Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti
Laajat terveystarkastukset (VNA 338/2011, aik. 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi Ajankohdat Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus Neuvolaikäisille kolme 4 kk ja 18 kk, 4 v Oppivelvollisuusikäisille kolme 1., 5. ja 8. lk Säädös tuli voimaan 1.1.2011 alkaen
Miksi päädyttiin laajoihin terveystarkastuksiin? Lisääntyvästi tutkimusnäyttöä vanhempien terveyden ja hyvinvoinnin (elinympäristön) merkityksestä lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille Lähteitä mm. Kaikkonen R, Mäki P, Hakulinen-Viitanen T ym. 2012. Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot. THL, Raportti 16/2012. Paananen R, Ristikari T, Merikukka M ym. 2012. Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimusaineiston valossa. THL, Raportti 52/2012.
Miksi päädyttiin laajoihin terveystarkastuksiin? Tutkimusnäyttöä vaikuttavista työmenetelmistä Terveysneuvonta Motivoiva haastattelu Pärjäävyyden tukeminen, voimavarojen vahvistaminen Kotikäynnit Perhevalmennus Tuen tarpeen tunnistaminen Audit, EPDS
Laaja terveystarkastus Terveystarkastus, johon on kutsuttu molemmat vanhemmat ja ainakin raskaana oleva osallistuu tarkastukseen ja mahdollisuuksien mukaan hänen puolisonsa jossa käsitellään syntyvän lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisesti eri näkökulmista jonka toteuttavat terveydenhoitaja tai kätilö yhteistyössä lääkärin kanssa
Tarkoitus Muodostaa yhteistyössä käsitys syntyvän lapsen, vanhempien ja koko perheen terveys- ja hyvinvointitilanteesta Sopia mahdollisesti tarvittavista perheen omista ja palvelujärjestelmän toimenpiteistä
Tavoite Vahvistaa lapsen, vanhempien ja koko perheen voimavaroja, terveyttä ja hyvinvointia Varhentaa perheen ja perheenjäsenten tuen tarpeiden tunnistamista Varmistaa tuen oikea-aikainen järjestäminen perheelle Tehostaa syrjäytymisen ehkäisyä ja terveyserojen kaventamista
Koko perheen hyvinvoinnin arvioinnin aihepiirit Raskaana olevan naisen ja sikiön terveydentila Vanhempien hyvinvointi Terveystottumukset Parisuhde ja kodin ilmapiiri Perheen sisäinen vuorovaikutus Lapsen ja vanhempien välinen vuorovaikutus ja kasvatuskäytännöt Perheen elinolot Elinolot ja taloudellinen tilanne Tukiverkosto Mahdollisten sisarusten vointi
Esimerkkejä sisältöalueista Vanhempien hyvinvointi Vanhempien terveys ja hyvinvointi Kuulumiset, kuinka vanhemmat voivat? Vanhempien terveydentila ja hyvinvointi ml. mielenterveys Vanhempien terveystottumukset Ravitsemus, alkoholin käyttö, tupakointi, lepo ja liikunta Vanhempien tai vanhemman parisuhde ja kodin ilmapiiri Lapsen vaikutus parisuhteeseen Parisuhteen vaikutus kodin ilmapiiriin Riitely ja erimielisyyksien ratkaisu Parisuhteen roolit Parisuhdeväkivalta
Esimerkkejä sisältöalueista jtk. Perheen sisäinen vuorovaikutus Perherakenne Lapsen ja vanhempien välinen vuorovaikutus ja kasvatuskäytännöt Vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus Perheen sisäinen vuorovaikutus Vanhemmuuden roolit ja tehtävät Kasvatuskäytännöt Turvallisuus
Esimerkkejä sisältöalueista jtk. Elinolot Perheen ja lapsen elinolot ja taloudellinen tilanne Toimeentulo Perheen asuminen Asuinympäristön turvallisuus Arjen hallinta Perheen ja lapsen tukiverkosto Tukiverkoston olemassa olo Ystävät ja tuttavat Mahdolliset sisarukset Vointi Suhtautuminen uuteen perheenjäseneen
Tarvelähtöisyys Ei ole tarkoitus, että sisältöalueita käydään rutiininomaisesti läpi Kokonaiskuvan saamiseksi kaikkia aihepiirejä käsitellään, mutta ei samalla käynnillä Painotukset valitaan perheen tarpeiden ja terveydenhoitajan/kätilön ja lääkärin harkinnan mukaan Lähtökohtana vanhempien näkemykset, huolenaiheet
13.-18. rvk: Laaja terveystarkastus Terveydenhoitajan osuus (E,U) Molemmat puolisot kutsuttu yhdessä vastaanotolle Koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen esim. Raskaana olevan ja puolison mieliala: EPDS Sairaudet: perheen elämäntilanteeseen vaikuttavat Terveystottumukset: Audit/tupakkariippuvuusseula/ huumeet/lääkkeet puolisolta, jos ei aikaisemmin tehty Perheen sisäinen vuorovaikutus Parisuhde: seksuaalisuus, rakentava riitely, väkivalta Odotukset/kokemukset synnytyksestä ja vanhemmuudesta Tukiverkostot ja taloudellinen tilanne Tarvittaessa ohjeistus rakenneultraäänitutkimuksesta ja ajanvaraus Perustutkimukset RR, paino, u-gluk ja u-prot ja sikiön syke
13.-18. rvk: Laaja terveystarkastus Lääkärin osuus (E,U) Koko perheen hyvinvoinnin ja terveydentilan tarkastelu Huomioidaan edeltävä terveydenhoitajan/kätilön toteuttaman tarkastuksen sisältö ja perheen tarpeet Keskustelu sikiön poikkeavuuksien seulonnasta Terveysneuvonta ja tuki Ravitsemus, liikunta, päihteet Raskauden kulkuun liittyvät merkitykselliset lääketieteelliset tekijät ml. riskit Ohjeistus raskaana olevan omaseurannasta ml. hälyttävät oireet ja toiminta niiden yhteydessä Raskauteen ja synnytykseen liittyvät tuntemukset ml. huolet, fyysinen vointi Sikiön syke Työhön liittyvät tekijät raskauden kannalta
Suositukset vastaanottoajan pituudesta laajassa terveystarkastuksessa Terveydenhoitajan/kätilön tekemään tarkastukseen varataan aikaa 1 tunti 30 minuuttia Lääkärin tapaamiseen varataan aikaa 30 minuuttia Tarvittaessa varataan pidempi aika Mitoituslaskelmassa on varattu aikaa kirjaamiseen
Yhteenveto sisältää monia näkökulmia Vanhempien käsitys koko perheen hyvinvoinnista Raskaana olevan käsitys omasta terveydestä ja koko perheen hyvinvoinnista Terveydenhoitajan/kätilön ja lääkärin havainnot raskaana olevan ja sikiön terveydestä Terveydenhoitajan/kätilön ja lääkärin havainnot vanhempien terveydestä ja perheen hyvinvoinnista Voimavarojen ja tuen tarpeiden tunnistaminen Kokonaisarvio koko perheen terveydestä ja hyvinvoinnista sekä yhteinen sopimus jatkosta ja seurannasta - Voimavarojen ja vanhemmuuden vahvistaminen sekä tarpeen mukainen terveysneuvonta Määräaikaisten terveystarkastusten jatkuminen tarkastusohjelman mukaisesti Terveys- ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen erityisen tuen järjestämiseksi Mukaellen Hakulinen-Viitanen T. ym. 2012, s. 35
Äitiysneuvolasta tulleita viestejä laajoista terveystarkastuksista Esille tulee tyydyttämätöntä hoidon ja tuen tarvetta Edistävät vanhempien jaksamista ja sitoutumista Edistävät tukitoimien aiempaa parempaa suunnittelua Tuen tarpeeseen vastaaminen mahdollistuu viiveettä Lähde: Hakulinen-Viitanen ym. 2013
Seuranta Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitusjärjestelmä AvoHILMO Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa www.thl.fi/teaviisari Erillisselvitykset Hakulinen-Viitanen T, Hietanen-Peltola M, Bloigu Aini & Pelkonen M. 2013.Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen seuranta 2013. Käsikirjoitus.
Äitiysneuvolan suositusten tilanne Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 1.12.10-31.12.12 Ohjeistuksen laatiminen äitiysneuvoloihin osana ehkäisevää terveydenhuoltoa Lausuntokierros ja julkinen kuuleminen takana Klemetti R & Hakulinen-Viitanen T. (toim.) 2013. Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opas 29/2013 Julkistaminen Valtakunnallisilla neuvolapäivillä 9.10.2013, Helsinki
Äitiyshuollon asiantuntijaryhmä Pouta Anneli, puheenjohtaja, osastojohtaja, Lapset, nuoret ja perheet -osasto, THL Hakulinen-Viitanen Tuovi, varapuheenjohtaja, tutkimuspäällikkö, THL Klemetti Reija, asiantuntijasihteeri, erikoistutkija, THL Pelkonen Marjaana, ylitarkastaja, STM Vallimies-Patomäki Marjukka, neuvotteleva virkamies, STM Ellilä Merja, Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Häkkinen Hannele, 13.2.2012 31.12.2012, Suomen Kuntaliitto Jouhki Maija-Riitta, HUS Kampman Taru, 1.12.2010 4.10.2011, Espoon sosiaali- ja terveystoimi Keravuo Ritva, 1.12.2010 25.8.2011, Kajaanin keskusneuvola Korhonen Heidi, 25.8.11 31.12.2012, Kajaanin keskusneuvola Lang Leena, Suomen Perinatologinen Seura ry Lehtomäki Leila, Suomen Terveydenhoitajaliitto ry Liira Helena, 1.12.2011 12.12.2011, Helsingin yliopisto Paahtama Soile, Suomen Kuntaliitto, 1.12.2011-12.2.2012 Rahkonen Eeva, 4.10.2011 31.12.2012, Espoon sosiaali- ja terveystoimi Raudaskoski Tytti, Suomen Gynekologiyhdistys ry Raussi-Lehto Eija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Uotila Jukka, TAYS Virtanen Terhi, Suomen Kätilöliitto ry Ylä-Soininmäki Taina, Lahden sosiaali- ja terveystoimi Lisäksi 51 ulkopuolista asiantuntijakirjoittajaa/kommentoijaa
Äitiysneuvolaoppaan sisältö Tavoitteet ja toimintaa ohjaavat periaatteet Vanhemmuuden tukeminen Elintavat ja neuvonta Perhevalmennus Yleiset raskausajan vaivat Terveystarkastukset Kotikäynnit Lisäseurantaa edellyttävien raskausongelmien tunnistaminen ja hoito Lisäseurantaa vaativat sairaudet tai ongelmat Lisäseurantaa perheiden erityistilanteissa Synnytykseen valmistautuminen Vastasyntyneen seuranta Synnytyksen jälkeinen masennus Yhteistyö Äitiysneuvolapalvelujen järjestäminen Suosituksen käytännön toteuttaminen, seuranta ja arviointi
Äitiysneuvolatoimintaa ohjaavia periaatteita Lapsen ja vanhempien oikeudet Turvallisuus Terveyden edistäminen Asiakas- ja perhekeskeisyys Hyvä yhteistyösuhde vanhempiin mahdollistaa tuen tarpeiden varhaisen tunnistamisen ja voimavaroja vahvistavan ja osallistavan työotteen Näyttöön perustuvat yhtenäiset käytännöt Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja jatkuvuus palvelujen järjestämisessä Moniammatillinen ja monialainen yhteistyö
Suositus määräaikaisten terveystarkastusten määrästä terveille äideille matalan riski raskauksissa Määräaikaisia terveystarkastuksia ensisynnyttäjälle yhteensä 11 Raskausaikana 9 ja 2 synnytyksen jälkeen Uudelleensynnyttäjälle yhteensä 10 Raskausaikana 8 ja 2 synnytyksen jälkeen Näihin määriin sisältyvät Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus Lääkärintarkastuksia 2+1: 13-18 rvk, 35-36 rvk ja jälkitarkastus Aikaisempi suositus 1999 Ensisynnyttäjälle 13+2 Uudelleensynnyttäjälle 10+2
Ajankohta Pariteetti Määräaikainen terveystarkastus ja sen toteuttaja Aika 6 8 rvk E, U Ensikontakti, puhelimessa tapahtuva palvelutarpeen arvio 15 min 8 10 rvk E, U Ensikäynti terveydenhoitajalle/kätilölle 1t 30 min 13-18 rvk E, U Laaja terveystarkastus: terveydenhoitajan/kätilön osuus 1t 30min 13 18 rvk E, U Laaja terveystarkastus: lääkärin osuus 30 min 22 24 rvk E, U Terveydenhoitaja/ kätilö 30 min 26 28 rvk E Terveydenhoitaja/ kätilö 30 min 30 32 rvk E, U Terveydenhoitajan/kätilön vastaanottokäynti Tai kotikäynti ensisynnyttäjälle 30 min 2t 30min 35 36 rvk E, U Lääkäri ja terveydenhoitaja/kätilö 30 min 37 41 rvk 1 7 vrk kotiutuksesta 012 E, U E,U Terveydenhoitajan/kätilön käynti 2 viikon välein, tarvittaessa tiheämmin 30 min 30 min E, U Terveydenhoitajan/kätilön vastaanotto- tai kotikäynti 60 min 2t 30min 5 12 vk E, U Synnytyksen jälkitarkastus lääkäri/terveydenhoitaja/kätilö 30 min
Perusteluja suositukselle Cohrane-katsaus (Dowswell ym. 2010) n= 60 724 naista: Käyntimäärien vähentäminen terveiltä raskaana olevilta 8-10 käyntiin Ei lisännyt raskausajan ongelmia esim. verenpainetta, pre-eklampsiaa Ei lisännyt syntyvän lapsen terveysongelmia esim. ennenaikaisuutta tai pienipainoisuutta Säännölliset terveystarkastuskäynnit kaikille raskaana oleville Lisäkäynnit yksilöllisen tuen tarpeen mukaisesti Tuen kohdentaminen sitä tarvitseville
Tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen ja varhainen auttaminen Varauduttava siihen, että osa perheistä tarvitsee lisäkäyntejä pulmien tarkemman selvittelyn tai seurannan vuoksi; osa tarvitsee lähetteen äitiyspoliklinikalle Ajantasaisen tiedon ja varhaisen tuen avulla on mahdollista ehkäistä ongelmien kärjistyminen Stressin vähentäminen ja pärjäävyyden tukeminen, voimavarojen tunnistaminen Lisäkäynteihin varataan 20 % sekä terveydenhoitajan että lääkärin vastaanottotyöhön käytettävissä olevasta ajasta
Esimerkkejä lisäseurantaa vaativista tilanteista äitiysneuvolassa Raskausongelmien tunnistaminen ja hoito Pre-eklampsia/raskaushypertensio Raskausdiabetes Raskaana olevan sairaudet tai ongelmat Krooniset sairaudet mm. diabetes, RR, astma, Mielenterveysongelmat Aikaisemmat raskauden komplikaatiot Raskaana olevan ja perheen erityistilanteet Vanhempien päihteiden käyttö Parisuhdeväkivalta
Huolen puheeksi ottaminen Vanhemman kertoma huoli Terveydenhoitajille syntyi huoli lapsen tai perheen tilanteesta noin 25 % terveystarkastuksia Poutiainen H, Hakulinen-Viitanen T & Laatikainen T. 2013. Associations between family characteristics and public health nurses concerns at children s health examinations. Scandinavian Journal of Caring Sciences. Tuen tarve tunnistetaan Luottamussuhde helpottaa puheeksi ottamista Osallisuutta ja aktiivisuutta tukevien keskustelumenetelmien käyttö Voimavarojen vahvistaminen
Varhainen auttaminen Varhaisen tuen avulla on mahdollista ehkäistä ongelmien kärjistyminen Lisäkäynnit: tiedollinen, emotionaalinen ja konkreettinen tuki Kotikäynnit ja perhetyöntekijän tukea kotiin Vertaistuki esim. vanhempainryhmätoiminta Tuki kehitysympäristöihin Suunnitelma perheen arkeen sovitetuista tukitoimista Mahdollisuus konsultointiin Moniammatillinen yhteistyö Kaunista syksyä!