Maaseudun rakennuspaikkamäärän mitoitusperiaatteet

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseudun rakennuspaikkamäärän mitoitusperiaatteet"

Pentti Seppälä
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Liite 2013 Liite Maaseudun rakennuspaikkamäärän mitoitusperiaatteet Leppävirran kunta Liite Maapoliittiseen ohjelmaan Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 Johdanto Taajamien ulkopuolella rakentamisen paineet keskittyvät rannoille, taajamien läheisyyteen ja kyliin. Maaseuturakentamisen suosion kasvu aiheuttaa paineita rakentamisen ohjausjärjestelmän kehittämiselle. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa korostetaan taajamien eheyttämistä, palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuutta, liikennetarpeen vähentämistä ja joukkoliikenteen edellytysten turvaamista. Maaseudun alueidenkäytön suunnittelussa asutusta sekä muita toimintoja tulee suunnata tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Tavoitteena olisi, että mahdollisimman suuri osa asutuksesta sijoittuisi kylien yhteyteen tai muutoin palvelujen ylläpidon kannalta tarkoituksenmukaisesti. Tällöin on perusteltua, että sijainti yhdyskuntarakenteessa vaikuttaa enemmän siihen kuinka paljon tiloille voi muodostaa uusia rakennuspaikkoja. Nämä mitoitusperiaatteet koskevat vain sisämaan rakentamista. Mitoitusperiaatteet eivät ole voimassa rantavyöhykkeellä, missä rakentamisen tulee perustua kaavoitukseen. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty myös asemakaavoitetut Kirkonkylän, Sorsakosken ja Oravikosken taajamaalueet sekä Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaava-alue, jolle on laadittu erilliset mitoitusperusteet. Mitoitusperiaatteet on tarkoitettu valmisteluohjeeksi, jota käytetään apuna ratkaistaessa yksittäisiä lupa-asioita ja tilakohtaisia rakennuspaikkaselvityksiä. Uudet maaseudun rakennuspaikkamäärän mitoitusperiaatteet on valmisteltu maapoliittisen ohjelman valmistelun yhteydessä. Mitoitusperiaatteista on pyydetty kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti lausunto Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta. Nykytilanne Leppävirran maaseutualueet voidaan jakaa kolmeen tyyppiin. Valtatien 5 varrella ja sen vaikutusalueella on sekä selkeää kylärakennetta ja kylien välissä harvemmin asuttuja alueita. Koiruksen itäpuolella selkeästi rajautuvia kyläalueita on Konnuslahden lisäksi Vehmersalmentien varrella. Muualla maaseutualueilla asutus levittäytyy tasaisesti pääasiassa olemassa olevan tieverkon varsille ja selkeää kylärakennetta ei ole rajattavissa. Viimeisen viiden vuoden aikana haja-asutusalueelle on valmistunut 95 uutta omakotitaloa. Maaseuturakentaminen on suuntautunut pääasiassa valtatien 5 vaikutusalueelle Timolaan, Paalimäkeen, Paukarlahden-Pykärin alueelle sekä Konnuslahden ympäristöön ja Sarkamäen alueelle. Kouluverkolla on keskeinen merkitys maaseudun palvelujen kannalta. Tällä hetkellä toiminnassa on Konnuslahden, Kurjalan ja Timolan kyläkoulut, joissa oppilaita on yhteensä noin 140. Koulukuljetuksen piiriin kuuluu noin 90 % tästä oppilasmäärästä. Mustinsalon kyläkoulu ei ole 1

3 toiminnassa vuonna , vaan oppilaat on sijoitettu Konnuslahden, Kurjalan ja Timolan kouluihin. Kurjalan koulun yhteydessä toimii myös esikoulu, jossa käy vajaa 20 esikoululaista. Kaupan palveluita löytyy Konnuslahdesta ja Tuppurinmäestä. Pääosin asukkaiden tarvitsemat palvelut haetaan kirkonkylältä. Maaseudun sisämaa-alueilla rakennuspaikkojen lukumäärä ilman kaavoitusta on ratkaistu tilakohtaisesti pinta-alapohjaisen mitoitustarkastelun avulla haja-asutusperiaatteiden mukaisesti. Emätilatarkastelu on yleensä ulotettu rakennuslain voimaan tuloon (1959) saakka. Edullisuusvyöhykkeet Leppävirran kunnan maaseutualueet jaetaan edullisuusvyöhykkeisiin palvelujen, olemassa olevan asutuksen, etäisyyksien ja verkostojen, kuten vesihuoltoverkoston ja tiestön suhteen. Edullisuusvyöhykkeiden rajaukset on esitetty liitekartalla. Mitoitus kytkeytyy edullisuusvyöhykkeisiin siten, että keskeisimmille alueille on perusteltua sallia rakentamista muita alueita enemmän. Mitoitusperiaatteista voidaan kuitenkin poiketa, mikäli maanomistajien tasapuolinen kohtelu esimerkiksi yhdyskuntarakenteessa tapahtuneiden muutosten perusteella sitä edellyttää. Mitoitusvyöhyke I II III IV Kuvaus Sijainniltaan edulliset kylä- ja tienvarsialueet, joille on jo muodostunut kylämäistä asutusta, ne tukeutuvat luontevasti olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja ne sijaitsevat kohtuullisella työssäkäynti- ja asioimisetäisyydellä Leppävirran kuntakeskuksesta ja Kuopion ja Varkauden kaupungeista. Alueet sijaitsevat vesihuolto-/vesijohtoverkon toiminta-alueella: Timolan kyläalue, Nikkilänmäki, Mustansalo, Kotalahti ja Konnuslahti Taajama-alueisiin /vahvoihin kyläkeskuksiin tukeutuvat alueet ja kylien lievealueet, jotka sijaitsevat pääasiassa vesijohtoverkon toiminta-alueella tai sen läheisyydessä: Sarkamäki, Timolan tienvarsi-poijinpelto, Nikkilänmäen lievealueet, Mustansalon kyläalue ja Mökkikylä Haja asutusvyöhyke sekä alueet, jotka ovat mahdollisia taajaman laajenemissuuntia: Suurin osa maaseutualueista sekä Timolan eteläosa, Konnuksen alue ja Leppäsalo Heinävedentien ympäristön osalta Asemakaavoituksen laajenemisalueet: Ukonniemi ja Paajalanmäen pohjoisosa 2

4 Mitoitus Rakennuspaikkojen lukumäärä lasketaan mitoitusvyöhykekohtaisesta mitoitusluvusta, joka ilmaisee kutakin tilan uutta rakennuspaikkaa varten tarvittavan hehtaarimäärän. Rakennuspaikkaa kohden tarvittavan pinta-alan mitoitusluku on porrastettu siten, että tilan kaksi ensimmäistä uutta rakennuspaikkaa edellyttävät vähemmän maapinta-alaa kuin kolmas ja neljäs. Viidennestä eteenpäin uudet rakennuspaikat vaativat eniten pinta-alaa. Porrastuksella mahdollistetaan myös pienempien tilojen rakentamismahdollisuuksien joustava toteuttaminen. Vuoden 1959 jälkeen muodostetut rakennuspaikat sekä myönnetyt rakennus- ja poikkeusluvat luetaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Jo muodostettujen rakennuspaikkojen lasketaan kuluttavan tilan rakennusmahdollisuuksiin vaikuttavaa pinta-alaa 2 4 hehtaaria edullisuusvyöhykkeestä riippuen. Yleisesti määriteltyjen mitoitusperusteiden lisäksi tapauskohtaisessa tarkastelussa tulee ottaa huomioon myös maaston rakennettavuus, luonnonympäristö ja maisema-arvot, sijainti taajaman lievealueella sekä yhdyskuntarakenteen tiivistyminen. Mitoitusperusteet eivät ohita mahdollisia muun lainsäädännön asettamia rakentamisrajoituksia. Vyöhykekohtaiset uusien rakennuspaikkojen mitoitusluvut ovat: Vyöhyke Esimerkkejä: Tilan uudet rakennuspaikat (ha/rakennuspaikka) uusi rak.paikka uusi rak.paikka 5.- rak.paikkaa I 2-4 ha/rak.paikka 6 ha/rak.paikka 10 ha/rak.paikka II 2-4 ha/rak.paikka 8 ha/rak.paikka 15 ha/rak.paikka III 4-5 ha/rak.paikka 10 ha/rak.paikka 20 ha/rak.paikka IV 5 ha/rak.paikka - Vyöhyke I: 22ha:n tila jolla on rakennettu vuoden 1959 jälkeen 2 rakennuspaikkaa, rakentamismahdollisuudeksi tulee 4 uutta paikkaa. Tämä saadaan vähentämällä 22 ha:sta ensin olemassa olevien rakennuspaikkojen vaikutus 2*2 ha=4 ha, jää 18 ha. Seuraavat kaksi uutta paikkaa (1. ja 2. uusi) syövät mitoituspinta-alaa 2*3 ha =6 ha, jolloin jää 12 ha, mikä oikeuttaa vielä. 3. ja 4. rakennuspaikkaan (2*6 ha=12 ha). Vyöhyke II: 22ha:n tila, jolla on rakennettu vuoden 1959 jälkeen 2 rakennuspaikkaa, rakentamismahdollisuudeksi tulee 3 uutta paikkaa. Tämä saadaan vähentämällä 22 ha:sta ensin olemassa olevien rakennuspaikkojen vaikutus 2*3 ha=6 ha, jää 16 ha. Seuraavat kaksi uutta paikkaa (1. ja 2. uusi) syövät mitoituspinta-alaa 2*3 ha =6 ha, jolloin jää 10 ha, mikä oikeuttaa vielä. 3. uuteen rakennuspaikkaan (1* 8 ha ). Jäljelle jää vielä 2 ha, mikä ei oikeuta uuteen rakennuspaikkaan. Vyöhyke III: 22ha:n tila, jolla on rakennettu vuoden 1959 jälkeen 2 rakennuspaikkaa, rakentamismahdollisuudeksi tulee 2 uutta paikkaa. Tämä saadaan vähentämällä 22 ha:sta ensin olemassa olevien rakennuspaikkojen vaikutus 2*4 ha=6 ha, jää 14 ha. Seuraavat kaksi uutta paikkaa (1. ja 2. uusi) syövät mitoituspinta-alaa 2*4,5 ha =9 ha, jolloin jää 5 ha, mikä ei oikeuta enää uuteen rakennuspaikkaan. 3

5 Korkeintaan kaksi rakennuspaikkaa on vähäistä rakentamista. Usein on kysymys tilan omistajien omaan tarpeeseen tapahtuvasta rakentamisesta. Kun tontteja tulee enemmän kuin kaksi, mahdollistuu jo useamman tontin myynti, jolloin kyläalueiden ulkopuolella on syytä edellyttää suurempaa mitoituspinta-alaa. Vyöhykkeelle IV ei saa muodostaa kahta enempää uusia paikkoja. Sitä suuremman tonttimäärän muodostaminen alkaisi jo merkittävästi vaikeuttaa tulevaa kaavoitusta. Rakennuspaikan rakennusoikeus määritellään erikseen rakennusjärjestyksen tai kaavan mukaisesti, eikä se liity tähän mitoitustarkasteluun. Alla olevassa taulukossa on esitetty likimääräisesti uusien rakennuspaikkojen lukumäärä mitoitustaulukon perusteella erikokoisilla tiloilla edellyttäen, että kiinteistö sijaitsee kokonaisuudessaan samalla edullisuusvyöhykkeellä. Vyöhykkeiden I-III osalta laskennassa on käytetty uuteen rakennuspaikkaan edellyttävän hehtaarimäärän keskiarvoa 1. ja 2. uuden rakennuspaikan osalta. Vyöhyke 0,5 ha 5 ha 10 ha 20 ha 30 ha I II III IV

6 Leppävirran kunta 5

Samankaltaiset tiedostot

KUOPION KAUPUNKI MAASEUDUN RAKENNUSPAIKKAMÄÄRÄN MITOITUSPERIAATTEET YK 2007:8 5.11.2007

KUOPION KAUPUNKI MAASEUDUN RAKENNUSPAIKKAMÄÄRÄN MITOITUSPERIAATTEET 5.11.2007 YK 2007:8 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. NYKYTILANNE... 2 2.1 Maaseuturakentamisen kehityspiirteet... 2 2.2 Nykyiset