisten lasten yksittäisessä konfliktissa, riidassa tai tappelusta. Koululla esiintyy monenlaisia ristiriitatilanteita. Aina ei ole kysymys kuitenkaan tämän määrittelyn mukaisesta jatkuvasta ja alisteisesta tapahtumaketjusta, kiusaamisesta.
Esimerkkitilanteita: - Oppilas heittää kumilla toista oppilasta. kasvatuskeskustelu - Oppilasta ei oteta mukaan leikkeihin tai esim. vieruskaveriksi, ruokapöytään. Tilanne jatkuu toistuvasti ja aiheuttaa pahaa mieltä. kasvatuskeskustelu Kiva-käsittely - Välitunnilla kahden oppilaan välillä on tullut kinaa siitä, kumman vuoro on olla jäänyt. verso - Oppilas käyttäytyy tunnilla häiritsevästi ja rikkoo työrauhaa. kasvatuskeskustelu Kake-tiimin käsittely - Oppilas menettää malttinsa ja lyö toista. väkivaltaan puuttuminen - Oppilas jää kiinni tupakanpoltosta. kasvatuskeskustelu & #8594; lastensuojeluilmoitus & #8594; yhteistyö oppilashuollon kanssa Kiusaamistapauksiin puuttuminen Ensisijaisesti kiusaamistapauksiin puututaan välittömästi sen opettajan tai koulun henkilökuntaan kuuluvan toimesta, joka kiusaamisesta saa ensimmäisenä tiedon tai sitä havaitsee. Jatkotyöskentely tapahtuu luokanopettajan toimesta yhteistyössä kotien kanssa. Koteja tiedotetaan tilanteesta ja selvittelystä. Kasvatuskeskustelun järjestäminen on ensisijainen puuttumistapa. Tarvittaessa kutsutaan tilanteesta riippuen koolle neuvottelu, missä kyseisten oppilaiden huoltajat ovat paikalla ja tilannetta avataan kaikkien näkökulmasta ja pelisäännöt kerrataan. Näin varmistutaan siitä, että kaikki tietävät yhteiset pelisäännöt ja myös sen, mitä seuraa niiden rikkomisesta. Mikäli kiusaaminen jatkuu ja/tai pahenee, koulun Kiva-tiimi ottaa kiusaamisasian hoitaakseen. Puuttumisessa käytetään valtakunnallisesti kehitettyä ja testattua menetelmää: KiVa-koulu = kiusaamisen vastainen. Kiva-tiimin vastuuopettajat valitaan lukuvuoden alussa. Prosessin kuvaus Koulun Kiva-tiimi toimii opetusministeriön Kiva koulu -hankkeen menetelmän mukaisesti. Jokipuiston koulun Kiva-tiimi selvittelee pitkään jatkuneita kiusaamistapauksia yhdessä luokanopettajan kanssa. Alkuselvittelyvaiheessa kerätään tietoja kiusaamisesta sitä varten kehitetyn lomakkeen avulla. Itse puhuttelut pyritään hoitamaan saman oppitunnin aikana kullekin erikseen: kiusattua kuullaan ja kiusaajat puhutetaan yksi kerrallaan. Luokanopettaja ottaa Kiva-tiimin käsittelystä yhteyden osapuolten koteihin. Mikäli kiusaaminen tiimin käsittelyssä ei lopu, vaan jatkuu joko välittömästi tai kahden viikon seurantaaikana, asia siirtyy Kiva-tiimiltä rehtorille, joka selvittää tilannetta ja varmistaa, että säännöt ja kiusaamisen jatkumisesta tulevat seuraukset ovat asianosaisten tiedossa. Tarvittaessa asia viedään heti muille yhteistyötahoille, kuten esimerkiksi oppilashuollon henkilöstölle, lastensuojeluun tai poliisille. Myös rangaistuksia voidaan kiusaamisen jatkuessa määrätä. Periaate on, että samoja toimenpiteitä ei toisteta, vaan siirrytään eteenpäin, kuitenkin niin, että jos kiusaaminen loppuu (tämä varmistetaan kiusatulta), palataan nopeasti normaaliin päiväjärjestykseen. Tilannetta seurataan seuranta-ajan päätyttyäkin ja jos kiusaaminen alkaa uudelleen, kiusaamisen käsittelyä ei aloiteta alusta, vaan toimenpiteitä jatketaan nopeasti vanhana juttuna. Kiusaamisen esiintymistä kartoitetaan säännöllisesti oppilaille tehtävien kyselyiden (Kiva-kyselyt) avulla ja henkilökohtaisissa tapaamisissa oppilaan ja tämän vanhempien kanssa. Luokissa toteutetaan myös
ilmapiirin kartoittamiseksi kyselyjä, joita hyödynnetään sosiaalisten taitojen opetuksen suunnittelussa. Tarvittaessa käytetään hyväksi ulkopuolisia asiantuntijoita. Tärkeä rooli kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä ovat luokissa pidettävät Kiva-tunnit. Kaikilla opettajilla on Kiva koulu -materiaali saatavilla ja kaikki sitoutuvat Kiva koulu -toimintaan. Erityisesti 1. ja 4. luokalla pidettävillä Kiva koulu tunneilla harjoitellaan sosiaalisia taitoja, mm. säännöistä sopimista ja erimielisyyksien selvittämistä. Edellä mainitut kiusaamiseen puuttumiskäytänteet ovat wilman kautta luettavissa tästä suunnitelmasta. Asiaa käsitellään myös vanhempainilloissa ja erillisissä kotitiedotteissa. 7. Kasvatuskeskustelu Kasvatuskeskustelu on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka on ensisijainen oppilaan ohjaamistapa häiriökäyttäytymisen lopettamiseksi (POL 35a ). Jos oppilaan häiriökäyttäytyminen ei puuttumisella ja ohjauksella ole lakannut, vaan häiriökäyttäytyminen jatkuu, opettaja käy oppilaan kanssa erikseen kirjattavan kasvatuskeskustelun. Myös huoltajille varataan mahdollisuus kommentointiin tai tarvittaessa mukanaoloon. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää myös kouluajan ulkopuolella (enintään kaksi tuntia) ja tarvittaessa useammassa osassa. Kasvatuskeskustelusta tehdään merkintä wilmaan tuki-välilehdelle. Jos häiriökäyttäytyminen toistuu, voidaan käyttää koulun Kake-tiimin apua keskusteluun ja sen avulla häiriökäyttäytymisen poistamiseen. Kake-keskustelu Kake-keskustelu- menetelmän tarkoituksena on oppilaiden vuorovaikutustaitoja kehittämällä vähentää häiriökäyttäytymistä. Kasvatuskeskustelujen kautta otetaan huomioon kunkin oppilaan yksilöllisyys ja tasavertainen ihmisarvo. Kake-keskustelussa oppilaan käyttäytymistä tai tapaa toimia pyritään ohjaamaan. Oppilas joutuu välittömästi pohtimaan, mitä teki, miksi ja miten korjata tilannetta. Samalla opetetaan vastuullisuutta ja otetaan vanhemmat mukaan yhteisiin kasvatusasioihin. Kake-tiimiläisen pitämä kasvatuskeskustelu kirjataan erilliselle lomakkeelle (liite 4) ja tieto siitä menee kotiin joko välittömän puhelun tai wilmaviestin/-merkinnän kautta, jos huoltajia ei tavoiteta. Pääsääntöisesti oppilas itse soittaa tilanteessa vanhemmilleen ja aikuiset tarvittaessa selvittävät asiaa lisää. Tätä menetelmää käytetään ottaen huomioon oppilaan ikä ja kehitys, lähinnä isompien oppilaitten kanssa. Myös Kake-tiimiläisen pitämästä kasvatuskeskustelusta tehdään merkintä wilmaan tuki-välilehdelle. Kasvatusyhteistyössä kodin kanssa ei-toivottu käyttäytyminen pyritään saamaan loppumaan. Jos Kaketiimiläisenkään toteuttama kasvatuskeskustelu ei auta, järjestetään asian tiimoilta neuvottelu, jossa vanhemmat ovat paikalla. Oppilaalle voidaan myös määrätä rangaistus ja/tai määrätä tekemättömiä tehtäviä kotona tai koululla koulupäivän jälkeen tehtäväksi. Tarvittaessa kutsutaan koolle monialainen asiantuntijaryhmä, jossa yhdessä oppilashuollon henkilöstön ja huoltajien kanssa mietitään ratkaisuja tilanteeseen. Myös Perusopetuslain 36 :n mukaiset rangaistukset tulevat kyseeseen silloin, kun häiriökäyttäytyminen ei em. toimenpiteillä ole lakannut. Vastuuopettajat Kake-toimintaan valitaan lukuvuoden alussa. 8. Häirintään puuttuminen ja häirintätapausten hoito
Häirintä voi näyttäytyä epäasiallisena kohteluna ja puheena, joka voi sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai ei- toivottuna fyysisenä kosketuksena. Saatuaan tiedon asiasta, opettaja toimii kuten kiusaamistapauksen selvittelyn yhteydessä. Mikäli häirintä kohdistuu oppilaalta opettajaan, asia hoidetaan häiriökäyttäytymisenä (ks. edellä). 9. Väkivaltaan puuttuminen ja väkivaltatilanteiden hoito Kiusaamisen ja häirinnän lisäksi kouluyhteisössä voi esiintyä myös muuta ei-toivottua tai aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä. Väkivallalla tarkoitetaan tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä tai niillä uhkailua. Sen seurauksena voi olla vamma, psyykkinen haitta tai kehitykseen liittyvä vaikeus. Kaikkiin näihin tilanteisiin puututaan. Väkivaltatilanteessa opettaja käyttäytyy rauhallisesti ja ottaa toisen aikuisen mukaan tilanteen selvittämiseen aina, kun se on mahdollista. Asia selvitetään yhdessä rehtorin kanssa. Jos kyseessä on oppilaiden välinen tapahtuma, molempien osapuolten huoltajiin ollaan yhteydessä ja uhrin huoltajaa opastetaan tekemään halutessaan ilmoitus poliisille. Jos väkivalta kohdistuu koulun henkilökuntaan kuuluvaan, asiasta tehdään ilmoitus työsuojeluun sekä poliisille. Vakavissa tapauksissa koulu harkitsee rangaistustoimenpiteenä oppilaan määräaikaista erottamista, josta päätöksen tekee Sipoon kunnan koulutusjaosto. Väkivaltatapahtuma kirjataan wilmaan tuki-välilehdelle. Oppilashuolto on tilanteen jälkeen mukana tukemassa sitä, että väkivalta ei toistu. Tarvittaessa yhteistyöhön otetaan mukaan lastensuojelu ja lastenpsykiatria. 10. Suunnitelma ennaltaehkäiseväksi työksi Koulun toimintakulttuurin kehittäminen Jokipuiston koulun toimintakulttuuria on kehitetty pitkäjänteisesti siten, että kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi. Koulussa toimii rehtorin johdolla vararehtorin ja kolmen-neljän opettajan muodostama suunnitteluryhmä, jossa kehitetään koulun toimintaa ja käsitellään oppilaiden ja opettajien ideoita toimintakulttuurin kehittämiseksi. Eri tapahtumien ja hankkeiden järjestämisestä vastaavat opettajatiimit. Myös muu henkilökunta ja oppilaat osallistuvat eri tapahtumien järjestämiseen ja saavat sanoa mielipiteensä koulun käytäntöjä kehitettäessä. Oppilashuollon henkilöstö sekä yhteistyökumppanit ovat myös mukana koulun toiminnassa ja toimivat koululla paitsi oppilaitten myös oppilasryhmien kanssa. Koulun oppilashuoltoryhmän vastuulla on arvioida, kehittää ja suunnitella ennaltaehkäisevää työtä oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämän suunnitelman päivittäminen kuuluu tälle oppilashuoltoryhmälle. Ryhmään kuuluu rehtorin ja oppilashuollon henkilöstön lisäksi koko koulun suunnitteluryhmä (johtotiimi) sekä edustajia oppilaskunnasta ja vanhemmista. Moniammatilliset kokoontumiset oppilasasioissa Yksittäistä oppilasta tai oppilasryhmää koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisissa asiantuntijaryhmissä. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano