Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää
Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten maaseutualueiden tunnistaminen Strategisten tarkastelujen ja kaavoituksen ohjelmoinnin tärkeys Kaavoituksen tarve ja tarkkuustaso Tavoitteiden laajempi näkökulma
Kyläyleiskaavan tarpeen arviointi Onko kaavasta hyötyä kunnalle tai kylälle? Alueen peruspalveluiden järjestäminen ja palveluiden saatavuus? Mihin kaavaa tarvitaan? Kylän maankäytön eri tarpeiden yhteensovittaminen Kylän ympäristön muutosherkkyys; alueen ympäristöarvojen vaaliminen Rakentamisen yksityiskohtainen ohjaaminen Maaseutuelinkeinojen kehittämismahdollisuuksien turvaaminen Millainen on alueen rakentamisen paine ja tulevaisuuden rakentamistarpeet? Millainen kaava tarvitaan / mitä kaavaa voidaan käyttää?
Kylien maankäytön ja rakentamisen ohjaus erilaisilla alueilla? Merkittävä rakentamisen paine Ei-merkittävä rakentamisen paine Maaseudun maankäytön periaatteet osoitetaan kunnan kehityskuvassa tai strategisessa yleiskaavassa Maaseutualueiden maankäyttö suunnitellaan oikeusvaikutteisella yleiskaavalla, joka ei kuitenkaan oikeuta suoraan rakennuslupiin Asemakaava-alueiden ulkopuolella rakentamista ohjataan rakennusjärjestyksellä ja suunnittelutarveratkaisuilla Kehitettävät kyläalueet osoitetaan kunnan kehityskuvassa tai strategisessa yleiskaavassa Kyliin laaditaan suoraan rakennuslupaan oikeuttavat yleiskaavat Muualla rakennusjärjestys ja tarvittaessa suunnittelutarveratkaisut Vähäinen rakentamisen paine Kehitettävät kyläalueet osoitetaan kunnan kehityskuvassa Kyliä kehitetään kyläsuunnitelman perusteella Rakentamista ohjataan rakennusjärjestyksellä ja yksittäisellä lupaharkinnalla
Kyläyleiskaavoituksen tavoitteet Kunnan strategiat ja maankäytön suunnitelmat Kyläsuunnitelma ja muut kylän tavoitteet Yhteinen keskustelu esim. kyläiltojen yhteydessä Kirjaaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan Asutusrakenteen taloudellisuus, tiet, vesihuolto Rakentamisen sijoittumisen / määrän ohjaus Olemassa olevaan asutukseen, palveluihin, maisemaan ym. nähden Maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaaminen Maisemallisten ja luonnon arvojen tunnistaminen ja yhteensovittaminen muiden maankäyttötarpeiden kanssa Tasapuolisuus eri maanomistajien välillä, parempi varmuus ja tieto rakentamisen mahdollisuuksista
Kyläyleiskaavoituksen mitoituskysymykset Mitoitusperusteiden harkinta ja perustelu asukkaille ja maanomistajille Rakennusoikeuksien "matemaattinen" jyvittäminen eri maanomistajille Ilman tätä ei voi tehdä 44 :n mukaista kaavaa? oleellista on mitoituslukujen ja mitoitettavien alueiden harkittu määrittely Mitoituksen realistisuus ja perustuminen riittäviin selvityksiin ja maanomistajien kuulemiseen Mitoituksen tavoitteena ennen kaikkea ympäristön ja kylärakenteen kannalta hyvä lopputulos
Rakennusoikeuden mitoittaminen ja sijoittaminen kyläyleiskaavoituksessa, esimerkkejä huomioon otettavista seikoista Kunnan ja kylän kokonaistarkastelu Kiinteistökohtainen tarkastelu Rakennuspaikkojen enimmäismäärän arviointi Rakennuspaikkojen sijoittaminen Miten kunnan väestömäärä kehittyy tulevina vuosina Miten suuri osuus väestöstä sijoittuu juuri tähän kylään? Miten paljon uusia rakennuspaikkoja kylässä tarvitaan? Miten kylä kytkeytyy kunnan taajamiin ja yhteysverkkoihin? Millainen on kylän asutus- ja palvelurakenne? Mitkä alueet sijaitsevat palvelujen ja ympäristön kannalta edullisesti? Millainen on kylän kiinteistörakenne? Milloin alueelle on alettu muodostaa merkittävässä määrin rakennuspakkoja? Miten paljon eri kiinteistöt ovat tämän jälkeen muodostaneet uusia rakennuspaikkkoja? Miten suuri osuus eri kiinteistöjen pinta-alasta sijoittuu kyläalueelle? Miten nämä alueet soveltuvat rakentamiseen? Miten paljon kullekin kiinteistölle voidaan osoittaa rakennuspaikkoja?
Mitoituksen periaatteita Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti kokonaisuuden kannalta kohtuullinen hyvien suunnitteluperiaatteiden mukainen olosuhteiltaan samanlaisessa tilanteessa olevien eri maanomistajien kannalta tasapuolinen Rakennetarkastelu: maankäytön kehittämisen pääpiirteet Kokonaismitoitus Kunnan väestöennusteet, strategisen suunnittelun tavoitteet, asutusrakenne Rakennuspaikkojen yksityiskohtainen mitoitus vain keskeisille kyläalueille (MRL 44 :n mukaiset kaavat) Mitoitusvyöhykkeet: rakentamisen kannalta erilaiset alueet Kiinteistötarkastelut: maanomistajien tasapuolinen kohtelu
Rakennuspaikkojen enimmäismäärä on - yksi, mikäli tilan pinta-ala on vähintään 0,5 ha mutta alle 1,0 ha. - kaksi, mikäli tilan pinta-ala on vähintään 1,0 ha mutta alle 2,0 ha. - kolme, mikäli tilan pinta-ala on vähintään 2,0 ha mutta alle 5,0 ha. - neljä, mikäli tilan pinta-ala on vähintään 5,0 ha mutta alle 10 ha. - Viisi, mikäli tilan pinta-ala on vähintään 10,0 ha sekä lisäksi yksi rakennuspaikka jokaista pinta-alan täyttä 20 ha kohden Kantatilan rakennuspaikkojen enimmäismäärä määräytyy emätilan pinta-alan, sijainnin ja kiinteistönmuodostuksen perusteella. Rakennuspaikkojen enimmäismäärä on tällöin emätilan rakennuspaikkojen enimmäismäärä vähennettynä yhdellä rakennuspaikalla jokaista muuta samassa toimituksessa muodostunutta tilaa kohden. Edellä mainitusta huolimatta ennen osayleiskaavan vahvistamista muodostettujen, vähintään hehtaarin kokoisten tilojen rakennuspaikkojen enimmäismäärä on kuitenkin vähintään yksi.
MRL:n mukainen kaavoitus / Vapaamuotoinen kyläsuunnittelu MRLn mukaisten kaavojen ja vapaamuotoisen kyläsuunnittelun välisen eron selkeyttäminen
"Mikä ihmeen kyläkaava?" MRL:n mukaisen kaavoituksen ja vapaamuotoisen kyläsuunnittelun erot Kyläsuunnitelma Kylän yleiskaava Kyläläisten yhteinen tahto kylän kehittämiseksi Pitkän tähtäimen toimintasuunnitelma Konkreettisia toimenpiteitä ympäristön kunnostamiseksi Voi sisältää myös maankäyttöosan - rakennuspaikkakartoituksen, "epävirallisen kyläkaavan" Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen alueidenkäytön suunnitelma Kunnanvaltuuston päätös Oikeusvaikutteisena sitoo viranomaisia, maanomistajia ja rakentajia Voidaan laatia niin, että sen perusteella voidaan myöntää rakennuslupia